About Intellectual Property IP Training Respect for IP IP Outreach IP for… IP and... IP in... Patent & Technology Information Trademark Information Industrial Design Information Geographical Indication Information Plant Variety Information (UPOV) IP Laws, Treaties & Judgments IP Resources IP Reports Patent Protection Trademark Protection Industrial Design Protection Geographical Indication Protection Plant Variety Protection (UPOV) IP Dispute Resolution IP Office Business Solutions Paying for IP Services Negotiation & Decision-Making Development Cooperation Innovation Support Public-Private Partnerships AI Tools & Services The Organization Working with WIPO Accountability Patents Trademarks Industrial Designs Geographical Indications Copyright Trade Secrets WIPO Academy Workshops & Seminars IP Enforcement WIPO ALERT Raising Awareness World IP Day WIPO Magazine Case Studies & Success Stories IP News WIPO Awards Business Universities Indigenous Peoples Judiciaries Genetic Resources, Traditional Knowledge and Traditional Cultural Expressions Economics Finance Intangible Assets Gender Equality Global Health Climate Change Competition Policy Sustainable Development Goals Frontier Technologies Mobile Applications Sports Tourism PATENTSCOPE Patent Analytics International Patent Classification ARDI – Research for Innovation ASPI – Specialized Patent Information Global Brand Database Madrid Monitor Article 6ter Express Database Nice Classification Vienna Classification Global Design Database International Designs Bulletin Hague Express Database Locarno Classification Lisbon Express Database Global Brand Database for GIs PLUTO Plant Variety Database GENIE Database WIPO-Administered Treaties WIPO Lex - IP Laws, Treaties & Judgments WIPO Standards IP Statistics WIPO Pearl (Terminology) WIPO Publications Country IP Profiles WIPO Knowledge Center WIPO Technology Trends Global Innovation Index World Intellectual Property Report PCT – The International Patent System ePCT Budapest – The International Microorganism Deposit System Madrid – The International Trademark System eMadrid Article 6ter (armorial bearings, flags, state emblems) Hague – The International Design System eHague Lisbon – The International System of Appellations of Origin and Geographical Indications eLisbon UPOV PRISMA UPOV e-PVP Administration UPOV e-PVP DUS Exchange Mediation Arbitration Expert Determination Domain Name Disputes Centralized Access to Search and Examination (CASE) Digital Access Service (DAS) WIPO Pay Current Account at WIPO WIPO Assemblies Standing Committees Calendar of Meetings WIPO Webcast WIPO Official Documents Development Agenda Technical Assistance IP Training Institutions COVID-19 Support National IP Strategies Policy & Legislative Advice Cooperation Hub Technology and Innovation Support Centers (TISC) Technology Transfer Inventor Assistance Program WIPO GREEN WIPO's Pat-INFORMED Accessible Books Consortium WIPO for Creators WIPO Translate Speech-to-Text Classification Assistant Member States Observers Director General Activities by Unit External Offices Job Vacancies Procurement Results & Budget Financial Reporting Oversight
Arabic English Spanish French Russian Chinese
Laws Treaties Judgments Browse By Jurisdiction

Trade Names Act (Act No. 128/1979 of February 2, 1979, as amended up to Act No. 720/2016 of August 25, 2016), Finland

Back
Superseded Text.  Go to latest Version in WIPO Lex
Details Details Year of Version 2017 Dates Entry into force: March 1, 1979 Adopted: February 2, 1979 Type of Text Main IP Laws Subject Matter Trademarks, Trade Names, Enforcement of IP and Related Laws, IP Regulatory Body Notes This consolidated version of the Trade Names Act incorporates all the amendments up to Act No. 720/2016 of August 25, 2016, which entered into force on January 1, 2017.

The said Act No. 720/2016 of August 25, 2016 amends section 29b of this consolidated version.

The notification by Finland to the WTO under Article 63.2 of TRIPS states:
'Act on Trade Names, adopted on 2 February 1979, 1979/128, as amended up to November 2006 (910/2006)

- Toiminimilaki
- Firmalag

The regulation of trade names as an exclusive right.

Act amending Section 29 b of the Act on Trade Names, adopted on 25 August 2016, 2016/720, entry into force on 1 January 2017

- Laki toiminimilain 29 b §:n muuttamisesta
- Lag om ändring av 29 b § i firmalagen

Technical amendment: reference to the Courts Act (673/2016) was changed.

Act amending Section 12 of the Act on Trade Names, adopted on 14 June 2013, 2013/434, entry into force on 1 January 2014

- Laki toiminimilain 12 §:n muuttamisesta
- Lag om ändring av 12 § i firmalagen

Technical amendments concerning the adoption of a new Act on Cooperatives (421/2013).

Act amending the Act on Trade Names, adopted on 31 January 2013, 2013/110, entry into force on 1 September 2013

- Laki toiminimilain muuttamisesta
- Lag om ändring av firmalagen

Amendments concerning the centralisation of intellectual property matters to the Market Court.

Act amending Section 22 of the Act on Trade Names, adopted on 13 May 2011, 2011/445, entry into force on 17 May 2011

- Laki toiminimilain 22 §:n muuttamisesta
- Lag om ändring av 22 § i firmalagen

Amendments relating to the adoption of a new Act on the Prosecution Service (439/2011).'

Available Materials

Main Text(s) Related Text(s)
Main text(s) Main text(s) Finnish Toiminimilaki 2.2.1979/128 (sellaisena kuin se on muutettuna laissa 25.8.2016/720)         Swedish Firmalag 2.2.1979/128 (ändrad genom lag 25.8.2016/720)        
 
Download PDF open_in_new


1

TOIMINIMILAKI 2.2.1979/128

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yleiset säännökset

1 §

Toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.

Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä (aputoiminimi). Elinkeinonharjoittaja voi toiminnassaan käyttää toiminimen ohella myös muuta tunnusta (toissijainen tunnus). (10.12.1993/1123)

Mitä tässä laissa säädetään toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä. Tämän lain 2 §:n 3 momentin sekä 3–6, 18, 22–24, 27–29 ja 29 a–29 c §:n toiminimeä koskevia säännöksiä sovelletaan vastaavasti myös toissijaiseen tunnukseen. Lisäksi mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013) säädetään toiminimeä koskevista riita- ja hakemusasioista, koskee soveltuvin osin myös aputoiminimeä ja toissijaista tunnusta. (31.1.2013/110)

2 §

Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi. Toissijaiseen tunnukseen voidaan saada yksinoikeus vain vakiinnuttamalla.

Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, jos se on tämän lain mukainen ja selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista toiminimistä. Rekisteriviranomainen voi ennen toiminimen rekisteröimistä elinkeinonharjoittajan hakemuksesta antaa ennakkotiedon siitä, onko toiminimi sellainen, että se voidaan hakemuksessa esitetyillä edellytyksillä merkitä rekisteriin. (16.3.2001/247)

Toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

3 §

Yksinoikeus rekisteröityyn toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa tässä maassa käyttää sellaiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei näytetä, että toiminimen haltija ei saata kärsiä siitä vahinkoa.

Vakiintumiseen perustuva yksinoikeus toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa sillä alueella, jolla toiminimi on vakiintunut, käyttää siihen sekoitettavissa olevaa toiminimeä.

