À propos de la propriété intellectuelle Formation en propriété intellectuelle Respect de la propriété intellectuelle Sensibilisation à la propriété intellectuelle La propriété intellectuelle pour… Propriété intellectuelle et… Propriété intellectuelle et… Information relative aux brevets et à la technologie Information en matière de marques Information en matière de dessins et modèles industriels Information en matière d’indications géographiques Information en matière de protection des obtentions végétales (UPOV) Lois, traités et jugements dans le domaine de la propriété intellectuelle Ressources relatives à la propriété intellectuelle Rapports sur la propriété intellectuelle Protection des brevets Protection des marques Protection des dessins et modèles industriels Protection des indications géographiques Protection des obtentions végétales (UPOV) Règlement extrajudiciaire des litiges Solutions opérationnelles à l’intention des offices de propriété intellectuelle Paiement de services de propriété intellectuelle Décisions et négociations Coopération en matière de développement Appui à l’innovation Partenariats public-privé Outils et services en matière d’intelligence artificielle L’Organisation Travailler avec nous Responsabilité Brevets Marques Dessins et modèles industriels Indications géographiques Droit d’auteur Secrets d’affaires Académie de l’OMPI Ateliers et séminaires Application des droits de propriété intellectuelle WIPO ALERT Sensibilisation Journée mondiale de la propriété intellectuelle Magazine de l’OMPI Études de cas et exemples de réussite Actualités dans le domaine de la propriété intellectuelle Prix de l’OMPI Entreprises Universités Peuples autochtones Instances judiciaires Ressources génétiques, savoirs traditionnels et expressions culturelles traditionnelles Économie Égalité des genres Santé mondiale Changement climatique Politique en matière de concurrence Objectifs de développement durable Technologies de pointe Applications mobiles Sport Tourisme PATENTSCOPE Analyse de brevets Classification internationale des brevets Programme ARDI – Recherche pour l’innovation Programme ASPI – Information spécialisée en matière de brevets Base de données mondiale sur les marques Madrid Monitor Base de données Article 6ter Express Classification de Nice Classification de Vienne Base de données mondiale sur les dessins et modèles Bulletin des dessins et modèles internationaux Base de données Hague Express Classification de Locarno Base de données Lisbon Express Base de données mondiale sur les marques relative aux indications géographiques Base de données PLUTO sur les variétés végétales Base de données GENIE Traités administrés par l’OMPI WIPO Lex – lois, traités et jugements en matière de propriété intellectuelle Normes de l’OMPI Statistiques de propriété intellectuelle WIPO Pearl (Terminologie) Publications de l’OMPI Profils nationaux Centre de connaissances de l’OMPI Série de rapports de l’OMPI consacrés aux tendances technologiques Indice mondial de l’innovation Rapport sur la propriété intellectuelle dans le monde PCT – Le système international des brevets ePCT Budapest – Le système international de dépôt des micro-organismes Madrid – Le système international des marques eMadrid Article 6ter (armoiries, drapeaux, emblèmes nationaux) La Haye – Le système international des dessins et modèles industriels eHague Lisbonne – Le système d’enregistrement international des indications géographiques eLisbon UPOV PRISMA UPOV e-PVP Administration UPOV e-PVP DUS Exchange Médiation Arbitrage Procédure d’expertise Litiges relatifs aux noms de domaine Accès centralisé aux résultats de la recherche et de l’examen (WIPO CASE) Service d’accès numérique aux documents de priorité (DAS) WIPO Pay Compte courant auprès de l’OMPI Assemblées de l’OMPI Comités permanents Calendrier des réunions WIPO Webcast Documents officiels de l’OMPI Plan d’action de l’OMPI pour le développement Assistance technique Institutions de formation en matière de propriété intellectuelle Mesures d’appui concernant la COVID-19 Stratégies nationales de propriété intellectuelle Assistance en matière d’élaboration des politiques et de formulation de la législation Pôle de coopération Centres d’appui à la technologie et à l’innovation (CATI) Transfert de technologie Programme d’aide aux inventeurs WIPO GREEN Initiative PAT-INFORMED de l’OMPI Consortium pour des livres accessibles L’OMPI pour les créateurs WIPO Translate Speech-to-Text Assistant de classification États membres Observateurs Directeur général Activités par unité administrative Bureaux extérieurs Avis de vacance d’emploi Achats Résultats et budget Rapports financiers Audit et supervision
Arabic English Spanish French Russian Chinese
Lois Traités Jugements Recherche par ressort juridique

