LAKI OIKEUDENKÄYNNISTÄ MARKKINAOIKEUDESSA 31.1.2013/100
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 § (25.8.2016/678)
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään markkinaoikeuden toimivallasta, asioiden vireilletulosta ja käsittelystä markkinaoikeudessa sekä muutoksenhausta markkinaoikeuden ratkaisuun.
Markkinaoikeudesta säädetään lisäksi tuomioistuinlaissa (673/2016).
2 §
Kilpailu- ja valvonta-asiat
Markkinaoikeus käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi:
1) kilpailulaissa (948/2011);
2) sähkömarkkinalaissa (588/2013); (9.8.2013/594)
3) maakaasumarkkinalaissa (508/2000);
3 a) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013); (9.8.2013/594)
4) rautatielaissa (304/2011);
5) lentoasemaverkosta ja -maksuista annetussa laissa (210/2011);
6) hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista annetussa laissa (416/2012);
7) Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008); (17.1.2014/23)
8) auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetussa laissa (22/2014). (17.1.2014/23)
Markkinaoikeus käsittelee kilpailu- ja valvonta-asioina myös sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt:
1) viestintämarkkinalain (393/2003) 122 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun määräämistä koskevat asiat;
2) tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 334 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun määräämistä koskevat asiat; (29.12.2016/1495)
3) sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain (117/2011) 21 §:n 3 momentin mukaiset valitukset Energiamarkkinaviraston päätöksistä.
Viestintämarkkinalaki 393/2003 on kumottu Tietoyhteiskuntakaarella 917/2014. Ks. Tietoyhteiskuntakaari 917/2014 333 §.
3 §
Hankinta-asiat
Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi:
1) julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007);
2) vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetussa laissa (349/2007);
3) sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetussa laissa (698/2011);
4) julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetussa laissa (1531/2011);
5) joukkoliikennelaissa (869/2009);
6) ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annetussa laissa (1509/2011).
Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioina myös sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain 21 §:n 2 momentin mukaiset valitukset Energiamarkkinaviraston päätöksistä.
4 §
Teollis- ja tekijänoikeudelliset asiat
Markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi:
1) patenttilaissa (550/1967);
2) oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetussa laissa (656/1967);
3) oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin annetussa laissa (369/2006);
4) maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetussa laissa (551/1967);
5) hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa (800/1991);
6) yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetussa laissa (32/1991);
7) tavaramerkkilaissa (7/1964);
8) yhteismerkkilaissa (795/1980);
9) mallioikeuslaissa (221/1971);
10) toiminimilaissa (128/1979);
11) kaupparekisterilaissa (129/1979);
12) patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (575/1992);
13) kasvinjalostajanoikeudesta annetussa laissa (1279/2009);
14) verkkotunnuslaissa (228/2003);
15) tekijänoikeuslaissa (404/1961).
Markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina myös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa (1061/1978) sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt riita-asiat.
Markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina lisäksi asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa sekä todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetussa laissa (344/2000).
Markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina myös tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetussa laissa (1494/2016) sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt riita- asiat. (29.12.2016/1495)
L patentti- ja rekisterihallituksesta 575/1992 on kumottu L:lla 578/2013. Ks. L Patentti- ja rekisterihallituksesta 578/2013 6 ja 7 §. VerkkotunnusL 228/2003 on kumottu Tietoyhteiskuntakaarella 917/2014. Ks. Tietoyhteiskuntakaari 917/2014 21 luku.
5 §
Toimivalta teollis- tai tekijänoikeudelliseen asiaan liittyvässä riita-asiassa
Markkinaoikeus voi 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös muun riita-asian, jos kantaja nostaa kanteet samanaikaisesti samaa vastaajaa tai eri vastaajia vastaan ja kanteet johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Erityisestä syystä markkinaoikeus voi tutkia mainitun muun riita-asian, vaikka sitä tarkoittavaa kannetta ei ole nostettu samanaikaisesti. Kanne on tällöinkin nostettava ennen kuin valmistelu on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n 1 momentin mukaisesti todettu päättyneeksi tai ennen kuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 22 §:n mukaisesti asetettu määräaika on kulunut umpeen, jos tällainen määräaika on asianosaiselle asetettu. (29.12.2016/1495)
Markkinaoikeus voi 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös vastaajan kantajaa vastaan nostaman muuta asiaa koskevan vastakanteen, jos se koskee samaa tai samaan yhteyteen kuuluvaa asiaa kuin alkuperäinen kanne. (29.12.2016/1495)
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, edellyttää kuitenkin, ettei asianosaisten oikeuspaikkasopimuksesta tai muun tuomioistuimen yksinomaisesta toimivallasta muuta johdu.
Markkinaoikeus pysyy toimivaltaisena tutkimaan 1 ja 2 momentissa tarkoitetun asian, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutos vireillepanon jälkeen.
6 §
Markkinaoikeudelliset asiat
Markkinaoikeus käsittelee markkinaoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi:
1) kuluttajansuojalaissa (38/1978);
2) Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetussa laissa (661/2012);
3) palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa (1166/2009);
4) saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999);
5) maksupalvelulaissa (290/2010);
6) arpajaislaissa (1047/2001);
7) osuuskuntalaissa (1488/2001);
8) elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetussa laissa (1062/1993);
9) laissa kaupallisten sopimusten maksuehdoista (30/2013);
10) rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetussa laissa (1189/2000);
11) alkoholilaissa (1143/1994);
12) tupakkalaissa (549/2016). (29.6.2016/554)
Markkinaoikeus käsittelee markkinaoikeudellisina asioina myös sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt:
1) sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevat asiat;
2) viestintämarkkinalain 121 a §:ssä tarkoitetut Viestintäviraston kieltopäätöksiä koskevat asiat sekä 121 b §:n mukaiset numeron tai palvelun sulkemista tarkoittavia kuluttaja-asiamiehen päätöksiä koskevat asiat;
3) tietoyhteiskuntakaaren 330 §:n 2 momentin mukaiset kuluttaja-asiamiehen valvontaan kuuluvat asiat; (29.12.2016/1495)
4) tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetun lain 66 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevat asiat. (29.12.2016/1495)
OsuuskuntaL 1488/2001 on kumottu OsuuskuntaL:lla 421/2013. ViestintämarkkinaL 393/2003 on kumottu Tietoyhteiskuntakaarella 917/2014.
1 a luku (25.8.2016/678)
Yleiset säännökset asian käsittelystä
1 § (25.8.2016/678)
Markkinaoikeuden päätösvaltaisuus
Markkinaoikeus on päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä, jollei jäljempänä toisin säädetä.
2 § (25.8.2016/678)
Markkinaoikeuden päätösvaltaisuus patenttiasiassa
Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–6 kohdassa mainitussa laissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetyssä riita- tai hakemusasiassa markkinaoikeus on päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä ja markkinaoikeusinsinööri. Jos asian ratkaiseminen ei edellytä teknistä asiantuntemusta, markkinaoikeus on päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä.
Käsiteltäessä 1 momentissa tarkoitettua riita- tai hakemusasiaa sekä muuta riita- tai hakemusasiaa taikka markkinaoikeudellista asiaa yhdessä markkinaoikeus on päätösvaltainen 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa.
Asiassa, jossa valitetaan patenttia, hyödyllisyysmallia tai integroidun piirin piirimallia koskevasta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä, markkinaoikeus on päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut jäsen ja markkinaoikeusinsinööri sekä lisäksi toinen markkinaoikeusinsinööri tai tuomioistuinlain 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu asiantuntijajäsen. Jos kaikki markkinaoikeusinsinöörit ovat estyneitä osallistumaan asian käsittelyyn, markkinaoikeus on kuitenkin päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi lainoppinutta jäsentä ja tuomioistuinlain 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu asiantuntijajäsen.
3 § (25.8.2016/678)
Kahden jäsenen päätösvaltaisuus
Markkinaoikeus on muussa kuin riita- tai hakemusasiassa päätösvaltainen kahden jäsenen kokoonpanossa, jos asian laatu tai laajuus ei edellytä 1 §:ssä tai 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua kokoonpanoa.
Edellä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetussa asiassa markkinaoikeus on tällöin päätösvaltainen lainoppineen jäsenen ja markkinaoikeusinsinöörin tai tuomioistuinlain 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun asiantuntijan kokoonpanossa sekä muussa 1 momentissa tarkoitetussa asiassa kahden lainoppineen jäsenen kokoonpanossa.
Jos kahden jäsenen kokoonpanon jäsenet niin päättävät tai jos he eivät ole ratkaisusta yksimieliset, asia on siirrettävä 1 §:ssä tai 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuun kokoonpanoon.
4 § (25.8.2016/678)
Yhden jäsenen päätösvaltaisuus teollis- tai tekijänoikeudellisessa riita- tai hakemusasiassa
Riita- tai hakemusasiassa markkinaoikeudessa on yksi lainoppinut jäsen:
1) hakemusasiassa, jonka käsittelyä ei jatketa riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä;
2) valmistelussa;
3) otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella;
4) käsiteltäessä erikseen oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaista turvaamistointa koskevaa asiaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun riita- tai hakemusasian käsittelyä saadaan jatkaa 1 §:ssä taikka 2 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa, vaikka asia käsittelyn aikana muuttuu sellaiseksi, että se tulisi käsitellä tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa.
Samoin voidaan menetellä, jos samaan oikeudenkäyntiin yhdistetään käsiteltäväksi myöhemmin vireille tullut mainitun momentin mukaisessa kokoonpanossa käsiteltävä asia.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa asiassa markkinaoikeus on päätösvaltainen myös kahden tai kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa.
Jos 1 momentissa tarkoitettu asia liittyy 2 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun riita-asiaan, markkinaoikeus on kuitenkin päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon 1 tai 3 momentissa säädetyn lisäksi kuuluu myös markkinaoikeusinsinööri.
5 § (25.8.2016/678)
Yhden jäsenen päätösvaltaisuus muussa asiassa
Muussa kuin 4 §:ssä tarkoitetussa asiassa markkinaoikeuden lainoppinut jäsen voi yksin:
1) päättää valmisteluistunnon, suullisen käsittelyn tai istunnon toimittamisesta ja muista asian valmistelussa tarpeellisista toimenpiteistä sekä toimittaa valmisteluistunnon;
2) päättää täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevasta asiasta taikka muusta täytäntöönpanoa tai vastaavaa väliaikaista toimenpidettä koskevasta asiasta;
3) päättää kilpailulain 26 §:n 2 momentissa, 36 §:ssä tai 45 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asiasta;
4) tehdä ratkaisun, jos valitus, hakemus tai esitys peruutetaan taikka asia jätetään tutkimatta tai sillensä, sekä vahvistaa sovinnon;
5) päättää oikeusavun myöntämistä, muuttamista tai lakkaamista taikka avustajan määräämistä, hänen määräyksensä peruuttamista tai toisen avustajan määräämistä markkinaoikeudessa koskevasta asiasta;
6) päättää oikeusapua saaneelle maksettavista korvauksista sekä avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen määräämisestä, omavastuuosuudesta määräämisestä ja oikeusavun saajan vastapuolen korvausvelvollisuudesta;
7) edellä tässä momentissa tarkoitetussa asiassa päättää velvollisuudesta korvata oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset.
Asiassa, jossa valitetaan patenttia, hyödyllisyysmallia tai integroidun piirin piirimallia koskevasta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä, markkinaoikeusinsinööri voi yksin päättää valmisteluistunnon tai suullisen käsittelyn toimittamisesta ja muista asian valmistelussa tarpeellisista toimenpiteistä sekä toimittaa valmisteluistunnon. Lisäksi mainitussa asiassa markkinaoikeusinsinööri voi yksin tehdä ratkaisun, jos valitus peruutetaan taikka asia jätetään tutkimatta tai sillensä, sekä tällöin päättää myös velvollisuudesta korvata oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset.
6 § (25.8.2016/678)
Asian kiireelliseksi määräämistä koskeva päätösvaltaisuus
Jäljempänä 6 luvun 6 §:ssä tarkoitetun kiireelliseksi määräämistä koskevan hakemuksen ratkaisee ylituomari tai, jos siihen on aihetta, markkinaoikeustuomari noudattaen markkinaoikeuden työjärjestystä.
7 § (25.8.2016/678)
Kokoonpanon puheenjohtaja
Markkinaoikeuden puheenjohtajana toimii ylituomari tai markkinaoikeustuomari.
8 § (25.8.2016/678)
Kokoonpano lainoppineen jäsenen ollessa estynyt
Jos 1 §:ssä taikka 2 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa lainoppineelle jäsenelle on tullut este pääkäsittelyn, suullisen käsittelyn tai istunnon aloittamisen jälkeen, markkinaoikeus on päätösvaltainen, kun lainoppineita jäseniä on vähintään kaksi.
9 § (25.8.2016/678)
Kokoonpanon vahventaminen lisäjäsenellä
Edellä 1 ja 2 §:ssä tarkoitettua kokoonpanoa voidaan vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jos sitä asian laadun, laajuuden tai muun syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edellytyksin 2 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua kokoonpanoa voidaan vahvistaa toisella markkinaoikeusinsinöörillä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun lisäjäsenen ottamisesta päättää ylituomari.
10 § (25.8.2016/678)
Asiantuntijajäsenen osallistuminen kokoonpanoon
Edellä 1, 2, 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuun kokoonpanoon voi kuulua lisäksi enintään kaksi asiantuntijajäsentä, jos asian laatu sitä edellyttää. Asiantuntijajäsenet eivät kuitenkaan saa muodostaa kokoonpanon enemmistöä.
Istunnon puheenjohtaja määrää asiantuntijajäsenen osallistumaan asian käsittelyyn markkinaoikeuden työjärjestyksessä tarkemmin määrättyjen perusteiden mukaisesti ottaen huomioon asian käsittelyssä tarvittavan asiantuntemuksen laatu.
11 § (25.8.2016/678)
Asian siirtäminen käsiteltäväksi vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa
Lainkäyttöasia voidaan tarpeellisilta osiltaan siirtää käsiteltäväksi vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa, jos asian tai sen osan ratkaisua harkittaessa osoittautuu, että kokoonpanon ratkaisu poikkeaisi oikeuskäytännössä aikaisemmin omaksutusta kannasta. Myös muutoin periaatteellisesti merkittävä tai laajakantoinen lainkäyttöasia tai sen osa voidaan siirtää käsiteltäväksi vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa.
Asian siirtämisestä täysistuntoon tai vahvennettuun istuntoon päättää ylituomari.
12 § (25.8.2016/678)
Vahvennetun istunnon päätösvaltaisuus
Vahvennettu istunto on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu seitsemän lainoppinutta jäsentä. Edellä 2 §:ssä tarkoitetussa asiassa vahvennettu istunto on kuitenkin päätösvaltainen, kun siihen osallistuu kuusi lainoppinutta jäsentä ja markkinaoikeusinsinööri.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vahvennettuun istuntoon voi osallistua enintään kaksi asiantuntijajäsentä, jos asian laatu sitä edellyttää.
Päättäessään lainkäyttöasian siirtämisestä vahvennettuun istuntoon ylituomarin on samalla määrättävä asian käsittelyyn osallistuvat jäsenet ja asiantuntijajäsenet. Asian aikaisempaan käsittelyyn osallistuneet jäsenet ja asiantuntijajäsenet osallistuvat asian käsittelyyn myös vahvennetussa istunnossa.
13 § (25.8.2016/678)
Täysistunnon päätösvaltaisuus
Täysistunto on päätösvaltainen, kun siihen osallistuu vähintään kaksi kolmasosaa markkinaoikeuden jäsenistä.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, täysistuntoon voi osallistua enintään kaksi asiantuntijajäsentä, jos asian laatu sitä edellyttää.
Päättäessään lainkäyttöasian siirtämisestä täysistunnon käsiteltäväksi ylituomarin on samalla määrättävä asian käsittelyyn osallistuvat asiantuntijajäsenet. Asian aikaisempaan käsittelyyn osallistuneet asessorit ja asiantuntijajäsenet osallistuvat asian käsittelyyn myös täysistunnossa.