4 §

Elinkeinonharjoittaja saa käyttää toiminimenään sukunimeään, jollei sen käyttäminen ole omiaan aiheuttamaan sekaannusta toisen suojatun toiminimen tai tavaramerkin kanssa.

Sillä alueella, jolla elinkeinonharjoittaja 1 momentin mukaisesti käyttää sukunimeään toiminimenä, toinen elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää tähän nimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä.

2

5 §

Toiminimien sekoitettavuuteen voidaan vedota vain, jos niiden haltijat harjoittavat samaa tai samankaltaista toimintaa.

Sekoitettavuuteen voidaan kuitenkin myös vedota:

1) toiminimen hyväksi, joka on erittäin hyvin vakiintunut ja on yleisesti tunnettu, mikäli tähän katsoen toisen samankaltaisen toiminimen käyttäminen tietäisi ensiksi mainitun toiminimen liikearvon sopimatonta hyväksikäyttöä; tai

2) toiminimen hyväksi, joka on vakiintunut, milloin toiminnan erityiseen laatuun nähden toisen samankaltaisen toiminimen käyttäminen ilmeisesti vähentäisi ensiksi mainitun liikearvoa.

6 §

Ratkaistaessa riitaa, joka koskee oikeutta sekoitettavissa oleviin toiminimiin, on etusija annettava sille, joka voi vedota aikaisimpaan oikeusperusteeseen.

Jos toiminimi on vakiintunut eikä siihen sekoitettavissa olevan vanhemman toiminimen haltija ole kohtuullisessa ajassa ryhtynyt toimiin myöhemmän toiminimen käytön estämiseksi, pysyy oikeus vakiintuneeseen toiminimeen vanhemman oikeuden rinnalla. Sekaannusvaaran välttämiseksi tuomioistuimella on tällöin kuitenkin valta osapuolen vaatimuksesta ja sen mukaan kuin havaitaan kohtuulliseksi määrätä, että toiminimeä saadaan käyttää vain erityisellä tavalla, kuten lisäämällä siihen paikannimi tai sitä muutoin selventämällä. (31.1.2013/110)

7 §

Sen lisäksi, mitä muualla laissa on säädetty, on toiminimen muodosta voimassa seuraavaa:

1) yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminimessä ei saa olla muun henkilön nimeä kuin haltijan;

2) avoimen yhtiön toiminimessä tulee olla sana "avoin yhtiö", jollei yhtiömuoto muuten ilmene toiminimestä, eikä toiminimessä saa olla muun henkilön nimeä kuin yhtiömiehen;

3) kommandiittiyhtiön toiminimessä tulee olla sana "kommandiittiyhtiö" tai sen yleisesti tunnettu lyhennys, eikä toiminimessä saa olla muun henkilön nimeä kuin henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen;

4) yksityisen osakeyhtiön toiminimessä tulee olla sana "osakeyhtiö" tai sitä vastaava lyhennys "oy" ja julkisen osakeyhtiön toiminimessä sanat "julkinen osakeyhtiö" tai niitä vastaava lyhennys "oyj" ja, jos kysymyksessä on asunto-osakeyhtiö, tulee tämän seikan ja yhtiön kotipaikan selvästi ilmetä toiminimestä; (14.2.1997/148)

5) osuuskunnan toiminimessä tulee olla sana "osuuskunta", yhdysosa "osuus" tai lyhennys "osk", eikä tällaisessa toiminimessä saa olla henkilön nimeä eikä jäsenten lisämaksuvelvollisuutta koskevaa mainintaa; (28.12.2001/1492)

6) aatteellisen yhdistyksen toiminimen tulee sisältää yhdistysrekisteriin merkitty yhdistyksen nimi;

7) säätiön toiminimen tulee sisältää säätiörekisteriin merkitty säätiön nimi; (28.11.1994/1076)

3

7 a) eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän toiminimestä on voimassa, mitä eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä (ETEY) annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2137/85 5 artiklan a kohdassa säädetään, (22.12.1994/1302)

7 b) eurooppayhtiön toiminimestä on voimassa, mitä eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 11 artiklassa säädetään; (13.8.2004/746)

7 c) eurooppaosuuskunnan toiminimestä on voimassa, mitä eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003 10 artiklassa säädetään; (19.10.2006/910)

8) ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomeen perustaman sivuliikkeen toiminimen tulee sisältää ulkomaisen elinkeinonharjoittajan toiminimi lisäyksin, joka osoittaa sen sivuliikkeeksi; sekä (28.11.1994/1076)

9) asumisoikeusyhdistyksen toiminimessä tulee olla sana "asumisoikeusyhdistys". (28.11.1994/1076)

Yksityisen osakeyhtiön aputoiminimeen ei saa sisällyttää sanaa "osakeyhtiö" tai lyhennystä "oy", julkisen osakeyhtiön aputoiminimeen sanoja "julkinen osakeyhtiö" tai lyhennystä "oyj" eikä osuuskunnan aputoiminimeen sanaa "osuuskunta", yhdysosaa "osuus" tai lyhennystä "osk". (28.12.2001/1492)

Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä on säädetty, on noudatettava muualla laissa olevia toiminimeä koskevia säännöksiä.

8 §

Toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys. Toiminimen yksilöivyyttä arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin ilmeneviin asianhaaroihin. Toiminimeä, joka ilmaisee vain toiminnan laadun taikka tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen tahi yksistään sisältää yleisesti käytetyn paikannimen tai muun sellaisen nimen, voidaan pitää yksilöivänä ainoastaan, milloin se on vakiintunut. Yksilöivyyttä lisääväksi tekijäksi ei ole katsottava sellaista toiminimen osaa, joka ilmaisee ainoastaan yritysmuodon.

9 §

Toiminimi ei saa olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen eikä omiaan johtamaan yleisöä harhaan.

10 §

Toiminimessä ei saa ilman asianmukaista suostumusta olla:

1) sellaista valtakunnallista tai kansainvälistä nimitystä tai nimen lyhennystä, jota lain mukaan ei ole luvallista käyttää elinkeinotoiminnassa, eikä ilmaisua, joka on sekoitettavissa siihen;

2) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen sukunimeksi, taiteilijanimeksi tai vastaavanlaiseksi nimeksi, ellei nimi ilmeisesti tarkoita kauan sitten kuollutta henkilöä, eikä myöskään mitään sellaista, joka voidaan käsittää säätiön tai yhdistyksen tai muun sellaisen yhteisön nimeksi;

3) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen nimeksi, milloin nimi on omaperäinen, tai sellaista, joka loukkaa toisen tekijänoikeutta sanotunlaiseen teokseen; tai

4

4) mitään sellaista, joka on sekoitettavissa toisen suojatun toiminimen, toissijaisen tunnuksen tai tavaramerkin kanssa.

11 §

Toiminimi saadaan rekisteröidä kaksi- tai useampikielisenä, jos erikieliset ilmaisut sisällöltään vastaavat toisiaan. Mitä toiminimestä on säädetty, on sovellettava jokaiseen tällaiseen ilmaisuun.