Loi sur les modèles d'utilité (Loi n° 800/1991 du 10 mai 1991), Finlande

Retour
Texte remplacé  Accéder à la dernière version dans WIPO Lex
Détails Détails Année de version 1991 Dates Entrée en vigueur: 1 janvier 1992 Adopté/e: 10 mai 1991 Type de texte Principales lois de propriété intellectuelle Sujet Modèles d'utilité Notes Consolidation jusqu'à 18/12/1992 publié dans 1994/09/No. 2-004 (anglais et français)
La notification présentée par la Finlande à l’OMC au titre de l’article 63.2 de l’Accord sur les ADPIC indique ce qui suit :
'La loi contient des dispositions concernant les demandes de modèle d'utilité, les procédures de demande et la portée de ce droit exclusif'.

Documents disponibles

Texte(s) principal(aux) Textes connexe(s)
Texte(s) princip(al)(aux) Texte(s) princip(al)(aux) Finnois Laki hyödyllisyysmallioikeudesta 10.5.1991/800        

Annettu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1991

Laki

hyödyllisyysmallioikeudesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

Se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta

saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen

hyväksikäyttöön sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Keksinnöllä tarkoitetaan tässä laissa esineen muotona, rakenteena tai niiden yhdistelmänä

toteutuvaa teknistä ratkaisua, jota voidaan käyttää teollisesti.

Hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada keksintöön, jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden tai

yleisen järjestyksen vastaista.

Keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen

hyödyllisyysmallioikeuden hakemispäivää, ja lisäksi selvästi erota siitä.

Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän

välityksellä, hyväksi käyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen hyödyllisyysmallioikeuden

hakemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen,

patenttihakemuksen ja mallioikeushakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu

hakemus tämän lain 18§:n, patenttilain 22§:n tai mallioikeuslain 19§:n säännösten mukaisesti

tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan keksinnön tulee selvästi

erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeuden hakemispäivää, ei

tällöin sovelleta.

Hyödyllisyysmalli voidaan rekisteröidä, vaikka keksintö on kuuden kuukauden kuluessa

ennen hakemuksen tekemistä tullut julkiseksi:

1) sellaisen ilmeisen väärinkäytöksen johdosta, joka on kohdistunut hakijaan tai siihen, jolta

tämä johtaa oikeutensa; tai

2) sen johdosta, että hakija tai se, jolta tämä johtaa oikeutensa, on pannut keksinnön näytteille

sellaisessa virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, jota

tarkoitetaan kansainvälisiä näyttelyjä koskevassa sopimuksessa (SopS 36/37).

Hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutettu yksinoikeus sisältää jäljempänä säädetyin

poikkeuksin sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa

käyttää hyväkseen keksintöä valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai

käyttämällä hyödyllisyysmallioikeudella suojattua tuotetta tai tuomalla maahan tai pitämällä

hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.

Yksinoikeus ei käsitä:

1) hyväksikäyttöä, joka ei ole ammattimaista;

2) sellaisen hyödyllisyysmallioikeudella suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka tässä maassa

on saatettu vaihdantaan hyödyllisyysmallioikeuden haltijan toimesta tai tämän suostumuksella;

eikä

3) keksinnön käyttöä kokeissa, jotka koskevat itse keksintöä.

Mitä patenttilain 4 ja 5§:ssä on säädetty keksinnön ammattimaisesta hyväksikäytöstä tai

hyväksikäytöstä ulkomaisessa aluksessa, ilma­aluksessa tai muussa kulkuneuvossa niiden

tarpeisiin, koskee soveltuvin osin tässä laissa tarkoitettua keksintöä.

Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jonka tarkoittama keksintö on hakemispäivää

edeltävän kahdentoista kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnettävää patenttia tai

hyödyllisyysmallin rekisteröintiä koskevassa hakemuksessa, taikka teollisoikeuden

suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen (SopS 36/70 ja 43/75) liittyneessä toisessa

valtiossa tehdyssä patenttia, keksijäntodistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa koskevassa

hakemuksessa, on katsottava 2§:n 1 ja 2 momenttia sekä 4§:ää sovellettaessa tehdyksi

samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen etuoikeus

voidaan saada myös sellaisesta aikaisemmasta suojahakemuksesta, joka ei tarkoita

yleissopimukseen liittynyttä valtiota, jos siellä, missä aikaisempi hakemus on tehty,

myönnetään suomalaisesta hakemuksesta vastaava etuoikeus ja jos siellä voimassa oleva

lainsäädäntö on pääosin yhdenmukainen yleissopimuksen kanssa.

