- Registered Designs Act
- Chapter I. General Provisions
- Chapter II. The Application for Registration and Processing Thereof
- Chapter III. Period of Validity of Registration of a Design and Amendment of a Registered Design
- Chapter IV. Assignments, Licenses, Compulsory Licenses
- Chapter V. Termination of Right to a Design
- Chapter VI. Obligation to Provide Information
- Chapter VII. Responsibility and Obligation to Provide Compensation
- Chapter VIII. Rules Concerning Legal Proceedings
- Chapter IX. Special Provisions
Registered Designs Act
(Unofficial translation)
(Act No. 221 of March 12, 1971, as last amended by Acts Nos. 802 of May 10, 1991, 578 of June 26, 1992, 1035 of November 13, 1992, 1411 of December 18, 1992, 718 of April 21, 1995, 596 of July 12, 2002, 1215 of December 20, 2002 and 685 of July 21, 2006)
Chapter I. General Provisions
Section 1
Anyone who has created a design or his or her successor in title may through registration obtain the exclusive right to the design (the right to a design) in accordance with this Act.
Section 1 a
In this Act: 1) ‘design’ means the appearance of the whole or a part of a product resulting from the features of, in particular, the lines, contours, colours, shape, texture or materials of the product itself or its ornamentation; 2) ‘product’ means any industrial or handicraft item, including parts intended to be assembled into a complex product, and packaging, get-up, graphic symbols and typographic typefaces; 3) ‘complex product’ means a product which is composed of multiple components which can be replaced permitting disassembly and re-assembly of the product. Computer programs are not considered to be products within the meaning of subsection 1(2) above.
Section 2
A design shall be protected by a design right if it is new and has individual character. A design shall be considered new if no identical design has been made available to the public before the date of filing of the application for registration or, if priority is claimed, the date of priority. Designs shall be deemed to be identical if their features differ only in immaterial details. A design shall be considered to have individual character if the overall impression it produces on the informed user differs from the overall impression produced on such a user by any design which has been made available before the date of filing of the application for registration or, if priority is claimed, the date of priority. In assessing individual character, the degree of freedom of the designer in developing the design shall be taken into consideration. The design of a product which constitutes a component part of a complex product shall only be considered to be new and to have individual character: 1) if the component part remains visible during normal use of the product; and 2) if the visible features of the component part fulfil in themselves the requirements as to novelty and individual character. ‘Normal use’ within the meaning of subsection 4(1) above shall not include maintenance, servicing or repair work.
Section 3
A design shall be deemed to have been made available to the public: 1) if it has been published in the registration procedure or otherwise; or 2) if it has been exhibited or used in trade or it has otherwise become known. A design has not, however, become available to the public if the events referred to in subsection 1 could not reasonably have become known in the normal course of business to the circles specialized in the sector concerned, operating within the European Union, before the date of filing of the application for registration or, if priority is claimed, the date of priority. The design shall not, however, be deemed to have become available to the public for the sole reason that it has been disclosed to a third person under conditions of confidentiality.
Section 3 a
A design shall not be deemed to have become available to the public in the manner referred to in Section 2 if the design for which protection is claimed has during the 12-month period before the date of filing the registration application or, if priority is claimed, the date of priority, been made available to the public: 1) by the designer or a third person as a result of information provided or action taken by the designer; or 2) as a consequence of an abuse in relation to the designer. The provisions of subsection 1 relating to the creator of a design shall also apply to his successor in title.
Section 4
A design shall not be registered: 1) if it is contrary to public policy or to accepted principles of morality; or 2) if it is identical with a prior design which has been made available to the public after the date of filing of the application or, if priority is claimed, the date of priority and which is protected from a date prior to the said date by a design registered for Finland or by an application for such right.
Section 4 a
A design shall not be registered, if it without the proper permission includes: 1) the coat of arms, flag or other emblem or the designation or abbreviation of the designation of a state, municipality or an international intergovernmental organization, or a figure, designation or abbreviation of a designation that may be confused with such emblem, sign, designation or abbreviation of a designation; 2) an official mark or stamp of inspection or guarantee for the same or similar articles as those for which the design is intended; 3) anything that may be understood to be another person’s trade name or a trade symbol or trademark established for another in Finland or the surname, pseudonym or similar name or the portrait of another, unless the name or portrait manifestly refers to a person long since deceased; 4) anything that may be interpreted as the title of another person's protected literary or artistic work, provided such title is distinctive, or anything which infringes another's copyright to such a work or his right to a photographic illustration; 5) anything that does not substantially differ from a design or utility model registered in Finland in the name of another person;
Section 4 b
A design right shall not subsist in features of appearance of a product 1) which are solely dictated by its technical function; or 2) which must be reproduced in their exact form and dimensions in order to permit the product in which the design is incorporated to be mechanically connected to or placed in, around or against another product so that either product may perform its function. Notwithstanding subsection 1(2), a design right shall subsist in a design serving the purpose of allowing multiple assembly or connection of mutually interchangeable products within a modular system.
Section 5
The scope of the protection conferred by a design shall include any design which does not produce on the informed user a different overall impression. In assessing the scope of protection, the degree of freedom of the designer in developing his design shall be taken into consideration.
Section 5 a
Subject to the exceptions stated below, the right to a design shall imply that no person other than the owner of the design right is entitled to use the design without his consent. The uses shall cover, among other things, the making, offering, putting on the market, using, importing, exporting or stocking for these purposes of a product which matches the design or in which the design is incorporated.
Section 5 b
The rights conferred by a design right do not cover: 1) private use of the design for non-commercial purposes; 2) use of the design for experimental purposes; nor 3) acts of reproduction for the purposes of making citations or of teaching, provided that such acts are compatible with fair trade practice and do not unduly prejudice the normal exploitation of the design, and that mention is made of the source. Neither do the rights conferred by a design right cover the equipment on ships and aircraft registered in another country when these temporarily enter into the country, the importation into the country of spare parts and accessories for the purpose of repairing such craft, nor the execution of repairs on such craft.
Section 5 c
A design right does not give its holder the right to deny the use of a product protected by the design right if the product has been put on the market within the European Economic Area by the owner of the design right or with his consent.
Section 6
Any person who, at the time the application for registration is made, has in the course of trade been using a design in this country, may notwithstanding another's right to the design continue such use while retaining its general character, provided that such use did not entail a manifest abuse with respect to the applicant for registration or to his predecessor in title. Under similar conditions, any person who has taken substantial steps to use the design in the course of trade in this country shall have the same right of use. The right defined in subsection (1) can only be transferred to other parties together with the business in which it has arisen or in which the design was to be used.
Section 7
Deleted (596/02)
Section 8
Any application filed in Finland shall be deemed, for the purposes of Section 2 and 6, to have been filed at the same time as the application in another country, if the design has been the subject of an application for registration of a design or for protection as a utility model which has been filed in a country party to the Paris Convention for the Protection of Industrial Property (Finnish Treaty Series 43/1975) or the Treaty Establishing the World Trade Organization (Finnish Treaty Series 5/1995). Registration in Finland shall be applied for within a period of six months from the date of filing of the application for registration in the Contracting State referred to in subsection 1. The provisions of subsections 1 and 2 shall also apply to an application which has been filed elsewhere and in respect of which the registering authority finds special reasons to equate it with an application filed in a Contracting State. In order to enjoy priority in accordance with the provisions of subsection 1, the applicant shall request it in an application filed in this country, stating where and when the application referred to was made; he must also state, as soon as possible, the number of the application referred to.
Chapter II. The Application for Registration and Processing Thereof
Section 9
The registering authority shall be the National Board of Patents and Registration.
Section 10
Applications for registration of designs shall be made in writing to the registering authority. The application shall mention the creator of the design. Where the applicant is not the creator, he shall produce evidence of his right to the design. In addition the application shall specify the product or products to which the application relates. A representation of the design shall be attached to the application document. Where the applicant, before the application is published in accordance with the provisions of Section 18, also deposits a specimen, the specimen shall be deemed to disclose the design.
Section 10 a
An application for registration of a design shall not be deemed to have been made until the applicant has deposited a representation of the design or a specimen thereof with the registering authority and paid the filing fee. Further provisions on payment of additional fees relating to the application shall be given by government decree.
Section 11
An application may include more than one design where the products stated in the registration application according to the classification established by the Locarno Agreement Establishing an International Classification for Industrial Designs (Finnish Treaty Series 22/1972) fall in the same class.
Section 12
An applicant who is not domiciled in Finland shall have an agent resident in this country who is empowered to represent him in all matters concerning the application.
Section 13
An application must not be amended in a manner that does not retain the essential features of the overall impression of the design.
Section 14
When examining an application for registration of a design, the registering authority shall, to the extent decreed by the Government, establish whether the conditions for registration of the design have been satisfied. Where the applicant has not observed the prescribed requirements regarding the application, or where the authority finds that there are other objections to acceptance of the application, the applicant shall be invited by an Office action to answer the objections or to make a correction within a prescribed period. Where the applicant fails within the prescribed period to submit a statement or to take steps to remedy a defect to which attention has been drawn, the application shall be dismissed. A warning to this effect shall be included in the Office action. However, the application shall be reinstated if, within two months from the expiration of the prescribed period, the applicant so requests and makes a reply to the Office action or takes steps to remedy the defect and within the same period pays the prescribed reinstatement fee. Reinstatement may not be granted more than once.
Section 15
If there is still any objection to acceptance after the applicant's answer to the Office action and provided that the applicant has had an opportunity to answer the objection, the application shall be rejected unless there are grounds for delivering a further Office action to the applicant.
Section 16
Where anyone claims before the registering authority to have a better right to the design than the applicant, and where the matter is found to be unclear, the authority may instruct him to institute legal proceedings within a certain period, failing which his claim will be disregarded when the application is further examined. Where a dispute concerning a better right to a design is pending before a court of law, the application for registration may be suspended until the case is finally settled.
Section 17
Where anyone proves to the registering authority that he has a better right to the design than the applicant, the authority shall transfer the application to him if he so requests. The transferee shall pay a new application fee. Where transfer is requested, the application must not be amended, dismissed, rejected or accepted until the request for transfer has been finally decided
Section 18
Where the application documents are in the prescribed form and no objection has been found to registration, the registering authority shall publish the application in order to give the public an opportunity to enter any opposition. On the applicant's request, publication may however be deferred for a period of up to six months counted from the filing date or the date from which priority is claimed under Section 8. Requests for deferment shall be made on the application form. Subsection 3 is deleted.
Section 18 a
Opposition shall be made in writing to the registering authority within two months from the date of publication of the application. If registration has been applied for by a person not entitled to it under subsection 1, opposition may be lodged by anyone who considers himself to be entitled to the design. If a design without proper permission includes a symbol or mark referred to in Section 4 a (1) and (2), opposition may be lodged by the person whose right is infringed by the registration. If a design is in conflict with Section 4(1)(2) or Section 4 a (3-5), the opposition may be lodged by the applicant for or the holder of the conflicting right. In cases other than those stated in subsections 2 to 4, the opposition may be lodged by anyone.
Section 19
Unless the application documents are to be kept secret following the applicant's request for deferment under Section 18, they shall be available to the public. Where deferment of publication has been requested, the application documents shall be available to the public on the expiration of the prescribed period, not later however than six months counted from the filing date or the date from which priority is claimed under Section 8. If, during the prescribed period, the authority decides to dismiss or reject the application, the documents shall not be available to the public unless the applicant requests reinstatement of the application for examination or lodges an appeal.
Section 20
After the expiration of the period for lodging an opposition prescribed in Section 18 a (1), a further examination of the application shall be carried out. Sections 14 to 17 shall be applicable to such examination. In the case of opposition the applicant shall be informed thereof. Where the opposition is not manifestly unjustified, the applicant shall also be given an opportunity to answer the opposition.
Section 21
An applicant for registration of a design may appeal against a final decision of the registering authority which has gone against him. A person who has duly lodged an opposition may appeal against a decision accepting the application. Where the opponent withdraws his appeal, the case may nevertheless be considered if there are special reasons for doing so. An applicant may appeal against the rejection of a request for reinstatement, provided for in Section 14(3), and against the acceptance of a request for transfer, provided for in Section 17. The person making a request for transfer may appeal against the rejection of his request.
Section 22
Appeals from the decisions by the registering authority under this Act shall be lodged with the Board of Appeals of the National Board of Patents and Registration. Special regulations shall apply to the appeal procedure and hearing of cases by the Board of Appeals.
Section 23
Where an application for registration of a design is accepted by a decision having force of law, the design shall be entered in the Register of Designs and the registration shall be published. A decision to dismiss or to reject an application that has been published in the manner provided for in Section 18 shall be published after the decision has force of law.
Chapter III. Period of Validity of Registration of a Design and Amendment of a Registered Design
Section 24
Registration of a design shall be valid for five years, dating from the day on which the application for registration was made. Registration may, on request, be renewed for four further periods of five years, each such period running from the expiration of the preceding period. The maximum term of protection shall nevertheless be 15 years, if the design is a component part of a complex product and is used to restore the original appearance of the complex product.
Section 25
A registration may be renewed at the earliest one year before and at the latest within six months from the expiration of any current period of registration. Applications shall be made in writing to the registering authority, if the applicant wishes to have an amendment made to the register entries. Otherwise a registration shall be deemed to have been renewed once the renewal fee has been paid. Renewal of a registration shall be published.
