HYÖDYLLISYYSMALLIMÄÄRÄYKSET
Annettu 16. päivänä joulukuuta 1991
Muutettu 1. päivänä tammikuuta 1996
Muutettu 8. päivänä joulukuuta 2008
Muutettu 13.päivänä lokakuuta.2009
1. HYÖDYLLISYYSMALLIHAKEMUS JA REKISTERÖINTI
Hakemuskirja ja sen liitteet
1 §
Hyödyllisyysmallihakemus laaditaan sitä varten tarkoitetulle lomakkeelle, joka annetaan Patentti- ja rekis-terihallitukselle kolmena kappaleena.
Selitys, suojavaatimukset ja tarpeelliset kuvat on annettava neljänä kappaleena. Näihin asiakirjoihin tehdyt muutokset annetaan kolmena kappaleena.
Jos hakemus on tehty telefaksilla, on hakijan tai hänen asiamiehensä toimitettava mahdollisimman pian alkuperäiset asiakirjat kolmena kappaleena rekisteriviranomaiselle.
Jos keksintöön kuuluu vähintään kymmenen nukleotidia käsittävä sekvenssi tai vähintään neljä amino-happoa käsittävä haarautumaton sekvenssi, tulee selitysosassa olla näistä luettelo.
Luettelo tulee esittää selitysosan lopussa välittömästi ennen suojavaatimuksia. Luettelo tulee laatia voimassaolevan standardin mukaisesti (WIPO ST. 23).
Tekemispäivän antaminen
2 §
Tekemispäivä antaminen hakemukselle määräytyy HmL 7 a §:n mukaisesti. Rekisteriviranomaisen on annettava hakemukselle tekemispäivä, mikäli HmL 7 a §:ssä luetellut edellytykset täyttyvät.
Tekemispäivä tarkoittaa päivää, josta hakemusta ja siitä myönnettävää rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevat oikeudet alkavat.
Saapumispäivä tarkoittaa päivää, jolloin rekisteriviranomainen on vastaanottanut hakemuksen.
Tekemispäivän siirtäminen
3 §
Tekemispäivä voidaan siirtää. Rekisteriviranomaisen ei tarvitse tutkia sitä, onko hakemus puutteellinen, mutta mikäli rekisteriviranomainen havaitsee, että hakemuksesta puuttuu osia selityksestä tai kuvista tai osia, joihin selityksessä tai kuvissa viitataan, tulee hakijalle antaa välittömästi kehotus määräajassa täydentää hakemustaan.
Lue lisää HmL 7 b §
Selitys
4 §
Selityksen alussa on ilmoitettava keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys.
Selitys sisältää:
1) Yleisen osan, jossa esitetään keksinnön käyttöala ja tekniikka, johon keksintö perustuu (tekniikan taso). Tekniikan tason kuvauksessa on viitattava hakijan tuntemaan kirjallisuuteen, josta esitetty tekniikka ilmenee. Siinä on myös esitettävä, mitä erityistä keksinnöllä tekniikan tasoon nähden aikaansaadaan sekä ne keinot, jotka ovat tämän aikaansaamiseksi välttämättömät. Viimeksi mainitun esityksen tulee olla yhtäpitävä vaati-muksissa ilmaistun kanssa ja se voi olla viittaus vaatimuksiin.
Ellei keksinnöstä sellaisenaan ilmene, kuinka sitä voidaan käyttää teollisesti, tämä on mainittava selityk-sessä.
2) Erityisen osan, jossa keksintö on yksityiskohtaisesti selitettävä ensisijaisesti sovellutusesimerkein tai sovellutusmuodoin valaistuna ja mahdolliseen kuvaan viittaamalla. Keksinnön tulee olla sillä tavoin esi-merkein valaistu, että vaatimukset voidaan katsoa riittävästi perustelluiksi.
Jos selitykseen kuuluu kuva, on luettelo kuvan kaikista kuvioista yleensä esitettävä selityksen erityisen osan johdantona.
