Laki hyödyllisyysmallioikeudesta 10.5.1991/800
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 LUKU
Yleiset säännökset
1 §
Se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta
saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen
hyväksikäyttöön sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Keksinnöllä tarkoitetaan tässä laissa teknistä ratkaisua, jota voidaan käyttää teollisesti.
(8.12.1995/1396)
Keksinnöksi ei katsota pelkästään:
1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää;
2) taiteellista luomusta;
3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten
taikka tietokoneohjelmaa; eikä
4) tietojen esittämistä.
(8.12.1995/1396)
Hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada:
1) keksintöön, jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden tai yleisen järjestyksen vastaista;
2) kasvilajikkeisiin tai eläinrotuihin; eikä
3) menetelmiin.
(8.12.1995/1396)
2 §
Keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen
hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää ja lisäksi selvästi erota siitä.
(7.11.2008/700)
Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän
välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen hyödyllisyysmallioikeutta
koskevan hakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallioikeutta
koskevan hakemuksen, patenttihakemuksen ja mallioikeushakemuksen sisältö katsotaan
tunnetuksi, jos mainittu hakemus tämän lain 18 §:n, patenttilain (550/1967) 22 §:n tai
mallioikeuslain (221/1971) 19 §:n säännösten mukaan tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa
olevaa säännöstä, jonka mukaan keksinnön tulee selvästi erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi
ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää, ei tällöin sovelleta.
(7.11.2008/700)
Sen mukaan kuin 45 b ja 45 f §:ssä säädetään, on 8 a luvussa tarkoitetulla hakemuksella 2
momenttia sovellettaessa sama oikeusvaikutus kuin tässä maassa tehdyllä
hyödyllisyysmallihakemuksella. (8.12.1995/1396)
Hyödyllisyysmalli voidaan rekisteröidä, vaikka keksintö on kuuden kuukauden kuluessa
ennen hakemuksen tekemistä tullut julkiseksi:
1) sellaisen ilmeisen väärinkäytöksen johdosta, joka on kohdistunut hakijaan tai siihen, jolta
tämä johtaa oikeutensa; tai
2) sen johdosta, että hakija tai se, jolta tämä johtaa oikeutensa, on pannut keksinnön näytteille
sellaisessa virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, jota
tarkoitetaan kansainvälisiä näyttelyjä koskevassa sopimuksessa (SopS 36/37).
(8.12.1995/1396)
Sovellettaessa 2 momenttia Münchenissä 5 päivänä lokakuuta 1973 Eurooppapatenttien
myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (Euroopan patenttisopimus) (SopS 8/1996),
jäljempänä Euroopan patenttisopimus, 93 artiklan mukainen julkaiseminen on rinnastettava
patenttilain 22 §:n mukaiseen hakemusta koskevien asiakirjojen julkiseksituloon. Edellä
sanottu koskee myös Euroopan patenttisopimuksen 153 artiklan 3 kohdan mukaista
julkaisemista, jos Euroopan patenttivirasto rinnastaa tällaisen julkaisemisen artiklan 93
mukaiseen julkaisemiseen. (7.11.2008/700)
3 §
Hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutettu yksinoikeus sisältää jäljempänä säädetyin
poikkeuksin sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa
käyttää hyväkseen keksintöä valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai
käyttämällä hyödyllisyysmallioikeudella suojattua tuotetta tai tuomalla maahan tai pitämällä
hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.
Yksinoikeus sisältää myös sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän
lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä tarjoamalla tai toimittamalla jollekin, jolla ei ole oikeutta
keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa, joka
liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, tietää tai
olosuhteiden perusteella olisi pitänyt tietää, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön
käyttämiseeen. Jos väline on yleisesti kaupan oleva tavara, sovelletaan edellä säädettyä vain,
jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan siten, että tämä
ryhtyisi 1 momentissa mainittua yksinoikeutta loukkaavaan tekoon. Sovellettaessa tämän
momentin säännöksiä ei keksinnön hyväksikäyttöön oikeutettuna pidetä sitä, joka käyttää
keksintöä hyväksi 3 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (8.12.1995/1396)
Yksinoikeus ei käsitä:
1) hyväksikäyttöä, joka ei ole ammattimaista;
2) sellaisen hyödyllisyysmallioikeudella suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka Euroopan
talousalueella on saatettu vaihdantaan hyödyllisyysmallioikeuden haltijan toimesta tai tämän
suostumuksella; eikä (18.12.1992/1410)
3) keksinnön käyttöä kokeissa, jotka koskevat itse keksintöä.
(8.12.1995/1396)
4 §
Mitä patenttilain 4 ja 5 §:ssä on säädetty keksinnön ammattimaisesta hyväksikäytöstä tai
hyväksikäytöstä ulkomaisessa aluksessa, ilmaaluksessa tai muussa kulkuneuvossa niiden
tarpeisiin, koskee soveltuvin osin tässä laissa tarkoitettua keksintöä.
5 § (7.11.2008/700)
Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jonka tarkoittama keksintö on tekemispäivää
edeltävän kahdentoista kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnettävää patenttia tai
hyödyllisyysmallin rekisteröintiä koskevassa hakemuksessa, taikka teollisoikeuden
suojelemista koskevaan Pariisiin yleissopimukseen (SopS 5/1921) taikka Maailman
kauppajärjestön perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyneessä toisessa valtiossa tai
toisella tullialueella tehdyssä patenttia, keksijäntodistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa
koskevassa hakemuksessa, on katsottava 2 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 4 §:ää sovellettaessa
tehdyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen
etuoikeus voidaan saada myös aikaisemmasta suojahakemuksesta, jos se ei tarkoita edellä
mainittuihin sopimuksiin liittynyttä valtiota tai tullialuetta, ja jos siellä, missä aikaisempi
hakemus on tehty, myönnetään suomalaisesta hakemuksesta vastaava etuoikeus ja siellä
voimassa oleva lainsäädäntö on pääosin yhdenmukainen edellä mainittujen sopimusten
kanssa.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään 1 momentissa tarkoitetun pyynnön tekemisestä ja sen
liitteistä.