Asetuksella säädetään tai asetuksen nojalla annettavalla rekisteriviranomaisen päätöksellä

määrätään, miten etuoikeutta koskeva pyyntö on esitettävä ja mitkä asiakirjat on annettava

pyynnön tueksi.

2 luku

Hyödyllisyysmallihakemus ja sen käsittely

Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jäljempänä hyödyllisyysmallihakemus, tehdään

kirjallisesti patentti­ ja rekisterihallitukselle, joka toimii rekisteriviranomaisena.

Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna

se, mitä hyödyllisyysmallioikeudella halutaan suojata (suojavaatimus). Asetuksella annetaan

tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävistä kuvista. Selityksen tulee olla niin selvä, että

ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hakemuksessa on ilmoitettava keksijän nimi. Jos hyödyllisyysmallioikeutta hakee muu kuin

keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön.

Keksinnön selitys ja suojavaatimus on laadittava suomeksi tai ruotsiksi voimassa olevan

kielilainsäädännön mukaan. Milloin suojavaatimus on laadittu vain toisella kotimaisella

kielellä, rekisteriviranomaisen on huolehdittava suojavaatimuksen kääntämisestä toiselle

näistä kielistä ennen kuin hyödyllisyysmalli rekisteröidään. Hakijan on suoritettava

vahvistettu käännösmaksu. Jos hakija on ulkomaalainen, keksinnön selitys on laadittava

suomeksi ja suojavaatimus suomeksi ja ruotsiksi. Jokaisella on kuitenkin oikeus laatia

keksinnön selitys ja suojavaatimus sekä suomeksi että ruotsiksi.

Hakijan on suoritettava vahvistettu rekisteröintimaksu. Hakemus katsotaan tehdyksi vasta kun

maksu on suoritettu.

Hyödyllisyysmallihakemus voidaan tehdä myös muuntamalla samaa keksintöä koskeva

vireillä oleva patenttihakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi, jolloin

hyödyllisyysmallihakemus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin patenttihakemus.

Muuntamista ei kuitenkaan voida tehdä enää sen jälkeen, kun kahdeksan vuotta on kulunut

siitä päivästä, jona patenttihakemus katsotaan tehdyksi. Tällaista hyödyllisyysmallihakemusta

tehtäessä on muutoin noudatettava mitä hyödyllisyysmallihakemuksen tekemisestä on

säädetty.

Samassa hakemuksessa ei saa hakea hyödyllisyysmallioikeutta kahteen tai useampaan

keksintöön.

10§

Hyödyllisyysmallioikeuden hakijalla ja haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla

täällä asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä kaikissa hakemusta ja rekisteröityä

hyödyllisyysmallia koskevissa asioissa.

11§

Hyödyllisyysmallihakemusta ei saa muuttaa siten, että hyödyllisyysmallioikeus tulisi

koskemaan jotakin, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta.

12§

Rekisteriviranomainen tarkastaa, että hakemus täyttää 1§:n 2 ja 3 momentin sekä 6­11§:n

vaatimukset.

Rekisteriviranomainen luokittelee hakemuksen.

13§

Jos hakija ei ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä tai viranomainen havaitsee

olevan muita esteitä hyödyllisyysmallin rekisteröinnille, hakijaa on välipäätöksessä

kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuuden.

Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin

korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1

momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on ilmoitettava tästä seuraamuksesta.

Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukauden

kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai

ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa

vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen käsiteltäväksi ottaminen voi tapahtua vain

kerran.

14§

Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hyödyllisyysmallin

rekisteröinnille ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä,

jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.

15§

Jos joku väittää rekisteriviranomaiselle, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin

hakijalla, ja jos asiaa pidetään epäselvänä, viranomainen voi välipäätöksessä kehottaa häntä

nostamaan kanteen tuomioistuimessa määrätyn ajan kuluessa uhalla, että väite jätetään

huomioon ottamatta.

Jos tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta keksintöön,

hyödyllisyysmallihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes asia on

lopullisesti ratkaistu.

16§

Jos joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin

hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Samalla

hänen on suoritettava uusi rekisteröintimaksu.

Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti ratkaistu, hakemusta ei saa jättää sillensä, hylätä,

hyväksyä eikä peruuttaa.

17§

Jos hakemus täyttää 1§:n 2 ja 3 momentin sekä 6­11§:n vaatimukset, hyödyllisyysmalli

merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin. Rekisteröinnistä on kuulutettava ja hakijalle annettava

rekisteröintitodistus.

