Act on Inventions of Importance to the Defence of the Country 15.12.1967/551
(Unofficial translation)
(Amendments up to 1997/245 included)
Section 1
An invention which is principally of importance to the defence of the country and which, from the point of view of national defence, it is important to keep secret, may under this Act, after a patent application has been filed for the invention, by government decision be expropriated for public purpose.
A reasonable compensation shall be payable from public funds to the holder of an invention expropriated for public purpose under the first subsection. Where the amount of the compensation is not agreed on, the holder of the invention may bring a separate action for the compensation in the Helsinki District Court.
The provisions concerning patents or patent applications of this Act shall mutatis mutandis apply to utility models or utility model applications. In such cases, section 18 of the Utility Model Act shall be applicable in place of the provisions of sections 21 and 22 of the Patents Act.
Section 2
If it is obvious that an invention is principally of importance to the defence of the country, an inventor residing in Finland, or his successor in title, may not apply for or authorise another person to apply for a patent for the invention abroad before an application has been filed for a patent for the invention in Finland and before six months have passed from the date the patent application was filed here.
If it is obvious that an invention is principally of importance to the defence of the country, an inventor residing in Finland, or his successor in title, shall file a European patent application within the meaning of the European Patent Convention (Finnish Treaty Series 8/96) or an international patent application under chapter 3 of the Finnish Patents Act with the Finnish Patent Authority.
Section 3
A person appointed by the Ministry of Defence is authorised to study patent applications filed at the National Board of Patents and Registration.
If it is found that an invention is principally of importance to the defence of the country, the provisions of sections 21 and 22 of the Patents Act shall, at the request of the Ministry of Defence, not be applicable.
If the Government has not within six months of the filing of the application made a decision to expropriate the invention for public purpose, the processing of the application shall be continued in the normal order.
For European patent applications and international patent applications the time limit laid down in the third subsection shall nevertheless be:
(1) where a European patent application is concerned, three months from the date of filing the application with the Patent Authority, or, where priority has been claimed, thirteen months from the date of priority claimed; and
(2) where an international patent application is concerned, three months from the date of filing of the international application, or, where priority has been claimed, twelve months and ten days from the date of priority claimed.
Section 4
Matters relating to inventions referred to in this Act shall by all authorities be dealt with subject to secrecy.
At the request of the Ministry of Defence, applications for patents for inventions referred to in section 1 filed by the Ministry or the proper body of the defence establishment, shall, besides being kept secret, not be entered in the public record either.
Section 5
Patents for inventions which under this Act shall be dealt with subject to secrecy shall be granted without complying with the provisions concerning the making available to the public of an invention of sections 20 to 22, 24 and 25 of the Patents Act, where prerequisites for the grant of a patent otherwise exist.
At the request of the Ministry of Defence, patents referred in the first subsection shall not be entered in the public register of patents.
Section 6
In respect of the right of the defence establishment in its capacity as employer to the inventions made by persons in its service, the special provisions laid down on the right of an employer shall apply.
Section 7
Anyone who has learned about an invention referred to in this Act may not make use of it or disclose what he has learned.
Section 8
Punishment for breach of secrecy obligation provided for in sections 2 and 7 shall be meted out pursuant to chapter 38, section 1 or 2 of the Penal Code, unless the act is punishable under chapter 40, section 5, of the Penal Code or a more severe punishment is provided elsewhere in law.
Section 9
Further provisions on the application and implementation of this Act may, where necessary, be given by the Government.
Section 10
This Act enters into force on 1 January 1968.
Laki maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä 15.12.1967/551
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Keksintö, jolla pääasiallisesti on merkitystä maanpuolustukselle ja jonka salassapysyminen
maanpuolustuksen kannalta on tärkeää, voidaan tämän lain nojalla, sen jälkeen kun
keksintöön on haettu patenttia, valtioneuvoston päätöksellä pakkolunastaa valtiolle.
Keksinnöstä, joka 1 momentin mukaan pakkolunastetaan valtiolle, on keksinnön haltijalle
maksettava kohtuullinen korvaus valtion varoista. Jollei korvauksesta sovita, voi keksinnön
haltija ajaa siitä erikseen kannetta Helsingin raastuvanoikeudessa.
Mitä tässä laissa säädetään patentista tai patenttihakemuksesta, koskee soveltuvin osin myös
hyödyllisyysmallioikeutta ja hyödyllisyysmallioikeutta koskevaa hakemusta. Tällöin
patenttilain 21 ja 22 §:n säännösten sijasta sovelletaan hyödyllisyysmallioikeudesta annetun
lain 18 §:ää. (8.12.1995/1397)
2 §
Jos on ilmeistä, että keksinnöllä pääasiallisesti on merkitystä maanpuolustukselle, ei
Suomessa asuva keksijä tai hänen oikeudenomistajansa saa hakea tai oikeuttaa toista
hakemaan keksintöön patenttia ulkomailla, ennen kuin siihen on haettu patenttia Suomessa ja
ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut siitä, kun patenttihakemus täällä tehtiin.