2 LUKU
Hyödyllisyysmallihakemus ja sen käsittely
6 §
Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jäljempänä hyödyllisyysmallihakemus, tehdään
kirjallisesti patentti ja rekisterihallitukselle, joka toimii rekisteriviranomaisena. Hakemus
voidaan 8 a luvussa tarkoitetussa tapauksessa tehdä myös toisen maan patenttiviranomaiselle
tai kansainväliselle järjestölle. (8.12.1995/1396)
Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna
se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia
säännöksiä hakemukseen liitettävistä kuvista. Selityksen tulee olla niin selvä, että
ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Jos keksintö koskee biologista materiaalia
tai keksintöä toteutettaessa on käytettävä biologista materiaalia, sovelletaan patenttilain 8 a
§:ää ja 22 §:n 6 ja 8 momenttia. (7.11.2008/700)
Hakemuksessa on ilmoitettava keksijän nimi. Jos hyödyllisyysmallioikeutta hakee muu kuin
keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön.
7 §
Keksinnön selitys ja suojavaatimus on laadittava suomeksi tai ruotsiksi voimassa olevan
kielilainsäädännön mukaan. Milloin suojavaatimus on laadittu vain toisella kotimaisella
kielellä, rekisteriviranomaisen on huolehdittava suojavaatimuksen kääntämisestä toiselle
näistä kielistä ennen kuin hyödyllisyysmalli rekisteröidään. Hakijan on suoritettava
vahvistettu käännösmaksu. Jos hakija on ulkomaalainen, keksinnön selitys on laadittava
suomeksi ja suojavaatimus suomeksi ja ruotsiksi. Jokaisella on kuitenkin oikeus laatia
keksinnön selitys ja suojavaatimus sekä suomeksi että ruotsiksi.
Hakijan on suoritettava vahvistettu rekisteröintimaksu. (7.11.2008/700)
7 a § (7.11.2008/700)
Rekisteriviranomainen antaa tekemispäivän hyödyllisyysmallihakemukselle, jos:
1) hakemuksesta ilmenee, että se on hyödyllisyysmallihakemus;
2) hakemuksessa on tiedot hakijasta tai viranomainen voi tavoittaa hänet; ja
3) hakemuksen yhteydessä annetut asiakirjat sisältävät sellaista, mikä on katsottava
selitykseksi tai kuvaksi, tai hakemuksessa on viittaus aikaisemmin tehtyyn patentti tai
hyödyllisyysmallihakemukseen ja hakija on antanut tiedot patentti tai
hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä, hakemusnumerosta sekä patentti tai
rekisteriviranomaisesta, jolle hakemus on tehty.
Jos hakija ei ole noudattanut 1 momentin säännöksiä tekemispäivän saamiseksi, annetaan
hakijalle kehotus korjata puutteet rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa. Jos hakija ei
ole korjannut puutteita määräajassa tai hakijaa ei ole voitu tavoittaa kahden kuukauden
kuluessa hakemuksen saapumispäivästä, ei hakemusta katsota tehdyksi.
Jos hakija on korjannut 2 momentissa annetussa määräajassa kaikki hakemuksessa olleet
puutteet tekemispäivän saamiseksi, tulee tekemispäiväksi se päivä, jolloin kaikki puutteet on
korjattu.
7 b § (7.11.2008/700)
Jos hakemus, joka on tehty 7 a §:n mukaisesti, on puutteellinen ja rekisteriviranomainen
havaitsee, että hakemuksen selityksestä tai kuvista puuttuu osa tai osia, joihin selityksessä tai
suojavaatimuksissa viitataan, annetaan hakijalle kehotus täydentää hakemustaan
rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa. Jos puuttuvat osat toimitetaan annetussa
määräajassa, tulee tekemispäiväksi se päivä, jolloin kaikki puutteet on korjattu, jollei 2 ja 3
momentista muuta johdu.
Jos 1 momentin mukaiset jälkeenpäin toimitetut osat peruutetaan yhden kuukauden kuluessa
siitä, kun ne on toimitettu, tulee tekemispäiväksi alkuperäinen tekemispäivä.
Jos puuttuvat osat toimitetaan 1 momentin mukaisesti ja aikaisemmasta hakemuksesta
pyydetään etuoikeutta ja siitä ilmenevät puuttuvat osat kokonaisuudessaan, tulee
tekemispäiväksi alkuperäinen tekemispäivä, jos hakija sitä pyytää ja toimittaa jäljennöksen
etuoikeuden perustana olevasta hakemuksesta 1 momentin mukaisessa määräajassa.
8 § (7.11.2008/700)
Hyödyllisyysmallihakemus voidaan tehdä myös muuntamalla samaa keksintöä koskeva
vireillä oleva patenttihakemus tai vireillä oleva eurooppapatenttia koskeva hakemus
hyödyllisyysmallihakemukseksi, jolloin hyödyllisyysmallihakemus katsotaan tehdyksi
samana päivänä kuin patenttihakemus tai eurooppapatenttia koskeva hakemus. Muuntamista
ei kuitenkaan voida tehdä enää sen jälkeen, kun kymmenen vuotta on kulunut siitä päivästä,
jona patenttihakemus tai eurooppapatenttia koskeva hakemus katsotaan tehdyksi. Tällaista
hyödyllisyysmallihakemusta tehtäessä on muutoin noudatettava mitä
hyödyllisyysmallihakemuksen tekemisestä säädetään.
