PATENTS ACT
(Unofficial translation)
No. 550 of December 15, 1967, as amended by Acts No. 575/71 of 2 July 1971, No.
407/80 of 6 June 1980, No. 387/85 of 10 May 1985 , No. 801/91 of 10 May 1991, No.
577/92 of 26 June 1992, No. 1034/92 of 13 November 1992, No. 1409/92 of 18
December 1992, No. 593/94 of 28 June 1994, No. 717/95 of 21 April 1995, No. 1695/95
of 22 December 1995, No. 243/97 of 21 March 1997, No. 650/00 of 30 June 2000, No.
990/04 of 19 November 2004, No. 896/05 of 18 November 2005, 295/06 of 21 April
2006 and 684/2006 of 21 July 2006.
Chapter 1
General Provisions
Section 1 (30.6.2000/650)
Anyone who has, in any field of technology, made an invention which is susceptible of
industrial application, or his or her successor in title, is entitled, on application, to a
patent and thereby to the exclusive right to exploit the invention commercially, in
accordance with this Act.(18.11.2005/896)
The following, as such, shall not be regarded as inventions:
(1) Discoveries, scientific theories and mathematical methods;
(2) aesthetic creations:
(3) schemes, rules and methods for performing mental acts, playing games or doing
business, and programs for computers;
(4) presentations of information.
Methods for surgical or therapeutic treatment or diagnostic methods, practiced on
humans or animals, shall not be regarded as inventions. This provision shall not,
however, preclude the grant of patents for products, including substances and
compositions, for use in any of these methods.
Patents shall not be granted for plant or animal varieties. Inventions which concern
plants or animals shall nevertheless be patentable if the technical feasibility of the
invention is not confined to a particular plant or animal variety. The concept of plant
variety within the meaning of this Act is defined by Article 5 of Council Regulation
(EC) No 2100/94 on Community plant variety rights.
Patents shall not be granted for essentially biologial processes for the production of
plants or animals. For the purposes of this Act a process for the production of plants or
animals shall be considered essentially biological if it consists entirely of natural
phenomena such as crossing or selection. What is said above shall be without prejudice
to the patentability of inventions which concern a microbiological or other technical
process or a product obtained by means of such a process. For the purposes of this Act
'microbiological process' means any process involving or performed upon or resulting in
microbiological material.
Inventions shall be patentable even if they concern a product consisting of or containing
biological material or a process by means of which biological material is produced,
processed or used. Biological material which is isolated from its natural environment or
produced by means of a technical process may be the subject of an invention even if it
previously occurred in nature. For the purposes of this Act 'biological material' means
any material containing genetic information and capable of reproducing itself or being
reproduced in a biological system.
Section 1 a (30.6.2000/650)
The human body, at the various stages of its formation and development, and the simple
discovery of one of its elements, including the sequence or partial sequence of a gene,
cannot constitute patentable inventions.
An element isolated from the human body or otherwise produced by means of a
technical process, including the sequence or partial sequence of a gene, may, without
prejudice to the provisions of subsection (1), where the requirements for patentability
are fulfilled, constitute a patentable invention, even if the structure of that element is
identical to that of a natural element.
Section 1 b (30.6.2000/650)
Patents shall not be granted for inventions the commercial exploitation of which would
be contrary to ordre public or morality.
The commercial exploitation of an invention may not be considered to be contrary to
ordre public or morality merely because it is prohibited by law or regulation.
For the purposes of subsection (1), the following inventions, in particular, shall be
considered unpatentable:
1) processes for cloning human beings;
2) processes for modifying the germ line genetic identity of human beings;
3) uses of human embryos for industrial or commercial purposes;
4) processes for modifying the genetic identity of animals which are likely to cause them
suffering without any substantial medical benefit to man or animal, and also animals
resulting from such processes.
Section 2 (6.6.1980/407)
Patents may only be granted for inventions which are new in relation to what was known
before the date of filing of the patent application and which also differ essentially from
them. (18.11.2005/896)
Everything made available to the public in writing, in lectures, by public use or
otherwise is considered as known. Also, the contents of a patent application filed in this
country before said filing date are considered as known if that application becomes
available to the public pursuant to Section 22. Similarly, the contents of a utility model
application filed in this country before the filing date of the patent application are
deemed to have become known if the utility model application becomes available to the
public pursuant to Section 18 of the Act on Utility Model Rights (800/1991). The
condition in subsection (1) that the invention must differ essentially from what was
known before the filing date of the patent application, does not, however, apply in
respect of the contents of such patent or utility model applications. (18.11.2005/896)
Applications referred to in Chapter 3 shall, for the purposes of subsection (2), in certain
cases have the same effect as patent applications filed in this country, pursuant to
provisions laid down in Sections 29 and 38.
The provision in subsection (1) above, requiring that an invention be new, shall not
preclude the grant of patents for known substances or compositions for use in a method
referred to in Section l (3), provided that the use of the substance or composition is not
known for such method.
Patents may be granted, however, for inventions made available to the public within the
six months preceding the filing date of the application if disclosure was the result of:
(1) an evident abuse in relation to the applicant or his predecessor in title; or
(2) the fact that the applicant or his predecessor in title had displayed the invention at an
official, or officially recognized, international exhibition falling within the terms of the
Convention on International Exhibitions signed at Paris on November 22, 1928 (Finnish
Treaty Series 36/37).
Section 3 (6.6.1980/407) The exclusive right conferred by a patent shall imply, with the
exceptions stated below, that no one may exploit an invention, without the proprietor's
consent, by:
(1) making, offering, putting on the market or using a product protected by the patent, or
importing or possessing such product for these purposes;
(2) using a process protected by the patent, or offering such process for use in this
country if he knows or if it is evident from the circumstances that the use of the process
is prohibited without the consent of the proprietor of the patent;
(3) offering, putting on the market or using a product obtained by a process protected by
the patent or importing or possessing such product for these purposes.
A patent shall also confer on its proprietor the exclusive right to prevent any person not
having his consent from supplying or offering to supply any person not entitled to
exploit the invention with the means of working the invention in this country in relation
to an essential element of the invention where such other person knows, or where it is
evident from the circumstances, that the means are suitable and intended for working the
invention. This provision shall not apply where the means are staple commercial
products, except where such other person attempts to induce the receiver to commit any
of the acts referred to in the first subsection of this section. For the purposes of this
subsection, any person using the invention in a manner referred to in subsection (3),
item (1), (2) or (4), shall not be regarded as entitled to exploit the invention.
The exclusive right shall not apply to:
(1) use which is not commercial;
(2) use of a patented product that has been put on the market within the European
Economic Area by the proprietor of the patent or with his consent; (18.12.1992/1409)
(3) use in experiments relating to the invention as such;
(4) examinations or experiments or measures arising from practical demands which are
needed for an application to obtain a marketing authorisation for a medicinal product
and which relate to the invention concerning that medicinal product (21.4.2006/295); or
(5) preparation in a pharmacy of a medicine prescribed by a physician in individual
cases or treatment given with the aid of a medicine so prepared.
Section 3 a (30.6.2000/650)
The protection conferred by a patent on a biological material possessing specific
characteristics as a result of the invention shall extend to any biological material derived
from that biological material through propagation or multiplication in an identical or
divergent form and possessing those same characteristics.
The protection conferred by a patent on a process that enables a biological material to be
produced possessing specific characteristics as a result of the invention shall extend to
biological material directly obtained through that process and to any other biological
material derived from the directly obtained biological material through propagation or
multiplication in an identical or divergent form and possessing those same
characteristics.
The protection conferred by a patent on a product containing or consisting of genetic
information shall extend to all material, save as provided in subsection (1) of Section 1
a, in which the product is incorporated and in which the genetic information is contained
and performs its function.
The protection referred to above shall not extend to biological material obtained from
the propagation or multiplication of biological material placed on the market in the
territory of the European Economic Area by the holder of the patent or with his consent,
where the multiplication or propagation necessarily results from the application for
which the biological material was marketed, provided that the material obtained is not
subsequently used for other propagation or multiplication.
Section 3 b (30.6.2000/650)
By way of derogation from the provisions of Section 3 a, subsections (1) to (3), the sale
or other form of commercialisation of plant propagating material to a farmer by the
holder of the patent or with his consent for agricultural use implies authorisation for the
farmer to use the product of his harvest for propragation or multiplication by him on his
own farm, the extent and conditions of this derogation corresponding to those under
Article 14 of Council Regulation (EC) No 2100/94 on Community plant variety rights.
By way of derogation from the provisions of Section 3 a, subsections (1) to (3), the sale
or any other form of commercialisation of breeding stock or other animal reproductive
material to a farmer by the holder of the patent or with his consent implies authorisation
for the farmer to use the protected livestock for an agricultural purpose. This includes
making the animal or animal reproductive material available for the purposes of
pursuing his agricultural activity but not sale within the framework or for the purpose of
a commercial reproduction activity.
More specific regulations concerning the contents and implementation of the derogation
provided for in subsection 2 may be decreed by the Government where necessary.
Section 4
Any person who, at the time the patent application was filed, was commercially
exploiting the invention in this country may continue to do so, notwithstanding the grant
of a patent, provided that the general nature of such previous exploitation is maintained
and that the exploitation does not constitute an evident abuse in relation to the applicant
or his predecessor in title. Such right of exploitation shall also be afforded, subject to the
same conditions, to any person who has made substantial preparations for commercial
exploitation of the invention in this country.
The right afforded under subsection (1) above can only be transferred to other parties
together with the business in which it originated or in which exploitation was intended
to take place.
Section 5
Notwithstanding the patent, an invention may be exploited on foreign vessels, aircraft or
other means of transport for their own needs when temporarily entering Finland in
regular traffic or otherwise.
The Government may decree that, notwithstanding the grant of a patent, spare parts and
accessories for aircraft may be imported into the country and used here for the repair of
aircraft belonging to a foreign State in which corresponding privileges are granted in
respect of Finnish aircraft.
Section 6 (6.6.1980/407)
A patent application relating to an invention disclosed not earlier than 12 months before
the date of filing in an application for a patent or a utility model filed in Finland or in an
application for a patent, an inventor's certificate or utility model protection filed in
another state party to the Paris Convention for the Protection of Industrial Property
(Finnish Treaty Series 36/10 and 43/15) or to the Agreement Establishing the World
Trade Organization (Finnish Treaty Series 5/95) shall be deemed, for the purposes of
subsections (1), (2), (4) and (5) of Section 2 and of Section 4, to have been filed at the
same time as the earlier application, if the applicant so requests. Such priority may also
be enjoyed under an earlier application for protection filed in a state not party to the
above agreements, if the corresponding priority deriving from a Finnish application is
granted in such state and if the laws of such state substantially conform to the above
agreements. (18.11.2005/896)
The Government, or a patent authority appointed by the Government, shall lay down the
manner in which priority claims shall be filed and the documents to be submitted in
support of claims. Where such requirements are not satisfied, priority shall not be
granted.
Chapter 2
The Processing of Patent Application and the Opposition Procedure
(21.3.1997/243)
Section 7 (6.6.1980/407)
"Patent Authority" shall mean the Patent Authority of Finland unless otherwise stated.
The Patent Authority of Finland is the National Board of Patents and Registration of
Finland, pursuant to provisions laid down separately.
Section 8
Applications for patents shall be filed in writing with the Patent Authority or, in the
cases referred to in Chapter 3, with the patent authority of another country or with an
international organization.
The application shall contain a description of the invention, together with drawings
wherenecessary, and a precise statement of the subject matter for which patent
protection is sought (one or more claims). The fact that the invention relates to a
chemical compound shall not mean that a specific use must be disclosed in the claim.
The description shall be sufficiently clear to enable a person skilled in the art, with the
guidance thereof, to carry out the invention. An invention relating to a biological
material or involving the use of biological material when being carried out shall be
regarded, in the cases referred to in section 8a, as disclosed with sufficient clarity only if
the requirements set out in that section are also satisfied. (30.6.2000/650)
An application shall also contain an abstract of the description and claims. The abstract
shall merely serve for use as technical information and may not be taken into account for
any other purpose.
The inventor's name shall be stated in the application. If a patent is applied for by a
person other than the inventor, the applicant shall be required to prove his title to the
invention.
The description, abstract and claims shall be written in Finnish or Swedish in
compliance with the language laws in force. If the abstract and the claims are written in
one only of the two national languages, the Patent Authority shall have the abstract and
the claims translated into the other national language before the application is made
available to the public under Section 22 (2). The applicant shall pay the prescribed
translation fee. Where the applicant is a foreigner, the description shall be written in
Finnish and the abstract and the claims in Finnish and Swedish. However, all applicants
shall be entitled to write the description, abstract and claims in both languages.
The applicant shall pay the prescribed application fee. The prescribed renewal fee shall
also be paid for the application in respect of each year that has begun before a final
decision is given on the application. (10.5.1985/387)
A fee year shall be computed the first time from the day when the application was filed
or is deemed to have been filed, and thereafter from the corresponding calendar day.
(10.5.1985/387)
Section 8 a (30.6.2000/650) Where an invention concerns biological material or the
carrying out thereof involves the use of a biological material which neither is available
to the public nor can be described in the application documents in such a manner as to
enable a person skilled in the art to carry out the invention, a sample of the biological
material shall be deposited no later than on the date the application was filed. The
biological material shall be continuously on deposit thereafter so that any person entitled
under this Act to a sample of the deposited material may have the sample furnished in
Finland. The Government shall decree where deposits may be made.
If a deposited biological material ceases to be viable or if samples of the material cannot
be furnished for other reasons, it may be replaced by a new deposit of the same
biological material, as decreed by the Government. Once this has been done, the new
deposit shall be deemed to have been made on the date of the previous deposit.
Section 8 b (18.11.2005/896)
The Patent Authority must accord a filing date for a patent application, if:
(1) the application contains an indication that its elements are intended to be a patent
application;
(2) the application contains indications allowing the identity of the applicant to be
established or allowing the applicant to be contacted by the Authority; and
(3) the documents submitted on filing the application contain anything that can be
regarded as a description or a drawing, or the application contains a reference to an
earlier filed patent or utility model application and the applicant has submitted
information on the filing date of the patent or utility model application, the serial
number and the patent authority with which the application was filed.
If the applicant has not complied with the provisions of subsection (1) for being
accorded a filing date for the application, the applicant is invited to correct the
deficiencies within a time limit laid down by the Patent Authority. If the applicant fails
to correct the deficiencies within that time limit or if the Authority has failed to contact
the applicant within two months of the receipt of the application, the application is
deemed not to have been filed.
If the applicant, to be accorded a filing date, has, within the time limit provided in
subsection (2), corrected all deficiencies contained in the application, the date on which
all deficiencies have been corrected will be taken to be the filing date.
Section 8 c (18.11.2005/896)
If an application which has been filed in compliance with the provisions of section 8b is
defective and the Patent Authority finds that an element or elements of the description or
the drawings to which reference is made in the description or the patent claims are
missing, the applicant is invited to supplement his or her application within the limit laid
down by the Patent Authority. If the missing elements are furnished within that time
limit, the date on which all deficiencies have been corrected will be taken to be the filing
date, unless otherwise specified in subsections (2) and (3).
If the subsequently furnished elements referred to in subsection (1) are cancelled within
one month from the date of furnishing, the original filing date will be taken to be the
filing date.
If the missing elements are furnished in compliance with the provisions of subsection (1)
and priority is claimed from an earlier application and the missing elements in their
entirety appear from that application, the date of the initial filing will be taken to be the
filing date, if the applicant so requests and submits a copy of the application given as the
basis of priority within the time limit laid down in subsection (1).
Section 9 (6.6.1980/407)
If the applicant so requests and pays the prescribed fee, the Patent Authority shall, under
conditions laid down by Government decree, arrange for a novelty search by the
International Searching Authority under Article 15(5) of the Patent Cooperation Treaty
done at Washington on June 19, 1970.
Section 10
A patent may not be applied for in respect of two or more inventions that are
independent of one another in the same application.
Section 11
If a patent is applied for in respect of an invention disclosed by the applicant in an
earlier application on which no final decision has been given, the later application shall,
at the request of the applicant and on the conditions laid down by the Government, be
deemed to have been filed at the time the documents disclosing the invention were filed
with the Patent Authority.
Section 12
An applicant not domiciled in the country shall be required to appoint a representative
residing in the European Economic Area to represent him in matters concerning the
application. (30.6.2000/650)
If it has not been possible to notify the applicant at the address he has furnished of a
decision taken in respect of a patent application, notification can be effected by
publishing an announcement in respect of the matter in the patent gazette published by
the National Board of Patents and Registration. Such notification is deemed to have
been effected once the action mentioned above has been taken. (21.3.1997/243)
Section 13 (21.3.1997/243)
An application for a patent may not be amended in such a way that protection is claimed
for matter not disclosed in the application at the time it was filed.
Section 14 Repealed 21.3.1997/243
Section 15
If the applicant fails to satisfy the requirements for the application or if the Patent
Authority has other objections to acceptance of the application, the applicant shall be
notified thereof by official action and be invited to file his response or to correct the
application within the specified period of time. The Patent Authority may, however,
make such changes to the abstract as it deems necessary without consulting the
applicant. (6.6.1980/407)
If the applicant fails to file observations or take steps to correct the application within
the period of time laid down, the application shall be dismissed. The official action shall
include a notice to that effect.
A dismissed application may be reinstated if, within four months of the expiration of the
time limit, the applicant files observations or takes steps to correct the application and,
within the same period of time, pays the prescribed reinstatement fee.
If the applicant fails to pay the renewal fee under Sections 8, 4l and 42, the application
shall be dismissed without official notification. Applications dismissed for such reason
may not be reinstated. (10.5.1985/387)
Section 16
If, after the applicant has filed his observations, there still remains an obstacle to
acceptance of the application which the applicant has had an opportunity to comment
on, the application shall be rejected, unless there is reason to issue a further official
notification to the applicant.
Section 17
If a person other than the applicant claims before the Patent Authority that he has proper
title to the invention and if the circumstances are held to be uncertain, the Patent
Authority may invite such person to institute proceedings before a court of law within a
period of time to be laid down, failing which the claim may be disregarded in the further
processing of the patent application.
If proceedings for proper title to an invention in respect of which a patent has been
applied for are pending before a court, the patent application may be suspended until a
final decision is given by the court.
Section 18
If a person proves to the Patent Authority that he and not the applicant has proper title to
the invention, the Patent Authority shall, if such person so requests, transfer the
application to him. The transferee shall pay a new application fee.
If a request is made for transfer of a patent application, the application shall not be
dismissed, rejected or granted until a final decision has been taken on the request.
Section 19 (21.3.1997/243)
If the application satisfies the formal requirements and no obstacle is found to
acceptance of the application, the patent authority shall notify the applicant that the
application can be accepted.
Once the notice referred to in subsection (1) has been given to the applicant, no request
may be filed under Section 11, nor may the patent claims be altered in such a way as to
extend the scope of protection.
The applicant shall pay the prescribed printing fee within two months from the date on
which he was given the notice pursuant to subsection (1). Failing that, the application
shall be dismissed. However, examination may be resumed if, within four months of the
expiration of the prescribed time limit, the applicant pays the printing fee together with
the prescribed reinstatement fee.
If an application for a patent is filed by an inventor and if, within two months of the date
on which he was given the notice pursuant to subsection (1), he requests exemption from
payment of the printing fee, the Patent Authority may grant said exemption if the
applicant is considered to have great difficulty in paying the fee. If the request is
rejected, a fee paid within two months thereafter shall be deemed to have been paid on
time.
Section 20 (21.3.1997/243)
Once the applicant has done what is required of him under Section 19, the Patent
Authority shall accept the application, provided that there is still no obstacle. The
acceptance of the application shall be announced.
A patent has been granted on the day the acceptance of the application is announced. A
granted patent shall be recorded in the Patent Register kept by the Patent Authority.
Letters patent shall be issued to the proprietor of the patent.
Section 21 (21.3.1997/243)
From the date on which the patent is granted, copies of the printed patent specification
containing the description, claims and abstract, and giving also the names of the
proprietor of the patent and the inventor, shall be obtainable from the Patent Authority.
Section 22
The documents concerning a patent shall be available to the public as from the date on
which the patent was granted. (21.3.1997/243)
Eighteen months after the filing date of the application or, if priority is claimed, the
priority date, the documents shall be made available to the public regardless of whether
the patent has been granted yet. If the application has been dismissed or rejected, the
documents shall be made available to the public only if the applicant requests
reinstatement of his application, lodges an appeal or submits a request under Sections
71a or 71 b. (21.3.1997/243)
At the request of the applicant, the documents shall be made available earlier than
provided in subsections (1) and (2) of this Section.
When documents are made available under subsections (2) and (3) above, an
announcement to that effect shall be published.
If a document contains a business secret and if such secret does not concern the
invention for which a patent is sought or granted, the Patent Authority may, on request
and if good reason is given, order that the document shall not be made available. If such
request is made, the document shall not be made available until the request has been
refused by a final decision. (21.3.1997/243)
Where biological material has been deposited under Section 8a, any person shall have
the right to obtain a sample of the biological material once the documents have become
available to the public under subsections (1), (2) or (3). Notwithstanding the above
provision samples will not be issued to any person not allowed by law or other
applicable regulations to handle the deposited biological material. It shall also not imply
that samples may be issued to any person whose handling of the sample can be assumed
to involve an obvious risk in view of the harmful properties of the material.
(30.6.2000/650)
Notwithstanding the provision in the first sentence of subsection (6), samples of a
deposit shall be issued to a special expert only, if the applicant so requests, until a patent
has been granted or
during a period of 20 years from the filing date of the application if a final decision not
resulting in the grant of a patent has been taken on the application. The Government
shall lay down the time limits for making such request and determine who may be called
as an expert by a person wishing to obtain a sample. (21.3.1997/243)
A person wishing to obtain a sample shall submit a request in writing to the Patent
Authority and give an undertaking in the terms laid down by the Government to prevent
misuse of the sample. Where samples may be issued to a special expert only, the
undertaking must be given by such expert. (10.5.1985/387)
Section 23 (21.3.1997/243)
If an application which has been made available to the public is dismissed or rejected,
the decision shall be announced once it has become final.
Section 24 (21.3.1997/243)
Any person may file an opposition against a granted patent. The opposition must be
submitted to the Patent Authority within nine months of the date of the grant of the
patent. The opposition must be filed in writing and specify the grounds on which it is
made.
Where an opposition to the grant of a patent has been filed, the applicant shall be
notified thereof and given an opportunity to make observations on the opposition. A
patent proprietor not domiciled in Finland shall appoint a representative referred to in
Section 12 of the Patents Act for opposition proceedings.
The Patent Authority may, where special circumstances warrant, take the opposition into
account, even if the patent has lapsed or lapses pursuant to Section 51 or even if the
opposition is withdrawn. If the person who filed the opposition withdraws it, he may not
appeal from a final decision taken by the Patent Authority. The Patent Authority shall
take into consideration an opposition filed during the opposition period, even if the
patent has been limited by a final decision before the filing of the opposition.
(18.11.2005/896)
Section 25 (30.6.2000/650)
The Patent Authority shall revoke a patent on account of an opposition:
(1) if the patent relates to an invention that does not satisfy the requirements of Sections
1, 1 a, 1 b or 2;
(2) if the patent relates to an invention the description of which is not sufficiently clear
to enable a person skilled in the art to carry out the invention;
(3) if the patent contains subject matter not included in the application as filed; or
(4) if the scope of protection was extended after the notice referred to in Section 19 (1),
was given.
The Patent Authority shall reject the opposition if there is no obstacle referred to in
subsection (1) to maintenance of the patent.
If the proprietor of the patent has during opposition proceedings amended the patent in
such a manner that there is no obstacle referred to in subsection (1) to maintenance of
the patent as amended, the Patent Authority shall maintain the patent in the amended
form.
If the patent is maintained as amended, the Patent Authority shall keep the amended
patent specification available to the public.
The Patent Authority shall announce a decision taken account of an opposition once the
decision has become final.
Section 26 (21.3.1997/243)
An applicant may appeal against a final decision taken by the Patent Authority on a
patent application if the decision is not in his favour. A patent proprietor or a person
who lodged an opposition may appeal against a final decision taken by the Patent
Authority on account of an opposition if the decision is not in his favour. Such appeal
may be examined, even if the person who lodged the opposition withdraws his appeal,
where special circumstances warrant.
A decision rejecting a request for reinstatement under Section 15 (3) or Section 19 (3) or
a decision granting a request for transfer of an application under Section 18 may be
appealed against by the applicant. A decision rejecting a request for transfer of an
application may be appealed against by the person who made the request.
A decision rejecting a request for an order under Section 22( 5) may be appealed against
by the person who made the request.
Section 27 (21.3.1997/243)
Appeals from final decisions referred to in section 26 must be lodged with the Board of
Appeal of the National Board of Patents and Registration of Finland. Separate
provisions apply to the appealing procedure and the processing of cases in the Board of
Appeal. (18.11.2005/896)
27(2) repealed (18.11.2005/896)
The provisions of Section 22 (5) concerning publicity of documents relating to patents,
apply mutatis mutandis also to documents to be submitted to the Board of Appeal and
the Supreme Administrative Court.
Chapter 3
International Patent Application
(6.6.1980/407)
Section 28 (6.6.1980/407)
"An international application" shall mean an application made under the Patent
Cooperation Treaty.
International applications shall be filed with a patent authority or an international
organization (receiving Office) authorized under the Patent Cooperation Treaty and its
Regulations to receive such applications. The receiving Office in Finland shall be the
National Board of Patents and Registration of Finland, as laid down by Government
decree. Applicants filing an international application in Finland shall pay the prescribed
fee.
Sections 29 to 38 apply to international applications in which Finland is designated.
Section 29 (6.6.1980/407)
An international application to which a receiving Office has assigned an international
filing date has the same effect in Finland as a Finnish application filed on the same date.
The second sentence in Section 2(2) applies only to an international application that has
been pursued under Section 31. (18.11.2005/896)
Section 30 (6.6.1980/407) An international application shall be deemed withdrawn as far
as the designation of Finland is concerned in the cases referred to in Article 24(1)(i) and
(ii) of the Patent Cooperation Treaty.
Section 31 (10.5.1985/387)
Where an applicant wishes to pursue an international application in Finland, he shall file
with the Patent Authority a translation into Finnish or Swedish of the international
application within 31 months of the international filing date or, where priority is
claimed, of the priority date, to the extent prescribed by Government decree, or a copy
of the application where it is written in Finnish or Swedish. The applicant shall pay the
prescribed fee to the Patent Authority within the same period. (19.11.2004/990)
If the applicant has paid the prescribed fee within the time limit laid down in subsection
(1, the required translation or a copy of the application may be filed within a further
period of two months, provided the prescribed additional fee is paid within that same
period.
If the applicant does not satisfy the requirements of this Section, the application shall be
deemed withdrawn as far as Finland is concerned. (19.11.2004/990)
Section 32 has been repealed on 1 January 2005 (990/2004)
Section 33 (6.6.1980/407)
Where an international application has been pursued under Section 31, Chapter 2 shall
apply in respect of the application and examination unless otherwise provided in this
Section or in Sections 34 to 37. However, the application may be taken up for
examination prior to expiration of the period laid down in Section 3l(1) only if so
requested by the applicant. (19.11.2004/990)
The obligation under Section 12 of the applicant to have a representative residing in the
European Economic Area shall not begin until the date when the application may be
taken up for prosecution. (30.6.2000/650)
Section 22 (2) and (3) shall take effect even before the application has been pursued,
once the applicant has complied with the requirement under Section 31 to file a
translation of the application or, if the application is in Finnish or Swedish, once the
applicant has filed a copy of the application with the Patent Authority. (10.5.1985/387)
For the purposes of Sections 48, 56 and 60, the international application is deemed to
have become available to the public once the applicant has fulfilled the obligations
under subsection (3). (10.5.1985/387)
Where the application satisfies the requirements as to form and contents laid down by
the Patent Cooperation Treaty and its Regulations, it shall be accepted in that respect.
Section 34 (21.3.1997/243)
A notice referred to in Section 19 (1) concerning acceptance of an international patent
application may not be given, nor may such patent application be rejected before
expiration of the time limit laid down by the Government, unless the applicant agrees to
an earlier ruling on the application.
Section 35 (21.3.1997/243)
An international application may not, without the consent of the applicant, be published,
in printed form or another similar way, nor may a patent be granted on an invention that
is the subject matter of such application by the Patent Authority before its publication by
the International Bureau of the World Intellectual Property Organization or before the
expiration of a period of 20 months after the international filing date or, where priority is
claimed, after the priority date. (18.11.2005/896)
Section 36 (6.6.1980/407)
Where a part of an international application has not been the subject of an international
search or an international preliminary examination on the grounds that the application is
held to include independent inventions and the applicant has not paid the additional fee
laid down by the Patent Cooperation Treaty within the prescribed period, the Patent
Authority shall ascertain whether the decision not to conduct a search or an examination
was correct. Where the Patent Authority considers that the decision was correct, that part
of the application that has not been the subject of a search or an examination shall be
deemed withdrawn before the Patent Authority unless the applicant pays the prescribed
fee within two months of the date on which he receives notification of the Patent
Authority's decision. Where the Patent Authority considers the decision to have been
incorrect, it shall proceed with examination of the application in its entirety.
The applicant may appeal against a decision taken under subsection (1) in the cases
where the Patent Authority has found that the application includes independent
inventions. Section 27(1) is to apply with the necessary changes. (18.11.2005/896)
Where the appeal authority upholds the decision of the Patent Authority, the time limit
for payment of the fee referred to in the second sentence of subsection (1) above shall be
computed as from the date on which the decision of the appeal authority becomes final.
Section 37 (6.6.1980/407)
Where a part of an international application has not been the subject of an international
preliminary examination because the applicant has restricted the claims after being
invited by the International Preliminary Examining Authority either to restrict his claims
or to pay an additional fee, that part of the application not examined shall be deemed
withdrawn before the Patent Authority unless the applicant pays the prescribed fee
within two months of the date he received the corresponding notification from the Patent
Authority.
Section 38 (6.6.1980/407)
Where a receiving Office has refused to accord an international filing date to an
international application or has stated that the application is to be deemed withdrawn or
that designation of Finland is to be deemed withdrawn, the Patent Authority must review
the decision if the applicant so requests. The same applies to any decision by the
International Bureau to the effect that an application is deemed withdrawn.
(18.11.2005/896)
A request for review under subsection (1) shall be filed with the International Bureau
within the time limit laid down by the Government. Within that same time limit, the
applicant shall file with the Patent Authority a translation of the application, to the
extent prescribed by the Government, and shall pay the prescribed application fee.
(10.5.1985/387)
Where the Patent Authority finds that the decision by the receiving Office or by the
International Bureau was incorrect, it must examine the application as provided in
Chapter 2. If the receiving Office has not accorded an international filing date, the
application is to be deemed to have been filed on the date that the Patent Authority
considers should have been accorded as the international filing date. Where the
application satisfies the requirements as to form and contents laid down by the Patent
Cooperation Treaty and its Regulations, it must be accepted in that respect.
(18.11.2005/896)
The second sentence of the second subsection of Section 2 shall apply to applications
accepted for examination under the third subsection of this Section if the application is
made available to the public under Section 22.
Chapter 4
The Scope and Term of a Patent
Section 39
The scope of protection conferred by a patent shall be determined by the claims. The
description may serve as guidance for interpreting the claims.
Section 40 (6.6.1980/407)
A granted patent may be maintained for 20 years from the date on which the application
was filed.
A prescribed renewal fee shall be payable for the patent in respect of each fee year
beginning after the grant. If a patent is granted before renewal fees for the application
have become due under Section 41, the proprietor of the patent shall also be required to
pay renewal fees for the fee years beginning prior to the grant of the patent, at the time
the renewal fee for the patent becomes due for the first time. (10.5.1985/387)
Chapter 5
Renewal fees
(10.5.1985/387)
Section 41 (10.5.1985/387)
The renewal fee shall be payable on the last day of the calendar month during which the
fee year begins. The renewal fees for the first two years, however, shall not become
payable until the fee for the third fee year is due. renewal fees may not be paid earlier
than six months before the due date.
For a later application under section 11, the renewal fees for fee years which have begun
before the date of receipt of the later application, or which begin within two months of
the date of receipt, become in no event due until the last day of the second month
following the date of receipt. The renewal fees for an international application in respect
of fee years which have begun before the date on which the application was pursued
under section 31 or was taken up for processing under section 38 or which begin within
two months of such date become in no event due until the last day of the month that falls
two months after the date on which the application was pursued or otherwise prosecuted.
(18.11.2005/896)
Renewal fees, together with prescribed additional fees, shall be payable within the six
months following the due date.
Section 42 (10.5.1985/387)
Where the applicant or proprietor of the patent is the inventor and if he experiences
serious difficulty in paying the renewal fees, the Patent Authority may grant him respite
in respect of payment if he makes a corresponding request no later than the date on
which renewal fees become due for the first time. Respite may be granted for up to three
years at a time, but at most up to the third year that has elapsed following grant of the
patent. A request for prolongation of respite must be made before the existing respite has
expired.
If the request for respite or prolongation of respite is refused, any fee paid within two
months of refusal shall be deemed to have been paid on time.
The renewal fees for which respite of payment has been granted under subsection 1 may
be paid together with the additional fee prescribed in Section 41 (3) within the six
months following the date up to which respite was granted.
Chapter 6
Assignment, Licences and Compulsory licences
Section 43
Where the proprietor of the patent has granted another person the right to exploit the
invention commercially (a licence), the licensee shall not be entitled to assign his right
to a further party, except as otherwise agreed.
Section 44
The transfer of patents and the grant of licences shall be recorded, on request, in the
Patent Register. The same shall apply to the pledging of a patent.
On proof that a licence or a pledge recorded in the Register is no longer in force, the
entry of that licence or pledge shall be deleted from the Register.
Subsections (1) and (2) shall apply mutatis mutandis to compulsory licences and to
rights under Section 53 (2).