14 § (25.8.2016/678)
Asian valmistelu ja ratkaiseminen
Asian valmistelusta markkinaoikeudessa vastaa markkinaoikeuden jäsen.
Markkinaoikeuden valmistelija voi osallistua asian valmisteluun noudattaen työjärjestystä.
Asia ratkaistaan markkinaoikeudessa istunnossa ilman esittelyä.
15 § (25.8.2016/678)
Asioiden jakaminen
Asioiden jakamisesta markkinaoikeudessa säädetään tuomioistuinlain 8 luvun 7 ja 8 §:ssä.
2 luku
Kilpailu- ja valvonta-asioiden käsittely
1 §
Kilpailu- ja valvonta-asioiden käsittely
Valmisteluistunnon toimittamisesta sekä suullisesta käsittelystä kilpailu- ja valvonta-asioissa säädetään 4 luvun 10 ja 11 §:ssä sekä 14 §:ssä.
Muutoin siltä osin kuin 1 luvun 2 §:ssä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, kilpailu- ja valvonta- asiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
3 luku
Hankinta-asioiden käsittely
1 §
Hankinta-asioiden käsittely
Valmisteluistunnon toimittamisesta sekä suullisesta käsittelystä hankinta-asioissa säädetään 4 luvun 10 ja 11 §:ssä sekä 14 §:ssä.
Muutoin siltä osin kuin 1 luvun 3 §:ssä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, hankinta-asiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
4 luku
Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittely
1 §
Luvun säännösten soveltamisala
Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 ja 5–14 kohdassa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty asia (valitusasia), jossa valitetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tai muun toimivaltaisen viranomaisen (rekisteriviranomainen) päätöksestä, käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin 2–16 §:ssä säädetään.
Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 ja 15 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita- tai hakemusasia (teollis- tai tekijänoikeudellinen riita- tai hakemusasia) sekä mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettu riita-asia käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin 17–24 §:ssä säädetään. (29.12.2016/1495)
2 §
Valitusasian käsittely markkinaoikeudessa
Rekisteriviranomaisen päätöstä koskeva valitusasia käsitellään ja ratkaistaan markkinaoikeudessa valituksen, valituksen kohteena olevan päätöksen ja muun kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella.
Valitusasian käsittelyä voidaan täydentää toimittamalla asiassa valmisteluistunto, suullinen käsittely tai katselmus.
Muutoksenhausta rekisteriviranomaisen päätökseen sekä valittamiseen oikeutetuista ja valituksen tekemisestä säädetään 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 ja 5–14 kohdassa mainituissa laeissa.
3 §
Valmistelun aloittaminen
Valitusasian valmistelu markkinaoikeudessa alkaa, kun valitus saapuu markkinaoikeuteen.
Markkinaoikeus voi erikseen valmistella valitusasian erillisen osan tai oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen.
4 §
Valmistelun tavoitteet
Valmistelussa on asian laadun mukaan selvitettävä:
1) miltä kohdin rekisteriviranomaisen päätökseen haetaan muutosta;
2) mitä vaatimuksia markkinaoikeudessa esitetään ja mihin perusteisiin vaatimusten tueksi vedotaan;
3) mistä oikeudenkäynnin osapuolet ovat markkinaoikeudessa erimielisiä; sekä
4) mitä todisteita markkinaoikeudessa esitetään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen.
5 §
Valituksen täydentäminen
Puutteellisen valituksen täydentämiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 28 §:ssä säädetään.
Erityisestä syystä markkinaoikeus voi varata valittajalle, jonka valitus on täydennyksen jälkeenkin puutteellinen, uuden tilaisuuden valituksen täydentämiseen markkinaoikeuden määräämässä ajassa.
Jos valittaja ei noudata kehotusta ja valitus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi markkinaoikeudessa, valitus jätetään tutkimatta. Kehottaessaan valittajaa täydentämään valitustaan markkinaoikeuden on samalla ilmoitettava, mikä seuraamus kehotuksen laiminlyömisestä voi olla.
6 §
Kirjallinen vastaus
Markkinaoikeuden on kehotettava valittajan vastapuolena olevaa asianosaista antamaan kirjallinen vastaus valitukseen markkinaoikeuden määräämässä ajassa. Markkinaoikeus voi kehotuksessa määrätä, mistä kysymyksestä vastauksessa on erityisesti lausuttava. Markkinaoikeuden on kehotuksen yhteydessä lisäksi annettava valittajan vastapuolena olevalle asianosaiselle tiedoksi valitus ja siihen liitetyt asiakirjat.
Markkinaoikeus voi ratkaista asian, vaikka valittajan vastapuolena oleva asianosainen ei ole antanut vastausta määräaikaan mennessä. Kehottaessaan valittajan vastapuolena olevaa asianosaista antamaan vastauksen markkinaoikeuden on samalla ilmoitettava, mikä seuraamus kehotuksen laiminlyömisestä voi olla.
Vastausta ei kuitenkaan tarvitse pyytää, jos valitus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos vastauksen pyytäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.
7 §
Vastauksen sisältö
Vastauskirjelmässä, joka osoitetaan markkinaoikeudelle, on ilmoitettava:
1) asia, jossa vastaus annetaan;
2) vastauksen antajan käsitys valittajan vaatimuksista ja niiden perusteista;
3) perusteet, joihin vastauksen antaja nojautuu;
4) todisteet, jotka vastauksen antaja aikoo esittää ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen.
Vastauskirjelmässä ilmoitettaviin tietoihin ja sen allekirjoittamiseen sovelletaan lisäksi, mitä hallintolainkäyttölain 24 §:ssä säädetään. Vastauskirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin vastauksen antaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu rekisteriviranomaiselle.
Markkinaoikeus voi tarvittaessa varata vastauksen antajalle tilaisuuden täydentää vastausta markkinaoikeuden määräämässä ajassa.
8 §
Rekisteriviranomaisen lausunto valitusasiassa
Markkinaoikeuden on pyydettävä rekisteriviranomaiselta lausunto valituksesta markkinaoikeuden määräämässä ajassa. Markkinaoikeus voi pyynnössä määrätä, mistä kysymyksestä lausunnossa on erityisesti lausuttava.
Markkinaoikeus voi ratkaista asian, vaikka rekisteriviranomainen ei ole toimittanut pyydettyä lausuntoa määräaikaan mennessä. Pyytäessään rekisteriviranomaista antamaan lausunnon markkinaoikeuden on samalla ilmoitettava, mikä seuraamus lausunnon antamisen laiminlyömisestä voi olla.
Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse pyytää, jos se on tarpeetonta.
Rekisteriviranomaisen on lausunnossaan esitettävä käsityksensä valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteista. Rekisteriviranomaisen on markkinaoikeuden pyynnöstä toimitettava markkinaoikeudelle valituksen kohteena olevan päätöksen perusteena olleet ja muut tarvittavat asiakirjat.
9 §
Kirjallinen lausuma
Markkinaoikeus voi kehottaa asianosaista tai rekisteriviranomaista markkinaoikeuden määräämässä ajassa toimittamaan markkinaoikeuteen kirjallisen lausuman. Markkinaoikeuden on tällöin määrättävä, mistä kysymyksestä oikeudenkäynnin osapuolen on lausuttava.
Markkinaoikeus voi ratkaista asian, vaikka oikeudenkäynnin osapuoli ei ole antanut lausumaa määräaikaan mennessä. Kehottaessaan oikeudenkäynnin osapuolta antamaan lausuman
markkinaoikeuden on samalla ilmoitettava, mikä seuraamus lausuman antamisen laiminlyömisestä voi olla.
10 §
Valmisteluistunto
Markkinaoikeus voi valmistelun yhteydessä toimittaa valmisteluistunnon 4 §:ssä mainittujen valmistelun tavoitteiden saavuttamiseksi.
Valmisteluistunto voidaan pitää myös puhelimitse tai käyttäen muuta soveltuvaa tiedonvälitystapaa, jossa istuntoon osallistuvilla on puheyhteys keskenään, jos se on istunnossa käsiteltävien kysymysten laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.
11 §
Asian käsittely valmisteluistunnossa
Markkinaoikeuden on kutsuttava valmisteluistuntoon asianosaiset sekä rekisteriviranomaisen edustaja uhalla, että poissaolo ei estä asian käsittelyä.
Kutsun tiedonantoon ja valmisteluistunnon pöytäkirjan pitämiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 43 §:n 3 momentissa ja 45 §:ssä säädetään.
12 §
Muut toimenpiteet valmistelussa
Markkinaoikeus voi päättää valmistelussa asiantuntijan lausunnon hankkimisesta, asiakirjan tai esineen esittämisestä, katselmuksen toimittamisesta tai muuhun tarvittavaan toimenpiteeseen ryhtymisestä.
Markkinaoikeus voi päättää valmistelussa myös suullisen käsittelyn toimittamisesta ja siitä, onko asianosaisia kuultava henkilökohtaisesti sekä keitä todistajia, asiantuntijoita ja muita todistelutarkoituksessa kuultavia henkilöitä suullisessa käsittelyssä kuullaan.
Markkinaoikeuden on tehtävä valmistelun kuluessa kirjallinen yhteenveto asiassa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteista sekä todisteista ja siitä, mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen, jos tämän katsotaan edistävän valmistelua. Asianosaisille ja rekisteriviranomaiselle on varattava tilaisuus lausua käsityksensä yhteenvedosta.
13 §
Määräajan asettaminen oikeudenkäynti-aineiston esittämiseen
Markkinaoikeus voi viivästyksen estämiseksi tai muusta perustellusta syystä kehottaa asianosaista asettamassaan määräajassa:
1) esittämään vaatimuksensa ja niiden perusteet;
2) ilmoittamaan kaikki todisteet, jotka hän aikoo esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;
3) esittämään kaikki kirjalliset todisteet, joihin hän vetoaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu kehotus annetaan uhalla, ettei asianosainen määräajan jälkeen saa vedota uuteen vaatimukseen tai seikkaan taikka ilmoittaa uutta todistetta, ellei hän saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä.
Jos asianosainen tahtoo 1 momentissa tarkoitetun määräajan jälkeen vedota uuteen vaatimukseen tai seikkaan taikka ilmoittaa uuden todisteen, hänen on viipymättä saatettava asia markkinaoikeuden tietoon ja samalla esitettävä selvitys siitä, minkä vuoksi hän ei ole noudattanut markkinaoikeuden kehotusta.
14 §
Suullinen käsittely
Suullisen käsittelyn toimittamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 37 ja 38 §:ssä säädetään.
Asian käsittelyyn suullisessa käsittelyssä sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 39, 40 ja 43–50 §:ssä säädetään. Markkinaoikeus voi kuitenkin asianosaisen tai rekisteriviranomaisen suostumuksella antaa todistajan ja asiantuntijan sekä muun todistelutarkoituksessa kuultavan henkilön kutsumisen suulliseen käsittelyyn asianomaisen oikeudenkäynnin osapuolen tehtäväksi, jos markkinaoikeus katsoo siihen olevan perusteltua aihetta.
15 §
Ilmoitus rekisteriviranomaiselle valitusasiassa
Markkinaoikeuden on heti ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle rekisteriviranomaiselle valitusasian vireilletulosta. Ilmoitusta vireilletulosta ei kuitenkaan tarvitse tehdä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 10 ja 11 kohdassa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädettyjen valitusasioiden eikä patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 5 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen valitusasioiden osalta.
Markkinaoikeuden on lähetettävä asianomaiselle toimivaltaiselle rekisteriviranomaiselle jäljennös valitusasian päätöksestä sekä samalla ilmoitettava, onko päätös saanut lainvoiman.
16 §
Hallintolainkäyttölain soveltaminen
Siltä osin kuin tässä laissa taikka 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 tai 5–14 kohdassa mainitussa laissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.
17 § (29.12.2016/1495)
Oikeudenkäymiskaaren soveltaminen
Jollei tästä laista tai teollis- tai tekijänoikeudellisen riita- tai hakemusasian osalta 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitusta laista muuta johdu, mainituissa lainkohdissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädettyjen riita- ja hakemusasioiden sekä mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettujen riita-asioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään riita- ja hakemusasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa.
18 §
Teollisoikeudellisia riita- ja hakemusasioita koskevat säännökset
Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädettyjen riita- ja hakemusasioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan 17 §:ssä säädetyn lisäksi soveltuvin osin, mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään.
19 §
Tiedonantovelvollisuus
Sen, joka aikoo nostaa kanteen 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 5–9 tai 13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetun rekisteröidyn teollisoikeuden tai teollisoikeuden rekisteröinnin mitättömäksi julistamisesta, menettämisestä tai kumoamisesta taikka mainitun oikeuden siirtämisestä taikka pakkoluvan myöntämisestä mainittuun oikeuteen, on ilmoitettava siitä asianomaiselle toimivaltaiselle rekisteriviranomaiselle sekä lisäksi annettava siitä tieto jokaiselle rekisteriin merkitylle käyttöluvan tai panttioikeuden haltijalle. Jos käyttöluvan haltija aikoo nostaa kanteen 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 5–9 tai 13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetun rekisteröintiin perustuvan teollisoikeuden tuottaman yksinoikeuden loukkauksesta, hänen on vastaavasti annettava siitä tieto mainitun oikeuden haltijalle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedonantovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoitus on kirjattuna lähetyksenä annettu postin kuljetettavaksi asianomaista teollisoikeutta koskevaan rekisteriin merkityllä osoitteella.
Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että ilmoitus tai tiedonanto on suoritettu 1 ja 2 momentin mukaisesti, markkinaoikeuden on asetettava kantajalle sitä varten tarpeellinen aika. Jos kantaja laiminlyö määräajan noudattamisen, kannetta ei oteta tutkittavaksi.
20 §
Mitättömäksi julistamista koskevan vastakanteen nostaminen
Jos 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 7–10 tai 13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetun teollisoikeuden tuottaman yksinoikeuden loukkausta koskevassa asiassa tehdään väite rekisteröidyn teollisoikeuden tai teollisoikeuden rekisteröinnin mitättömäksi julistamisesta, menettämisestä tai kumoamisesta, markkinaoikeuden on, jollei sitä tarkoittavaa kannetta ole vireillä, asetettava määräaika, jonka kuluessa kanne on pantava vireille uhalla, että väitettä ei tutkita. Kasvinjalostajanoikeuden menetetyksi määräämistä koskeva vaatimus on kuitenkin tehtävä Eviralle.
Markkinaoikeus käsittelee ja ratkaisee 1 momentissa tarkoitetun loukkauskanteen ja vastakanteen samassa oikeudenkäynnissä. Markkinaoikeus voi kuitenkin erityisestä syystä keskeyttää loukkauskanteen käsittelyn siihen saakka, kunnes vastakanne on lopullisesti ratkaistu.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 7–10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetuista teollisoikeuksista, koskee soveltuvin osin myös hyödyllisyysmallia ja integroidun piirin piirimallia. Hyödyllisyysmallin ja integroidun piirin piirimallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus on kuitenkin tehtävä Patentti- ja rekisterihallitukselle.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin myös, jos vakiinnutetun tavaramerkin tuottaman yksinoikeuden loukkausta koskevassa asiassa tehdään väite siitä, että tavaramerkki olisi julistettava menetetyksi.
21 §
Vahvistuskanne
Mitä 19 §:ssä säädetään käyttöluvan haltijan velvollisuudesta hänen aikoessaan nostaa kanteen 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 5–9 tai 13 kohdassa mainitussa laissa tarkoitetun rekisteröintiin perustuvan teollisoikeuden loukkauksesta, koskee soveltuvin osin myös asiaa, jossa ajetaan vahvistuskannetta siitä, onko mainitun teollisoikeuden tuottama yksinoikeus olemassa tai nauttiiko kantaja mainitun yksinoikeuden perusteella suojaa toista vastaan.