Patenttihakemus jää vireille, kun se muunnetaan hyödyllisyysmallihakemukseksi, ellei hakija
erikseen peruuta patenttihakemusta.
Muunnettaessa 1 momentin mukainen patenttihakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi
hakijan on samalla tai viimeistään rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa suoritettava
erääntyneet uudistamismaksut. Jos uudistamismaksuja ei suoriteta määräajassa, hakemus
jätetään sillensä.
8 a § (22.12.1995/1696)
Jos Euroopan patenttisopimuksen mukaista eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottava
peruutetuksi sen johdosta, ettei se määräajassa ole saapunut Euroopan patenttivirastoon
hakemuksen vastaanottaneelta Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion kansalliselta
rekisteriviranomaiselta, se on hakijan pyynnöstä muunnettava hyödyllisyysmallihakemukseksi
edellyttäen, että:
1) pyyntö on tehty eurooppapatenttia koskevan hakemuksen vastaanottaneelle Euroopan
patenttisopimuksen jäsenvaltion kansalliselle rekisteriviranomaiselle kolmen kuukauden
kuluessa siitä, kun Euroopan patenttivirasto on ilmoittanut hakijalle, että hakemus katsotaan
peruutetuksi;
2) pyyntö saapuu rekisteriviranomaiselle 20 kuukauden kuluessa hakemuksen tekemispäivästä
tai etuoikeutta pyydettäessä siitä päivästä, josta etuoikeutta pyydetään; ja
3) hakija suorittaa säädetyn hakemusmaksun ja antaa hyödyllisyysmallihakemuksesta 7 §:n
mukaisen käännöksen määräajassa.
Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottava peruutetuksi sen johdosta, ettei
hakemuksen käännöstä sen käsittelykielellä ole annettu Euroopan patenttivirastolle säädetyssä
määräajassa, se voidaan hakijan pyynnöstä muuntaa kansalliseksi
hyödyllisyysmallihakemukseksi noudattaen mitä Euroopan patenttisopimuksen 135 artiklassa
määrätään. Hakijan on lisäksi suoritettava rekisteriviranomaiselle säädetty rekisteröintimaksu
ja annettava hyödyllisyysmallihakemuksesta 7 §:n mukainen käännös määräajassa.
(7.11.2008/700)
Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hyödyllisyysmallihakemus täyttää Euroopan
patenttisopimuksen ja sen sovellutussääntöjen hakemuksen muotoa koskevat vaatimukset, se
on näiltä osin hyväksyttävä.
9 § (8.12.1995/1396)
Samassa hakemuksessa ei saa hakea hyödyllisyysmallioikeutta kahteen tai useampaan
toisistaan riippumattomaan keksintöön.
Hyödyllisyysmallihakemus voidaan hakijan pyynnöstä jakaa, jolloin uusi hakemus on
katsottava tehdyksi samanaikaisesti kuin alkuperäinen hakemus.
10 § (7.11.2008/700)
Hyödyllisyysmallioikeuden hakijalla ja haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla
Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä hakemusta ja
rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevissa asioissa.
Jos hyödyllisyysmallihakemusta tai rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevaa päätöstä ei ole
saatu annettua tiedoksi hakijalle, haltijalle tai mitätöintivaatimuksen tekijälle tämän
ilmoittamaan osoitteeseen, tiedoksianto voi tapahtua kuuluttamalla asiasta Patentti ja
rekisterihallituksen toimittamassa hyödyllisyysmallilehdessä. Tiedoksiannon katsotaan
tapahtuneen, kun edellä mainitut toimenpiteet on suoritettu.
11 §
Hyödyllisyysmallihakemusta ei saa muuttaa siten, että hyödyllisyysmallioikeus tulisi
koskemaan jotakin, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta.
12 §
Rekisteriviranomainen tarkastaa, että hakemus täyttää 1 §:n 2–4 momentin ja 6–11 §:n
vaatimukset. (7.11.2008/700)
Rekisteriviranomainen luokittelee hakemuksen.
Hakija tai, sen jälkeen kun hyödyllisyysmalli on merkitty rekisteriin tai tullut 18 §:n mukaan
julkiseksi, kuka tahansa voi kirjallisesti pyytää rekisteriviranomaiselta tutkimusta sen
arvioimiseksi, täyttääkö hyödyllisyysmallin tai hyödyllisyysmallihakemuksen kohteena oleva
keksintö 2 §:n 1 momentin vaatimukset. Tutkimuksesta on suoritettava vahvistettu maksu.
(8.12.1995/1396)
13 §
Jos hakija ei ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä tai viranomainen havaitsee
olevan muita esteitä hyödyllisyysmallin rekisteröinnille, hakijaa on välipäätöksessä
kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuuden.
Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin
korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1
momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on ilmoitettava tästä seuraamuksesta.
Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukauden
kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai
ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa
vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen käsiteltäväksi ottaminen voi tapahtua vain
kerran.
14 §
Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hyödyllisyysmallin
rekisteröinnille ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä,
jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.
15 §
Jos joku väittää rekisteriviranomaiselle, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin
hakijalla, ja jos asiaa pidetään epäselvänä, viranomainen voi välipäätöksessä kehottaa häntä
nostamaan kanteen tuomioistuimessa määrätyn ajan kuluessa uhalla, että väite jätetään
huomioon ottamatta.
Jos tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta keksintöön,
hyödyllisyysmallihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes asia on
lopullisesti ratkaistu.
16 §
Jos joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin
hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Samalla
hänen on suoritettava uusi rekisteröintimaksu.
Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti ratkaistu, hakemusta ei saa jättää sillensä, hylätä,
hyväksyä eikä peruuttaa.