Section 25 a
A registered design may be amended at the written request of the holder, if the design has been registered contrary to provisions of Section 1, 1a, 2, 3, 3a, 4, 4a or 4b. In the amended form the design shall, however, comply with the requirements prescribed in this Act for registration, and the essential features of the overall impression of the design must not be changed. A fee for amendment of a design is payable in respect of the application. Any amendment to a registration shall be published.
Chapter IV. Assignments, Licenses, Compulsory Licenses
Section 26
The right to a design may be transferred. Where the registered owner of a design has given another person the right to use the design in the course of trade (license), the licensee may not assign his right in the absence of an agreement to that effect. A license included with a business may however be assigned, when the business is assigned, in the absence of an agreement to the contrary. In such a case the assignor shall remain responsible for ensuring the fulfillment of the license agreement.
Section 27
In the case of the transfer of the right to a design or a license, a note to that effect shall - on request and in return for a prescribed fee - be entered in the Register of Designs. The same shall apply to a mortgage on the right to a design. If it is proved that a license or mortgage that has been entered in the Register has ceased to be valid, the entry shall be removed. Subsection (1) shall correspondingly apply to a compulsory license and to the right referred to in Section 32(2). In the case of multiple registration, a transfer of the right to a design may be entered only with respect to all of the designs. In legal proceedings or other cases regarding the right to a design, the person whose name has last been entered in the Register of Designs as registered owner of the design shall be deemed to be the registered owner thereof. Any person requesting entry in the Register of an assignment of the right to a design or a license or a mortgage relating to such right shall, provided that he was acting in good faith at the time of such request, be unaffected by an earlier assignment of the right to a design or right relating thereto which had not previously been the object of a request for entry.
Section 28
Any person who had, in the course of trade, been using a design, the subject of an application for registration, in this country when a document disclosing the design became available to the public, may - where the application leads to registration - obtain a compulsory license to use the design, provided that extraordinary reasons exist and that such person had no knowledge of the application and could not reasonably have obtained knowledge of it. In the same circumstances, any person who has taken substantial steps to use the design in the course of trade in this country shall have a right to such compulsory license. A compulsory license may also relate to a period before the design was registered.
Section 29
A compulsory license may not be granted to any person who appears unable to use the design in an acceptable way and in accordance with the terms of the license. A compulsory license shall not prevent the registered owner of the design from using the design himself or from granting a license. A compulsory license may be transferred only together with the business in which it is used or in which it is intended to be used.
Section 30
A compulsory license shall be issued by the Court, which shall also decide the extent to which the design may be used and determine the compensation and other terms of the license. When a substantial change in circumstances so demands, the Court may, if so requested by the person concerned revoke the license or stipulate new terms.
Chapter V. Termination of Right to a Design
Section 31
Where a design has been registered contrary to Section 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a or 4 b and an obstacle to registration still remains, the Court shall, if an action is brought to that end, cancel the registration in whole or in part. However, registration may not be cancelled on the ground that the person in whose name the registration was made is only a part-owner of the design right. Where registration has been granted to a person who is not the rightful owner of the design as defined in Section 1, an action to cancel the registration may be brought by the person who claims to be entitled to the design. Where registration has been granted contrary to provisions of Section 4 a (1) or (2), an action to cancel the registration may be brought by the person whose right is infringed by the registration. Where registration has been granted contrary to provisions of Section 4(2) or Section 4 a (3 to 5), an action to cancel the registration may be brought by the applicant for or the holder of the conflicting right. An action for cancellation of registration may also be brought the Public Prosecutor if the action is based on a provision of Section 4(1) or Section 4 a (1) or (2). In cases other than those stated in subsections 2 to 5, an action may be brought by anyone who sustains damage as a result of the registration.
Section 31 a
An action must be brought within one year after the plaintiff has had knowledge of the registration and of the other circumstances on which the action is based. Where the registered owner of the design right acted in good faith when the design was registered or when the right to the design was transferred to him, the action may not be instituted later than three years after the registration.
Section 31 b
The registration of a design may be cancelled in part only if the design after the cancellation still complies with the requirements for registration prescribed in this Act and the essential features of the overall impression of the design do not change. In any matter concerning partial cancellation of a design, the Court must obtain a statement from the registering authority.
Section 31 c
The registration of a design may be declared invalid even after it has lapsed or has been surrendered.
Section 32
Where a design has been registered in the name of a person who is not the rightful owner as defined in Section 1, the Court shall, when an action is brought by the rightful owner, transfer the registration to him. The action shall be instituted within the periods stated in Section 31 a. Where a person who has been refused registration of a design has begun in good faith to use the design in the course of trade in this country or has taken substantial steps for that purpose, he may, on payment of reasonable compensation and on the fulfillment of other reasonable terms, continue such use or start the intended use, keeping its general character. In similar circumstances, the holder of a license entered in the Register shall have the same right. The right defined in subsection (2) may be transferred only together with the business in which the design is or was intended to be used.
Section 33
Where the registered owner of a design declares in a written statement that he renounces his right to a design, the registering authority shall remove the design from the Register. Where the right to a design is the subject of attachment or a mortgage relating thereto has been recorded in the Register or where a dispute concerning transfer of registration is pending before a court, the design may not be removed from the Register at the request of the registered owner so long as the attachment or mortgage continues or the dispute has not been finally settled.
Chapter V a. Community Design
Section 33 a
‘Community design’ means an unregistered design in accordance with the Council Regulation (EC) No 6/2002 on Community designs and a design registered by the Office for Harmonization in the Internal Market (Trademarks and Designs) functioning in the internal market of the European Community.
Section 33 b
An application for the registration of a Community design may be filed with the National Board of Patents and Registration, which forwards it to the Office for Harmonization in the Internal Market (Trademarks and Designs), as provided in the Council Regulation on Community designs. A forwarding fee is payable to the National Board of Patents and Registration on filing an application for a Community design.
Chapter VI. Obligation to Provide Information
Section 34
Where a person who has applied for registration of a design invokes his application when making a claim against another person, before the application documents have become available to the public, he shall on request allow such other person to be given access to the documents. Any person who by direct representation to another person, in an advertisement or by an inscription or label on an article or its packaging or otherwise, states that registration of a design has been applied for or granted, without at the same time giving information about the number of the application or of the registration, shall, if so requested, give such information without delay. Where it is not expressly stated that registration has been applied for or granted, but the circumstances are such as to bring about the belief that this is the case, the person concerned shall, if requested, without delay inform whether registration has been applied for or granted.
Chapter VII. Responsibility and Obligation to Provide Compensation
Section 35
Anyone who infringes the right to a design may be restrained by the Court from continuing or repeating such act. Where the infringement of a design was intentional he shall, unless the act is punishable as a crime against an industrial property right under Section 2 of Chapter 49 of the Criminal Code, be liable to a fine for violation of the right to a design. Prosecution for the violation of the right to a design may be instituted by the Public Prosecutor only if the aggrieved person brings a legal action based on the violation.
Section 35 a
When hearing an action referred to in section 35(1) the court may at the design right holder’s request prohibit the keeper of a transmitter, server or other similar device or other provider of a service acting as a transmitter, under penalty of a fine, from continuing the use alleged to infringe the registered design (injunction order) unless it can be considered disproportionate in view of the rights of the alleged infringer, or in view of the rights of the intermediary and the holder of the design rights. Before the bringing of an action referred to in Section 35(1) the court referred to in that section may issue an injunction at the request of the design right holder, if the preconditions stated in subsection 1 for that exist and if it is obvious that the realisation of the rights of the design right holder otherwise would be seriously endangered. The court must provide both for the party for whom the injunction is sought and for the party who is claimed to infringe the right to the design an opportunity to be heard. Communications to the parties against whom the injunctions have been sought may be delivered by mail or by facsimile or e-mail. Otherwise the provisions of the Code of Judicial Procedure apply to the processing of the case. The court may, on request, issue the injunction referred to in subsection 2 as an interlocutory injunction without hearing the alleged infringer, if the urgency of the case of necessity requires that. The injunction remains in force until ordered otherwise. After the injunction is issued, the alleged infringer must without delay be provided an opportunity to be heard. When the alleged infringer has been heard, the court must decide without delay whether to keep the order in force or withdraw it. An injunction issued under this section must not endanger the right of a third party to send and receive messages. Subject to the provisions of Chapter 7, section 7, of the Code of Judicial Procedure, the injunction comes into force when the plaintiff gives the bailiff the security referred to in Chapter 7, section 16, of the Execution Act (37/1895). An injunction issued under subsection 2 or 3 of this section lapses if the action referred to in section 35(1) is not brought within a month from the issuance of the order. The party who has demanded the injunction must compensate the party against whom the injunction is issued as well as the alleged infringer for the damage caused by the implementation of the injunction and for any other cost resulting from the case if the action referred to in subsection 35(1) is rejected or ruled inadmissible, or if the processing of the case is removed from the cause list because the plaintiff has abandoned his/her action or failed to arrive to the court. The same applies if the injunction is withdrawn under subsection 3 or lapses under subsection 4. When an action is brought for compensation for damage and costs, the provisions of Chapter 7, section 12, of the Code of Judicial Procedure apply.
Section 36
Anyone who intentionally or through negligence infringes the right to a design shall pay reasonable compensation for the use of the design, as well as compensation for the further damage caused by the infringement. If the negligence was minimal, the amount of compensation may be reduced. Anyone who infringes the right to a design without intention or negligence shall pay compensation for the use of the design, in so far as such compensation may be found reasonable. Proceedings for compensation on the grounds of infringement of the right to a design shall be instituted within five years from the time when the damage was caused, failing which the right to compensation will be forfeited.
Section 36 a
In a dispute that concerns an infringement of a design right the court may, at the plaintiff’s demand, order that the defendant must compensate the plaintiff for the cost occurred to him/her for publishing, by suitable measures, information concerning the final decision in which the defendant is found to have infringed the design right. Such an order may not be given if the dissemination of the information is limited elsewhere in the law. In considering the issuance and contents of the order, the court must pay attention to the general significance of the publication of the issue, the kind and scope of the infringement, the costs involved in the publishing process and other corresponding facts. The court lays down a maximum amount for the reasonable publishing cost to be paid by the defendant. The plaintiff is not entitled to the compensation if information about the decision has not been published within a period laid down by the court counted from the date when the final decision was issued.
Section 37
If so requested by a person whose right to a design has been infringed, the Court may order, on the basis of what is reasonable for preventing continued infringement, an article that has been made in or imported into this country in conflict with another person's right to a design, or an article whose use would constitute infringement of the right to a design, to be altered in a certain way or to be deposited in safe custody for the remainder of the period of protection, or to be destroyed or, where the article has been illegally manufactured or imported, to be surrendered, against remuneration, to the person whose right has been infringed. This provision shall not apply to a person who has acquired the goods or a special right to them in good faith and who has not himself infringed the right to the design. The goods defined in subsection (1) may be confiscated if it appears that an offense under Section 2 of Chapter 49 of the Criminal Code or Section 35 of this Act has been committed. The provisions of the Coercive Criminal Investigation Means Act (450/1987) shall be applicable in such cases. Notwithstanding the provisions of subsection (1), the Court may, where special reasons exist and if so requested, make an order giving the owner of the goods referred to in subsection (1) the right of disposal over the goods during the remainder of the period of protection or during part thereof in return for reasonable compensation and under other reasonable terms.
Section 38
If anyone contrary to the provisions of Section 5 a uses a design that is the subject of an application for registration after the application documents have become available to the public, the provisions of this Act with respect to infringement of the right to a design shall apply correspondingly in so far as the application leads to registration. However, no penalty may be inflicted. Compensation for damage caused by use made before the application has been published in accordance with Section 18 shall in this case be determined in accordance with Section 36(2). The provisions of Section 36(3) shall not apply where the proceedings for compensation are instituted within one year after the registration of the design.
Section 39
Where registration of a design has been cancelled as the result of a judgment having force of law, the penalties, compensation or protective measures provided for in Section 2 of Chapter 49 of the Criminal Code or Sections 35 to 38 of this Act shall not be ordered. Where the defendant in an action for infringement of the right to a design claims that the registration of the design is invalid, the Court shall, if the defendant so requests, adjourn the case pending a final examination of the question of cancellation of the registration. If no action to that effect has been instituted, the Court shall at the time of adjournment prescribe a fixed period for the institution of such action.
Section 40
A fine shall be imposed upon anyone who deliberately or through negligence, where such negligence is not minimal, fails to fulfill his obligations under Section 34. A fine shall be imposed on anyone who, in any case referred to in Section 34, gives wrong information, if punishment for the act is not provided for in the Criminal Code. Any person who is guilty of an offense referred to in this Section shall provide compensation for the damage caused. Where the negligence is minimal, the amount of compensation may be reduced. Proceedings based on the offense defined in this Section may be instituted by the Public Prosecutor only if the aggrieved person brings a legal action based on the offense.
Chapter VIII. Rules Concerning Legal Proceedings
Section 41
The registered owner of a design, or any person who may use the design by virtue of a license or a compulsory license, may bring an action to determine whether he is protected by the registration against another person, where there is, to his detriment, any uncertainty as to the relationship. Under the same conditions, any person who carries on or intends to carry on a business activity may bring an action against the registered owner of a design to determine whether any obstacle to the activity is presented by the particular registration. Where it is claimed, in a case referred to in subsection (1), that the registration of a design is invalid, Section 39(2) shall apply correspondingly.