12 § (9.3.1990/233)

Rekisteröintiin perustuva yksinoikeus toiminimeen on voimassa siitä päivästä, jona ilmoitus on saapunut yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) 10 §:ssä mainitulle viranomaiselle. (16.3.2001/247)

Edellä 1 momentista poiketen osakeyhtiölaissa (624/2006) tai osuuskuntalaissa (421/2013) tarkoitetun sulautumisen tai jakautumisen yhteydessä rekisteröintiin perustuva oikeus toiminimeen on voimassa päivästä, jona sulautumis- tai jakautumissuunnitelma on saapunut rekisteriviranomaiselle rekisteröintiä varten. Sama koskee rekisteröintiin perustuvaa oikeutta toiminimeen osuuskuntalaissa tarkoitetun yhteisömuodon muuttamisen yhteydessä. (14.6.2013/434)

Jos elinkeinonharjoittaja on hakenut rekisteriviranomaiselta ennakkotietoa toiminimen rekisteröimisen edellytyksistä, yksinoikeus toiminimeen on voimassa päivästä, jona hakemus on jätetty rekisteriviranomaiselle. Yksinoikeutta ei ole, jos rekisteriviranomainen ennakkotietoa koskevaan hakemukseen antamassaan päätöksessä toteaa, ettei ennakkotietoa voida antaa tai jos elinkeinonharjoittaja ei ole ilmoittanut toiminimeä merkittäväksi rekisteriin kuuden kuukauden kuluessa yksinoikeuden alkamisesta. Ennakkotietoa koskevaan rekisteriviranomaisen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (16.3.2001/247)

Toiminimen siirtyminen

13 §

Toiminimen saa luovuttaa toiselle vain elinkeinotoiminnan luovutuksen yhteydessä.

Toiminimi siirtyy elinkeinotoiminnan luovutuksen yhteydessä, paitsi milloin toiminimi sisältää yksityisen elinkeinonharjoittajan tai yhtiömiehen sukunimen tai asiasta on toisin sovittu.

14 §

Jos elinkeinotoiminta yksityisen elinkeinonharjoittajan kuoleman johdosta siirtyy osituksessa tai perinnönjaossa puolisolle tai muulle kuolinpesän osakkaalle taikka testamentin nojalla testamentin saajalle, saadaan toiminimeä käyttää muuttamattomana, jollei toisin ole osituksessa tai perinnönjaossa sovittu taikka testamentissa määrätty.

15 §

Jos avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen kuoltua yhtiön toimintaa jatketaan, saadaan toiminimeä käyttää muuttamattomana, vaikka vainajan nimi sisältyy siihen, jolleivät yhtiömiehet ole toisin sopineet.

Kun yhtiömies eroaa avoimesta yhtiöstä tai henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies kommandiittiyhtiöstä, yhtiömiehen nimi saadaan säilyttää toiminimessä vain, jos yhtiömies on siihen suostunut.

5

16 §

Milloin toiminimi tulisi 13 §:ssä säädetyssä tapauksessa sisältämään muun kuin haltijan tai yhtiömiehen nimen, on siihen kuitenkin liitettävä toiminimen siirtymistä tai muuttunutta asiantilaa osoittava lisäys.

17 §

Toiminimeä ei saa ulosmitata.

Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö asetetaan konkurssiin, kuuluu toiminimi konkurssipesään, jollei velallisen tai yhtiömiehen sukunimi sisälly siihen. Konkurssipesään kuulumatonta toiminimeä saadaan kuitenkin käyttää sinä aikana, jona toimintaa jatketaan pesän lukuun.

Toiminimen käytön kieltäminen

18 §

Jos toiminimi tai sen käyttö on hyvän tavan vastaista tai vaarantaa yleistä järjestystä taikka johtaa yleisöä harhaan, tuomioistuin voi siinä laajuudessa kuin havaitaan tarpeelliseksi sakon uhalla kieltää toiminimen haltijaa käyttämästä sitä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kieltotuomio voidaan antaa ja sakon uhka asettaa myös, jos joku on loukannut toisen oikeutta toiminimeen.

Kieltokannetta saa ajaa jokainen, jolle toiminimestä tai sen käytöstä aiheutuu haittaa. Kannetta saa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ajaa myös työ- ja elinkeinoministeriön määräämä viranomainen sekä asianomaisten elinkeinonharjoittajien etuja valvova yhteisö. (31.1.2013/110)

Kannetta uhkasakkoon tuomitsemiseksi saa ajaa se, jonka vaatimuksesta kieltotuomio on annettu, sekä, jos kieltotuomio on annettu 1 momentin nojalla, myös työ- ja elinkeinoministeriön määräämä viranomainen. (31.1.2013/110)

18 a § (21.7.2006/682)

Tuomioistuin voi 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua kannetta käsitellessään yksinoikeuden haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään toiminimen loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon toiminimen käyttäjän, välittäjän ja yksinoikeuden haltijan oikeudet.

Ennen 18 §:n 2 momentissa tarkoitetun kanteen nostamista tuomioistuin voi yksinoikeuden haltijan hakemuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että yksinoikeuden haltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan oikeutta toiminimeen, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. (31.1.2013/110)

Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen antamisen jälkeen viipymättä

6

varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.

Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottokaaren (705/2007) 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun vakuuden. Mahdollisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:ssä. Edellä 2 tai 3 momentin nojalla annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua kannetta nosteta tuomioistuimessa kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta. (31.1.2013/110)

Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa aiheutuneet kulut, jos 18 §:n 2 momentissa tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.

Rekisteröinnin kumoaminen

19 §

Jos toiminimi on rekisteröity tämän lain tai muiden toiminimeä koskevien säännösten vastaisesti ja rekisteröinnille on edelleen olemassa este, tuomioistuin voi kanteesta kumota rekisteröinnin.

Rekisteröinti voidaan niin ikään kumota:

1) jos toiminimi on tullut lainvastaiseksi sen jälkeen, kun se on rekisteröity ja on edelleen lainvastainen;

2) jos toiminimen haltija ei enää ole elinkeinonharjoittaja; tai

3) jos toiminimeä ei ole viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana käytetty eikä toiminimen haltija osoita siihen hyväksyttävää syytä.

20 § (31.1.2013/110)

Kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi saa ajaa jokainen, jolle aiheutuu rekisteröinnistä haittaa. Kannetta saa ajaa myös työ- ja elinkeinoministeriön määräämä viranomainen ja 18 §:n 3 momentissa tarkoitettu yhteisö, ellei kanne perustu 10 §:n 2–4 kohtaan.

21 §

Kun rekisteröinnin kumoamista koskeva tuomio on saanut lainvoiman, rekisteriviranomaisen on poistettava toiminimi rekisteristä. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että toiminimi saa olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteriin ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen määräajan.

Rangaistussäännös

22 §

Joka tahallaan loukkaa toisen oikeutta toiminimeen, on tuomittava toiminimen loukkauksesta sakkoon.

7

Syyttäjä saa ajaa syytettä 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta vain, jos asianomistaja on ilmoittanut sen syytteeseen pantavaksi. (13.5.2011/445)

Korvaus- ja hyvitysvelvollisuus (21.7.2006/682)

23 § (21.7.2006/682)

Elinkeinonharjoittaja, jonka elinkeinotoiminnassa on tahallisesti tai huolimattomuudesta loukattu toisen oikeutta toiminimeen, on velvollinen suorittamaan loukatulle kohtuullisen hyvityksen toiminimen käyttämisestä sekä korvaamaan loukkauksesta aiheutuneen vahingon. Jos huolimattomuus on vain lievää, voidaan korvausta vahingosta sovitella.