The person last recorded in the Register as the patentee shall be deemed the proprietor
for the purposes of law suits and for other matters concerning the patent.
If a person acting in good faith has requested the Patent Authority to record in the
Register that a patent has been assigned to him or that he has obtained a licence under a
patent or a pledge of a patent, prior assignment of the patent or rights therein shall not be
enforceable against him if the other party has not previously requested registration as the
assignee or proprietor of rights in the patent.
Section 45
Where three years have elapsed since the grant of the patent and four years have elapsed
from the filing of the application, and if the invention is not worked or brought into use
to a reasonable extent in Finland, any person who wishes to work the invention in
Finland may obtain a compulsory licence to do so unless legitimate grounds for failing
to work the invention may be shown. (22.12.1995/1695)
Subject to reciprocity, the Government may decree that, for the purposes of subsection
(1) of this Section, the working of an invention in a foreign State shall be deemed
equivalent to working in this country.
Section 46
The proprietor of a patent for an invention whose exploitation is dependent on a patent
held by another person may obtain a compulsory licence to exploit the invention
protected by such patent if deemed reasonable in view of the importance of the first
mentioned invention or for other special reasons.
The proprietor of a patent in respect of which a compulsory licence is granted under
subsection (1) of this Section may obtain a compulsory licence to exploit the other
invention unless there are special reasons to the contrary.
Section 46 a (30.6.2000/650)
Where a breeder cannot acquire or exploit a plant variety right without infringing a prior
patent, he may apply for a compulsory licence for nonexclusive use of the invention
protected by the patent inasmuch as the licence is necessary for the exploitation of the
plant variety to be protected, subject to payment of an appropriate royalty. Where such a
licence is granted, the holder of the patent will be entitled to a crosslicence on
reasonable terms to use the protected variety.
Applicants for the licence referred to in subsection 1 above must demonstrate that they
have applied unsuccessfully to the holder of the patent to obtain a contractual licence
and that the plant variety constitutes significant technical progress of considerable
economic interest compared with the invention claimed in the patent.
Provisions concerning the right of a patent holder to obtain a compulsory licence for the
exploitation of a plant variety protected by plant breeder's right are laid down by the Act
on Plant Breeders' Rights (No. 789/1992).
Section 47
In the event of considerable public interest, a person who wishes to exploit
commercially an invention for which another person holds a patent may obtain a
compulsory licence to do so.
Section 48
Any person who was commercially exploiting in this country an invention which is the
subject of a patent application, at the time the application documents were made
available under Section 22, shall, if the application results in a patent, be entitled to a
compulsory licence for such exploitation, provided there are special reasons for this and
also provided that he had no knowledge of the application and could not reasonably
have obtained such knowledge. Such a right shall also be enjoyed, under corresponding
conditions, by any person who has made substantial preparations for commercial
exploitation of the invention in this country. Compulsory licences may also relate to the
period of time preceding the grant of the patent.
Section 49 (22.12.1995/1695)
A compulsory licence may only be granted to a person deemed to be in a position to
exploit the invention in an acceptable manner and in accordance with the terms of the
licence who, before filing a claim for a compulsory licence, has made a verifiable effort
to obtain, on reasonable commercial terms, a licence to the patented invention. A
compulsory licence shall not prevent the proprietor of the patent from exploiting the
invention himself or from granting licences under the patent. A compulsory licence may
only be transferred to a third party together with the business in which it is exploited or
was intended to be exploited.
Section 50
Compulsory licences shall be granted by a court of law, which shall also decide the
extent to which the invention may be exploited and shall determine the remuneration to
be paid and any other conditions under the licence. In the event of a substantial change
in the circumstances, the court may, on request, revoke the licence or lay down new
conditions.
Chapter 7
Termination of the Patent
Section 51 (10.5.1985/387)
If the renewal fee under Sections 40, 41 and 42 is not paid, the patent shall lapse as from
the start of the fee year for which the fee has not been paid.
Section 52 (6.6.1980/407)
The court shall declare a patent invalid, in a relevant action:
(1) if the patent relates to an invention that does not satisfy the requirements of Sections
1, 1 a, 1 b, or 2;
(2) if the patent relates to an invention the description of which is not sufficiently clear
to enable a person skilled in the art to carry out the invention;
(3) if the patent contains subject matter not included in the application as filed; or
(4) if the scope of protection was extended after the notice referred to in Section 19 (1)
was given. (30.6.2000/650)
In connection with the invalidation process of a patent, the patent holder may request the
Court to limit the patent in accordance with the amended patent claims. The request for
limitation shall be presented before the case is transferred to the main hearing. If the
request for limitation is presented, the issue concerning it must be solved separately
before continuing the invalidation process. The limitation must meet the requirements
under Section 53b. If the Court approves the request for limitation, the patent limited in
this manner shall make the basis for continuation of the process. A decision regarding
the request for limitation may only be appealed against in connection with the Court
decision concerning the action. (18.11.2005/896)
A patent may not be declared invalid on the grounds that the patentee was entitled to a
specified part of it only.
Legal proceedings may also be instituted, with the exception laid down in subsection (5)
of this Section, by any person who suffers prejudice on account of the patent, or, where
the common interest is considered to require it, by a public authority appointed by the
Government for reasons of public interest. (18.11.2005/896)
Proceedings instituted on the grounds that a patent has been granted to a person other
than the person entitled to it under the provisions of Section 1 may only be instituted by
the person claiming entitlement to the patent. Such proceedings shall be brought within
one year after the entitled person gained knowledge of the grant of the patent and of any
other circumstances on which the proceedings are founded. Proceedings may not be
instituted more than three years after the grant of the patent where the proprietor of the
patent acted in good faith at the time the patent was granted or assigned to him.
Section 53
Where a patent has been granted to a person other than the person entitled to the patent
under Section 1 and where proceedings are instituted by that entitled party, the court
shall transfer the patent to that party. Section 52 (5) shall apply with respect to the time
limit within which proceedings shall be instituted. (18.11.2005/896)
Where the person deprived of the patent had, in good faith, begun commercial
exploitation of the invention in this country or had made substantial preparations for
exploitation, he shall be entitled, against reasonable remuneration and on other
reasonable terms, to continue the exploitation already begun or to commence the
intended exploitation, provided that its general nature is maintained. Subject to the same
conditions, a holder of a licence recorded in the Patent Register shall have the same
rights.
Rights under subsection (2) of this Section may only be transferred to third parties
together with the business in which they are exploited or in which exploitation was
planned.
Section 53a (18.11.2005/896)
The holder of a patent may apply for the limitation of the patent by filing a written
request in respect of it to the Patent Authority. The request for limitation must contain:
(1) the name and address of the patent holder;
(2) the registration number of the patent;
(3) the limited patent claims, as well as the description and drawings, if they have been
amended;
(4) if the patent holder has appointed a representative, the name, domicile and address of
the representative: and
(5) the handling fee.
If the provisions in subsection (1) are not complied with, the Patent Authority invites the
applicant to remedy the deficiencies within a given time limit. If the invitation is not
complied with within the time limit given, the request will be rejected. The applicant is
entitled to appeal from such decision.
If the opposition procedure has not been completed, or an invalidation action under
Section 52 is pending in Court, the request will not be admitted. The handling fee paid
by the applicant is in this case returned to him or her.
If an opposition is filed against a patent or an action is brought for invalidation of the
patent after a request for limitation but before the decision concerning the limitation
gains legal force, the limitation procedure is terminated.
Section 53b (18.11.2005/896)
The condition for acceptance of a request to limit a patent before a Patent Authority or a
Court is that the patent to be limited in accordance with the request meets the following
conditions:
(1) the patent refers to an invention which is presented with sufficient clarity for a
person skilled in the art to use the invention;
(2) the patent does not involve anything that does not appear from the application when
it was filed; and
(3) the scope of protection of the patent has not been extended from the scope of
protection of the patent granted or from the previously taken decision of the scope of
protection.
Section 53c (18.11.2005/896) If a patent holder has requested from the European Patent
Office the limitation of the patent in accordance with article 105 a of the European
Patent Convention (Finnish Treaty Series 8/1996), the Patent Authority shall postpone
the processing of the request for limitation under 53a(1) until the European Patent
Convention has taken a final decision in the matter.
If the patent holder has requested from the European Patent Office the termination of the
patent in accordance with Article 105 a of the European Patent Convention, the Patent
Authority must postpone the handling of the cancellation procedure under Section 54
until the European Patent Convention has taken a final decision in the matter.
If the patent has been seized or a dispute is pending on the transfer of the patent, the
Patent Authority must postpone the handling of the request under 53a(1) and the notice
under Section 54 until the seizure has lapsed or a final decision has been taken on the
dispute concerning the transfer of the patent.
Section 53d (18.11.2005/896)
If the Patent Authority considers that there is an obstacle to the approval of the request
under 53a(1), the patent holder must be provided an opportunity to give his statement in
the matter. If the Patent Authority, notwithstanding the statement, considers that the
request cannot be granted, the statement must be refused and the patent remained in
force in a nonamended form. The patent holder is entitled to appeal from the final
decision of the Patent Authority, if the decision is against him.
If the Patent Authority considers that there is no obstacle to the grant of a request under
53a(1), the patent shall be limited in accordance with the request. A public notice in
accordance with Section 55 must be given of the decision to approve the limitation. The
Patent Authority must, from the date of giving public notice, keep available to the public
the amended patent publication, which contains the description of the limited patent,
drawings, if any, and the limited patent claims as well as an announcement of the patent
holder. The Patent Authority must see to it that the limited patent claims are, where
necessary, available in both Finnish and Swedish. The applicant must pay an established
translation fee.
Section 53e(18.11.2005/896)
The legally valid decision under 53d(2) concerning the approval of the limitation taken
by the Patent Authority and the legally valid decision under 53d(2) to limit the patent,
taken by the Court, will be in force as from the filing date of the patent application.
Section 53f(18.11.2005/893)
If the patent holder withdraws the request for limitation under section 53a(1), the
limitation procedure will be discontinued finally starting from the said date. The request
for limitation may not be cancelled once the final decision to approve the limitation has
been taken.
Section 54
Where the proprietor of a patent surrenders his patent in writing to the Patent Authority,
that Authority shall declare the patent to be terminated in its entirety. The patent will be
considered to have expired as from the filing date of the patent application. The patent
holder is entitled to appeal from the final decision taken by the Patent Authority, if the
decision is against him.
(18.11.2005/896)
Where a patent is in distraint or if a litigation is pending on the transfer of a patent, the
patent may not be declared terminated while the distraint is effective or before a final
decision is given in the proceedings. The same shall apply if a pledge has been recorded
in the Patent Register.
Section 55 (18.11.2005/896) Where a patent has lapsed, expired or been limited, or
when it has been declared invalid by a final court decision, or been transferred, the
Patent Authority shall publish an announcement of that fact.
Chapter 8
Obligation to Provide Information
Section 56
An applicant who invokes his patent application against another person before the
documents in the application file have become available under Section 22 shall be
required, on request, to allow such person to have access to the documents. If the patent
application includes the deposit of a biological material under Section 8a, such consent
shall also include the right to obtain a sample of the deposit. The second and third
sentences of subsection (6) and subsections (7)and (8)of Section 22 shall apply in the
event of a person wishing to obtain a sample on the basis of such consent.
(30.6.2000/650)
Any person who indicates in addressing himself directly to other persons or in
announcements or by markings on goods or their packaging or in any other way that a
patent has been applied for or granted, without at the same time indicating the number of
the application or the patent, shall be required, on request, to furnish such number
without delay. Where it is not explicitly stated that a patent has been applied for or
granted, but the circumstances are such as to create the impression that this is the case,
information as to whether a patent has been applied for or granted shall be given on
request without delay.
Chapter 9
Liability, Obligation to Pay Compensation and Court Proceedings
Section 57
The court may forbid any person who infringes the exclusive right afforded by a patent
(patent infringement) from continuing or repeating the act.
Where such person intentionally infringes a patent, he shall, unless the act is punishable
as an industrial property right offence under Section 2 of Chapter 49 of the Penal Code,
be liable to a fine for a violation of a patent right.
Indictment for this offence may only be brought by the Public Prosecutor at the request
of the injured party.
Section 57a (22.12.1995/1695)
If a patent has been granted for a process for obtaining a product, any identical product
produced without the consent of the proprietor of the patent shall, in the absence of
proof to the contrary, be deemed to have been obtained by the patented process. In the
adduction of proof to the contrary, the legitimate interests of defendants in protecting
their manufacturing and business secrets shall be taken into account.
Section 57b (21.7.2006/684)
When hearing an action referred to in Section 57(1) the court may at the patent holder’s
request prohibit the keeper of a transmitter, server or other similar device or other
service provider acting as an intermediary, under penalty of a fine, from continuing the
use alleged to infringe the patent (injunction order) unless it can be considered
disproportionate in view of the rights of the alleged infringer of the patent or in view of
the rights of the intermediary or patent holder.
Before the bringing of an action referred to in Section 57(1) the court referred to in that
subsection may, at the patent holder’s request, issue an injunction, if the preconditions
for that set out in subsection 1 exist and if it is obvious that the realisation of the patent
holder’s rights otherwise would be seriously endangered. The court must provide both
for the party against whom the injunction is sought and for the party who is claimed to
infringe the patent an opportunity to be heard. Communications to the parties against
whom the injunctions have been sought may be delivered by mail or by facsimile or e
mail. Otherwise the provisions of Chapter 8 of the Code of Judicial Procedure apply to
the processing of the case.
The court may, on request, issue the injunction referred to in subsection (2) as an
interlocutory injunction without hearing the alleged infringer, if the urgency of the case
of necessity requires that. The injunction remains in force until ordered otherwise. After
the injunction is issued, the alleged infringer must without delay be provided an
opportunity to be heard. When the alleged infringer has been heard, the court must
decide without delay whether to keep the injunction in force or withdraw it.
An injunction issued under this section must not endanger the right of a third party to
send and receive messages. Subject to the provisions of Chapter 7, section 7, of the
Code of Judicial Procedure, the injunction comes into force when the plaintiff gives the
bailiff the security referred to in Chapter 7, Section 16, of the Execution Act (37/1895).
An injunction issued under subsection (2) or (3) of this Section lapses if the action
referred to in section 57(1) is not brought within a month from the issuance of the
injunction.
The party who has demanded the injunction must compensate the party against whom
the injunction is issued as well as the alleged infringer for the damage caused by the
implementation of the injunction and for any other costs resulting from the case if the
action referred to in Section 57(1) is rejected or ruled inadmissible, or if the processing
of the case is removed from the cause list because the plaintiff has abandoned his/her
action or failed to arrive to the court. The same applies if the injunction is withdrawn
under subsection (3) or lapses under subsection (4). When an action is brought for
compensation for damage and costs, the provisions of Chapter 7, Section 12, of the Code
of Judicial Procedure apply.
Section 58
Any person who intentionally or negligently infringes a patent shall be liable to pay
reasonable compensation for the exploitation of the invention and damages for other
injury caused by the infringement. In the case of slight negligence, the compensation
may be adjusted accordingly.
A person found guilty of patent infringement that is neither intentional nor negligent
shall pay compensation for the exploitation of the invention if and to the extent held
reasonable.
Compensation proceedings for patent infringement shall only refer to damage during the
last five years prior to institution of proceedings. The right to compensation for damage
suffered prior to that period shall lapse.
Section 59
At the request of the party injured by patent infringement, the court may order, to the
extent deemed reasonable for the prevention of further infringement, that patented
products manufactured without the consent of the proprietor of the patent, or objects
whose use would constitute patent infringement, shall be altered in a specified manner
or be impounded for the remainder of the term of the patent or be destroyed or, in the
case of patented products, be surrendered against payment of their value to the injured
party. This provision shall not apply to anyone who has acquired such objects of
property or special rights in respect of such objects in good faith and who has not
himself infringed the patent.
The objects of property referred to in subsection (1) may be seized if it is reasonable to
assume that the offence referred to in Section 2 of Chapter 49 of the Penal Code or in
Section 57 of this Act has been committed. In such case, the provisions on seizure in the
Coercive Criminal Investigation Means Act shall apply. (21.4.1995/717)
Notwithstanding the provisions of subsection (1), the court may order, on request, if
there are special reasons for this, that the holders of objects referred to in subsection (1)
shall be able to dispose of the objects for the remainder of the patent term or for a part
thereof, against reasonable compensation and on reasonable conditions.
Section 60 (21.3.1997/243)
Where any person commercially exploits an invention which is the subject of a patent
application after the application documents have been made available under Section 22,
the provisions on patent infringement shall apply mutatis mutandis, if the application
results in a patent. However, until a patent has been granted under Section 20, protection
shall extend only to the subject matter disclosed both in the claims as worded when the
application became available to the public and in the claims according to the patent.
There shall be no liability to punishment, and damages arising from exploitation prior to
the granting of the patent may be assessed only on the basis of Section 58 (2).
The provisions of section 58(3) concerning damages do not apply if action for
compensation is brought within one year of the period for lodging an opposition
concerning the patent or, if an opposition has been lodged, within a year from the date of
a final decision to maintain the patent. (18.11.2005/896)
Section 60a (21.7.2006/684)
In a dispute that concerns an infringement of a patent the court may, at the plaintiff’s
request, order the defendant to compensate the plaintiff for the cost occurred to him/her
for publishing, by taking suitable measures, information concerning the final decision in
which the defendant is found to have infringed the patent right. Such an order may not
be given if the dissemination of the information is limited elsewhere in the law. In
considering the issuance and contents of the order, the court must pay attention to the
general significance of the publication of the issue, the kind and scope of the
infringement, the costs involved in the publishing process and other corresponding facts.
The court lays down a maximum amount for the reasonable publishing cost to be paid
by the defendant. The plaintiff is not entitled to the compensation if information about
the decision has not been published within a period laid down by the court counted from
the date when the final decision was issued.
Section 61
If a patent has been revoked by a final decision or declared invalid by a final decision,
no punishment, compensation or other sanction laid down in Section 57, 57 a, 57 b, 58
60 or 60 a may be imposed. (21.7.2006/684)
Where the defendant in infringement proceedings claims that the patent is invalid, the
court may, at the defendant's request, stay proceedings until validity has been
determined. Where no such action has been brought by the defendant the court shall
order him, in connection with the stay of proceedings, to bring such action within a
period of time it shall determine.
In a case concerning invalidation of a patent, the court may, at its discretion, postpone
the taking of a decision on a principal claim referred to in Section 1 of Chapter 24 of the
Procedural Code if the action has been brought in a competent court before the expiry of
the time limit for lodging an opposition after the grant of the patent or before a final
decision has been issued on the opposition. (21.3.1997/243)
Section 62
Any person who by intention or negligence, other than slight negligence, fails to comply
with Section 56 shall be sentenced to a fine.
Any person who, in the instances described in Section 56, provides incorrect
information shall also be sentenced to the same penalty, unless the offence is punishable
under the Penal Code.
Indictment for an offence referred to in this Section may be brought by the Public
Prosecutor only at the request of the injured party.
Section 63
The proprietor of a patent or any person authorized to exploit an invention under licence
may bring an action before the court for a declaratory judgment to establish whether he
enjoys protection against other parties on the basis of the patent in the event of
uncertainty that may be prejudicial to him.
Any person who carries on or intends to carry on a commercial activity may, subject to
the same conditions, bring an action against the proprietor of the patent to obtain a
declaratory judgment to determine whether the patent constitutes an obstacle to such
activity.
If it is claimed, under an action brought pursuant to subsection (1) above, that the patent
is invalid, the second subsection of Section 61 shall apply mutatis mutandis.
Section 64
Any person who wishes to bring an action for invalidation of a patent, transfer of a
patent or grant of a compulsory licence shall advise the Patent Authority thereof and
shall notify all persons recorded in the Patent Register as licensees or pledgees thereof.
If a licensee wishes to bring an action for infringement or for a declaratory judgment
under Section 63 (1), he shall notify the proprietor of the patent thereof.
The requirement to notify pursuant to subsection (1) shall be deemed satisfied when
notification by registered letter has been sent to the addresses recorded in the Patent
Register.
If it cannot be shown, at the time the action is brought, that advice or notification has
been effected pursuant to subsection (1), the plaintiff shall be given a time limit to do so.
If such time limit is exceeded, the action shall not be heard.
Section 65
The District Court of Helsinki shall be competent to hear proceedings in respect of:
(22.12.1995/1695)
(1) proper title to the invention for which a patent is sought;
(2) the invalidation of the patent, limitation of a patent in connection with the processing
of an action concerning the invalidation of the patent or the transfer of the patent
(18.11.2005/896);
(3) grant of a compulsory licence, determination of new conditions for or revocation of
such licence or rights under Section 53 (2);
(4) infringement;
(5) declaratory judgments pursuant to Section 63; or
(6) assessment of compensation under Section 75.
In addition to the cases provided in subsection (1), the District Court of Helsinki shall
also be competent in matters concerning the right to an invention for which a European
patent under the European Patent Convention (Finnish Treaty Series 8/96) has been
sought. A prerequisite for hearing such case in the District Court of Helsinki is that the
defendant is domiciled in Finland or that the plaintiff is domiciled in Finland and the
defendant is not domiciled in a country which is party to the European Patent
Convention. The District Court of Helsinki shall also hear the case if the parties to the
dispute have agreed that the District Court of Helsinki shall be competent in the case.
(22.12.1995/1695)
A dispute referred to in subsection (1) may not be heard by the District Court of
Helsinki if the same dispute between the same parties is pending before the court of
another country that is party to the European Patent Convention. If the competence of
such foreign court has been contested, the District Court of Helsinki shall postpone the
hearing of the case until the question of competence has been finally decided upon by
the foreign Court. (22.12.1995/1695)
Section 65 a (22.12.1995/1695)
A final decision taken by a court of a Contracting State of the European Patent
Convention in a dispute referred to in Section 65 (2) is enforceable in Finland. A court
decision passed on the applicant for a European patent, is not, however, enforceable in
Finland, if the writ of summons has not been duly served to him or if he has not been
afforded a sufficient time for preparing himself for the court proceedings.
Section 66
In proceedings pursuant to Section 65, the District Court shall be assisted by two
technical experts to be appointed by the Court. The experts shall give their views on the
matters submitted to them by the Court. Their views shall be entered in the record. The
experts shall be entitled to question the parties and the witnesses.
Section 67
The District Court shall appoint an appropriate number of experts as referred to in
Section 66 for each calendar year. Before making the appointments, the Court shall
request the opinion of the Technical Research Centre of Finland. Such appointment may
not be refused without statutory justification. (21.3.1997/243)
Before taking up his appointment, an expert shall be required to take the prescribed oath.
Experts shall be paid a reasonable fee for each case as laid down by the Court together
with compensation for travelling expenses as prescribed by the Government.
Section 68
At the request of the plaintiff, the Court may grant an interlocutory injunction on use of
the patent or may order that the objects of property referred to in Section 59 be
provisionally seized for the duration of the proceedings.
Where the Court has granted an injunction or ordered seizure under subsection (1)
above, the plaintiff may be required to provide such security as the Court accepts for any
damage or inconvenience that may be suffered by the other party due to the action.
Relief from a decision on injunction or seizure or the lifting of such measures during the
course of the proceedings may be sought by separate appeal.
Section 69
In proceedings for invalidation of a patent, the Court shall request the view of the Patent
Authority.
In other proceedings concerning patents, the Court may request the view of the Patent
Authority as required by the circumstances of the case.
Section 70
Copies of decisions under Section 65 shall be communicated by the court to the Patent
Authority with a statement as to whether the decision has become final.
Chapter 9 a
Supplementary Protection Certificates
(21.3.1997/243)
Section 70 a (21.3.1997/243)
Provisions on Supplementary Protection Certificates are given in the Council Regulation
(EEC) No 1768/92 providing for the creation of a supplementary protection certificate
for medicinal products and in the European Parliament and Council Regulation (EC) No
1610/96 concerning the adoption of a supplementary protection certificate for plant
protection products. In addition, the provisions of this Chapter shall apply in respect of
supplementary protection certificates.
Section 70 b (28.6.1994/593)
Applications for supplementary protection certificates shall be filed with the National
Board of Patents and Registration of Finland.
Section 70 c (28.6.1994/593)
The applicant shall pay the prescribed application fee. The proprietor of the certificate
shall pay the prescribed renewal fee for the supplementary protection certificate.
Section 70 d (28.6.1994/593)
Provisions concerning infringement of patent rights apply to infringement of rights
conferred by a supplementary protection certificate.
Section 70 e (28.6.1994/593)
More specific regulations concerning implementation of the provisions of this Chapter
and the procedure to be followed in applying for and granting supplementary protection
certificates may be decreed by the Government.
Chapter 9 b
European Patent and Application for European Patent
(22.12.1995/1695)
Section 70 f (22.12.1995/1695)
For the purposes of this Act, a European patent is a patent which has been granted by the
European Patent Office under the European Patent Convention. A European patent
application is a patent application filed under said Convention.
A European patent may be granted as having effect in Finland.
An application for a European patent shall be filed with the European Patent Office.
Such application may also be filed with the Finnish Patent Authority to be transmitted
by the Patent Authority to the European Patent Office. However, European patent
applications relating to inventions referred to in the Act on Inventions of Importance to
the Defense of the Country (No. 551/67) shall be filed with the Finnish Patent Authority.
Applications referred to in Article 76 of said Convention (European divisional
applications) shall always be filed with the European Patent Office.
The provisions of this Chapter shall apply to European patents and European patent
applications designating Finland.
Section 70 g (22.12.1995/1695)
A European patent is granted when the European Patent Office has announced its
decision to allow the patent application. The European patent having effect in Finland
has the same legal effect as a patent granted by the Finnish Patent Authority and is also
otherwise subject to the same conditions as such patent, unless otherwise provided for in
this Chapter.
Section 70 h (22.12.1995/1695)
A European patent has effect in this country only if the applicant or patent proprietor has
supplied, within the prescribed period, to the Patent Authority a translation into Finnish
of the documents forming the basis for granting the patent, and within the same period
has paid the prescribed fee for printing the translation, as stipulated in more detail by
decree. If the applicant's or patent proprietor's own language is Swedish, the translation
may, however, be filed in Swedish. If the European Patent Office rules that a European
patent shall be maintained with amended wording this shall also apply with respect to
the amended documents.
The translation shall be available to anyone, provided that the European Patent Office
has published the European patent application or has announced its decision to grant the
patent.
If a translation has been supplied and the fee paid within the prescribed period and if the
European Patent Office has announced its decision to allow the patent application or its
decision that the European patent shall be maintained with amended wording, the Patent
Authority shall without delay issue an announcement to that effect in Finnish and
Swedish. As soon as possible, copies of the translation shall be obtainable to the public.
The Patent Authority shall see to it that the claims of the European patent are, where
necessary, available both in Finnish and Swedish.
Section 70 i (22.12.1995/1695)
The provisions of Section 71a(1) correspondingly apply to filing of a translation under
Section 70h(1) and payment of a fee for printing the translation. If it is decided under
Section 71a(1) that the act shall be deemed to have been completed within the
prescribed time limit, the Patent Authority shall without delay make an announcement to
that effect both in Finnish and Swedish.
If anyone, after the time limit according to Section 70h(1) has expired but before the
announcement according to subsection (1)above has been published, has in good faith
begun to use the invention commercially in this country or has made substantial
preparations therefor, he shall enjoy the right provided in Section 71c( 2) and (3).
Section 70 j (22.12.1995/1695)
The provisions of Section 52(1)(4), concerning extension of scope of patent protection,
shall also apply to a European patent if the scope of patent protection has been extended
after the grant of the European patent.
Section 70 k (22.12.1995/1695)
If the European Patent Office has revoked a European patent in its entirety or in part,
this revocation shall have effect as if the patent in this country were declared invalid to
the corresponding extent. The Finnish Patent Authority shall without delay announce the
revocation both in Finnish and Swedish.
Section 70 l (22.12.1995/1695)
Prescribed renewal fees shall be paid for each fee year beginning after the year in which
the European Patent Office announced its decision to allow the patent application.
If a renewal fee for a European patent is not paid according to the provisions in
subsection (1)above and Section 41, Section 51 applies correspondingly. The first
renewal fee is not, however, due for payment until the last day of the third month
following the month the patent was granted. (18.11.2005/896)
Section 70 m (22.12.1995/1695)
A European patent application which has been accorded a filing date by the European
Patent Office has the same effect in this country as a Finnish patent application filed on
the same date. If the application under the European Patent Convention enjoys priority
from a date earlier than the filing date, such priority also has effect in Finland.
(18.11.2005/896)
For the purposes of Section 2(2), the publication of a European patent application
pursuant to Article 93 of the European Patent Convention shall be equivalent to the
application becoming available to the public pursuant to Section 22. This shall also
apply to publication referred to in Article 153(3) of the Convention, if said publication is
ruled by the European Patent Office to be equivalent to publication pursuant to Article
93. (18.11.2005/896)
Section 70 n (22.12.1995/1695)
If a European patent application has been published under Article 93 of the European
Patent Convention and a translation into Finnish of the patent claims as worded when
published has been filed with the Patent Authority, the Patent Authority shall make the
translation available to anyone and make an announcement in Finnish and Swedish to
this effect. If the applicant's own language is Swedish, the translation may, however, be
filed in Swedish. The Patent Authority shall see to it that the published patent claims are,
where necessary, available to the public in Finnish and Swedish.
If anyone uses an invention commercially for which patent protection is sought by a
European patent application after the announcement under subsection (1) has been
made, the provisions concerning patent infringement apply correspondingly if the
application results in a patent for Finland. In such case, however, the patent protection
only extends to that revealed in both the patent claims as worded when published and
the claims according to the patent. Punishment cannot be imposed in this case and
damages for such use may only be determined under section 58(2). (18.11.2005/896)
The provisions of Section 58 (3) shall not apply if the action for compensation is
brought within one year after the period for opposition against the patent has expired or,
if opposition has been lodged, within one year after the decision by the European Patent
Office to maintain the patent.
Section 70 o (22.12.1995/1695) If a European patent application or request that such
application shall designate Finland has been withdrawn, this shall have the same effect
as withdrawal of a national patent application. The same shall apply in respect of a
situation where an application under the European Patent Convention shall be deemed to
have been withdrawn and where processing of the application has not been resumed
pursuant to Article 121 of the Convention.
If a European patent application has been rejected, this shall have the same effect as
rejection of a national patent application.
Section 70 p (22.12.1995/1695)
If the translation referred to in Section 70h or 70n does not coincide with the wording of
the documents in the language of the proceedings before the European Patent Office, the
patent protection shall only extend to that which is evident from both texts.
In the revocation proceedings referred to in Section 52, the text in the language of the
proceedings shall be the sole authentic text.
Section 70 q (22.12.1995/1695)
If the applicant or the proprietor of a patent files with the Patent Authority a correction
of the translation referred to in Section 70h and pays the prescribed fee for printing the
corrected translation, the corrected translation shall apply in place of the original
translation. Once the correction has been filed and the fee paid, and if the original
translation is available to anyone, the Patent Authority shall without delay announce said
correction in Finnish and Swedish and, as soon as possible, make copies of the corrected
translation obtainable from the Patent Authority.
If the applicant files a correction of the translation referred to in Section 70n, the Patent
Authority shall without delay make an announcement of the correction in Finnish and
Swedish and keep the corrected translation available to anyone. After the announcement
the corrected translation shall apply in place of the original translation.
If anyone, before the corrected translation became valid, has, in good faith, begun to use
the invention commercially in this country in a manner which according to the earlier
translation did not constitute infringement of the right of the applicant or of the
proprietor of the patent, or has made substantial preparations therefor, he shall enjoy the
right specified in Section 71c (2) and (3).
Section 70 r (22.12.1995/1695) If the applicant or the proprietor of a patent has failed to
observe the time limit prescribed in the European Patent Convention, but the European
Patent Office, nevertheless, under Article 122 declares that no loss of right has ensued,
this shall have the same effect also in Finland.
If anyone, after the loss of right has ensued but prior to the announcement by the
European Patent Office of the declaration referred to in subsection (1), began, in good
faith, to use the invention commercially in this country or made substantial preparations
therefor, he shall enjoy the right specified in Section 71c (2) and (3).
Section 70 s (22.12.1995/1695)
If a European patent application which has been filed with a national patent authority
shall be deemed to be withdrawn because the European Patent Office did not receive it
within the prescribed time limit from the national patent authority that received the
application, at the request of the applicant, the Patent Authority shall take up the
application as converted to a national application, provided:
(1) that the request is filed with the authority which received the patent application
within three months from when the applicant was notified by the European Patent Office
that the application was deemed withdrawn;
(2) that the request is received by the Finnish Patent Authority within 20 months from
the date of filing of the application or, if priority is claimed, the day from which priority
is claimed; and
(3) the applicant pays, within the prescribed time limit, the prescribed application fee
and files a translation, pursuant to Section 8(5), of the patent application.
If a European patent application shall be deemed to be withdrawn because the European
Patent Office did not receive the translation in the language of the proceedings within
the prescribed time limit, at the request of the applicant, the Patent Authority shall take
up the application as converted into an application for a national patent, in compliance
with the provisions of Article 135 of the European Patent Convention. The applicant
shall also pay the prescribed application fee and file the translation of the patent
application according to Section 8 (5) within the prescribed time limit. (18.11.2005/896)
If the patent application referred to in subsections (1) and (2) above fulfills the
requirements regarding the form of the application laid down in the European Patent
Convention and its Implementing Regulations, it shall be accepted in this respect.
Section 70 t(18.11.2005/896)
A request made in accordance with Article 105 a of the European Patent Convention to
limit or revoke a European patent shall be made to the European Patent Office.
Where the European Patent Office has made an announcement of the limitation of the
patent, the patent holder shall, within a time limit to be laid down by Government
decree, file a translation of the documents forming the basis for the limitation in the
language in which the original patent was validated in Finland, and pay the established
fee for publication of the translation as more specifically decreed by the Government.