Section 42
Any person wishing to bring an action for cancellation of the registration of a design, for transfer of registration, or for the granting of a compulsory license shall notify the registering authority accordingly and inform everyone who according to the Register of Designs holds a license to use the design or a mortgage thereon. A licensee wishing to bring an action for infringement of the right to a design or for a determination referred to in Section 41(1) shall inform the registered owner of the design accordingly. The obligation to give notification in accordance with subsection (1) shall be deemed to have been fulfilled when notification by means of a registered postal communication has been sent to the address recorded in the Register. If it is not shown, when the action is brought, that the notification has been made or information given in accordance with subsection (1), the plaintiff shall be given time by the court for this to be done. If he fails to make use of this time, his action may not be taken up for examination.
Section 43
The District Court of Helsinki shall have jurisdiction in actions concerning a better right to a design, for cancellation of a registration, for transfer of an application or registration, for design infringement, for a compulsory license or the right referred to in Section 32(2), in criminal proceedings and claims for compensation under Section 40, and in actions for a determination in accordance with the provisions of Section 41. The District Court of Helsinki shall function as the court having jurisdiction in matters concerning Community designs as provided for in the Council Regulation on Community designs.
Section 44
A copy of the final decision in a case referred to in Section 2 of Chapter 49 of the Criminal Code or in Section 16, 30, 31, 32, 35, 36, 37, 38 or 41 shall be sent to the registering authority.
Chapter IX. Special Provisions
Section 45
The registered owner of a design who is not domiciled in Finland shall have an agent resident in Finland who shall be empowered to receive on the registered owner's behalf service of a writ, summons and other documents in cases and matters concerning the right to a design, except a summons for a criminal offense and a subpoena. Such agent shall be notified to the person responsible for the Register of Designs and shall be noted therein. Subsection 2 is deleted.
Section 46
The Government may, provided that reciprocity exists, decree that the rules set out in Section 12 or 45 shall not be applicable with respect to an applicant or registered owner of a design who is resident in a foreign country or who has in that country an agent entered in the Finnish Register having the powers referred to in those Sections.
Section 46 a
If the registering authority has failed to notify the applicant, the opponent or the owner of a design right of its decision at the address he has given to the registering authority, the decision may be notified by publishing it in the Design Gazette published by the National Board of Patents and Registration.
Section 47
In connection with an application for registration of a design or the renewal or amendment of the registration of a design or the filing of an application for the registration of a Community design, the applicant shall pay an application fee, a renewal fee, a fee for amendment of a design or a forwarding fee for a Community design application and, where applicable, the following additional fees: a class fee for each class of articles beyond the first, a multiple registration fee for each design beyond the first, a storage fee for the storage of a specimen, and a publication fee for publication of each representation beyond the first and a separate fee for other entries in the Register of Designs. An increased renewal fee shall be payable if the fee is paid after the expiration of a current period of registration. The Government shall determine the fees payable under this Act.
Section 48
Further regulations for the implementation of this Act shall be notified in a decree by the Government.
Section 49
This Act shall enter into force on April 1, 1971.
--
Provision on the entry into force of the Act amending (596/12.7.2002) the Registered Designs Act.
This Act shall enter into force on August 1, 2002. This Act shall also apply to designs registered before its entry into force and to designs to be registered on the basis of an application filed before the entry into force of this Act. The provisions that were applicable on the entry into force of this Act shall however apply to the cancellation of a design registered on the basis of a registration application filed before the entry into force of this Act. A registration application filed before the entry into force of this Act shall be processed and decided on in accordance with the provisions applicable on the entry into force of this Act. If anyone on the entry into force of this Act used a design in this country in a manner that according to the provisions applicable on the entry into force of this Act did not require the consent of the owner of the design right, he may continue the use of the design, even if the consent is required under this Act. The same right shall be enjoyed by anyone who has taken substantial steps to use the design.
--
Provision on the entry into force of the Act amending (1215/20.12.2002) the Registered Designs Act
This Act shall enter into force on January 1, 2003
--
Provision on the entry into force of the Act amending (685/21.07.2006) the Registered Designs Act
Section 35 a of this Act also applies to disputes that have been pending before the entry into force of this Act. The provisions applicable at the entry into force of this Act apply to disputes that have been pending before the entry into force of this Act, instead of the provisions of section 36 a.
This Act comes into force on 1 September 2006.
Mallioikeuslaki (12.3.1971/221) (muut. L 10.5.1991/802 - HE:232/1990; L 26.6.1992/578 - HE 25/1992; L 13.11.1992/1035 - HE:152/1992; L 18.12.1992/1411 - HE 215/1992; L 21.4.1995/718 - HE:94/1993; L 12.7.2002 - HE:6/2002; L 20.12.2002/1215 - HE: 217/2002; L 21.07.2006/685 - HE: 26/2006)
1 LUKU. Yleisiä säännöksiä
1 § (596/02) Joka on luonut mallin tai jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi rekisteröimällä saada yksinoikeuden malliin (mallioikeuden) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
1 a § (596/02) Tässä laissa tarkoitetaan: 1) mallilla tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista; 2) tuotteella teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita, mukaan lukien osat, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, sekä pakkaukset, pakkauksen ulkoasu, graafiset symbolit ja kirjasintyypit; 3) moniosaisella tuotteella tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata siten, että tuote voidaan purkaa ja koota uudelleen. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna tuotteena ei pidetä tietokoneohjelmia.
2 § (596/02) Mallioikeus myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen. Mallia pidetään uutena, jollei samanlainen malli ole tullut julkiseksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää. Malleja on pidettävä samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat toisistaan vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan. Mallia pidetään yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää tunnetuksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Yksilöllisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon mallin luojan vapaus mallin kehittelyssä. Moniosaisen tuotteen osan mallia pidetään uutena ja yksilöllisenä, jos: 1) osa pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana; ja 2) osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisyyden vaatimukset. Edellä 4 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen käyttöön ei kuulu kunnossapito-, huolto- tai korjaustyö.
3 § (596/02) Mallin katsotaan tulleen julkiseksi, jos: 1) se on julkaistu rekisteröintimenettelyssä tai muutoin; taikka 2) se on asetettu näytteille, sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muulla tavoin tullut tunnetuksi. Malli ei kuitenkaan ole tullut julkiseksi, jos 1 momentissa mainitut toimet eivät olisi
kohtuudella voineet tulla Euroopan unionissa alalla toimivien tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää. Mallin ei katsota tulleen julkiseksi pelkästään sillä perusteella, että se on salassapitoa edellyttäen saatettu kolmannen henkilön tietoon.
3 a § (596/02) Mallin ei katsota tulleen julkiseksi 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos malli, jolle haetaan rekisteröintiä, on 12 kuukauden aikana ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää tullut julkiseksi: 1) mallin luojan tai tämän antamien tietojen tai suorittamien toimenpiteiden nojalla kolmannen henkilön toimin; taikka 2) mallin luojaan kohdistuneen väärinkäytöksen seurauksena. Mitä 1 momentissa säädetään mallin luojasta, koskee myös hänen oikeuden-omistajaansa.
4 § (596/02) Mallia ei rekisteröidä, jos: 1) se on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen; tai 2) se on samanlainen kuin aikaisempi malli, joka on tullut julkiseksi rekisteröintihakemuksen tekemispäivän jälkeen tai etuoikeutta vaadittaessa etuoikeuspäivän jälkeen ja joka on suojattu edellä mainittua aikaisemmasta päivästä lukien Suomea koskevana rekisteröitynä mallina tai tätä tarkoittavana hakemuksena.
4 a § (596/02) Mallia ei rekisteröidä, jos siihen on ilman asianomaista lupaa otettu: 1) valtion, kunnan tai kansainvälisen, valtioiden keskeisen järjestön vaakuna, lippu tai muu tunnuskuva, nimitys tai nimen lyhennys, taikka kuvio, nimitys tai nimen lyhennys, jos se on sekoitettavissa tällaiseen tunnuskuvaan, merkkiin, nimitykseen tai nimen lyhennykseen; 2) rekisteröitävän mallin käyttökohteina olevia tai niiden kaltaisia tavaroita koskeva virallinen tarkastus- tai takuumerkki taikka tarkastus- tai takuuleima; 3) sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen, että kysymys on toisen toiminimestä tai toiselle Suomessa elinkeinotoiminnassa vakiinnutetusta tunnusmerkistä, tavaramerkistä taikka toisen sukunimestä, taiteilijanimestä tai vastaavanlaisesta nimestä taikka toisen muotokuvasta, jollei nimi tai muotokuva ilmeisesti tarkoita jotakin kauan sitten kuollutta henkilöä; 4) sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen, että kysymys on toisen suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen nimestä, mikäli nimi on omaperäinen, tai sellaista, joka loukkaa toisen tekijänoikeutta sanotunlaiseen teokseen tai oikeutta valokuvaan; 5) sellaista, joka eroaa vain epäolennaisesti Suomessa toiselle rekisteröidystä mallista tai hyödyllisyysmallista.
4 b § (596/02) Mallioikeutta ei voida myöntää tuotteen ulkomuodon piirteille, jotka: 1) määräytyvät ainoastaan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan; tai 2) on toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta mallin sisältämä tuote voitaisiin mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen tai asentaa siihen, sen ympärille tai sitä vasten siten, että kumpikin tuote toimii tarkoitetulla tavalla. Mallioikeus voidaan 1 momentin 2 kohdan estämättä myöntää mallille, joka sallii
keskenään vaihdettavissa olevien tuotteiden monenlaisen kokoamisen tai liittämisen rakenneyksiköistä muodostuvaksi kokonaisuudeksi.
5 § (596/02) Mallioikeus käsittää kaikki mallit, joista asiaan perehtynyt käyttäjä ei saa erilaista kokonaisvaikutelmaa. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon mallin luojan vapaus mallin kehittelyssä.
5 a § (596/02) Mallioikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin mallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväkseen mallia. Mallin hyväksikäyttämistä on muun muassa mallin mukaisen tai sen sisältävän tuotteen valmistaminen, tarjoaminen, markkinoille saattaminen, käyttäminen, maahantuonti, maastavienti taikka varastoiminen näihin tarkoituksiin.
5 b § (596/02) Mallioikeus ei käsitä: 1) mallin yksityistä käyttöä, jolla ei ole kaupallista tarkoitusta; 2) mallin käyttöä kokeellisiin tarkoituksiin; eikä 3) toimia, joiden tarkoituksena on toisintaa malli lainausten ottamiseksi tai opetustarkoituksiin edellyttäen, että toimet ovat hyvän kauppatavan mukaisia ja että ne eivät aiheettomasti haittaa mallin tavanomaista käyttöä ja että lähde mainitaan. Mallioikeus ei myöskään käsitä tilapäisesti maahan tulleissa rekisteröidyissä aluksissa ja ilma-aluksissa olevia varusteita, tällaisten alusten korjausta varten maahan tuotuja varaosia ja tarvikkeita eikä näiden alusten korjaamista.
5 c § (596/02) Mallioikeus ei anna sen haltijalle oikeutta kieltää mallioikeudella suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, jos mallioikeuden haltija on saattanut tuotteen vaihdantaan Euroopan talousalueella tai se on tämän suostumuksella siellä vaihdantaan saatettu.
6 § Joka mallin rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä tässä maassa ammattimaisesti käytti mallia, saa toisen mallioikeuden estämättä jatkaa käyttöä pysyttämällä entisellään sen yleisen luonteen, jollei hyväksikäyttö sisältänyt ilmeistä väärinkäyttöä rekisteröinnin hakijaa tai sitä kohtaan, jolta tämä johtaa oikeutensa. Samanlainen käyttöoikeus on vastaavilla edellytyksillä myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin käyttääkseen mallia ammattimaisesti tässä maassa. Edellä 1 momentin mukainen oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa se on syntynyt tai jossa sen käyttö oli tarkoitettu tapahtuvaksi.
7 § on kumottu. (596/02)
8 § (596/02) Suomessa tehty hakemus katsotaan 2 ja 6 §:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti kuin hakemus toisessa valtiossa, jos malli on esitetty mallin rekisteröintiä tai hyödyllisyysmallin suojaa koskevassa hakemuksessa, joka on tehty teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen (SopS 5/1921) tai Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyneessä valtiossa. Rekisteröintiä tulee hakea Suomessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rekisteröintiä on haettu 1 momentissa mainitussa sopimusvaltiossa. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös muualla tehtyyn hakemukseen,
jonka rekisteriviranomainen erityisistä syistä katsoo sopimusvaltiossa annettuun hakemukseen rinnastettavaksi. Saadakseen 1 momentissa mainitun etuoikeuden hakijan on pyydettävä sitä Suomessa tehdyssä hakemuksessa ja siinä ilmoitettava, missä ja milloin etuoikeuden perustaksi ilmoitettu hakemus on tehty. Hakijan on lisäksi ilmoitettava, niin pian kuin mahdollista, hakemuksen numero.
2 LUKU. Rekisteröintihakemus ja sen käsittely
9 § Rekisteriviranomaisena on patentti- ja rekisterihallitus.