Jos huolimattomuuttakaan ei ole, loukkaaja on velvollinen suorittamaan kohtuullisen hyvityksen toiminimen käyttämisestä.

Hyvitystä ja korvausta vahingosta voidaan vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireillepanoa. Oikeus hyvitykseen ja korvaukseen vahingosta on menetetty, jos sitä koskevaa kannetta ei ole pantu vireille mainitun ajan kuluessa.

23 a § (21.7.2006/682)

Tuomioistuin voi toiminimen loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen oikeutta toiminimeen. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.

Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.

Turvaamistoimet

24 §

Tuomitessaan elinkeinonharjoittajan 18 §:n 1 momentin perusteella asetettuun uhkasakkoon, tuomioistuin voi sen mukaan kuin havaitaan kohtuulliseksi määrätä, että toiminimi, joka luvattomasti on pantu liikekilpeen, tavaraan, pakkaukseen, mainoslehteen, liikeasiakirjaan tai muuhun sellaiseen, on siitä poistettava tai että toiminimeä on muunnettava niin, ettei sitä enää voida käyttää väärin. Jos tällainen toimenpide ei ole muutoin toteutettavissa, voidaan määrätä, että omaisuus, johon toiminimi on pantu, on hävitettävä tai että sitä on tarpeellisilta osin muutettava.

Milloin toisen oikeutta toiminimeen on loukattu, tuomioistuin saa sen vaatimuksesta, jonka oikeutta on loukattu, määrätä ryhdyttäväksi 1 momentissa mainittuun toimenpiteeseen sen mukaan kuin katsotaan tarpeelliseksi loukkauksen toistumisen ehkäisemiseksi.

Jos uhkasakon asettamispäätöksessä määrättyä velvoitetta ei noudateta, tai jos on syytä olettaa 22 §:ssä mainitun rikoksen tapahtuneen, tuomioistuin voi määrätä, että edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu omaisuus on takavarikoitava, kunnes siitä toisin määrätään. Tällöin on soveltuvin osin voimassa, mitä takavarikosta rikosasiassa on säädetty.

8

Erinäisiä säännöksiä

25 §

Jos oikeutta rekisteröityyn toiminimeen on loukattu, loukkauksesta ei saa tuomita 22–24 §:ssä säädettyä seuraamusta sen jälkeen, kun rekisteröinti on kumottu lainvoiman saaneella tuomiolla.

26 § (31.1.2013/110)

26 § on kumottu L:lla 31.1.2013/110.

27 §

Kanne sen seikan vahvistamiseksi, onko oikeus toiminimeen olemassa tai loukkaako tietty menettely sellaista oikeutta, voidaan ottaa tuomioistuimessa käsiteltäväksi, jos asiasta on epätietoisuutta ja tästä on kantajalle haittaa.

2 momentti on kumottu L:lla 31.1.2013/110.

28 § (31.1.2013/110)

Tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa.

Riita- ja hakemusasioiden käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa.

29 § (31.1.2013/110)

Syyte 22 §:n 1 momentissa tarkoitetusta toiminimen loukkauksesta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun syyteasian yhteydessä voidaan käsitellä syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuva 23 §:n mukainen hyvitys- ja korvausvaatimus sekä 24 §:n 2 momentin mukainen vaatimus sen estämättä, mitä 28 §:ssä säädetään.

Tuomioistuin pysyy toimivaltaisena tutkimaan 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutos vaatimuksen esittämisen jälkeen.

29 a § (31.1.2013/110)

Edellä 29 §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen oikeuteen pyytää lausunto rekisteriviranomaiselta sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 22 §:ssä säädetään markkinaoikeuden oikeudesta pyytää lausunto.

29 b § (25.8.2016/720)

Käsitellessään 29 §:ssä tarkoitettua asiaa käräjäoikeudella voi olla apunaan asiantuntijoina enintään kaksi tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua asiantuntijajäsentä.

Asiantuntijan on annettava kirjallinen lausunto käräjäoikeuden hänelle tekemistä kysymyksistä. Asiantuntijalla on oikeus tehdä kysymyksiä asianosaisille ja todistajille. Ennen asian ratkaisemista käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua asiantuntijan lausunnosta.

Asiantuntijan oikeudesta palkkioon säädetään tuomioistuinlain 17 luvun 22 §:ssä.

9

29 c § (31.1.2013/110)

Edellä 29 §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen velvollisuuteen ilmoittaa ratkaisusta rekisteriviranomaiselle sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 23 §:ssä säädetään markkinaoikeuden velvollisuudesta ilmoittaa ratkaisusta.

30 §

Valtion ja kunnan laitoksella on tässä laissa tarkoitettu yksinoikeus nimeensä niin kuin se olisi rekisteröity toiminimenä.

31 §

Toiminimeä kirjoitettaessa on koko toiminimi selvästi merkittävä ja toiminimen kirjoittajan on se allekirjoitettava. Kun aputoiminimi kirjoitetaan, on myös toiminimi mainittava.

Konkurssin tai selvitystilan aikana on toiminimi kirjoitettava muuttunutta asiantilaa osoittavin lisäyksin.

Toiminimen kirjoittamisessa on muutoin noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty.

32 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1979.

33 §

Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa rekisteröityyn toiminimeen, kuitenkin siten, että:

1) toiminimen rekisteröinti, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, voidaan 19 §:n 1 momentin nojalla kumota vain, jos se olisi ollut mahdollista ennen tämän lain voimaantuloa; ja

2) lain voimaantullessa kaupparekisteriin merkitty osuuskunta, jonka nimeen sisältyy yhdysosa ""- kunta"", säilyttää toiminimensä muuttamattomana sen estämättä, mitä 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa on säädetty.

Sen lisäksi, mitä on säädetty 10 vuoden vanhentumisajasta, on ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneesta toiminimen loukkauksesta johtuvasta vahingonkorvauksesta voimassa, että oikeus vahingonkorvaukseen on menetetty, jollei kannetta ole nostettu viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

9.3.1990/233:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1990.

Tätä lakia sovelletaan toiminimeen, jota koskeva ilmoitus tehdään tämän lain voimaantulon jälkeen.

HE 210/89, lvk.miet. 16/89, svk.miet. 241/89

10

28.12.1990/1279:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

HE 242/89pankkivk.miet. 8/90, svk.miet. 182/90, svk.miet. 182 a/90

10.12.1993/1123:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

HE 246/93, TaVM 46/93

28.11.1994/1076:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

HE 16/94, YmVM 9/94

22.12.1994/1302:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

HE 229/94, TaVM 35/94, Neuvoston asetus (ETY) N:o 2137/85; EYVL N:o L 199, 31.7.1985, s. 1

14.2.1997/148:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.

Ennen tämän lain voimaantuloa perustetun osakeyhtiön, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on arvopaperimarkkinalain (495/89) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteena, on vuoden kuluessa lain voimaantulosta muutettava toiminimensä vastaamaan julkisen osakeyhtiön toiminimelle 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa asetettuja vaatimuksia.