The Patent Authority shall without delay make an announcement of this in both Finnish
and Swedish and keep copies of the translation available to the public. The Patent
Authority shall see to that the limited patent claims of the European patent are, where
necessary, available in both Finnish and Swedish.
If the patent holder does not comply with the provisions of subsection (2), the patent
shall be deemed not to be valid in Finland as from the filing date of the patent
application. The patent authority shall publish an announcement of the invalidity of the
patent.
Where the European Patent Office has published an announcement of the cancellation of
the patent, the Patent Authority shall publish an announcement of the cancellation in the
Patent Gazette.
A patent limited or cancelled by the European Patent Office shall in this country enjoy
the same legal effect as a nationally limited or cancelled patent, unless otherwise
provided for in this Chapter.
Section 70 u (18.11.2005/896) If a person has in good faith began to commercially
exploit an invention in this country or taken essential measures for that purpose after the
decision taken by the Board of Appeal of the European Patent Office, but before the
publication of the decision of the enlarged Board of Appeal of the European Patent
Office, that person may, despite the patent, continue the use while retaining its general
character.
The right referred to in subsection (1) above may be transferred to another only together
with the business where it has been created or where the exploitation is meant to occur.
Chapter 10
Special Provisions
Section 71
The proprietor of a patent who is not domiciled in Finland shall be required to appoint a
representative residing in the European Economic Area with authority to receive service
of writs of indictment or summonses and other documents in proceedings and matters
concerning the patent, with the exception of writs of indictment in penal cases and of
summonses to appear personally before a court. The name of the representative
appointed shall be communicated for recording in the Patent Register. (30.6.2000/650)
If the proprietor of a patent has not appointed a representative pursuant to subsection
(1)above, notification can be effected by sending the document to be served to him by
registered mail to his address as recorded in the Patent Register. If no address is
recorded in the Register, notification can be effected by announcement in the patent
gazette. Notification shall be deemed to have been effected when the procedure
described herein has been completed. (21.3.1997/243)
Subject to reciprocity, the Government may decree that the subsections (1) and (2)above
shall not apply to the proprietor of a patent domiciled in a specified foreign country, or
to the proprietor of a patent having a representative domiciled in such country, provided
the name of the representative is communicated for recording in the Patent Register of
Finland and is authorized as prescribed in subsection (1) above.
If it has not been possible to notify the person who has filed an opposition of a decision
concerning the opposition at the address he has furnished, notification may be effected
by announcement in the patent gazette. Notification shall be deemed to have been
effected when the procedure described herein has been completed. (21.3.1997/243)
Section 71 a (10.5.1985/387)
If a patent applicant or the proprietor of a patent, in a case other than the one referred to
in subsection (2), has suffered loss of rights because he or she has not taken action
before the Patent Authority within the time limit laid down in this Act or its Regulations,
but has taken all due care required by the circumstances to observe the time limit, and if
that person takes such action within two months of the time at which the cause of his or
her noncompliance ceases–and in any event not later than one year after expiration of
the time limit–the Patent Authority must declare that the act is to be deemed to have
been done within the prescribed time limit. If the applicant or the proprietor of a patent
wishes to obtain such declaration, the applicant or the proprietor must inform the Patent
Authority about it in writing within the time limits laid down for taking the action, and
pay the prescribed fee. (18.11.2005/896)
If a patent applicant has suffered loss of rights in the observation of the time limit under
Section 6(1), the provisions of subsection (1) will apply, provided that the request is
filed and the prescribed fee paid not later than within two months from the time limit
prescribed in section 6(1). (18.11.2005/896)
Subsections (1) and (2) of this section also apply to international applications which
have been pursued in Finland as regards the time limit to be observed concerning the
receiving Office, the International Searching Authority, the International Preliminary
Examining Authority or the International Bureau of WIPO. Failure to observe that time
limit must then be remedied at the Patent Authority. (18.11.2005/896)
However, a request filed in accordance with the provisions of subsection (1), (2) or (3)
may not be refused, nor may its admittance be refused, until the patent applicant or
proprietor has been given an opportunity to file his or her comments in the time limit
laid down by the Patent Authority. (18.11.2005/896)
Section 71 b (6.6.1980/407)
Where, in those cases referred to in Sections 31 or 38, a document or a fee sent by mail
has not been received by the Patent Authority within the prescribed time limit, but where
the applicant performs the required act within two months of the time at which he
realized or should have realized that the time limit has been exceeded, but in no event
later than one year after expiration of the time limit, the Patent Authority shall declare
that the act is to be deemed to have been done within the prescribed time limit:
(1) if the postal service was interrupted at any time during the 10 days preceding the
time limit on account of war, revolution, civil disorder, strike, natural disaster or other
like reason in the locality in which the sender was staying or carrying on business, and
the document or fee was mailed to the Patent Authority within five days of the
resumption of the postal service, or
(2) if the document or fee was mailed to the Patent Authority by registered mail not later
than five days before the expiration of the time limit, but only if it was sent by airmail,
where possible, or by other means if the sender could reasonably assume that the
dispatch should reach the Patent Authority within two days of mailing.
Where the applicant requests a declaration under subsection (1) above, he shall advise
the Patent Authority in writing to that effect within the time limit for taking the action
laid down in that subsection.
Section 71 c (6.6.1980/407)
If a request under Section 71a or 71b is granted and if, as a result, the examination of a
patent application that has been dismissed or rejected after becoming available to the
public under Section 22 is resumed or a lapsed patent is reinstated, an announcement to
that effect shall be made.
Any person who in good faith has begun to exploit an invention commercially in this
country after expiration of the time limit for reinstating a dismissed application or after a
rejection has become final or a patent has lapsed, but before such announcement is
made, may nevertheless continue to exploit the invention provided he maintains the
general nature of the exploitation. The right to exploit an invention shall be granted, on
the same conditions, to anyone who has made substantial preparations for such
exploitation in this country.
The right under subsection (2) above may only be transferred to another person together
with the business in which it originated or in which exploitation of the invention was
intended.
Section 72 ((21.3.1997/243)
Appeals from final decisions by the Patent Authority under this Act, other than those
referred to in Section 26, and appeals from decisions pursuant to Sections 42, 53a(2),
53d(1), 54(1) and 71a and 71b, shall be lodged with the Board of Appeal of the National
Board of Patents and Registration of Finland. Separate provisions apply to the appeal
procedure and the proceedings before the Board of Appeal. (18.11.2005/896)
Section 73 (13.11.1992/1034)
The amounts of the fees to be paid under this Act shall be laid down in separate
provisions. In that connection it may be decreed that one or more of the initial fee years
shall be exempt from renewal fees.
Section 74
Further provisions concerning patent applications, announcements in respect of patent
matters, printing of the application documents, opposition proceedings, limitation
procedures before the Patent Authority, termination procedures, the Patent Register and
its maintenance, and the Patent Authority shall be decreed by the Government.
(18.11.2005/896)
The Government may decree that the Patent Authority be entitled to divulge, at the
request of the authorities of another country, details of the processing of patent
applications in this country and that the authorities of another country or an international
institution may, at the request of the Patent Authority, undertake the examination of
patent applications. (18.11.2005/896)
The Government may also decree that an applicant seeking a patent in respect of an
invention for which an application has been filed in another country or with an
international organization shall disclose information given to him by the authorities of
such other country or by the international organization regarding the examination of his
invention as to patentability. No such disclosure shall be required, however, for an
application under Chapter 3 if it has been the subject of an international preliminary
examination and the report on the patentability of the invention has been received by the
Patent Authority. (18.11.2005/896)
Section 75
If the country is at war or in danger of war, the Government may decree, where required
by the public interest, that the right to a given invention shall be surrendered to the State
or to another party designated by the Government. Reasonable compensation shall be
paid for the right to the invention thus surrendered. If no agreement is reached on
compensation with the party entitled to compensation, the court shall determine the
compensation.
Where a party other than the State has availed itself of the right to an invention pursuant
to subsection (1) above and if such party does not fulfill its obligations with regard to
compensation, the State shall pay the compensation without delay on request by the
party entitled to compensation.
Section 76 Special regulations shall apply to inventions of importance to the defense of
the country.
Transitional provisions
This Act shall come into force on 1 April 1997. (243/97)
A patent application which has been approved for being laid open for public inspection
before the entry into force of this Act, shall be processed and decided on in accordance
with the provisions in force before the entry into force of this Act.
The provisions of Section 14 of the Patents Act shall apply to a patent application filed
before the entry into force of this Act.
This Act shall come into force on 15 July 2000.(650/2000)
The provisions of Sections 3 b and 46 a shall apply to a patent application filed or
deemed to have been filed before the entry into force of this Act and to a patent granted
on the basis of such application.
This Act shall come into force on 1 January 2005. (990/2004)
The Act also applies to the pursued international applications for which the 20month
period calculated from the date of priority ends on the date of entry into force of the Act
or thereafter and in respect of which the applicant has not yet pursued his international
application for Finland.
This Act shall come into force on 6 March 2006 (896/2005)
Sections 8b and 8c apply to patent applications filed or deemed to have been filed on or
after the entry into force of this Act.
Sections 41(2) and 70 l(2) apply to a renewal fee falling due on or after the entry into
force of this Act.
The provisions of section 60(2) only apply to final decisions taken after the entry into
force of this Act.
If the sixmonth time limit for reinstatement of loss of rights has expired before the entry
into force of this Act, the provisions of section 71a(2) effective at the entry into force of
this Act continue to apply.
Section 71a(2) applies to patent applications that are pending at the entry into force of
this Act, unless the time limit for reinstatement of loss of rights already has expired.
Act 684/2006 comes into force on 1 September 2006.
Sections 57 b and 61 of this Act also apply to disputes that have been pending before the
entry into force of this Act. In so far as section 61 deals with applying section 60 a, the
section is nevertheless applied in the manner laid down in subsection 3 concerning the
application of section 60 a.
The provisions applicable at the entry into force of this Act apply to disputes pending
before the entry into force of this Act, instead of the provisions of section 60 a of this
Act.
- Patenttilaki
- 1. Yleiset säännökset
- 2. Patenttihakemuksen käsittely ja väitemenettely (21.3.1997/243)
- 3. Kansainvälinen patenttihakemus
- 4. Patentin laajuus ja voimassa oloaika
- 5. Vuosimaksujen suorittaminen (10.5.1985/387)
- 6. Luovutus-, käyttö- ja pakkolupa
- 7. Patentin rajoittaminen ja lakkaaminen
- 8. Patenttia koskeva ilmoitusvelvollisuus
- 9. Vastuu, korvausvelvollisuus ja tuomioistuinmenettely
- 9a. Lisäsuojatodistus (21.3.1997/243)
- 9b. Eurooppapatentti ja eurooppapatenttia koskeva hakemus (22.12.1995/1695)
- 10. Erityisiä määräyksiä
- Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
- Muutokset asetuksella säädettävänä päivänä. (1.10.1980, A 26.9.1980/668)
- Muutokset asetuksella säädettävänä päivänä. (1.9.1985, A 14.6.1985/504)
- Muutos (593/94) asetuksella (594/94) säädettävänä ajankohtana
- Muutos (717/95) tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995
- Muutos (1695/95) tulee voimaan asetuksella (103/96) säädettävänä ajankohtana.
- Lain muutokset 1.4.1997
- Muutos (650/2000) tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2000
- Muutos (990/2004) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005
- Marraskuun 18. päivänä on annettu laki 896/2005 patenttilain muuttamisesta. Muutokset astuvat voimaan 6.3.2006 seuraavien säännösten osalta.
- Muutos (684/2006) tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006
Patenttilaki
Annettu 15. päivänä joulukuuta 1967 (550/67)
Muutokset: 575/71, 407/80, 387/85, 801/91, 577/92, 1034/92, 1409/92, 593/94, 717/95, 1695/95, 243/97, 650/00, 990/04, 896/05, 295/06 ja 684/06.
1. Yleiset säännökset
1 § (30.6.2000/650) Joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. (18.11.2005/896)
Keksinnöksi ei katsota pelkästään:
1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää;
2) taiteellista luomusta;
3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten tai tietokoneohjelmaa; eikä
4) tietojen esittämistä.
Keksinnöksi ei katsota kirurgista tai terapeuttista käsittelyä tai diagnoosia tarkoittavaa menetelmää, joka kohdistetaan ihmisiin tai eläimiin. Edellä sanottu ei kuitenkaan estä patentin myöntämistä tuotteeseen, aineet ja seokset mukaan lukien, joka on tarkoitettu käytettäväksi jossakin edellä mainituista menetelmistä.
Patenttia ei myönnetä kasvilajikkeisiin tai eläinrotuihin. Keksinnöt, joiden kohteena ovat kasvit tai eläimet, voidaan kuitenkin patentoida, jos keksinnön tekninen toteutettavuus ei rajoitu yhteen kasvilajikkeeseen tai eläinrotuun. Tässä laissa tarkoitettu kasvilajikkeen käsite määritellään yhteisön kasvinjalostusoikeuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 5 artiklassa.
Patenttia ei myönnetä olennaisesti biologiseen menetelmään kasvien tai eläinten jalostamiseksi. Kasvien tai eläinten jalostusmenetelmä katsotaan tässä laissa olennaisesti biologiseksi, jos se perustuu kokonaisuudessaan luonnollisiin ilmiöihin, kuten risteytykseen tai valintaan. Edellä sanottu ei rajoita sellaisten keksintöjen patentoitavuutta, joiden kohteena mikrobiologinen menetelmä tai muut tekniset menetelmät tai näillä menetelmillä aikaansaatu tuote. Mikrobiologisella menetelmällä tarkoitetaan tässä laissa menetelmää, jossa käytetään mikrobiologista materiaalia tai jonka kohteena on mikrobiologinen materiaali tai jolla tuotetaan mikrobiologista materiaalia.
Patentti voidaan myöntää keksintöön silloinkin, kun sen kohteena on biologisesta materiaalista koostuva tai biologista materiaalia sisältävä tuote tai menetelmä, jonka avulla voidaan valmistaa, muokata tai käyttää biologista materiaalia. Luonnollisesta ympäristöstään eristetty tai teknisen menetelmän avulla tuotettu biologinen materiaali voi olla keksinnön kohteena, vaikka sitä esiintyisi luonnossa. Biologisella materiaalilla tarkoitetaan tässä laissa materiaalia, joka sisältää geneettistä tietoa ja pystyy itse lisääntymään tai jota voidaan lisätä biologisessa järjestelmässä.
1a § (30.6.2000/650) Muodostumisensa ja kehityksensä eri vaiheissa oleva ihmiskeho sekä pelkästään sen ainesosaa, geenin sekvenssi tai osasekvenssi mukaan lukien, koskeva löytö eivät voi olla patentoitavissa olevia keksintöjä. Ihmiskehosta eristetty tai muuten teknisellä menetelmällä valmistettu ainesosa, yksittäisen geenin sekvenssi tai osasekvenssi mukaan lukien, voi sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, muodostaa patentoitavissa olevan keksinnön, jos patentoitavuuden edellytykset muutoin täyttyvät, vaikka tällaisen ainesosan rakenne olisi samanlainen kuin luonnollisen ainesosan rakenne.
1b § (30.6.2000/650) Patenttia ei myönnetä keksintöön, jonka kaupallinen hyödyntäminen on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaista. Keksinnön kaupallista hyödyntämistä ei voida pitää yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaisena pelkästään sillä perusteella, että se on kielletty laissa tai asetuksessa. Sovellettaessa 1 momenttia erityisesti seuraavat keksinnöt eivät ole patentoitavissa: 1) ihmisen kloonaamismenetelmät; 2) menetelmät, joilla muutetaan ihmisen sukusolujen geneettistä identiteettiä; 3) ihmisalkioiden käyttö teollisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin; ja 4) menetelmät, joilla muutetaan eläinten geneettistä identiteettiä ja jotka todennäköisesti aiheuttavat eläimille kärsimyksiä ilman, että niistä on huomattavaa lääketieteellistä hyötyä ihmiselle tai eläimelle, sekä tällaisilla menetelmillä tuotetut eläimet.
2 § (6.6.1980/407) Patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. (18.11.2005/896)
Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn patenttihakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus 22 § :n säännösten mukaisesti tulee julkiseksi. Samoin ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallihakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (800/1991) 18 § :n mukaisesti tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan keksinnön tulee olennaisesti erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ei sovelleta tällaisen patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen sisällön suhteen. (18.11.2005/896)
Jäljempänä 3 luvussa tarkoitetulla hakemuksella on 2 momenttia sovellettaessa eräissä tapauksissa sama oikeusvaikutus kuin tässä maassa tehdyllä patenttihakemuksella sen mukaan kuin 29 § :ssä ja 38 § :ssä säädetään.
Edellä 1 momentissa oleva säännös, jonka mukaan keksinnön tulee olla uusi, ei estä myöntämästä patenttia tunnettuun, 1 § :n 3 momentissa tarkoitetussa menetelmässä käytettävään aineeseen tai seokseen, jos aineen tai seoksen käyttö ei ole tunnettu jossakin tällaisessa menetelmässä.
Edellä 1 momentissa oleva säännös, jonka mukaan keksinnön tulee olla uusi, ei myöskään estä myöntämästä patenttia tunnettuun, tietyssä 1 §:n 3 momentissa tarkoitetussa menetelmässä käytettävään aineeseen tai seokseen, jos aineen tai seoksen käyttö ei ole tunnettu tässä tietyssä menetelmässä. (18.11.2005/896)
Patentti voidaan myöntää, vaikka keksintö on kuuden kuukauden kuluessa ennen patenttihakemuksen tekemistä tullut julkiseksi:
1) sellaisen ilmeisen väärinkäytöksen johdosta, joka on kohdistunut hakijaan tai siihen, jolta tämä johtaa oikeutensa; tai
2) sen johdosta, että hakija tai se, jolta tämä johtaa oikeutensa, on pannut keksinnön näytteille sellaisessa virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, jota tarkoitetaan Pariisissa 22. päivänä marraskuuta 1928 tehdyssä kansainvälisiä näyttelyjä koskevassa sopimuksessa (Sop.S 36/37).
3 § (6.6.1980/407) Patentilla saavutettu yksinoikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin patentinhaltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä:
1) valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentoitua tuotetta tahi tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten;
2) käyttämällä patentoitua menetelmää tahi, jos hän tietää tai jos olosuhteiden perusteella on ilmeistä, ettei menetelmää saa käyttää ilman patentinhaltijan lupaa, tarjoamalla tällaista menetelmää käytettäväksi tässä maassa; eikä
3) tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentilla suojatulla menetelmällä valmistettua tuotetta tahi tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.
Yksinoikeus sisältää myös sen, ettei muu kuin patentinhaltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä tarjoamalla tai toimittamalla jollekin, jolla ei ole oikeutta keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa, joka liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, tietää tai olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen. Jos väline on yleisesti kaupan oleva tavara, sovelletaan mitä edellä on säädetty vain, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan, jotta tämä ryhtyisi 1 momentissa tarkoitettuun tekoon. Sovellettaessa tämän momentin säännöksiä ei keksinnön hyväksikäyttöön oikeutettuna pidetä sitä, joka käyttää keksintöä hyväksi 3 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Yksinoikeus ei käsitä:
1) hyväksikäyttöä, joka ei tapahdu ammattimaisesti;
2) sellaisen patentilla suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka Euroopan talousalueella on saatettu vaihdantaan patentinhaltijan toimesta tai tämän suostumuksella; (18.12.1992/1409)
3) keksinnön käyttöä kokeissa, jotka koskevat itse keksintöä; 4) lääkevalmisteen myyntilupahakemusta varten tarvittavia tutkimuksia, kokeita tai käytännön vaatimuksista aiheutuvia toimia, jotka koskevat kyseiseen lääkevalmisteeseen kohdistuvaa keksintöä (21.4.2006/295); eikä
5) lääkeaineen valmistusta apteekissa lääkärin määräyksen mukaisesti yksittäistapauksissa tai toimenpiteitä täten valmistetuilla lääkeaineilla.
3a § (30.6.2000/650) Patentin antama suoja biologiselle materiaalille, jolla on keksinnön seurauksena tiettyjä piirteitä, käsittää kaiken sellaisen monistamalla tai lisäämällä tästä biologisesta materiaalista saadun samassa tai erikoistuneessa muodossa olevan biologisen materiaalin, jolla on nämä samat piirteet. Patentin antama suoja biologiselle menetelmälle, jonka avulla tuotetaan biologista materiaalia, jolla on keksinnön seurauksena tiettyjä piirteitä, käsittää tällä menetelmällä välittömästi saadun biologisen materiaalin ja kaiken muun sellaisen biologisen materiaalin, joka on saatu menetelmällä välittömästi saadusta biologisesta materiaalista monistamalla tai lisäämällä samassa tai erikoistuneessa muodossa ja jolla on nämä samat piirteet. Patentin antama suoja geneettistä tietoa sisältävälle tai siitä koostuvalle tuotteelle käsittää kaiken materiaalin, johon tuote on yhdistetty ja johon geneettinen tieto sisältyy ja jossa se toimii, jollei 1 a §:n 1 momentista muuta johdu. Edellä tarkoitettu suoja ei käsitä biologista materiaalia, joka on saatu monistamalla tai lisäämällä biologista materiaalia, jonka patentin haltija on saattanut Euroopan talousalueella markkinoille tai joka on saatettu markkinoille hänen suostumuksellaan, jos monistaminen tai lisääminen väistämättä aiheutuu käytöstä, jota varten biologinen materiaali on saatettu markkinoille, edellyttäen, että saatua materiaalia ei myöhemmin käytetä muuhun monistamiseen tai lisäämiseen.
3b § (30.6.2000/650) Poiketen siitä, mitä 3 a §:n 1-3 momentissa säädetään, patentinhaltijan suorittama tai hänen suostumuksellaan tapahtuva kasvien lisäysaineiston myynti tai muu pitäminen kaupan maanviljelijälle maatalouskäyttöön merkitsee sitä, että viljelijä saa käyttää sadosta saamaansa tuotetta monistamiseen tai lisäämiseen omalla tilallaan, jolloin tämän poikkeuksen laajuus ja sitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat samat kuin mitä yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 14 artiklassa määrätään. Poiketen siitä, mitä 3 a §:n 1-3 momentissa säädetään, patentinhaltijan suorittama tai hänen suostumuksellaan tapahtuva jalostuskarjan tai muu eläinten lisäysaineiston myynti tai muu pitäminen kaupan maanviljelijälle merkitsee sitä, että maanviljelijä saa käyttää suojattua karjaa maatalouden tarkoituksiin. Tähän lupaan sisältyy eläimen tai eläinten lisäysaineiston saattaminen maatalouskäyttöön, mutta ei kaupallisen lisäämistoiminnan puitteissa tai sen tarkoituksiin tapahtuva myynti. Tarkempia säännöksiä 2 momentissa tarkoitettujen poikkeusten sisällöstä ja täytäntöönpanosta voidaan tarvittaessa antaa valtioneuvoston asetuksella.
4 § Joka patenttihakemuksen tekemishetkellä tässä maassa käytti ammattimaisesti hyväksi hakemuksessa tarkoitettua keksintöä, saa patentin estämättä jatkaa hyväksikäyttöä pysyttämällä entisellään sen yleisen luonteen, jollei hyväksikäyttö sisältänyt ilmeistä väärinkäyttöä patentinhakijaa tai sitä kohtaan, jolta tämä johtaa oikeutensa. Samanlainen hyväksikäyttöoikeus on vastaavilla edellytyksillä myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin käyttääkseen keksintöä ammattimaisesti hyväksi tässä maassa. Ensimmäisessä momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa se on syntynyt tai jossa hyväksikäyttö oli tarkoitettu tapahtuvaksi.
5 § Patentin estämättä keksintöä voidaan käyttää hyväksi ulkomaisessa aluksessa, ilma-aluksessa tai muussa kulkuneuvossa niiden tarpeisiin, kun sellainen kulkuneuvo tilapäisesti, säännöllisessä liikenteessä tai muutoin tulee Suomeen. Asetuksella voidaan säätää, että ilma-aluksen varaosia ja tarvikkeita voidaan patentin estämättä tuoda maahan ja käyttää täällä ulkomaisen ilma-aluksen korjaamiseen, mikäli ulkomaisen aluksen kotimaassa myönnetään vastaavat edut suomalaiselle ilma-alukselle.
6 § (6.6.1980/407) Patenttihakemus, jonka tarkoittama keksintö on tekemispäivää edeltävän kahdentoista kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnettävää patenttia tai hyödyllisyysmallioikeutta koskevassa hakemuksessa, taikka teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen (SopS 36/1970 ja 43/1975) taikka Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyneessä toisessa valtiossa tai toisella alueella tehdyssä patenttia, keksijäntodistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa koskevassa hakemuksessa, on katsottava 2 § :n 1, 2, 4 ja 5 momenttia sekä 4 § :ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen etuoikeus voidaan saada myös sellaisesta aikaisemmasta suojahakemuksesta, joka ei tarkoita edellä mainittuihin sopimuksiin liittynyttä valtiota tai aluetta, jos siellä, missä aikaisempi hakemus on tehty, myönnetään suomalaisesta hakemuksesta vastaava etuoikeus ja jos siellä voimassa oleva lainsäädäntö on pääosin yhdenmukainen edellä mainittujen sopimusten kanssa. (18.11.2005/896)
Asetuksella säädetään tai asetuksen nojalla annettavalla patenttiviranomaisen päätöksellä määrätään, miten etuoikeutta koskeva pyyntö on esitettävä ja mitkä asiakirjat on annettava pyynnön tueksi. Ellei edellä tarkoitettuja säännöksiä tai määräyksiä noudateta, ei etuoikeutta voida saada.
2. Patenttihakemuksen käsittely ja väitemenettely (21.3.1997/243)
7 § (6.6.1980/407) Patenttiviranomaisella tarkoitetaan tässä laissa Suomen patenttiviranomaista, jollei toisin ole säädetty. Suomen patenttiviranomaisena on Patentti- ja rekisterihallitus sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
8 § (6.6.1980/407) Patenttihakemus tehdään kirjallisesti patenttiviranomaiselle taikka 3 luvussa tarkoitetussa tapauksessa toisen maan patenttiviranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle. Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Se, että keksintö tarkoittaa kemiallista yhdistettä, ei edellytä tietyn käytön ilmoittamista patenttivaatimuksessa. Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Keksintö, joka koskee biologista materiaalia tai jota toteutettaessa käytetään biologista materiaalia, katsotaan 8a § :ssä mainituissa tapauksissa riittävän selvästi esitetyksi vain, jos lisäksi on täytetty tuossa pykälässä mainitut ehdot. (30.6.2000/650) Hakemuksessa tulee lisäksi olla selityksen ja patenttivaatimusten tiivistelmä. Tiivistelmä on tarkoitettu vain tekniikan tietolähteeksi eikä sille ole annettava muuta merkitystä. Hakemuksessa on ilmoitettava keksijän nimi. Jos patenttia hakee muu kuin keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön. Keksinnön selitys, tiivistelmä ja patenttivaatimukset on laadittava suomeksi tai ruotsiksi voimassa olevan kielilainsäädännön säännösten mukaan. Milloin patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu vain toisella kotimaisella kielellä, patenttiviranomaisen on huolehdittava patenttivaatimusten ja tiivistelmän kääntämisestä toiselle näistä kielistä ennen kuin hakemus 22 § :n 2 momentin mukaan tulee julkiseksi. Hakijan on suoritettava vahvistettu käännösmaksu. Jos hakija on ulkomaalainen, keksinnön selitys on laadittava suomeksi sekä patenttivaatimukset ja tiivistelmä suomeksi ja ruotsiksi. Jokaisella on kuitenkin oikeus laatia keksinnön selitys, tiivistelmä ja patenttivaatimukset sekä suomeksi että ruotsiksi. Hakijan on suoritettava vahvistettu hakemusmaksu. Hakemuksesta on myös suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta ennen hakemuksen lopullista ratkaisemista alkaneelta maksuvuodelta. (10.5.1985/387) Maksuvuosi lasketaan ensimmäisen kerran siitä päivästä, jolloin hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, ja tämän jälkeen vastaavasta kalenteripäivästä. (10.5.1985/387)
8 a § (30.6.2000/650) Jos keksintö koskee biologista materiaalia tai keksintöä toteutettaessa on käytettävä biologista materiaalia, jota ei ole yleisesti saatavissa ja jota ei voida esittää hakemusasiakirjoissa siten, että ammattimies niiden perusteella voi käyttää keksintöä, näyte biologisesta materiaalista on talletettava viimeistään hakemuksen tekemispäivänä. Biologisen materiaalin on tämän jälkeen oltava jatkuvasti talletettuna siten, että se, joka tämän lain mukaan on oikeutettu saamaan näytteen talletuksesta, voi saada sen Suomessa. Valtioneuvosoton asetuksella säädetään, mihin talletukset voidaan tehdä. Jos talletettu biologinen materiaali menettää elinvoimaisuutensa tai siitä ei muusta syystä voida saada näytettä, voidaan se korvata saman biologisen materiaalin uudella talletuksella siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Jos näin on menetelty, katsotaan uusi talletus tehdyksi aikaisemman talletuksen tekemispäivänä.
8 b § (18.11.2005/896) Patenttiviranomainen antaa tekemispäivän patenttihakemukselle, jos: 1) hakemuksesta ilmenee, että se on patenttihakemus; 2) hakemuksessa on tiedot hakijasta tai viranomainen voi tavoittaa hänet; ja 3) hakemuksen yhteydessä annetut asiakirjat sisältävät sellaista, mikä on katsottava selitykseksi tai piirustukseksi, tai hakemuksessa on viittaus aikaisemmin tehtyyn patentti- tai hyödyllisyysmallihakemukseen ja hakija on antanut tiedot patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä, hakemusnumerosta sekä patenttiviranomaisesta, jolle hakemus on tehty. Jos hakija ei ole noudattanut 1 momentin säännöksiä tekemispäivän saamiseksi, annetaan hakijalle kehotus korjata puutteet patenttiviranomaisen antamassa määräajassa. Jos hakija ei ole korjannut puutteita määräajassa tai hakijaa ei ole voitu tavoittaa kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä, ei hakemusta katsota tehdyksi. Jos hakija on korjannut 2 momentissa annetussa määräajassa kaikki hakemuksessa olleet puutteet tekemispäivän saamiseksi, tulee tekemispäiväksi se päivä, jolloin kaikki puutteet on korjattu.
8 c § (18.11.2005/896) Jos hakemus, joka on tehty 8 b §:n mukaisesti, on puutteellinen ja patenttiviranomainen havaitsee, että hakemuksen selityksestä tai piirustuksista puuttuu osa tai osia, joihin selityksessä tai patenttivaatimuksissa viitataan, annetaan hakijalle kehotus täydentää hakemustaan patenttiviranomaisen antamassa määräajassa. Jos puuttuvat osat toimitetaan annetussa määräajassa, tulee tekemispäiväksi se päivä, jolloin kaikki puutteet on korjattu, jollei 2 ja 3 momentista muuta johdu.
Jos 1 momentin mukaiset jälkeenpäin toimitetut osat peruutetaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun ne on toimitettu, tulee tekemispäiväksi alkuperäinen tekemispäivä. Jos puuttuvat osat toimitetaan 1 momentin mukaisesti ja aikaisemmasta hakemuksesta pyydetään etuoikeutta ja siitä ilmenevät puuttuvat osat kokonaisuudessaan, tulee tekemispäiväksi alkuperäinen tekemispäivä, jos hakija sitä pyytää ja toimittaa jäljennöksen etuoikeuden perustana olevasta hakemuksesta 1 momentin mukaisessa määräajassa.
9 § (6.6.1980/407) Jos hakija sitä pyytää ja suorittaa vahvistetun maksun, patenttiviranomaisen on annettava hakemusta koskeva uutuustutkimus asetuksella säädettävillä ehdoilla Washingtonissa 19. päivänä kesäkuuta 1970 solmitun patenttiyhteistyösopimuksen 15 artiklan 5 kappaleen mukaisen kansainvälisen uutuustutkimusviranomaisen suoritettavaksi.
10 § Samassa hakemuksessa ei saa hakea patenttia kahteen tai useampaan toisistaan riippumattomaan keksintöön.
11 § Jos patenttia haetaan keksintöön, joka käy selville hakijan tekemästä aikaisemmasta patenttihakemuksesta, jota ei ole lopullisesti ratkaistu, on myöhempi hakemus vaadittaessa ja niillä ehdoilla kuin asetuksella säädetään, katsottava tehdyksi sinä ajankohtana, jolloin ne asiakirjat, joista keksintö käy selville, saapuivat patenttiviranomaiselle.
12 § Patentinhakijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä hakemusta koskevissa asioissa. (30.6.2000/650). Jos patenttihakemusta koskevaa päätöstä ei ole saatu annettua tiedoksi hakijalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen, tiedoksianto voi tapahtua kuuluttamalla asiasta Patentti- ja rekisterihallituksen julkaisemassa patenttilehdessä. Tiedoksiantamisen katsotaan tapahtuneen, kun edellä mainitut toimenpiteet on suoritettu. (21.3.1997/243)
13 § (21.3.1997/243) Patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.
14 § Kumottu (21.3.1997/243).
15 § Jollei hakija ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä tai jos patenttiviranomainen muutoin katsoo olevan esteen hakemuksen hyväksymiselle, hakijaa on välipäätöksessä kehotettava antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuus määrätyn ajan kuluessa. Tiivistelmään patenttiviranomainen voi kuitenkin hakijaa kuulematta tehdä ne muutokset, joita se pitää välttämättömänä. (6.6.1980/407) Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaansa tai ryhdy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Välipäätöksessä on ilmoitettava tästä seuraamuksesta. Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, jos hakija neljän kuukauden kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä antaa lausumansa tai ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja samassa ajassa suorittaa vahvistetun maksun hakemuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi. Jollei hakija suorita vuosimaksua 8 § :n , 41§ :n ja 42 § :n mukaisesti, hakemus jätetään sillensä ilman välipäätöstä. Siten sillensä jätettyä hakemusta ei voida ottaa uudelleen käsiteltäväksi. (10.5.1985/387)
16 § Jos vielä lausuman antamisen jälkeen katsotaan olevan este hakemuksen hyväksymiselle ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa, hakemus on hylättävä, mikäli ei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.