Mitä 20 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 7–10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitettujen teollisoikeuksien loukkausta koskevista asioista, koskee soveltuvin osin myös asiaa, jossa ajetaan vahvistuskannetta siitä, onko mainitun teollisoikeuden tuottama yksinoikeus olemassa tai nauttiiko kantaja mainitun yksinoikeuden perusteella suojaa toista vastaan. Kasvinjalostajanoikeuden menetetyksi määräämistä koskeva vaatimus on kuitenkin tehtävä Eviralle. Mitä tässä momentissa säädetään 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1, 7–10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetuista teollisoikeuksista, koskee soveltuvin osin myös hyödyllisyysmallia ja integroidun piirin piirimallia. Hyödyllisyysmallin ja integroidun piirin piirimallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus on kuitenkin tehtävä Patentti- ja rekisterihallitukselle.
Mitä 20 §:n 4 momentissa säädetään vakiinnutetun tavaramerkin tuottaman yksinoikeuden loukkausta koskevasta asiasta, koskee soveltuvin osin myös asiaa, jossa ajetaan vahvistuskannetta siitä, onko mainittu yksinoikeus olemassa tai nauttiiko kantaja mainitun yksinoikeuden perusteella suojaa toista vastaan.
22 §
Rekisteriviranomaisen lausunto riita- ja hakemusasiassa
Markkinaoikeus voi 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetussa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvassa riita- tai hakemusasiassa pyytää asianomaisen toimivaltaisen rekisteriviranomaisen lausunnon.
Lausuntopyynnössä markkinaoikeuden tulee yksilöidä ne kysymykset, joista lausuntoa pyydetään.
23 §
Ilmoitus rekisteriviranomaiselle riita-asiassa
Markkinaoikeuden on lähetettävä asianomaiselle toimivaltaiselle rekisteriviranomaiselle jäljennös 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10 ja 13 kohdassa mainituissa laeissa tarkoitetun riita- asian ratkaisusta sekä samalla ilmoitettava, onko ratkaisu saanut lainvoiman.
Markkinaoikeuden velvollisuudesta ilmoittaa 1 momentissa tarkoitetun riita-asian ratkaisustaan tekemällä sitä koskeva merkintä oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tai toimittamalla tiedot Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi asianomaiselle toimivaltaiselle rekisteriviranomaisille säädetään tarvittaessa oikeusministeriön asetuksella. Merkinnän tekemiseen ja tietojen toimittamiseen sovelletaan, mitä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) ja sen nojalla säädetään.
24 §
Eurooppapatentti ja Euroopan unionin teollisoikeudelliset suojajärjestelmät
Mitä edellä tässä luvussa säädetään patenttia koskevan riita- tai hakemusasian käsittelystä markkinaoikeudessa, sovelletaan myös patenttilain 70 f §:ssä tarkoitettua eurooppapatenttia koskevan asian käsittelyyn. Mitä 19, 22 ja 23 §:ssä säädetään asianomaisesta toimivaltaisesta rekisteriviranomaisesta, sovelletaan Patentti- ja rekisterihallitukseen.
Markkinaoikeuden käsiteltäväksi kuuluvan yhteisömallia tai yhteisön tavaramerkkiä koskevan riita- tai hakemusasian käsittelystä säädetään yhteisömallista annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 6/2002 ja yhteisön tavaramerkistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 207/2009. Lisäksi mainittujen asioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan soveltuvin osin, mitä 17, 18 ja 20 §:ssä sekä 21 §:n 2 momentissa säädetään.
Markkinaoikeuden käsiteltäväksi kuuluvan yhteisön kasvinjalostajanoikeuksia koskevan riita- tai hakemusasian käsittelystä säädetään yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2100/94. Lisäksi mainittujen asioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan soveltuvin osin, mitä 17, 18 ja 20 §:ssä sekä 21 §:n 2 momentissa säädetään.
5 luku
Markkinaoikeudellisten asioiden käsittely
1 §
Markkinaoikeudellisen asian vireilletulo
Markkinaoikeudellinen asia pannaan vireille markkinaoikeuteen toimitettavalla kirjallisella hakemuksella.
2 §
Asian vireillepanoon oikeutetut
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun hakemuksen voi tehdä:
1) kuluttajansuojalain mukaisissa asioissa kuluttaja-asiamies, paitsi mainitun lain 2 luvun 18 §:n mukaisissa asioissa elinkeinonharjoittaja;
2) Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain mukaisissa asioissa kuluttaja-asiamies;
3) saatavien perinnästä annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaisissa asioissa kuluttaja-asiamies tai se elinkeinonharjoittaja, johon kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto kohdistuu, ja 2 momentin mukaisissa asioissa se elinkeinonharjoittaja, johon mainitun lain 4, 4 a, 4 b tai 7 §:n vastainen menettely kohdistuu, tai elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys;
4) maksupalvelulain mukaisissa asioissa kuluttaja-asiamies;
5) osuuskuntalain mukaisissa asioissa säästökassatoimintaa tarkastava tilintarkastaja tai sellainen jäsensijoittajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys, jonka jäsenistä vähintään puolet on jäsensijoittajia;
6) elinkeinonharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain mukaisissa asioissa elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys taikka se elinkeinonharjoittaja tai hankintayksikkö, johon sopimusehdon käyttö tai sopimuskäytännön soveltaminen kohdistuu;
7) rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain mukaisissa asioissa ulkomainen järjestö tai viranomainen sen mukaan kuin mainitussa laissa tarkemmin säädetään; (29.12.2016/1495)
8) tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetun lain 66 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa se luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, johon mainitun lain 65 §:ssä tarkoitettua sopimusehtoa tai menettelyä sovellettaisiin, tai elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys, joka on neuvotellut kyseessä olevan sopimuksen kahden tai useamman edustamansa elinkeinonharjoittajan puolesta. (29.12.2016/1495)
Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetun hakemuksen voi tehdä se elinkeinonharjoittaja, johon mainitun lain 1–3 §:ssä tarkoitettu menettely kohdistuu tai jonka toimintaa se saattaa vahingoittaa taikka jonka liikesalaisuuksia, teknisiä esikuvia tai teknisiä ohjeita toinen elinkeinonharjoittaja on vastoin mainitun lain 4 §:ssä säädettyä käyttänyt tai ilmaissut, taikka elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi rekisteröity yhdistys.
Viestintämarkkinalain 121 a ja 121 b §:ssä tarkoitetuissa kiellon määräämistä taikka numeron tai palvelun sulkemista koskevissa asioissa tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetun hakemuksen voi tehdä se teleyritys, johon Viestintäviraston tai kuluttaja-asiamiehen päätös kohdistuu, sekä 121 b §:n mukaisissa numeron tai palvelun sulkemista koskevissa asioissa myös se palvelun tarjoaja, jonka palvelun käyttö on estetty.
Tietoyhteiskuntakaaren 330 §:n 2 momentin mukaisissa asioissa tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetun hakemuksen voi tehdä kuluttaja-asiamies. (29.12.2016/1495)
Kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi tarkoittavan hakemuksen voi kuitenkin tehdä:
1) kuluttajansuojalain 2 luvun 18 §:ssä mukaisissa asioissa kuluttaja-asiamies;
2) kuluttaja-asiamiehen saatavien perinnästä annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaisissa asioissa asettamaa uhkasakkoa koskevissa asioissa kuluttaja-asiamies;
3) Viestintäviraston viestintämarkkinalain mukaisissa asioissa asettamaa uhkasakkoa koskevissa asioissa Viestintävirasto sekä vastaavasti kuluttaja-asiamiehen mainitun lain mukaisissa asioissa asettamaa uhkasakkoa koskevissa asioissa kuluttaja-asiamies.
Arpajaislain, alkoholilain ja tupakkalain mukaisten asioiden osalta vireillepanoon oikeutetuista säädetään erikseen.
ViestintämarkkinaL 393/2003 on kumottu Tietoyhteiskuntakaarella 917/2014. Ks. Tietoyhteiskuntakaari 917/2014 42 luku 336 §.
3 § (29.12.2016/1495)
Toissijainen vireillepano-oikeus
Jos kuluttaja-asiamies kieltäytyy saattamasta markkinaoikeuden käsiteltäväksi kuluttajansuojalain, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain, saatavien perinnästä annetun lain 13 §:n 1 momentin tai tietoyhteiskuntakaaren 330 §:n 2 momentin mukaista asiaa, joka
koskee markkinointitoimen, sopimusehdon tai perintämenettelyn kieltämistä, 1 §:ssä tarkoitetun hakemuksen voi tehdä palkansaajien ja kuluttajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys.
4 §
Hakemus
Hakemuksessa on ilmoitettava:
1) hakijan yksilöity vaatimus;
2) seikat, joihin vaatimus perustuu;
3) mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka hakija aikoo hakemuksensa tueksi esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;
4) sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevassa asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, jos hakija pitää sitä aiheellisena.
Jos asia tulee vireille viranomaisen päätöksen jälkeen, hakemukseen on liitettävä myös asiassa tehty päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus päätöksen tiedoksisaantipäivästä.
Hakemuksessa on ilmoitettava asianosaisten nimet ja kotipaikat sekä heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä yhteystiedot sekä se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää (prosessiosoite). Asianosaisten puhelinnumero ja muut yhteystiedot on myös soveltuvalla tavalla ilmoitettava markkinaoikeudelle. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, hakijan tulee viipymättä ilmoittaa siitä markkinaoikeudelle.
Hakemus on asianosaisen tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Laatijan on samalla ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.
5 §
Asian valmistelu
Asian valmistelu alkaa, kun hakemus saapuu markkinaoikeuteen. Valmistelu voi olla kirjallista tai suullista.
Valmistelussa on selvitettävä:
1) asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet;
2) mistä asianosaiset ovat erimielisiä;
3) mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen.
6 §
Hakemuksen antaminen tiedoksi
Markkinaoikeuden on annettava hakemus tiedoksi sille elinkeinonharjoittajalle tai muulle, johon vaatimus kohdistuu. Jos hakemuksessa on kysymys viranomaisen päätöksestä tai määräyksestä, hakemus on lisäksi annettava tiedoksi sille viranomaiselle, jonka päätöstä tai määräystä hakemus koskee.
Markkinaoikeuden on tiedoksiannossa kehotettava vastaanottajaa vastaamaan hakemukseen kirjallisesti määräajassa. Vastauksessa on:
1) lausuttava hakijan vaatimuksesta perusteineen;
2) mainittava ne tosiseikat, joihin vastaus perustuu;
3) ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka vastaanottaja aikoo vastauksensa tueksi esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;
4) ilmoitettava sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevassa asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, jos vastaanottaja pitää sitä aiheellisena.
Markkinaoikeus voi lisäksi kehottaa vastaanottajaa lausumaan jostakin erityisestä kysymyksestä.
Tiedoksiannossa vastaanottajaa on kehotettava ilmoittamaan laillisen edustajansa tai asiamiehensä yhteystiedot sekä myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää (prosessiosoite). Tiedoksiannossa on ilmoitettava, että asiakirja voidaan antaa asianosaiselle tiedoksi lähettämällä se hänen vastauksessaan ilmoittamaansa prosessiosoitteeseen. Vastaanottajan on myös ilmoitettava oma puhelinnumero ja muut yhteystiedot soveltuvalla tavalla markkinaoikeudelle. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, vastaanottajan tulee viipymättä ilmoittaa siitä markkinaoikeudelle.
Tiedoksiannossa on lisäksi ilmoitettava, että vastaus on asianosaisen tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava ja että laatijan on ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa.
Tiedoksianto toimitetaan siten kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3, 3 b ja 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentissa sekä 7–10 §:ssä säädetään.
7 §
Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä tarkoittavan hakemuksen antaminen tiedoksi
Markkinaoikeuden on annettava 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu hakemus tiedoksi kuluttaja- asiamiehelle.
8 §
Hakemuksen antaminen tiedoksi eräissä muissa tapauksissa
Markkinaoikeuden on annettava 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainitun yhdistyksen hakemus tiedoksi säästökassaa tarkastavalle osuuskunnan tilintarkastajalle.
Markkinaoikeuden on annettava 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa mainitun ulkomaisen järjestön tai viranomaisen hakemus tiedoksi kuluttaja-asiamiehelle, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tai Viestintävirastolle kunkin valvontavaltaan kuuluvassa asiassa. Mainitulle viranomaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei kuuleminen tarpeettomasti viivytä asian ratkaisua.
9 §
Väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen käsittely
Vaatimus väliaikaisen kiellon määräämisestä voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä.
Kuluttaja-asiamiehen vaatimus väliaikaisen kiellon määräämisestä kuluttajansuojalain, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain, saatavien perinnästä annetun lain 13 §:n 1 momentin tai tietoyhteiskuntakaaren 330 §:n 2 momentin mukaisessa asiassa voidaan ratkaista, vaikka sitä ei ole saatu annettua tiedoksi sille, johon vaatimus kohdistuu. (29.12.2016/1495)
10 §
Istunto
Markkinaoikeuden on toimitettava markkinaoikeudellisessa asiassa istunto.
Istuntoa ei kuitenkaan tarvitse toimittaa siltä osin kuin asia jätetään tutkimatta tai sillensä taikka asiassa vahvistetaan sovinto. Markkinaoikeus voi ratkaista asian istuntoa toimittamatta myös, jos asia on laadultaan sellainen, ettei sen ratkaiseminen edellytä istunnon toimittamista, eikä kukaan asianosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä.
Markkinaoikeus voi päättää, että valmistelun jälkeen asian käsittelyä jatketaan siten kuin oikeudenkäymiskaaren 6 luvussa riita-asian pääkäsittelystä säädetään. Muussa tapauksessa istunnossa asiaa voidaan käsitellä yksinomaan jonkin tai joidenkin kysymysten selvittämiseksi. Tällöin asian käsittelyä voidaan istunnon jälkeen jatkaa kansliassa tai uudessa istunnossa.
11 §
Istuntoon kutsuminen
Markkinaoikeuden istuntoon on kutsuttava hakija ja tämän vastapuoli sekä muut asianosaisasemassa olevat henkilöt ja valvontaviranomaiset. Kuluttajansuojalain 2 luvun 18 §:n mukaisissa elinkeinonharjoittajan hakemuksella vireille tulleissa asioissa istuntoon kutsuttava valvontaviranomainen on kuluttaja-asiamies.
Jos hakija jää pois istunnosta, asia jää sillensä. Jos vastapuoli jää pois, asia voidaan poissaolosta huolimatta ratkaista.
Kutsu istuntoon annetaan tiedoksi siten kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3, 3 a, 3 b ja 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentissa sekä 7–10 §:ssä säädetään.
12 §
Asian selvittäminen
Markkinaoikeus voi hankkia asiassa selvitystä omasta aloitteestaan sekä velvoittaa elinkeinonharjoittajan antamaan asian selvittämiseksi tarpeellisia tietoja. Liike- tai ammattisalaisuutta ei kuitenkaan saa velvoittaa ilmaisemaan, ellei siihen ole erityisiä syitä. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.
13 §
Täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen
Jos hakemuksessa on kysymys viranomaisen päätöksestä tai määräyksestä, markkinaoikeus voi, milloin syytä on, ennen hakemuksen ratkaisemista määrätä, ettei viranomaisen päätöstä tai määräystä ole toistaiseksi pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva asia voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä.
14 §
Päätös
Markkinaoikeuden ratkaisu tässä luvussa tarkoitetussa asiassa on päätös. Päätöksessä, joka laaditaan erilliseksi asiakirjaksi, tulee olla:
1) tuomioistuimen nimi sekä päätöksen antamis- tai julistamispäivä;
2) asianosaisten nimet;
3) selostus asianosaisten vaatimuksista ja vastauksista perusteineen;
4) luettelo todistelutarkoituksessa kuulluista henkilöistä ja muista esitetyistä todisteista;
5) perustelut;
6) päätöslauselma;
7) asian ratkaisseiden jäsenten nimet ja virka-asema sekä ilmoitus siitä, onko päätöksestä äänestetty.