17 § (7.11.2008/700)
Jos hakemus täyttää 1 §:n 2–4 momentin ja 6–11 §:n vaatimukset, hyödyllisyysmalli
merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin. Rekisteröinnistä on kuulutettava ja hakijalle annettava
rekisteröintitodistus.
Kun hyödyllisyysmallihakemus on tullut julkiseksi, rekisteriviranomaisen tulee julkaista
hakemuksesta suojavaatimusjulkaisu sekä suomeksi että ruotsiksi. Suojavaatimusjulkaisu
julkaistaan sähköisessä muodossa. Suojavaatimusjulkaisun sisällöstä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
18 § (8.12.1995/1396)
Hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia rekisteröintipäivästä lukien tai viimeistään kun 15
kuukautta on kulunut päivästä, jolloin hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, taikka, jos
etuoikeutta on pyydetty, etuoikeuspäivästä.
Hakijan pyynnöstä rekisteröintiä voidaan lykätä enintään 15 kuukautta päivästä, jolloin
hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, taikka, jos etuoikeutta on pyydetty,
etuoikeuspäivästä. Jos hakemus on jätetty sillensä tai hylätty, asiakirjat tulevat julkisiksi vain,
jos hakija pyytää hakemuksen ottamista uudelleen käsiteltäväksi tai hakee muutosta
päätökseen, jolla hakemus on hylätty. Rekisteröinnin lykkäyksestä on suoritettava vahvistettu
maksu.
Hakijan pyynnöstä asiakirjat tulevat julkisiksi aikaisemminkin kuin 1 momentissa säädetään.
3 LUKU
Mahdollisuus vaatia rekisteröinnin mitättömäksi julistamista
19 §
Hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä
koskevan vaatimuksen johdosta, jos:
1) rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä 1 §:n 2–4 momentissa ja 2 §:ssä säädettyjä
vaatimuksia;
2) rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että ammattimies voi sen
perusteella käyttää keksintöä;
3) hyödyllisyysmallioikeus koskee sellaista, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä
hakemuksesta;
4) patenttihakemusta hyödyllisyysmallihakemukseksi muunnettaessa ei ole noudatettu 8 tai 8
a §:ssä säädettyjä vaatimuksia; tai
5) suojavaatimusta on laajennettu hyödyllisyysmallioikeuden rekisteröinnin jälkeen.
(7.11.2008/700)
Rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen voi tehdä kuka hyvänsä.
Vaatimus tulee tehdä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti ja siinä tulee esiintuoda ne seikat,
joihin vaatimus perustuu. Vaatimuksen tekijän on suoritettava vahvistettu maksu. Jollei
maksua suoriteta, ei vaatimusta oteta tutkittavaksi. (7.11.2008/700)
Vaatimusta rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi ei saa käsitellä, jos riita rekisteröinnin
siirtämisestä on vireillä.
20 § (7.11.2008/700)
Rekisteriviranomaisen on tiedotettava 19 §:n nojalla tehdystä mitätöintivaatimuksesta
hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle ja varattava hänelle tilaisuus antaa lausumansa
määräajan kuluessa. Jos haltija esittää rekisteröinnin suojaalan rajoittamista, hänen tulee
toimittaa rekisteriviranomaiselle uusi suojavaatimus saman määräajan kuluessa.
Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija vastustaa vaatimusta, rekisteriviranomaisen on
tutkittava esitetty mitätöintivaatimus. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija toimittaa uuden
suojavaatimuksen, rekisteriviranomaisen on tutkittava mitätöintivaatimus toimitetun uuden
suojavaatimuksen pohjalta.
Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija ei annetun määräajan kuluessa vastusta
mitätöintivaatimusta, rekisteröinti julistetaan kokonaan mitättömäksi.
21 § (7.11.2008/700)
Rekisteriviranomaisen on julistettava hyödyllisyysmallin rekisteröinti mitättömäksi, jos siihen
on 19 §:n 1 momentissa säädetty peruste. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on toimittanut
uuden suojavaatimuksen, se on mitätöinnin kohteena.
Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltijan toimittaman uuden suojavaatimuksen osalta ei ole
olemassa mitään 19 §:n 1 momentissa säädettyä mitätöintiperustetta, rekisteröinti tulee
pysyttää voimassa uuden suojavaatimuksen mukaisena. Rekisteriviranomaisen tulee tällöin
julkaista uusi suojavaatimusjulkaisu.
Jos rekisteröinti julistetaan mitättömäksi, päätöksestä on kuulutettava sen saatua lainvoiman.
4 LUKU
Muutoksenhaku
22 §
Hyödyllisyysmallin rekisteröintiä tai mitättömäksijulistamisvaatimusta koskevaan lopulliseen
päätökseen hakija tai hyödyllisyysmallioikeuden haltija voi hakea muutosta, jos päätös on
hänelle kielteinen. Se, joka on esittänyt vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin
julistamisesta mitättömäksi, voi hakea muutosta päätökseen, jolla vaatimus on hylätty.
Päätökseen, jolla 13 §:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen
käsiteltäväksi on hylätty tai 16 §:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä
hyväksytty, hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä
on hylätty, vaatimuksen tekijä voi hakea muutosta.
Hakija tai haltija voi hakea muutosta rekisteriviranomaisen lopulliseen päätökseen, jolla 26 a
§:n 1–3 momentissa tarkoitettu esitys on hylätty tai jätetty tutkittavaksi ottamatta.
(7.11.2008/700)
Haltija voi hakea muutosta 33 §:n 1 momentin mukaiseen rekisteriviranomaisen lopulliseen
päätökseen, jos se on hänelle kielteinen. (7.11.2008/700)
23 § (26.6.1992/580)
Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla
patentti ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä
valituslautakunnassa säädetään erikseen.