Suojavaatimukset
5 §
Jos suojavaatimukset sisältävät useita itsenäisiä vaatimuksia, on niiden mukaiset keksinnöt esitettävä seli-tyksessä 4 §:ssä mainitulla tavalla. Myös se, mille epäitsenäisessä suojavaatimuksessa pyydetään suojaa (sovellutusmuoto), on esitettävä selityksessä siinä laajuudessa kuin vaatimuksen ymmärtämiseksi on välttä-mätöntä. On pidettävä riittävänä, että viimeksi mainittu sisältyy selityksen erityiseen osaan.
6 §
Suojavaatimusten tulee sisältää johdanto, jossa esitetään se, mitä HmA 13 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa on säädetty ja tunnusmerkkiosa, jossa esitetään se, mitä mainitun säännöksen 3 kohdassa on säädetty.
Tunnusmerkkiosa aloitetaan sanoilla "tunnettu siitä, että" tai muulla vastaavalla ilmaisulla.
Kussakin suojavaatimuksessa on esitettävä ne erityispiirteet, jotka ovat välttämättömät tarkoitetun vaiku-tuksen aikaansaamiseksi.
7 §
Pykälä on poistettu 13.10.2009, koska lakiin hyödyllisyysmallioikeudesta ei sisälly patenttilain 2 §:n 4. ja 5. momentteja vastaavia säädöksiä.
8 §
Tuote tai laite on yleensä määriteltävä ilmaisemalla sen koostumus tai rakenteelliset yksityiskohdat.
Lähempi määrittely, mikäli keksintöä ei voida sopivasti ilmaista muulla tavoin, voi tapahtua esittämällä sen yksityiskohtien toiminnat tai tehtävät. Tuote, erityisesti kemiallinen tuote voidaan, jos sen määrittely muutoin on huomattavan vaikeaa, määritellä myös ilmoittamalla tuotteen valmistustapa ( product-by- process ) tarvittaessa yhdessä muiden tuotetta koskevien parametrien kanssa.
9 §
Useita samaan ryhmään kuuluvia itsenäisiä vaatimuksia saadaan esittää hakemuksessa vain siinä tapauk-sessa, että keksinnöt perustuvat samaan keksinnölliseen ajatukseen, että ne kuuluvat teknisesti hyvin lähei-sesti yhteen ja että on ilmeisen vaikeata määritellä keksintöjä kyllin tarkasti esimerkiksi vaihtoehtojen muodossa, mikäli ne esitetään yhteisten määritteiden avulla samassa suojavaatimuksessa. Myös lähetin-vastaanotin- tyyppiset keksinnöt voidaan esittää erillisinä, itsenäisinä suojavaatimuksina. Keksintö on ilmaistava täydellisesti itsenäisessä suojavaatimuksessa.
10 §
Epäitsenäiset vaatimukset on ryhmiteltävä sen itsenäisen vaatimuksen jälkeen, johon ne suoraan tai toisen epäitsenäisen vaatimuksen välityksellä viittaavat.
11 §
Suojavaatimusten sekä johdanto- että tunnusmerkkiosassa tulee olla kuvissa esitettyjä osia vastaavat, mieluiten sulkeissa olevat viittausmerkit. Vaatimuksesta tulee kuitenkin ilman viittausmerkkejä käydä ilmi se, mille suojaa haetaan. Yleisiä huomautuksia, niin kuin esim. "kuten on selitetty" tai "kuten kuvassa on esitetty", ei voida hyväksyä vaatimuksessa. Vaatimuksessa voidaan poikkeuksellisesti viitata suoraan kuvien käyrädiagrammeihin tai vastaaviin.
13 §
Selityksen tekstiosan ja kuvien on oltava toisistaan erillään. Taulukoita ja kemiallisia ja matemaattisia kaavoja voidaan sisällyttää tekstiin.
12 §
Tekaistuja nimityksiä ei saa käyttää.