17 § Jos joku väittää patenttiviranomaiselle, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin hakijalla, ja mikäli asiaa pidetään epäselvänä, patenttiviranomainen voi välipäätöksessä kehottaa häntä nostamaan kanteen tuomioistuimessa määrätyn ajan kuluessa uhalla, että väite jätetään huomioon ottamatta patenttihakemusta edelleen käsiteltäessä. Milloin riita paremmasta oikeudesta keksintöön on vireillä tuomioistuimessa, patenttihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes juttu on lopullisesti ratkaistu.
18 § Jos joku näyttää patenttiviranomaiselle, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin hakijalla, patenttiviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Sen, joka saa patenttihakemuksen siirretyksi itselleen, on suoritettava uusi hakemusmaksu. Milloin siirtoa on vaadittu, hakemusta ei saa jättää sillensä, hylätä tai hyväksyä eikä peruuttaa ennen kuin vaatimus on lopullisesti tutkittu.
19 § (21.3.1997/243) Jos hakemus on säännösten mukainen eikä katsota olevan estettä hakemuksen hyväksymiselle, patenttiviranomaisen on ilmoitettava hakijalle, että hakemus voidaan hyväksyä. Kun 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu patentinhakijalle, ei 11 § :ssä tarkoitettua vaatimusta saa tehdä eikä patenttivaatimuksia saa muuttaa siten, että patenttisuoja laajenee. Hakijan on suoritettava vahvistettu painatusmaksu kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hänelle on annettu 1 momentin mukainen ilmoitus. Hakemus on jätettävä sillensä, jos maksua ei suoriteta. Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, jos hakija neljän kuukauden kuluessa mainitun ajan päättymisestä suorittaa painatusmaksun sekä vahvistetun maksun hakemuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi. Milloin keksijä hakee patenttia ja pyytää vapautusta painatusmaksusta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hänelle on annettu 1 momentin mukainen ilmoitus, patenttiviranomainen voi myöntää hänelle sanotun vapautuksen, jos maksun suorittamisen katsotaan tuottavan hänelle huomattavia vaikeuksia. Jos pyyntö hylätään, on kahden kuukauden kuluessa hylkäämisestä suoritettu maksu katsottava suoritetuksi oikeassa ajassa.
20 § (21.3.1997/243) Kun hakija on tehnyt sen, mitä häneltä 19 § :n mukaan vaaditaan, tulee patenttiviranomaisen, jollei estettä edelleenkään ole, hyväksyä hakemus. Hakemuksen hyväksymisestä on kuulutettava. Patentti on myönnetty sinä päivänä, kun hakemuksen hyväksymisestä on kuulutettu. Myönnetty patentti on merkittävä patenttiviranomaisen pitämään patenttirekisteriin. Patentinhaltijalle on annettava patenttikirja.
21 § (21.3.1997/243) Patenttiviranomaisen on pidettävä patentin myöntämispäivästä lukien yleisön saatavana patenttijulkaisua, joka sisältää keksinnön selityksen, patenttivaatimukset ja tiivistelmän sekä ilmoituksen patentinhaltijasta ja keksijästä.
22 § Patenttia koskevat asiakirjat ovat julkisia patentin myöntämispäivästä lukien. (21.3.1997/243) Asiakirjat ovat myös julkisia, kun 18 kuukautta on kulunut patenttihakemuksen tekemispäivästä tai, jos etuoikeutta pyydetään, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty, vaikka patenttia ei vielä ole myönnetty. Jos hakemus on jätetty sillensä tai hylätty, asiakirjat tulevat kuitenkin julkisiksi vain siinä tapauksessa, että hakija pyytää hakemuksen ottamista uudelleen käsiteltäväksi tai hakee muutosta taikka tekee 71a § :n tai 71b § :n mukaisen esityksen. (21.3.1997/243) Hakijan pyynnöstä asiakirjat tulevat julkisiksi aikaisemminkin kuin 1 ja 2 momentissa on säädetty. Kun asiakirjat 2 ja 3 momentin mukaan tulevat julkisiksi, on siitä kuulutettava. Jos asiakirja sisältää liikesalaisuuden ja jollei tämä koske keksintöä, johon patenttia haetaan tai jolle patentti on myönnetty, patenttiviranomainen voi vaadittaessa erityisestä syystä määrätä, ettei asiakirja ole julkinen. Jos sellainen vaatimus on tehty, asiakirja ei ole julkinen ennen kuin vaatimus on hylätty lainvoiman saaneella päätöksellä. (21.3.1997/243) Jos biologinen materiaali on talletettu 8a § :n mukaisesti, on jokaisella oikeus saada näyte biologisesta materiaalista, kun asiakirjat ovat tulleet 1, 2 tai 3 momentin mukaisesti julkisiksi. Sen estämättä, mitä edellä säädetään, ei näytettä kuitenkaan luovuteta sille, joka voimassa olevien säännösten mukaan ei voi saada haltuunsa talletettua biologista materiaalia. Näytettä ei myöskään luovuteta sellaiselle, jonka hallussa se vahinkoa tuottavien ominaisuuksiensa vuoksi saattaa aiheuttaa huomattavaa vaaraa. (30.6.2000/650) Ennen kuin patentti on myönnetty tai 20 vuoden ajan patenttihakemuksen tekemispäivästä, jos patenttihakemus on ratkaistu lopullisesti sen johtamatta patenttiin, näyte talletuksesta saadaan 6 momentin ensimmäisen virkkeen säännöksestä huolimatta luovuttaa ainoastaan erityiselle asiantuntijalle, jos hakija tätä pyytää. Asetuksella säädetään, milloin tällainen pyyntö voidaan tehdä ja ketä näytteen pyytäjä voi käyttää asiantuntijana. (21.3.1997/243) Sen, joka haluaa saada näytteen, tulee pyytää sitä kirjallisesti patenttiviranomaiselta ja sitoutua noudattamaan asetuksella annettuja näytteen väärinkäytön estämistä koskevia säännöksiä. Jos näyte saadaan luovuttaa ainoastaan erityiselle asiantuntijalle, tulee tämän antaa edellä tarkoitettu sitoumus. (10.5.1985/387)
23 § (21.3.1997/243) Jos julkiseksi tullut hakemus jätetään sillensä tai hylätään, on päätöksestä kuulutettava sen saatua lainvoiman.
24 § (21.3.1997/243) Kuka tahansa voi tehdä väitteen myönnettyä patenttia vastaan. Väite on tehtävä patenttiviranomaiselle yhdeksän kuukauden kuluessa patentin myöntämispäivästä. Väite on tehtävä kirjallisesti ja se on perusteltava.
Kun patenttia vastaan on tehty väite, se on saatettava patentinhaltijan tietoon ja patentinhaltijalle on varattava tilaisuus antaa siitä lausumansa. Patentinhaltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee väitekäsittelyn aikana olla patenttilain 12 § :ssä tarkoitettu asiamies.
Patenttiviranomainen voi, jos siihen on erityisiä syitä, ottaa väitteen huomioon, vaikka patentti on rauennut tai raukeaa 51 §:n mukaisesti tai vaikka väite peruutetaan. Jos väitteentekijä peruuttaa väitteensä, ei hän voi hakea muutosta patenttiviranomaisen tekemään päätökseen. Patenttiviranomaisen tulee ottaa väiteaikana tehty väite huomioon, vaikka patenttia on ennen väitteen tekemistä rajoitettu lainvoimaisella päätöksellä. (18.11.2005/896)
25 § (30.6.2000/650) Patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti, milloin: 1) patentti on myönnetty, vaikkei 1 § , 1 a, 1 b ja 2 § :ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty; 2) patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä; 3) patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä; tai 4) patenttisuojaa on laajennettu sen jälkeen, kun 19 § :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu. Patenttiviranomaisen tulee hylätä väite, jos patentin voimassa pysyttämiselle ei ole mitään 1 momentissa tarkoitettua estettä. Jos patentinhaltija on väitekäsittelyn aikana muuttanut patenttia siten, ettei patentin pysyttämiselle voimassa muutetussa muodossa ole mitään 1 momentissa tarkoitettua estettä, tulee patenttiviranomaisen pysyttää patentti voimassa muutetussa muodossa. Jos patentti pysytetään voimassa muutetussa muodossa, on patenttiviranomaisen pidettävä muutettu patenttijulkaisu yleisön saatavana. Patenttiviranomaisen on kuulutettava väitteen johdosta tehdystä päätöksestä tämän saatua lainvoiman.
26 § (21.3.1997/243) Patenttiviranomaisen patenttihakemusta koskevaan lopulliseen päätökseen hakija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Patentinhaltija tai väitteentekijä voi hakea muutosta patenttiviranomaisen väitteen johdosta antamaan lopulliseen päätökseen, jos päätös on hänelle vastainen. Jos väitteentekijä peruuttaa valituksensa, voidaan asia kuitenkin tutkia, jos siihen on erityisiä syitä. Päätökseen, jolla 15 § :n 3 momentissa tai 19 § :n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi on hylätty tai 18 § :ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä hyväksytty, hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hylätty, vaatimuksen tekijä voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla vaatimus 22 § :n 5 momentissa tarkoitetun määräyksen antamisesta on hylätty, voi vaatimuksen tekijä hakea muutosta.
27 § (21.3.1997/243) Muutosta 26 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa haetaan valittamalla Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnalta. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa säädetään erikseen. (18.11.2005/896)
entinen 2 mom. kumottu (18.11.2005/896)
Mitä 22 § :n 5 momentissa säädetään patenttia koskevan asiakirjan julkisuudesta, koskee soveltuvin osin myös asiakirjoja, jotka annetaan valituslautakunnalle ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
3. Kansainvälinen patenttihakemus
28 § (6.6.1980/407) Kansainvälisellä patenttihakemuksella tarkoitetaan patenttiyhteistyösopimuksen mukaisesti tehtyä hakemusta. Kansainvälinen patenttihakemus tehdään patenttiviranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle, joka patenttiyhteistyösopimuksen ja sen sovellutussääntöjen mukaan on oikeutettu vastaanottamaan tällaisen hakemuksen (vastaanottava viranomainen). Vastaanottavana viranomaisena toimii Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus siten kuin asetuksella säädetään. Täällä tehdystä kansainvälisestä patenttihakemuksesta hakijan on suoritettava vahvistettu maksu. Mitä 29-38 § :ssä säädetään, koskee Suomen käsittävää kansainvälistä hakemusta.
29 § (6.6.1980/407) Kansainvälisellä patenttihakemuksella, jolle vastaanottava viranomainen on vahvistanut kansainvälisen tekemispäivän, on tässä maassa sama vaikutus kuin sanottuna päivänä tehdyllä suomalaisella patenttihakemuksella. Mitä 2 § :n 2 momentin toisessa virkkeessä säädetään, koskee kansainvälistä hakemusta vain, jos hakemusta on jatkettu 31 § :n mukaisesti. (18.11.2005/896)
30 § (6.6.1980/407) Kansainvälinen patenttihakemus katsotaan Suomen osalta peruutetuksi patenttiyhteistyösopimuksen 24 artiklan 1 kappaleen i ja ii alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
31 § (10.5.1985/387) Jos hakija haluaa jatkaa kansainvälistä hakemusta Suomen osalta, hänen on 31 kuukauden kuluessa kansainvälisestä tekemispäivästä tai, jos etuoikeutta pyydetään, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty, annettava patenttiviranomaiselle kansainvälisen hakemuksen suomen- tai ruotsinkielinen käännös siinä laajuudessa kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään tai, jos hakemus on laadittu suomen- tai ruotsinkielisenä, jäljennös hakemuksesta. Hakijan on saman ajan kuluessa suoritettava vahvistettu maksu patenttiviranomaiselle.(19.11.2004/990)
Jos hakija on suorittanut vahvistetun maksun 1 momentin mukaisesti, hän voi antaa vaadittavan käännöksen tai jäljennöksen kahden kuukauden lisäajan kuluessa edellyttäen, että vahvistettu lisämaksu suoritetaan jälkimmäisen määräajan kuluessa. (19.11.2004/990)
Jollei hakija noudata tämän pykälän säännöksiä, on hakemus katsottava peruutetuksi Suomen osalta. (19.11.2004/990)
32 § kumottu 1.1.2005 (990/2004)
33 § (6.6.1980/407) Jos kansainvälistä hakemusta on jatkettu 31 § :n mukaisesti, sovelletaan hakemukseen ja sen käsittelyyn 2 luvun säännöksiä, jollei tässä pykälässä tai 34-37 § :ssä toisin säädetä. Hakemus voidaan vain hakijan esityksestä ottaa käsiteltäväksi ennen 31 § :n 1 momentissa säädetyn määräajan päättymistä. (19.11.2004/990) Lain 12 § :n mukainen velvollisuus, jonka mukaan hakijalla tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, alkaa vasta kun hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi. (30.6.2000/650)
Lain 22 § :n 2 ja 3 momentin säännöksiä sovelletaan jo ennen kuin hakija on jatkanut hakemusta, milloin hakija on täyttänyt 31 § :n mukaisen velvollisuutensa antaa hakemuksen käännös tai, jos hakemus on laadittu suomen- tai ruotsinkielisenä, milloin hakija on antanut hakemuksen jäljennöksen patenttiviranomaiselle. (10.5.1985/387)
Sovellettaessa 48 , 56 ja 60 § :ää kansainvälisen hakemuksen katsotaan tulleen julkiseksi, kun hakija on täyttänyt 3 momentin mukaiset velvollisuutensa. (10.5.1985/387)
Jos patenttihakemus täyttää patenttiyhteistyösopimuksen sekä sen sovellutussääntöjen hakemuksen muotoa ja sisältöä koskevat määräykset, se on näiltä osin hyväksyttävä.
34 § (21.3.1997/243) Kansainvälisen patenttihakemuksen hyväksymisestä ei saa antaa 19 § :n 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta eikä tällaista patenttihakemusta saa hylätä ennen asetuksella säädettävän määräajan päättymistä, ellei hakija suostu siihen, että hakemus ratkaistaan sitä ennen.
35 § (21.3.1997/243) Patenttiviranomainen ei saa ilman hakijan suostumusta julkaista kansainvälistä patenttihakemusta painettuna tai vastaavalla tavalla eikä myöntää tällaisen patenttihakemuksen kohteena olevaan keksintöön patenttia ennen kuin Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälinen toimisto on julkaissut hakemuksen tai 20 kuukautta on kulunut kansainvälisestä tekemispäivästä tai, jos etuoikeutta on pyydetty, siitä päivästä, josta etuoikeutta pyydetään.
36 § (6.6.1980/407) Jos kansainvälisen patenttihakemuksen jokin osa ei ole ollut kansainvälisen uutuustutkimuksen tai patentoitavuuden esitutkimuksen kohteena sen vuoksi, että hakemuksen on katsottu käsittävän toisistaan riippumattomia keksintöjä, eikä hakija ole määräaikana suorittanut patenttiyhteistyösopimuksen mukaista lisämaksua, on patenttiviranomaisen tutkittava, onko ratkaisu ollut oikea. Jos ratkaisu katsotaan oikeaksi, on se hakemuksen osa, jota ei ole tutkittu, katsottava peruutetuksi patenttiviranomaisessa, jollei hakija suorita säädettyä maksua viranomaiselle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon patenttiviranomaisen päätöksestä. Jos ratkaisu patenttiviranomaisen käsityksen mukaan ei ole ollut oikea, sen on jatkettava hakemuksen käsittelyä kokonaisuudessaan. (18.11.2005/896)
Hakija voi hakea muutosta 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen, jossa patenttiviranomainen on katsonut, että patenttihakemus käsittää toisistaan riippumattomia keksintöjä. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä 27 § :n 1 momentissa säädetään. (18.11.2005/896)
Jos valitusviranomainen pysyttää patenttiviranomaisen päätöksen, lasketaan määräaika 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun maksun suorittamiseen siitä, kun valitusviranomaisen päätös on tullut lainvoimaiseksi.
37 § (6.6.1980/407) Jos kansainvälisen patenttihakemuksen jokin osa ei ole ollut kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimuksen kohteena sen vuoksi, että hakija on rajoittanut patenttivaatimuksia tutkimusta suorittavan viranomaisen kehotettua joko rajoittamaan vaatimuksia tai suorittamaan lisämaksun, katsotaan se hakemuksen osa, jota ei ole tutkittu, peruutetuksi patenttiviranomaisessa, jollei hakija suorita säädettyä maksua kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on vastaanottanut patenttiviranomaisen hänelle tästä lähettämän ilmoituksen.
38 § (6.6.1980/407) Jos vastaanottava viranomainen on kieltäytynyt antamasta kansainväliselle patenttihakemukselle kansainvälistä tekemispäivää taikka julistanut, että hakemus on katsottava peruutetuksi tai että vaatimus, jonka mukaan hakemus käsittää Suomen, on katsottava peruutetuksi, on patenttiviranomaisen hakijan pyynnöstä tutkittava, onko tämä päätös ollut oikea. Sama koskee kansainvälisen toimiston ratkaisua, jonka mukaan hakemus on katsottava peruutetuksi. (18.11.2005/896)
Edellä 1 momentissa tarkoitettua tutkimusta koskeva pyyntö on esitettävä kansainväliselle toimistolle asetuksella säädettävän määräajan kuluessa. Hakijan on samassa ajassa annettava patenttiviranomaiselle hakemuksen käännös siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään sekä suoritettava vahvistettu hakemusmaksu. (10.5.1985/387)
Jos patenttiviranomainen katsoo, että vastaanottavan viranomaisen tai kansainvälisen toimiston päätös ei ole ollut oikea, on patenttiviranomaisen käsiteltävä hakemus 2 luvun mukaisesti. Jos vastaanottava viranomainen ei ole vahvistanut kansainvälistä tekemispäivää, hakemus on katsottava tehdyksi sinä päivänä, joka patenttiviranomaisen mielestä olisi pitänyt vahvistaa kansainväliseksi tekemispäiväksi. Jos patenttihakemus täyttää patenttiyhteistyösopimuksen sekä sen sovellutussääntöjen hakemuksen muotoa ja sisältöä koskevat vaatimukset, se on näiltä osin hyväksyttävä. (18.11.2005/896)
Lain 2 § :n 2 momentin toisen virkkeen säännöksiä sovelletaan hakemukseen, joka on otettu käsiteltäväksi 3 momentin perusteella, jos hakemus tulee 22 § :n mukaan julkiseksi.
4. Patentin laajuus ja voimassa oloaika
39 § Patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan selitystä käyttää apuna.
40 § (6.6.1980/407) Myönnetty patentti voidaan pitää voimassa, kunnes 20 vuotta on kulunut patenttihakemuksen tekemispäivästä. Patentista on suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta maksuvuodelta, joka alkaa patentin myöntämisen jälkeen. Jos patentti on myönnetty ennen kuin patenttihakemuksesta maksettavat vuosimaksut ovat alkaneet erääntyä 41 § :n mukaisesti, patentinhaltijan on kuitenkin patentin vuosimaksun erääntyessä ensimmäisen kerran maksettavaksi suoritettava vuosimaksut myös niiltä maksuvuosilta, jotka ovat alkaneet ennen patentin myöntämistä. (10.5.1985/387)
5. Vuosimaksujen suorittaminen (10.5.1985/387)
41 § (10.5.1985/387) Vuosimaksu erääntyy maksettavaksi sen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa maksuvuosi alkaa. Vuosimaksut kahdelta ensimmäiseltä vuodelta erääntyvät kuitenkin vasta samanaikaisesti kuin kolmannen maksuvuoden maksu. Vuosimaksuja ei saa suorittaa aikaisemmin kuin kuusi kuukautta ennen niiden erääntymispäivää.
Lain 11 § :n mukaisesta myöhemmästä hakemuksesta suoritettavat vuosimaksut maksuvuodelta, joka on alkanut ennen myöhemmän hakemuksen saapumispäivää tai joka alkaa kahden kuukauden kuluessa saapumispäivästä, erääntyvät vasta saapumispäivää seuraavan toisen kuukauden viimeisenä päivänä. Niin ikään erääntyvät kansainvälisestä patenttihakemuksesta suoritettavat vuosimaksut vasta sen kuukauden viimeisenä päivänä, joka on kahden kuukauden kuluttua päivästä, jolloin hakemusta on 31 § :n mukaisesti jatkettu tai hakemus on 38 § :n mukaisesti otettu käsiteltäväksi, jos kysymyksessä oleva maksuvuosi on alkanut ennen viimeksi mainittua päivää tai alkaa kahden kuukauden kuluessa siitä. (18.11.2005/896)
Vuosimaksu vahvistettuine korotuksineen voidaan suorittaa kuuden kuukauden kuluessa erääntymispäivästä.
42 § (10.5.1985/387) Jos keksijä on patentinhakijana tai patentinhaltijana ja jos vuosimaksujen suorittaminen tuottaa hänelle huomattavia vaikeuksia, patenttiviranomainen voi myöntää hänelle maksujen suorittamisen lykkäystä edellyttäen, että hän pyytää sitä viimeistään silloin, kun vuosimaksut ensimmäisen kerran erääntyvät maksettaviksi. Lykkäystä voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, kuitenkin enintään siihen asti, kun kolme vuotta on kulunut patentin myöntämisestä. Lykkäyksen pidennystä koskeva pyyntö on tehtävä ennen kuin myönnetty lykkäys on päättynyt. Jos lykkäystä tai lykkäyksen pidennystä koskeva pyyntö hylätään, on kahden kuukauden kuluessa hylkäämisestä suoritettu maksu katsottava suoritetuksi oikeassa ajassa. Vuosimaksut, joiden suorittamiseksi on myönnetty 1 momentin mukainen lykkäys, voidaan 41 § :n 3 momentissa mainittuine korotuksineen suorittaa kuuden kuukauden kuluessa sen ajankohdan jälkeen, johon saakka lykkäys on saatu.
6. Luovutus-, käyttö- ja pakkolupa
43 § Jos patentinhaltija on antanut toiselle oikeuden ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä (käyttölupa), tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, mikäli siitä on sovittu.
44 § Milloin patentti on siirtynyt toiselle tai sen käyttölupa luovutettu, siitä on pyynnöstä tehtävä merkintä patenttirekisteriin. Sama koskee patentin panttausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty käyttölupa tai patenttioikeus on lakannut olemasta voimassa, sitä koskeva merkintä on poistettava rekisteristä. Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty käyttöluvan luovuttamisesta ja lakkaamisesta, koskee myös pakkolupaa ja 53 § :n 2 momentissa tarkoitettua oikeutta. Patenttia koskevassa riita- tai muussa asiassa katsotaan patentinhaltijaksi se, joka patentinhaltijana on viimeksi merkitty patenttirekisteriin. Milloin joku on pyytänyt patenttiviranomaiselta rekisteriin merkittäväksi, että patentti on luovutettu hänelle tai että hän on saanut käyttöluvan tai panttioikeuden, ja mikäli hän silloin oli oikeuteensa katsoen vilpittömässä mielessä, ei patentin tai patenttia koskevan oikeuden aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä vastaan, jos toinen ei sitä ennen ollut pyytänyt saantonsa merkitsemistä rekisteriin.
45 § Milloin kolme vuotta on kulunut patentin myöntämisestä ja samalla neljä vuotta patenttihakemuksen tekemisestä, eikä keksintöä käytetä eikä saateta käyttöön Suomessa kohtuullisessa laajuudessa, voi se, joka haluaa Suomessa käyttää keksintöä, saada siihen pakkoluvan, jollei keksinnön käyttämättä jättämiseen ole hyväksyttävää syytä. (22.12.1995/1695) Asetuksella voidaan vastavuoroisuuden edellytyksellä säätää, että 1 momenttia sovellettaessa on käyttö tietyssä vieraassa valtiossa rinnastettava tässä maassa tapahtuvaan käyttöön.
46 § Patentinhaltijalla, jonka keksinnön hyväksikäyttö on riippuvainen toiselle kuuluvasta patentista, on oikeus saada pakkolupa sanotun patentin suojaaman keksinnön hyväksikäyttöön, mikäli sitä ensiksi mainitun keksinnön merkityksen vuoksi pidetään kohtuullisena tai siihen muutoin on erityisiä syitä. Patentinhaltijalla, jonka patenttiin 1 momentin mukaan on myönnetty pakkolupa, on puolestaan oikeus saada pakkolupa sanotun toisen keksinnön hyväksikäyttöön, jollei erityisiä syitä ole sitä vastaan.
46a § (30.6.2000/650) Jos jalostaja ei voi hankkia tai hyödyntää kasvinjalostajanoikeutta loukkaamatta aiempaa patenttia, hän voi hakea asianmukaista korvausta vastaan pakkolupaa patentilla suojatun keksinnön muulla kuin yksinoikeudella tapahtuvaa käyttöä varten, jos pakkolupa on tarpeen suojattavan kasvilajikkeen hyödyntämistä varten. Jos jalostajalle myönnetään tällainen pakkolupa, on patentinhaltijalla tällöin oikeus saada kohtuullisin ehdoin vastavuoroinen lupa käyttää suojattua lajiketta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan hakijan on osoitettava, että hän ei ole onnistunut sopimusteitse saamaan lupaa patentin haltijalta ja että kasvilajike edustaa huomattavaa teknistä kehitystä, johon liittyy huomattava taloudellinen etu patentissa tarkoitettuun keksintöön nähden. Kasvinjalostajanoikeudesta annetussa laissa (789/1992) säädetään patentinhaltijan oikeudesta saada pakkolupa käyttää kasvinjalostajanoikeudella suojattua lajiketta.
47 § Erityisen merkittävän yleisen edun niin vaatiessa on sillä, joka tahtoo ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä, johon toisella on patentti, oikeus saada siihen pakkolupa.
48 § Sillä, joka patenttihakemusta koskevien asiakirjojen 22 § :n mukaan tullessa julkisiksi tässä maassa ammattimaisesti käytti hyväksi keksintöä, johon patenttia on haettu, on oikeus, jos hakemus johtaa patenttiin, saada pakkolupa keksinnön hyväksikäyttöön, mikäli siihen on erityisiä syitä ja mikäli hän ei ollut tietoinen hakemuksesta eikä myöskään kohtuudella voida katsoa, että hän olisi voinut saada siitä tietoa. Vastaavilla edellytyksillä saa sellaisen pakkoluvan myös se, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttämiseen tässä maassa. Pakkolupa voi kohdistua myös aikaan ennen patentin myöntämistä.
49 § (22.12.1995/1695) Pakkolupa voidaan myöntää vain sille, jolla katsotaan olevan edellytyksiä hyväksyttävällä tavalla käyttää hyväksi keksintöä pakkoluvan mukaisesti ja joka on ennen pakkolupaa koskevan vaatimuksen tekemistä yrittänyt todistetusti saada käyttöluvan patentoituun keksintöön kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Pakkolupa ei estä patentinhaltijaa itse käyttämästä hyväksi keksintöä tai luovuttamasta sen käyttölupaa. Pakkolupa voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana, jossa sitä käytetään tai jossa se oli tarkoitettu käytettäväksi.
50 § Pakkoluvan myöntää tuomioistuin, joka määrää myös, missä laajuudessa keksintöä saa käyttää hyväksi, sekä vahvistaa vastikkeen ja muut pakkoluvan ehdot. Kun oleellisesti muuttuneet olosuhteet niin vaativat, tuomioistuin voi asianomaisen vaatimuksesta kumota pakkoluvan tai vahvistaa sille uudet ehdot.
7. Patentin rajoittaminen ja lakkaaminen
51 § (10.5.1985/387) Jos patentista ei suoriteta vuosimaksua 40, 41 ja 42 :n säännösten mukaisesti, patentti raukeaa sen maksuvuoden alusta, jolta maksua ei ole suoritettu.
52 § (6.6.1980/407) Tuomioistuimen tulee julistaa patentti mitättömäksi sitä tarkoittavan kanteen perusteella, milloin:
1) patentti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä 1 , 1 a, 1 b ja 2 § :ssä säädettyjä ehtoja; 2) patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä;
3) patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä; tai 4) patenttisuojaa on laajennettu sen jälkeen, kun 19 § :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu. (30.6.2000/650) Patentin mitättömäksi julistamista koskevan kanteen käsittelyn yhteydessä patentinhaltija voi pyytää tuomioistuinta rajoittamaan patenttia muutettujen patenttivaatimusten mukaisesti. Rajoittamista koskeva pyyntö on tehtävä ennen asian siirtämistä pääkäsittelyyn. Jos rajoittamista koskeva pyyntö tehdään, sitä koskeva kysymys on ratkaistava erikseen ennen patentin mitättömäksi julistamista koskevan asian käsittelyn jatkamista. Rajoittamisen on täytettävä 53 b §:n mukaiset edellytykset. Jos tuomioistuin hyväksyy rajoittamispyynnön, näin rajoitettu patentti on jatkokäsittelyn perustana. Muutosta rajoittamispyyntöä koskevaan päätökseen voi hakea vasta patentin mitättömäksi julistamista koskevan kanteen johdosta annetun tuomion yhteydessä. (18.11.2005/896)
Patenttia ei kuitenkaan voida julistaa mitättömäksi sillä perusteella, että patentin saaja on ollut oikeutettu vain määrättyyn osuuteen siitä. Lukuun ottamatta 5 momentissa tarkoitettua tapausta kannetta voi ajaa jokainen, jolle patentista on haittaa, tai, jos yleisen edun katsotaan sitä vaativan, viranomainen, josta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (18.11.2005/896) Kannetta, joka perustuu siihen, että patentti on myönnetty toiselle kuin 1 § :n mukaan patenttiin oikeutetulle, voi ajaa ainoastaan se, joka väittää olevansa oikeutettu patenttiin. Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon patentin myöntämisestä ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. Jos patentinhaltija on ollut vilpittömässä mielessä, kun patentti myönnettiin tai kun se siirtyi hänelle, kannetta ei saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta patentin myöntämisen jälkeen.
53 § Jos patentti on myönnetty muulle kuin 1 § :n mukaan siihen oikeutetulle, tuomioistuimen on patenttiin oikeutetun kanteesta siirrettävä patentti hänelle. Kanteen vireillepanoajan osalta on noudatettava, mitä 52 § :n 5 momentissa säädetään. (18.11.2005/896)
Sillä, jolta patentti siirretään, on oikeus, mikäli hän vilpittömässä mielessä on alkanut ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä tässä maassa tai ryhtynyt sitä varten olennaisiin toimenpiteisiin, kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jatkaa aloitettua hyväksikäyttöä tai aloittaa aiottu hyväksikäyttö pysyttämällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä myös patenttirekisteriin merkityn käyttöluvan haltijalla.
Toisessa momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana, jossa sitä käytetään hyväksi tai jossa se oli tarkoitettu hyväksikäytettäväksi.
53a § (18.11.2005/896) Patentinhaltija voi hakea patentin rajoittamista tekemällä siitä kirjallisen pyynnön patenttiviranomaiselle. Rajoittamista koskevaan pyyntöön tulee sisältyä: 1) patentinhaltijan nimi ja osoite; 2) patentin rekisterinumero; 3) rajoitetut patenttivaatimukset sekä selitys ja piirustukset, jos niitä on muutettu; 4) jos patentinhaltijaa edustaa asiamies, tämän nimi, kotipaikka ja osoite; sekä 5) käsittelymaksu.
Jos 1 momentissa olevia säännöksiä ei noudateta, patenttiviranomainen antaa hakijalle kehotuksen korjata puutteet määräajan kuluessa. Jos kehotusta ei noudateta patenttiviranomaisen antamassa määräajassa, pyyntö hylätään. Hakijalla on oikeus hakea muutosta tällaiseen päätökseen.
Jos patenttia koskeva väitekäsittely on kesken tai tuomioistuimessa on vireillä 52 §:n mukainen mitätöintikanne, pyyntöä ei oteta tutkittavaksi. Hakijalle palautetaan tällöin hänen suorittamansa käsittelymaksu.
Jos patenttia vastaan tehdään väite tai nostetaan kanne patentin julistamisesta mitättömäksi sen jälkeen, kun rajoittamista on pyydetty, mutta ennen kuin rajoittamista koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi, rajoittamismenettely lopetetaan.
53b § (18.11.2005/896) Patentin rajoittamispyynnön hyväksymisen edellytyksenä patenttiviranomaisessa tai tuomioistuimessa on, että pyynnön mukaisesti rajoitettava patentti täyttää seuraavat ehdot: 1) patentti tarkoittaa keksintöä, joka on esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä; 2) patentti ei käsitä sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä; ja 3) patentin suoja-alaa ei ole laajennettu myönnetyn patentin tai väitekäsittelyssä hyväksytyn patentin käsittämästä suoja-alasta tai aikaisemmin tehdyn rajoittamispäätöksen mukaisesta suoja-alasta.
53c § (18.11.2005/896) Jos patentinhaltija on pyytänyt Euroopan patenttivirastolta patentin rajoittamista Euroopan patenttisopimuksen (SopS 8/1996) 105 a artiklan mukaisesti, patenttiviranomaisen tulee lykätä 53 a §:n 1 momentin mukaisen rajoittamispyynnön käsittelyä siihen saakka, kunnes Euroopan patenttivirasto on tehnyt lopullisen päätöksen asiassa.
Jos patentinhaltija on pyytänyt Euroopan patenttivirastolta patentin lakkauttamista Euroopan patenttisopimuksen 105 a artiklan mukaisesti, patenttiviranomaisen tulee lykätä 54 §:n mukaisen lakkauttamisilmoituksen käsittelyä siihen saakka, kunnes Euroopan patenttivirasto on tehnyt lopullisen päätöksen asiassa.