5 LUKU
Suojan laajuus ja voimassaoloaika sekä oikeuksien ennalleen palauttaminen (7.11.2008/700)
24 §
Suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden. Suojavaatimusta tulkittaessa
voidaan selitystä ja kuvia käyttää apuna.
25 § (7.11.2008/700)
Hyödyllisyysmallin rekisteröinti on voimassa neljä vuotta hyödyllisyysmallihakemuksen
tekemispäivästä ja se voidaan hakemuksesta uudistaa kahdesti, ensin neljäksi ja sitten
kahdeksi vuodeksi.
26 §
Rekisteröinnin uudistamismaksu erääntyy sen kuukauden viimeisenä päivänä, jolloin
rekisteröintikausi päättyy. Uudistamismaksun voi suorittaa kuuden kuukauden kuluessa
eräpäivästä. Kuluvan rekisteröintikauden jälkeen uudistamismaksu on suoritettava
vahvistettuine korotuksineen. Uudistamismaksua ei saa suorittaa aikaisemmin kuin vuotta
ennen eräpäivää. (7.11.2008/700)
Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutettava.
26 a § (7.11.2008/700)
Jos hyödyllisyysmallioikeuden hakija tai haltija on kärsinyt oikeudenmenetyksen siksi, ettei
hän ole suorittanut toimenpidettä rekisteriviranomaisessa tässä laissa tai sen nojalla säädetyssä
määräajassa, mutta on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa
noudattaakseen ja suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä,
kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä, rekisteriviranomaisen on
katsottava toimenpide suoritetuksi määräajassa. Hyödyllisyysmallioikeuden hakijan tai
haltijan on tehtävä rekisteriviranomaiselle asiaa koskeva kirjallinen esitys edellä säädetyssä
määräajassa ja suoritettava vahvistettu maksu.
Jos hyödyllisyysmallioikeuden hakija on kärsinyt oikeudenmenetyksen 5 §:n 1 momentissa
säädetyn määräajan noudattamisessa, mutta on tehnyt hakemuksen kahden kuukauden
kuluessa etuoikeusvuoden päättymisestä, tämän pykälän 1 momentin säännöksiä sovelletaan
vain, jos esitys on tehty ja vahvistettu maksu suoritettu samassa kahden kuukauden
määräajassa.
Kansainväliseen patenttihakemukseen, jota on jatkettu hyödyllisyysmallihakemuksena
Suomessa, sovelletaan 1 ja 2 momenttia myös, jos kysymys on määräajasta, jota olisi ollut
noudatettava vastaanottavassa viranomaisessa, kansainvälisessä
uutuustutkimusviranomaisessa, kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavassa
viranomaisessa tai Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisessä toimistossa.
Laiminlyöty toimenpide on tällöin suoritettava rekisteriviranomaisessa.
Esitystä, joka on tehty 1, 2 tai 3 momentin mukaisesti, ei kuitenkaan saa hylätä tai jättää
tutkittavaksi ottamatta ennen kuin hyödyllisyysmallioikeuden hakijalle tai haltijalle on annettu
tilaisuus antaa lausumansa asiassa rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa.
26 b § (7.11.2008/700)
Jos 26 a §:n 1–3 momentin mukainen esitys on hyväksytty ja sen johdosta jatkokäsittelyyn
otetaan julkiseksi tullut hyödyllisyysmallihakemus, joka on jätetty sillensä tai hylätty, taikka
rauennut hyödyllisyysmalli katsotaan saatetuksi uudelleen voimaan, on tästä kuulutettava.
6 LUKU
Luovutus sekä käyttö ja pakkolupa
27 §
Hyödyllisyysmallioikeus voidaan luovuttaa toiselle.
Milloin toiselle on annettu oikeus ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä (käyttölupa),
tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan jos siitä on sovittu.
Milloin käyttölupa kuuluu liikkeeseen, saadaan se kuitenkin luovuttaa liikkeen mukana, jollei
muuta ole sovittu. Tällöin luovuttaja vastaa edelleen siitä, että käyttöluvan ehtoja noudatetaan.
28 §
Milloin hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt toiselle tai sen käyttölupa on luovutettu, siitä on
pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan tehtävä merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin. Sama
koskee hyödyllisyysmallioikeuden panttausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty
käyttölupa tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa, merkintä on poistettava
rekisteristä.
Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava pakkolupaan ja 32 §:n 1
momentissa tarkoitettuun oikeuteen.
Hyödyllisyysmallia koskevissa riita ja muissa asioissa katsotaan hyödyllisyysmallioikeuden
haltijaksi se, joka sellaisena on viimeksi merkitty hyödyllisyysmallirekisteriin.
29 §
Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkittäväksi, että hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt
hänelle tai että hän on saanut hyödyllisyysmalliin käyttöluvan tai panttioikeuden ja jos hän
silloin oli oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei hyödyllisyysmallioikeuden tai
hyödyllisyysmallia koskevan muun oikeuden aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä
vastaan, ellei toinen sitä ennen ollut pyytänyt saantonsa merkitsemistä
hyödyllisyysmallirekisteriin.
30 §
Milloin kaksi vuotta on kulunut hyödyllisyysmallin rekisteröinnistä, eikä keksintöä käytetä tai
saateta käyttöön Suomessa kohtuullisessa laajuudessa, voi se, joka haluaa täällä käyttää
keksintöä, saada siihen pakkoluvan, jollei keksinnön käyttämättä jättämiseen ole
hyväksyttävää syytä. (22.12.1995/1696)
Mitä patenttilain 46–50 §:ssä on säädetty pakkoluvasta patentilla suojatun keksinnön
hyväksikäyttöön, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.