HE 89/1996, TaVM 24/1996, EV 233/1996, Neuvoston direktiivi 77/91/ETY, EYVL N:o L 26, 31.1.1977, s. 1

16.3.2001/247:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001.

HE 188/2000, TaVM 2/2001, EV 13/2001

28.12.2001/1492:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 176/2001, TaVM 21/2001, EV 217/2001

13.8.2004/746:

Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä lokakuuta 2004.

HE 55/2004, TaVM 13/2004, EV 107/2004, Neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001 (32001R2157); EYVL N:o L 294, 8.10.2001, s. 1

11

21.7.2006/682:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tämän lain 18 a §:ää sovelletaan myös riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa.

Loukkaukseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 23 §:n sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

Riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 23 a §:n sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 26/2006, LaVM 6/2006, EV 67/2006

19.10.2006/910:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2006.

HE 54/2006, TaVM 9/2006, EV 99/2006, Neuvoston asetus (EY) N:o 1435/2003 (32003R1435); EYVL N:o L 207, 18.08.2003, s. 1

13.5.2011/445:

Tämä laki tulee voimaan 17 päivänä toukokuuta 2011.

HE 286/2010, LaVM 34/2010, EV 311/2010

31.1.2013/110:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.

Riita-, hakemus- ja rikosasia, joka on tullut käräjäoikeudessa vireille ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 124/2012, LaVM 15/2012, EV 158/2012

14.6.2013/434:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 185/2012, TaVM 6/2013, EV 48/2013

25.8.2016/720:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 7/2016, LaVM 8/2016, EV 99/2016

 
Download PDF open_in_new
 Firmalag (2.2.1979/128)(25.8.2016/720)

2.2.1979/128

Firmalag

I enlighet med riksdagens beslut stadgas:

Allmänna stadganden

1 §

Med firma avses det namn under vilket näringsidkare bedriver sin verksamhet.

En näringsidkare som har införts i handelsregistret får idka en del av verksamheten under särskilt namn (bifirma). Näringsidkaren kan för sin verksamhet jämte firma även använda något annat kännetecken (sekundärt kännetecken). (10.12.1993/1123)

Vad som i denna lag föreskrivs om firma gäller också bifirma. Bestämmelserna om firma i 2 § 3 mom. samt 3–6, 18, 22–24, 27–29 och 29 a–29 c § tillämpas på motsvarande sätt också på sekundära kännetecken. Bestämmelserna om tvistemål och ansökningsärenden som gäller firma i lagen om rättegång i marknadsdomstolen (100/2013) gäller dessutom i tillämpliga delar också bifirma och sekundära kännetecken. (31.1.2013/110)

2 §

Ensamrätt till firma förvärvas genom registrering eller inarbetning av firma. Ensamrätt till sekundärt kännetecken kan förvärvas endast genom inarbetning.

En firma får införas i handelsregistret, om den stämmer överens med denna lag och tydligt skiljer sig från de firmor som redan finns i registret. Innan en firma registreras kan registermyndigheten på ansökan av näringsidkaren ge förhandsbesked om huruvida firman är sådan att den under de förutsättningar som anförts i ansökan kan föras in i registret. (16.3.2001/247)

Firma anses inarbetad, om den är allmänt känd bland dem till vilka näringsidkarens verksamhet riktar sig.

3 §

Ensamrätt till registrerad firma innebär att annan näringsidkare icke här i landet får använda en med sådan firma förväxlingsbar firma, om det ej visas att innehavaren av firman icke kan lida skada därav.

Ensamrätt till firma på grundval av inarbetning innebär, att annan näringsidkare icke inom det område där inarbetningen skett får använda en därmed förväxlingsbar firma.

4 §

Näringsidkare får använda sitt släktnamn såsom firma, om dess användning icke är ägnad att framkalla förväxling med annans skyddade firma eller varumärke.

Inom det område, på vilket näringsidkare enligt 1 mom. använder sitt släktnamn som firma, får annan näringsidkare icke använda en med detta namn förväxlingsbar firma.

5 §

Förväxlingsbarhet mellan firmor kan åberopas endast om innehavarna idkar verksamhet av samma eller liknande slag.

Förväxlingsbarhet kan dock även annars åberopas:

1) till förmån för firma, som är synnerligen starkt inarbetad och allmänt känd, såvida användningen av en annan liknande firma med hänsyn härtill skulle innebära otillbörligt utnyttjande av den förstnämnda firmans affärsvärde; eller

2) till förmån för firma, som är inarbetad, såvida användandet av en liknande firma med beaktande av verksamhetens speciella karaktär uppenbarligen skulle minska den förstnämnda firmans affärsvärde.

6 §

Vid avgörandet av tvist, som gäller rätt till firmor som är förväxlingsbara, har den företräde som kan åberopa tidigaste rättsgrund.

Om en firma är inarbetad och innehavaren av en äldre firma som kan förväxlas med den inte inom en rimlig tid har ingripit mot användningen av den yngre firman, består rätten till den inarbetade firman vid sidan av den äldre rätten. För att undvika risk för förväxling har domstolen i dessa fall dock rätt att på yrkande av en part och efter vad som prövas skäligt förordna att firman får användas endast på ett särskilt sätt, så att en ortsangivelse eller något annat förtydligande fogas till firman. (31.1.2013/110)

7 §

Utöver vad annorstädes är stadgat i lag gäller angående utformningen av firma:

1) enskild näringsidkares firma får ej innehålla annan persons än innehavarens namn;

2) öppet bolags firma skall innehålla orden "öppet bolag", såvida bolagsformen icke annars framgår av firman, och i firman får ej heller förekomma annan persons än bolagsmans namn;

3) kommanditbolags firma skall innehålla ordet "kommanditbolag" eller allmänt vedertagen förkortning därav, och i firman får ej heller förekomma annan persons än personligen ansvarig bolagsmans namn;

4) ett privat aktiebolags firma skall innehålla ordet "aktiebolag" eller motsvarande förkortning "ab" och ett publikt aktiebolags firma orden "publikt aktiebolag" eller motsvarande förkortning "abp" och, om det är fråga om ett bostadsaktiebolag, skall detta och bolagets hemort klart framgå av firman; (14.2.1997/148)

5) ett andelslags firma skall innehålla ordet "andelslag" eller sammansättningsleden "andels" eller förkortningen "anl", och i en sådan firma får inte finnas namn på personer eller omnämnande av medlemmarnas tillskottsplikt; (28.12.2001/1492)

6) ideell förenings firma skall innehålla det namn under vilket föreningen införts i föreningsregistret;

7) stiftelses firma skall innehålla det namn under vilket stiftelsen införts i registret över stiftelser, (28.11.1994/1076)

7 a) i fråga om en europeisk ekonomisk intressegrupperings firma gäller vad som bestäms i artikel 5.a i rådets förordning (EEG) nr 2137/85 om europeiska ekonomiska intressegrupperingar (EEIG). (22.12.1994/1302)

7 b) i fråga om ett europabolags firma vad som bestäms i artikel 11 i rådets förordning (EG) nr 2157/2001 om stadga för europabolag; (13.8.2004/746)

7 c) i fråga om ett europaandelslags firma vad som bestäms i artikel 10 i rådets förordning (EG) nr 1435/2003 om stadga för europeiska kooperativa föreningar (SCE-föreningar); (19.10.2006/910)

8) firma för en sådan filialrörelse som utländsk näringsidkare grundat i Finland skall innehålla den utländska näringsidkarens firma jämte tillägg som utvisar att rörelsen är en filialrörelse, samt (28.11.1994/1076)

9) en bostadsrättsförenings firma skall innehålla ordet "bostadsrättsförening". (28.11.1994/1076)

Ett privat aktiebolags bifirma får inte innehålla ordet "aktiebolag" eller förkortningen "ab" eller ett publikt aktiebolags bifirma orden "publikt aktiebolag" eller förkortningen "abp", inte heller ett andelslags bifirma ordet "andelslag", sammansättningsleden "andels" eller förkortningen "anl". (28.12.2001/1492)

Utöver vad i denna paragraf är stadgat skall iakttagas vad om firma stadgas annorstädes i lag.