14 §
Tavaramerkkejä ei yleensä saa esiintyä suojavaatimuksissa.
15 §
Jos hyödyllisyysmallihakemukseen kuuluu kuvia, rekisteriviranomainen valitsee kuvion, joka julkaistaan suojavaatimusjulkaisussa. Jokainen siinä esitetty ja kuvalla havainnollistettu keksinnön erityispiirre on varustettava sulkeissa olevalla viittausmerkillä.
Kuvat
16 §
Kuvia sisältävässä, A4-kokoa olevassa lehdessä ei saa olla kehystä. Marginaalin pienin leveys on yläreunassa ja vasemmassa reunassa 2,5 cm, oikeassa reunassa 1,5 cm ja alareunassa 1,0 cm. Kuvia ei saa taittaa tai kiertää käärölle. Hakemukseen liitetyt mustavalkoiset valokuvat on toimitettava irrallisina.
17 §
Kuvista tulee ilmetä selityksen ymmärtämiseksi välttämättömät yksityiskohdat ja niiden tulee olla selityk-sessä ja kuvissa merkityt samoilla numeroilla tai kirjaimilla.
Kuvissa ei saa olla muita merkintöjä kuin ne, jotka mainitaan selityksessä, eikä merkintöjä tule tehdä enempää kuin selityksen ymmärtämiseksi on tarpeellista. Kuvat eivät myöskään saa sisältää selittävää tekstiä, lukuun ottamatta lyhyitä ilmaisuja, kuten esim. "vesi", "höyry", "leikkaus A-B" tai "suljettu".
Kuvissa ei saa olla esitettynä mitään asiaankuulumatonta.
18 §
Leikkauspintojen tulee olla vinoviivoitetut. Kuvien kaikkien kirjoitusmerkkien (numerot ja kirjaimet) tulee olla selviä ja helposti luettavia. Sekä kuvien että viittausmerkkien tulee olla toisinnettavissa myös pienempään kokoon. Monimutkaisiin kuviin ei saa sisällyttää niin monia yksityiskohtia, että sen johdosta voi syntyä epä-selvyyttä. Yksityisten kuvien välillä tulee olla sopivat välit. Kuvat on lehtien lukumäärästä riippumatta merkit-tävä juoksunumeroin tai mahdollisesti niiden yhteydessä olevin kirjaimin, mieluimmin siinä järjestyksessä kuin ne on lehdelle sijoitettu. Saman sovellutusmuodon samat osat on kaikissa kuvissa merkittävä samoin merkein.
Lisämääräyksiä
19 §
Selitys ja suojavaatimukset on laadittava mustalla värillä koneella kirjoitettuna tai painamalla A4-kokoa olevalle vahvalle, läpinäkymättömälle, valkealle paperille ja niiden on oltava suoraan toisinnettavissa. Teksti on kirjoitettava käyttämällä 1 ½ riviväliä ja fonttikoon on oltava sellaista, että isojen kirjaimien koko on vähintään 0,28 cm, esimerkiksi käyttäen fonttia Times New Roman 12 tai Courier New 12 sekä jättämällä vasempaan reunaan 2,5 - 4 cm, yläreunaan 2 - 4 cm, alareunaan ja oikeaan reunaan 2 - 3 cm marginaaliksi. Tekstin saa kirjoittaa vain lehden toiselle puolelle. Tekstin tulee olla tasaista ja yksityisten kirjainten tulee olla teräviä ja selvästi luettavia. Jos tekstiin sisältyy käsinkirjoitettuja merkkejä ja kaavoja, on ne tehtävä mustalla värillä.
Sana "t u n n e t t u" tai vastaava on suojavaatimuksissa kirjoitettava harvennettuna tai muulla sopivalla tavalla korostettuna.