Jos patentti on ulosmitattu tai riita patentin siirtämisestä on vireillä, patenttiviranomaisen tulee lykätä 53 a §:n 1 momentin mukaisen pyynnön ja 54 §:n mukaisen ilmoituksen käsittelyä siihen saakka, kunnes ulosmittaus on rauennut tai riita patentin siirtämisestä on lopullisesti ratkaistu.
53d § (18.11.2005/896) Jos patenttiviranomainen katsoo, että 53 a §:n 1 momentin mukaisen pyynnön hyväksymiselle on este, patentinhaltijalle tulee antaa mahdollisuus antaa lausumansa asiassa. Jos patenttiviranomainen lausumasta huolimatta edelleen katsoo, että pyyntöä ei voida hyväksyä, se on hylättävä ja patentti pysytetään voimassa muuttamattomassa muodossa. Patentinhaltijalla on oikeus hakea muutosta patenttiviranomaisen antamaan lopulliseen päätökseen, jos päätös on hänelle kielteinen.
Jos patenttiviranomainen katsoo, ettei 53 a §:n 1 momentin mukaisen pyynnön hyväksymiselle ole estettä, patentti tulee rajoittaa pyynnön mukaisesti. Rajoittamisen hyväksymistä koskevasta päätöksestä on kuulutettava 55 §:n mukaisesti. Patenttiviranomaisen on pidettävä rajoitetun patentin kuulutuspäivästä lukien yleisön saatavana muutettu patenttijulkaisu, joka sisältää rajoitetun patentin selityksen, mahdolliset piirustukset ja rajoitetut patenttivaatimukset sekä ilmoituksen patentinhaltijasta. Patenttiviranomaisen on huolehdittava siitä, että rajoitetut patenttivaatimukset ovat tarvittaessa saatavilla suomen ja ruotsin kielellä. Hakijan on suoritettava vahvistettu käännösmaksu.
53e § (18.11.2005/896) Patenttiviranomaisen antama 53 d §:n 2 momentin mukainen rajoittamisen hyväksymistä koskeva lainvoimainen päätös ja tuomioistuimen 52 §:n 2 momentin mukainen lainvoimainen päätös patentin rajoittamisesta ovat voimassa patenttihakemuksen tekemispäivästä lukien.
53f § (18.11.2005/896) Jos patentinhaltija peruuttaa 53 a §:n 1 momentin mukaisen rajoittamispyynnön, rajoittamismenettely keskeytetään lopullisesti sanotusta päivästä lukien. Rajoittamispyyntöä ei voi peruuttaa, kun rajoittamisen hyväksymistä koskeva lopullinen päätös on tehty.
54 § Jos patentinhaltija kirjallisesti ilmoittaa patenttiviranomaiselle luopuvansa patentista, viranomaisen on lakkautettava patentti kokonaisuudessaan. Patentin katsotaan lakanneen patenttihakemuksen tekemispäivästä lukien. Patentinhaltijalla on oikeus hakea muutosta patenttiviranomaisen antamaan lopulliseen päätökseen, jos päätös on hänelle kielteinen. (18.11.2005/896)
Milloin patentti on ulosmitattu tai riita patentin siirtämisestä on vireillä, patenttia ei saa lakkauttaa niin kauan kuin ulosmittaus on voimassa tai riitaa ei ole lopullisesti ratkaistu. Sama on voimassa, mikäli panttioikeus on merkitty patenttirekisteriin.
55 § (6.6.1980/407) Kun patentti on rauennut, lakannut tai kun sitä on rajoitettu taikka kun se lainvoimaisella tuomiolla on julistettu mitättömäksi tai siirretty, patenttiviranomaisen on kuulutettava siitä. (18.11.2005/896)
8. Patenttia koskeva ilmoitusvelvollisuus
56 § Jos patentinhakija vetoamalla hakemukseensa esittää vaatimuksen toiselle ennen kuin hakemusasiakirjat ovat 22 § :n mukaan tulleet julkisiksi, hänen on pyynnöstä annettava suostumuksensa siihen, että tämä saa tutustua asiakirjoihin. Jos patenttihakemukseen kuuluu 8a § :n mukainen biologisen materiaalin talletus, suostumuksen tulee koskea myös oikeutta saada näyte talletuksesta. Lain 22 § :n 6 momentin 2 ja 3 virkkeen sekä 7 ja 8 momentin säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun joku haluaa saada näytteen tällaisen suostumuksen perusteella. (30.6.2000/650) Joka kääntymällä suoraan toisen puoleen, ilmoituksessa, taikka tavarassa tai sen päällyksessä olevassa kirjoituksessa tahi muulla tavoin ilmoittaa, että patenttia on haettu tai että se on myönnetty, ilmaisematta kuitenkaan samalla hakemuksen tai patentin numeroa, on velvollinen pyynnöstä viipymättä antamaan sanotun tiedon. Vaikka ilmoituksesta ei nimenomaan käy ilmi, että patenttia on haettu tai että patentti on myönnetty, mutta jos se on omiaan aikaansaamaan sellaisen käsityksen, asianomaisen on pyynnöstä viipymättä ilmoitettava, onko patenttia haettu vai onko se myönnetty.
9. Vastuu, korvausvelvollisuus ja tuomioistuinmenettely
57 § (21.4.1995/717) Jos joku loukkaa patentin tuottamaa yksinoikeutta (patentinloukkaus), tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa. Jos patentinloukkaus tehdään tahallisesti, tekijä on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 2 :ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena, patenttirikkomuksesta sakkoon. Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä patenttirikkomuksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
57 a § (22.12.1995/1695) Jos patentti on myönnetty menetelmälle uuden tuotteen valmistamiseksi, on ilman patentin haltijan suostumusta valmistettu samanlainen tuote katsottava valmistetuksi patentoidulla menetelmällä, jollei muuta näytetä toteen. Esitettäessä vastanäyttöä tulee vastaajan oikeutettu etu hänen liikesalaisuuksiensa suojelemiseksi ottaa huomioon.
57 b § (21.7.2006/684) Tuomioistuin voi 57 §:n 1 momentissa tarkoitettua kannetta käsitellessään patentinhaltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään patenttia loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon patentin väitetyn loukkaajan, välittäjän ja patentinhaltijan oikeudet.
Ennen 57 §:n 1 momentissa tarkoitetun kanteen nostamista momentissa tarkoitettu tuomioistuin voi patentinhaltijan vaatimuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että patentinhaltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan patenttia, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. Asian käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa säädetään.
Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.
Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottolain (37/1895) 7 luvun 16 §:ssä tarkoitetun vakuuden, jollei oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:stä muuta johdu. Tämän pykälän 2 tai 3 momentin nojalla annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 57 §:n 1 momentissa tarkoitettua kannetta nosteta kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta.
Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa aiheutuneet kulut, jos 57 §:n 1 momentissa tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.
58 § Joka tahallaan tai tuottamuksesta loukkaa patenttia, on velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen keksinnön hyväksikäyttämisestä sekä korvauksen muusta vahingosta, jonka loukkaus aiheuttaa. Jos tuottamus on vain lievää, voidaan korvausta sovitella. Milloin patentinloukkaus ei ole tahallinen eikä tuottamuksellinen, loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta keksinnön hyväksikäyttämisestä vain siinä määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi. Patentinloukkauksen perusteella voidaan korvausta vahingosta vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa. Oikeus korvaukseen vahingosta, jota koskevaa kannetta ei ole pantu vireille sanotun ajan kuluessa, on menetetty.
59 § Patentinloukkauksen kärsineen vaatimuksesta tuomioistuin voi, sen mukaan kuin katsotaan kohtuulliseksi, jatketun loukkauksen estämiseksi määrätä, että patentilla suojattu tuote, joka on valmistettu patentinhaltijan luvatta, tai esine, jonka käyttäminen sisältäisi patentinloukkauksen, on määrätyllä tavalla muutettava tai pantava talteen jäljellä olevaksi patenttiajaksi tai hävitettävä taikka, jos kysymyksessä on patentilla suojattu tuote, luovutettava loukatulle lunastusta vastaan. Edellä sanottu ei koske sitä, joka vilpittömässä mielessä on saanut sanotun omaisuuden tai erityisen oikeuden siihen, eikä itse ole loukannut patenttia. Edellä 1 momentissa tarkoitettu omaisuus voidaan takavarikoida, milloin rikoslain 49 luvun 2 :ssä tai tämän lain 57 :ssä mainitun rikoksen voidaan olettaa tapahtuneen. Tällöin on sovellettava, mitä takavarikosta säädetään pakkokeinolaissa (450/87). (21.4.1995/717) Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tuomioistuin voi, jos siihen on erityisiä syitä, vaadittaessa määrätä, että 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden haltija saa hallita omaisuutta kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jäljellä olevan patenttiajan tai osan siitä.
60 § (21.3.1997/243) Jos joku sen jälkeen, kun hakemusasiakirjat 22 § :n mukaan ovat tulleet julkisiksi, käyttää ammattimaisesti hyväksi keksintöä, johon on haettu patenttia, on patentinloukkausta koskevia säännöksiä vastaavasti sovellettava, jos patentti sittemmin myönnetään. Ennen kuin patentti on 20 § :n mukaan myönnetty, patenttisuoja käsittää kuitenkin ainoastaan sen, mikä ilmenee sekä niistä patenttivaatimuksista, jotka hakemuksessa olivat hakemuksen tullessa julkiseksi, että itse patentin patenttivaatimuksista. Rangaistukseen ei tällöin voida tuomita, ja vahingonkorvaus sellaisesta hyväksikäyttämisestä, joka on tapahtunut ennen kuin patentti on myönnetty, voidaan määrätä ainoastaan 58 § :n 2 momentin mukaan.
Vahingonkorvausta koskevan 58 § :n 3 momentin säännöksiä ei sovelleta, jos korvauskanne nostetaan vuoden kuluessa patenttia koskevan väiteajan päättymisestä tai jos väite on tehty, vuoden kuluessa siitä, kun patentti on pysytetty voimassa lainvoimaisella päätöksellä. (18.11.2005/896)
60 a § (21.7.2006/684) Tuomioistuin voi patentin loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen patenttia. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.
Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.
61 § Jos patentti on kumottu lainvoiman saaneella päätöksellä tai julistettu mitättömäksi lainvoiman saaneella tuomiolla, ei 57, 57 a, 57 b, 58—60 ja 60 a § :ssä säädettyä rangaistusta, korvausta tai muuta seuraamusta voida tuomita. (21.7.2006/684)
Milloin patentinloukkausta koskevassa asiassa tehdään väite patentin mitättömyydestä, tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta lykätä asian käsittelyn tai ratkaisemisen siihen saakka, kunnes patentin mitättömäksi julistamista koskeva kanne on lopullisesti ratkaistu. Jollei kannetta ole pantu vireille, tuomioistuimen on jutun lykätessään asetettava vastaajalle määräaika, jonka kuluessa kanne on pantava vireille.
Tuomioistuin voi harkinnan mukaan lykätä oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 1 §:ssä tarkoitettua pääasian ratkaisua sellaisessa patentin mitättömäksi julistamista koskevassa asiassa, joka on pantu vireille laillisessa tuomioistuimessa ennen kuin patentin myöntämisen jälkeinen väiteaika on päättynyt tai ennen kuin väitteestä on annettu lainvoimainen päätös. (21.3.1997/243)
62 § Joka tahallaan tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 56 § :n mukaan on velvollinen, rangaistaan sakolla. Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa. Virallinen syyttäjä ei saa tehdä syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
63 § Patentinhaltija tai se, jolla käyttö- tai pakkoluvan perusteella on oikeus käyttää hyväksi keksintöä, voi ajaa vahvistuskannetta siitä, nauttiiko hän patentin perusteella suojaa toista vastaan, jos asiassa ilmenee epäselvyyttä ja siitä aiheutuu hänelle haittaa. Joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa teollista toimintaa, voi samoilla ehdoilla ajaa patentinhaltijaa vastaan vahvistuskannetta siitä, onko patentin johdosta este olemassa sanotulle toiminnalle. Jos 1 momentissa tarkoitetussa asiassa tehdään väite patentin mitättömyydestä, on vastaavasti sovellettava mitä 61 § :n 2 momentissa säädetään.
64 § Sen, joka tahtoo nostaa kanteen patentin julistamisesta mitättömäksi, patentin siirtämisestä tai pakkoluvan myöntämisestä, on siitä ilmoitettava patenttiviranomaiselle sekä annettava siitä tieto jokaiselle, jolla patenttirekisterin mukaan on käyttölupa tai panttioikeus patenttiin. Mikäli käyttöluvan haltija tahtoo nostaa kanteen patentinloukkauksesta tai 63 § :n 1 momentissa tarkoitetun vahvistuskanteen, hänen on annettava siitä tieto patentinhaltijalle. Ensimmäisessä momentissa tarkoitettu tiedoksiantovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoitus on kirjattuna lähetyksenä annettu postin kuljetettavaksi patenttirekisteriin merkityllä osoitteella. Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että ilmoitus tai tiedoksianto on tapahtunut 1 momentin säännösten mukaisesti, on kantajalle varattava sitä varten tarpeellinen aika. Jos hän laiminlyö tämän ajan, kannetta ei oteta tutkittavaksi.
65 § Helsingin käräjäoikeus on laillinen tuomioistuin asioissa, jotka koskevat: (22.12.1995/1695)
1) parempaa oikeutta keksintöön, johon patenttia on haettu;
2) patentin mitättömyyttä, patentin rajoittamista mitättömäksi julistamista koskevan kanteen käsittelyn yhteydessä tai patentin siirtämistä; (18.11.2005/896)
3) pakkoluvan myöntämistä, pakkoluvan ehtojen muuttamista taikka pakkoluvan tai 53 § :n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden kumoamista;
4) patentinloukkausta;
5) 63 § :ssä tarkoitettua vahvistuskannetta; tai
6) 75 § :ssä tarkoitetun korvauksen määräämistä.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on Helsingin käräjäoikeus laillinen tuomioistuin myös niissä asioissa, jotka koskevat oikeutta keksintöön, johon on haettu Euroopan patenttisopimuksessa (SopS 8/96) tarkoitettua eurooppapatenttia. Edellytyksenä tällaisen asian käsittelylle Helsingin käräjäoikeudessa on, että vastaajalla on kotipaikka Suomessa tai että kantajalla on kotipaikka Suomessa eikä vastaajalla ole kotipaikkaa Euroopan patenttisopimukseen kuuluvassa valtiossa. Asia käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa myös, jos riidan osapuolet ovat sopineet, että Helsingin käräjäoikeus on toimivaltainen tuomioistuin asiassa. (22.12.1995/1695)
Edellä 2 momentissa tarkoitettua riitaa ei saa ottaa käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa, jos sama riitakysymys samojen osapuolten välillä on vireillä toisen Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion tuomioistuimessa. Jos tämän ulkomaisen tuomioistuimen toimivalta on kiistetty, Helsingin käräjäoikeuden on lykättävä asian käsittelyä, kunnes kysymys toimivallasta on ulkomaisessa tuomioistuimessa lainvoimaisesti ratkaistu. (22.12.1995/1695)
65 a § (22.12.1995/1695) Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion tuomioistuimessa 65 § :n 2 momentissa tarkoitetussa riidassa annettu lainvoimainen tuomio on Suomessa täytäntöönpantavissa. Tuomio, joka kohdistuu eurooppapatentin hakijaan, ei kuitenkaan ole täytäntöönpantavissa Suomessa, jos haasteasiakirjaa ei ole annettu hänelle asianmukaisesti tiedoksi tai jos hänellä ei ole ollut riittävästi aikaa valmistautua tuomioistuinkäsittelyyn.
66 § Käsiteltäessä 65 § :ssä tarkoitettuja asioita tulee raastuvanoikeuden apuna olla kaksi sen kutsumaa teknillisen alan asiantuntijaa. Asiantuntijan on annettava lausunto oikeuden hänelle tekemistä kysymyksistä. Lausunto on otettava pöytäkirjaan. Asiantuntijalla on oikeus tehdä kysymyksiä asianosaisille ja todistajille.
67 § Käräjäoikeus määrää kalenterivuodeksi kerrallaan tarpeellisen määrän 66 § :ssä tarkoitettuja asiantuntijoita. Ennen määräyksen antamista oikeuden on hankittava valtion teknillisen tutkimuskeskuksen lausunto. Ilman laillista syytä ei saa kieltäytyä ottamasta vastaan edellä mainittua tehtävää. (21.3.1997/243) Ennen kuin asiantuntija ryhtyy tehtäväänsä, hänen tulee vannoa säädetty vala. Asiantuntijalle maksetaan valtion varoista jokaisesta jutusta oikeuden määräämä kohtuullinen palkkio sekä korvaus matkakustannuksista, sen mukaan kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.
68 § Oikeus voi kantajan pyynnöstä oikeudenkäynnin aikana kieltää käyttämästä patenttia tai määrätä, että 59 § :ssä tarkoitettu omaisuus on oikeudenkäynnin ajaksi pantava väliaikaisesti takavarikkoon. Jos oikeus on päättänyt 1 momentissa tarkoitetusta kiellosta tai takavarikosta, kantaja voidaan velvoittaa asettamaan oikeuden hyväksymä vakuus sen vahingon ja haitan korvaamisesta, mitä toimenpiteestä saattaa aiheutua vastapuolelle. Oikeudenkäynnin aikana annetusta kielto- ja takavarikoimispäätöksestä tai sen peruuttamisesta voidaan erikseen valittaa.
69 § Asioissa, jotka koskevat patentin mitättömäksi julistamista, oikeuden on hankittava patenttiviranomaisen lausunto. Muissa patenttiasioissa oikeus voi hankkia patenttiviranomaisen lausunnon, mikäli siihen on aihetta.
70 § Oikeuden on lähetettävä patenttiviranomaiselle jäljennös 65 § :ssä tarkoitetussa asiassa annetusta tuomiosta sekä samalla ilmoitettava, onko tuomio saanut lainvoiman.
9a. Lisäsuojatodistus (21.3.1997/243)
70 a § (21.3.1997/243) Lisäsuojatodistuksista säädetään lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1768/92 ja kasvinsuojeluaineiden lisäsuojatodistuksen käyttöön ottamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1610/96. Lisäsuojatodistuksista on lisäksi voimassa, mitä tässä luvussa säädetään.
70 b § (28.6.1994/593) Lisäsuojatodistusta koskeva hakemus tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle.
70 c § (28.6.1994/593) Hakija on velvollinen suorittamaan vahvistetun hakemusmaksun. Lisäsuojatodistuksesta on todistuksen haltijan suoritettava vahvistettu vuosimaksu.
70 d § (28.6.1994/593) Lisäsuojatodistuksen tuottaman oikeuden loukkaukseen sovelletaan patentinloukkausta koskevia säännöksiä.
70 e § (28.6.1994/593) Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tämän luvun säännösten täytäntöönpanosta sekä lisäsuojatodistuksen hakemisessa ja myöntämisessä noudatettavasta menettelystä.
9b. Eurooppapatentti ja eurooppapatenttia koskeva hakemus (22.12.1995/1695)
70 f § (22.12.1995/1695) Eurooppapatentilla tarkoitetaan tässä laissa patenttia, jonka Euroopan patenttivirasto on myöntänyt Euroopan patenttisopimuksen mukaisesti. Eurooppapatenttia koskevalla hakemuksella tarkoitetaan mainitun sopimuksen mukaisesti tehtyä patenttihake-musta. Eurooppapatentti voidaan myöntää Suomea koskevana. Eurooppapatenttia koskeva hakemus tehdään Euroopan patenttivirastolle. Tämä hakemus voidaan myös antaa Suomen patenttiviranomaiselle, joka toimittaa sen edelleen Euroopan patenttivirastolle. Maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetussa laissa (551/67) tarkoitetusta keksinnöstä tehtävä eurooppapatenttia koskeva hakemus on kuitenkin annettava Suomen patenttiviranomaiselle. Euroopan patenttisopimuksen 76 artiklassa tarkoitettu eurooppapatenttia koskeva jaettu hakemus on aina tehtävä Euroopan patenttivirastolle. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan eurooppapatenttiin ja eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, jossa Suomi on nimetty suojan kohdevaltioksi.
70 g § (22.12.1995/1695) Eurooppapatentti on myönnetty, kun Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin myöntämisestä. Suomea koskevalla eurooppapatentilla on sama oikeusvaikutus kuin Suomen patenttiviranomaisen myöntämällä patentilla ja siihen sovelletaan Suomessa myönnettyä patenttia koskevia säännöksiä, jollei tässä luvussa muuta säädetä.
70 h § (22.12.1995/1695) Eurooppapatentilla ei ole oikeusvaikutusta Suomessa, jollei hakija tai patentinhaltija määräajassa ole antanut patenttiviranomaiselle suomenkielistä käännöstä patentin myöntämisen perusteena olevista asiakirjoista ja suorittanut vahvistettua käännöksen julkaisumaksua siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Jos hakijan tai patentinhaltijan oma kieli on ruotsi, voi käännös kuitenkin olla ruotsinkielinen. Jos Euroopan patenttivirasto on päättänyt, että eurooppapatentti pidetään voimassa muutetussa muodossa, koskee edellä sanottu myös asiakirjoja muutetussa muodossa. Käännös on julkinen edellyttäen, että Euroopan patenttivirasto on julkaissut eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai kuuluttanut patentin myöntämisestä. Jos käännös on annettu ja käännöksen julkaisumaksu suoritettu määräajassa ja Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin myöntämisestä tai päätöksestä pitää patentti voimassa muutetussa muodossa, patenttiviranomaisen tulee kuuluttaa tästä viipymättä suomen ja ruotsin kielellä. Patenttiviranomaisen tulee niin pian kuin mahdollista pitää yleisön saatavana käännöksen jäljennöksiä. Patenttiviranomaisen on huolehdittava siitä, että eurooppapatentin patenttivaatimukset ovat tarvittaessa saatavilla suomen ja ruotsin kielellä.
70 i § (22.12.1995/1695) Käännöksen antamiseen 70h § :n 1 momentin mukaisesti ja käännöstä koskevan julkaisumaksun suorittamiseen on sovellettava vastaavasti 71a § :n 1 momenttia. Jos 71a § :n 1 momentin nojalla päätetään, että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa, patenttiviranomaisen on kuulutettava tästä viipymättä suomen ja ruotsin kielellä. Jos joku 70h § :n 1 momentin mukaisen määräajan jälkeen mutta ennen edellä 1 momentin mukaisen kuulutuksen julkaisemista on hyvässä uskossa alkanut käyttää tässä maassa ammattimaisesti hyväksi keksintöä tai ryhtynyt oleellisiin toimenpiteisiin tätä varten, hän saa 71c § :n 2 ja 3 momentin mukaisen oikeuden.
70 j § (22.12.1995/1695) Mitä 52 § :n 1 momentin 4 kohdassa säädetään patenttisuojan laajentamisesta, koskee myös eurooppapatenttia, jos patenttisuojaa on laajennettu eurooppapatentin myöntämisen jälkeen.
70 k § (22.12.1995/1695) Jos Euroopan patenttivirasto on kokonaan tai osittain kumonnut eurooppapatentin, tällä on sama vaikutus kuin patentin julistamisella vastaavassa laajuudessa mitättömäksi Suomessa. Suomen patenttiviranomaisen on kuulutettava tästä viipymättä suomen ja ruotsin kielellä.
70 l § (22.12.1995/1695) Eurooppapatentista on suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta maksuvuodelta sen vuoden jälkeen, jonka kuluessa Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin myöntämisestä.
Jollei vuosimaksua eurooppapatentista suoriteta 1 momentin ja 41 § :n mukaisesti, sovelletaan vastaavasti 51 § :n säännöksiä. Ensimmäinen vuosimaksu erääntyy kuitenkin maksettavaksi vasta patentin myöntämiskuukautta seuraavan kolmannen kuukauden viimeisenä päivänä. (18.11.2005/896)
70 m § (22.12.1995/1695) Eurooppapatenttia koskevalla hakemuksella, jolle Euroopan patenttivirasto on vahvistanut tekemispäivän, on Suomessa sama oikeusvaikutus kuin samana päivänä Suomessa tehdyllä kansallisella patenttihakemuksella. Jos hakemuksella on Euroopan patenttisopimuksen mukaisesti etuoikeus tekemispäivää aikaisemmasta päivästä, on tällainen etuoikeus voimassa myös Suomessa. (18.11.2005/896)
Sovellettaessa 2 § :n 2 momenttia on Euroopan patenttisopimuksen 93 artiklan mukainen julkaiseminen rinnastettava 22 § :n mukaiseen hakemuksen julkiseksituloon. Edellä sanottu koskee myös Euroopan patenttisopimuksen 153 artiklan 3 kohdan mukaista julkaisemista, jos Euroopan patenttivirasto rinnastaa tällaisen julkaisemisen 93 artiklan mukaiseen julkaisemiseen. (18.11.2005/896)
70 n § (22.12.1995/1695) Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus on julkaistu Euroopan patenttisopimuksen 93 artiklan mukaisesti ja julkaistujen patenttivaatimusten suomenkielinen käännös on annettu patenttiviranomaiselle, patenttiviranomaisen tulee pitää käännös yleisön saatavana ja kuuluttaa tästä viipymättä suomen ja ruotsin kielellä. Jos hakijan oma kieli on ruotsi, voidaan käännös kuitenkin antaa ruotsin kielellä. Patenttiviranomaisen on huolehdittava siitä, että julkaistut patenttivaatimukset ovat tarvittaessa saatavilla suomen ja ruotsin kielellä.
Jos joku sen jälkeen kun 1 momentissa mainittu kuulutus on julkaistu, käyttää ammattimaisesti hyväksi keksintöä, jolle on haettu suojaa eurooppapatenttia koskevalla hakemuksella, sovelletaan patentinloukkausta koskevia säännöksiä, jos hakemus johtaa patenttiin Suomessa. Tällaisessa tapauksessa patenttisuoja käsittää kuitenkin ainoastaan sen, mikä ilmenee sekä 1 momentin mukaan julkaistuista patenttivaatimuksista että itse patentin patenttivaatimuksista. Rangaistukseen ei tällöin voida tuomita, ja korvaus sellaisesta hyväksikäyttämisestä voidaan määrätä ainoastaan 58 § :n 2 momentin mukaisesti. (18.11.2005/896)
Lain 58 § :n 3 momentin säännöksiä ei sovelleta, jos korvauskanne nostetaan vuoden kuluessa patenttia koskevan väiteajan päättymisestä tai, mikäli väite on tehty, jos korvauskanne nostetaan vuoden kuluessa siitä, kun Euroopan patenttivirasto on päättänyt, että patentti pidetään voimassa.
70 o § (22.12.1995/1695) Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus tai Suomea koskeva nimeäminen peruutetaan, on tällä sama vaikutus kuin kansallisen patenttihakemuksen peruuttamisella. Sama koskee tilannetta, jossa hakemus Euroopan patenttisopimuksen mukaisesti katsotaan peruuntuneeksi, eikä sitä ole otettu sopimuksen 121 artiklan mukaisesti uudelleen käsiteltäväksi. Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus hylätään, on sillä sama vaikutus kuin kansallisen patenttihakemuksen hylkäämisellä.
70 p § (22.12.1995/1695) Jollei 70h § :ssä ja 70n § :ssä tarkoitettu käännös vastaa, mitä Euroopan patenttiviraston käsittelykielellä olevissa asiakirjoissa on ilmaistu, patenttisuoja käsittää vain sen, mikä ilmenee sekä käännöksestä että käsittelykielellä olevista asiakirjoista. Edellä 52 § :ssä tarkoitetussa mitättömyysoikeudenkäynnissä on yksinomaan käsittelykielellä olevien asiakirjojen sanamuoto todistusvoimainen.
70 q § (22.12.1995/1695) Jos hakija tai patentinhaltija antaa patenttiviranomaiselle korjauksen 70h § :n mukaisesta käännöksestä ja suorittaa vahvistetun julkaisumaksun, korjattu käännös korvaa alkuperäisen käännöksen. Kun korjaus on annettu ja julkaisumaksu suoritettu ja jos alkuperäinen käännös on julkinen, tulee patenttiviranomaisen kuuluttaa korjauksesta viipymättä suomen ja ruotsin kielellä ja pitää niin pian kuin mahdollista yleisön saatavana korjatun käännöksen jäljennöksiä. Jos hakija antaa korjauksen 70n § :ssä tarkoitetusta käännöksestä, on patenttiviranomaisen kuulutettava korjauksesta viipymättä suomen ja ruotsin kielellä ja pidettävä korjattu käännös yleisön saatavana. Kuulutuksen jälkeen korjattu käännös korvaa alkuperäisen käännöksen. Jos joku käännöksen korjauksen tullessa voimaan hyvässä uskossa on alkanut käyttää keksintöä ammattimaisesti hyväksi tässä maassa sellaisella tavalla, joka aikaisemman käännöksen mukaisesti ei aiheuttanut hakijan tai patentinhaltijan oikeuden loukkausta, tai oli ryhtynyt oleellisiin toimenpiteisiin tätä varten, hän saa 71c § :n 2 ja 3 momentin mukaisen oikeuden.
70 r § (22.12.1995/1695) Jos patentinhakija tai patentinhaltija ei ole noudattanut Euroopan patenttisopimuksessa säädettyä määräaikaa, mutta Euroopan patenttivirasto Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan nojalla ilmoittaa, että oikeudenmenetystä ei ole tapahtunut, on tällä sama vaikutus myös Suomessa. Jos joku oikeuden menetyksen tapahtumisen jälkeen, mutta ennen kuin Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut 1 momentin mukaisesta ilmoituksesta, on alkanut hyvässä uskossa ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä tässä maassa tai ryhtynyt oleellisiin toimenpiteisiin tätä varten, hän saa 71c § :n 2 ja 3 momentin mukaisen oikeuden.
70 s § (22.12.1995/1695) Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottava peruutetuksi sen johdosta, ettei se määräajassa ole saapunut Euroopan patenttivirastoon hakemuksen vastaanottaneelta kansalliselta patenttiviranomaiselta, se on hakijan pyynnöstä muunnettava kansalliseksi patenttihakemukseksi edellyttäen, että:
1) pyyntö tehdään hakemuksen vastaanottaneelle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan patenttivirasto on ilmoittanut hakijalle, että hakemus katsotaan peruutetuksi;
2) pyyntö saapuu Suomen patenttiviranomaiselle 20 kuukauden kuluessa hakemuksen tekemispäivästä tai etuoikeutta pyydettäessä siitä päivästä, josta etuoikeutta pyydetään; ja
3) hakija suorittaa säädetyn hakemusmaksun ja antaa patenttihakemuksesta 8 § :n 5 momentin mukaisen käännöksen määräajassa.
Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottava peruutetuksi sen johdosta, ettei hakemuksen käännöstä sen käsittelykielellä ole annettu Euroopan patenttivirastolle säädetyssä määräajassa, se on hakijan pyynnöstä muunnettava kansalliseksi patenttihakemukseksi noudattaen, mitä Euroopan patenttisopimuksen 135 artiklassa määrätään. Hakijan on lisäksi suoritettava säädetty hakemusmaksu ja annettava patenttihakemuksesta 8 § :n 5 momentin mukainen käännös määräajassa. (18.11.2005/896)
Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitettu patenttihakemus täyttää Euroopan patenttisopimuksen ja sen sovellutussääntöjen hakemuksen muotoa koskevat vaatimukset, se on näiltä osin hyväksyttävä.
70t § (18.11.2005/896) Euroopan patenttisopimuksen 105a artiklan mukaisesti tehty eurooppapatentin rajoittamista tai lakkauttamista koskeva pyyntö tehdään Euroopan patenttivirastolle.
Kun Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin rajoittamisesta, patentinhaltijan tulee antaa valtioneuvoston asetuksella säädettävässä määräajassa patenttiviranomaiselle käännös patentin rajoittamisen perusteena olevista asiakirjoista sillä kielellä, jolla alkuperäinen patentti on saatettu voimaan Suomessa, ja suorittaa vahvistettu käännöksen julkaisumaksu siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Patenttiviranomaisen tulee kuuluttaa tästä viipymättä suomen ja ruotsin kielellä ja pitää yleisön saatavana käännöksen jäljennöksiä. Patenttiviranomaisen on huolehdittava siitä, että eurooppapatentin rajoitetut patenttivaatimukset ovat tarvittaessa saatavilla suomen ja ruotsin kielellä.
Jos patentinhaltija ei noudata 2 momentin säännöksiä, patentin katsotaan olevan vailla oikeusvaikutusta Suomessa patenttihakemuksen tekemispäivästä lukien. Patenttiviranomaisen tulee kuuluttaa patentin kumoamisesta.
Kun Euroopan patenttivirasto on kuuluttanut patentin lakkauttamisesta, patenttiviranomaisen tulee kuuluttaa lakkauttamisesta patenttilehdessä.
Euroopan patenttiviraston rajoittamalla tai lakkauttamalla patentilla on tässä maassa sama oikeusvaikutus kuin kansallisesti rajoitetulla tai lakkautetulla patentilla, jollei tässä luvussa muuta säädetä.
70u § (18.11.2005/896) Jos joku on hyvässä uskossa alkanut käyttää keksintöä ammattimaisesti hyväksi tässä maassa tai ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin tätä varten Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan päätöksen jälkeen, mutta ennen Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan tarkastuspyyntöä koskevan päätöksen julkaisemista, hän saa patentin estämättä jatkaa hyväksikäyttöä pysyttämällä entisellään sen yleisen luonteen.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana, jossa se on syntynyt tai jossa hyväksikäyttö on tarkoitettu tapahtuvaksi.