Jos päätöksestä on äänestetty, siihen on liitettävä eri mieltä olleiden jäsenten mielipiteet.
Jos päätös sisältää kiellon taikka määräyksen oikaisutoimenpiteen suorittamiseksi, päätöksessä on yksilöitävä velvoitetut ja ilmoitettava ajankohta, josta lukien kieltoa tai määräystä on noudatettava.
15 §
Korvaus valtion varoista
Markkinaoikeudessa todistajana tai asiantuntijana kuullulle suoritetaan kuluttajansuojalain, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain, saatavien perinnästä annetun lain 13 §:n 1 momentin, rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain sekä tietoyhteiskuntakaaren 330 §:n 2 momentin mukaisissa asioissa korvausta valtion varoista sen mukaan kuin valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa (666/1972) säädetään. (29.12.2016/1495)
Markkinaoikeus voi päätöksessään velvoittaa muun asianosaisen kuin kuluttaja-asiamiehen sekä 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa mainitun ulkomaisen viranomaisen ja järjestön korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut 1 momentissa tarkoitetut kustannukset.
16 §
Oikeudenkäyntikulut ja maksut
Asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan markkinaoikeudessa tässä luvussa tarkoitetussa asiassa. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa sovelletaan kuitenkin oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia säännöksiä.
Markkinaoikeudessa perittävistä maksuista säädetään erikseen. Asianosaisilta ja kuultaviksi kutsutuilta ei peritä toimituskirjamaksuja heille annettavista pöytäkirjan otteista ja päätöksistä.
17 §
Oikeudenkäymiskaaren soveltaminen
Siltä osin kuin tässä laissa tai 1 luvun 6 §:ssä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, tässä luvussa tarkoitetut markkinaoikeudelliset asiat käsitellään markkinaoikeudessa muutoin soveltuvin osin siten kuin oikeudenkäymiskaaressa riita-asian käsittelystä säädetään.
6 luku
Erinäiset säännökset
1 §
Teollis- ja tekijänoikeudellisten riita-asioiden käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä
Samojen tai eri asianosaisten väliset 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 ja 15 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädetyt riita-asiat voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, jos se edistää asioiden selvittämistä. (29.12.2016/1495)
Markkinaoikeus voi, jos siihen on syytä, erottaa 1 momentissa tarkoitetut asiat käsiteltäviksi erillisinä asioina.
2 § (29.12.2016/1495)
Teollis- tai tekijänoikeudellisen riita-asian ja muun riita-asian käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä
Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita-asia ja mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettu riita-asia on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä.
Jos 1 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu kanne nostetaan sen jälkeen, kun mainitun luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa tarkoitetussa riita-asiassa valmistelun on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n 1 momentin mukaisesti todettu päättyneen, markkinaoikeus voi käsitellä riita-asiat erikseen, jos niiden samassa oikeudenkäynnissä käsitteleminen ei käy haitatta päinsä. Samalla tavoin voidaan menetellä myös silloin, kun 1 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu kanne nostetaan sen jälkeen, kun asianosaiselle oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 22 §:n mukaan asetettu määräaika on kulunut umpeen.
3 §
Teollis- tai tekijänoikeudellisen riita-asian ja markkinaoikeudellisen asian käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä
Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita-asia ja markkinaoikeudellinen
asia voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, jos asioilla on yhteyttä keskenään ja niiden käsitteleminen yhdessä käy haitatta päinsä. (29.12.2016/1495)
Markkinaoikeuden päätettyä 1 momentissa tarkoitettujen asioiden käsittelemisestä samassa oikeudenkäynnissä niiden käsittelyä jatketaan riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä. Tästä huolimatta sovelletaan, mitä 5 luvun 2 ja 3 §:ssä, 6 §:n 1 momentissa sekä 7–9, 13, 15 ja 16 §:ssä säädetään.
Markkinaoikeus voi, jos siihen on syytä, erottaa 1 momentissa tarkoitetut asiat käsiteltäviksi erillisinä asioina.
4 §
Markkinaoikeudellisten asioiden käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä
Samojen tai eri asianosaisten väliset markkinaoikeudelliset asiat voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, jos se edistää asioiden selvittämistä.
Markkinaoikeus voi, jos siihen on syytä, erottaa 1 momentissa tarkoitetut asiat käsiteltäviksi erillisinä asioina.
5 §
Oikeudenkäynnin julkisuus
Oikeudenkäynnin julkisuudesta markkinaoikeudessa kilpailu- ja valvonta-asioissa, hankinta- asioissa ja valitusasioissa säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa (381/2007). Muutoin oikeudenkäynnin julkisuudesta markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (370/2007).
6 § (25.8.2016/678)
Oikeudenkäynnin joutuisuus, asioiden käsittelyjärjestys ja asian kiireelliseksi määrääminen
Asiat on käsiteltävä markkinaoikeudessa ilman aiheetonta viivytystä kohtuullisen ajan kuluessa.
Jollei erikseen ole toisin säädetty, asiat käsitellään markkinaoikeudessa niiden vireilletulon järjestyksessä, jollei siitä ole aihetta poiketa ottaen erityisesti huomioon asian käsittelyn kesto, asian laatu ja merkitys asianosaiselle.
Markkinaoikeus voi oikeudenkäynnin osapuolen kirjallisesta hakemuksesta päättää asian määräämisestä kiireelliseksi, jos asian käsittelemiselle ennen muita asioita on erityisen painava syy ottaen huomioon oikeudenkäynnin kesto, asian laatu ja merkitys asianosaiselle sekä muut perusteet kiireelliseksi määräämiselle. Kiireelliseksi määräämistä koskevaan hakemukseen ja sen käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan oikeudenkäymiskaaren 19 lukua. Markkinaoikeuden päätösvaltaisuudesta kiireelliseksi määräämistä koskevan hakemuksen ratkaisemisessa säädetään
1 a luvun 6 §:ssä. Asian kiireelliseksi määräämistä koskevaan markkinaoikeuden ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta.
7 §
Päätöksen antaminen tai julistaminen hallintolainkäyttöasiassa
Kilpailu- ja valvonta-asioissa, hankinta-asioissa ja valitusasioissa markkinaoikeuden päätös annetaan päätösneuvottelun päätyttyä.
Asiassa, jossa markkinaoikeus toimittaa suullisen käsittelyn, päätös voidaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, myös julistaa päätösneuvottelun päätyttyä. Jollei päätöksen julistaminen kokonaisuudessaan ole tarpeen, päätöksestä on sitä julistettaessa ilmoitettava sen perustelut ja lopputulos. Asianosaisten siihen suostuessa perustelut voidaan tällöin ilmoittaa ainoastaan pääpiirteittäin. Jos päätöksestä on äänestetty, siitä on ilmoitettava julistamisen yhteydessä.
Lopullinen päätös on annettava 30 päivän kuluessa suullisen käsittelyn päättymispäivästä. Jos päätöstä ei voida erityisestä syystä antaa sanotussa määräajassa, se on annettava niin pian kuin mahdollista. Kun asia ratkaistaan toimittamatta suullista käsittelyä, päätös on annettava viivytyksettä.
Päätöksen tiedoksiantoon sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 55 §:ssä säädetään.
8 §
Ratkaisun julistaminen tai antaminen muussa asiassa
Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 ja 15 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädetyissä riita- ja hakemusasioissa, mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitetuissa riita-asioissa sekä markkinaoikeudellisissa asioissa markkinaoikeuden ratkaisu julistetaan päätösneuvottelun päätyttyä tai annetaan markkinaoikeuden kansliassa. Julistettu ratkaisu päivätään julistamispäivälle ja kansliassa annettu ratkaisu sille päivälle, jona se on asianosaisten saatavissa. (29.12.2016/1495)
Jollei ratkaisun julistaminen kokonaisuudessaan ole tarpeen, ratkaisusta on sitä julistettaessa ilmoitettava sen perustelut sekä tuomio- tai päätöslauselma. Asianosaisten siihen suostuessa perustelut voidaan tällöin ilmoittaa ainoastaan pääpiirteittäin. Jos ratkaisusta on äänestetty, siitä on ilmoitettava julistamisen yhteydessä.
Tuomio ja lopullinen päätös on annettava 30 päivän kuluessa pääkäsittelyn tai istunnon päättymispäivästä. Jos ratkaisua ei voida erityisestä syystä antaa sanotussa määräajassa, se on annettava niin pian kuin mahdollista. Kun asia ratkaistaan toimittamatta pääkäsittelyä tai istuntoa, ratkaisu on annettava viivytyksettä.
Markkinaoikeuden on lähetettävä ratkaisustaan kappale kaikille asianosaisille. Kappale ratkaisusta saadaan lähettää postitse, jollei muuta tiedoksiantotapaa pidetä tarpeellisena.
7 luku
Muutoksenhaku markkinaoikeuden ratkaisuun
1 §
Muutoksenhaku kilpailu- ja valvonta-asioissa sekä hankinta-asioissa
Markkinaoikeuden päätökseen kilpailu- tai valvonta-asiassa taikka hankinta-asiassa haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin 1 luvun 2 ja 3 §:ssä mainituissa laeissa säädetään.
2 §
Muutoksenhaku valitusasioissa
Markkinaoikeuden päätökseen valitusasiassa saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto- oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa markkinaoikeuden päätöksen tiedoksisaannista.
Jos 1 momentissa tarkoitetussa asiassa muutosta ei laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä voida hakea määräajassa, markkinaoikeus asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhakua varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä ennen alkuperäisen määräajan päättymistä markkinaoikeudelta kirjallisella hakemuksella. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijaa kohdanneesta esteestä tai muusta hakemuksen perusteena olevasta syystä.
Valituksen tekemiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.
3 §
Valitusasioiden käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Edellä 2 §:ssä tarkoitetun asian käsittelyyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa sovelletaan soveltuvin osin, mitä 4 luvun 13 §:ssä ja 15 §:n 2 momentissa säädetään.
4 §
Muutoksenhaku teollis- ja tekijänoikeudellisissa riita- ja hakemusasioissa sekä markkinaoikeudellisissa asioissa
Markkinaoikeuden ratkaisuun 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 ja 15 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyssä riita- ja hakemusasiassa, 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetussa riita-asiassa sekä markkinaoikeudellisessa asiassa haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n nojalla myöntää valitusluvan. (29.12.2016/1495)
Muutoksenhakukirjelmä, johon on sisällytettävä lupahakemus ja valitus, on yhdessä markkinaoikeuden ratkaisun kanssa toimitettava markkinaoikeuden kirjaamoon. Menettelyyn
valituslupaa haettaessa ja asiaa käsiteltäessä sovelletaan muutoin oikeudenkäymiskaaren 30 luvun säännöksiä muutoksenhausta hovioikeuden toisena oikeusasteena käsittelemissä asioissa.
Markkinaoikeuden ratkaisu pannaan täytäntöön niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta säädetään. Korkein oikeus voi kuitenkin määrätä, ettei ratkaisua toistaiseksi saa panna täytäntöön tai ettei aloitettua täytäntöönpanoa saa jatkaa.
Tässä pykälässä tarkoitettua asiaa koskevassa ylimääräisessä muutoksenhaussa noudatetaan soveltuvin osin riita-asioita koskevia oikeudenkäymiskaaren 31 luvun säännöksiä kuitenkin niin, että myös kantelu on tehtävä korkeimpaan oikeuteen.
5 §
Teollisoikeudellisten riita- ja hakemusasioiden käsittely korkeimmassa oikeudessa
Edellä 4 luvun 18 §:ssä tarkoitetun riita- tai hakemusasian käsittelyyn korkeimmassa oikeudessa sovelletaan soveltuvin osin, mitä mainitun luvun 20 §:ssä, 21 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 22–24 §:ssä säädetään.
8 luku
Voimaantulo
1 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.
Tällä lailla kumotaan eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annettu laki (1528/2001).
Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annettuun lakiin, sovelletaan tämän lain vastaavaa säännöstä.
2 §
Siirtymäsäännökset
Asia, joka on tullut markkinaoikeudessa vireille ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 124/2012, LaVM 15/2012, EV 158/2012
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
9.8.2013/594:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.
HE 20/2013, TaVM 17/2013, YmVL 7/2013, EV 88/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009 (32009R0714); EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009 (32009R0715); EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY (32009L0072); EYVL L 211, 14.8.2009 s. 55, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY (32009L0073); EYVL L 211, 14.8.2009 s. 94
17.1.2014/23:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014.
HE 89/2013, TaVM 26/2013, EV 133/2013
29.6.2016/554:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2016.
HE 15/2016, StVM 7/2016, EV 83/2016
25.8.2016/678:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Jos muualla lainsäädännössä viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen markkinaoikeudesta annetun lain (99/2013) säännökseen, sen asemesta sovelletaan tämän lain vastaavaa säännöstä.
HE 7/2016, LaVM 8/2016, EV 99/2016
29.12.2016/1495:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 119/2016, SiVM 14/2016, EV 204/2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/26/EU (32014L0026); EUVL L 84, 20.3.2014, s. 72
LAG OM RÄTTEGÅNG I MARKNADSDOMSTOLEN 31.1.2013/100
I enlighet med riksdagens beslut föreskrivs:
1 kap
Allmänna bestämmelser
1 § (25.8.2016/678)
Tillämpningsområde
Denna lag innehåller bestämmelser om marknadsdomstolens behörighet, om hur mål och ärenden blir anhängiga och behandlas i marknadsdomstolen och om sökande av ändring i marknadsdomstolens avgöranden.
Bestämmelser om marknadsdomstolen finns dessutom i domstolslagen (673/2016).
2 §
Konkurrens- och tillsynsärenden
Marknadsdomstolen handlägger som konkurrens- och tillsynsärenden de ärenden som hör till dess behörighet enligt
1) konkurrenslagen (948/2011),
2) elmarknadslagen (588/2013), (9.8.2013/594)
3) naturgasmarknadslagen (508/2000),
3 a) lagen om tillsyn över el- och naturgasmarknaden (590/2013), (9.8.2013/594)
4) järnvägslagen (304/2011),
5) lagen om flygplatsnät och flygplatsavgifter (210/2011),
6) lagen om avskiljning och lagring av koldioxid (416/2012),
7) lagen om Finansinspektionen (878/2008), (17.1.2014/23)
8) lagen om auktoriserade ombud för industriellt rättsskydd (22/2014). (17.1.2014/23)
Marknadsdomstolen handlägger som konkurrens- och tillsynsärenden också följande ärenden som hör till dess behörighet:
1) ärenden som gäller påförande av påföljdsavgift enligt 122 § i kommunikationsmarknadslagen (393/2003),
2) ärenden som gäller påförande av påföljdsavgift enligt 334 § i informationssamhällsbalken (917/2014), (29.12.2016/1495)
3) besvär över Energimarknadsverkets beslut enligt 21 § 3 mom. i lagen om en effektreserv som säkerställer balansen mellan elproduktion och elförbrukning (117/2011).
Kommunikationsmarknadslagen 393/2003 har upphävts genom Informationssamhällsbalk 917/2014. Se Informationssamhällsbalk 333 §.
3 §
Upphandlingsärenden
Marknadsdomstolen handlägger som upphandlingsärenden de ärenden som hör till dess behörighet enligt
1) lagen om offentlig upphandling (348/2007),
2) lagen om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster (349/2007),
3) lagen om elektroniska auktioner och dynamiska inköpssystem (698/2011),
4) lagen om offentlig försvars- och säkerhetsupphandling (1531/2011),
5) kollektivtrafiklagen (869/2009),
6) lagen om beaktande av energi- och miljökonsekvenser vid offentlig upphandling av fordon (1509/2011).
Som upphandlingsärenden handlägger marknadsdomstolen också de besvär över Energimarknadsverkets beslut enligt 21 § 2 mom. i lagen om en effektreserv som säkerställer balansen mellan elproduktion och elförbrukning som hör till dess behörighet.