10 § (596/02) Mallin rekisteröintihakemus tehdään kirjallisesti rekisteriviranomaiselle. Hakemuksessa on ilmoitettava mallin luoja. Jos rekisteröintiä hakee muu kuin mallin luoja, hakijan on selvitettävä oikeutensa malliin. Lisäksi hakemuksessa on ilmoitettava tuote tai tuotteet, joita hakemus koskee. Hakemukseen on liitettävä mallin esittävä kuva-aineisto. Jos hakija antaa lisäksi mallikappaleen ennen kuin hakemuksesta 18 §:n mukaisesti kuulutetaan, tämän on katsottava esittävän mallin.
10 a § (596/02) Rekisteröintihakemus katsotaan tehdyksi vasta, kun hakija on antanut rekisteriviranomaiselle mallin esittävän kuva-aineiston tai mallikappaleen ja suorittanut hakemusmaksun. Hakemukseen liittyvien lisämaksujen suorittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
11 § (596/02) Hakemus voi sisältää useita malleja, jos rekisteröintihakemuksessa ilmoitetut tuotteet kuuluvat samaan luokkaan teollismallien kansainvälisen luokituksen perustamista koskevan Locarnon sopimuksen (SopS 22/1972) mukaan.
12 § Hakijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla täällä asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä kaikissa hakemusta koskevissa asioissa.
13 § (596/02) Hakemusta ei saa muuttaa siten, että mallista saatavan kokonaisvaikutelman olennaiset piirteet muuttuvat.
14 § Mallin rekisteröintihakemusta käsiteltäessä rekisteriviranomaisen on asetuksella tarkemmin säädetyssä laajuudessa tutkittava, ovatko edellytykset mallin rekisteröimiseksi olemassa. Jos hakija ei ole noudattanut hakemuksesta säädettyjä määräyksiä tai viranomainen havaitsee olevan muita esteitä hakemuksen hyväksymiselle, hakijaa on välipäätöksellä kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan hakemus. Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1 momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on mainittava tästä seuraamuksesta. Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukauden kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa
lausumansa tai ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen käsittely voi tapahtua vain kerran.
15 § Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hakemuksen hyväksymiselle, ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä, jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.
16 § Milloin joku rekisteriviranomaiselle väittää, että hänellä on parempi oikeus malliin kuin hakijalla ja mikäli asia näyttää epäselvältä, viranomainen voi välipäätöksellä kehottaa häntä määrätyn ajan kuluessa nostamaan kanteen tuomioistuimessa uhalla, että väite jätetään huomioon ottamatta hakemusta edelleen käsiteltäessä. Mikäli tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta malliin, rekisteröinti- hakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes juttu on lopullisesti ratkaistu.
17 § Milloin joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus malliin kuin hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Sen, joka saa hakemuksen siirretyksi itselleen, on suoritettava uusi hakemusmaksu. Milloin siirtoa on vaadittu ja ennen kuin vaatimus on lopullisesti ratkaistu, ei hakemusta saa muuttaa eikä jättää sillensä, hylätä tai hyväksyä.
18 § Mikäli hakemusasiakirjat ovat säännösten mukaiset eikä katsota olevan estettä hakemuksen hyväksymiselle, on hakemuksesta kuulutettava tilaisuuden varaamiseksi yleisölle väitteen tekemiseksi hakemusta vastaan. Hakijan pyynnöstä voidaan kuulutus kuitenkin lykätä enintään kuusi kuukautta siitä päivästä, jona rekisteröintihakemus tehtiin, tai josta etuoikeutta 8 §:n mukaan on pyydetty. Kuulutuksen lykkäyspyyntö on esitettävä rekisteröintihakemuksessa. 3. mom. on kumottu. (596/02)
18 a § (596/02) Väite on tehtävä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa hakemuksen kuulutuspäivästä lukien. Jos rekisteröintiä on hakenut muu kuin 1 §:n mukaan malliin oikeutettu, väitteen voi tehdä se, joka katsoo olevansa oikeutettu malliin. Jos malliin on ilman asianomaista lupaa otettu 4 a §:n 1 ja 2 kohdissa tarkoitettu tunnus tai merkki, väitteen voi tehdä se, jonka oikeutta rekisteröinti loukkaa. Jos malli on ristiriidassa 4 §:n 1 momentin 2 kohdan tai 4 a §:n 3-5 kohdan kanssa, väitteen voi tehdä ristiriidassa olevan oikeuden hakija tai haltija. Muissa kuin 2-4 momentissa mainituissa tapauksissa väitteen voi tehdä kuka tahansa.
19 § Rekisteröintihakemusasiakirjat ovat julkisia, jollei niitä hakijan tekemän 18 §:ssä tarkoitetun kuulutuksen lykkäämistä koskevan pyynnön johdosta ole pidettävä salaisina. Jos kuulutuksen lykkäämistä on pyydetty, tulevat hakemusasiakirjat julkisiksi pyydetyn määräajan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua rekisteröinnin hakemispäivästä tai siitä päivästä, josta etuoikeutta 8 §:n mukaan on pyydetty. Jos viranomainen tänä aikana on päättänyt jättää hakemuksen sillensä tai sen hylätä,
asiakirjat tulevat julkisiksi vain siinä tapauksessa, että hakija pyytää hakemuksen uudelleen käsiteltäväksi tai hakee muutosta.
20 § (596/02) Kun 18 a §:n 1 momentissa säädetty väitteentekoaika on päättynyt, on hakemus otettava jatkokäsittelyyn. Tässä käsittelyssä on 14-17 §:n säännöksiä sovellettava. Jos asiassa on tehty väite, on se annettava hakijalle tiedoksi. Jollei väite ole ilmeisesti perusteeton, on hakijalle lisäksi varattava tilaisuus lausuman antamiseen.
21 § Mallin rekisteröintihakemusta koskevaan rekisteriviranomaisen lopulliseen päätökseen hakija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Päätökseen, jolla hakemus asianmukaisesti tehdystä väitteestä huolimatta on hyväksytty, voi väitteentekijä hakea muutosta. Jos väitteentekijä peruuttaa muutoshakemuksensa, voidaan asia kuitenkin tutkia, mikäli siihen on erityisiä syitä. Päätökseen, jolla 14 §:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi on hylätty tai 17 §:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hyväksytty, hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla hakemuksen siirtämistä koskeva vaatimus on hylätty, esityksen tehnyt voi hakea muutosta.
22 § (578/92) Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa säädetään erikseen.
23 § Jos mallin rekisteröintihakemus hyväksytään ja sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman, on malli otettava mallirekisteriin ja rekisteröinnistä kuulutettava. Jos hakemus, josta on kuulutettu 18 §:n mukaan, jätetään sillensä tai hylätään, on päätöksestä kuulutettava sen saatua lainvoiman.
3 LUKU. Rekisteröinnin voimassaoloaika ja rekisteröidyn mallin muuttaminen (596/02)
24 § (596/02) Mallin rekisteröinti on voimassa viisi vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä lukien, ja se voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen rekisteröintikausi lasketaan edellisen rekisteröintikauden päättymisestä. Suoja-aika on kuitenkin enintään 15 vuotta, jos malli on moniosaisen tuotteen osa ja se on tarkoitettu tuotteen korjaamiseksi alkuperäiseen muotoon.
25 § (596/02) Rekisteröinti voidaan uudistaa aikaisintaan vuotta ennen rekisteröintikauden päättymistä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen päättymisestä. Uudistamista on haettava kirjallisesti rekisteriviranomaiselta, jos uudistamisen yhteydessä halutaan tehdä rekisterimerkintöihin muutos. Muutoin rekisteröinti katsotaan uudistetuksi, kun uudistamismaksu on suoritettu. Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutettava.
25 a § (596/02) Rekisteröityä mallia voidaan haltijan kirjallisesta hakemuksesta muuttaa, jos malli on rekisteröity 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a tai 4 b §:n vastaisesti. Muutetun mallin tulee kuitenkin täyttää tässä laissa säädetyt rekisteröintiedellytykset eivätkä mallista saatavan kokonaisvaikutelman olennaiset piirteet saa muuttua. Hakemuksesta on suoritettava mallin muuttamismaksu. Rekisteröinnin muutoksesta on kuulutettava.
4 LUKU. Luovutus sekä käyttö- ja pakkolupa
26 § Mallioikeus voidaan luovuttaa toiselle. Milloin toiselle on annettu oikeus ammattimaisesti käyttää mallia (käyttölupa), tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, mikäli siitä on sovittu. Milloin käyttölupa kuuluu liikkeeseen, saadaan se kuitenkin luovuttaa liikkeen mukana, jollei muuta ole sovittu. Tällöin luovuttaja vastaa edelleen siitä, että käyttöluvan ehtoja noudatetaan.
27 § Milloin mallioikeus tai sen käyttölupa on siirtynyt toiselle, siitä on pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan tehtävä merkintä mallirekisteriin. Sama koskee mallioikeuden panttausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty käyttölupa tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa, merkintä on poistettava rekisteristä. Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava pakkolupaan ja 32 §:n 2 momentissa tarkoitettuun oikeuteen. Yhteisrekisteröinnissä voidaan mallioikeuden siirto rekisteröidä vain, mikäli se koskee kaikkia malleja. Mallioikeutta koskevissa riita- ja muissa asioissa katsotaan mallioikeuden haltijaksi se, joka sellaisena on viimeksi merkitty mallirekisteriin. Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkittäväksi, että mallioikeus on siirtynyt hänelle tai että hän on saanut siihen käyttöluvan tai panttioikeuden, ja mikäli hän silloin oli oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei mallioikeuden, tai sitä koskevan oikeuden aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä vastaan, ellei toinen sitä ennen ollut pyytänyt saantonsa merkitsemistä mallirekisteriin.
28 § Joka on tässä maassa ammattimaisesti käyttänyt mallia silloin, kun hakemusasiakirjat tulivat julkisiksi, ja jolla silloin ei ole ollut tietoa mallin rekisteröintihakemuksesta eikä hän kohtuudella ole voinut hankkia siitä tietoa, voi saada pakkoluvan mallin käyttöön, mikäli siihen on erityisiä syitä ja hakemus johtaa rekisteröintiin. Vastaavilla edellytyksillä voi sellaisen pakkoluvan saada myös se, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin mallin ammattimaiseksi käyttämiseksi tässä maassa. Pakkolupa voi käsittää myös rekisteröintiä edeltäneen ajan.
29 § Pakkolupaa ei saa myöntää muulle kuin sille, jolla voidaan katsoa olevan edellytyksiä hyväksyttävällä tavalla käyttää mallia pakkoluvan mukaisesti. Pakkolupa ei estä mallioikeuden haltijaa itse käyttämästä mallia tai luovuttamasta sen käyttölupaa. Pakkolupa voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa sitä käytetään tai jossa se oli tarkoitettu käytettäväksi.
30 § Pakkoluvan myöntää tuomioistuin, joka myös määrää missä laajuudessa mallia saa käyttää, sekä vahvistaa vastikkeen ja muut pakkoluvan ehdot. Kun oleellisesti muuttuneet olosuhteet niin vaativat, tuomioistuin voi asianomaisen vaatimuksesta kumota pakkoluvan tai vahvistaa sille uudet ehdot.
5 LUKU. Mallioikeuden lakkaaminen
31 § (596/02) Tuomioistuimen on kanteesta kumottava rekisteröinti kokonaan tai osittain, jos malli on rekisteröity 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a tai 4b §:n vastaisesti ja este rekisteröinnille on edelleen olemassa. Rekisteröintiä ei kuitenkaan voida kumota sillä perusteella, että mallioikeuden saanut on ollut oikeutettu vain määrättyyn osuuteen siitä. Jos rekisteröinti on myönnetty muulle kuin 1 §:n mukaan malliin oikeutetulle, kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa se, joka väittää olevansa oikeutettu malliin. Jos rekisteröinti on myönnetty 4 a §:n 1 tai 2 kohdan vastaisesti, kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa se, jonka oikeutta rekisteröinti loukkaa. Jos rekisteröinti on myönnetty 4 §:n 2 kohdan tai 4 a §:n 3-5 kohdan vastaisesti, kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa ristiriidassa olevan oikeuden hakija tai haltija. Kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa myös virallinen syyttäjä, jos kanne perustuu 4 §:n 1 kohtaan taikka 4 a §:n 1 tai 2 kohtaan. Muissa kuin 2-5 momentissa mainituissa tapauksissa kannetta voi ajaa se, jolle rekisteröinnistä on haittaa.
31 a § (596/02) Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröinnistä ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. Jos mallioikeuden haltija on ollut vilpittömässä mielessä, kun malli rekisteröitiin tai mallioikeus siirtyi hänelle, kannetta ei saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta rekisteröinnin jälkeen.
31 b § (596/02) Mallin rekisteröinti voidaan kumota osittain ainoastaan, jos malli kumoamisen jälkeen edelleen täyttää tässä laissa säädetyt rekisteröintiedellytykset eivätkä mallista saatavan kokonaisvaikutelman olennaiset piirteet muutu. Asiassa, joka koskee mallin kumoamista osittain, tuomioistuimen on hankittava rekisteriviranomaisen lausunto.
31 c § (596/02) Mallin rekisteröinti voidaan julistaa mitättömäksi, vaikka se on lakannut tai siitä on luovuttu.