7 LUKU
Hyödyllisyysmallioikeuden lakkaaminen ja hyödyllisyysmallia koskeva ilmoitusvelvollisuus
31 §
Jos hyödyllisyysmalli on rekisteröity muulle kuin 1 §:n mukaan siihen oikeutetulle,
tuomioistuimen on hyödyllisyysmalliin oikeutetun kanteesta siirrettävä se hänelle.
Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröinnistä
ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on ollut
vilpittömässä mielessä, kun hyödyllisyysmalli rekisteröitiin tai se siirtyi hänelle, kannetta ei
saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta hyödyllisyysmallin rekisteröinnin jälkeen.
32 §
Jos se, jolta rekisteröinti 31 §:n mukaisesti siirretään, on ollut vilpittömässä mielessä
alkaessaan ammattimaisesti käyttää hyödyllisyysmallia tässä maassa tai ryhtyessään sitä
varten olennaisiin toimenpiteisiin, hän saa kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin
kohtuullisilla ehdoilla jatkaa hyödyllisyysmallin hyväksikäyttöä tai aloittaa aiotun
hyväksikäytön pysyttämällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä
rekisteriin merkityn käyttöluvan haltijalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana,
jossa sitä käytetään hyväksi tai jossa se oli tarkoitettu hyväksikäytettäväksi.
33 §
Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa rekisteröinnistä,
rekisteriviranomaisen on poistettava hyödyllisyysmalli rekisteristä. Rekisteröinnistä
luopuminen tulee voimaan hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä. (7.11.2008/700)
Jos hyödyllisyysmallioikeus on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty
panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämisestä toiselle on vireillä, hyödyllisyysmallia ei saa
haltijan pyynnöstä poistaa rekisteristä niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on
voimassa tai riita ei ole lopullisesti ratkaistu.
34 §
Kun hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoimaisella tuomiolla siirretty toiselle,
rekisteriviranomaisen on kuulutettava siitä.
35 §
Mitä patenttilain 56 §:ssä on säädetty patenttia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta,
noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.
8 LUKU
Vastuu, korvausvelvollisuus ja tuomioistuinmenettely
36 §
Jos joku loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kieltää
häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.
36 a § (21.7.2006/686)
Tuomioistuin voi 36 §:ssä tarkoitettua kannetta käsitellessään hyödyllisyysmallioikeuden
haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän
taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään
hyödyllisyysmallia loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida
pitää kohtuuttomana ottaen huomioon hyödyllisyysmallin väitetyn loukkaajan, välittäjän ja
hyödyllisyysmallioikeuden haltijan oikeudet.
Ennen 36 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista pykälässä tarkoitettu tuomioistuin voi
hyödyllisyysmallioikeuden haltijan vaatimuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen
antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että
hyödyllisyysmallioikeuden haltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi.
Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille,
jonka väitetään loukkaavan hyödyllisyysmallioikeutta, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto
sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai
sähköpostia käyttäen. Asian käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäymiskaaren 8
luvussa säädetään.
Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen
väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii.
Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen
antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on
kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai
peruutetaanko se.
Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta
lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa
ulosottomiehelle ulosottolain (37/1895) 7 luvun 16 §:ssä tarkoitetun vakuuden, jollei
oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:stä muuta johdu. Tämän pykälän 2 tai 3 momentin nojalla
annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 36 §:ssä tarkoitettua kannetta nosteta kuukauden
kuluessa määräyksen antamisesta.
Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin
väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa
aiheutuneet kulut, jos 36 §:ssä tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos
asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt
saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin
nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista
koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä
säädetään.
Ks. L todistelun turvaamisesta teollis ja tekijänoikeuksia koskevissa riitaasioissa 344/2000.
UlosottoL 37/1895 on kumottu Ulosottokaarella 705/2007, ks. Ulosottokaari 705/2007 8 luku
2 §.
37 §
Joka tahallaan tai tuottamuksesta loukkaa hyödyllisyysmallioikeutta, on velvollinen
suorittamaan kohtuullisen korvauksen keksinnön hyväksi käyttämisest sekä korvauksen
muusta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan
vahingonkorvausta sovitella.
Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus ei ole tahallinen eikä tuottamuksellinen,
loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta keksinnön hyväksi käyttämisestä siinä
määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi.
Hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksen perusteella voidaan korvausta vahingosta vaatia
ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa. Oikeus korvaukseen
vahingosta, jota koskevaa kannetta ei ole pantu vireille sanotun ajan kuluessa, on menetetty.
38 §
Mitä patenttilain 59 §:ssä on säädetty toimista jatketun loukkauksen estämiseksi, noudatetaan
vastaavasti hyödyllisyysmalleihin.
38 a § (21.7.2006/686)
Tuomioistuin voi hyödyllisyysmallin loukkausta koskevassa riitaasiassa kantajan
vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat
siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on
todettu loukanneen hyödyllisyysmallioikeutta. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä
on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä
tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja
laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.
Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten
enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole
julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.
39 §
Joka tahallaan loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta, on tuomittava,
jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena,
hyödyllisyysmallirikkomuksesta sakkoon. (21.4.1995/720)
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa mainitusta rikoksesta, ellei
asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
40 §
Joka tahallaan tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 35
§:n mukaan on velvollinen, on tuomittava hyödyllisyysmallia koskevan ilmoitusvelvollisuuden
laiminlyönnistä sakkoon.
Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa
tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei
asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
41 §
Jos hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella päätöksellä julistettu
mitättömäksi, ei rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tai tämän lain 36–39 §:ssä säädettyä rangaistusta,
korvausta tai muuta seuraamusta voida tuomita. (21.4.1995/720)
Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskevassa asiassa väitetään, että rekisteröinti
on tämän lain vastainen, tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta lykätä asian käsittelyn tai
ratkaisemisen siihen saakka kunnes rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus
on lopullisesti ratkaistu. Jollei vaatimusta ole esitetty rekisteriviranomaiselle, tuomioistuimen
on jutun lykätessään asetettava vastaajalle määräaika, jonka kuluessa tällainen vaatimus on
esitettävä.
42 §
Sen joka aikoo nostaa kanteen hyödyllisyysmallioikeuden siirtämisestä tai pakkoluvan
myöntämisestä, on siitä ilmoitettava rekisteriviranomaiselle sekä annettava siitä tieto
jokaiselle, jolla hyödyllisyysmallirekisterin mukaan on käyttölupa tai panttioikeus
hyödyllisyysmallioikeuteen. Jos käyttöluvan haltija aikoo nostaa kanteen
hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta, hänen on annettava siitä tieto
hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedoksiantovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoitus on
kirjattuna lähetyksenä annettu postin kuljetettavaksi hyödyllisyysmallirekisteriin merkityllä
osoitteella.
Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että ilmoitus tai tiedoksianto on tapahtunut 1 momentin
säännösten mukaisesti, on kantajalle varattava sitä varten tarpeellinen aika. Jos hän laiminlyö
tämän ajan, kannetta ei oteta tutkittavaksi.
43 § (7.11.2008/700)
Helsingin käräjäoikeus on laillinen tuomioistuin asioissa, jotka koskevat:
1) parempaa oikeutta keksintöön, johon hyödyllisyysmallioikeutta on haettu;
2) hyödyllisyysmallioikeuden siirtämistä;
3) pakkoluvan myöntämistä, pakkoluvan ehtojen muuttamista tai 32 §:n 1 momentissa
tarkoitetun oikeuden kumoamista;
4) hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta ja hyödyllisyysmallia koskevan
ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä; tai
5) 37 §:ssä tarkoitetun korvauksen määräämistä.
44 §
Käsiteltäessä 43 §:ssä tarkoitettuja asioita noudatetaan vastaavasti patenttilain 66 ja 67 §:n
säännöksiä.
45 §
Tuomioistuimen on lähetettävä rekisteriviranomaiselle jäljennös 43 §:ssä tarkoitetussa asiassa
annetusta tuomiosta sekä samalla ilmoitettava, onko tuomio saanut lainvoiman.
Tuomioistuimen velvollisuudesta tehdä ratkaisusta ilmoitus merkitsemällä siitä tieto
oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu ja päätösilmoitusjärjestelmään tai
toimittamalla tiedot Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi rekisteriviranomaiselle
säädetään tarvittaessa oikeusministeriön asetuksella. Merkinnän tekemiseen ja tietojen
toimittamiseen sovelletaan, mitä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä
annetussa laissa (372/2010) ja sen nojalla säädetään. (14.5.2010/395)
L:lla 395/2010 lisätty 2 momentti tulee voimaan 1.12.2010.
8 a LUKU (8.12.1995/1396)
Kansainvälinen hakemus
45 a § (8.12.1995/1396)
Kansainvälisellä hakemuksella tarkoitetaan tässä laissa patenttiyhteistyösopimuksen (SopS
58/80) mukaisesti tehtyä hyödyllisyysmallia koskevaa hakemusta.
Kansainvälinen hakemus tehdään rekisteriviranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle, joka
patenttiyhteistyösopimuksen ja sen sovellutussääntöjen mukaan on oikeutettu
vastaanottamaan tällaisen hakemuksen (vastaanottava viranomainen). Vastaanottavana
viranomaisena toimii Suomessa patentti ja rekisterihallitus siten kuin asetuksella säädetään.
Suomessa tehdystä hyödyllisyysmallia koskevasta kansainvälisestä hakemuksesta hakijan on
suoritettava vahvistetut maksut.
Jollei 45 b–45 d tai 45 f §:ssä toisin säädetä, Suomen käsittävän hyödyllisyysmallia koskevan
kansainvälisen hakemuksen käsittelyyn sovelletaan, mitä patenttilain 3 luvussa säädetään
kansainvälisen patenttihakemuksen käsittelystä. (7.11.2008/700)
45 b § (7.11.2008/700)
Hyödyllisyysmallia koskevalla kansainvälisellä hakemuksella, jolle vastaanottava
viranomainen on vahvistanut kansainvälisen tekemispäivän, on Suomessa sama vaikutus kuin
sanottuna päivänä tehdyllä suomalaisella hyödyllisyysmallihakemuksella. Mitä 2 §:n 2
momentin toisessa virkkeessä säädetään, koskee kansainvälistä hakemusta vain, jos
hakemusta on jatkettu 45 d §:n mukaisesti.
45 c § (8.12.1995/1396)
Hyödyllisyysmallia koskeva kansainvälinen hakemus katsotaan Suomen osalta peruutetuksi
patenttiyhteistyösopimuksen 24 artiklan 1 kappaleen i ja ii alakohdassa tarkoitetuissa
tapauksissa.
45 d § (7.11.2008/700)
Jos hakija haluaa jatkaa hyödyllisyysmallia koskevaa kansainvälistä hakemusta Suomen
osalta, hänen on 31 kuukauden kuluessa kansainvälisestä tekemispäivästä tai, jos etuoikeutta
pyydetään, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty, annettava rekisteriviranomaiselle
kansainvälisen hakemuksen suomen tai ruotsinkielinen käännös tai, jos hakemus on laadittu
suomen tai ruotsinkielisenä, jäljennös hakemuksesta. Hakijan on saman ajan kuluessa
suoritettava vahvistettu rekisteröintimaksu rekisteriviranomaiselle.