L om offentlig upphandling 348/2007 och L om elektroniska auktioner och dynamiska inköpssystem 698/2011 har upphävts genom L om offentlig upphandling och koncession 1397/2017. L om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster 349/2007 har upphävts genom L om upphandling och koncession inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster 1398/2016. KollektivtrafikL har upphävts genom L om transportservice 320/2017 och gäller till 30.6.2018.
4 §
Mål och ärenden som gäller industriella rättigheter och upphovsrätt
Marknadsdomstolen handlägger som mål och ärenden som gäller industriella rättigheter och upphovsrätt de mål och ärenden som hör till dess behörighet enligt
1) patentlagen (550/1967),
2) lagen om rätt till arbetstagares uppfinningar (656/1967),
3) lagen om rätt till uppfinningar vid högskolor (369/2006),
4) lagen om uppfinningar av betydelse för landets försvar (551/1967),
5) lagen om nyttighetsmodellrätt (800/1991),
6) lagen om ensamrätt till kretsmönster för integrerade kretsar (32/1991),
7) varumärkeslagen (7/1964),
8) lagen om kollektivmärken (795/1980),
9) mönsterrättslagen (221/1971),
10) firmalagen (128/1979),
11) handelsregisterlagen (129/1979),
12) lagen om patent- och registerstyrelsen (575/1992),
13) lagen om växtförädlarrätt (1279/2009),
14) lagen om domännamn (228/2003),
15) upphovsrättslagen (404/1961).
Som mål och ärenden som gäller industriella rättigheter och upphovsrätt handlägger marknadsdomstolen även tvistemål som hör till dess behörighet enligt lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet (1061/1978).
Marknadsdomstolen handlägger som mål och ärenden som gäller industriella rättigheter och upphovsrätt dessutom de mål och ärenden som hör till dess behörighet enligt 7 kap. i rättegångsbalken samt enligt lagen om säkerställande av bevisning i tvistemål som gäller immateriella rättigheter (344/2000).
Marknadsdomstolen handlägger som mål och ärenden som gäller industriella rättigheter och upphovsrätt även tvistemål som hör till dess behörighet enligt lagen om kollektiv förvaltning av upphovsrätt (1494/2016). (29.12.2016/1495)
L om patent- och registerstyrelsen 575/1992 har upphävts genom L 578/2013. Se L om Patent- och registerstyrelsen 578/2013 6 och 7 §. L om domännamn 228/2003 har upphävts genom Informationssamhällsbalk Se Informationssamhällsbalk 917/2014 21 kap.
5 §
Behörighet i tvistemål som hänför sig till ett mål som gäller industriella rättigheter eller upphovsrätt
I samband med ett tvistemål som hör till dess behörighet enligt någon lag som nämns i 4 § 1 mom. 1–10, 13 eller 15 punkten eller i 2 eller 4 mom. får marknadsdomstolen pröva även något annat tvistemål, om käranden väcker talan samtidigt mot samma svarande eller mot olika
svarande och käromålen stöder sig på väsentligen samma grund. Av särskilda skäl kan marknadsdomstolen pröva ett sådant annat tvistemål fastän talan inte har väckts samtidigt. Talan måste i så fall väckas innan förberedelsen enligt 5 kap. 28 § 1 mom. i rättegångsbalken har förklarats avslutad eller innan en utsatt tid enligt 5 kap. 22 § i rättegångsbalken har löpt ut, om parten har förelagts en utsatt tid. (29.12.2016/1495)
I samband med ett tvistemål som hör till dess behörighet enligt någon lag som nämns i 4 § 1 mom. 1–10, 13 eller 15 punkten eller i 2 eller 4 mom. får marknadsdomstolen pröva även ett genkäromål som svaranden har väckt mot käranden i något annat mål, om genkäromålet gäller samma sak som huvudkäromålet eller en sak som har samband med det målet. (29.12.2016/1495)
Vad som bestäms i 1 och 2 mom. förutsätter dock att något annat inte följer av ett avtal om behörig domstol som parterna har ingått eller av exklusiv behörighet för någon annan domstol.
Marknadsdomstolen fortsätter att vara behörig att pröva ett mål enligt 1 och 2 mom. även om de omständigheter som behörigheten grundar sig på förändras efter det att målet inleddes.
6 §
Marknadsrättsliga ärenden
Marknadsdomstolen handlägger som marknadsrättsliga ärenden de ärenden som hör till dess behörighet enligt
1) konsumentskyddslagen (38/1978),
2) lagen om Konkurrens- och konsumentverket (661/2012),
3) lagen om tillhandahållande av tjänster (1166/2009),
4) lagen om indrivning av fordringar (513/1999),
5) betaltjänstlagen (290/2010),
6) lotterilagen (1047/2001),
7) lagen om andelslag (1488/2001),
8) lagen om reglering av avtalsvillkor mellan näringsidkare (1062/1993),
9) lagen om betalningsvillkor i kommersiella avtal (30/2013),
10) lagen om gränsöverskridande förbudsförfarande (1189/2000),
11) alkohollagen (1143/1994),
12) tobakslagen (549/2016). (29.6.2016/554)
Som marknadsrättsliga ärenden handlägger marknadsdomstolen också följande ärenden som hör till dess behörighet:
1) ärenden som gäller meddelande av förbud enligt 6 § i lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet,
2) ärenden som gäller Kommunikationsverkets beslut om förbud enligt 121 a § i kommunikationsmarknadslagen samt ärenden som gäller konsumentombudsmannens beslut om att stänga ett nummer eller en tjänst enligt 121 b § i den lagen,
3) ärenden som avses i 330 § 2 mom. i informationssamhällsbalken och övervakas av konsumentombudsmannen, (29.12.2016/1495)
4) ärenden som gäller meddelande av förbud enligt 66 § i lagen om kollektiv förvaltning av upphovsrätt. (29.12.2016/1495)
L om andelslag 1488/2001 har upphävts genom L om andelslag 421/2013. Kommunikationsmarknadslagen 393/2003 har upphävts genom Informationssamhällsbalk 917/2014.
1 a kap (25.8.2016/678)
Allmänna bestämmelser om behandling av mål och ärenden
1 § (25.8.2016/678)
Marknadsdomstolens domförhet
Marknadsdomstolen är domför i en sammansättning med tre lagfarna ledamöter, om inte något annat föreskrivs nedan.
2 § (25.8.2016/678)
Domförhet i patentmål och patentärenden
I ett tvistemål eller ansökningsärende som i någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–6 punkten anges höra till marknadsdomstolens behörighet är marknadsdomstolen domför i en sammansättning med tre lagfarna ledamöter och en marknadsrättsingenjör. Om avgörandet inte förutsätter teknisk sakkunskap, är marknadsdomstolen domför även i en sammansättning med tre lagfarna ledamöter.
När ett tvistemål eller ansökningsärende som avses i 1 mom. samt något annat tvistemål eller ansökningsärende eller ett marknadsrättsligt ärende behandlas tillsammans, är marknadsdomstolen domför i den sammansättning som anges i 1 mom.
I ärenden som gäller besvär över beslut som Patent- och registerstyrelsen meddelat i fråga om patent, nyttighetsmodell eller kretsmönster för integrerade kretsar är marknadsdomstolen domför i en sammansättning med en lagfaren ledamot och en marknadsrättsingenjör samt ytterligare en marknadsrättsingenjör eller en sakkunnigledamot som avses i 17 kap. 10 § 2 mom. i domstolslagen. Om alla marknadsrättsingenjörerna är förhindrade att delta i behandlingen av ett ärende, är marknadsdomstolen dock domför i en sammansättning med två lagfarna ledamöter och en sakkunnigledamot som avses i 17 kap. 10 § 2 mom. i domstolslagen.
3 § (25.8.2016/678)
Domförhet med två ledamöter
I andra ärenden än tvistemål och ansökningsärenden är marknadsdomstolen domför i en sammansättning med två ledamöter, om inte ärendets art eller omfattning kräver en sammansättning enligt 1 § eller 2 § 3 mom.
I ärenden som avses i 2 § 3 mom. är marknadsdomstolen då domför i en sammansättning med en lagfaren ledamot och en marknadsrättsingenjör eller en sakkunnigledamot som avses i 17 kap. 10 § 2 mom. i domstolslagen och i andra ärenden som avses i 1 mom. i en sammansättning med två lagfarna ledamöter.
Om domstolen i en sammansättning med två ledamöter så beslutar eller om ledamöterna inte är eniga om avgörandet i ett ärende, ska ärendet hänskjutas till den sammansättning som avses i 1 § eller 2 § 3 mom.
4 § (25.8.2016/678)
Domförhet med en ledamot i tvistemål och ansökningsärenden som gäller industriella rättigheter eller upphovsrätt
I tvistemål och i ansökningsärenden har marknadsdomstolen en sammansättning med en lagfaren ledamot
1) i ett ansökningsärende vars behandling inte fortsätter i den ordning som föreskrivs för behandlingen av tvistemål,
2) vid förberedelse,
3) när bevisning tas upp utom huvudförhandlingen,
4) när ett ärende som gäller säkringsåtgärder som avses i 7 kap. i rättegångsbalken behandlas separat.
Behandlingen av tvistemål eller ansökningsärenden som avses i 1 mom. i denna paragraf får fortsätta i den sammansättning som anges i 1 § eller 2 § 1 eller 2 mom., även om målet eller ärendet under rättegången förändras så att det ska behandlas i den sammansättning som anges i 1 mom. i denna paragraf. Detsamma gäller om ett mål eller ärende som har blivit anhängigt senare och som ska behandlas i den sammansättning som anges i 1 mom. i denna paragraf förenas med huvudsaken för behandling i samma rättegång.
I ärenden som avses i 1 mom. är marknadsdomstolen domför även i en sammansättning med två eller tre lagfarna ledamöter.
Om ett ärende som avses i 1 mom. hör samman med ett tvistemål som avses i 2 § 1 eller 2 mom., är marknadsdomstolen dock domför även i en sammansättning till vilken utöver det som föreskrivs i 1 eller 3 mom. även hör en marknadsrättsingenjör.
5 § (25.8.2016/678)
Domförhet med en ledamot i övriga ärenden
I övriga ärenden än de som avses i 4 § får en lagfaren ledamot vid marknadsdomstolen ensam
1) besluta om förberedelsesammanträde, muntlig förhandling eller sammanträde och om andra åtgärder som behövs vid förberedelsen av ärendet samt hålla förberedelsesammanträde,
2) besluta om ett ärende som gäller förbud mot eller avbrytande av verkställighet eller om något annat ärende som gäller verkställighet eller någon motsvarande interimistisk åtgärd,
3) besluta om ett ärende som avses i 26 § 2 mom., 36 § eller 45 § 2 mom. i konkurrenslagen,
4) träffa avgörande när besvär, en ansökan eller en framställning återtas eller när ett ärende avvisas eller avskrivs, samt fastställa förlikning,
5) besluta om att bevilja eller ändra rättshjälp eller att rättshjälpen ska upphöra eller om att förordna ett biträde, återkalla ett biträdes förordnande eller förordna ett nytt biträde i marknadsdomstolen,
6) besluta om ersättningar till den som fått rättshjälp och om arvode och ersättning till ett biträde, om bestämmande av självriskandelen och ersättningsskyldighet för rättshjälpstagarens motpart,
7) besluta om skyldighet att ersätta rättegångskostnader och bevisningskostnader i ärenden som avses ovan i detta moment.
I ärenden som gäller besvär över beslut som Patent- och registerstyrelsen meddelat i fråga om patent, nyttighetsmodell eller kretsmönster för integrerade kretsar får en marknadsrättsingenjör ensam besluta om förberedelsesammanträde eller muntlig förhandling och om andra åtgärder som behövs vid förberedelsen av ärendet samt hålla förberedelsesammanträde. I ett sådant ärende får en marknadsrättsingenjör dessutom ensam träffa avgörande, om besvär återkallas eller ett ärende avvisas eller avskrivs, och får då även besluta om skyldigheten att ersätta rättegångskostnader och bevisningskostnader.
6 § (25.8.2016/678)
Domförhet vid beslut om brådskandeförklaring
En ansökan om brådskandeförklaring som avses i 6 kap. 6 § avgörs av överdomaren eller, om det finns anledning, av en marknadsrättsdomare med iakttagande av marknadsdomstolens arbetsordning.
7 § (25.8.2016/678)
Sammansättningens ordförande
Ordförande för marknadsdomstolen är överdomaren eller en marknadsrättsdomare.
8 § (25.8.2016/678)
Sammansättningen vid hinder för en lagfaren ledamot
Om en lagfaren ledamot i den sammansättning som avses i 1 § eller i 2 § 1 eller 2 mom. får förhinder efter det att huvudförhandlingen, den muntliga förhandlingen eller sammanträdet har inletts, är marknadsdomstolen domför om de lagfarna ledamöterna är minst två.
9 § (25.8.2016/678)
Förstärkning av sammansättningen med en extra ledamot
Den sammansättning som avses i 1 och 2 § kan förstärkas med ytterligare en lagfaren ledamot, om det ska anses motiverat med hänsyn till målets eller ärendets art eller omfattning eller av någon annan orsak. Under samma förutsättningar kan den sammansättning som avses i 2 § 1 och 2 mom. förstärkas med ytterligare en marknadsrättsingenjör.
Överdomaren beslutar om förstärkning av sammansättningen med en extra ledamot enligt 1 mom.
10 § (25.8.2016/678)
Sakkunnigledamöter i sammansättningen
I den sammansättning som avses i 1, 2, 4 och 5 § kan det dessutom ingå högst två sakkunnigledamöter, om målets eller ärendets art kräver det. Sakkunnigledamöterna får dock inte vara i majoritet i sammansättningen.
Ordföranden vid sammanträdet utser sakkunnigledamöter att delta i behandlingen på i marknadsdomstolens arbetsordning närmare angivna grunder med beaktande av arten av den sakkunskap som krävs vid behandlingen av ett mål eller ärende.
11 § (25.8.2016/678)
Hänskjutande av ett ärende till förstärkt sammanträde eller plenum
Ett rättskipningsmål eller rättskipningsärende kan i behövlig omfattning hänskjutas till förstärkt sammanträde eller plenum, om det vid överläggningen om avgörandet i målet eller ärendet eller en del av det visar sig att sammansättningens ståndpunkt i saken avviker från den ståndpunkt som har intagits tidigare i rättspraxis. Även ett rättskipningsmål eller rättskipningsärende som annars är av principiell eller vidsträckt betydelse får i sin helhet eller till vissa delar hänskjutas till förstärkt sammanträde eller plenum.
Beslut om hänskjutande av ett mål eller ärende till förstärkt sammanträde eller plenum fattas av överdomaren.
12 § (25.8.2016/678)
Domförhet vid förstärkt sammanträde
Det förstärkta sammanträdet är domfört med sju lagfarna ledamöter. I ett mål eller ärende som avses i 2 § är det förstärkta sammanträdet dock domfört med sex lagfarna ledamöter och en marknadsrättsingenjör.
Utöver vad som föreskrivs i 1 mom. kan högst två sakkunnigledamöter delta i det förstärkta sammanträdet, om målets eller ärendets art kräver det.
När överdomaren beslutar att ett rättskipningsmål eller rättskipningsärende ska hänskjutas till förstärkt sammanträde ska överdomaren samtidigt utse de ledamöter och sakkunnigledamöter som ska delta i behandlingen av målet eller ärendet. De ledamöter och sakkunnigledamöter som har deltagit i den tidigare behandlingen av målet eller ärendet deltar i behandlingen av det också vid det förstärkta sammanträdet.
13 § (25.8.2016/678)
Domförhet vid plenum
Plenum är domfört med minst två tredjedelar av marknadsdomstolens ledamöter.
Utöver vad som föreskrivs i 1 mom. kan högst två sakkunnigledamöter delta i plenum, om målets eller ärendets art kräver det.
När överdomaren beslutar att ett rättskipningsmål eller rättskipningsärende ska hänskjutas till plenum ska överdomaren samtidigt utse de sakkunnigledamöter som ska delta i behandlingen av målet eller ärendet. De assessorer och sakkunnigledamöter som har deltagit i den tidigare behandlingen av målet eller ärendet deltar i behandlingen av det också vid plenum.