8 §

Firma skall särskilja innehavarens företag. Vid bedömandet av firmas särskiljningsförmåga skall hänsyn tagas till alla föreliggande omständigheter. Firma, som endast anger verksamhetens art eller allmän benämning på vara eller tjänst som erbjudes, eller som uteslutande innehåller allmänt nyttjat ortnamn eller annat sådant namn, kan anses särskiljande endast om den inarbetats. Sådan del av firma, som enbart anger företagsformen, skall icke anses öka firmans särskiljningsförmåga.

9 §

Firma får icke strida mot god sed eller allmän ordning eller vara ägnad att vilseleda allmänheten.

10 §

Firma får icke utan vederbörligt samtycke innehålla:

1) sådan statlig eller internationell benämning eller förkortning av namn, som enligt lag icke får användas i näringsverksamhet, ej heller uttryck som kan förväxlas därmed;

2) något sådant som kan uppfattas såsom annans släktnamn, konstnärsnamn eller annat motsvarande namn, såvida ej namnet uppenbarligen avser någon för länge sedan avliden person, ej heller något som är ägnat att uppfattas såsom namnet på stiftelse eller förening eller annat dylikt samfund;

3) något sådant som kan uppfattas såsom titel på annans skyddade litterära eller konstnärliga verk, om titeln är egenartad, eller något som kränker annans upphovsrätt till sådant verk; eller

4) något sådant som kan förväxlas med annans skyddade firma, sekundära, kännetecken eller varumärke.

11 §

Firma får registreras på två eller flera språk, om uttrycken på de olika språken till sitt innehåll motsvarar varandra. Vad om firma är stadgat skall tillämpas på vart och ett sådant uttryck.

12 § (9.3.1990/233)

Ensamrätt till firma på grundval av registrering gäller från den dag då anmälan inkom till den myndighet som nämns i 10 § företags- och organisationsdatalagen (244/2001). (16.3.2001/247)

Med avvikelse från 1 mom. gäller i samband med fusion eller delning enligt lagen om aktiebolag (624/2006) eller lagen om andelslag (421/2013) ensamrätt till firma på grundval av registrering likväl från den dag då fusions- eller delningsplanen kom till registermyndigheten för registrering. Detsamma gäller ensamrätt till firma på grundval av registrering i samband med en sådan ändring av sammanslutningsform som avses i lagen om andelslag. (14.6.2013/434)

Om en näringsidkare hos registermyndigheten har ansökt om ett förhandsbesked om förutsättningarna för att en firma skall kunna registreras, gäller ensamrätten till firman från den dag då ansökan har lämnats in till registermyndigheten. Ensamrätt uppkommer inte, om registermyndigheten i sitt beslut på ansökan om ett förhandsbesked konstaterar att något förhandsbesked inte kan ges eller om näringsidkaren inte har anmält firman för anteckning i registret inom sex månader från den tidpunkt då ensamrätten började. I registermyndighetens beslut om förhandsbesked får ändring inte sökas genom besvär. (16.3.2001/247)

Övergång av firma

13 §

Firma får överlåtas till annan endast i samband med överlåtelse av näringsverksamhet.

Firma övergår i samband med överlåtelse av näringsverksamhet, utom då firman innehåller enskild näringsidkares eller bolagsmans släktnamn eller annat avtalats i saken.

14 §

Övergår näringsverksamhet till följd av enskild näringsidkares död vid avvittring eller arvskifte till maken eller annan delägare i dödsboet eller genom testamente till testamentstagare, får

firman användas oförändrad, såvida annat icke avtalats vid avvittringen eller arvskiftet eller föreskrivits i testamentet.

15 §

Fortsattes bolagsverksamhet sedan bolagsman i öppet bolag eller personligen ansvarig bolagsman i kommanditbolag avlidit, får firman användas oförändrad även om den avlidnes namn ingår i firman, såvida annat icke avtalats mellan bolagsmännen.

Utträder bolagsman ur öppet bolag eller personligen ansvarig bolagsman ur kommanditbolag, får bolagsmannens namn behållas i firman endast om han samtyckt därtill.

16 §

Skulle firma i det i 13 § stadgade fallet komma att innehålla annans än innehavarens eller bolagsmans namn, skall till firman dock fogas tillägg som utvisar att firman övergått eller förhållandena förändrats.

17 §

Firma får icke utmätas.

Försattes enskild näringsidkare, öppet bolag eller kommanditbolag i konkurs, ingår firman i konkursboet, om den icke innehåller gäldenärens eller bolagsmans släktnamn. Firma som icke hör till konkursboet får dock användas under den tid verksamheten fortsättes för boets räkning.

Förbud mot användning av firma

18 §

Om firma eller dess användning strider mot god sed eller äventyrar allmän ordning eller vilseleder allmänheten, kan domstol i den omfattning som befinnes erforderlig vid vite förbjuda innehavaren av firman att använda den.

Ovan i 1 mom. avsedd förbudsdom kan även meddelas och vite utsättas, om någon gjort intrång i annans rätt till firma.

Förbudstalan får föras av var och en som lider förfång av firman eller dess användning. I de fall som avses i 1 mom. får talan även föras av en myndighet som arbets- och näringsministeriet bestämmer samt av en sammanslutning som bevakar de berörda näringsidkarnas intressen. (31.1.2013/110)

Talan om att döma ut vite får föras av den på vars yrkande förbudsdomen har meddelats samt, om förbudsdomen har meddelats med stöd av 1 mom., även av en myndighet som arbets- och näringsministeriet bestämmer. (31.1.2013/110)

18 a § (21.7.2006/682)

När domstolen behandlar talan enligt 18 § 2 mom. kan den på yrkande av innehavaren av en ensamrätt vid vite förordna att administratören av en sändare, server eller någon annan sådan anordning eller någon annan tjänstelevererande mellanhand avbryter den användning som påstås

göra intrång i firma (föreläggande om avbrytande), om det inte kan anses oskäligt med hänsyn till rättigheterna för den som använder firman eller med hänsyn till mellanhänders eller ensamrättsinnehavarens rättigheter.