32 § (596/02) Jos malli on rekisteröity muulle kuin 1 §:n mukaan siihen oikeutetulle, on tuomioistuimen malliin oikeutetun kanteesta siirrettävä rekisteröinti hänelle. Kanne on pantava vireille 31 a §:ssä säädetyssä ajassa. Jos se, jonka rekisteröinti julistetaan menetetyksi, on ollut vilpittömässä mielessä alkaessaan käyttää mallia tässä maassa tai ryhtyessään sitä varten oleellisiin toimenpiteisiin, saa hän kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jatkaa mallin käyttöä tai aloittaa aiottu käyttö pysyttämällä sen yleisen luonteen. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä myös rekisteriin merkityn käyttöluvan haltijalla.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana, jossa sitä käytetään tai jossa se oli tarkoitettu käytettäväksi.
33 § Jos mallioikeuden haltija kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa mallin rekisteröinnistä, on rekisteriviranomaisen poistettava malli rekisteristä. Jos mallioikeus on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämisestä toiselle on vireillä, mallia ei saa mallioikeuden haltijan pyynnöstä huolimatta poistaa rekisteristä niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on voimassa tai riita ei ole lopullisesti ratkaistu.
5 a LUKU. Yhteisömalli
33 a § (1215/02) Yhteisömallilla tarkoitetaan yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 mukaista rekisteröimätöntä mallia sekä Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (yhteisön tavaramerkki- ja mallioikeusvirasto) rekisteröimää mallia.
33 b § (1215/02) yhteisömallin rekisteröintiä koskeva hakemus voidaan jättää Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka toimittaa sen edelleen yhteisön tavaramerkki- ja mallioikeusvirastolle niin kuin yhteisömallista annetussa neuvoston asetuksessa säädetään. Yhteisömallia koskevaa hakemusta jätettäessä on suoritettava Patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen toimittamismaksu.
6 LUKU. Ilmoitusvelvollisuus
34 § Jos rekisteröinnin hakija vetoamalla hakemukseensa esittää vaatimuksen toiselle ennen kuin hakemusasiakirjat ovat tulleet julkisiksi, hänen on pyynnöstä sallittava tämän tutustua asiakirjoihin. Joka kääntymällä suoraan toisen puoleen, ilmoituksessa taikka tavarassa tai sen päällyksessä olevassa kirjoituksessa tahi muulla tavoin ilmoittaa, että mallin rekisteröintiä on haettu tai että se on myönnetty ilmaisematta kuitenkaan samalla hakemuksen tai rekisteröinnin numeroa, on velvollinen pyynnöstä viipymättä antamaan sanotun tiedon. Mikäli ilmoituksesta ei nimenomaan käy ilmi, että rekisteröintiä on haettu tai että rekisteröinti on myönnetty, mutta jos se on omiaan aikaansaamaan sellaisen käsityksen, asianomaisen on pyynnöstä viipymättä ilmoitettava, onko rekisteröintiä haettu tai onko se myönnetty.
7 LUKU. Vastuu ja korvausvelvollisuus
35 § (718/95) Jos joku loukkaa mallioikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa. Jos mallioikeuden loukkaus tehdään tahallisesti, tekijä on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena, mallioikeusrikkomuksesta sakkoon.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä mallioikeusrikkomuksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
35 a § (685/2006)Tuomioistuin voi 35 §:n 1 momentissa tarkoitettua kannetta käsitellessään mallioikeuden haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään mallioikeutta loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon mallioikeuden väitetyn loukkaajan, välittäjän ja mallioikeuden haltijan oikeudet. Ennen 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun kanteen nostamista momentissa tarkoitettu tuomioistuin voi mallioikeuden haltijan vaatimuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että mallioikeuden haltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan mallioikeutta, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. Asian käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa säädetään. Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se. Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottolain (37/1895) 7 luvun 16 §:ssä tarkoitetun vakuuden, jollei oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:stä muuta johdu. Tämän pykälän 2 tai 3 momentin nojalla annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 35 §:n 1 momentissa tarkoitettua kannetta nosteta kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta. Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin väitetylle loukkaajalle, määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa aiheutuneet kulut, jos 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.
36 § Joka tahallisesti tai tuottamuksesta loukkaa mallioikeutta, on velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen mallin käyttämisestä sekä korvauksen muusta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingonkorvausta sovitella. Milloin mallioikeuden loukkaus ei ole tahallinen tai tuottamuksellinen, loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta mallin käyttämisestä siinä määrin kuin se katsotaan
kohtuulliseksi. Mallioikeuden loukkauksen perusteella on korvauskanne pantava vireille viiden vuoden kuluessa vahingon syntymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen menetetään.
36 a § (685/2006) Tuomioistuin voi mallioikeuden loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen mallioikeutta. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat. Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.
37 § Sen vaatimuksesta, jonka mallioikeutta on loukattu, tuomioistuin voi, sen mukaan kuin katsotaan kohtuulliseksi, jatketun loukkauksen estämiseksi määrätä, että tavarat, jotka vastoin toisen mallioikeutta on valmistettu tai maahan tuotu tai esine, jonka käyttäminen sisältää mallioikeuden loukkauksen, on määrätyllä tavalla muutettava tai pantava talteen mallin jäljellä olevaksi suoja-ajaksi tai hävitettävä, taikka, jos kysymyksessä ovat luvattomasti valmistetut tai maahan tuodut tavarat, luovutettava loukatulle lunastusta vastaan. Edellä sanottu ei koske sitä, joka vilpittömässä mielessä on saanut sanotun omaisuuden tai erityisen oikeuden siihen, eikä itse ole loukannut mallioikeutta. Edellä 1 momentissa tarkoitettu omaisuus voidaan takavarikoida, milloin rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tai tämän lain 35 §:ssä mainitun rikoksen voidaan olettaa tapahtuneen. Tällöin on sovellettava, mitä takavarikosta säädetään pakkokeinolaissa (450/87). (718/95) Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tuomioistuin voi, jos siihen on erityisiä syitä, vaadittaessa määrätä, että 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden haltija saa hallita sitä kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jäljellä olevan suoja-ajan tai osan siitä.
38 § (596/02) Jos joku sen jälkeen, kun hakemuskirjat ovat tulleet julkisiksi, käyttää 5 a §:n vastaisesti mallia, jonka rekisteröintiä on haettu, on mallioikeuden loukkausta koskevia säännöksiä vastaavasti sovellettava, jos hakemus johtaa rekisteröintiin, kuitenkin niin, ettei häntä saa tuomita rangaistukseen. Vahingonkorvaukseen siitä käytöstä, joka on tapahtunut ennen 18 §:ssä tarkoitettua rekisteröintihakemuksen kuuluttamista, on tällöin sovellettava, mitä 36 §:n 2 momentissa säädetään. Mitä 36 §:n 3 momentissa säädetään, ei ole sovellettava, jos korvauskanne pannaan vireille vuoden kuluessa mallin rekisteröimisestä.
39 § Jos mallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella tuomiolla kumottu, ei rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tai tämän lain 35-38 §:ssä säädettyä rangaistusta, korvausta tai muuta seuraamusta voida tuomita. (718/95) Milloin mallioikeuden loukkausta koskevassa asiassa tehdään väite mallin rekisteröinnin mitättömyydestä, tuomioistuimen on vastaajan vaatimuksesta lykättävä asian käsittely tai ratkaiseminen siihen saakka, kunnes rekisteröinnin kumoamista koskeva kanne on lopullisesti ratkaistu. Jollei kannetta ole pantu vireille, tuomioistuimen on jutun lykätessään asetettava vastaajalle määräaika, jonka kuluessa kanne on pantava vireille.
40 § Joka tahallisesti tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 34 §:n mukaan on velvollinen, rangaistaan sakolla. Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa. Joka syyllistyy tässä pykälässä mainittuun rikokseen, on velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneen vahingon. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingonkorvausta sovitella. Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
8 LUKU. Oikeudenkäyntisäännöksiä
41 § Mallioikeuden haltija tai se, jolla käyttö- tai pakkoluvan perusteella on oikeus käyttää mallia, voi ajaa vahvistuskannetta siitä, nauttiiko hän rekisteröinnin perusteella suojaa toista vastaan, jos asiasta on epätietoisuutta ja siitä on haittaa hänelle. Samoilla edellytyksillä voi se, joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa liiketoimintaa, ajaa vahvistuskannetta mallioikeuden haltijaa vastaan siitä, onko tietty mallin rekisteröinti tälle liiketoiminnalle esteenä. Jos 1 momentissa tarkoitetussa asiassa tehdään väite rekisteröinnin mitättömyydestä, on vastaavasti sovellettava mitä 39 §:n 2 momentissa on säädetty.
42 § Sen, joka tahtoo nostaa kanteen mallin rekisteröinnin kumoamisesta, sen siirtämisestä tai pakkoluvan saamisesta, on siitä ilmoitettava rekisteriviranomaiselle sekä annettava tieto jokaiselle rekisteriin merkitylle käyttöluvan ja panttioikeuden haltijalle. Mikäli käyttöluvan haltija tahtoo nostaa loukkauskanteen tai 41 §:n 1 momentissa tarkoitetun vahvistuskanteen, hänen on annettava siitä tieto mallioikeuden haltijalle. Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedoksiantovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoitus on kirjattuna lähetyksenä jätetty postin kuljetettavaksi mallirekisteriin merkityllä osoitteella. Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että edellä säädetty ilmoitus tai tiedoksianto on tapahtunut 1 momentin säännösten mukaisesti, tuomioistuimen on asetettava kantajalle sitä varten määräaika. Ellei tätä noudateta, kannetta ei oteta tutkittavaksi.
43 § Laillisena tuomioistuimena parempaa oikeutta malliin, rekisteröinnin kumoamista, hakemuksen tai rekisteröinnin toiselle siirtämistä, mallioikeuden loukkausta sekä pakkolupaa, 32 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikeutta, 40 §:ssä tarkoitettua rikkomusta ja korvausta ja 41 §:ssä tarkoitettua vahvistuskannetta koskevissa asioissa on Helsingin käräjäoikeus.
Yhteisömallista annetussa neuvoston asetuksessa tarkoitettuna yhteisömalliasioita käsittelevänä tuomioistuimena toimii Helsingin käräjäoikeus.
44 § (718/95) Tuomioistuimen on lähetettävä rekisteriviranomaiselle jäljennös lopullisesta päätöksestä jutuissa, joita tarkoitetaan rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tai tämän lain 16, 30-32, 35-38 sekä 41 §:ssä.
9 LUKU. Erinäisiä säännöksiä
45 § Mallioikeuden haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla täällä asuva asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan haasteen tiedoksiantoja, kutsuja ja muita asiakirjoja mallioikeutta koskevissa asioissa, lukuun ottamatta rikosasioita koskevaa haastetta ja määräystä, jolla asianosainen on velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan oikeuteen. Asiamies on ilmoitettava mallirekisteriin merkittäväksi. 2 mom. on kumottu. (596/02)
46 § Asetuksella voidaan vastavuoroisuuden edellytyksellä säätää, ettei 12 tai 45 §:n säännöksiä ole sovellettava sellaiseen hakijaan tai mallioikeuden haltijaan, jonka kotipaikka on vieraassa valtiossa tai jolla on siinä valtiossa asuva ja tässä maassa rekisteriin merkitty asiamies, jolla on sanotuissa pykälissä tarkoitettu toimivalta.
46 a § (596/02) Jos rekisteriviranomaisen päätöstä ei ole saatu annetuksi tiedoksi hakijalle, väitteentekijälle tai mallioikeuden haltijalle tämän rekisteriviranomaiselle ilmoitettuun osoitteeseen, se voidaan antaa tiedoksi kuuluttamalla asiasta Patentti- ja rekisterihallituksen julkaisemassa mallioikeuslehdessä.
47 § (596/02) Mallin rekisteröintihakemuksen, rekisteröinnin uudistamisen, mallin muuttamisen ja yhteisömallihakemuksen yhteydessä on suoritettava hakemusmaksu, uudistamismaksu, mallin muuttamismaksu ja yhteisömallihakemuksen toimittamismaksu sekä asian laadun mukaan seuraavat lisämaksut: luokkamaksu jokaiselta tavaraluokalta ensimmäisen jälkeen, yhteisrekisteröintimaksu jokaiselta mallilta ensimmäisen jälkeen, säilytysmaksu mallikappaleen säilytyksestä ja kuulutusmaksu jokaiselta kuvalta ensimmäisen kuvan jälkeen, sekä eri maksu mallirekisteriin muista seikoista tehtävistä merkinnöistä. Uudistamismaksu, joka suoritetaan kulumassa olevan rekisteröintikauden jälkeen, on suoritettava korotettuna. Tämän lain mukaan perittävistä maksuista säädetään erikseen.
48 § Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
49 § Tämä laki (221/71) tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1971.
- -
Mallioikeuslain muutoksen (596/12.7.2002) voimaantulosäännös
Tämä laki (596/02) tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002. Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa rekisteröityihin malleihin ja malleihin, jotka rekisteröidään ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn hakemuksen perusteella. Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn rekisteröintihakemuksen perusteella rekisteröidyn mallin kumoamiseen sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Rekisteröintihakemus, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään ja ratkaistaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jos joku tämän lain voimaan tullessa käyttää mallia tässä maassa tavalla, joka ei tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan edellyttänyt mallioikeuden haltijan suostumusta, saa hän jatkaa mallin käyttöä, vaikka tämän lain mukaan sellainen suostumus vaadittaisiinkin. Samanlainen käyttöoikeus on myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin käyttääkseen mallia.