Selityksen ja suojavaatimusten lehdet numeroidaan juoksunumeroilla arabialaisin numeroin. Numerot mer-kitään keskelle vähintään 2 cm:n päähän lehden yläreunasta käyttämättä niiden edellä tai jäljessä viivoja tai pisteitä. Selityksen ja suojavaatimusten joka viides rivi tulisi numeroida vähintään 2,5 cm:n päähän lehden vasemmasta reunasta merkityin arabialaisin numeroin. Suojavaatimukset voidaan kirjoittaa erilliselle lehdelle.
20 §
Rekisteriviranomaiselle toimitettavien kirjelmien ja niiden liitteiden tulee olla laadittu valkoiselle A4-kokoa olevalle paperille.
Hakemusnumero on merkittävä kirjelmän ensimmäiselle sivulle.
21 §
Hakija voi toimittaa rekisteriviranomaiselle mallikappaleita, näytteitä tms., milloin se selityksen ymmärtä-miseksi on välttämätöntä. Niitä ei yleensä palauteta.
Valtuutus
22 §
Asiamiehen valtuutus tapahtuu joko siten, että hakija hakemuskirjassa ilmoittaa tästä sekä mainitsee asia-miehen nimen ja kotipaikan täydellisine postiosoitteineen tai erityisellä hakijan allekirjoittamalla valtakirjalla, jonka edellä mainittujen tietojen lisäksi tulee sisältää myös keksinnön nimitys tai hyödyllisyysmallihakemuk-sen numero.
Mahdollista mitätöintikäsittelyä varten hakija voi etukäteen antaa valtakirjassa valtuutuksen toimia asia-miehenä mitätöintikäsittelyn aikana. Valtuutus voidaan myös antaa erillisellä valtakirjalla, kun rekisteröityä hyödyllisyysmallia vastaan on tehty mitätöintivaatimus.
Asiassa, jossa vedotaan yleisvaltakirjaan, tulee olla kirjallinen viittaus valtakirjaan.
Valtakirjaksi hyväksytään myös valtakirjan kopio tai telefaxina lähetetty valtakirja tai jokin muu asiakirja, jolla asiamies osoittaa valtuutuksensa. Rekisteriviranomainen voi halutessaan vaatia alkuperäisen valtakirjan.
23 §
Jos asiamiehellä on HmL 19 ja 26 a §:ssä tarkoitettu toimivalta, on tämän käytävä ilmi valtakirjasta.
Lue lisää HmL 10 §
Lausunto oikeudesta keksintöön
24 §
Jos hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, tulee hänen antaa lausunto siitä, mihin hän perustaa oikeutensa keksintöön. Lausunnossa voidaan ilmoittaa, että keksintö on siirtynyt hakijalle esim. sopimuksella tai perintönä. Lausunto annetaan hakemuksen liitteenä.
Etuoikeus
25 §
Jos etuoikeutta pyydetään, on etuoikeuspyyntö aina esitettävä hyödyllisyysmallihakemuksessa. Myöhem-min esitettyä etuoikeuspyyntöä ei hyväksytä.
26 §
Jos hakija ei ole sama kuin etuoikeuden perustana olevassa hakemuksessa hakijaksi ilmoitettu, tulee hake-muksessa osoittaa, että hyödyllisyysmallin rekisteröintiin liittyvä etuoikeus kuuluu hakijalle. Tämä voidaan tehdä siirtokirjalla. Jos etuoikeustodistuksen hakijaksi merkitty hakee rekisteröintiä yhdessä toisen kanssa, ei viimeksi mainitun osalta tarvitse osoittaa oikeutta etuoikeuteen. Jos Suomessa rekisteröintiä hakeva on aikaisemmin hakenut ulkomailla suojaa samalle hyödyllisyysmallille yhdessä jonkun toisen kanssa, on rekisteriviranomaiselle toimitettava tämän toisen allekirjoittama siirtokirja.
27 §
Jos on olemassa voimassa oleva etuoikeuspyyntö hakemusta koskevien asiakirjojen tullessa julkisiksi, on hakemuksen sisältö katsottava tunnetuksi (HmL 2 § 2 mom) etuoikeuspäivästä lähtien siltä osin kuin se vastaa etuoikeusasiakirjaa.