10. Erityisiä määräyksiä
71 § Patentinhaltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan haasteen tiedoksiantoja, kutsuja ja muita asiakirjoja patenttia koskevissa asioissa, lukuun ottamatta rikosasiaa koskevaa haastetta ja määräystä, jolla asianosainen on velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan oikeuteen. Asiamies on ilmoitettava merkittäväksi patenttirekisteriin. (30.6.2000/650) Jos patentinhaltijalla ei ole 1 momentissa mainittua asiamiestä, voi tiedoksiantaminen tapahtua lähettämällä tiedoksi annettava asiakirja hänelle postitse kirjattuna kirjeenä hänen patenttirekisteriin merkityllä osoitteellaan. Jollei rekisteriin ole merkitty osoitetta, tiedoksiantaminen voi tapahtua kuuluttamalla patenttilehdessä. Tiedoksiantamisen katsotaan tapahtuneen, kun edellä mainitut toimenpiteet on suoritettu. (21.3.1997/243) Asetuksella voidaan vastavuoroisuuden edellytyksellä säätää, ettei 1 ja 2 momentin säännöksiä ole sovellettava patentinhaltijaan, jonka kotipaikka on tietyssä vieraassa valtiossa tai jolla on siinä valtiossa asuva ja tässä maassa patenttirekisteriin merkitty asiamies, jolla on 1 momentissa mainittu toimivalta. Jos väitettä koskevaa päätöstä ei ole saatu annettua tiedoksi väitteentekijälle tämän ilmoittamaan osoitteeseen, tiedoksianto voi tapahtua kuuluttamalla asiasta patenttilehdessä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun edellä mainitut toimenpiteet on suoritettu. (21.3.1997/243)
71 a § (10.5.1985/387) Jos patentinhakija tai patentinhaltija on muussa kuin 2 momentissa tarkoitetussa asiassa kärsinyt oikeudenmenetyksen sen takia, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä patenttiviranomaisessa tässä laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, mutta hän on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen, ja jos hän suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua määräajan päättymisestä, patenttiviranomaisen tulee todeta, että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa. Jos patentinhakija tai patentinhaltija haluaa saada tällaisen ratkaisun, on hänen tehtävä siitä patenttiviranomaiselle kirjallinen esitys toimenpiteen suorittamiselle edellä säädetyssä ajassa ja suoritettava vahvistettu maksu. (18.11.2005/896)
Jos patentinhakija on kärsinyt oikeudenmenetyksen 6 §:n l momentissa säädetyn määräajan noudattamisessa, sovelletaan tämän pykälän 1 momentin säännöksiä kuitenkin niin, että esitys on tehtävä ja vahvistettu maksu suoritettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua 6 §:n 1 momentissa säädetystä määräajasta. (18.11.2005/896)
Kansainväliseen patenttihakemukseen, jota on jatkettu Suomessa, sovelletaan 1 ja 2 momenttia myös, kun on kysymys määräajasta, jota olisi ollut noudatettava vastaanottavassa viranomaisessa, kansainvälisessä uutuustutkimusviranomaisessa, kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavassa viranomaisessa tai Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisessä toimistossa. Laiminlyöty toimenpide on tällöin suoritettava patenttiviranomaisessa. (18.11.2005/896)
Esitystä, joka on tehty 1, 2 tai 3 momentin mukaisesti, ei kuitenkaan saa hylätä tai jättää tutkittavaksi ottamatta ennen kuin patentinhakijalle tai patentinhaltijalle on annettu tilaisuus antaa lausumansa asiassa patenttiviranomaisen antamassa määräajassa. (18.11.2005/896)
71 b § (6.6.1980/407) Jos 31 § :ssä tai 38 § :ssä tarkoitetussa tapauksessa postitse lähetetty asiakirja tai maksu ei ole tullut patenttiviranomaiselle määrätyssä ajassa, mutta lähetyksen tarkoittama toimenpide suoritetaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija havaitsi tai hänen olisi pitänyt havaita, että määräaika on ylitetty, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä, patenttiviranomaisen tulee todeta, että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa, (10.5.1985/387) jos: 1) postiyhteyksissä on tapahtunut katko jonain niistä kymmenestä päivästä, jotka edeltävät määräajan päättymistä, sodan, vallankumouksen, mellakan, lakon, luonnonmullistuksen tai muun senkaltaisen syyn vuoksi sillä paikkakunnalla, jossa lähettäjä oleskelee tai harjoittaa liikettä, sekä asiakirja tai maksu on lähetetty patenttiviranomaiselle viiden päivän kuluessa postiyhteyksien palautumisesta; tai 2) asiakirja tai maksu on lähetetty kirjattuna postilähetyksenä viimeistään viisi päivää ennen määräajan päättymistä, kuitenkin ainoastaan, milloin lähetys on lähetetty lentopostissa, jos se on ollut mahdollista, taikka muulla tavalla, jos lähettäjällä on ollut aihetta olettaa, että se siten lähetettynä olisi saapunut patenttiviranomaiselle kahden päivän kuluessa lähetyspäivästä. Jos hakija haluaa saada 1 momentin mukaisen ratkaisun, hänen on tehtävä siitä kirjallinen esitys patenttiviranomaiselle sanotussa momentissa toimenpiteen suorittamiselle säädetyssä ajassa.
71 c § (6.6.1980/407) Jos 71a § :n tai 71b § :n mukainen esitys on hyväksytty, ja sen johdosta jatkokäsittelyyn otetaan 22 § :n mukaisesti julkiseksi tullut patenttihakemus, joka on jätetty sillensä tai hylätty, taikka rauennut patentti katsotaan saatetuksi uudelleen voimaan, on tästä kuulutettava. Joka on hyvässä uskossa alkanut käyttää keksintöä ammattimaisesti hyväksi tässä maassa sen jälkeen kun sillensä jätetyn hakemuksen uudelleen käsittelyyn ottamista koskeva määräaika on päättynyt tai hylkäyspäätös saanut lainvoiman tai patentti rauennut, mutta ennen kuulutuksen julkaisemista, saa patentin estämättä jatkaa hyväksikäyttöä pysyttämällä entisellään sen yleisen luonteen. Tällainen hyväksikäyttöoikeus on vastaavilla edellytyksillä myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin käyttääkseen keksintöä hyväksi tässä maassa. Edellä 2 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa se on syntynyt tai jossa hyväksikäyttö on tarkoitettu tapahtuvaksi.
72 § (21.3.1997/243) Patenttiviranomaisen tämän lain nojalla antamaan muuhun kuin 26 §:ssä tarkoitettuun lopulliseen päätökseen sekä 42 §:ssä , 53 a §:n 2 momentissa, 53 d §:n 1 momentissa, 54 §:n 1 momentissa sekä 71 a tai 71 b §:ssä tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnalta. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa säädetään erikseen. (18.11.2005/896)
73 § (13.11.1992/1034) Tämän lain mukaan perittävistä maksuista säädetään erikseen. Vuosimaksuista voidaan tällöin säätää, että yksi tai useampi ensimmäisistä maksuvuosista on maksuton.
74 § Tarkemmat säännökset patenttihakemuksesta, kuulutuksesta patenttiasioissa, hakemusasiakirjojen painattamisesta, väitemenettelystä, rajoittamismenettelystä patenttiviranomaisessa, lakkauttamismenettelystä, patenttirekisteristä ja sen pitämisestä sekä patenttiviranomaisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. (18.11.2005/896)
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että patenttiviranomainen voi toisen valtion viranomaisen pyynnöstä antaa tälle tietoja täällä tehtyjen patenttihakemusten käsittelystä sekä että toisen valtion viranomainen tai kansainvälinen laitos voi patenttiviranomaisen esityksestä suorittaa patenttihakemusten tutkimisen. (18.11.2005/896)
Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös säätää, että se, joka hakee patenttia keksintöön, johon hän on hakenut patenttia toisessa valtiossa tai kansainvälisessä järjestössä, on velvollinen tekemään selkoa siitä, mitä sen valtion viranomainen tai kansainvälinen järjestö on hänelle ilmoittanut keksinnön patentoitavuuden tutkimisesta. Tällaista selvitystä ei kuitenkaan voida vaatia sellaisesta 3 luvun mukaisesta patenttihakemuksesta, joka on ollut kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimuksen kohteena ja jota koskeva patentoitavuustutkimusselonteko on annettu patenttiviranomaiselle. (18.11.2005/896)
75 § Maan ollessa sotatilassa tai sodan vaaran uhatessa valtioneuvosto voi määrätä, jos se yleiseltä kannalta katsotaan tarpeelliseksi, että oikeus tiettyyn keksintöön on luovutettava valtiolle tai jollekin toiselle, jonka valtioneuvosto määrää. Täten saadusta oikeudesta keksintöön on suoritettava kohtuullinen korvaus. Jos korvaukseen oikeutetun kanssa ei sovita korvauksesta, oikeus määrää sen. Jos muu kuin valtio on 1 momentissa tarkoitetun määräyksen mukaisesti saanut oikeuden keksintöön ja jollei tämä täytä korvausvelvollisuuttaan, valtio on velvollinen korvaukseen oikeutetun hakemuksesta heti suorittamaan korvauksen.
76 § Keksinnöistä, joilla on merkitystä maanpuolustukselle, säädetään erikseen.
_________________________________
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
1. Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 1968. Sillä kumotaan 7. päivänä toukokuuta 1943 annettu patenttilaki (387/43). Kunnes asetuksella toisin säädetään, patenttia ei kuitenkaan voida myöntää itse tuotteeseen, vaan ainoastaan sen valmistusmenetelmään, mikäli keksintö koskee ravinto-tai lääkeaineita.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan asetuksella antaa säännöksiä, jotka ovat tarpeen lain voimaantulemiseksi.
2. Lakia on sovellettava myös ennen lain voimaantuloa myönnettyihin tai sitä ennen tehdyn hakemuksen perusteella myönnettäviin patentteihin, jollei jäljempänä säädetystä muuta johdu.
Lain säännökset eivät aiheuta muutosta oikeuteen, joka on syntynyt aikaisemman lain 2 § :n mukaan.
3. Aikaisempaa lakia on sovellettava sanotun lain nojalla myönnetyn patentin mitättömäksi julistamiseen ja ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneesta patentinloukkauksesta aiheutuneeseen korvaukseen sekä oikeuteen panna vireille tässä tarkoitettuja kanteita.
4. Sillä, joka lain voimaan tullessa tässä maassa ammattimaisesti käytti hyväksi keksintöä, johon aikaisemman lain mukaan ei ole voitu myöntää patenttia, tai oli ryhtynyt sitä varten olennaisiin toimenpiteisiin, on sen seikan estämättä, että keksintöön sittemmin myönnetään patentti 4 § :ssä tarkoitettu oikeus, vaikka hän on aloittanut hyväksikäyttämisen tai ryhtynyt sitä varten olennaisiin toimenpiteisiin vasta sen jälkeen, kun hakemus tehtiin.
5. Jos keksintö ennen tämän lain voimaantuloa on tullut julkiseksi ja se on johtunut toimenpiteistä, johon hakija tai se, jolta tämä johtaa oikeutensa, on ryhtynyt, ja mikäli patenttihakemus on tehty ennen 1. päivää heinäkuuta 1968, sovelletaan aikaisemman lain 14 § :ää ja 15 § :ää sekä 18 § :ää sellaisena, kuin se on 20. päivänä lokakuuta 1950 annetussa laissa, kun ratkaistaan kysymystä, onko toimenpiteen vuoksi olemassa este patentin myöntämiselle tai onko patentti julistettava mitättömäksi.
6. Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva patenttihakemus on käsiteltävä ja ratkaistava aikaisemman lain mukaan, jos patenttiviranomainen ennen lain voimaantuloa on päättänyt aikaisemman lain 47 § :ssä tarkoitetusta kuuluttamisesta.
7. Ennen tämän lain voimaantuloa tehty patenttihakemus ei ole julkinen lain 22 § :n mukaan ennen 1. päivää heinäkuuta 1968, jollei hakemusta sitä ennen panna julkisesti nähtäväksi tai hakija pyydä, että hakemus tulisi julkiseksi.
8. Ennen 1. päivää heinäkuuta 1968 alkavalta patenttivuodelta on vuosimaksun suorittamiseen nähden noudatettava aikaisempaa lakia.
9. Mitä aikaisemmassa laissa on erikseen säädetty lisäpatentista, on tämän uuden lain 7 § :n 2 momentin 2 lauseen ja 3 momentin sekä 41 § :n 2 momentin säännöksistä huolimatta sovellettava ennen lain voimaantuloa myönnettyihin lisäpatentteihin.
10. Patenttijutussa, johon on pyydetty haastetta ennen tämän lain voimaantuloa, oikeuspaikka ja oikeudenkäyntimenettely määräytyvät aikaisemman lain säännösten mukaan.
________________________________
Muutokset asetuksella säädettävänä päivänä. (1.10.1980, A 26.9.1980/668)
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan asetuksella antaa säännöksiä, jotka ovat tarpeen lain voimaansaattamiseksi.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleva patenttihakemus käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaan, jollei 4-7 momentista muuta johdu.
Patenttihakemus, joka ennen tämän lain voimaantuloa on hyväksytty pantavaksi julkisesti nähtäväksi, ja ennen tämän lain voimaantuloa tehty lisäpatenttihakemus käsitellään ja ratkaistaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan. Ennen tämän lain voimaantuloa tehty patenttihakemus voidaan myös muuttaa lisäpatenttihakemukseksi ennen lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Tämän lain säännöksiä, jotka koskevat velvollisuutta antaa tiivistelmä, sekä tämän lain 20 § :ää ei sovelleta sellaisenaan hakemukseen, joka on vireillä tämän lain voimaantullessa.
Kunnes asetuksella toisin säädetään, patenttia ei kuitenkaan voida myöntää itse tuotteeseen, vaan ainoastaan sen valmistusmenetelmään, milloin keksintö koskee ravinto- tai lääkeaineita.
Mitä 8 § :n 2 momentin toisessa virkkeessä on säädetty, koskee ainoastaan tämän lain voimaantulon jälkeen tehtyä patenttihakemusta.
Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa myönnettyihin tai sitä ennen tehdyn hakemuksen perusteella myönnettäviin patentteihin, jollei 9-13 momentista muuta johdu.
Sellaisen patentin voimassaoloaika, joka on myönnetty patenttihakemuksen perusteella, joka on tehty aikaisemmin kuin kaksitoista vuotta ennen tämän lain voimaantuloa, määräytyy ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen 40 § :n mukaan.
Jos patentti on ennen tämän lain voimaantuloa rauennut 51 § :n 1 momentin mukaan on 51 § :n 2 ja 3 momenttia sekä ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen 55 § :n toista virkettä edelleen sovellettava.
Sellaiseen patenttiin, joka on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn hakemuksen perusteella, sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta 60 § :ää.
Lisäpatentteihin, jotka on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa tai myönnetään 4 momentin mukaisesti, sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
Kysymys sellaisen patentin mitättömäksi julistamisesta, joka on myönnetty tai myönnetään ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, ratkaistaan sanottujen säännösten perusteella.
______________________
Muutokset asetuksella säädettävänä päivänä. (1.9.1985, A 14.6.1985/504)
Tämän lain 8 § :n , 22 § :n ja 56 § :n säännöksiä, jotka koskevat mikro-organismiviljelmien tallettamista, sekä 8a § :ää ei sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin patenttihakemuksiin.
Patenttihakemusten vuosimaksuja koskevia säännöksiä ei sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin patenttihakemuksiin. Tällaisten hakemusten perusteella myönnettyihin tai myönnettäviin patentteihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita patentin vuosimaksuista annettuja säännöksiä. Ne vuosimaksut, jotka voimassa olevien säännösten mukaan erääntyvät patenttivuoden ensimmäisenä päivänä, erääntyvät kuitenkin sen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa patenttivuosi alkaa.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyjen patenttihakemusten osalta voidaan 14 § :ssä tarkoitettu vaatimus esittää kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulopäivästä.
Kunnes asetuksella toisin säädetään, patenttia ei kuitenkaan voida myöntää itse tuotteeseen, vaan ainoastaan sen valmistusmenetelmään, milloin keksintö koskee ravinto- tai lääkeaineita.
_________
Muutos (593/94) asetuksella (594/94) säädettävänä ajankohtana
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
_________
Muutos (717/95) tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995
_________
Muutos (1695/95) tulee voimaan asetuksella (103/96) säädettävänä ajankohtana.
Tämän lain 6 §:n 1 momentti, 45 §:n 1 momentti, 49 § ja 57a § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
_________
Lain muutokset 1.4.1997
Patenttihakemus, joka ennen lain (243/97) voimaantuloa on hyväksytty pantavaksi julkisesti nähtäväksi, käsitellään ja ratkaistaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan.
Ennen lain (243/97) voimaantuloa tehtyyn patenttihakemukseen sovelletaan aikaisemman lain 14 § :ää.
Muutos (650/2000) tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2000
Tämän lain 3 b ja 46 a §:ää sovelletaan tämän lain voimaantulon jälkeen tehtyyn tai tehdyksi katsottuun patenttihakemukseeen ja sen perusteella myönnettyyn patenttiin.
Muutos (990/2004) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005
Lakia sovelletaan myös niihin jatkettuihin kansainvälisiin hakemuksiin, joiden osalta etuoikeuspäivästä laskettu 20 kuukauden ajanjakso päättyy lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen ja joiden osalta hakija ei vielä ole jatkanut kansainvälistä hakemustaan Suomen osalta.
Marraskuun 18. päivänä on annettu laki 896/2005 patenttilain muuttamisesta. Muutokset astuvat voimaan 6.3.2006 seuraavien säännösten osalta.
2 §:n 1 ja 2 momentti, 8 b ja 8 c§, 27 §:n 1 momentti, 29 ja 35 §, 36 §:n 2 momentti, 38 §:n 1 ja 3 momentti, 41 §:n 2 momentti, 60 §:n 2 momentti, 70 l §:n 2 momentti, 70 m §:n 1 momentti, 70 n §:n 2 momentti sekä 71a §. 27 §:n 2 momentti kumotaan.
Tämän lain 8 b ja 8 c §:ää sovelletaan patenttihakemukseen, joka on tehty tai katsottava tehdyksi tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Tämän lain 41 §:n 2 momenttia ja 70 l §:n 2 momenttia sovelletaan vuosimaksuun, joka erääntyy tämän lain voimaan tullessa tai sen jälkeen. Mitä edellä 60 §:n 2 momentissa säädetään, koskee ainoastaan tämän lain voimaantulon jälkeen tehtyä lainvoimaista päätöstä. Jos kuuden kuukauden määräaika oikeudenmenetyksen palauttamiselle on päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa, on tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 71 a §:n 2 momenttia edelleenkin sovellettava. Tämän lain 71 a §:n 2 momenttia sovelletaan patenttihakemukseen, joka on vireillä tämän lain voimaan tullessa, jollei määräaika oikeudenmenetyksen palauttamiselle ole vielä päättynyt.
Muutos (684/2006) tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006
Tämän lain 57 b ja 61 §:ää sovelletaan myös riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa. Siltä osalta kuin 61 § koskee 60 a §:n soveltamista sitä sovelletaan kuitenkin siten kuin 3 momentissa 60 a §:n soveltamisesta säädetään. Riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 60 a §:n sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
Lakimuutos 13.12.2007
Marraskuun 18. päivänä 2005 on annettu laki 896/2005. Seuraavat säädökset tulevat voimaan 13.12.2007:
1 §:n 1 mom, 2 §:n 5 mom, 6 §:n 1 mom, 24 §:n 3 mom, 52 §:n 2 mom ja 4 mom, 53 §:n 1 mom, 53a §, 53b §, 53c §, 53d §, 53e §, 53f §, 54 §:n 1 mom, 55 §, 65 §:n 1 momentin 2 kohta, 70m §:n 2 mom, 70s §:n 2 mom, 70t §, 70u §, 72 § ja 74 §.
PATENTLAG Given 15.12.1967 (1967/550)
Ändrad: 575/71, 407/80, 387/85, 801/91, 577/92, 1034/92, 1409/92, 593/94, 717/95, 1695/95, 243/97, 650/00, 990/04, 896/05, 295/06 och 684/06.
1 KAP. Allmänna bestämmelser
1 § (30.6.2000/650) Den som har gjort en uppfinning som hänför sig till vilket teknikområde som helst och som kan tillgodogöras industriellt, eller den till vilken uppfinnarens rätt har övergått, kan efter ansökan beviljas patent på uppfinningen och därigenom få ensamrätt att yrkesmässigt utnyttja uppfinningen enligt vad som bestäms i denna lag. (18.11.2005/896)
Som uppfinning anses inte vad som utgör enbart
1) en upptäckt, vetenskaplig teori eller matematisk metod,
2) en konstnärlig skapelse,
3) en plan, regel eller metod för intellektuell verksamhet, för spel eller för affärsverksamhet eller ett datorprogram, inte heller
4) ett framläggande av information.
Såsom uppfinning anses inte ett sådant förfarande för kirurgisk eller terapeutisk behandling eller för diagnostisering som skall utövas på människor eller djur. Det som sägs ovan utgör inget hinder för att patent meddelas på alster, däribland ämnen eller blandningar, som är avsedda att användas vid förfarande av ovan angivet slag.
Patent meddelas inte på växtsorter eller djurraser. Uppfinningar som avser växter eller djur är dock patenterbara, om uppfinningens genomförbarhet inte är tekniskt begränsad till en växtsort eller djurras. Begreppet växtsort, som avses i denna lag, definieras i artikel 5 i rådets förordning (EG) nr 2100/94 om gemenskapens växtförädlarrätt.
Patent meddelas inte på ett väsentligen biologiskt förfaringssätt för förädling av växter eller djur. Ett förfaringssätt för förädling av växter eller djur anses i denna lag vara väsentligen biologiskt, om det i sin helhet består av naturliga företeelser som korsning eller urval. Det som sägs ovan begränsar inte patenterbarheten hos sådana uppfinningar vilkas föremål är ett mikrobiologiskt förfaringssätt eller andra tekniska förfaringsätt eller en produkt som har framställts med dessa förfaringssätt. Med ett mikrobiologiskt förfaringssätt avses i denna lag ett förfaringssätt vid vilket mikrobiologiskt material
används eller vars föremål är mikrobiologiskt material eller med vilket mikrobiologiskt material framställs.
Patent kan meddelas på en uppfinning också då den avser en produkt som består av eller innehåller biologiskt material eller ett förfarande genom vilket biologiskt material framställs, bearbetas eller andvänds. Biologiskt material, som isolerats från sin naturliga miljö eller framställts genom ett tekniskt förfaringssätt kan vara föremål för en uppfinning även om det redan förekom i naturen. Med biologiskt material avses i denna lag material som innehåller genetisk information och som kan reproducera sig självt eller som kan reproduceras i ett biologiskt system.
1 a § (30.6.2000/650) Människokroppen i sina olika bildnings- och utvecklingsstadier, liksom enbart upptäckten av en av dess beståndsdelar, inbegripet en gensekvens eller en delsekvens av en gen, kan inte utgöra patenterbara uppfinningar.
En isolerad beståndsdel av människokroppen eller en på annat sätt genom ett tekniskt förfaringssätt framställd beståndsdel, inbegripet en gensekvens eller en delsekvens av en gen kan, utan hinder av vad som bestäms i 1 mom., utgöra en patenterbar uppfinning, även om denna beståndsdels struktur är identisk med strukturen hos en naturlig beståndsdel, förutsatt att villkoren för patenterbarhet i övrigt uppfylls.
1 b § (30.6.2000/650) Patent meddelas inte på en uppfinning vars kommersiella utnyttjande skulle strida mot allmän ordning eller god sed.
Kommersiellt utnyttjande av en uppfinning skall inte anses strida mot allmän ordning eller god sed endast på den grund att det är förbjudet i lag eller förordning.
När 1 mom. tillämpas är särskilt följande uppfinningar inte patenterbara:
1) förfaringssätt för kloning av mänskliga varelser,
2) förfaringssätt för ändring i den genetiska identiteten hos mänskliga könsceller,
3) användning av mänskliga embryon för industriella eller kommersiella ändamål, och
4) sådana förfaringssätt för ändring i den genetiska identiteten hos djur och som sannolikt kan förorsaka dem lidande utan att de medför några påtagliga medicinska fördelar för människor eller djur, samt djur som framställs genom sådana förfaringssätt.
2 § (6.6.1980/407) Patent meddelas endast på en uppfinning som är ny i förhållande till vad som blivit känt före ingivningsdagen för patentansökan och dessutom väsentligen skiljer sig därifrån. (18.11.2005/896)
Som känt anses allt som har blivit allmänt tillgängligt, vare sig detta skett genom skrift, föredrag eller utnyttjande eller på annat sätt. Även innehållet i en patentansökan som före ingivningsdagen för patentansökan gjorts här i landet anses som känt, om denna ansökan
blir offentlig enligt 22 §. Likaså anses innehållet i en ansökan om nyttighetsmodellrätt som före ingivningsdagen för patentansökan gjorts här i landet som känt, om denna ansökan enligt 18 § i lagen om nyttighetsmodellrätt (800/1991) blir offentlig. Villkoret i 1 mom. att uppfinningen väsentligen skall skilja sig från vad som blivit känt före ingivningsdagen för patentansökan gäller inte i förhållande till innehållet i en sådan ansökan om patent eller nyttighetsmodellrätt. (18.11.2005/896)
En i 3 kap. avsedd ansökan äger vid tillämpning av 2 mom. i vissa fall samma rättsverkan som en här i landet gjord patentansökan, enligt vad i 29 och 38 §§ stadgas.
Stadgandet i 1 mom. om att uppfinningen skall vara ny utgör ej hinder för att patent meddelas på känt ämne eller känd blandning, för användning vid ett i 1 § 3 mom. avsett förfarande, om användning av ämnet eller blandningen icke är känd vid förfarande av detta slag.
Villkoret i 1 mom. att uppfinningen skall vara ny utgör inte heller hinder för att patent meddelas på ett känt ämne eller en känd blandning för användning vid något specifikt förfarande som avses i 1 § 3 mom., om användningen av ämnet eller blandningen inte är känd vid detta specifika förfarande. (18.11.2005/896)
Patent kan meddelas utan hinder av att uppfinningen inom sex månader innan patentansökningen gjordes blivit allmänt tillgänglig:
1) till följd av uppenbart missbruk i förhållande till sökanden eller någon från vilken denna härleder sin rätt; eller
2) genom att sökanden eller någon från vilken denne härleder sin rätt förevisat uppfinningen på sådan officiell eller officiellt erkänd internationell utställning, som avses i den i Paris den 22 november 1928 slutna konventionen om internationella utställningar (FördrS 36/37)
3 § (6.6.1980/407) Den genom patent förvärvade ensamrätten innebär att, med de undantag som nedan stadgas, annan än patenthavaren ej får utan dennes lov utnyttja uppfinningen genom att:
1) tillverka, utbjuda, bringa i omsättning eller använda patent-skyddat alster eller införa eller inneha sådant alster för ändamål som nu sagts;
2) använda patentskyddat förfarande eller, om han vet eller det med hänsyn till omständigheterna är uppenbart att förfarandet icke får användas utan patenthavarens lov, utbjuda det för användning här i landet; eller
3) utbjuda, bringa i omsättning eller använda medelst patentskyddat förfarande tillverkat alster eller införa eller inneha sådant alster för ändamål som nu sagts.
Ensamrätten innebär även att annan än patenthavaren ej får utan dennes lov utnyttja uppfinningen genom att erbjuda eller tillhandahålla någon som ej är berättigad att utnyttja uppfinningen sådant medel för uppfinningens utövande här i landet som hänför sig till något väsentligt i uppfinningen, om den som erbjuder eller tillhandahåller medlet vet eller det med hänsyn till omständigheterna är uppenbart att medlet är lämpat och avsett att användas vid utövande av uppfinningen. Är medlet en i handeln allmänt förekommande vara, gäller vad nu sagts endast om den som erbjuder eller tillhandahåller medlet söker påverka mottagaren till handling som avses i 1 mom. Vid tillämpning av stadgandena i detta moment skall såsom berättigad att utnyttja uppfinningen icke anses den som utnyttjar uppfinningen på sätt som sägs i 3 mom. 1, 3 eller 4 punkten.
Ensamrätten omfattar icke:
1) utnyttjande som ej sker yrkesmässigt;
2) utnyttjande av patentskyddat alster, som av patenthavaren eller med dennes samtycke bringats i omsättning inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet; (18.12.1992/1409)
3) utnyttjande av uppfinningen för experiment, som avser själva uppfinningen;
4) undersökningar eller prövning eller åtgärder som föranleds av de praktiska kraven vilka behövs för ansökan om försäljningstillstånd för ett läkemedelspreparat och vilka gäller en uppfinning som hänför sig till ifrågavarande läkemedelspreparat (21.4.2006/295); eller
5) beredning på apotek av läkemedel enligt läkares föreskrift i enskilda fall eller åtgärder med sålunda berett läkemedel.
3 a § (30.6.2000/650) Det skydd ett patent ger för ett biologiskt material som på grund av uppfinningen har bestämda egenskaper, omfattar allt biologiskt material som erhålls ur det biologiska materialet genom reproduktion eller mångfaldigande i identisk eller differentierad form och som har samma egenskaper.
Det skydd ett patent ger för ett förfaringssätt som gör det mögligt att framställa biologiskt material som på grund av uppfinningen har bestämda egenskaper, omfattar det biologiska material som direkt framställs genom detta förfaringssätt och allt annat biologiskt material som genom reproduktion eller mångfaldigande i identisk eller differentierad form framställs från det direkt framställda biologiska materialet och som har samma egenskaper.
Det skydd ett patent ger för en produkt som innehåller eller består av genetisk information omfattar, om inte något annat följer av 1 a § 1 mom., allt material i vilket produkten införlivas och i vilket den genetiska informationen innefattas och utövar sin funktion.
Det skydd som avses ovan omfattar inte biologiskt material som framställs genom reproduktion eller mångfaldigande av sådant biologiskt material som av patenthavaren, eller med dennes samtycke, har släppts ut på marknaden inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet, när reproduktionen eller mångfaldigandet är ett nödvändigt led i den användning för vilken det biologiska materialet har släppts ut på marknaden, förutsatt att det framställda materialet inte senare används för ytterligare reproduktion eller mångfaldigande.
3 b § (30.6.2000/650) Med avvikelse från 3 a § 1-3 mom. innebär försäljning eller annan saluföring av vegetabiliskt reproduktionsmaterial från patenthavaren, eller med dennes samtycke, till en jordbrukare för att utnyttjas i jordbruket, att jordbrukaren har rätt att själv använda sin skörd för reproduktion eller mångfaldigande i det egna jordbruket, varvid omfattningen av och de detaljerade villkoren för denna avvikelse skall överensstämma med vad som föreskrivs i artikel 14 i rådets förordning (EG) nr 2100/94 om gemenskapens växtförädlarrätt.
Med avvikelse från 3 a § 1-3 mom. innebär försäljning eller annan saluföring av avelsboskap eller annat animaliskt reproduktionsmaterial från patenthavaren, eller med dennes samtycke, till en jordbrukare att jordbrukaren har rätt att använda den skyddade boskapen för jordbruksändamål. Denna rätt omfattar att jordbrukaren får förfoga över djuret eller annat animaliskt reproduktionsmaterial för sin jordbruksverksamhet, men inte att jordbrukaren får sälja det inom ramen för eller i syfte att bedriva kommersiell reproduktionsverksamhet.
Närmare bestämmelser om innehållet i och genomförandet av undantagen i 2 mom. kan vid behov meddelas genom förordning av statsrådet.
4 § Den som utnyttjade uppfinning yrkesmässigt här i landet när ansökan om patent därå gjordes, må utan hinder av patentet fortsätta utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art, om utnyttjandet icke utgjorde uppenbart missbruk i förhållande till patentsökanden eller någon från vilken denne härleder sin rätt. Sådan rätt till utnyttjande tillkommer under motsvarande förutsättningar även den som vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja uppfinningen yrkesmässigt här i landet.
Rätt som avses i 1 mom. må övergå till annan endast tillsammans med rörelse, vari den uppkommit eller utnyttjandet avsetts skola ske.
5 § Utan hinder av patent må uppfinningen utnyttjas på utländskt fartyg, luftfartyg eller annat samfärdsmedel för dess behov, när det tillfälligt inkommer till Finland vid regelbunden trafik eller eljest.
Genom förordning må stadgas, att reservdelar och tillbehör till luftfartyg utan hinder av patent må införas till landet och användas här för reparation av luftfartyg, hemmahörande i främmande stat, i vilken motsvarande förmåner medgivas för finska luftfartyg.
6 § (6.6.1980/407) En ansökan om patent på en uppfinning,som inom tolv månader före ingivningsdagen för patentansökan har angetts i en ansökan som avser patent eller nyttighetsmodell i Finland eller patent, uppfinnarcertifikat eller skydd som nyttighetsmodell i en annan stat som är ansluten eller ett annat område som är anslutet till Pariskonventionen för skydd av den industriella äganderätten (FördrS 36/1970 och 43/1975) eller till avtalet om upprättande av Världshandelsorganisationen (FördrS 5/1995), skall vid tillämpningen av 2 § 1, 2, 4 och 5 mom. samt 4 § anses ingiven samtidigt med den tidigare ansökan, om sökanden yrkar det. Sådan prioritet kan också fås från en tidigare ansökan om skydd som inte avser en stat som är ansluten eller ett område som är anslutet till ovan nämnda konventioner, om motsvarande prioritet från en finsk patentansökan medges där den tidigare ansökan har ingivits och om den gällande lagstiftningen där i huvudsak stämmer överens med ovan nämnda konventioner. (18.11.2005/896)
Genom förordning stadgas eller genom patentmyndighetens med stöd av förordning givna beslut föreskrives huru yrkande om prioritet skall framställas och vilka handlingar som skola inges till stöd för yrkandet. Iakttagas ej ovan avsedda stadganden eller föreskrifter, får prioritet icke åtnjutas.
2 KAP. Behandlingen av patentansökan och invändningsförfarandet (21.3.1997/243)
7 § (6.6.1980/407) Med patentmyndigheten avses i denna lag patentmyndighet i Finland, om ej annat är stadgat. Patentmyndighet i Finland är Patent- och registerstyrelsen i enlighet med vad därom särskilt stadgas.
8 § (6.6.1980/407) Ansökan om patent göres skriftligen hos patentmyndigheten eller, i fall som avses i 3 kap., hos patentmyndigheten i annat land eller hos internationell organisation.