- -
Mallioikeuslain muutoksen (20.12.2002) voimantulosäännös
Tämä laki (1215/02) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
- -
Mallioikeuslain muutoksen (21.07.2006 685/2006) voimaantulosäännös
Tämän lain 35 a §:ää sovelletaan myös riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa. Riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 36 a §:n sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tämä laki (685/2006) tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.
Mönsterrättslag (12.3.1971/221) (ändr. L 10.5.1991/802 - RP:232/1990; L 26.6.1992/578 - RP:25/1992; L 13.11.1992/1035 - RP:152/1992; L 18.12.1992/1411 - RP:215/1992; L 21.4.1995/718 - RP:94/1993; L 12.7.2002/596 - RP:6/2002: L20.12.2002/1215 - RP: 217/2002; L21.07.2006/685 - RP: 26/2006)
1 KAP. Allmänna stadganden
1 § (596/02) Den som skapat ett mönster eller den till vilken hans eller hennes rätt övergått kan genom att registrera mönstret få ensamrätt till det (mönsterrätt) i enlighet med vad som bestäms i denna lag.
1 a § (596/02) I denna lag avses med 1) mönster en produkts eller produktdels utseende, som bestäms av de detaljer som finns på själva produkten eller i dess ornament, såsom linjer, konturer, färger, former, ytstrukturer eller material. 2) produkt ett industriellt eller hantverksmässigt framställt föremål, inklusive delar som skall monteras till en sammansatt produkt, samt förpackningar, förpackningens utstyrsel, grafiska symboler och typografiska typsnitt. 3) sammansatt produkt en produkt som är hopsatt av flera utbytbara beståndsdelar, så att produkten kan tas isär och åter hopfogas. Datorprogram anses inte som en sådan produkt som avses i 1 mom. 2 punkten.
2 § (596/02) Mönsterrätt beviljas om mönstret är nytt och särpräglat. Ett mönster anses som nytt om inget identiskt mönster gjorts tillgängligt för allmänheten före den dag då ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen. Mönster skall anses som identiska om deras detaljer endast skiljer sig på oväsentliga punkter. Ett mönster anses särpräglat, om det helhetsintryck en kunnig användare får av det skiljer sig från det helhetsintryck en sådan användare får av mönster som gjorts tillgängliga för allmänheten före den dag då en ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen. Vid bedömningen av om ett mönster är särpräglat skall hänsyn tas till den grad av frihet den som skapat ett mönster har haft vid utvecklandet av mönstret. Ett mönster till en beståndsdel i en sammansatt produkt, anses vara nytt och särpräglat, om 1) beståndsdelen förblir synlig vid normal användning av produkten och 2) de synliga detaljerna i beståndsdelens mönster iakttagna skilt för sig uppfyller kraven på nyhet och särprägel. Med normal användning enligt 4 mom. 1 punkten avses inte underhålls-, service- eller reparationsarbeten.
3 § (596/02) Ett mönster anses ha gjorts tillgängligt för allmänheten, om det har 1) offentliggjorts i samband med registreringsförfarandet eller på något annat sätt, eller
2) förevisats eller använts i affärsverksamhet eller på något annat sätt har blivit allmänt känt. Ett mönster har dock inte gjorts tillgängligt för allmänheten, om de som är verksamma inom den aktuella branschen inom Europeiska unionen i sin normala näringsverksamhet inte rimligen har kunnat få kunskap om de omständigheter som nämns i 1 mom. före den dag då ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen. Ett mönster anses inte ha gjorts tillgängligt för allmänheten om det endast har delgetts tredje man på det villkoret att uppgifterna är sekretessbelagda.
3 a § (596/02) Ett mönster anses dock inte ha gjorts tillgängligt för allmänheten på det sätt som avses i 2 §, om mönstret för vilket registrering söks under en period på 12 månader före den dag då ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen, har gjorts tillgängligt för allmänheten. 1) på åtgärd av den som har skapat mönstret eller av tredje man med stöd av uppgifter som mönstrets skapare har gett eller åtgärder som denne har vidtagit, eller 2) som en följd av missbruk som riktat sig mot den som har skapat mönstret. Det som i 1 mom. sägs om den som har skapat ett mönster gäller också hans eller hennes rättsinnehavare.
4 § (596/02) Ett mönster registreras inte om 1) det strider mot god sed eller allmän ordning, eller 2) det är identiskt med ett tidigare mönster som har gjorts tillgängligt för allmänheten sedan ansökan om registrering lämnats in eller, om prioritet åberopas, efter prioritetsdagen och som har skyddats räknat från en tidigare dag än den ovan nämnda med en registrering eller med en ansökan som avser detta och som gäller Finland.
4 a § (596/02) Ett mönster registreras inte, om i det utan vederbörligt tillstånd intagits 1) en stats, kommuns eller internationell mellanstatlig organisations vapen, flagga eller annat emblem, benämning eller namnförkortning eller en figur, benämning eller namnförkortning, om den kan förväxlas med emblem, märke, benämning eller namnförkortning av nämnda slag, 2) officiell kontroll- eller garantibeteckning eller kontroll- eller garantistämpel för varor av samma eller liknande slag som de, vilka rätten till mönstret skulle komma att omfatta, 3) något som kan föranleda uppfattningen att det är fråga om en annans firma eller här i landet för en annan i näringsverksamhet inarbetat kännetecken eller varumärke eller om en annans släktnamn, konstnärsnamn eller namn av motsvarande slag eller om en annans porträtt, om inte namnet eller porträttet uppenbarligen åsyftar någon sedan länge avliden person, 4) något som kan leda till uppfattningen att det är fråga om titeln på någon annans skyddade litterära eller konstnärliga verk, om titeln är egenartad, eller något som kränker en annans upphovsrätt till ett sådant verk eller rätt till fotografisk bild, 5) något som inte väsentligen skiljer sig från ett mönster eller en nyttighetsmodell som är registrerade här i landet för någon annan.
4 b § (596/02) Mönsterrätt kan inte beviljas för sådana detaljer i en produkts utseende som 1) endast är betingade av produktens tekniska funktion, eller 2) måste återges exakt till formen och dimensionerna för att den produkt som mönstret ingår i skall gå att mekaniskt ansluta till eller placera i, kring eller mot en annan produkt så att båda produkterna fyller sin funktion. Utan hinder av 1 mom. 2 punkten kan mönsterrätt beviljas för ett mönster som tillåter att produkter som är sinsemellan utbytbara kan sammanfogas på många olika sätt eller förbindas med varandra inom ett system uppbyggt av moduler.
5 § (596/02) Mönsterrätten omfattar varje mönster som inte gör ett annat helhetsintryck på en kunnig användare. Vid bedömning av detta skall hänsyn tas till den grad av frihet som den som skapat ett mönster har haft vid utvecklandet av mönstret.
5 a § (596/02) Mönsterrätt innebär, med de undantag som anges nedan, att någon annan än innehavaren av mönsterrätten inte utan dennes lov får utnyttja mönstret. Utnyttjande av mönstret innebär bland annat att tillverka, bjuda ut, släppa ut på marknaden, använda, importera eller exportera en produkt som stämmer överens med mönstret eller som mönstret ingår i eller att lagerhålla en sådan produkt för dessa syften.
5 b § (596/02) Mönsterrätt omfattar inte 1) enskild användning av mönstret utan kommersiellt syfte, 2) användning av mönstret i experimentsyfte, och inte heller 3) handlingar med vilka avsikten är att återge mönstret i syfte att citera eller undervisa, förutsatt att dessa handlingar är förenliga med god handelssed och inte omotiverat skadar ett normalt utnyttjande av mönstret samt på villkor att källan anges. Mönsterrätten omfattar inte heller utrustningen på registrerade fartyg och luftfartyg, som tillfälligt befinner sig i landet, reservdelar och tillbehör som införts till landet för reparation av dyliga fartyg samt reparation av sådana fartyg.
5 c § (596/02) Mönsterrätten ger inte innehavaren rätt att förbjuda utnyttjandet av en produkt som skyddas med mönsterrätt, om produkten av innehavaren av mönsterrätten eller med dennes samtycke har bringats i omsättning inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet.
6 § Den som, när ansökan om registrering av mönster gjordes, här i landet utnyttjade mönstret yrkesmässigt, må utan hinder av annans mönsterrätt fortsätta utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art, om icke utnyttjandet innefattade uppenbart missbruk i förhållande till registreringssökanden eller någon, från vilken denne härleder sin rätt. Likadan rätt till utnyttjande tillkommer under motsvarande förutsättningar även den som vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja mönstret yrkesmässigt här i landet. Rätt som avses i 1 mom. kan övergå till annan endast i anslutning till överlåtelse av den rörelse, i vilken den uppkommit eller utnyttjandet avsetts skola ske.
7 § har upphävts. (596/02)
8 § (596/02) Vid tillämpning av 2 och 6 § anses en i Finland gjord ansökan gjord samtidigt med en ansökan i en annan stat, om mönstret har angetts i en ansökan om mönsterregistrering eller skydd av nyttighetsmodell i en stat som är ansluten till Pariskonventionen för skydd av den industriella äganderätten (FördrS 5/1921) eller till avtalet om upprättande av Världshandelsorganisationen (FördrS 5/1995). Registrering skall sökas i Finland inom sex månader från den tidpunkt då registrering har sökts i den konventionsstat som nämns i 1 mom. Det som bestäms i 1 och 2 mom. tillämpas också på en ansökan som har gjorts någon annanstans och som registreringsmyndigheten av särskilda skäl anser vara jämställbar med ansökan i en konventionsstat. För att få sådan prioritet som nämns i 1 mom. skall sökanden framställa en begäran om detta med en ansökan som görs i Finland och i den meddela när och var den anmälan som uppges som grund för prioriteten har gjorts. Sökanden skall dessutom så snart som möjligt meddela ansökans nummer.
2 KAP. Registreringsansökan och dess handläggning
9 § Registreringsmyndighet är patent- och registerstyrelsen.
10 § (596/02) Ansökan om registrering av mönster görs skriftligen hos registreringsmyndigheten. I ansökan skall anges vem som har skapat mönstret. Söks registreringen av någon annan än den som har skapat mönstret, skall sökanden utreda sin rätt till mönstret. Dessutom skall i ansökan meddelas vilken eller vilka produkter ansökan gäller. Till ansökan skall fogas bildmaterial som visar mönstret. Om sökanden innan ansökan kungörs enligt 18 § även ger in en modell, skall modellen anses visa mönstret.
10 a § (596/02) En registreringsansökan anses gjord först när sökanden har gett registreringsmyndigheten bildmaterial över mönstret eller en modell av det och erlagt ansökningsavgiften. I fråga om betalning av tilläggsavgifter som hänför sig till ansökan bestäms närmare genom förordning av statsrådet.
11 § (596/02) En ansökan får omfatta flera mönster, om de produkter som uppges i registreringsansökan hör till samma klass enligt Locarnoöverenskommelsen om upprättande av en internationell klassificering av industrimönster (FördrS 22/1972).
12 § Sökande, som icke har hemvist i Finland, skall ha ett här bosatt ombud, som är berättigat att företräda honom i allt som rör ansökningen.
13 § (596/02) En ansökan får inte ändras så att väsentliga detaljer i helhetsintrycket av mönstret går förlorade.
14 § Vid prövning av ansökan om mönsterregistrering skall registreringsmyndigheten i den utsträckning genom förordning närmare stadgas undersöka huruvida förutsättningarna för registrering av mönstret är förhanden. Har sökanden icke iakttagit
vad som är föreskrivet om ansökan eller finner myndigheten annat hinder föreligga för bifall till ansökningen, skall sökanden föreläggas att inom viss tid avgiva yttrande eller vidtaga rättelse. Underlåter sökanden att inom förelagd tid inkomma med yttrande eller vidtaga åtgärd för att avhjälpa bristfällighet, varom anmärkning gjorts, skall ansökningen lämnas därhän. Omnämnande av denna påföljd skall intagas i föreläggande, som gives enligt 1 mom. Ansökan som lämnats därhän återupptages till prövning, om sökanden inom två månader efter utgången av förelagd tid det begär och inkommer med yttrande eller vidtager åtgärd för att avhjälpa bristfälligheten och inom samma tid erlägger fastställd återupptagningsavgift. Återupptagning må ske endast en gång.
15 § Föreligger hinder för bifall till ansökningen även efter det yttrande avgivits och har sökanden haft tillfälle att yttra sig över hindret, skall ansökningen avslås, om anledning icke föreligger att giva sökanden nytt föreläggande.
16 § Påstår någon inför registreringsmyndigheten att han äger bättre rätt till mönstret än sökanden och förefaller saken oklar, må myndigheten förelägga honom att inom viss tid väcka talan vid domstol vid påföljd att hans påstående annars lämnas utan avseende vid ansökningens fortsatta prövning. Är tvist om bättre rätt till mönstret anhängig vid domstol, må handläggningen av registreringsansökningen avbrytas till dess målet slutligt avgjorts.