Innan talan enligt 18 § 2 mom. väcks kan domstolen på ansökan av innehavaren av ensamrätten meddela ett föreläggande om avbrytande, om det finns förutsättningar för det enligt 1 mom. och om det är uppenbart att ensamrättsinnehavarens rättigheter annars allvarligt äventyras. Domstolen ska ge den mot vilken föreläggande begärs och den som påstås göra intrång i rätten till en firma tillfälle att bli hörda. Delgivning till den mot vilken ett föreläggande har sökts kan ske per post, telefax eller elektronisk post. (31.1.2013/110)

Domstolen kan på begäran meddela det föreläggande om avbrytande som avses i 2 mom. interimistiskt utan att höra den som påstås ha gjort intrång, om ärendets brådskande natur nödvändigtvis kräver det. Föreläggandet är i kraft tills något annat bestäms. Den som påstås ha gjort ett intrång skall utan dröjsmål efter att föreläggandet har meddelats beredas tillfälle att bli hörd. När denne har hörts skall domstolen utan dröjsmål besluta om föreläggandet skall vara i kraft eller återkallas.

Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av denna paragraf får inte äventyra tredje mans rätt att sända och ta emot meddelanden. Ett föreläggande om avbrytande träder i kraft när sökanden ställer en sådan säkerhet hos utmätningsmannen som avses i 8 kap. 2 § i utsökningsbalken (705/2007). Bestämmelser om möjligheten att befrias från att ställa säkerhet finns i 7 kap. 7 § i rättegångsbalken. Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av 2 eller 3 mom. förfaller om inte talan enligt 18 § 2 mom. väcks i domstol inom en månad från det att föreläggandet meddelades. (31.1.2013/110)

Den som begärt ett föreläggande om avbrytande skall ersätta den som meddelats föreläggande liksom också den som påstås ha gjort intrång för den skada som orsakas av att föreläggandet verkställs samt för kostnaderna i ärendet, om talan enligt 18 § 2 mom. förkastas eller avvisas utan prövning eller om behandlingen av ärendet avskrivs som en följd av att käranden återtagit talan eller uteblivit från rätten. Samma gäller om föreläggandet om avbrytande återkallas med stöd av 3 mom. eller förfaller med stöd av 4 mom. När en talan om ersättning av skada och kostnader väcks skall 7 kap. 12 § i rättegångsbalken iakttas.

Hävande av registrering

19 §

Har firma registrerats i strid med denna lag eller andra stadganden angående firma, och föreligger alltjämt hinder för registrering, kan domstol på talan häva registreringen.

Registrering kan likaså hävas:

1) om firman blivit stridande mot lag sedan den registrerats och alltjämt är lagstridig;

2) om innehavaren av firman icke längre är näringsidkare; eller

3) om firman ej varit i bruk under de senaste fem åren och innehavaren icke visar godtagbart skäl därtill.

20 § (31.1.2013/110)

Talan om hävande av en registrering får föras av var och en som lider förfång av registreringen. Talan får föras även av en myndighet som arbets- och näringsministeriet bestämmer och av en sammanslutning som avses i 18 § 3 mom., om inte talan grundar sig på 10 § 2–4 punkten.

21 §

Sedan dom om hävande av registrering vunnit laga kraft, skall registermyndigheten avföra firman ur registret. Domstol kan dock förordna, att firman får finnas i registret ända till utgången av en skälig tid för anmälan av ny firma till registret.

Straff stadgande

22 §

Den som uppsåtligen kränker annans rätt till firma skall för firmaintrång dömas till böter.

Åklagaren får driva åtal för brott som avses i 1 mom. endast om målsäganden anmält brottet till åtal. (13.5.2011/445)

Ersättnings- och gottgörelseskyldighet (21.7.2006/682)

23 § (21.7.2006/682)

En näringsidkare vars näringsverksamhet uppsåtligen eller av oaktsamhet lett till intrång i annans rätt till firma är skyldig att till den vars rätt kränkts betala skälig gottgörelse för användningen av firman samt att ersätta den skada som intrånget medfört. Om oaktsamheten endast är ringa kan skadeståndet jämkas.

Om det inte heller är fråga om oaktsamhet är den som gjort intrång skyldig att betala skälig gottgörelse för användningen av firman.

Gottgörelse och ersättning för skada kan yrkas endast för de fem senaste åren innan talan väcktes. Rätten till gottgörelse och ersättning för en skada går förlorad, om talan om gottgörelse och ersättning inte har väckts inom nämnda tid.

23 a § (21.7.2006/682)

Domstolen kan i ett tvistemål som gäller intrång i firma på yrkande av käranden ålägga svaranden att ersätta käranden för de kostnader denne har av att sprida information om en lagakraftvunnen dom i vilken svaranden har konstaterats ha gjort intrång i rätten till en firma. Ett åläggande får inte ges om spridningen av informationen har begränsats i någon annan lag. Vid prövningen av om ett åläggande skall ges och av dess innehåll skall domstolen beakta den allmänna betydelsen av offentliggörandet, intrångets art och omfattning, de kostnader som offentliggörandet medför och andra motsvarande omständigheter.

Domstolen fastställer ett maximibelopp för de skäliga kostnader för offentliggörande som svaranden skall ersätta. Käranden har inte rätt till ersättning om uppgifter om domen inte har offentliggjorts inom en av domstolen utsatt tid räknat från den tidpunkt då den lagakraftvunna domen gavs.

Säkerhetsåtgärder

24 §

Då domstol dömer näringsidkare till vite som utsatts med stöd av 18 § 1 mom., kan den enligt vad som befinnes skäligt förordna att firma, som olovligen anbringats på affärsskylt, vara, förpackning, reklamtryck, affärshandling eller dylikt, skall avlägsnas eller att firman skall ändras så att den icke längre kan missbrukas. Kan sådan åtgärd icke eljest genomföras, kan det förordnas, att egendom på vilken firman anbringats skall förstöras eller ändras till erforderliga delar.

Har intrång gjorts i annans rätt till firma, får domstol på yrkande av den vars rätt lidit intrång, förordna att i 1 mom. nämnd åtgärd skall vidtagas i enlighet med vad som anses erforderligt för att upprepat intrång skall kunna förhindras.

Uppfylles icke förpliktelse som ålagts i vitesbeslut, eller finnes det skäl antaga, att brott som avses i 22 § blivit begånget, kan domstol förordna, att i 1 och 2 mom. avsedd egendom skall tagas i beslag till dess därom annat förordnas. Härvid gäller i tillämpliga delar vad om beslag i brottmål är stadgat.

Särskilda stadganden

25 §

Har intrång i rätt till registrerad firma gjorts, får för intrånget icke dömas till påföljd enligt 22–24 § sedan registreringen hävts genom dom som vunnit laga kraft.

26 § (31.1.2013/110)

26 § har upphävts genom L 31.1.2013/110.

27 §

Talan om fastställande av huruvida rätt till firma föreligger eller huruvida visst förfarande gör intrång i sådan rätt kan upptagas till behandling i domstol, om ovisshet i saken föreligger och detta medför förfång för käranden.

2 mom. har upphävts genom L 31.1.2013/110. (31.1.2013/110)

28 § (31.1.2013/110)

Tvistemål och ansökningsärenden som grundar sig på denna lag handläggs i marknadsdomstolen.

Bestämmelser om handläggningen av tvistemål och ansökningsärenden i marknadsdomstolen finns i lagen om rättegång i marknadsdomstolen.