Ansökan skall innehålla en beskrivning av uppfinningen, vid behov innefattande även ritningar, samt bestämd uppgift om vad som söks skyddat genom patentet (patentkrav). Den omständigheten att uppfinningen avser kemisk förening medför inte att bestämd användning måste anges i patentkravet.Beskrivningen skall vara så tydlig att en fackman med ledning därav kan utöva uppfinningen. En uppfinning som avser biologiskt material eller vid utövandet av vilken används biologiskt material anses i de fall som nämns i 8 a § vara tillräckligt tydligt angiven endast om dessutom villkoren i den paragrafen är uppfyllda. (30.6.2000/650)
Ansökningen skall dessutom innehålla ett sammandrag av beskrivningen och patentkraven. Sammandraget skall tjäna enbart som teknisk information och får icke tillmätas betydelse i annat avseende.
I ansökningen skall uppfinnarens namn anges. Sökes patent av annan än uppfinnaren, skall sökanden styrka sin rätt till uppfinningen.
Beskrivningen av uppfinningen, sammandraget och patentkraven skola avfattas på finska eller svenska i enlighet med stadgandena i gällande språklagstiftning. Då patentkraven och sammandraget avfattats endast på det ena inhemska språket, skall patentmyndigheten draga försorg om översättning av patentkraven och sammandraget till det andra av dessa språk, innan ansökan enligt 22 § 2 mom. blir offentlig. Sökanden skall erlägga fastställd översättningsavgift. I fråga om utländsk sökande skall beskrivningen av uppfinningen avfattas på finska samt patentkraven och sammandraget på såväl finska som svenska. Envar har likväl rätt att avfatta beskrivningen av uppfinningen, sammandraget och patentkraven på såväl finska som svenska.
Sökanden skall erlägga fastställd ansökningsavgift. För ansökningen skall också erläggas fastställd årsavgift för varje avgiftsår som börjar innan ansökningen avgjorts slutligt. (10.5.1985/387)
Avgiftsår räknas första gången från den dag då ansökningen gjordes eller skall anses gjord och därefter från motsvarande kalenderdag. (10.5.1985/387)
8 a § (30.6.2000/650) Om en uppfinning gäller biologiskt material eller om det vid utövandet av en uppfinning skall användas biologiskt material som varken är allmänt tillgängligt eller kan beskrivas så i ansökningshandlingarna att en fackman med ledning av dessa kan utöva uppfinningen, skall ett prov av det biologiska materialet deponeras senast den dag då ansökan görs. Det biologiska materialet skall därefter fortlöpande finnas deponerat så att den som enligt denna lag har rätt att få prov från det biologiska materialet kan få detta i Finland. Genom förordning av statsrådet bestäms var depositioner kan göras.
Upphör ett deponerat biologiskt material att vara livsdugligt eller kan av annan orsak prov inte tillhandahållas från det, kan det ersättas med en ny deposition av samma biologiska material på det sätt som bestäms genom förordning av statsrådet. Har så skett, skall den nya depositionen anses gjord den dag då den tidigare depositionen gjordes.
8 b § (18.11.2005/896) Patentmyndigheten bestämmer en ingivningsdag för patentansökan, om 1) det av ansökan framgår att den är en patentansökan, 2) i ansökan ingår uppgifter som gör det möjligt för myndigheten att avgöra vem sökanden är och att kontakta sökanden och 3) de handlingar som getts in i samband med ansökan innehåller sådant som skall anses som en beskrivning eller ritning eller i ansökan ingår en hänvisning till en tidigare ingiven ansökan om patent eller nyttighetsmodell och sökanden har gett uppgifter om ingivningsdagen för ansökan om patent eller nyttighetsmodell, ansökningsnumret samt den patentmyndighet till vilken ansökan har ingivits.
Har sökanden inte följt bestämmelserna i 1 mom. för att få en ingivningsdag för ansökan, uppmanas sökanden att avhjälpa bristerna inom den tid som patentmyndigheten utsätter. Har sökanden inte avhjälpt bristerna inom utsatt tid eller har sökanden inte kunnat nås inom två månader från ansökans ankomstdag, anses ansökan inte ingiven.
Har sökanden inom den tid som satts ut enligt 2 mom. avhjälpt alla brister i ansökan för att få en ingivningsdag för ansökan, räknas som ingivningsdag den dag då alla brister har avhjälpts.
8 c § (18.11.2005/896) Är en ansökan som gjorts i enlighet med 8 b § bristfällig och patentmyndigheten upptäcker att det i ansökan saknas en eller flera delar av beskrivningen eller ritningarna till vilka hänvisas i beskrivningen eller patentkraven, skall sökanden föreläggas att komplettera sin ansökan inom den tid som patentmyndigheten utsätter. Ges de saknade delarna in inom utsatt tid, skall som ingivningsdag för patentansökan gälla den dag då samtliga brister åtgärdats, om inte något annat följer av 2 och 3 mom.
Om i 1 mom. avsedda i efterhand inlämnade delar av en ansökan återkallas inom en månad från det att de gavs in, skall den ursprungliga ingivningsdagen för ansökan gälla.
Lämnas saknade delar av en ansökan in i enlighet med 1 mom. och prioritet begärs från en tidigare ansökan och de saknade delarna i sin helhet framgår av den tidigare ansökan, skall den ursprungliga ingivningsdagen gälla, om sökanden yrkar det och inom den tid som utsatts enligt 1 mom. lämnar in en kopia av den ansökan som prioriteten grundar sig på.
9 § (6.6.1980/407) Om sökanden det begär och erlägger fastställd avgift, skall patentmyndigheten på de villkor som genom förordning stadgas låta ansökningen bli föremål för sådan nyhetsgranskning vid internationell nyhetsgranskningsmyndighet som avses i artikel 15 stycke 5 i den i Washington den 19 juni 1970 slutna konventionen om patentsamarbete.
10 § I samma ansökan må icke sökas patent på två eller flera av varandra oberoende uppfinningar.
11 § Sökes patent på uppfinning som framgår av tidigare av sökanden ingiven patentansökan, vilken icke slutligt avgjorts, skall den senare ansökningen på yrkande härom och på de villkor som stadgas i förordning anses gjord vid den tidpunkt, när de handlingar av vilka uppfinningen framgår inkommo till patentmyndigheten.
12 § En sökande som inte har hemvist i Finland skall ha ett inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet bosatt ombud, som har rätt att företräda sökanden i frågor som gäller ansökan. (30.6.2000/650)
Om ett beslut som gäller en patentansökan inte har kunnat delges sökanden på den adress denne har uppgett, kan delgivningen ske genom att saken kungörs i patenttidningen som ges ut av Patent- och registerstyrelsen. Delgivningen anses ha skett när ovan nämnda åtgärder har vidtagits. (21.3.1997/243)
13 § (21.3.1997/243) Ansökan om patent får icke ändras så, att patent söks på något som inte framgick av ansökan när den gjordes.
14 § Upphävd 21.3.1997/243
15 § Har sökanden icke iakttagit vad som är föreskrivet om ansökan eller finner patentmyndigheten eljest hinder föreligga för bifall till ansökningen, skall sökanden föreläggas att inom viss tid avge yttrande eller vidtaga rättelse. I sammandraget kan patentmyndigheten dock, utan att höra sökanden, göra de ändringar som den finner nödvändiga. (6.6.1980/407)
Underlåter sökanden att inom förelagd tid inkomma med yttrande eller vidtaga åtgärd för att avhjälpa anmärkt brist, skall ansökningen avskrivas. Underrättelse därom skall intagas i föreläggandet.
Avskriven ansökan återupptages, om sökanden inom fyra månader efter utgången av förelagd tid inkommer med yttrande eller vidtager åtgärd för att avhjälpa brist och inom samma tid erlägger fastställd återupptagningsavgift.
Erlägger inte sökanden årsavgift enligt 8, 41 och 42 §§, skall ansökningen avskrivas utan tidigare föreläggande. Sålunda avskriven ansökan får inte återupptas. (10.5.1985/387)
16 § Finnes även efter det yttrande avgivits hinder föreligga för bifall till ansökningen och har sökanden haft tillfälle att yttra sig över hindret, skall ansökningen avslås, om anledning ej förekommer att giva sökanden nytt föreläggande.
17 § Påstår någon inför patentmyndigheten bättre rätt till uppfinningen än sökanden och finnes saken tveksam, må patentmyndigheten förelägga honom att väcka talan vid domstol inom viss tid vid äventyr att påståendet lämnas utan avseende vid patentansökningens fortsatta prövning.
Är tvist om bättre rätt till uppfinningen anhängig vid domstol, må patentansökningen förklaras vilande till dess målet slutligen avgjorts.
18 § Visar någon inför patentmyndigheten att han äger bättre rätt till uppfinningen än sökanden, skall patentmyndigheten överföra ansökningen på honom, om han yrkar det. Den som får patentansökan överförd på sig skall erlägga ny ansökningsavgift.
Har överföring yrkats, må ansökningen icke avskrivas, avslås eller bifallas, ej heller återtas förrän yrkandet slutligt prövats.
19 § (21.3.1997/243) Är ansökningen gjord i föreskriven ordning och anses det inte föreligga hinder för bifall till den, skall patentmyndigheten meddela sökanden att ansökan kan godkännas.
När det meddelande som avses i 1 mom. har lämnats sökanden, får ett sådant yrkande som avses i 11 § inte framställas och patentkraven inte ändras så att patentskyddet utvidgas.
Sökanden skall betala en fastställd tryckningsavgift inom två månader efter att ha erhållit ett meddelande enligt 1 mom. Ansökan skall avskrivas om avgiften inte betalas. En ansökan som har avskrivits återupptas, om sökanden inom fyra månader från utgången av nämnda tid betalar en tryckningsavgift samt en fastställd återupptagningsavgift.
När en uppfinnare söker patent och anhåller om befrielse från tryckningsavgiften inom två månader från det då han erhöll ett meddelande enligt 1 mom., kan patentmyndigheten bevilja honom denna befrielse, om det anses att betalandet av avgiften medför avsevärda svårigheter för honom. Om begäran avslås, skall en avgift som erlagts inom två månader från detta anses erlagd i rätt tid.
20 § (21.3.1997/243) När sökanden har gjort det som enligt 19 § krävs av honom, skall patentmyndigheten bifalla ansökan, om hinder fortsättningsvis inte föreligger. Bifallet till ansökan skall kungöras.
Patentet har meddelats den dag då bifallet har kungjorts. Det meddelade patentet skall antecknas i patentmyndighetens patentregister. Patenthavaren skall ges ett patentbrev.
21 § (21.3.1997/243) Patentskriften, som innehåller en beskrivning av uppfinningen, patentkraven och ett sammandrag samt uppgift om patenthavaren och uppfinnaren skall av patentmyndigheten hållas allmänt tillgänglig från den dag då patentet meddelades.
22 § De handlingar som gäller patent är offentliga från den dag då patentet meddelades. (21.3.1997/243)
När 18 månader har förflutit från den dag då patentansökningen gjordes eller, om prioritet yrkas, den dag från vilken prioritet begärs, skall handlingarna vara offentliga fastän patent ännu inte har meddelats. Har ansökningen avskrivits eller avslagits blir dock handlingarna offentliga endast om sökanden begär att ansökan tas upp till förnyad behandling eller anför besvär eller gör en framställning enligt 71 a eller 71 b §. (21.3.1997/243)
På framställning av sökanden skola handlingarna vara offentliga tidigare än som följer av 1 och 2 mom.
När handlingarna bliva offentliga enligt 2 eller 3 mom., skall kungörelse därom utfärdas.
Innehåller en handling en företagshemlighet och gäller denna inte den uppfinning på vilken patent söks eller har meddelats, kan patentmyndigheten om särskilda skäl föreligger, på yrkande förordna att handlingen inte skall vara offentlig. Har ett sådant yrkande framställts, är handlingen inte offentlig innan yrkandet avslagits genom ett beslut som har vunnit laga kraft. (21.3.1997/243)
Om biologiskt material har deponerats enligt 8 a §, har var och en rätt att få prov från det biologiska materialet sedan handlingarna har blivit offentliga enligt 1, 2 eller 3 mom. Utan hinder av vad som sagts ovan får prov likväl inte lämnas ut till den som enligt
gällande bestämmelser inte får ta befattning med det deponerade biologiska materialet. Prov lämnas inte heller ut till någon vars befattning med provet med hänsyn till dess skadebringande egenskaper kan vara förbunden med en påtaglig risk. (30.6.2000/650)
Till dess patent har meddelats eller inom 20 år från den dag då patentansökan gjordes, om patentansökan slutligt har avgjorts utan att den har lett till patent, får, om sökanden begär det, ett prov från depositionen trots stadgandet i 6 mom. första meningen lämnas endast till en särskild sakkunnig. Genom förordning stadgas när sådan begäran kan framställas och vem som får anlitas som sakkunnig av den som vill få prov. (21.3.1997/243)
Den som vill få prov skall göra skriftlig framställning därom hos patentmyndigheten och förbinda sig att iaktta de genom förordning utfärdade stadganden som gäller förebyggande av missbruk av provet. Om prov får utlämnas endast till en särskild sakkunnig, skall förbindelsen avges av denne. (10.5.1985/387)
23 § (21.3.1997/243) Om en ansökan som blivit offentlig avskrivs eller avslås, skall beslutet kungöras när det har vunnit laga kraft.
24 § (21.3.1997/243) Var och en kan göra en invändning mot meddelat patent. Invändningen skall göras till patentmyndigheten inom nio månader från den dag då patentet meddelades. Invändningen skall göras skriftligt och skall motiveras.
När en invändning har gjorts mot ett patent, skall patenthavaren underrättas om detta och denne skall reserveras tillfälle att avge ett yttrande i saken. En patenthavare som inte har hemvist i Finland skall under tiden för behandlingen av invändningen ha ett ombud som avses i 12 § patentlagen.
Patentmyndigheten kan, om det finns särskilda skäl till detta, beakta en invändning fastän patentet har förfallit eller förfaller enligt 51 § eller fastän invändningen återkallas. Om den som gjort invändningen återkallar den, kan han inte söka ändring i ett beslut av patentmyndigheten. Patentmyndigheten skall beakta en invändning som gjorts under invändningstiden, fastän patentet har begränsats genom ett lagakraftvunnet beslut innan invändningen gjordes. (18.11.2005/896)
25 § (30.6.2000/650) Patentmyndigheten skall med anledning av en invändning upphäva ett patent om
1) det har meddelats, fastän villkoren enligt 1, 1 a, 1 b och 2 § inte har uppfyllts,
2) det avser en uppfinning som inte är så tydligt angiven att en fackman med ledning därav kan utöva den,
3) det omfattar något som inte framgick av ansökan då den gjordes, eller om
4) patentskyddet har utvidgats efter att det meddelande som avses i 19 § 1 mom. har lämnats.
Patentmyndigheten skall förkasta en invändning om det inte finns något sådant hinder som avses i 1 mom. för att hålla patentet i kraft.
Om patenthavaren under tiden för behandlingen av invändningen ändrar patentet så att det inte föreligger något sådant hinder som avses i 1 mom. för att hålla patentet i kraft i ändrad form, skall patentmyndigheten hålla patentet i kraft i ändrad form.
Om patentet hålls i kraft i ändrad form, skall patentmyndigheten hålla den ändrade patentskriften allmänt tillgänglig.
Patentmyndigheten skall kungöra ett beslut som fattats med anledning av en invändning sedan beslutet har vunnit laga kraft.
26 § (21.3.1997/243) I ett slutligt beslut av patentmyndigheten på en patentansökan kan sökanden söka ändring, om beslutet går honom emot. Patenthavaren eller den som gjort en invändning kan söka ändring i ett slutligt beslut som patentmyndigheten har fattat med anledning av invändningen, om beslutet går honom emot. Om den som gjort invändningen återtar sina besvär, kan saken trots detta prövas, ifall det finns särskilda skäl till detta.
I ett beslut genom vilket en begäran som avses i 15 § 3 mom. eller 19 § 3 mom. om att en ansökan skall återupptas har avslagits eller ett yrkande som avses i 18 § om överföring av ansökan har godkänts, kan sökanden söka ändring. I ett beslut genom vilket yrkande på överföring av ansökan har avslagits kan den som har framfört yrkandet söka ändring.
I ett beslut genom vilket ett yrkande på ett sådant förordnande som avses i 22 § 5 mom. har avslagits kan den som framfört yrkandet söka ändring.
27 § (21.3.1997/243) I de fall som avses i 26 § kan ändring sökas genom besvär hos Patent- och registerstyrelsens besvärsnämnd. I fråga om besvärsförfarandet och behandlingen av ärenden i besvärsnämnden föreskrivs särskilt. (18.11.2005/896)
2 mom. upphävd (18.11.2005/896)
Vad som i 22 § 5 mom. stadgas om offentligheten för en handling som gäller patent, gäller i tillämpliga delar också handlingar som inges till besvärsnämnden och högsta förvaltningsdomstolen.
3 KAP. Internationell patentansökan
(6.6.1980/407)
28 § (6.6.1980/407) Med internationell patentansökan avses ansökan som göres enligt konventionen om patentsamarbete.
Internationell patentansökan inges till patentmyndighet eller internationell organisation som enligt konventionen om patentsamarbete och tillämpningsföreskrifterna till denna är behörig att mottaga sådan ansökan (mottagande myndighet). Mottagande myndighet i Finland är Patent- och registerstyrelsen i enlighet med vad därom genom förordning stadgas. För internationell patentansökan som inges här skall sökanden erlägga fastställd avgift.
Vad i 29-38 §§ stadgas gäller internationell patentansökan som omfattar Finland.
29 § (6.6.1980/407) En internationell patentansökan, för vilken den mottagande myndigheten fastställt internationell ingivningsdag, har här i landet samma verkan som en finsk patentansökan som har ingivits nämnda dag. Vad som föreskrivs i 2 § 2 mom. andra meningen skall dock gälla en internationell ansökan endast om denna fullföljts enligt 31 §. (18.11.2005/896)
30 § (6.6.1980/407) Internationell patentansökan skall anses återkallad såvitt avser Finland i de fall som åsyftas i artikel 24 stycke 1 underpunkterna i och ii i konventionen om patentsamarbete.
31 § (10.5.1985/387) Om sökanden vill fullfölja en internationell ansökan i fråga om Finland, skall han inom 31 månader från den internationella ingivningsdagen eller, om prioritet yrkas, den dag från vilken prioriteten begärs, till patentmyndigheten inge en översättning av den internationella patentansökningen till finska eller svenska i den omfattning som bestäms genom förordning av statsrådet eller, om ansökningen är avfattad på finska eller svenska, en kopia av ansökningen. Sökanden skall inom samma tid betala fastställd avgift till patentmyndigheten. (19.11.2004/990)
Om sökanden har betalt en fastställd avgift enligt 1 mom., kan han inge den översättning eller kopia som krävs inom en ytterligare frist om två månader, förutsatt att en fastställd tilläggsavgift betalas inom den senare fristen. (19.11.2004/990)
Iakttar inte sökanden bestämmelserna i denna paragraf, skall ansökningen anses återkallad såvitt avser Finland. (19.11.2004/990)
32 § Upphävd 1.1.2005/(990/2004)
33 § (6.6.1980/407) Om en internationell ansökan har fullföljts enligt 31 §, gäller i fråga om ansökningen och dess handläggning bestämmelserna i 2 kap., om inte annat bestäms i denna paragraf eller i 34-37 §§. Ansökningen kan endast på framställning av sökanden upptas till prövning före utgången av den frist som föreskirvs i 31 § 1 mom. (19.12.2004/990)
Sökandens skyldighet enligt 12 § att ha ett inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet bosatt ombud inträder först då ansökan kan upptagas till prövning. (30.6.2000/650)
Stadgandena i 22 § 2 och 3 mom. blir tillämpliga redan innan ansökningen fullföljts så snart sökanden fullgjort sin skyldighet enligt 31 § att inge översättning av ansökningen eller, om ansökningen är avfattad på finska eller svenska, så snart sökanden ingivit en avskrift av den till patentmyndigheten. (10.5.1985/387)
Vid tillämpning av 48, 56 och 60 §§ anses internationell patentansökan ha blivit offentlig så snart sökanden har fullgjort sina skyldigheter enligt 3 mom. (10.5.1985/387)
Uppfyller patentansökningen de krav rörande form och innehåll som föreskrivas i konventionen om patentsamarbete och tillämpningsföreskrifterna till denna, skall den godtagas i dessa avseenden.
34 § (21.3.1997/243) Ett sådant meddelande som avses i 19 § 1 mom. om att en internationell patentansökan bifallits, får inte lämnas och en sådan patentansökan får inte avslås före utgången av en frist som stadgas genom förordning, om inte sökanden samtycker till att ansökningen avgörs dessförinnan.
35 § (21.3.1997/243) Utan sökandens samtycke får patentmyndigheten inte publicera en internationell patentansökan i tryckt form eller på liknande sätt och inte heller meddela patent på en uppfinning som är föremål för en sådan patentansökan förrän ansökan publicerats av internationella byrån hos Världsorganisationen för den intellektuella äganderätten eller 20 månader har förflutit från den internationella ingivningsdagen eller, om prioritet har yrkats, från den dag från vilken prioriteten begärs. (18.11.2005/896)
36 § (6.6.1980/407) Har del av internationell patentansökan icke varit föremål för internationell nyhetsgranskning eller förberedande patenterbarhetsprövning på den grund att ansökningen bedömts omfatta av varandra oberoende uppfinningar och att sökanden ej inom föreskriven tid erlagt tilläggsavgift enligt konventionen om patentsamarbete, skall patentmyndigheten pröva om bedömningen var riktig. Finnes detta vara fallet, skall den del av ansökningen som icke varit föremål för sådan granskning eller prövning anses återkallad hos patentmyndigheten, om ej sökanden erlägger föreskriven avgift till myndigheten inom två månader från det sökanden fick del av patentmyndighetens beslut. Finner patentmyndigheten att bedömningen ej var riktig, skall myndigheten fortsätta handläggningen av ansökningen i dess helhet.
Sökanden kan söka ändring i ett beslut som avses i 1 mom. och i vilket patentmyndigheten funnit att ansökan omfattar av varandra oberoende uppfinningar. Härvid skall 27 § 1 mom. iakttas i tilllämpliga delar. (18.11.2005/896)
Fastställer besvärsmyndigheten patentmyndighetens beslut, räknas fristen för erläggande av avgift som avses i 1 mom. andra meningen från det besvärsmyndighetens beslut vann laga kraft.
37 § (6.6.1980/407) Har del av internationell patentansökan icke varit föremål för internationell förberedande patenterbarhetsprövning på grund av att sökanden inskränkt patentkraven efter anmodan av myndighet för sådan prövning att antingen inskränka
kraven eller betala tilläggsavgift, skall den icke prövade delen av ansökningen anses återkallad hos patentmyndigheten, om ej sökanden erlägger föreskriven avgift inom två månader från det sökanden mottog av patentmyndigheten till honom avsänd underrättelse därom.
38 § (6.6.1980/407) Har den mottagande myndigheten vägrat att fastställa internationell ingivningsdag för en internationell patentansökan, eller förklarat att ansökan skall anses återkallad eller att ett yrkande om att ansökan skall omfatta Finland skall anses återkallat, skall patentmyndigheten på begäran av sökanden pröva om detta beslut var riktigt. Detsamma gäller ett avgörande av den internationella byrån om att ansökan skall anses återkallad. (18.11.2005/896)
Begäran om prövning enligt 1 mom. skall framställas till den internationella byrån inom den frist som stadgas genom förordning. Sökanden skall inom samma tid till patentmyndigheten inge översättning av ansökningen i den omfattning som stadgas genom förordning samt erlägga fastställd ansökningsavgift. (10.5.1985/387)
Finner patentmyndigheten att den mottagande myndighetens eller den internationella byråns beslut inte var riktigt, skall patentmyndigheten handlägga ansökan enligt 2 kap. Har någon internationell ingivningsdag inte fastställts av den mottagande myndigheten, skall ansökan anses ingiven den dag som enligt patentmyndigheten borde ha fastställts som internationell ingivningsdag. Uppfyller ansökan de krav när det gäller form och innehåll som föreskrivs i konventionen om patentsamarbete och tillämpningsföreskrifterna till denna, skall den godtas i dessa avseenden. (18.11.2005/896)
Stadgandena i 2 § 2 mom. andra meningen äga tillämpning på ansökan som upptagits till handläggning enligt 3 mom., om ansökningen blir offentlig enligt 22 §.
4 KAP. Patentets omfattning och giltighetstid
39 § Patentskyddets omfattning bestämmes av patentkraven. För förståelse av patentkraven må ledning hämtas från beskrivningen.
40 § (6.6.1980/407) Meddelat patent kan upprätthållas intill dess 20 år förflutit från den dag då patentansökningen gjordes.
För patent skall erläggas fastställd årsavgift för varje avgiftsår som börjar efter det patentet meddelades. Om patentet har meddelats innan årsavgifter för patentansökningen har börjat förfalla enligt 41 §, skall dock patenthavaren, när årsavgiften för patentet första gången förfaller till betalning, erlägga årsavgifter också för avgiftsår som börjat före patentmeddelandet. (10.5.1985/387)
5 KAP
Betalning av årsavgifter
(10.5.1985/387)
41 § (10.5.1985/387) Årsavgift förfaller till betalning sista dagen i den kalendermånad under vilken avgiftsåret börjar. Årsavgifterna för de två första avgiftsåren förfaller dock först samtidigt med avgiften för det tredje avgiftsåret. Årsavgifter får inte erläggas tidigare än sex månader innan de förfaller till betalning.
För en sådan senare ansökan som avses i 11 § förfaller årsavgifterna för ett avgiftsår, som har börjat före ankomstdagen för den senare ansökan eller som börjar inom två månader från ankomstdagen, först den sista dagen av den andra månaden som följer på ankomstdagen. Likaså förfaller årsavgifterna för en internationell patentansökan först den sista dagen i den månad som infaller två månader efter den dag då ansökan fullföljdes enligt 31 § eller upptogs till behandling enligt 38 §, då det avgiftsår som det är fråga om har börjat före den sistnämnda dagen eller börjar inom två månader därefter. (18.11.2005/896)
Årsavgift jämte fastställd förhöjning får erläggas inom sex månader efter förfallodagen.
42 § (10.5.1985/387) Är uppfinnaren sökande eller innehavare av patent och har han avsevärd svårighet att erlägga årsavgifterna, kan patentmyndigheten medge honom anstånd med betalningen av avgifterna, om han gör framställning därom senast när årsavgifterna första gången förfaller till betalning. Anstånd kan medges med upp till tre år i sänder, dock längst till dess tre år har förflutit från patentmeddelandet. Framställning om förlängt anstånd skall göras innan medgivet anstånd har gått ut.
Avslås en framställning om anstånd eller förlängt anstånd, skall avgift som erläggs inom två månader därefter anses erlagd i rätt tid.
Årsavgifter, med vilkas erläggande anstånd medgivits enligt 1 mom., får med samma förhöjning som avses i 41 § 3 mom. erläggas inom sex månader efter den tidpunkt till vilken anstånd har erhållits.
6 KAP. Överlåtelse, licens och tvångslicens
43 § Har patenthavaren medgivit annan rätt att yrkesmässigt utnyttja uppfinningen (licens), äger denne överlåta sin rätt vidare endast om avtal träffats därom.
44 § Har patent övergått på annan eller licens upplåtits, skall på begäran anteckning därom göras i patentregistret. Detsamma gäller pantsättning av patent.
Visas att i registret antecknad licens eller panträtt upphört att gälla, skall anteckningen därom avföras.
Vad i 1 och 2 mom. stadgats om upplåtelse och upphörande av licens skall även gälla tvångslicens och rätt som avses i 53 § 2 mom.
I mål eller ärende angående patent skall den anses som patenthavare, vilken senast blivit införd i patentregistret i sådan egenskap.
Har någon hos patentmyndigheten begärt att anteckning göres i registret om att patent överlåtits till honom eller att han förvärvat licens eller panträtt, och var han därvid i god tro beträffande sin rätt, är tidigare överlåtelse av patentet, eller upplåtelse av rätt därtill till annan icke gällande mot honom, om den andre icke därförinnan begärt anteckning om sitt förvärv.
45 § Har tre år förflutit sedan patent meddelades och samtidigt fyra år förflutit sedan patentansökningen gjordes och uppfinningen inte utövas eller bringas till användning i Finland i skäligt omfång, kan den som i Finland vill utöva uppfinningen erhålla tvångslicens därtill, om godtagbar anledning till underlåtenheten saknas. (22.12.1995/1695)
Under förutsättning av ömsesidighet må genom förordning stadgas, att vid tillämpning av 1 mom. utövning i främmande stat skall jämställas med utövning här i landet.
46 § Innehavare av patent på uppfinning, vars utnyttjande är beroende av annan tillhörigt patent, äger erhålla tvångslicens att utnyttja den uppfinning som skyddas därav, om detta finnes skäligt på grund av den förstnämnda uppfinningens betydelse eller eljest särskilda skäl föreligga.
Innehavare av patent, till vilket tvångslicens åtnjutes enligt 1 mom., äger erhålla tvångslicens att utnyttja den andra uppfinningen, om det icke föreligger särskilda skäl däremot.
(30.6.2000/650) Kan en förädlare inte erhålla eller utnyttja en växtförädlarrätt utan att göra intrång i ett tidigare meddelat patent, får förädlaren ansöka om tvångslicens att utan ensamrätt utnyttja den uppfinning som skyddas av patentet mot lämplig avgift, om en sådan licens är nödvändig för att den växtsort som skall skyddas skall kunna utnyttjas. Om förädlaren beviljas en sådan tvångslicens, har patenthavaren på skäliga villkor rätt till en ömsesidig licens att använda den skyddade sorten.
De som ansöker om sådan licens som avses i 1 mom. skall visa att de utan framgång har vänt sig till patenthavaren för att erhålla ett licensavtal och att växtsorten utgör ett viktigt tekniskt framsteg av betydande ekonomiskt intresse i förhållande till den uppfinning som avses patentet.
I lagen om växtförädlarrätt (789/1992) bestäms om patenthavarens rätt att få tvångslicens att utnyttja en sort som har skyddats med växtförädlarrätt.
47 § Om hänsyn till allmänt intresse av synnerlig vikt så kräver, äger den som vill yrkesmässigt utnyttja uppfinning, varå annan har patent, erhålla tvångslicens därtill.
48 § Den som utnyttjade patentsökt uppfinning yrkesmässigt här i landet när handlingarna i ansökningsärendet blevo offentliga enligt 22 § äger, om ansökningen leder till patent, erhålla tvångslicens till utnyttjandet, om synnerliga skäl föreligga samt han saknat kännedom om ansökningen och det ej heller skäligen kan anses, att han skulle ha kunnat skaffa sig kännedom därom. Sådan rätt tillkommer under motsvarande förutsättningar även den som vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja uppfinningen yrkesmässigt här i landet. Tvångslicens kan avse även tid innan patentet meddelades.
49 § (22.12.1995/1695) Tvångslicens får meddelas endast den som kan antas ha förutsättningar att utnyttja uppfinningen på ett godtagbart sätt och i överensstämmelse med licensen och som innan ett yrkande som gäller tvångslicens framställs, bevisligen har försökt erhålla licens för en patentskyddad uppfinning på skäliga affärsmässiga villkor. Tvångslicens hindrar inte patenthavaren från att själv utnyttja uppfinningen eller att upplåta licens. Tvångslicens kan övergå till någon annan endast tillsammans med rörelse i vilken den utnyttjas eller utnyttjandet har avsetts ske.
50 § Tvångslicens meddelas av rätten, som även bestämmer i vilken omfattning uppfinningen må utnyttjas samt fastställer vederlaget och övriga villkor för licensen. När väsentligen ändrade förhållanden påkalla det, äger rätten på yrkande av endera parten rätt att upphäva licensen eller fastställa nya villkor för denna.
7 KAP. Begränsning och upphörande av patent
51 § (10.5.1985/387) Erläggs inte årsavgift för patent enligt stadgandena i 40, 41 och 42 §§, är patentet förfallet från ingången av det avgiftsår för vilket avgiften inte har erlagts.
52 § (6.6.1980/407) På talan därom skall domstolen förklara ett patent ogiltigt om
1) det avser en uppfinning som inte fyller villkoren i 1, 1 a, 1 b och 2 §,
2) det avser en uppfinning som inte är så tydligt angiven att en fackman med ledning därav kan utöva den,
3) det omfattar något som inte framgick av ansökan när den gjordes, eller om
4) patentskyddet har utvidgats efter att det meddelande som avses i 19 § 1 mom. har lämnats. (30.6.2000/650)
I samband med behandlingen av en talan om ogiltigförklarande av ett patent kan patenthavaren begära att domstolen skall begränsa patentet i enlighet med de ändrade patentkraven. En begäran om begränsning skall göras innan ärendet överförs till
huvudförhandling. Görs en begäran om begränsning, skall frågan om denna avgöras separat innan behandlingen av det ärende som gäller ogiltigförklarande av patentet fortgår. Begränsningen skall uppfylla de villkor som anges i 53 b §. Godkänner domstolen begränsningsbegäran, är det på detta sätt begränsade patentet grund för den fortsatta behandlingen. Ändring i ett beslut som gäller begäran om begränsning kan sökas först i samband med sökande av ändring i en dom som meddelats med anledning av en talan om ogiltigförklarande av patentet. (18.11.2005/896)
Patent får ej förklaras ogiltigt på den grund att den som erhållit patentet varit berättigad till blott viss andel däri.
Utom i det fall som avses i 5 mom. kan talan föras av var och en som lider förfång av patentet eller, om det anses påkallat från allmän synpunkt, av en myndighet om vilken bestäms genom förordning av statsrådet.