Muutettu 1. päivänä tammikuuta 1996
Muutettu 8. päivänä joulukuuta 2008
Muutettu 13.päivänä lokakuuta.2009
1 §
Hyödyllisyysmallihakemus laaditaan sitä varten tarkoitetulle lomakkeelle, joka annetaan Patentti- ja rekis-terihallitukselle kolmena kappaleena.
Selitys, suojavaatimukset ja tarpeelliset kuvat on annettava neljänä kappaleena. Näihin asiakirjoihin tehdyt muutokset annetaan kolmena kappaleena.
Jos hakemus on tehty telefaksilla, on hakijan tai hänen asiamiehensä toimitettava mahdollisimman pian alkuperäiset asiakirjat kolmena kappaleena rekisteriviranomaiselle.
Jos keksintöön kuuluu vähintään kymmenen nukleotidia käsittävä sekvenssi tai vähintään neljä amino-happoa käsittävä haarautumaton sekvenssi, tulee selitysosassa olla näistä luettelo.
Luettelo tulee esittää selitysosan lopussa välittömästi ennen suojavaatimuksia. Luettelo tulee laatia voimassaolevan standardin mukaisesti (WIPO ST. 23).
2 §
Tekemispäivä antaminen hakemukselle määräytyy HmL 7 a §:n mukaisesti. Rekisteriviranomaisen on annettava hakemukselle tekemispäivä, mikäli HmL 7 a §:ssä luetellut edellytykset täyttyvät.
Tekemispäivä tarkoittaa päivää, josta hakemusta ja siitä myönnettävää rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevat oikeudet alkavat.
Saapumispäivä tarkoittaa päivää, jolloin rekisteriviranomainen on vastaanottanut hakemuksen.
3 §
Tekemispäivä voidaan siirtää. Rekisteriviranomaisen ei tarvitse tutkia sitä, onko hakemus puutteellinen, mutta mikäli rekisteriviranomainen havaitsee, että hakemuksesta puuttuu osia selityksestä tai kuvista tai osia, joihin selityksessä tai kuvissa viitataan, tulee hakijalle antaa välittömästi kehotus määräajassa täydentää hakemustaan.
Lue lisää HmL 7 b §
4 §
Selityksen alussa on ilmoitettava keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys.
Selitys sisältää:
1) Yleisen osan, jossa esitetään keksinnön käyttöala ja tekniikka, johon keksintö perustuu (tekniikan taso). Tekniikan tason kuvauksessa on viitattava hakijan tuntemaan kirjallisuuteen, josta esitetty tekniikka ilmenee. Siinä on myös esitettävä, mitä erityistä keksinnöllä tekniikan tasoon nähden aikaansaadaan sekä ne keinot, jotka ovat tämän aikaansaamiseksi välttämättömät. Viimeksi mainitun esityksen tulee olla yhtäpitävä vaati-muksissa ilmaistun kanssa ja se voi olla viittaus vaatimuksiin.
Ellei keksinnöstä sellaisenaan ilmene, kuinka sitä voidaan käyttää teollisesti, tämä on mainittava selityk-sessä.
2) Erityisen osan, jossa keksintö on yksityiskohtaisesti selitettävä ensisijaisesti sovellutusesimerkein tai sovellutusmuodoin valaistuna ja mahdolliseen kuvaan viittaamalla. Keksinnön tulee olla sillä tavoin esi-merkein valaistu, että vaatimukset voidaan katsoa riittävästi perustelluiksi.
Jos selitykseen kuuluu kuva, on luettelo kuvan kaikista kuvioista yleensä esitettävä selityksen erityisen osan johdantona.