14 § (25.8.2016/678)
Förberedelse och avgörande av mål och ärenden
För förberedelsen av ett mål eller ärende i marknadsdomstolen svarar en av dess ledamoter.
En beredare vid marknadsdomstolen får delta i förberedelsen med iakttagande av arbetsordningen.
Vid marknadsdomstolens sammanträden avgörs målen och ärendena utan föredragning.
15 § (25.8.2016/678)
Fördelning av mål och ärenden
Bestämmelser om fördelning av mål och ärenden vid marknadsdomstolen finns i 8 kap. 7 och 8 § i domstolslagen.
2 kap
Handläggning av konkurrens- och tillsynsärenden
1 §
Handläggning av konkurrens- och tillsynsärenden
Bestämmelser om förberedelsesammanträde samt muntlig förhandling i konkurrens- och tillsynsärenden finns i 4 kap. 10 och 11 § samt 14 §.
Till den del något annat inte bestäms i de lagar som nämns i 1 kap. 2 §, ska konkurrens- och tillsynsärenden i övrigt handläggas i marknadsdomstolen på det sätt som föreskrivs i förvaltningsprocesslagen (586/1996).
3 kap
Handläggning av upphandlingsärenden
1 §
Handläggning av upphandlingsärenden
Bestämmelser om förberedelsesammanträde samt muntlig förhandling i upphandlingsärenden finns i 4 kap. 10 och 11 § samt 14 §.
Till den del något annat inte bestäms i de lagar som nämns i 1 kap. 3 §, ska upphandlingsärenden i övrigt handläggas i marknadsdomstolen på det sätt som föreskrivs i förvaltningsprocesslagen.
4 kap
Handläggning av mål och ärenden som gäller industriella rättigheter och upphovsrätt
1 §
Kapitlets tillämpningsområde
Ett ärende som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1 och 5–14 punkten (besvärsärende) och gäller överklagande av ett beslut av Patent- och registerstyrelsen eller av någon annan behörig myndighet (registermyndighet) ska handläggas i marknadsdomstolen på det sätt som bestäms i 2–16 §.
Ett tvistemål eller ansökningsärende som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–10, 13 och 15 punkten och i 2 och 4 mom. (ett tvistemål eller ansökningsärende som gäller industriella rättigheter eller upphovsrätt) samt ett tvistemål som avses i det kapitlets 5 § ska handläggas i marknadsdomstolen på det sätt som föreskrivs i 17–24 §. (29.12.2016/1495)
2 §
Handläggning av besvärsärenden i marknadsdomstolen
Ett besvärsärende som gäller ett beslut av en registermyndighet handläggs och avgörs i marknadsdomstolen på grundval av besvären, det överklagade beslutet och övrigt skriftligt rättegångsmaterial.
Handläggningen av ett besvärsärende kan kompletteras genom förberedelsesammanträde, muntlig förhandling eller syn.
Bestämmelser om överklagande av registermyndighetens beslut samt om vem som får överklaga beslutet och hur besvär ska anföras finns i de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1 och 5–14 punkten.
3 §
Inledande av förberedelsen
Förberedelsen av ett besvärsärende i marknadsdomstolen börjar när besvären kommer in till domstolen.
Marknadsdomstolen kan bereda en särskild del av besvärsärendet eller en rättegångsfråga separat.
4 §
Syftena med förberedelsen
Vid förberedelsen ska beroende på ärendets natur klarläggas
1) de delar av registermyndighetens beslut som överklagas,
2) de yrkanden som framställs i marknadsdomstolen och de grunder som åberopas till stöd för yrkandena,
3) vad rättegångsparterna är oense om i marknadsdomstolen, samt
4) de bevis som kommer att läggas fram i marknadsdomstolen och vad som ska styrkas med varje enskilt bevis.
5 §
Komplettering av besvären
På komplettering av bristfälliga besvär tillämpas 28 § i förvaltningsprocesslagen.
Av särskilda skäl får marknadsdomstolen ge en ändringssökande vars besvär också efter komplettering är bristfälliga ett nytt tillfälle att komplettera dem, inom den tid som domstolen bestämmer.
Om ändringssökanden inte iakttar uppmaningen och besvären är så bristfälliga att de inte kan läggas till grund för rättegång i marknadsdomstolen, ska besvären avvisas. Samtidigt som marknadsdomstolen uppmanar ändringssökanden att komplettera besvären ska den ange vilka påföljderna kan vara om uppmaningen försummas.
6 §
Skriftligt bemötande
Marknadsdomstolen ska uppmana ändringssökandens motpart att skriftligt bemöta besvären inom den tid som marknadsdomstolen bestämmer. I uppmaningen kan marknadsdomstolen bestämma vilken fråga motparten särskilt ska yttra sig om i bemötandet. I samband med uppmaningen ska marknadsdomstolen dessutom delge motparten besvären och de handlingar som fogats till dem.
Marknadsdomstolen får avgöra ärendet även om ändringssökandens motpart inte har inkommit med sitt bemötande inom den utsatta tiden. Samtidigt som marknadsdomstolen uppmanar ändringssökandens motpart att bemöta besvären ska den ange vilka påföljderna kan vara om uppmaningen försummas.
Bemötande behöver dock inte begäras om besvären avvisas eller genast förkastas, eller om det av någon annan orsak är uppenbart onödigt att begära ett bemötande.
7 §
Bemötandets innehåll
I bemötandet, som ska ställas till marknadsdomstolen, ska uppges
1) det ärende som bemötandet gäller,
2) motpartens åsikt om ändringssökandens yrkanden och om grunderna för dem,
3) de grunder som motparten stöder sig på,
4) de bevis som motparten tänker lägga fram och vad som ska styrkas med varje enskilt bevis.
På de uppgifter som lämnas i bemötandet och på undertecknandet tillämpas dessutom 24 § i förvaltningsprocesslagen. Till bemötandet ska fogas de handlingar som motparten åberopar, om de inte har lämnats in till registermyndigheten tidigare.
Marknadsdomstolen kan vid behov ge motparten tillfälle att komplettera sitt bemötande inom den tid som domstolen bestämmer.
8 §
Registermyndighetens utlåtande i ett besvärsärende
Marknadsdomstolen ska be registermyndigheten om ett utlåtande om besvären inom den tid som domstolen bestämmer. Marknadsdomstolen kan i sin begäran bestämma vilken fråga myndigheten särskilt ska yttra sig om i utlåtandet.
Marknadsdomstolen får avgöra ärendet även om registermyndigheten inte har inkommit med sitt utlåtande inom den utsatta tiden. Samtidigt som marknadsdomstolen ber registermyndigheten om ett utlåtande ska den ange vilka påföljderna kan vara om utlåtande inte ges.
Utlåtande behöver dock inte begäras om det är onödigt.
Registermyndigheten ska i sitt utlåtande lägga fram sin uppfattning om de yrkanden som framställs i besvären samt om grunderna för yrkandena. Registermyndigheten ska på marknadsdomstolens begäran ge in de handlingar som det överklagade beslutet grundar sig på och övriga nödvändiga handlingar till domstolen.
9 §
Skriftlig utsaga
Marknadsdomstolen kan uppmana en part eller registermyndigheten att ge in en skriftlig utsaga till domstolen inom den tid som domstolen bestämmer. Marknadsdomstolen ska då bestämma vilken fråga rättegångsparten ska yttra sig om.
Marknadsdomstolen får avgöra ärendet även om rättegångsparten inte har inkommit med sin utsaga inom den utsatta tiden. Samtidigt som marknadsdomstolen uppmanar en rättegångspart att ge in en utsaga ska den ange vilka påföljderna kan vara om utsaga inte ges.
10 §
Förberedelsesammanträde
I samband med förberedelsen får marknadsdomstolen hålla förberedelsesammanträde för att nå de syften med förberedelsen som anges i 4 §.
Förberedelsesammanträdet kan också hållas per telefon eller med hjälp av någon annan lämplig informationsförmedling där de som deltar i sammanträdet kan tala med varandra, om detta är ändamålsenligt med hänsyn till arten och omfattningen av de frågor som ska behandlas vid sammanträdet.
11 §
Handläggningen av ett ärende vid förberedelsesammanträde
Till förberedelsesammanträdet ska marknadsdomstolen kalla parterna och en företrädare för registermyndigheten vid äventyr att utevaro inte hindrar att ärendet handläggs.
På delgivning av en kallelse och på protokollföring vid förberedelsesammanträdet tillämpas 43 § 3 mom. och 45 § i förvaltningsprocesslagen.
12 §
Övriga åtgärder vid förberedelsen
Vid förberedelsen får marknadsdomstolen besluta om ett sakkunnigutlåtande ska inhämtas, en handling eller ett föremål visas upp, syn förrättas eller någon annan nödvändig åtgärd vidtas.
Vid förberedelsen får marknadsdomstolen även besluta om muntlig förhandling ska hållas och om parterna ska höras personligen, samt om vilka vittnen, sakkunniga och andra personer som ska höras i bevissyfte vid den muntliga förhandlingen.
Under förberedelsen ska marknadsdomstolen göra en skriftlig sammanfattning av de yrkanden som framställts i ärendet och grunderna för dem samt av bevisen och vad som ska styrkas med varje enskilt bevis, om detta anses främja förberedelsen. Parterna och registermyndigheten ska ges tillfälle att yttra sig om sammanfattningen.
13 §
Tidsfrist för att lägga fram rättegångsmaterialet
För att förhindra dröjsmål eller av någon annan grundad anledning får marknadsdomstolen uppmana en part att inom en tid som domstolen bestämmer
1) framställa sina yrkanden och grunderna för dem,
2) uppge alla de bevis som parten tänker lägga fram och vad som ska styrkas med varje enskilt bevis,
3) lägga fram alla de skriftliga bevis som parten åberopar.
Den uppmaning som avses i 1 mom. ska ges vid äventyr att parten inte efter denna tid får åberopa nya yrkanden eller omständigheter eller uppge nya bevis, om inte parten gör sannolikt att det finns giltigt skäl för detta.
Om en part önskar åberopa ett nytt yrkande eller en ny omständighet eller uppge nya bevis efter att den tid som avses i 1 mom. har gått ut, ska parten utan dröjsmål meddela marknadsdomstolen detta och samtidigt redogöra för varför han eller hon inte har följt marknadsdomstolens uppmaning.
14 §
Muntlig förhandling
På muntlig förhandling tillämpas 37 och 38 § i förvaltningsprocesslagen.
På handläggning av ett ärende vid muntlig förhandling tillämpas 39, 40 och 43–50 § i förvaltningsprocesslagen. Marknadsdomstolen får dock med samtycke av en part eller registermyndigheten anförtro parten eller myndigheten uppgiften att kalla ett vittne, en sakkunnig eller någon annan som ska höras i bevissyfte till den muntliga förhandlingen, om domstolen anser att det finns grundad anledning till det.
15 §
Underrättelse till registermyndigheten i ett besvärsärende
Marknadsdomstolen ska genast underrätta den behöriga registermyndigheten om att ett besvärsärende har väckts. Underrättelse behöver inte göras i fråga om besvärsärenden som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 10 och 11
punkten eller i fråga om besvärsärenden som avses i 5 § 1 mom. 6 punkten i lagen om patent- och registerstyrelsen.
Marknadsdomstolen ska skicka en kopia av beslutet i ett besvärsärende till den behöriga registermyndigheten och samtidigt meddela om beslutet har vunnit laga kraft.
16 §
Tillämpning av förvaltningsprocesslagen
Till den del något annat inte bestäms i denna lag eller i de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1 eller 5–14 punkten, tillämpas på handläggningen av besvärsärenden i marknadsdomstolen vad som föreskrivs i förvaltningsprocesslagen.
17 § (29.12.2016/1495)
Tillämpning av rättegångsbalken
Om inte något annat följer av denna lag eller, i fråga om ett tvistemål eller ansökningsärende som gäller industriella rättigheter eller upphovsrätt, av någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–10, 13 eller 15 punkten eller i 2 eller 4 mom., tillämpas på handläggningen i marknadsdomstolen av de tvistemål och ansökningsärenden som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt de lagar som anges i de nämnda bestämmelserna samt av de tvistemål som avses i det kapitlets 5 § vad som i rättegångsbalken föreskrivs om handläggningen av tvistemål och ansökningsärenden i tingsrätten.
18 §
Bestämmelser om tvistemål och ansökningsärenden som gäller industriella rättigheter
På handläggningen i marknadsdomstolen av de tvistemål och ansökningsärenden som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–10 och 13 punkten tillämpas i tillämpliga delar utöver 17 § vad som föreskrivs nedan i detta kapitel.
19 §
Skyldighet att anmäla och underrätta
Den som tänker väcka talan om att en sådan registrerad industriell rättighet eller registrering av en industriell rättighet som avses i någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1, 5–9 eller 13 punkten ska ogiltigförklaras, förverkas eller upphävas eller om att rättigheten ska överföras eller tvångslicens som gäller rättigheten i fråga ska meddelas, ska anmäla detta till den behöriga registermyndigheten och dessutom underrätta varje licens- eller panträttsinnehavare som är antecknad i registret om saken. Om en licensinnehavare tänker väcka talan om intrång i den ensamrätt som en registrerad industriell rättighet som avses i någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1, 5–9 eller 13 punkten medför, ska han eller hon på motsvarande sätt underrätta innehavaren av rättigheten om detta.
Den skyldighet att anmäla och underrätta som avses i 1 mom. anses ha fullgjorts när anmälan eller underrättelsen har postats som en rekommenderad försändelse under den adress som antecknats i det register där rättigheten i fråga finns införd.
Om det när talan väcks inte visas att anmälan eller underrättelse har gjorts enligt 1 och 2 mom., ska marknadsdomstolen ge käranden nödvändig tid till detta. Om käranden försitter denna tid, ska talan avvisas.
20 §
Väckande av genkäromål om ogiltigförklaring
Om det i ett mål som gäller intrång i den ensamrätt som en industriell rättighet som avses i någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1, 7–10 eller 13 punkten medför görs en invändning om att registrerad industriell rättighet eller registrering av en industriell rättighet ska ogiltigförklaras, förverkas eller upphävas, ska marknadsdomstolen, om inte talan om detta har väckts, bestämma att talan ska väckas inom en viss tid, vid äventyr att invändningen avvisas. Ett yrkande om att växtförädlarrätt ska förklaras förverkad ska dock framställas hos Evira.
Marknadsdomstolen handlägger och avgör den talan om intrång som avses i 1 mom. och genkäromålet vid samma rättegång. Marknadsdomstolen får dock av särskilda skäl avbryta handläggningen av talan om intrång tills genkäromålet har avgjorts slutligt.
Vad som i 1 och 2 mom. föreskrivs om industriella rättigheter som avses i de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1, 7–10 och 13 punkten gäller i tillämpliga delar även nyttighetsmodeller och kretsmönster för integrerade kretsar. Yrkande på ogiltigförklaring av registreringen av en nyttighetsmodell eller ett kretsmönster för integrerade kretsar ska dock framställas hos Patent- och registerstyrelsen.
Det som föreskrivs i 1 och 2 mom. gäller också i tillämpliga delar när det i ett ärende som gäller intrång i den ensamrätt som ett inarbetat varumärke medför görs en invändning om att varumärket ska förklaras förverkat.
21 §
Fastställelsetalan
Vad som i 19 § föreskrivs om licensinnehavarens skyldigheter när denne tänker väcka talan om intrång i en industriell rättighet som grundar sig på registrering och avses i någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1, 5–9 eller 13 punkten, gäller i tillämpliga delar också mål där en fastställelsetalan förs om den ensamrätt som den industriella rättigheten medför existerar eller käranden åtnjuter skydd mot annan på grundval av den ensamrätten.