17 § Visar någon inför registreringsmyndigheten, att han äger bättre rätt till mönstret än sökanden, skall registermyndigheten på hans yrkan överföra ansökningen på honom. Den som får ansökan överförd på sig skall erlägga ny ansökningsavgift. Har överföring yrkats, må ansökningen ej ändras, lämnas därhän, avslås eller bifallas, förrän yrkandet slutligt prövats.
18 § Är ansökningshandlingarna i föreskriven ordning och prövas hinder för ansökningens godkännande icke föreligga, skall ansökningen kungöras för att bereda allmänheten tillfälle att inkomma med invändning mot ansökningen. På sökandens begäran må dock med kungörandet anstå till dess högst sex månader förflutit från den dag då ansökningen gjordes eller från vilken prioritet som avses i 8 § begärts. Begäran om anstånd skall framställas i registreringsansökningen. 3 mom. har upphävts. (596/02)
18 a § (596/02) En invändning skall göras skriftligen till registreringsmyndigheten inom två månader från den dag då ansökan kungjordes. Om registrering har sökts av någon annan än den som enligt 1 § har rätt till mönstret, kan en invändning göras av den som anser sig ha rätt till mönstret. Om det i mönstret utan vederbörligt tillstånd har tagits in ett sådant emblem eller märke som avses i 4 a § 1 och 2 punkten, kan en invändning göras av den vars rätt registreringen gör intrång i. Om mönstret står i strid med 4 § 1 mom. 2 punkten eller 4 a § 3–5 punkten, kan en invändning göras av den som ansöker om eller innehar den rätt som står i strid med denna. I andra fall än de som nämns i 2–4 mom. kan vem som helst göra en invändning.
19 § Handlingarna i registreringsärende är offentliga, om de icke, på grund av att sökanden begärt anstånd med i 18 § avsett kungörande, skall hållas hemliga. Har begäran om anstånd med kungörandet framställts, blir handlingarna i ärendet offentliga sedan den begärda fristen utlöpt, dock senast sedan sex månader förflutit från den dag då ansökningen gjordes eller från vilken prioritet som avses i 8 § begärts. Har myndigheten under denna tid beslutat lämna ansökningen därhän eller avslå den, blir handlingarna offentliga endast försåvitt sökanden begär att ansökningen återupptages till prövning eller söker ändring.
20 § (596/02) När den invändningstid som föreskrivs i 18 a § 1 mom. har gått ut skall ansökan tas upp till fortsatt behandling. Vid denna behandling skall bestämmelserna i 14– 17 § tillämpas. Har en invändning gjorts skall den delges sökanden. Är invändningen inte uppenbart obefogad, skall sökanden dessutom beredas tillfälle att yttra sig över den.
21 § Ändring i slutligt beslut av registreringsmyndigheten som rör ansökan om registrering av mönster må sökas av sökanden, om beslutet gått honom emot. I beslut, varigenom ansökan bifallits trots att invändning framställts i behörig ordning, må ändring sökas av den som gjort invändningen. Återkallar han sin ändringsansökan, må saken likväl prövas, om särskilda skäl därtill föreligger. I beslut, varigenom begäran om återupptagning som avses i 14 § 3 mom. avslagits eller yrkande om överföring som avses i 17 § bifallits, må ändring sökas av sökanden. Den som framställt yrkande om överföring må söka ändring i beslut varigenom yrkandet avslagits.
22 § (578/92) Ändring i patentmyndighetens beslut enligt denna lag söks genom besvär hos patent- och registerstyrelsens besvärsnämnd. Om besvärsförfarandet och behandlingen av ärenden i besvärsnämnden stadgas särskilt.
23 § Bifalles ansökan om mönsterregistrering och har beslutet härom vunnit laga kraft, skall mönstret intagas i mönsterregistret och registreringen kungöras. Beslut att avskriva eller avslå ansökan, som kungjorts enligt 18 §, skall kungöras, sedan beslutet vunnit laga kraft.
3 KAP. Registreringens giltighetstid och ändring av ett registrerat mönster (596/02)
24 § (596/02) En mönsterregistrering gäller under en tid av fem år från den dag då ansökan om registrering gjordes och kan förnyas fyra gånger för fem år i sänder. Varje registreringsperiod räknas från utgången av föregående period. Om ett mönster utgör en beståndsdel i en sammansatt produkt och syftet med den är att återställa den sammansatta produkten i dess ursprungliga form, är skyddstiden dock högst 15 år.
25 § (596/02) En registrering kan förnyas tidigast ett år innan registreringsperioden går ut och senast sex månader efter utgången av den. Ansökan om förnyelse skall göras skriftligen hos registreringsmyndigheten, om sökanden
i samband med förnyelsen vill göra en ändring i registeruppgifterna. I annat fall anses registreringen förnyad, när en förnyelseavgift har erlagts. Förnyelse av en registrering skall kungöras.
25 a § (596/02) Ett registrerat mönster kan på en skriftlig ansökan av innehavaren ändras, om mönstret har registreras i strid med 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a eller 4 b §. Ett ändrat mönster skall dock uppfylla de förutsättningar för registrering som föreskrivs i denna lag och de väsentliga detaljerna i det helhetsintryck som fås av mönstret får inte ändras. För ansökan skall en avgift för ändring av mönstret erläggas. Ändring av en registrering skall kungöras.
4 KAP. Överlåtelse samt licens och tvångslicens
26 § Mönsterrätt må överlåtas på annan. Har annan medgivits rätt att yrkesmässigt utnyttja mönstret (licens), må denne överlåta sin rätt vidare endast om avtal träffats därom. Hänför sig licensen till rörelse, må den dock överlåtas i samband med överlåtelse av rörelsen, om annat icke avtalats. I sådant fall svarar överlåtaren alltjämt för att de med licensen förknippade villkoren iakttages.
27 § Har mönsterrätt eller licens övergått på annan, skall därom på begäran och mot fastställd avgift anteckning göras i mönsterregistret. Detsamma gäller pantsättning av mönsterrätten. Visas det att licens eller panträtt som antecknats i registret upphört att gälla, skall anteckningen avföras. Stadgandena i 1 mom. skall äga motsvarande tillämpning beträffande tvångslicens och rätt som avses i 32 § 2 mom. Vid samregistrering må övergång av mönsterrätt registreras endast om den avser samtliga mönster. I tvistemål och annat ärende som gäller mönsterrätt anses den som mönsterhavare, vilken senast blivit införd i registret i denna egenskap. Har någon begärt att anteckning göres i registret om att mönsterrätt överlåtits på honom eller att han förvärvat licens eller panträtt till denna, och var han därvid i god tro beträffande sin rätt, är tidigare överlåtelse till annan av mönsterrätten eller av rätt som rör densamma icke gällande mot honom, om den andre icke därförinnan begärt anteckning i registret om sitt förvärv.
28 § Den som, utan kännedom om ansökan om registrering av mönster och utan att skäligen kunnat skaffa sig sådan kännedom, utnyttjade mönstret yrkesmässigt här i landet, när ansökningshandlingarna blev offentliga må erhålla tvångslicens för utnyttjandet av mönstret, om synnerliga skäl därtill föreligger och under förutsättning att ansökningen leder till registrering. Sådan tvångslicens må under motsvarande förutsättningar jämväl den erhålla, som vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja mönstret yrkesmässigt här i landet. Tvångslicens må avse även tid innan mönstret registrerades.
29 § Tvångslicens må icke beviljas annan än den som kan anses ha förutsättningar att utnyttja mönstret på godtagbart sätt och i överensstämmelse med licensen.
Tvångslicensen utgör icke hinder för mönsterhavaren att själv utnyttja mönstret eller att upplåta licens. Tvångslicens må övergå till annan endast i samband med överlåtelse av den rörelse, vari den utnyttjas eller utnyttjandet avsetts skola ske.
30 § Tvångslicens beviljas av rätten, som även bestämmer i vilken omfattning mönstret får utnyttjas samt fastställer vederlaget och övriga villkor för licensen. När väsentligt förändrade förhållanden det påkallar, må rätten på yrkande av vederbörande upphäva licensen eller fastställa nya villkor för den.
5 KAP. Upphörande av mönsterrätt
31 § (596/02) Har ett mönster registrerats i strid med 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a eller 4 b § och finns hindret för registrering alltjämt, skall domstolen på talan häva registreringen helt eller delvis. Registreringen får dock inte hävas på den grund att den som fått mönsterrätten varit berättigad till endast en viss andel i den. Har registrering meddelats någon annan än den som enligt 1 § har rätt till mönstret, får talan om upphävande av en registreringen föras av den som påstår sig ha rätt till mönstret. Har registrering meddelats i strid med 4 a § 1 eller 2 punkten, får talan om upphävande av en registreringen föras av den vars rätt registreringen gör intrång i. Har registrering meddelats i strid med 4 § 2 punkten eller 4 a § 3–5 punkten, får talan om upphävande av en registreringen föras av den som ansöker om eller innehar den rätt som står i strid med denna. Talan om upphävande av en registrering för även föras av allmänna åklagaren, om talan grundar sig på 4 § 1 punkten eller 4 a § 1 eller 2 punkten. I andra fall än de som nämns i 2–5 mom. får talan föras av var och en som lider förfång av registreringen.
31 a § (596/02) Talan skall väckas inom ett år efter det käranden fick kännedom om registreringen och de övriga omständigheter på vilka talan grundas. Om innehavaren av mönsterrätten var i god tro när mönstret registrerades eller när mönsterrätten övergick på honom eller henne, får talan inte väckas senare än tre år efter registreringen.
31 b § (596/02) Registreringen av ett mönster kan upphävas delvis endast, om mönstret efter upphävandet fortfarande uppfyller förutsättningarna för registrering i denna lag och om de väsentliga detaljerna i det helhetsintryck som fås av mönstret inte ändras. I ett mål som gäller partiellt upphävande av ett mönster skall domstolen inhämta utlåtande av registreringsmyndigheten.
31 c § (596/02) Registreringen av ett mönster kan förklaras ogiltig fastän den har upphört eller innehavaren har avstått från den.
32 § (596/02) Har ett mönster registrerats för någon annan än den som enligt 1 § är berättigad till det, skall domstolen på talan av den berättigade överföra registreringen på honom eller henne. Talan skall väckas inom den tid som anges i 31 a §. Har den som frånkänns registreringen av ett mönster i god tro börjat utnyttja mönstret här
i landet eller vidtagit väsentliga åtgärder för detta, får han eller hon mot skäligt vederlag och på i övrigt skäliga villkor fortsätta utnyttjandet av mönstret eller påbörja det planerade utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art. Sådan rätt tillkommer under motsvarande förutsättningar även innehavare av licens som är antecknad i registret. Rätt som avses i 2 mom. får övergå till någon annan endast i samband med överlåtelse av den rörelse där den utnyttjas eller utnyttjandet var avsett att ske.
33 § Om mönsterhavare skriftligen meddelar att han avstår från registrering av mönstret, skall registreringsmyndigheten avföra mönstret ur registret. Är mönsterrätt utmätt eller finnes patenträtt däri antecknad i registret eller är tvist om överföring av registrering anhängig, må mönstret icke trots begäran av mönsterhavaren avföras ur registret så länge utmätningen eller panträtten består eller tvisten icke blivit slutligt avgjord.
5 a KAP. Gemenskapsformgivning
33 a § (1215/02) Med gemenskapformgivning avses en oregistrerad formgivning i enlighet med rådets förordning (EG) nr 6/2002 om gemenskapsformgivning samt en formgivning som har registrerats av Europeiska gemenskapens byrå för harmonisering inom den inre marknaden (gemenskapens varumärkes- och formgivningsbyrå).
33 b § (1215/02) En ansökan som gäller registrering av gemenskapsformgivning kan lämnas in till Patent- och registerstyrelsen, som sänder den vidare till gemenskapens varumärkes- och formgivningsbyrå på det sätt som bestäms i rådets förordning om gemenskapsformgivning. När en ansökan som gäller gemenskapsformgivning lämnas in skall en avgift för vidarebefordran av ansökan betalas till Patent- och registerstyrelsen.
6 KAP. Uppgiftsskyldighet
34 § Framför den som sökt registrering av mönster under åberopande av sin ansökan yrkande gentemot annan, innan ansökningshandlingarna blivit offentliga, är han skyldig att på begäran lämna sitt samtycke till att den andre får taga del av handlingarna. Den som genom direkt hänvändelse till annan, i annons eller genom påskrift på vara eller dess förpackning eller på annat sätt anger, att registrering av mönster sökts eller meddelats, utan att samtidigt lämna upplysning om ansökningens eller registreringens nummer, är skyldig att på begäran lämna sådan upplysning utan dröjsmål. Framgår ur hänvändelsen icke uttryckligen att registrering sökts eller meddelats, men är den ägnad att föranleda uppfattningen att så är fallet, skall vederbörande på begäran utan dröjsmål lämna upplysning om huruvida registrering sökts eller meddelats.
7 KAP. Ansvar och ersättningsskyldighet
35 § (718/95) Om någon gör intrång i mönsterrätt, kan domstolen förbjuda honom att fortsätta eller upprepa handlingen.
Den som uppsåtligen gör intrång i mönsterrätt skall, om inte gärningen skall bestraffas som ett brott mot industriell rättighet enligt 49 kap. 2 § strafflagen, för mönsterrättsförseelse dömas till böter. Allmän åklagare får inte väcka åtal för mönsterrättsförseelse, om inte målsäganden har anmält brottet till åtal.