5 §
Jos suojavaatimukset sisältävät useita itsenäisiä vaatimuksia, on niiden mukaiset keksinnöt esitettävä seli-tyksessä 4 §:ssä mainitulla tavalla. Myös se, mille epäitsenäisessä suojavaatimuksessa pyydetään suojaa (sovellutusmuoto), on esitettävä selityksessä siinä laajuudessa kuin vaatimuksen ymmärtämiseksi on välttä-mätöntä. On pidettävä riittävänä, että viimeksi mainittu sisältyy selityksen erityiseen osaan.
6 §
Suojavaatimusten tulee sisältää johdanto, jossa esitetään se, mitä HmA 13 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa on säädetty ja tunnusmerkkiosa, jossa esitetään se, mitä mainitun säännöksen 3 kohdassa on säädetty.
Tunnusmerkkiosa aloitetaan sanoilla "tunnettu siitä, että" tai muulla vastaavalla ilmaisulla.
Kussakin suojavaatimuksessa on esitettävä ne erityispiirteet, jotka ovat välttämättömät tarkoitetun vaiku-tuksen aikaansaamiseksi.
7 §
Pykälä on poistettu 13.10.2009, koska lakiin hyödyllisyysmallioikeudesta ei sisälly patenttilain 2 §:n 4. ja 5. momentteja vastaavia säädöksiä.
8 §
Tuote tai laite on yleensä määriteltävä ilmaisemalla sen koostumus tai rakenteelliset yksityiskohdat.
Lähempi määrittely, mikäli keksintöä ei voida sopivasti ilmaista muulla tavoin, voi tapahtua esittämällä sen yksityiskohtien toiminnat tai tehtävät. Tuote, erityisesti kemiallinen tuote voidaan, jos sen määrittely muutoin on huomattavan vaikeaa, määritellä myös ilmoittamalla tuotteen valmistustapa ( product-by- process ) tarvittaessa yhdessä muiden tuotetta koskevien parametrien kanssa.
9 §
Useita samaan ryhmään kuuluvia itsenäisiä vaatimuksia saadaan esittää hakemuksessa vain siinä tapauk-sessa, että keksinnöt perustuvat samaan keksinnölliseen ajatukseen, että ne kuuluvat teknisesti hyvin lähei-sesti yhteen ja että on ilmeisen vaikeata määritellä keksintöjä kyllin tarkasti esimerkiksi vaihtoehtojen muodossa, mikäli ne esitetään yhteisten määritteiden avulla samassa suojavaatimuksessa. Myös lähetin-vastaanotin- tyyppiset keksinnöt voidaan esittää erillisinä, itsenäisinä suojavaatimuksina. Keksintö on ilmaistava täydellisesti itsenäisessä suojavaatimuksessa.
10 §
Epäitsenäiset vaatimukset on ryhmiteltävä sen itsenäisen vaatimuksen jälkeen, johon ne suoraan tai toisen epäitsenäisen vaatimuksen välityksellä viittaavat.
11 §
Suojavaatimusten sekä johdanto- että tunnusmerkkiosassa tulee olla kuvissa esitettyjä osia vastaavat, mieluiten sulkeissa olevat viittausmerkit. Vaatimuksesta tulee kuitenkin ilman viittausmerkkejä käydä ilmi se, mille suojaa haetaan. Yleisiä huomautuksia, niin kuin esim. "kuten on selitetty" tai "kuten kuvassa on esitetty", ei voida hyväksyä vaatimuksessa. Vaatimuksessa voidaan poikkeuksellisesti viitata suoraan kuvien käyrädiagrammeihin tai vastaaviin.
13 §
Selityksen tekstiosan ja kuvien on oltava toisistaan erillään. Taulukoita ja kemiallisia ja matemaattisia kaavoja voidaan sisällyttää tekstiin.
12 §
Tekaistuja nimityksiä ei saa käyttää.
14 §
Tavaramerkkejä ei yleensä saa esiintyä suojavaatimuksissa.
15 §
Jos hyödyllisyysmallihakemukseen kuuluu kuvia, rekisteriviranomainen valitsee kuvion, joka julkaistaan suojavaatimusjulkaisussa. Jokainen siinä esitetty ja kuvalla havainnollistettu keksinnön erityispiirre on varustettava sulkeissa olevalla viittausmerkillä.