Vad som i 20 § 1 och 2 mom. föreskrivs om mål som gäller intrång i industriella rättigheter som avses i de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1, 7–10 och 13 punkten, gäller i tillämpliga delar också mål där en fastställelsetalan förs om den ensamrätt som den industriella rättigheten medför existerar eller om käranden åtnjuter skydd mot annan på grundval av den ensamrätten. Ett yrkande om att växtförädlarrätt ska förklaras förverkad ska dock framställas hos Evira. Vad som i detta moment föreskrivs om industriella rättigheter som avses i de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1, 7–10 och 13 punkten gäller i tillämpliga delar även nyttighetsmodeller och kretsmönster för integrerade kretsar. Yrkande på ogiltigförklaring av registreringen av en nyttighetsmodell eller ett kretsmönster för en integrerad krets ska dock framställas hos Patent- och registerstyrelsen.
Vad som i 20 § 4 mom. föreskrivs om mål som gäller intrång i den ensamrätt som ett inarbetat varumärke medför gäller i tillämpliga delar också mål där en fastställelsetalan förs om den nämnda ensamrätten existerar eller om käranden åtnjuter skydd mot annan på grundval av den ensamrätten.
22 §
Registermyndighetens utlåtande i tvistemål och ansökningsärenden
Marknadsdomstolen får be den behöriga registermyndigheten om ett utlåtande i ett tvistemål eller ansökningsärende som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–10 och 13 punkten.
I begäran om utlåtande ska marknadsdomstolen specificera de frågor som ska tas upp i utlåtandet.
23 §
Anmälan till registermyndigheten i ett tvistemål
Marknadsdomstolen ska skicka en kopia av avgörandet i ett tvistemål som avses i de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–10 och 13 punkten till den behöriga registermyndigheten och samtidigt meddela om avgörandet har vunnit laga kraft.
Genom förordning av justitieministeriet föreskrivs vid behov om marknadsdomstolens skyldighet att göra anmälan om sina avgöranden i tvistemål som avses i 1 mom. genom att registrera uppgifter om avgörandena i registret över avgöranden och meddelanden om avgöranden i justitieförvaltningens riksomfattande informationssystem eller genom att överföra uppgifterna till Rättsregistercentralen för förmedling till den behöriga registermyndigheten. På registreringen och överföringen tillämpas lagen om justitieförvaltningens riksomfattande informationssystem (372/2010) och vad som föreskrivs med stöd av den.
24 §
Europeiskt patent och skyddssystemen för industriella rättigheter inom Europeiska unionen
Vad som bestäms ovan i detta kapitel om handläggning i marknadsdomstolen av tvistemål och ansökningsärenden som gäller patent, tillämpas även på handläggningen av ärenden som gäller europeiskt patent enligt 70 f § i patentlagen. Vad som bestäms i 19, 22 och 23 § om behörig registermyndighet ska tillämpas på Patent- och registerstyrelsen.
Bestämmelser om handläggningen av ett tvistemål eller ansökningsärende som gäller gemenskapsformgivning eller ett gemenskapsvarumärke och som hör till marknadsdomstolen finns i rådets förordning (EG) nr 6/2002 om gemenskapsformgivning och rådets förordning (EG) nr 207/2009 om gemenskapsvarumärken. På handläggningen av dessa mål och ärenden i marknadsdomstolen tillämpas dessutom i tillämpliga delar vad som föreskrivs i 17, 18 och 20 § samt i 21 § 2 mom.
Bestämmelser om handläggningen av ett tvistemål eller ansökningsärende som gäller gemenskapens växtförädlarrätt och som hör till marknadsdomstolen finns i rådets förordning (EG) nr 2100/94 om gemenskapens växtförädlarrätt. På handläggningen av dessa mål och
ärenden i marknadsdomstolen tillämpas dessutom i tillämpliga delar vad som föreskrivs i 17, 18 och 20 § samt i 21 § 2 mom.
5 kap
Handläggning av marknadsrättsliga ärenden
1 §
Hur ett marknadsrättsligt ärende väcks
Ett marknadsrättsligt ärende väcks genom att en skriftlig ansökan ges in till marknadsdomstolen.
2 §
Vem som har rätt att väcka ett ärende
Ansökan enligt 1 § får göras av
1) konsumentombudsmannen i ärenden som avses i konsumentskyddslagen, utom i ärenden som avses i 2 kap. 18 § i den lagen, där ansökan får göras av näringsidkaren,
2) konsumentombudsmannen i ärenden som avses i lagen om Konkurrens- och konsumentverket,
3) konsumentombudsmannen eller den näringsidkare mot vilken konsumentombudsmannens förbud riktas i ärenden som avses i 13 § 1 mom. i lagen om indrivning av fordringar och, i ärenden som avses i 13 § 2 mom. i den lagen, den näringsidkare som ett förfarande som strider mot 4 , 4 a, 4 b eller 7 § i den lagen riktas mot, eller en registrerad förening som bevakar näringsidkarnas intressen,
4) konsumentombudsmannen i ärenden som avses i betaltjänstlagen,
5) en revisor som granskar sparkasseverksamhet eller en registrerad förening som bevakar medlemsplacerarnas intressen och av vars medlemmar minst hälften är medlemsplacerare, i ärenden som avses i lagen om andelslag,
6) en registrerad förening som bevakar näringsidkarnas intressen eller den näringsidkare eller upphandlande enhet mot vilken tillämpningen av ett avtalsvillkor eller avtalspraxis riktas, i ärenden som avses i lagen om reglering av avtalsvillkor mellan näringsidkare,
7) en utländsk organisation eller myndighet i ärenden som avses i lagen om gränsöverskridande förbudsförfarande, enligt vad som föreskrivs närmare i den lagen, (29.12.2016/1495)
8) en fysisk eller juridisk person på vilken ett avtalsvillkor eller förfarande som avses i 65 § i lagen om kollektiv förvaltning av upphovsrätt skulle tillämpas eller en registrerad förening som bevakar näringsidkarnas intressen och som har förhandlat fram avtalet i fråga för två eller flera näringsidkare som den representerar, i ärenden som gäller meddelande av förbud enligt 66 § i den lagen. (29.12.2016/1495)
I ärenden som gäller meddelande av ett förbud som avses i 6 § i lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet får ansökan enligt 1 § i detta kapitel göras av den näringsidkare som ett i 1–3
§ i den lagen avsett förfarande riktas mot eller vars verksamhet det kan skada eller vars affärshemlighet, tekniska förebild eller tekniska anvisning en annan näringsidkare har utnyttjat eller röjt i strid med 4 § i den lagen, eller av en registrerad förening som bevakar näringsidkarnas intressen.
I ärenden som avses i 121 a och 121 b § i kommunikationsmarknadslagen och som gäller meddelande av ett förbud eller åläggande att stänga ett nummer eller en tjänst får ansökan enligt 1 § i detta kapitel göras av det teleföretag som Kommunikationsverkets eller konsumentombudsmannens beslut riktar sig mot, samt i ärenden som avses i 121 b § och som gäller åläggande att stänga ett nummer eller en tjänst även av den tjänsteleverantör som tillhandahåller den tjänst vars användning hindras.
I ärenden som avses i 330 § 2 mom. i informationssamhällsbalken får ansökan enligt 1 § i detta kapitel göras av konsumentombudsmannen. (29.12.2016/1495)
En ansökan som gäller utdömande av vite som ett förbud har förenats med får dock göras av
1) konsumentombudsmannen i ärenden som avses i 2 kap. 18 § i konsumentskyddslagen,
2) konsumentombudsmannen i ärenden som gäller vite som konsumentombudsmannen förelagt i ärenden enligt 13 § 1 mom. i lagen om indrivning av fordringar,
3) Kommunikationsverket i ärenden som gäller vite som Kommunikationsverket har förelagt i ett ärende som avses i kommunikationsmarknadslagen samt, på motsvarande sätt, konsumentombudsmannen i ärenden som gäller vite som konsumentombudsmannen har förelagt i ett ärende som avses i den lagen.
Bestämmelser om vem som har rätt att väcka ärenden som avses i lotterilagen, alkohollagen och tobakslagen utfärdas särskilt.
KommunikationsmarknadsL 393/2003 har upphävts genom Informationssamhällsbalk 917/2014. Se Informationssamhällsbalk 917/2014 42 kap 336 §.
3 § (29.12.2016/1495)
Subsidiär rätt att väcka ärenden
Om konsumentombudsmannen vägrar att till marknadsdomstolen föra ett ärende som avses i konsumentskyddslagen, lagen om Konkurrens- och konsumentverket, 13 § 1 mom. i lagen om indrivning av fordringar eller 330 § 2 mom. i informationssamhällsbalken och som gäller förbud mot en marknadsföringsåtgärd, ett avtalsvillkor eller ett indrivningsförfarande, får ansökan enligt 1 § göras av en registrerad förening som bevakar löntagarnas och konsumenternas intressen.
4 §
Ansökan
I ansökan ska uppges
1) sökandens preciserade yrkande,
2) de omständigheter som yrkandet baserar sig på,
3) i den mån det är möjligt de bevis som sökanden har för avsikt att lägga fram till stöd för sin ansökan och vad han eller hon har för avsikt att styrka med varje enskilt bevis,
4) ett yrkande om ersättning för rättegångskostnaderna i ett mål eller ärende som gäller påförande av förbud enligt 6 § i lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet, om sökanden anser det befogat.
Om ärendet väcks efter ett myndighetsbeslut ska till ansökan även fogas beslutet i original eller som kopia samt ett bevis över dagen för delfåendet av beslutet.
I ansökan ska uppges parternas namn och hemorter samt hur parternas lagliga företrädare eller ombud kan nås och den postadress samt en eventuell annan adress till vilken kallelser, uppmaningar och meddelanden som gäller målet eller ärendet kan sändas (processadress). Marknadsdomstolen ska också på lämpligt sätt meddelas hur parterna kan nås per telefon och på något annat sätt. Om någon av uppgifterna ändras senare, ska sökanden meddela marknadsdomstolen detta utan dröjsmål.
Ansökan ska undertecknas av parten eller, om parten inte själv har uppsatt den, av den som har gjort det. Denna person ska samtidigt uppge sitt yrke och sin boningsort.
5 §
Förberedelse
Förberedelsen av ett ärende börjar när ansökan kommer in till marknadsdomstolen. Förberedelsen kan vara skriftlig eller muntlig.
Vid förberedelsen ska klarläggas
1) parternas yrkanden och grunderna för dem,
2) vad parterna är oense om,
3) vilka bevis som kommer att läggas fram och vad som ska styrkas med varje enskilt bevis.
6 §
Delgivning av ansökan
Marknadsdomstolen ska delge ansökan den näringsidkare eller person som yrkandet riktas mot. Om ansökan gäller ett beslut eller ett föreläggande av en myndighet, ska ansökan dessutom delges den myndighet vars beslut eller föreläggande ansökan gäller.
Marknadsdomstolen ska i delgivningen uppmana mottagaren att skriftligt bemöta ansökan inom utsatt tid. I bemötandet ska mottagaren
1) yttra sig om sökandens yrkande och grunderna för yrkandet,
2) nämna de fakta som bemötandet baserar sig på,
3) i den mån det är möjligt uppge de bevis som mottagaren har för avsikt att lägga fram till stöd för sitt bemötande och vad som ska styrkas med varje enskilt bevis,
4) uppge ett yrkande om ersättning för rättegångskostnaderna i ett mål eller ärende som gäller meddelande av förbud enligt 6 § i lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet, om mottagaren anser det befogat.
Marknadsdomstolen kan dessutom uppmana mottagaren att yttra sig om någon särskild fråga.
I delgivningen ska mottagaren uppmanas att lämna uppgifter om hur mottagarens lagliga företrädare eller ombud kan nås och att också uppge den postadress samt en eventuell annan adress till vilken kallelser, uppmaningar och meddelanden som gäller målet kan sändas (processadress). I delgivningen ska meddelas att en handling kan delges parten genom att den sänds till den processadress som parten har uppgett i bemötandet. Mottagaren ska också på lämpligt sätt meddela marknadsdomstolen hur mottagaren själv kan nås per telefon och på något annat sätt. Om någon av uppgifterna ändras senare, ska mottagaren meddela marknadsdomstolen detta utan dröjsmål.
I delgivningen ska dessutom meddelas att ett bemötande ska undertecknas av parten eller, om parten inte själv har uppsatt det, av den som har gjort det och att denna person ska uppge sitt yrke och sin hemort.
Delgivningen ska verkställas på det sätt som bestäms i 11 kap. 3, 3 b och 4 §, 5 § 1 mom. samt 7–10 § i rättegångsbalken.
7 §
Delgivning av en ansökan som gäller meddelande av förbud enligt 6 § i lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet
Marknadsdomstolen ska delge konsumentombudsmannen en ansökan som avses i 2 § 2 mom.
8 §
Delgivning av en ansökan i vissa andra fall
Marknadsdomstolen ska delge andelslagets revisor som granskar sparkassan en ansökan av en förening som avses i 2 § 1 mom. 5 punkten.
Marknadsdomstolen ska delge konsumentombudsmannen, Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården eller Kommunikationsverket en ansökan av en utländsk organisation eller myndighet som avses i 2 § 1 mom. 7 punkten i ärenden som hör till respektive tillsynsmyndighet. Myndigheten i fråga ska ges tillfälle att bli hörd, om inte detta i onödan fördröjer avgörandet av ärendet.
9 §
Handläggning av ett yrkande på temporärt förbud
Ett yrkande på att ett temporärt förbud ska meddelas får handläggas i skriftligt förfarande.
Ett yrkande av konsumentombudsmannen på att ett temporärt förbud ska meddelas i ett ärende som avses i konsumentskyddslagen, lagen om Konkurrens- och konsumentverket, 13 § 1 mom. i lagen om indrivning av fordringar eller 330 § 2 mom. i informationssamhällsbalken får avgöras även om yrkandet inte har kunnat delges den som yrkandet riktar sig mot. (29.12.2016/1495)
10 §
Sammanträde
Marknadsdomstolen ska hålla sammanträde i marknadsrättsliga ärenden.
Sammanträde behöver dock inte hållas till den del ett ärende avvisas eller avskrivs eller förlikning stadfästs i det. Marknadsdomstolen får även avgöra ett ärende utan att hålla sammanträde, om ärendet är av sådan art att ett sammanträde inte är nödvändigt för att det ska kunna avgöras och ingen av parterna motsätter sig att ärendet avgörs i ett skriftligt förfarande.
Marknadsdomstolen får besluta att handläggningen av ett ärende efter förberedelsen ska fortsätta på det sätt som i 6 kap. i rättegångsbalken bestäms om huvudförhandling i tvistemål. I annat fall får ärendet vid sammanträdet handläggas så att endast någon eller några frågor utreds. Efter sammanträdet får handläggningen av ärendet då fortsätta i kansliet eller vid ett nytt sammanträde.
11 §
Kallelse till sammanträde
Till marknadsdomstolens sammanträde ska kallas sökanden och motparten samt övriga personer och tillsynsmyndigheter i partsställning. Om ärendet har väckts på ansökan av en näringsidkare enligt 2 kap. 18 § i konsumentskyddslagen är konsumentombudsmannen den tillsynsmyndighet som ska kallas till sammanträdet.
Om sökanden uteblir från sammanträdet, avskrivs ärendet. Om motparten uteblir får ärendet avgöras trots utevaron.
Kallelsen till sammanträde delges i enlighet med 11 kap. 3, 3 a, 3 b och 4 §, 5 § 1 mom. samt 7– 10 § i rättegångsbalken.
12 §
Utredning av ärenden
Marknadsdomstolen får skaffa upplysningar på eget initiativ i ett ärende och ålägga en näringsidkare att lämna sådana uppgifter som behövs för att ärendet ska kunna utredas. Ingen får dock förpliktas att röja en affärs- eller yrkeshemlighet om det inte finns särskilda skäl. Ett åläggande kan förenas med vite.
13 §
Förbud mot och avbrytande av verkställighet
Om det i en ansökan är fråga om en myndighets beslut eller föreläggande får marknadsdomstolen, när det finns skäl för det, innan ansökan avgörs bestämma att myndighetens beslut eller föreläggande inte tills vidare ska verkställas eller att verkställigheten ska avbrytas.