35 a § (685/2006) När domstolen behandlar talan enligt 35 § 1 mom. kan den på yrkande av innehavaren av en mönsterrätt vid vite förordna att administratören av en sändare, server eller någon annan sådan anordning eller någon annan tjänstelevererande mellanhand avbryter den användning som påstås göra intrång i mönsterrätten (föreläggande om avbrytande), om det inte kan anses oskäligt med hänsyn till rättigheterna för den person som påstås göra intrång i mönsterrätten eller med hänsyn till mellanhänders eller mönsterrättsinnehavarens rättigheter. Innan talan enligt 35 § 1 mom. väcks kan den domstol som avses i momentet på yrkande av innehavaren av mönsterrätten meddela ett föreläggande om avbrytande, om förutsättningar enligt 1 mom. finns för det och om det är uppenbart att mönsterrättsinnehavarens rättigheter annars allvarligt äventyras. Domstolen skall bereda den mot vilken föreläggande begärs och den som påstås göra intrång i mönsterrätten tillfälle att bli hörda. Delgivning till den mot vilken ett föreläggande har sökts kan ske per post, telefax eller elektronisk post. I övrigt tillämpas 8 kap. i rättegångsbalken på behandlingen av ärendet. Domstolen kan på begäran meddela det föreläggande om avbrytande som avses i 2 mom. interimistiskt utan att höra den som påstås ha gjort intrång, om ärendets brådskande natur nödvändigtvis kräver det. Föreläggandet är i kraft tills något annat bestäms. Den som påstås ha gjort ett intrång skall utan dröjsmål efter att föreläggandet har meddelats beredas tillfälle att bli hörd. När denne har hörts skall domstolen utan dröjsmål besluta om föreläggandet skall vara i kraft eller återkallas. Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av denna paragraf får inte äventyra tredje mans rätt att sända och ta emot meddelanden. Ett föreläggande om avbrytande träder i kraft när sökanden ställer en sådan säkerhet hos utmätningsmannen som avses i 7 kap. 16 § i utsökningslagen (37/1895), om inget annat följer av 7 kap. 7 § i rättegångsbalken. Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av 2 eller 3 mom. i denna paragraf förfaller om inte talan enligt 35 § 1 mom. väcks inom en månad från det att föreläggandet meddelades. Den som begärt föreläggande om avbrytande skall ersätta den som meddelats föreläggandet liksom också den som påstås ha gjort intrång för den skada som orsakas av att föreläggandet verkställs samt för kostnaderna i ärendet, om talan enligt 35 § 1 mom. förkastas eller avvisas utan prövning eller om behandlingen av ärendet avskrivs som en följd av att käranden återtagit talan eller uteblivit från rätten. Samma gäller om föreläggandet om avbrytande återkallas med stöd av 3 mom. eller förfaller med stöd av 4 mom. När en talan om ersättning av skada och kostnader väcks skall 7 kap. 12 § i rättegångsbalken iakttas.
36 § Den som uppsåtligen eller av vållande begår mönsterintrång är skyldig att erlägga skälig ersättning för utnyttjandet av mönstret samt ersättning för annan skada som
intrånget medfört. Föreligger endast ringa vållande, må ersättningen jämkas. Begår någon mönsterintrång utan uppsåt eller vållande, är han skyldig att erlägga ersättning för utnyttjandet av mönstret, i den mån det befinnes skäligt. Talan om ersättning för mönsterintrång skall väckas inom fem år från det skadan uppkom vid äventyr att rätten till ersättning går förlorad.
36 a § (685/2006) Domstolen kan i ett tvistemål som gäller intrång i en mönsterrätt på yrkande av käranden ålägga svaranden att ersätta käranden för de kostnader denne har av att vidta lämpliga åtgärder för att sprida information om en lagakraftvunnen dom i vilken svaranden har konstaterats ha gjort intrång i en mönsterrätt. Ett åläggande får inte ges om spridningen av informationen har begränsats i någon annan lag. Vid prövningen av om ett åläggande skall ges och av dess innehåll skall domstolen beakta den allmänna betydelsen av offentliggörandet, intrångets art och omfattning, de kostnader som offentliggörandet medför och andra motsvarande omständigheter. Domstolen fastställer ett maximibelopp för de skäliga kostnader för offentliggörande som svaranden skall ersätta. Käranden har inte rätt till ersättning om uppgifter om domen inte har offentliggjorts inom en av domstolen utsatt tid räknat från den tidpunkt då den lagakraftvunna domen gavs.
37 § På yrkande av den som lidit mönsterintrång må rätten efter vad som befinnes skäligt till förebyggande av fortsatt intrång förordna, att vara, som tillverkats eller införts till landet i strid med annans mönsterrätt, eller föremål, vars användande innebär mönsterintrång, skall på visst sätt ändras eller sättas i förvar för återstoden av skyddstiden för mönstret eller förstöras eller, i fråga om olovligen tillverkad eller till landet införd vara, mot lösen utlämnas till den som lidit intrånget. Detta gäller icke mot den som i god tro förvärvat egendomen eller särskild rätt till denna och själv icke gjort mönsterintrång. Egendom som avses i 1 mom. kan tas i beslag, när det kan antas att ett brott som nämns i 49 kap. 2 § strafflagen eller 35 § i denna lag har begåtts. Härvid skall iakttas vad tvångsmedelslagen (450/87) stadgar om beslag. (718/95) Utan hinder av vad i 1 mom. är stadgat må rätten, om synnerliga skäl därtill föreligger, på yrkande förordna, att innehavare av egendom som avses i 1 mom. får förfoga över den under återstoden av skyddstiden eller del därav mot skäligt vederlag och på i övrigt skäliga villkor.
38 § (596/02) Utnyttjar någon i strid med 5 a § ett mönster, om vars registrering ansökan gjorts, efter det ansökningshandlingarna blivit offentliga, skall bestämmelserna om mönsterintrång tillämpas på motsvarande sätt, ifall ansökan leder till registrering, dock så att han eller hon inte får dömas till straff. I fråga om ersättning för skada på grund av utnyttjande som skett innan ansökan om registrering kungjorts enligt 18 § skall bestämmelserna i 36 § 2 mom. tillämpas. Bestämmelserna i 36 § 3 mom. skall inte tillämpas, om talan om ersättning väcks inom ett år efter det mönstret registrerades.
39 § Har registreringen av ett mönster hävts genom en dom som vunnit laga kraft, kan straff, ersättning eller en annan påföljd som stadgas i 49 kap. 2 § strafflagen eller 35-38 §
i denna lag inte dömas ut. (718/95) Framställes i mål om mönsterintrång invändning om mönsterregistreringens ogiltighet, skall rätten på svarandens yrkande uppskjuta ärendets behandling eller avgörande till dess talan om hävande av registreringen blivit slutligt avgjord. Är talan härom icke väckt, skall rätten vid målets uppskjutande förelägga svaranden viss tid, inom vilken talan skall väckas.
40 § Den som uppsåtligen eller av vållande, som ej är ringa, underlåter att fullgöra vad som åligger honom enligt 34 § straffes med böter. Till samma straff skall jämväl den dömas som i fall vilka avses i nämnda paragraf lämnar oriktig upplysning, såvitt straff för gärningen ej är stadgat i strafflagen. Den som gör sig skyldig till brott som nämnes i denna paragraf är skyldig att ersätta på grund därav uppkommen skada. Är vållandet ringa, må ersättningen jämkas. För brott som avses i denna paragraf må åtal icke väckas av allmän åklagare, om målsäganden ej anmält brottet till åtal.
8 KAP. Rättegångsstadganden
41 § Mönsterhavare eller den som på grund av licens eller tvångslicens äger rätt att utnyttja mönster må föra talan om fastställelse av huruvida han på grund av registreringen åtnjuter skydd mot annan, om ovisshet råder om förhållandet och detta länder honom till förfång. Under samma förutsättningar må den som driver eller avser att driva affärsverksamhet föra talan mot mönsterhavare om fastställelse av, huruvida hinder föreligger mot verksamheten på grund av registreringen av visst mönster. Göres i mål som avses i 1 mom. invändning om, att mönsterregistreringen är ogiltig, äger stadgandena i 39 § 2 mom. motsvarande tillämpning.
42 § Den som vill väcka talan om hävande av mönsterregistrering, om överföring av registrering eller om beviljande av tvångslicens skall anmäla därom till registreringsmyndigheten samt underrätta var och en som enligt mönsterregistret innehar licens att utnyttja mönstret eller har panträtt i mönsterrätten. Vill licensinnehavare väcka talan om mönsterintrång eller om fastställelse som avses i 41 § 1 mom., skall han underrätta mönsterhavaren därom. Underrättelseskyldighet som avses i 1 mom. anses fullgjord, när underrättelse i rekommenderad försändelse inlämnats till posten för befordran under den i mönsterregistret antecknade adressen. Visas det icke, då talan väckes, att ovan stadgad anmälan eller underrättelse skett enligt stadgandena i 1 mom., skall domstolen förelägga käranden tid därtill. Försitter han denna tid, upptages hans talan icke till prövning.
43 § Laga domstol i mål om bättre rätt till mönster, om hävande av registrering, om överföring av registreringsansökan eller av registrering, om mönsterintrång samt om tvångslicens, om rätt som avses i 32 § 2 mom., om förseelse och ersättning, som avses i 40 §, samt om fastställelsetalan, som avses i 41 §, är Helsingfors tingsrätt.
Den domstol som behandlar gemenskapsformgivningsärenden som avses i rådets förordning om gemenskapsformgivning är Helsingfors tingsrätt.
44 § (718/95) Domstolen skall till registermyndigheten sända en kopia av sitt utslag i sådana mål som avses i 49 kap. 2 § strafflagen eller 16, 30-32, 35-38 samt 41 § i denna lag.
9 KAP. Särskilda stadganden
45 § Mönsterhavare, som icke har hemvist i Finland, skall ha ett här bosatt ombud med behörighet att för honom mottaga delgivning av stämning, kallelser och andra handlingar i mål och ärenden som rör mönsterrätt, med undantag av stämning i brottmål och föreläggande för part att infinna sig personligen inför domstol. Ombud skall anmälas till mönsterregistret och antecknas däri. 2 mom. har upphävts. (596/02)
46 § Genom förordning må under förutsättning av ömsesidighet stadgas, att vad i 12 eller 45 § är stadgat icke skall äga tillämpning i fråga om sådan sökande eller mönsterhavare, som har hemvist i främmande stat eller har ett i den staten bosatt ombud, som antecknats i registret här i landet och äger sådan behörighet som avses i nämnda paragrafer.
46 a § (596/02) Har registreringsmyndighetens beslut inte kunnat delges sökanden, den som gjort en invändning eller innehavaren av mönsterrätten på den adress som har meddelats registreringsmyndigheten, kan beslutet delges genom att saken kungörs i mönsterrättstidningen som ges ut av Patent- och registerstyrelsen.
47 § (596/02) I samband med ansökan om registrering av ett mönster, förnyelse av en registrering, ändring av ett mönster och inlämnande av en ansökan om gemenskapsformgivning skall en ansökningsavgift, en förnyelseavgift och en avgift för ändring av mönstret och en avgift för vidarebefordran av ansökan om gemenskapsformgivning samt enligt ärendets art följande tilläggsavgifter erläggas: klassavgift för varje varuklass efter den första, samregistreringsavgift för varje mönster efter det första, förvaringsavgift för förvaring av en modell och kungörelseavgift för varje bild efter den första samt en särskild avgift för de anteckningar som i mönsterregistret görs om andra omständigheter. En förnyelseavgift som erläggs när pågående registreringsperiod har gått ut skall erläggas förhöjd. Om avgifterna enligt denna lag bestäms särskilt.
48 § Närmare bestämmelser om verkställigheten och tillämpningen av denna lag utfärdas genom förordning.
49 § Denna lag (221/71) träder i kraft den 1 april 1971.
- -
Ikraftträdelsebestämmelse i lagen om ändring av mönsterrättslagen (596/12.7.2002)
Denna lag (596/02) träder i kraft den 1 augusti 2002. Denna lag tillämpas också på mönster som har registrerats innan lagen träder i kraft och på mönster som registreras utgående från en ansökan som har gjorts innan lagen träder i kraft. På upphävandet av ett mönster som har registreras på basis av en ansökan om registrering som har gjorts innan denna lag träder i kraft tillämpas dock de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet. En ansökan om registrering som har gjorts innan denna lag träder i kraft behandlas och avgörs i enlighet med de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet. Om någon när denna lag träder i kraft utnyttjar ett mönster här i landet på ett sätt som enligt de bestämmelser som gäller när denna lag träder i kraft inte förutsätter samtycke av innehavaren av mönsterrätten, får han eller hon fortsätta nyttja mönstret, fastän sådan samtycke skulle krävas enligt denna lag. Likadan rätt har också den som har vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja mönstret.
- -
Ikraftträdelsebestämmelse i lagen om ändring av mönsterrättslagen (1215/20.12.2002)
Denna lag (1215/02) träder i kraft den 1 januari 2003.
- -
Ikraftträdelsebestämmelse i lagen om ändring av mönsterrättslagen (685/21.07.2006)
Denna lags 35 a § tillämpas också på tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande. På tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande tillämpas i stället för 36 a § i denna lag de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet.
Denna lag (685/2006) träder i kraft den 1 september 2006.