18§

Hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia rekisteröintipäivästä lukien.

3 luku

Mahdollisuus vaatia rekisteröinnin mitättömäksi julistamista

19§

Jos keksintö, jota hyödyllisyysmallioikeus koskee, tai hyödyllisyysmallioikeutta koskeva

hakemus ei täytä 1§:n 2 tai 3 momentissa, 2§:ssä, 6§:n 2 momentissa taikka 8, 9 tai 11§:ssä

säädettyjä vaatimuksia, kuka tahansa voi esittää vaatimuksen hyödyllisyysmallin

rekisteröinnin julistamisesta kokonaan tai osittain mitättömäksi.

Vaatimus tulee tehdä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti ja siinä tulee esiintuoda ne seikat,

joihin vaatimus perustuu. Vaatimuksen tekijän on suoritettava vahvistettu maksu. Jollei

maksua suoriteta, ei vaatimusta oteta tutkittavaksi.

Vaatimusta rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi ei saa käsitellä, jos riita rekisteröinnin

siirtämisestä on vireillä.

20§

Rekisteriviranomaisen on tiedotettava 19§:n nojalla tehdystä vaatimuksesta

hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle ja varattava hänelle tilaisuus antaa lausumansa

määräajan kuluessa. Jos on kysymys rekisteröinnin osittaisesta mitätöimisestä, tulee haltijan

esittää viranomaiselle uudelleen muotoiltu suojavaatimus saman määräajan kuluessa. Jos hän

ei annetun määräajan kuluessa vastusta vaatimusta, rekisteröinti julistetaan kokonaan

mitättömäksi.

Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija vastustaa vaatimusta, rekisteriviranomaisen on

tutkittava esitetty vaatimus.

21§

Jos rekisteriviranomainen vaatimuksen johdosta toteaa, että keksintö jota

hyödyllisyysmallioikeus koskee, tai hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus ei täytä lain

1§:n 2 tai 3 momentissa, 2§:ssä, 6§:n 2 momentissa taikka 8, 9 tai 11§:ssä säädettyjä

vaatimuksia, hyödyllisyysmallin rekisteröinti on julistettava kokonaan tai osittain

mitättömäksi.

Jos rekisteröinti julistetaan mitättömäksi, on päätöksestä kuulutettava sen saatua lainvoiman.

4 luku

Muutoksenhaku

22§

Hyödyllisyysmallin rekisteröintiä tai mitättömäksijulistamisvaatimusta koskevaan lopulliseen

päätökseen hakija tai hyödyllisyysmallioikeuden haltija voi hakea muutosta, jos päätös on

hänelle kielteinen. Se, joka on esittänyt vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin

julistamisesta mitättömäksi, voi hakea muutosta päätökseen, jolla vaatimus on hylätty.

Päätökseen, jolla 13§:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen

käsiteltäväksi on hylätty tai 16§:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä hyväksytty,

hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hylätty,

vaatimuksen tekijä voi hakea muutosta.

23§

Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla

patentti­ ja rekisterihallituksen valitusosastoon 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös

on annettu asianomaiselle tiedoksi. Saman ajan kuluessa valittajan on suoritettava vahvistettu

valitusmaksu uhalla, ettei valitusta oteta tutkittavaksi.

Muutosta valitusosaston päätökseen haetaan valittamalla korkeimpaan hallinto­oikeuteen 60

päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi.

5 luku

Suojan laajuus ja voimassaoloaika

24§

Suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden. Suojavaatimusta tulkittaessa

voidaan selitystä ja kuvia käyttää apuna.

25§

Hyödyllisyysmallin rekisteröinti on voimassa neljä vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä ja

se voidaan hakemuksesta uudistaa kerran neljäksi vuodeksi.

26§

Rekisteröinnin uudistamista haetaan kirjallisesti rekisteriviranomaiselta aikaisintaan vuotta

ennen rekisteröintikauden päättymistä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen

päättymisen jälkeen. Saman ajan kuluessa on suoritettava vahvistettu uudistamismaksu.

Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutettava.

6 luku

Luovutus sekä käyttö­ ja pakkolupa

27§

Hyödyllisyysmallioikeus voidaan luovuttaa toiselle.

Milloin toiselle on annettu oikeus ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä (käyttölupa),

tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan jos siitä on sovittu.

Milloin käyttölupa kuuluu liikkeeseen, saadaan se kuitenkin luovuttaa liikkeen mukana, jollei

muuta ole sovittu. Tällöin luovuttaja vastaa edelleen siitä, että käyttöluvan ehtoja noudatetaan.