Jos on ilmeistä, että keksinnöllä pääasiallisesti on merkitystä maanpuolustukselle, tulee
Suomessa asuvan keksijän tai hänen oikeudenomistajansa tehdä Euroopan
patenttisopimuksessa (SopS 8/96) tarkoitettua eurooppapatenttia koskeva hakemus tai
patenttilain 3 luvun mukainen kansainvälinen hakemus Suomen patenttiviranomaiselle.
(22.12.1995/1697)
3 §
Puolustusministeriön määräämällä henkilöllä on oikeus patentti ja rekisterihallituksessa
tutustua tehtyihin patenttihakemuksiin.
Jos todetaan, että keksinnöllä pääasiallisesti on merkitystä maanpuolustukselle, ei patenttilain
21 ja 22 §:n säännöksiä puolustusministeriön vaatimuksesta ole sovellettava.
Jollei valtioneuvosto ole kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä päättänyt
keksinnön pakkolunastamisesta valtiolle, hakemuksen käsittelyä jatketaan tavallisessa
järjestyksessä.
Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen ja kansainvälisen patenttihakemuksen osalta 3
momentissa säädetty määräaika on kuitenkin:
1) jos kyseessä on eurooppapatenttia koskeva hakemus, kolme kuukautta hakemuksen
antamisesta patenttiviranomaiselle tai, jos etuoikeutta on pyydetty, kolmetoista kuukautta
pyydetystä etuoikeuspäivästä; ja
2) jos kyseessä on kansainvälinen patenttihakemus, kolme kuukautta kansainvälisen
hakemuksen tekemispäivästä tai, jos etuoikeutta on pyydetty, kaksitoista kuukautta
kymmenen päivää pyydetystä etuoikeuspäivästä.
(22.12.1995/1697)
4 §
Kaikkien viranomaisten on käsiteltävä tässä laissa tarkoitettuja keksintöjä koskevia asioita
salaisina.
Puolustusministeriön vaatimuksesta ministeriön tai puolustuslaitoksen asianomaisen elimen
tekemät, 1 §:ssä tarkoitettuja keksintöjä koskevat patenttihakemukset on salassapitämisen
lisäksi jätettävä julkiseen päiväkirjaan merkitsemättä.
5 §
Keksintöön, jota tämän lain mukaan on käsiteltävä salaisena, myönnetään patentti
noudattamatta keksinnön julkiseksi tekemistä tarkoittavia patenttilain 20–22, 24 ja 25 §:n
säännöksiä, jos patentin myöntämisen edellytykset muuten ovat olemassa. (21.3.1997/245)
Puolustusministeriön vaatimuksesta 1 momentissa tarkoitettua patenttia ei merkitä julkiseen
patenttirekisteriin.
6 §
Puolustuslaitoksen oikeudesta työnantajana sen palveluksessa olevien henkilöiden tekemiin
keksintöihin on voimassa, mitä työnantajan oikeudesta erikseen on säädetty.
7 §
Joka on saanut tiedon tässä laissa tarkoitetusta keksinnöstä, ei saa käyttää sitä hyväkseen eikä
ilmaista, mitä hän näin on saanut tietää.
8 § (21.4.1995/599)
Rangaistus 2 ja 7 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain
38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai
siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
9 §
Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta ja
täytäntöönpanosta.
10 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1968.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
8.9.1989/795:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
HE 58/88, lvk.miet. 7/89, svk.miet. 84/89
21.4.1995/599:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94
8.12.1995/1397:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
HE 47/95, TaVM 14/95, EV 46/95
22.12.1995/1697:
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 1697/1995 tuli A:n
103/1996 mukaisesti voimaan 1.3.1996.)
HE 161/95, TaVM 29/95, EV 170/95
21.3.1997/245:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997.
Patenttihakemus, joka ennen tämän lain voimaantuloa on hyväksytty pantavaksi julkisesti
nähtäväksi, käsitellään ja ratkaistaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden
säännösten mukaan.
HE 254/1996, TaVM 1/1997, EV 6/1997
Lag om uppfinningar av betydelse för landets försvar 15.12.1967/551
I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
1 §
Uppfinning, som är av betydelse huvudsakligen för landets försvar och vars hemlighållande är av vikt för försvaret, må med stöd av denna lag, så snart patent på uppfinningen blivit sökt, medelst beslut av statsrådet exproprieras för staten.