29 § (31.1.2013/110)

Åtal för firmaintrång enligt 22 § 1 mom. handläggs i Helsingfors tingsrätt.

Trots det som sägs i 28 § får i samband med ett åtal som avses i 1 mom. handläggas ett gottgörelse- eller ersättningsyrkande enligt 23 § eller ett yrkande enligt 24 § 2 mom., när yrkandet framställts med anledning av det brott som avses i åtalet.

Domstolen fortsätter att vara behörig att pröva ett yrkande enligt 2 mom. även om de omständigheter som behörigheten grundar sig på förändras efter det att yrkandet framställdes.

29 a § (31.1.2013/110)

På rätten för en domstol som handlägger ett mål som avses i 29 § att begära utlåtande av registermyndigheten tillämpas vad som i 4 kap. 22 § i lagen om rättegång i marknadsdomstolen bestäms om marknadsdomstolens rätt att begära utlåtande.

29 b § (25.8.2016/720)

När tingsrätten behandlar ett mål som avses i 29 § får högst två sådana sakkunnigledamöter som avses i 17 kap. 10 § 2 mom. i domstolslagen (673/2016) bistå rätten som sakkunniga.

De sakkunniga ska ge ett skriftligt utlåtande om de frågor som tingsrätten ställt till dem. En sakkunnig har rätt att ställa frågor till parter och vittnen. Innan målet avgörs ska tingsrätten ge parterna tillfälle att yttra sig om ett sakkunnigutlåtande.

Bestämmelser om en sakkunnigs rätt till arvode finns i 17 kap. 22 § i domstolslagen.

29 c § (31.1.2013/110)

På skyldigheten för en domstol som handlägger ett mål som avses i 29 § att underrätta registermyndigheten om avgörandet tillämpas vad som i 4 kap. 23 § i lagen om rättegång i marknadsdomstolen bestäms om marknadsdomstolens skyldighet att göra en anmälan om sina avgöranden.

30 §

Statlig och kommunal inrättning har i denna lag avsedd ensamrätt till sitt namn som om namnet blivit registrerat som firma.

31 §

Då firma tecknas skall hela firman klart anges och underskrivas av firmatecknaren. Vid teckning av bifirma skall även firman anges.

Under konkurs eller likvidation skall firma tecknas med tillägg som anger det ändrade förhållandet.

Om firmateckning gäller i övrigt vad därom är särskilt stadgat.

32 §

Denna lag träder i kraft den 1 mars 1979.

33 §

Denna lag tillämpas även på firma som registrerats innan lagen trätt i kraft, dock så att:

1) sådan registrering av firma, som skett före denna lags ikraftträdande, med stöd av 19 § 1 mom. kan hävas endast om detta varit möjligt före denna lags ikraftträdande; och

2) andelslag, som är infört i handelsregistret då lagen träder i kraft och vars namn i sammansättning innehåller ordet "-lag", bibehåller sin firma oförändrad utan hinder av vad i 7 § 1 mom. 5 punkten är stadgat.

Utöver det som är stadgat om tioårig preskriptionstid gäller beträffande skadestånd till följd av sådant firmaintrång som inträffat innan denna lag trätt i kraft, att rätten till skadestånd är förverkad, såvida icke talan väckts inom fem år från lagens ikraftträdande.

Ikraftträdelsestadganden:

9.3.1990/233:

Denna lag träder i kraft den 1 april 1990.

Lagen tillämpas på firmor för vilka anmälan görs efter ikraftträdandet.

Regeringens proposition 210/89, Lagutsk. bet. 16/89, Stora utsk. bet. 241/89

28.12.1990/1279:

Denna lag träder i kraft den 1 januari 1991.

Regeringens proposition 242/89Bankutsk. bet. 8/90, Stora utsk. bet. 182/90 och 182 a/90

10.12.1993/1123:

Denna lag tråder i kraft den 1 januari 1994.

RP 246/93, EkUB 46/93

28.11.1994/1076:

Denna lag träder i kraft den 1 mars1995.

RP 16/94, MiUB 9/94

22.12.1994/1302:

Denna lag träder i kraft den 1 januari 1995.

RP 229/94, EkUB 35/94, Rådets förordning (EEG) nr 2137/85; EGT nr L 199, 31.7.1985, s. 1

14.2.1997/148:

Denna lag träder i kraft den 1 september 1997.

Ett aktiebolag som bildats innan denna lag träder i kraft och som har emitterat värdepapper vilka är föremål för offentlig handel enligt 1 kap. 3 § värdepappersmarknadslepen (495/89) skall inom ett år efter att denna lag trätt i kraft ändra sin firma så att den motsvarar de krav som i 7 § 1 mom. 4 punkten ställs på ett publikt aktiebolags firma.

RP 89/1996, EkUB 24/1996, RSv 233/1996, Rådets direktiv 77/91/EEG, EGT nr L 26, 31.1.1977, s. 1

16.3.2001/247:

Denna lag träder i kraft den 1 april 2001.

RP 188/2000, EkUB 2/2001, RSv 13/2001

28.12.2001/1492:

Denna lag träder i kraft den 1 januari 2002.

RP 176/2001, EkUB 21/2001, RSv 217/2001

13.8.2004/746:

Denna lag träder i kraft den 8 oktober 2004.

RP 55/2004, EkUB 13/2004, RSv 107/2004, Rådets förordning (EG) nr 2157/2001 (32001R2157); EGT nr L 294, 8.10.2001, s. 1

21.7.2006/682:

Denna lag träder i kraft den 1 september 2006.

Denna lags 18 a § tillämpas också på tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande.

På intrång som gjorts före denna lags ikraftträdande tillämpas i stället för 23 § i denna lag de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet.

På tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande tillämpas i stället för 23 a § i denna lag de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet.

RP 26/2006, LaUB 6/2006, RSv 67/2006

19.10.2006/910:

Denna lag träder i kraft den 1 november 2006.

RP 54/2006, EkUB 9/2006, RSv 99/2006, Rådets förordning (EG) nr 1435/2003 (32003R1435); EGT nr L 207, 18.08.2003, s. 1

13.5.2011/445:

Denna lag träder i kraft den 17 maj 2011.

RP 286/2010, LaUB 34/2010, RSv 311/2010

31.1.2013/110:

Denna lag träder i kraft den 1 september 2013.

Ett tvistemål, ansökningsärende eller brottmål som har blivit anhängigt i tingsrätten innan denna lag träder i kraft handläggs enligt de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet.

Åtgärder som krävs för verkställigheten av denna lag får vidtas innan lagen träder i kraft.

RP 124/2012, LaUB 15/2012, RSv 158/2012

14.6.2013/434:

Denna lag träder i kraft den 1 januari 2014.

RP 185/2012, EkUB 6/2013, RSv 48/2013

25.8.2016/720:

Denna lag träder i kraft den 1 januari 2017.

RP 7/2016, LaUB 8/2016, RSv 99/2016


Legislation Supersedes (1 text(s)) Supersedes (1 text(s)) Is superseded by (1 text(s)) Is superseded by (1 text(s)) WTO Document Reference
IP/N/1/FIN/40
IP/N/1/FIN/T/11
No data available.

WIPO Lex No. FI169