Ett ärende enligt 1 mom. som gäller förbud mot och avbrytande av verkställighet kan handläggas i skriftligt förfarande.
14 §
Beslut
Ett avgörande av marknadsdomstolen i ett ärende som avses i detta kapitel är ett beslut. I beslutet, som utformas som en separat handling, ska anges
1) domstolens namn samt den dag då beslutet meddelas eller avkunnas,
2) parternas namn,
3) en redogörelse för parternas yrkanden och bemötanden samt grunderna för dem,
4) en förteckning över de personer som blivit hörda i bevissyfte och över övriga framlagda bevis,
5) motiveringarna,
6) slutsatsen,
7) namnet på de ledamöter som har tagit del i avgörandet av målet och deras tjänsteställning, och huruvida omröstning har skett.
Om beslutet har fattats genom omröstning ska till beslutet fogas de skiljaktiga meningarna.
Om beslutet innehåller ett förbud eller ett föreläggande att vidta en rättelseåtgärd, ska i beslutet anges vem förbudet eller föreläggandet gäller och den tidpunkt från vilken förbudet eller föreläggandet ska iakttas.
15 §
Ersättning av statens medel
Till den som hörts i marknadsdomstolen som vittne eller sakkunnig i ärenden som avses i konsumentskyddslagen, lagen om Konkurrens- och konsumentverket, 13 § 1 mom. i lagen om indrivning av fordringar, lagen om gränsöverskridande förbudsförfarande och 330 § 2 mom. i informationssamhällsbalken betalas ersättning av statens medel enligt vad som föreskrivs i lagen om bestridande av bevisningskostnader med statens medel (666/1972). (29.12.2016/1495)
Marknadsdomstolen kan i sitt beslut ålägga en annan part än konsumentombudsmannen samt en utländsk myndighet eller organisation som avses i 2 § 1 mom. 7 punkten att ersätta staten för kostnader enligt 1 mom. som har betalts av statens medel.
16 §
Rättegångskostnader och avgifter
Parterna svarar själva för sina rättegångskostnader i marknadsdomstolen i de ärenden som avses i detta kapitel. I ärenden som gäller meddelande av förbud enligt 6 § i lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet tillämpas dock rättegångsbalkens bestämmelser om ersättning för rättegångskostnader.
Bestämmelser om de avgifter som tas ut i marknadsdomstolen utfärdas särskilt. Av parterna och av dem som har kallats att höras tas expeditionslösen för protokollsutdrag eller beslut inte ut.
17 §
Tillämpning av rättegångsbalken
Till den del något annat inte bestäms i denna lag eller i de lagar som nämns i 1 kap. 6 §, ska de marknadsrättsliga ärenden som avses i detta kapitel i övrigt i tillämpliga delar handläggas i marknadsdomstolen på det sätt som i rättegångsbalken bestäms om handläggning av tvistemål.
6 kap
Särskilda bestämmelser
1 §
Handläggning av tvistemål som gäller industriella rättigheter och upphovsrätt i samma rättegång
Tvistemål mellan samma eller olika parter och som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–10, 13 och 15 punkten samt i 2 och 4 mom. kan handläggas i samma rättegång, om detta främjar utredningen av målen. (29.12.2016/1495)
Marknadsdomstolen kan, om det finns orsak till det, avskilja de mål som avses i 1 mom. för att handläggas separat.
2 § (29.12.2016/1495)
Handläggning av ett tvistemål som gäller industriella rättigheter och upphovsrätt och ett annat tvistemål i samma rättegång
Ett tvistemål som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–10, 13 eller 15 punkten eller i 2 eller 4 mom. och ett tvistemål enligt 5 § i det kapitlet ska handläggas i samma rättegång.
Om talan enligt 1 kap. 5 § 2 mom. väcks efter att förberedelsen i ett tvistemål som avses i det kapitlets 4 § 1 mom. 1–10, 13 eller 15 punkt eller i 2 eller 4 mom. har förklarats avslutad i enlighet med 5 kap. 28 § 1 mom. i rättegångsbalken, får marknadsdomstolen handlägga
tvistemålen separat, om de inte utan olägenhet kan handläggas i samma rättegång. Marknadsdomstolen kan förfara på samma sätt om talan enligt 1 kap. 5 § 2 mom. väcks efter att den tid som enligt 5 kap. 22 § i rättegångsbalken har satts ut för en part har löpt ut.
3 §
Handläggning av ett tvistemål som gäller industriella rättigheter eller upphovsrätt och ett marknadsrättsligt ärende i samma rättegång
Ett tvistemål som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–10, 13 eller 15 punkten eller i 2 eller 4 mom. och ett marknadsrättsligt ärende får handläggas i samma rättegång, om de har anknytning till varandra och kan handläggas tillsammans utan olägenhet. (29.12.2016/1495)
Efter att marknadsdomstolen har bestämt att mål och ärenden som avses i 1 mom. ska handläggas i samma rättegång, fortsätter handläggningen på det sätt som föreskrivs om handläggning av tvistemål. Trots detta tillämpas vad som föreskrivs i 5 kap. 2 och 3 §, 6 § 1 mom. samt 7–9, 13, 15 och 16 §.
Om det finns orsak till det, får marknadsdomstolen skilja åt mål och ärenden som avses i 1 mom. och behandla dem som olika mål och ärenden.
4 §
Handläggning av marknadsrättsliga ärenden i samma rättegång
Marknadsrättsliga ärenden mellan samma eller olika parter får handläggas i samma rättegång, om det främjar utredningen av ärendena.
Om det finns orsak till det, får marknadsdomstolen skilja åt ärenden som avses i 1 mom. och behandla dem som olika ärenden.
5 §
Rättegångens offentlighet
Bestämmelser om rättegångens offentlighet i marknadsdomstolen i konkurrens- och tillsynsärenden, i upphandlingsärenden samt i besvärsärenden finns i lagen om offentlighet vid rättegång i förvaltningsdomstolar (381/2007). Bestämmelser om rättegångens offentlighet i marknadsdomstolen finns i övrigt i lagen om offentlighet vid rättegång i allmänna domstolar (370/2007).
6 § (25.8.2016/678)
En snabb rättegång, behandlingsordningen och brådskandeförklaring
Målen och ärendena i marknadsdomstolen ska behandlas utan ogrundat dröjsmål och inom en skälig tid.
Om inte något annat föreskrivs särskilt, ska målen och ärendena i marknadsdomstolen behandlas i den ordning som de blir anhängiga, om det inte finns orsak att avvika från den ordningen
särskilt med hänsyn till hur länge behandlingen av målet eller ärendet varar, målets eller ärendets art och dess betydelse för parten.
På skriftlig ansökan av en rättegångspart kan marknadsdomstolen besluta att målet eller ärendet förklaras brådskande, om det finns synnerligen vägande skäl för att behandla målet eller ärendet före andra mål eller ärenden med beaktande av hur länge rättegången pågår, målets eller ärendets art och dess betydelse för parten samt de övriga grunderna för brådskandeförklaring. På ansökan om brådskandeförklaring och på behandlingen av ansökan i marknadsdomstolen tillämpas 19 kap. i rättegångsbalken. Bestämmelser om marknadsdomstolens domförhet vid avgörande av en ansökan om brådskandeförklaring finns i 1 a kap. 6 §. I marknadsdomstolens beslut om att förklara ett mål eller ärende brådskande får ändring inte sökas separat.
7 §
Meddelande eller avkunnande av beslut i förvaltningsprocessärenden
I konkurrens- och tillsynsärenden, upphandlingsärenden och besvärsärenden meddelar marknadsdomstolen sitt beslut efter att beslutsöverläggningen har avslutats.
I ärenden där marknadsdomstolen håller muntlig förhandling, får beslut trots det som sägs i 1 mom. även avkunnas efter att beslutsöverläggningen har avslutats. När beslutet avkunnas ska motiveringen till det och utgången i ärendet meddelas, om det inte är nödvändigt att beslutet avkunnas i sin helhet. Om parterna samtycker till det kan motiveringen då uppges endast i huvuddrag. Om det har röstats om beslutet, ska detta meddelas när beslutet avkunnas.
Det slutliga beslutet ska meddelas inom 30 dagar efter att den muntliga förhandlingen avslutades. Om beslutet av särskilda skäl inte kan meddelas inom denna tid, ska det meddelas så snart som möjligt. När ett ärende avgörs utan att det hålls muntlig förhandling, ska beslutet meddelas utan dröjsmål.
På delgivning av beslut tillämpas 55 § i förvaltningsprocesslagen.
8 §
Avkunnande eller meddelande av avgöranden i andra mål och ärenden
I tvistemål och ansökningsärenden som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt de lagar som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–10, 13 och 15 punkten och i 2 och 4 mom., i tvistemål enligt det kapitlets 5 § och i marknadsrättsliga ärenden avkunnas marknadsdomstolens avgörande efter att beslutsöverläggningen har avslutats eller meddelas avgörandet i marknadsdomstolens kansli. Ett avgörande som har avkunnats dateras dagen för avkunnandet och ett avgörande som har meddelats i kansliet dateras den dag då det finns tillgängligt för parterna. (29.12.2016/1495)
När avgörandet avkunnas ska motiveringen till det och domslutet eller slutsatsen meddelas, om det inte är nödvändigt att avgörandet avkunnas i sin helhet. Om parterna samtycker till det kan motiveringen då uppges endast i huvuddrag. Om det har röstats om avgörandet, ska detta meddelas när avgörandet avkunnas.
Domen och det slutliga beslutet ska meddelas inom 30 dagar från den dag då huvudförhandlingen eller sammanträdet avslutades. Om avgörandet av särskilda skäl inte kan
meddelas inom denna tid, ska det meddelas så snart som möjligt. När ett ärende avgörs utan att det hålls huvudförhandling eller sammanträde, ska avgörandet meddelas utan dröjsmål.
Marknadsdomstolen ska sända ett exemplar av sitt avgörande till alla parterna. Dessa exemplar får sändas med posten, om inte något annat delgivningssätt anses nödvändigt.
7 kap
Sökande av ändring i marknadsdomstolens avgöranden
1 §
Sökande av ändring i konkurrens- och tillsynsärenden och upphandlingsärenden
Ändring i ett beslut av marknadsdomstolen i ett konkurrens- eller tillsynsärende eller upphandlingsärende får sökas genom besvär hos högsta förvaltningsdomstolen på det sätt som bestäms i de lagar som nämns i 1 kap. 2 och 3 §.
2 §
Sökande av ändring i besvärsärenden
Ändring i ett beslut av marknadsdomstolen i ett besvärsärende får sökas genom besvär hos högsta förvaltningsdomstolen endast om högsta förvaltningsdomstolen meddelar besvärstillstånd. Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av marknadsdomstolens beslut.
Om ändring inte kan sökas inom föreskriven tid i ett ärende som avses i 1 mom. på grund av laga förfall eller av något annat godtagbart skäl, ska marknadsdomstolen på ansökan sätta ut en ny tid för ändringssökande. Ansökan om ny tid ska göras skriftligt hos marknadsdomstolen innan den ursprungliga tiden har löpt ut. Till ansökan ska fogas en utredning om det förhinder som drabbat sökanden eller om annat skäl för ansökan.
På anförande av besvär tillämpas i övrigt vad som föreskrivs i förvaltningsprocesslagen.
3 §
Handläggning av besvärsärenden i högsta förvaltningsdomstolen
På handläggningen i högsta förvaltningsdomstolen av ett ärende som avses i 2 § tillämpas i tillämpliga delar 4 kap. 13 § och 15 § 2 mom.
4 §
Sökande av ändring i tvistemål och ansökningsärenden som gäller industriella rättigheter och upphovsrätt samt i marknadsrättsliga ärenden
Ändring i ett avgörande av marknadsdomstolen i ett tvistemål eller ansökningsärende som hör till marknadsdomstolens behörighet enligt någon lag som nämns i 1 kap. 4 § 1 mom. 1–10, 13 eller 15 punkten eller i 2 eller 4 mom., i ett tvistemål enligt 1 kap. 5 § samt i ett marknadsrättsligt ärende får sökas genom besvär hos högsta domstolen, om högsta domstolen meddelar besvärstillstånd med stöd av 30 kap. 3 § i rättegångsbalken. (29.12.2016/1495)
Besvärsskriften, som ska innehålla tillståndsansökan och de besvär som anförs, ska tillsammans med marknadsdomstolens avgörande lämnas in till marknadsdomstolens registratorskontor. På förfarandet vid sökande av besvärstillstånd och behandlingen av ärendet tillämpas i övrigt vad som i 30 kap. i rättegångsbalken bestäms om fullföljd i ärenden som hovrätten handlagt i andra instans.
Marknadsdomstolens avgörande verkställs på det sätt som föreskrivs om verkställighet av en lagakraftvunnen dom. Högsta domstolen kan emellertid bestämma att ett avgörande inte får verkställas tills vidare eller att en påbörjad verkställighet inte får fortgå.
Vid extraordinärt ändringssökande som gäller ett mål eller ärende som avses i denna paragraf iakttas i tillämpliga delar vad som i 31 kap. i rättegångsbalken bestäms om tvistemål, dock så att även klagan ska anföras hos högsta domstolen.
5 § Handläggning i högsta domstolen av tvistemål och ansökningsärenden som gäller industriella rättigheter
På handläggningen i högsta domstolen av ett tvistemål eller ansökningsärende som avses i 4 kap. 18 § tillämpas det kapitlets 20 §, 21 § 2 och 3 mom. samt 22–24 § i tillämpliga delar.
8 kap
Ikraftträdande
1 § Ikraftträdande
Denna lag träder i kraft den 1 september 2013.
Genom denna lag upphävs lagen om behandling av vissa marknadsrättsliga ärenden (1528/2001).
Om det i någon annan lag eller i förordning hänvisas till lagen om behandling av vissa marknadsrättsliga ärenden, ska motsvarande bestämmelse i denna lag tillämpas.
2 § Övergångsbestämmelser
Ett mål eller ärende som har blivit anhängigt i marknadsdomstolen innan denna lag träder i kraft handläggs enligt de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet.
Åtgärder som krävs för verkställigheten av denna lag får vidtas innan lagen träder i kraft.
RP 124/2012, LaUB 15/2012, RSv 158/2012
Ikraftträdelsestadganden:
9.8.2013/594:
Denna lag träder i kraft den 1 september 2013.
RP 20/2013, EkUB 17/2013, MiUU 7/2013, RSv 88/2013, Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 714/2009 (32009R0714); EUT L 211, 14.8.2009, s. 15, Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 715/2009 (32009R0715); EUT L 211, 14.8.2009, s. 36,
Europaparlamentets och rådets direktiv 2009/72/EG (32009L0072); EUT L 211, 14.8.2009 s. 55, Europaparlamentets och rådets direktiv 2009/73/EG (32009L0073); EUT L 211, 14.8.2009 s. 94
17.1.2014/23:
Denna lag träder i kraft den 1 juli 2014.
RP 89/2013, EkUB 26/2013, RsV 133/2013
29.6.2016/554:
Denna lag träder i kraft den 15 augusti 2016.
RP 15/2016, ShUB 7/2016, RSv 83/2016
25.8.2016/678:
Denna lag träder i kraft den 1 januari 2017.
Om det någon annanstans i lagstiftningen hänvisas till en sådan bestämmelse i lagen om marknadsdomstolen (99/2013) som gällde vid ikraftträdandet av denna lag, ska motsvarande bestämmelse i denna lag tillämpas i stället för den bestämmelsen.
RP 7/2016, LaUB 8/2016, RSv 99/2016
29.12.2016/1495:
Denna lag träder i kraft den 1 januari 2017.
Fotnoten (1495/2016) har tillfogats som rättelse.
RP 119/2016, KuUB 14/2016, RSv 204/2016, Europaparlamentets och rådets direktiv 2014/26/EU (32014L0026); EUT L 84, 20.3.2014, s. 72