16 §
Kuvia sisältävässä, A4-kokoa olevassa lehdessä ei saa olla kehystä. Marginaalin pienin leveys on yläreunassa ja vasemmassa reunassa 2,5 cm, oikeassa reunassa 1,5 cm ja alareunassa 1,0 cm. Kuvia ei saa taittaa tai kiertää käärölle. Hakemukseen liitetyt mustavalkoiset valokuvat on toimitettava irrallisina.
17 §
Kuvista tulee ilmetä selityksen ymmärtämiseksi välttämättömät yksityiskohdat ja niiden tulee olla selityk-sessä ja kuvissa merkityt samoilla numeroilla tai kirjaimilla.
Kuvissa ei saa olla muita merkintöjä kuin ne, jotka mainitaan selityksessä, eikä merkintöjä tule tehdä enempää kuin selityksen ymmärtämiseksi on tarpeellista. Kuvat eivät myöskään saa sisältää selittävää tekstiä, lukuun ottamatta lyhyitä ilmaisuja, kuten esim. "vesi", "höyry", "leikkaus A-B" tai "suljettu".
Kuvissa ei saa olla esitettynä mitään asiaankuulumatonta.
18 §
Leikkauspintojen tulee olla vinoviivoitetut. Kuvien kaikkien kirjoitusmerkkien (numerot ja kirjaimet) tulee olla selviä ja helposti luettavia. Sekä kuvien että viittausmerkkien tulee olla toisinnettavissa myös pienempään kokoon. Monimutkaisiin kuviin ei saa sisällyttää niin monia yksityiskohtia, että sen johdosta voi syntyä epä-selvyyttä. Yksityisten kuvien välillä tulee olla sopivat välit. Kuvat on lehtien lukumäärästä riippumatta merkit-tävä juoksunumeroin tai mahdollisesti niiden yhteydessä olevin kirjaimin, mieluimmin siinä järjestyksessä kuin ne on lehdelle sijoitettu. Saman sovellutusmuodon samat osat on kaikissa kuvissa merkittävä samoin merkein.
19 §
Selitys ja suojavaatimukset on laadittava mustalla värillä koneella kirjoitettuna tai painamalla A4-kokoa olevalle vahvalle, läpinäkymättömälle, valkealle paperille ja niiden on oltava suoraan toisinnettavissa. Teksti on kirjoitettava käyttämällä 1 ½ riviväliä ja fonttikoon on oltava sellaista, että isojen kirjaimien koko on vähintään 0,28 cm, esimerkiksi käyttäen fonttia Times New Roman 12 tai Courier New 12 sekä jättämällä vasempaan reunaan 2,5 - 4 cm, yläreunaan 2 - 4 cm, alareunaan ja oikeaan reunaan 2 - 3 cm marginaaliksi. Tekstin saa kirjoittaa vain lehden toiselle puolelle. Tekstin tulee olla tasaista ja yksityisten kirjainten tulee olla teräviä ja selvästi luettavia. Jos tekstiin sisältyy käsinkirjoitettuja merkkejä ja kaavoja, on ne tehtävä mustalla värillä.
Sana "t u n n e t t u" tai vastaava on suojavaatimuksissa kirjoitettava harvennettuna tai muulla sopivalla tavalla korostettuna.
Selityksen ja suojavaatimusten lehdet numeroidaan juoksunumeroilla arabialaisin numeroin. Numerot mer-kitään keskelle vähintään 2 cm:n päähän lehden yläreunasta käyttämättä niiden edellä tai jäljessä viivoja tai pisteitä. Selityksen ja suojavaatimusten joka viides rivi tulisi numeroida vähintään 2,5 cm:n päähän lehden vasemmasta reunasta merkityin arabialaisin numeroin. Suojavaatimukset voidaan kirjoittaa erilliselle lehdelle.