För uppfinning, som enligt 1 mom. exproprieras för staten, skall till innehavaren av uppfinningen erläggas skälig ersättning av statens medel, uppnås ej överenskommelse om ersättningen, må innehavaren av patentet därom föra särskild talan vid rådstuvurätten i Helsingfors.
Vad som i denna lag stadgas om patent eller patentansökan gäller i tillämpliga delar också nyttighetsmodellrätt och ansökan om nyttighetsmodellrätt. Härvid skall i stället för 21 och 22 §§ patentlagen tillämpas 18 § lagen om nyttighetsmodellrätt. (8.12.1995/1397)
2 §
Är det uppenbart, att uppfinning är av betydelse huvudsakligen för landets försvar, må i Finland bosatt uppfinnare eller hans rättsinnehavare ej söka eller berättiga annan att söka patent på uppfinningen i utlandet, innan patent på denna sökts i Finland och innan sex månader förflutit från den dag, då patentansökan här i landet gjordes.
Är det uppenbart att en uppfinning är av betydelse huvudsakligen för landets försvar, skall en i Finland bosatt uppfinnare eller hans rättsinnehavare inge en sådan europeisk patentansökan som avses i den europeiska patentkonventionen (FördrS 8/96) eller en internationell ansökan enligt 3 kap. patentlagen till patentmyndigheten i Finland. (22.12.1995/1697)
3 §
Av försvarsministeriet förordnad person äger rätt att hos patent och registerstyrelsen taga del av gjorda patentansökningar.
Finnes uppfinning vara av betydelse huvudsakligen för landets försvar, skola på yrkande av försvarsministeriet 21 och 22 §§ patentlagen ej tillämpas.
Har statsrådet icke inom sex månader från det ansökan gjordes beslutat om expropriation av uppfinningen för staten, fortgår behandlingen av ansökningen i vanlig ordning.
Beträffande europeisk patentansökan och internationell patentansökan är den i 3 mom. föreskrivna tidsfristen dock
1) tre månader från den dag ansökan har ingivits till patentmyndigheten om det är fråga om europeisk patentansökan eller, om prioritet har yrkats, tretton månader från den dag då prioritet begärs, och
2) tre månader från det internationell ansökan har ingivits om det är fråga om internationell patentansökan eller, om prioritet har yrkats, tolv månader och tio dagar från den dag då prioritet begärs.
(22.12.1995/1697)
4 §
Ärenden som angå i denna lag avsedda uppfinningar skola av alla myndigheter handläggas hemligt.
Har ansökan om patent på i 1 § avsedd uppfinning gjorts av förvarsministeriet eller av vederbörande organ inom försvarsmakten, skall ansökningen, där ministeriet så yrkar, jämte det den hemlighålles, även utelämnas ur det offentliga diariet.
5 §
På en uppfinning, som enligt denna lag skall hemlighållas, meddelas patent utan iakttagande av stadgandena om offentliggörande av uppfinningen i 20–22, 24 och 25 §§ patentlagen, om förutsättningar för meddelande av patent i övrigt föreligger. (21.3.1997/245)
På yrkande av försvarsministeriet antecknas patent som avses i 1 mom. icke i det offentliga patentregistret.
6 §
Angående försvarsmaktens rätt till uppfinningar gjorda av personer i dess tjänst gäller vad om arbetsgivares rätt är särskilt stadgat.
7 §
Den som vunnit kännedom om uppfinning som avses i denna lag, må ej utnyttja uppfinningen eller yppa vad han sålunda erfarit.
8 § (21.4.1995/599)
Till straff för brott mot tystnadsplikten enligt 2 och 7 §§ döms enligt 38 kap. 1 eller 2 § strafflagen, om inte gärningen skall bestraffas enligt 40 kap. 5 § strafflagen eller strängare straff stadgas för den på något annat ställe i lag.
9 §
Närmare bestämmelser angående tillämpningen och verkställigheten av denna lag utfärdas vid behov av statsrådet.
10 §
Denna lag träder i kraft den 1 januari 1968.
Ikraftträdelsestadganden:
21.4.1995/599:
Denna lag träder i kraft den 1 september 1995.
RP 94/93, LaUB 22/94, RP 94/93
8.12.1995/1397:
Denna lag träder i kraft den 1 januari 1996.
RP 47/95, EkUB 14/95, RSv 46/95
22.12.1995/1697:
Denna lag träder i kraft vid en tidpunkt som bestäms genom förordning.
RP 161/95, EkUB 29/95, RSv 170/95
21.3.1997/245:
Denna lag träder i kraft den 1 april 1997.
En patentansökan som godkänts för utläggning innan denna lag träder i kraft handläggs och avgörs enligt de stadganden som gäller innan denna lag träder i kraft.
RP 254/1996, EkUB 1/1997, RSv 6/1997