Jos hakija on suorittanut vahvistetun rekisteröintimaksun 1 momentin mukaisessa
määräajassa, hän voi antaa vaadittavan käännöksen tai jäljennöksen kahden kuukauden
lisäajan kuluessa edellyttäen, että vahvistettu lisämaksu suoritetaan 1 momentin mukaisen
määräajan kuluessa.
Jollei hakemus 1 momentissa mainitussa tapauksessa täytä tämän lain mukaisia edellytyksiä,
hakija voi kahden kuukauden kuluessa 1 momentissa mainitusta määräajasta lukien saattaa
hakemuksensa patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussääntöjen hakemuksen muotoa ja
sisältöä koskevia määräyksiä vastaavaksi. Jollei hakija noudata tämän pykälän säännöksiä,
hakemus on katsottava peruutetuksi Suomen osalta.
45 e § (7.11.2008/700)
45 e § on kumottu L:lla 7.11.2008/700.
45 f § (7.11.2008/700)
Jos kansainvälistä hakemusta on jatkettu 45 d §:n mukaisesti, sovelletaan hakemukseen ja sen
käsittelyyn 2 ja 5 luvun säännöksiä, jollei tässä pykälässä tai patenttilain 34–38 §:ssä toisin
säädetä. Hakemus voidaan vain hakijan pyynnöstä ottaa käsiteltäväksi ennen tämän lain 45 d
§:n 1 momentissa säädetyn määräajan päättymistä.
Edellä 10 §:ssä säädetty velvollisuus, jonka mukaan hakijalla tulee olla Euroopan
talousalueella asuva asiamies, alkaa vasta kun hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi.
Kun 18 kuukautta on kulunut siitä, kun hakemus on tehty, tai, jos etuoikeutta on pyydetty,
etuoikeuspäivästä ja hakija on täyttänyt 45 d §:n mukaisen velvollisuutensa antaa hakemuksen
käännös tai, milloin hakemus on laadittu suomen tai ruotsinkielisenä, hakija on antanut
hakemuksen jäljennöksen rekisteriviranomaisille, ovat hakemusta koskevat asiakirjat julkisia
jo ennen kuin hakija on jatkanut hakemusta.
9 LUKU
Erinäiset säännökset
46 § (13.11.1992/1037)
Tämän lain mukaan perittävistä maksuista säädetään erikseen.
47 § (7.11.2008/700)
Tarkemmat säännökset hyödyllisyysmallihakemuksesta, hyödyllisyysmallirekisteristä ja sen
pitämisestä sekä rekisteriviranomaisen tehtävistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Rekisteriviranomainen voi antaa hyödyllisyysmallihakemusta koskevia tarkempia teknisiä
määräyksiä. Määräykset voivat koskea hyödyllisyysmallihakemusta ja sen käsittelyä,
rekisteröintiä, muutoksia ja määräaikoja sekä muita näihin verrattavia teknisiä kysymyksiä.
48 §
Mitä patenttilain 75 §:ssä on säädetty keksintöä koskevan oikeuden
luovuttamisvelvollisuudesta eräissä tapauksissa ja siitä suoritettavasta korvauksesta,
noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.
Keksinnöistä, joilla on merkitystä maanpuolustukselle, säädetään erikseen. (8.12.1995/1396)
10 LUKU
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
49 §
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä päivänä.
Ennen lain voimaantuloa tehty hakemus ei ole 5 §:ssä tarkoitetun etuoikeuden perustana.
Patenttihakemusta, joka on tehty tai katsotaan tehdyksi ennen tämän lain voimaantuloa, ei
voida 8 §:n mukaan muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi.
HE 232/90, toisen lvk.miet. 20/90, svk.miet. 330/90
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
26.6.1992/580:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.
HE 25/92, TaVM 21/92
13.11.1992/1037:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993.
HE 152/92, TaVM 35/92
18.12.1992/1410:
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 1410/1992 tuli A:n
1342/1993 mukaisesti voimaan 1.1.1995.)
HE 215/92, TaVM 46/92
21.4.1995/720:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94
8.12.1995/1396:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin hakemuksiin.
HE 47/95, TaVM 14/95, EV 46/95
22.12.1995/1696:
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tämän lain 5 §:n 1 momentti
ja 30 §:n 1 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. (L 1696/1995
tuli A:n 103/1996 mukaisesti voimaan 1.3.1996.)
HE 161/95, TaVM 29/95, EV 170/95
21.7.2006/686:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.
Tämän lain 36 a §:ää sovelletaan myös riitaasiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain
voimaantuloa.
Riitaasiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 38
a §:n sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 26/2006, LaVM 6/2006, EV 67/2006
7.11.2008/700:
1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2008.
2. Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin hyödyllisyysmallihakemuksiin ja hakemusten
perusteella rekisteröityihin hyödyllisyysmallioikeuksiin sekä hyödyllisyysmallioikeuksiin,
jotka on rekisteröity ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain säännöksiä, jollei
3–5 momentista muuta johdu.
3. Tämän lain 7 a ja 7 b §:ää sovelletaan hyödyllisyysmallihakemukseen, joka on tehty tai
katsottava tehdyksi tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
4. Tämän lain 17 §:n 2 momenttia sovelletaan hyödyllisyysmallihakemukseen, joka on tehty
tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
5. Tämän lain 26 §:n 1 momenttia sovelletaan uudistamismaksuun, joka erääntyy tämän lain
voimaantulopäivänä tai se jälkeen.
6. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 56/2008, TaVM 12/2008, EV 83/2008
14.5.2010/395:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010.
HE 102/2009, LaVM 2/2010, EV 21/2010