28§

Milloin hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt toiselle tai sen käyttölupa on luovutettu, siitä on

pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan tehtävä merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin. Sama

koskee hyödyllisyysmallioikeuden panttausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty

käyttölupa tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa, merkintä on poistettava

rekisteristä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava pakkolupaan ja 32§:n 1

momentissa tarkoitettuun oikeuteen.

Hyödyllisyysmallia koskevissa riita­ ja muissa asioissa katsotaan hyödyllisyysmallioikeuden

haltijaksi se, joka sellaisena on viimeksi merkitty hyödyllisyysmallirekisteriin.

29§

Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkittäväksi, että hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt

hänelle tai että hän on saanut hyödyllisyysmalliin käyttöluvan tai panttioikeuden ja jos hän

silloin oli oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei hyödyllisyysmallioikeuden tai

hyödyllisyysmallia koskevan muun oikeuden aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä

vastaan, ellei toinen sitä ennen ollut pyytänyt saantonsa merkitsemistä

hyödyllisyysmallirekisteriin.

30§

Milloin kaksi vuotta on kulunut hyödyllisyysmallin rekisteröinnistä, eikä keksintöä käytetä

tässä maassa kohtuullisessa laajuudessa, voi se, joka haluaa täällä käyttää keksintöä, saada

siihen pakkoluvan, jollei keksinnön käyttämättä jättämiseen ole hyväksyttävää syytä.

Mitä patenttilain 46­50§:ssä on säädetty pakkoluvasta patentilla suojatun keksinnön

hyväksikäyttöön, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.

7 luku

Hyödyllisyysmallioikeuden lakkaaminen ja hyödyllisyysmallia koskeva

ilmoitusvelvollisuus

31§

Jos hyödyllisyysmalli on rekisteröity muulle kuin 1§:n mukaan siihen oikeutetulle,

tuomioistuimen on hyödyllisyysmalliin oikeutetun kanteesta siirrettävä se hänelle.

Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröinnistä

ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on ollut

vilpittömässä mielessä, kun hyödyllisyysmalli rekisteröitiin tai se siirtyi hänelle, kannetta ei

saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta hyödyllisyysmallin rekisteröinnin jälkeen.

32§

Jos se, jolta rekisteröinti 31§:n mukaisesti siirretään, on ollut vilpittömässä mielessä

alkaessaan ammattimaisesti käyttää hyödyllisyysmallia tässä maassa tai ryhtyessään sitä

varten olennaisiin toimenpiteisiin, hän saa kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin

kohtuullisilla ehdoilla jatkaa hyödyllisyysmallin hyväksikäyttöä tai aloittaa aiotun

hyväksikäytön pysyttämällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä

rekisteriin merkityn käyttöluvan haltijalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana,

jossa sitä käytetään hyväksi tai jossa se oli tarkoitettu hyväksikäytettäväksi.

33§

Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa rekisteröinnistä,

rekisteriviranomaisen on poistettava hyödyllisyysmalli rekisteristä.

Jos hyödyllisyysmallioikeus on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty

panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämisestä toiselle on vireillä, hyödyllisyysmallia ei saa

haltijan pyynnöstä poistaa rekisteristä niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on

voimassa tai riita ei ole lopullisesti ratkaistu.

34§

Kun hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoimaisella tuomiolla siirretty toiselle,

rekisteriviranomaisen on kuulutettava siitä.

35§

Mitä patenttilain 56§:ssä on säädetty patenttia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta,

noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.

8 luku

Vastuu, korvausvelvollisuus ja tuomioistuinmenettely

36§

Jos joku loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kieltää

häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.

37§

Joka tahallaan tai tuottamuksesta loukkaa hyödyllisyysmallioikeutta, on velvollinen

suorittamaan kohtuullisen korvauksen keksinnön hyväksi käyttämisestä sekä korvauksen

muusta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan

vahingonkorvausta sovitella.

Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus ei ole tahallinen eikä tuottamuksellinen,

loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta keksinnön hyväksi käyttämisestä siinä

määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi.

Hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksen perusteella voidaan korvausta vahingosta vaatia

ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa. Oikeus korvaukseen

vahingosta, jota koskevaa kannetta ei ole pantu vireille sanotun ajan kuluessa, on menetetty.

38§

Mitä patenttilain 59§:ssä on säädetty toimista jatketun loukkauksen estämiseksi, noudatetaan

vastaavasti hyödyllisyysmalleihin.