20 §
Rekisteriviranomaiselle toimitettavien kirjelmien ja niiden liitteiden tulee olla laadittu valkoiselle A4-kokoa olevalle paperille.
Hakemusnumero on merkittävä kirjelmän ensimmäiselle sivulle.
21 §
Hakija voi toimittaa rekisteriviranomaiselle mallikappaleita, näytteitä tms., milloin se selityksen ymmärtä-miseksi on välttämätöntä. Niitä ei yleensä palauteta.
22 §
Asiamiehen valtuutus tapahtuu joko siten, että hakija hakemuskirjassa ilmoittaa tästä sekä mainitsee asia-miehen nimen ja kotipaikan täydellisine postiosoitteineen tai erityisellä hakijan allekirjoittamalla valtakirjalla, jonka edellä mainittujen tietojen lisäksi tulee sisältää myös keksinnön nimitys tai hyödyllisyysmallihakemuk-sen numero.
Mahdollista mitätöintikäsittelyä varten hakija voi etukäteen antaa valtakirjassa valtuutuksen toimia asia-miehenä mitätöintikäsittelyn aikana. Valtuutus voidaan myös antaa erillisellä valtakirjalla, kun rekisteröityä hyödyllisyysmallia vastaan on tehty mitätöintivaatimus.
Asiassa, jossa vedotaan yleisvaltakirjaan, tulee olla kirjallinen viittaus valtakirjaan.
Valtakirjaksi hyväksytään myös valtakirjan kopio tai telefaxina lähetetty valtakirja tai jokin muu asiakirja, jolla asiamies osoittaa valtuutuksensa. Rekisteriviranomainen voi halutessaan vaatia alkuperäisen valtakirjan.
23 §
Jos asiamiehellä on HmL 19 ja 26 a §:ssä tarkoitettu toimivalta, on tämän käytävä ilmi valtakirjasta.
Lue lisää HmL 10 §
24 §
Jos hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, tulee hänen antaa lausunto siitä, mihin hän perustaa oikeutensa keksintöön. Lausunnossa voidaan ilmoittaa, että keksintö on siirtynyt hakijalle esim. sopimuksella tai perintönä. Lausunto annetaan hakemuksen liitteenä.
25 §
Jos etuoikeutta pyydetään, on etuoikeuspyyntö aina esitettävä hyödyllisyysmallihakemuksessa. Myöhem-min esitettyä etuoikeuspyyntöä ei hyväksytä.
26 §
Jos hakija ei ole sama kuin etuoikeuden perustana olevassa hakemuksessa hakijaksi ilmoitettu, tulee hake-muksessa osoittaa, että hyödyllisyysmallin rekisteröintiin liittyvä etuoikeus kuuluu hakijalle. Tämä voidaan tehdä siirtokirjalla. Jos etuoikeustodistuksen hakijaksi merkitty hakee rekisteröintiä yhdessä toisen kanssa, ei viimeksi mainitun osalta tarvitse osoittaa oikeutta etuoikeuteen. Jos Suomessa rekisteröintiä hakeva on aikaisemmin hakenut ulkomailla suojaa samalle hyödyllisyysmallille yhdessä jonkun toisen kanssa, on rekisteriviranomaiselle toimitettava tämän toisen allekirjoittama siirtokirja.
27 §
Jos on olemassa voimassa oleva etuoikeuspyyntö hakemusta koskevien asiakirjojen tullessa julkisiksi, on hakemuksen sisältö katsottava tunnetuksi (HmL 2 § 2 mom) etuoikeuspäivästä lähtien siltä osin kuin se vastaa etuoikeusasiakirjaa.
1. HYÖDYLLISYYSMALLIHAKEMUS JA REKISTERÖINTI
Hakemuskirja ja sen liitteet
Tekemispäivän antaminen
Tekemispäivän siirtäminen
Selitys
Suojavaatimukset
Kuvat
Lisämääräyksiä
Valtuutus
Lausunto oikeudesta keksintöön
Etuoikeus