39§

Joka loukkaa tahallaan hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta on tuomittava

hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi

vankeuteen.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa mainitusta rikoksesta, ellei

asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

40§

Joka tahallaan tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 35§:n

mukaan on velvollinen, on tuomittava hyödyllisyysmallia koskevan ilmoitusvelvollisuuden

laiminlyönnistä sakkoon.

Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa

tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei

asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

41§

Jos hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella päätöksellä julistettu

mitättömäksi, ei 36­39§:ssä säädettyä korvausta, rangaistusta tai muuta seuraamusta tuomita.

Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskevassa asiassa väitetään, että rekisteröinti

on tämän lain vastainen, tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta lykätä asian käsittelyn tai

ratkaisemisen siihen saakka kunnes rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus

on lopullisesti ratkaistu. Jollei vaatimusta ole esitetty rekisteriviranomaiselle, tuomioistuimen

on jutun lykätessään asetettava vastaajalle määräaika, jonka kuluessa tällainen vaatimus on

esitettävä.

42§

Sen joka aikoo nostaa kanteen hyödyllisyysmallioikeuden siirtämisestä tai pakkoluvan

myöntämisestä, on siitä ilmoitettava rekisteriviranomaiselle sekä annettava siitä tieto

jokaiselle, jolla hyödyllisyysmallirekisterin mukaan on käyttölupa tai panttioikeus

hyödyllisyysmallioikeuteen. Jos käyttöluvan haltija aikoo nostaa kanteen

hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta, hänen on annettava siitä tieto

hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedoksiantovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoitus on

kirjattuna lähetyksenä annettu postin kuljetettavaksi hyödyllisyysmallirekisteriin merkityllä

osoitteella.

Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että ilmoitus tai tiedoksianto on tapahtunut 1 momentin

säännösten mukaisesti, on kantajalle varattava sitä varten tarpeellinen aika. Jos hän laiminlyö

tämän ajan, kannetta ei oteta tutkittavaksi.

43§

Helsingin raastuvanoikeus on laillinen tuomioistuin asioissa, jotka koskevat:

1) parempaa oikeutta keksintöön, johon hyödyllisyysmallioikeutta on haettu;

2) hyödyllisyysmallioikeuden siirtämistä;

3) pakkoluvan myöntämistä, pakkoluvan ehtojen muuttamista tai 32§:n 1 momentissa

tarkoitetun oikeuden kumoamista;

4) hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta ja hyödyllisyysmallia koskevan

ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä; tai

5) 37§:ssä tarkoitetun korvauksen määräämistä.

44§

Käsiteltäessä 43§:ssä tarkoitettuja asioita noudatetaan vastaavasti patenttilain 66 ja 67§:n

säännöksiä.

45§

Tuomioistuimen on lähetettävä rekisteriviranomaiselle jäljennös 43§:ssä tarkoitetussa asiassa

annetusta tuomiosta sekä samalla ilmoitettava, onko tuomio saanut lainvoiman.

9 luku

Erinäiset säännökset

46§

Tässä laissa tarkoitetut maksut vahvistetaan asetuksella.

47§

Tarkemmat säännökset hyödyllisyysmallihakemuksesta, hyödyllisyysmallirekisteristä ja sen

pitämisestä sekä rekisteriviranomaisesta annetaan asetuksella. Rekisteriviranomainen voi

antaa yksityiskohtaisia määräyksiä hyödyllisyysmallihakemuksesta ja sen käsittelystä.

48§

Mitä patenttilain 75§:ssä on säädetty keksintöä koskevan oikeuden

luovuttamisvelvollisuudesta eräissä tapauksissa ja siitä suoritettavasta korvauksesta,

noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.

10 luku

Voimaantulo­ ja siirtymäsäännökset

49§

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä päivänä.

Ennen lain voimaantuloa tehty hakemus ei ole 5§:ssä tarkoitetun etuoikeuden perustana.

Patenttihakemusta, joka on tehty tai katsotaan tehdyksi ennen tämän lain voimaantuloa, ei

voida 8§:n mukaan muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi.

Hallituksen esitys 232/90

Toisen lakivaliok. miet. 20/90

Suuren valiok. miet. 330/90

Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1991

Tasavallan Presidentti

MAUNO KOIVISTO

Kauppa­ ja teollisuusministeri

Kauko Juhantalo


Législation Est remplacé(e) par (5 texte(s)) Est remplacé(e) par (5 texte(s))
Aucune donnée disponible

N° WIPO Lex FI025