Talan som grundas på att patent meddelats annan än den som är berättigad till patentet enligt 1 §, må föras endast av den som påstår sig berättigad till patentet. Talan skall väckas inom ett år efter erhållen kännedom om patentets meddelande och de övriga omständigheter, på vilka talan grundas. Var patenthavaren i god tro när patentet meddelades eller när det övergick på honom, må talan ej väckas senare än tre år efter patentets meddelande.
53 § Har patent meddelats någon annan än den som är berättigad till patentet enligt 1 §, skall domstolen på talan av den berättigade överföra patentet på honom eller henne. I fråga om den tid inom vilken talan skall väckas skall det som föreskrivs i 52 § 5 mom. iakttas. (18.11.2005/896)
Har den som frånkännes patentet i god tro börjat utnyttja uppfinningen yrkesmässigt här i landet eller vidtagit väsentliga åtgärder därför, äger han mot skäligt vederlag och på skäliga villkor i övrigt fortsätta det påbörjade eller igångsätta det tillämnade utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art. Sådan rätt tillkommer under motsvarande förutsättningar även innehavare av licens som är antecknad i patentregistret.
Rätt enligt 2 mom. må övergå till annan endast tillsammans med rörelse, vari den utnyttjas eller utnyttjandet avsetts skola ske.
53a §
(18.11.2005/896) En patenthavare får ansöka om begränsning av patent genom att lämna in en skriftlig begäran om detta till patentmyndigheten. Begäran om begränsning skall innehålla 1) patenthavarens namn och adress, 2) patentets registernummer, 3) de begränsade patentkraven samt beskrivning och ritningar om dessa har ändrats, 4) om patenthavaren företräds av ett ombud, dennes namn, hemort och adress, samt 5) handläggningsavgift.
Följs inte bestämmelserna i 1 mom., ger patentmyndigheten sökanden en uppmaning att avhjälpa bristerna inom utsatt tid. Följs inte uppmaningen inom den tid som patentmyndigheten utsatt, avslås begäran. Sökanden har rätt att söka ändring i ett dylikt beslut.
Pågår behandlingen av en invändning som gäller patentet eller är en talan enligt 52 § om ogiltigförklarande anhängig vid domstol, upptas begäran inte till prövning. I detta fall returneras handläggningsavgiften till sökanden.
Görs en invändning mot ett patent eller väcks en talan om ogiltigförklarande av ett patent sedan begränsning har begärts, men innan beslutet om begränsning har vunnit laga kraft, avslutas begränsningsförfarandet.
53 b § (18.11.2005/896) En förutsättning för att begäran om patentbegränsning skall godkännas hos patentmyndigheten eller vid domstol är att det patent som enligt begäran skall begränsas uppfyller följande villkor: 1) patentet avser en uppfinning som är så tydligt beskriven att en fackman med ledning av beskrivningen kan utöva uppfinningen, 2) patentet omfattar inte något som inte framgick av ansökan när den gjordes, och 3) patentskyddet har inte utvidgats från det skydd som omfattade det patent som meddelats eller det vid ett invändningsförfarande godkända patentet eller från skyddet enligt ett tidigare fattat begränsningsbeslut.
53 c § (18.11.2005/896) Har patenthavaren hos det europeiska patentverket begärt att ett patent skall begränsas i enlighet med artikel 105 a i den europeiska patentkonventionen (FördrS 8/1996), skall patentmyndigheten skjuta upp behandlingen av begäran om begränsning enligt 53 a § 1 mom. till dess det europeiska patentverket har fattat ett slutligt beslut i saken.
Har patenthavaren hos det europeiska patentverket begärt att ett patent skall upphävas i enlighet med artikel 105 a i den europeiska patentkonventionen, skall patentmyndigheten skjuta upp behandlingen av en anmälan om upphörande enligt 54 § till dess det europeiska patentverket har fattat ett slutligt beslut i saken.
Har ett patent utmätts eller pågår en tvist om överföring av ett patent, skall patentmyndigheten skjuta upp behandlingen av en begäran enligt 53 a § 1 mom. och en anmälan enligt 54 § till dess utmätningen har förfallit eller tvisten om överföring av patentet har blivit slutligt avgjord.
53 d § (18.11.2005/896) Anser patentmyndigheten att det finns hinder för att bifalla en begäran som avses i 53 a § 1 mom., skall patenthavaren ges en möjlighet att yttra sig i saken. Anser patentmyndigheten fortfarande trots yttrandet att begäran inte kan bifallas, skall
den avslås och patentet upprätthålls i oförändrad form. Patenthavaren har rätt att söka ändring i ett slutligt beslut av patentmyndigheten, om beslutet har gått honom eller henne emot.
Anser patentmyndigheten att det inte finns något hinder för att bifalla en begäran som avses i 53 a § 1 mom., skall patentet begränsas enligt begäran. Det beslut som gäller godkännande av en begränsning skall kungöras i enlighet med 55 §. Den ändrade patentskriften, som innehåller en beskrivning av det begränsade patentet, eventuella ritningar och begränsade patentkrav samt uppgift om patenthavaren skall av patentmyndigheten hållas allmänt tillgänglig från det begränsande patentets kungörelsedag. Patentmyndigheten skall se till att de begränsade patentkraven vid behov kan fås på finska och svenska. Sökanden skall betala fastställd översättningsavgift.
53 e § (18.11.2005/896) Ett lagakraftvunnet beslut av patentmyndigheten om godkännande av en begränsning i enlighet med 53 d § 2 mom. och ett lagakraftvunnet domstolsbeslut om begränsning av patent i enlighet med 52 § 2 mom. gäller från ingivningsdagen för patentansökan.
53 f § (18.11.2005/896) Återkallar patenthavaren en begäran om begränsning som avses i 53 a § 1 mom., avbryts begränsningsförfarandet slutligt den dagen. Begäran om begränsning kan inte längre återkallas när ett slutligt beslut om godkännande av begränsningen har fattats.
54 § Avstår patenthavaren skriftligen hos patentmyndigheten från patentet, skall myndigheten förklara att patentet har upphört i sin helhet. Patentet anses ha upphört från och med patentansökans ingivningsdag. Patenthavaren har rätt att söka ändring i ett slutligt beslut av patentmyndigheten, om beslutet har gått honom eller henne emot. (18.11.2005/896)
Är patent utmätt eller är tvist om överföring av patent anhängig, må patentet icke förklaras upphört så länge utmätningen består eller tvisten icke blivit slutligt avgjord. Detsamma gäller, om panträtt är antecknad i patentregistret.
55 §
(6.6.1980/407) När ett patent förfallit, upphört eller begränsats eller när det genom en lagakraftvunnen dom förklarats ogiltigt eller blivit överfört, skall patentmyndigheten utfärda kungörelse om detta. (18.11.2005/896)
8 KAP. Uppgiftsskyldighet rörande patent
56 § Åberopar en patentsökande sin ansökan gentemot någon annan innan handlingarna i ansökningsärendet blivit offentliga enligt 22 §, är sökanden skyldig att på begäran lämna sitt samtycke till att denne får ta del av handlingarna. Omfattar patentansökan en sådan deposition av biologiskt material som avses i 8 a §, skall samtycket också inbegripa rätt att få prov från depositionen. Bestämmelserna i 22 § 6 mom. 2 och 3 meningen samt 7 och 8 mom. tillämpas även då någon vill få prov med stöd av ett sådant samtycke. (30.6.2000/650)
Den som genom direkt hänvändelse till annan, i annons eller genom påskrift på vara eller dess förpackning eller på annat sätt angiver att patent sökts eller meddelats utan att samtidigt lämna upplysning om ansökningens eller patentets nummer, är skyldig att på begäran utan dröjsmål lämna sådan upplysning. Angives icke uttryckligen att patent sökts eller meddelats men är vad som förekommer ägnat att framkalla uppfattningen att så är fallet, skall på begäran utan dröjsmål lämnas upplysning huruvida patent sökts eller meddelats.
9 KAP. Ansvar, ersättningsskyldighet och domstolsförfarande
57 § (21.4.1995/717) Om någon gör intrång i den ensamrätt som ett patent medför (patentintrång), kan domstolen förbjuda honom att fortsätta eller upprepa handlingen.
Den som uppsåtligen begår patentintrång skall, om inte gärningen skall bestraffas som ett brott mot industriell rättighet enligt 49 kap. 2 § strafflagen, för patentförseelse dömas till böter.
Allmän åklagare får inte väcka åtal för patentförseelse, om inte målsäganden har anmält brottet till åtal.
57 a § (22.12.1995/1695) Om patent har meddelats för ett förfarande för framställning av en ny produkt, skall en likadan produkt som framställts utan patenthavarens samtycke anses tillverkad med det patenterade förfarandet, om inte något annat bevisas.
Vid framläggande av motbevis skall svarandens legitima intresse att skydda sina affärshemligheter beaktas.
57 b § (21.7.2006/684) När domstolen behandlar talan enligt 57 § 1 mom. kan den på yrkande av patenthavaren vid vite förordna att administratören av en sändare, server eller någon annan sådan anordning eller någon annan tjänstelevererande mellanhand avbryter den användning som påstås göra intrång i ett patent (föreläggande om avbrytande), om det inte kan anses oskäligt med hänsyn till rättigheterna för den person som påstås göra intrång i patentet eller med hänsyn till mellanhänders eller patenthavarens rättigheter.
Innan talan enligt 57 § 1 mom. väcks kan den domstol som avses i momentet på yrkande av patenthavaren meddela ett föreläggande om avbrytande, om förutsättningar enligt 1
mom. finns för det och om det är uppenbart att patenthavarens rättigheter annars allvarligt äventyras. Domstolen skall bereda den mot vilken föreläggande begärs och den som påstås ha gjort intrång i patentet tillfälle att bli hörda. Delgivning till den mot vilken ett föreläggande har sökts kan ske per post, telefax eller elektronisk post. I övrigt tillämpas 8 kap. i rättegångsbalken på behandlingen av ärendet.
Domstolen kan på begäran meddela det föreläggande om avbrytande som avses i 2 mom. interimistiskt utan att höra den som påstås ha gjort intrång, om ärendets brådskande natur nödvändigtvis kräver det. Föreläggandet är i kraft tills något annat bestäms. Den som påstås ha gjort ett intrång skall utan dröjsmål efter att föreläggandet har meddelats beredas tillfälle att bli hörd. När denne har hörts skall domstolen utan dröjsmål besluta om föreläggandet skall vara i kraft eller återkallas.
Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av denna paragraf får inte äventyra tredje mans rätt att sända och ta emot meddelanden. Ett föreläggande om avbrytande träder i kraft när sökanden ställer en sådan säkerhet hos utmätningsmannen som avses i 7 kap. 16 § i utsökningslagen (37/1895), om inget annat följer av 7 kap. 7 § i rättegångsbalken. Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av 2 eller 3 mom. i denna paragraf förfaller om inte talan enligt 57 § 1 mom. väcks inom en månad från det att föreläggandet meddelades.
Den som begärt ett föreläggande om avbrytande skall ersätta den som meddelats föreläggandet liksom också den som påstås ha gjort intrång för den skada som orsakas av att föreläggandet verkställs samt för kostnaderna i ärendet, om talan enligt 57 § 1 mom. förkastas eller avvisas utan prövning eller om behandlingen av ärendet avskrivs som en följd av att käranden återtagit talan eller uteblivit från rätten. Samma gäller om föreläggandet om avbrytande återkallas med stöd av 3 mom. eller förfaller med stöd av 4 mom. När talan om ersättning av skada och kostnader väcks skall 7 kap. 12 § i rättegångsbalken iakttas.
58 § Den som uppsåtligen eller av oaktsamhet begår patentintrång är skyldig utgiva skälig ersättning för utnyttjandet av uppfinningen samt ersättning för den ytterligare skada som intrånget medför. Föreligger endast ringa oaktsamhet, må ersättningen jämkas.
Begår någon patentintrång utan uppsåt eller oaktsamhet, är han skyldig att utgiva ersättning för utnyttjandet av uppfinningen, om och i den mån det finnes skäligt.
Talan om ersättning för patentintrång må avse skada endast under de fem senaste åren innan talan väcktes. För skada, varom talan ej förts inom tid som nu sagts, är rätten till ersättning förlorad.
59 § På yrkande av den som lidit patentintrång äger rätten efter vad som finnes skäligt till förebyggande av fortsatt intrång förordna, att patentskyddat alster, som tillverkats utan patenthavarens lov, eller föremål, vars användande skulle innebära patentintrång, skall på visst sätt ändras eller sättas i förvar för återstoden av patenttiden eller förstöras eller, i fråga om patentskyddat alster, mot lösen utlämnas till den som lidit intrånget. Vad nu
sagts gäller ej mot den som i god tro förvärvat egendomen eller särskild rätt därtill och själv icke begått patentintrång.
Egendom som avses i 1 mom. kan tas i beslag, när det kan antas att ett brott som nämns i 49 kap. 2 § strafflagen eller 57 § i denna lag har begåtts. Härvid skall iakttas vad tvångsmedelslagen (450/87) stadgar om beslag. (21.4.1995/717)
Utan hinder av vad som stadgas i 1 mom. må rätten, om synnerliga skäl föreligga, på yrkande förordna att innehavare av egendom som avses i 1 mom., skall äga förfoga över egendom under återstoden av patenttiden eller del därav mot skäligt vederlag och på skäliga villkor i övrigt.
60 § (21.3.1997/243) Utnyttjar någon yrkesmässigt patentsökt uppfinning efter det handlingarna i ansökningsärendet blivit offentliga enligt 22 §, skall vad som stadgas om patentintrång äga motsvarande tillämpning om patent därefter meddelas. Innan patent meddelats enligt 20 § omfattar patentskyddet dock endast vad som framgår såväl av patentkraven i deras lydelse när ansökan blev offentlig som av patentkraven enligt patentet. Till straff får inte dömas, och ersättning för skada på grund av utnyttjande som sker innan patent har meddelats, kan bestämmas endast enligt 58 § 2 mom.
Bestämmelserna i 58 § 3 mom. som gäller skadestånd tillämpas inte, om ersättningstalan väcks inom ett år från utgången av den invändningstid som gäller för patentet, eller om invändning har gjorts, inom ett år från det att patentet har upprätthållits genom ett beslut som vunnit laga kraft. (18.11.2005/896)
60 a § (21.7.2006/684) Domstolen kan i ett tvistemål som gäller intrång i ett patent på yrkande av käranden ålägga svaranden att ersätta käranden för de kostnader denne har av att vidta lämpliga åtgärder för att sprida information om en lagakraftvunnen dom i vilken svaranden har konstaterats ha gjort intrång i patentet. Ett åläggande får inte ges om spridningen av informationen har begränsats i någon annan lag. Vid prövningen av om ett åläggande skall ges och om dess innehåll skall domstolen beakta den allmänna betydelsen av offentliggörandet, intrångets art och omfattning, de kostnader som offentliggörandet medför och andra motsvarande omständigheter.
Domstolen fastställer ett maximibelopp för de skäliga kostnader för offentliggörande som svaranden skall ersätta. Käranden har inte rätt till ersättning om uppgifter om domen inte har offentliggjorts inom en av domstolen utsatt tid räknat från den tidpunkt då den lagakraftvunna domen gavs.
61 § Har ett patent upphävts genom ett beslut som har vunnit laga kraft eller förklarats ogiltigt genom en dom som har vunnit laga kraft, kan straff, ersättning eller någon annan påföljd som föreskrivs i 57, 57 a, 57 b, 58—60 och 60 a § inte dömas ut. (21.7.2006/684)
Framställes i mål om patentintrång invändning om patentets ogiltighet, må rätten på svarandens yrkande uppskjuta ärendets behandling eller avgörande till dess talan om patentets förklarande för ogiltigt blivit slutligt avgjord. Är talan härom icke väckt, skall
rätten vid målets uppskjutande förelägga svaranden viss tid inom vilken talan skall väckas.
I ett mål som gäller ogiltigförklaring av ett patent kan domstol enligt prövning uppskjuta det avgörande i huvudsaken som avses i 24 kap. 1 § rättegångsbalken om målet har anhängiggjorts vid laga domstol innan den tid för invändningar som infaller efter att patentet har meddelats löper ut eller innan ett beslut som gäller invändningen har vunnit laga kraft. (21.3.1997/243)
62 § Den som uppsåtligen eller av oaktsamhet som ej är ringa underlåter att fullgöra vad som åligger honom enligt 56 § straffas med böter.
Samma straff skall även ådömas den som i fall som avses i nämnda paragraf lämnar felaktig upplysning, om för gärningen ej är stadgat straff i strafflagen.
Brott som avses i denna paragraf må icke åtalas av allmän åklagare, om målsäganden ej anmält brottet till åtal.
63 § Patenthavare eller den som på grund av licens eller tvångslicens äger rätt att utnyttja uppfinningen må föra talan om fastställelse, huruvida han på grund av patent åtnjuter skydd gentemot annan, om ovisshet råder om förhållandet och detta länder honom till förfång.
Den som driver eller avser att driva industriell verksamhet äger, under samma villkor, rätt att föra talan mot patenthavare om fastställelse, huruvida hinder mot verksamheten föreligger på grund av visst patent.
Göres i mål som avses i 1 mom. gällande att patentet är ogiltigt, skall vad som stadgas i 61 § 2 mom. äga motsvarande tillämpning.
64 § Den som vill väcka talan om patents ogiltighet, överföring av patent eller meddelande av tvångslicens skall anmäla detta till patentmyndigheten samt därom underrätta envar som enligt patentregistret innehar licens till eller panträtt i patent. Vill licenstagare väcka talan om intrång i patent eller om fastställelse enligt 63 § 1 mom., skall han underrätta patenthavaren därom.
Underrättelseskyldighet enligt 1 mom. anses fullgjord, när underrättelse i rekommenderad försändelse inlämnats till posten för befordran under den i patentregistret antecknade adressen.
Visas ej, när talan väckes, att anmälan eller underrättelse skett enligt vad som stadgas i 1 mom., skall käranden givas nödig tid därtill. Försitter han denna tid, må hans talan icke upptagas till prövning.
65 § Helsingfors tingsrätt är laga domstol i mål som gäller: (22.12.1995/1695)
1) bättre rätt till patentsökt uppfinning;
2) patents ogiltighet eller begränsning av patent i samband med behandlingen av en talan som gäller ogiltigförklarande, eller överföring av patent; (18.11.2005/896)
3) meddelande av tvångslicens, ändring av därför fastställda villkor eller upphävande av sådan licens eller rätt som avses i 53 § 2 mom.;
4) patentintrång;
5) fastställelse enligt 63 § eller
6) bestämmande av ersättning enligt 75 §.
Utöver vad 1 mom. stadgar är Helsingfors tingsrätt laga domstol även i de mål som gäller rätten till en uppfinning, för vilken har sökts europeiskt patent enligt den europeiska patentkonventionen (FördrS 8/96). En förutsättning för att ett sådant mål skall behandlas vid Helsingfors tingsrätt är att svaranden har hemvist i Finland eller att käranden har hemvist i Finland och svaranden inte har hemvist i en stat som hör till den europeiska patentkonventionen. Ett sådant mål behandlas vid Helsingfors tingsrätt även i det fallet att parterna i en tvist har avtalat att Helsingfors tingsrätt är behörig domstol i ärendet. (22.12.1995/1695)
En tvist som avses i 2 mom. får inte tas upp till behandling vid Helsingfors tingsrätt, om samma tvistefråga mellan samma parter är anhängig vid en domstol i en annan stat som anslutit sig till den europeiska patentkonventionen. Om behörigheten hos denna utländska domstol har bestridits, skall Helsingfors tingsrätt uppskjuta behandlingen av målet tills frågan om behörighet har avgjorts vid den utländska domstolen genom ett lagakraftvunnet avgörande. (22.12.1995/1695)
65 a § (22.12.1995/1695) En lagakraftvunnen dom som en domstol i en stat som anslutit sig till den europeiska patentkonventionen har meddelat i en tvist som avses i 65 § 2 mom. kan verkställas i Finland. En dom som gäller den som söker europeiskt patent kan dock inte verkställas i Finland, om stämningshandlingarna inte har delgivits honom på behörigt sätt eller om han inte har haft tillräckligt med tid att förbereda sig för domstolsbehandlingen.
66 § Vid handläggning av mål som avses i 65 § skall tingsrätten bistås av tvenne tekniskt sakkunniga, som rätten tillkallat. Sakkunnig skall avgiva yttrande över frågor som rätten förelagt honom. Yttrandet skall intagas i protokollet. Sakkunnig är berättigad att framställa frågor till part och vittne.
67 § Tingsrätten förordnar för varje kalenderår ett nödvändigt antal sådana sakkunniga som avses i 66 §. Före förordnandet skall rätten inhämta utlåtande av statens tekniska forskningscentral. Ingen får utan laga skäl vägra ta emot ett sådant uppdrag. (21.3.1997/243)
Innan sakkunnig inleder sitt uppdrag skall han avlägga stadgad ed.
Åt sakkunnig utbetalas av statsmedel för varje mål skäligt arvode, som rätten bestämmer, och resekostnadsersättning i enlighet med vad som närmare stadgas i förordning.
68 § Rätten kan på anhållan av käranden under rättegången förbjuda användningen av patent eller förordna att i 59 § avsedd egendom skall temporärt under tiden för rättegången tagas i beslag.
Har rätten förordnat om i 1 mom. avsett förbud eller beslag, kan käranden förständigas att ställa säkerhet, som av rätten godkännes, för skada och olägenhet, som genom åtgärden till äventyrs kan drabba vederparten.
Mot beslut, som under rättegången givits angående förbud och beslag eller dess återkallande, må ändring sökas medelst särskilda besvär.
69 § I mål som angå ogiltigförklarande av patent, skall rätten inhämta patentmyndighetens utlåtande.
I andra patentmål må rätten inhämta utlåtande av patentmyndigheten, när anledning därtill föreligger.
70 § Avskrift av dom i mål som avses i 65 § skall av rätten sändas till patentmyndigheten med uppgift därom, huruvida domen vunnit laga kraft.
9a KAP. Tilläggsskydd
(21.3.1997/243)
70 a § (21.3.1997/243) Om tilläggsskydd stadgas i rådets förordning (EEG) nr 1768/92 om införande av tilläggsskydd för läkemedel och i Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 1610/96 om införande av tilläggsskydd för växtskyddsmedel. I fråga om tilläggsskydd gäller dessutom vad som stadgas i detta kapitel.
70 b (28.6.1994/593) Ansökan om tilläggsskydd görs hos Patent- och registerstyrelsen.
70 c § (28.6.1994/593) Sökanden är skyldig att betala en fastställd ansökningsavgift. Innehavaren av tilläggsskydd skall betala en fast-ställd årsavgift.
70 d § (28.6.1994/593) På intrång i den rätt som tilläggsskyddet medför tillämpas stadgandena om patentintrång.
70 e § (28.6.1994/593) Närmare stadganden om verkställigheten av detta kapitel samt om det förfarande som skall iakttas vid ansökan om och beviljande av tilläggsskydd kan utfärdas genom förordning.
9b KAP. Europeiskt patent samt ansökan om europeiskt patent
(22.12.1995/1695)
70 f § (22.12.1995/1695) Med europeiskt patent avses i denna lag ett patent som det europeiska patentverket har meddelat enligt den europeiska patentkonventionen. Med en ansökan om europeiskt patent avses en patentansökan som har gjorts enligt nämnda konvention.
Europeiskt patent kan meddelas för Finland.
En ansökan om ett europeiskt patent skall inges till det europeiska patentverket. En sådan ansökan kan också inges till patentmyndigheten i Finland som vidarebefordrar ansökningen till det europeiska patentverket. En europeisk patentansökan som gäller en uppfinning som avses i lagen om uppfinningar av betydelse för landets försvar (551/67) skall dock inges till patentmyndigheten i Finland. En europeisk avdelad ansökan enligt artikel 76 i den europeiska patentkonventionen skall alltid inges till det europeiska patentverket.
Stadgandena i detta kapitel tillämpas på europeiskt patent för Finland och europeisk patentansökan som omfattar Finland.
70 g § (22.12.1995/1695) Europeiskt patent är meddelat när det europeiska patentverket har kungjort sitt beslut om att patent har meddelats. Ett europeiskt patent för Finland har samma rättsverkan som ett patent som meddelats av patentmyndigheten i Finland och på det tillämpas de stadganden som gäller patent som har meddelats i Finland, om inte något annat stadgas i detta kapitel.
70 h § (22.12.1995/1695) Europeiskt patent har ingen rättsverkan i Finland, om inte sökanden eller patenthavaren inom utsatt tid tillställt patentmyndigheten en översättning till finska av de handlingar som ligger till grund för meddelande av patentet och betalt fastställd avgift för publicering av översättningen så som stadgas närmare genom förordning. Om sökandens eller patenthavarens eget språk är svenska, får dock en översättning till svenska ges in.
Beslutar det europeiska patentverket att europeiskt patent skall upprätthållas i ändrad avfattning, gäller det som stadgas ovan även handlingar med ändrad avfattning. Översättningen är offentlig förutsatt att det europeiska patentverket har publicerat den europeiska patentansökningen eller utfärdat en kungörelse om att patent meddelats.
Har översättningen redan ingivits och publiceringsavgiften betalts inom utsatt tid och har det europeiska patentverket kungjort sitt beslut om att patent har meddelats eller sitt beslut om att patentet skall upprätthållas i ändrad avfattning, skall patentmyndigheten utan dröjsmål kungöra detta på finska och svenska. Patentmyndigheten skall så snart som möjligt hålla kopior av översättningen tillgängliga för allmänheten. Patentmyndigheten skall sörja för att patentkraven i ett europeiskt patent vid behov finns tillgängliga på finska och svenska.
70 i § (22.12.1995/1695) Vad 71 a § 1 mom. stadgar skall på motsvarande sätt tillämpas på ingivande av översättning enligt 70 h § 1 mom. och på betalning av publiceringsavgift. Om det med stöd av 71 a § 1 mom. beslutas att en åtgärd skall anses vidtagen inom utsatt tid, skall patentmyndigheten utan dröjsmål kungöra detta på finska och svenska.
Har någon, efter att den bestämda tiden enligt 70 h § 1 mom. har utgått men innan den kungörelse som avses ovan i 1 mom. utfärdades, i god tro börjat utnyttja uppfinningen yrkesmässigt här i landet eller vidtagit väsentliga åtgärder i detta syfte, får han den rätt som anges i 71 c § 2 och 3 mom.
70 j § (22.12.1995/1695) Vad 52 § 1 mom. 4 punkten stadgar om utvidgning av patentskyddets omfattning gäller också europeiskt patent, om patentskyddet har utvidgats efter det att europeiskt patent har meddelats.
70 k § (22.12.1995/1695) Har det europeiska patentverket helt eller delvis upphävt europeiskt patent, har detta samma verkan som om patentet i motsvarande omfattning förklaras ogiltigt i Finland. Patentmyndigheten i Finland skall utan dröjsmål kungöra detta på finska och svenska.
70 l § (22.12.1995/1695) För europeiskt patent skall en fastställd årsavgift betalas för varje avgiftsår efter det år under vilket det europeiska patentverket har kungjort sitt beslut om att patent har meddelats.
Betalas inte årsavgift för europeiskt patent enligt 1 mom. och 41 §, tillämpas 51 § på motsvarande sätt. Den första årsavgiften förfaller dock till betalning först den sista dagen i den tredje månaden efter den månad då patent meddelades. (18.11.2005/896)
70 m § (22.12.1995/1695) En europeisk patentansökan, för vilken det europeiska patentverket har fastställt ingivningsdag, har i Finland samma rättsverkan som en nationell patentansökan som gjorts i Finland samma dag. Har ansökan enligt den europeiska patentkonventionen prioritet från en tidigare dag än ingivningsdagen, gäller en sådan prioritet även i Finland. (18.11.2005/896)
Vid tillämpning av 2 § 2 mom. skall publicering enligt artikel 93 i den europeiska patentkonventionen jämställas med att ansökan blir allmänt tillgänglig enligt 22 §. Det som sägs ovan gäller även publicering som avses i artikel 153.3 i konventionen, om det europeiska patentverket jämställer denna publicering med publicering som sker enligt artikel 93. (18.11.2005/896)
70 n § (22.12.1995/1695) Har europeisk patentansökan publicerats enligt artikel 93 i den europeiska patentkonventionen och har en översättning till finska av patentkraven i den lydelse de publicerades ingivits till patentmyndigheten, skall patentmyndigheten hålla översättningen allmänt tillgänglig och utan dröjsmål kungöra detta på finska och svenska. Om sökandens eget språk är svenska, får dock en översättning till svenska ges in. Patentmyndigheten skall sörja för att de publicerade patentkraven vid behov finns tillgängliga på finska och svenska.
Om någon efter det att en kungörelse enligt 1 mom. har utfärdats yrkesmässigt utnyttjar en uppfinning för vilken det har sökts skydd i en europeisk patentansökan, skall bestämmelserna om patentintrång tillämpas om ansökan leder till patent för Finland. I ett sådant fall omfattar patentskyddet dock endast vad som framgår såväl av patentkraven i den lydelse de publicerades enligt 1 mom. som av patentkraven enligt patentet. Till straff får inte dömas och ersättning för sådant utnyttjande får bestämmas endast enligt 58 § 2 mom. (18.11.2005/896)
Stadgandena i 58 § 3 mom. tillämpas inte om talan om ersättning väcks senast ett år efter det tiden för invändning mot patentet utgått eller, om invändning gjorts, om ersättningstalan väcks senast ett år efter att det europeiska patentverket har beslutat att patentet skall upprätthållas.
70 o § (22.12.1995/1695) Har en europeisk patentansökan eller en designering som gäller Finland återkallats, har detta samma verkan som återkallelse av nationell patentansökan. Detsamma gäller situationer då en sådan återkallelse enligt den europeiska patentkonventionen skall anses ha skett och handläggningen av ansökningen inte har återupptagits enligt artikel 121 i konventionen.
Om europeisk patentansökan avslås, har detta samma verkan som avslag på nationell patentansökan.
70 p § (22.12.1995/1695) Överensstämmer inte en översättning som avses i 70 h och 70 n §§ med handlingarnas lydelse på det språk som varit handläggningsspråk vid det europeiska patentverket, omfattar patentskyddet endast vad som framgår av båda lydelserna.
I mål om ogiltighet enligt 52 § är lydelsen på handläggningsspråket ensam beviskraftig.
70 q § (22.12.1995/1695) Inkommer sökanden eller patenthavaren till patentmyndigheten med rättelse av en översättning som avses i 70 h § och betalar fastställd avgift för publicering av den rättade översättningen, gäller denna i stället för den tidigare. Har rättelse inkommit och avgift betalts och är den ursprungliga översättningen offentlig, skall patentmyndigheten utan dröjsmål utfärda kungörelse om rättelsen på finska och svenska och så snart som möjligt hålla kopior av den rättade översättningen allmänt tillgängliga.
Inkommer sökanden med rättelse av en översättning som avses i 70 n §, skall patentmyndigheten utan dröjsmål utfärda kungörelse om rättelsen på finska och svenska och hålla den rättade översättningen allmänt tillgänglig. Sedan kungörelsen har utfärdats gäller den rättade översättningen i stället för den tidigare.
Har någon, innan rättad översättning blev gällande, i god tro börjat utnyttja uppfinningen yrkesmässigt här i landet på ett sådant sätt som enligt den tidigare översättningen inte utgjorde ett intrång i sökandens eller patenthavarens rätt eller vidtagit väsentliga åtgärder i detta syfte, får han den rätt som anges i 71 c § 2 och 3 mom.
70 r § (22.12.1995/1695) Har sökanden eller patenthavaren inte iakttagit den frist som föreskrivs i den europeiska patentkonventionen, men det europeiska patentverket med stöd av artikel 122 i den europeiska patentkonventionen förklarar att rättsförlust inte har skett, har detta samma verkan även i Finland.
Har någon efter det rättsförlusten skedde, men innan det europeiska patentverket har utfärdat kungörelse om en förklaring som avses i 1 mom., i god tro börjat utnyttja uppfinningen yrkesmässigt här i landet eller vidtagit väsentliga åtgärder i detta syfte, har han den rätt som anges i 71 c § 2 och 3 mom.
70 s § (22.12.1995/1695) Skall europeisk patentansökan anses återkallad därför att den inte har inkommit till det europeiska patentverket från den mottagande nationella patentmyndigheten inom utsatt tid, skall denna ansökan på sökandens begäran omvandlas till nationell patentansökan förutsatt
1) att begäran inges till den myndighet som tog emot patentansökan tre månader från att det europeiska patentverket underrättade sökanden om att ansökningen ansågs återkallad,
2) att begäran inkommer till patentmyndigheten i Finland inom 20 månader från den dag då ansökningen ingavs eller, om prioritet yrkas, den dag från vilken prioritet begärs, samt
3) att sökanden betalar fastställd ansökningsavgift och inger översättning enligt 8 § 5 mom. inom utsatt tid.
Skall en europeisk patentansökan anses återkallad därför att en översättning av ansökan på handläggningsspråket inte har ingivits till det europeiska patentverket inom föreskriven tid, skall ansökan på sökandens begäran omvandlas till nationell patentansökan med iakttagande av artikel 135 i den europeiska patentkonventionen. Sökanden skall dessutom betala fastställd ansökningsavgift och ge in en översättning av patentansökan enligt 8 § 5 mom. inom utsatt tid. (18.11.2005/896)
Om en patentansökan som avses i 1 och 2 mom. uppfyller de krav angående en ansökans form som föreskrivs i den europeiska patentkonventionen och tillämpningsföreskrifterna till denna, skall ansökan godtas i detta avseende.
70 t §
(18.11.2005/896) En begäran om begränsning eller upphävande av ett europeiskt patent i enlighet med artikel 105 a i den europeiska patentkonventionen ges in till det europeiska patentverket.
När det europeiska patentverket har kungjort begränsningen av patentet, skall patenthavaren inom en tid som bestäms genom förordning av statsrådet till patentmyndigheten lämna in en översättning av de handlingar som ligger till grund för patentbegränsningen på det språk på vilket det ursprungliga patentet har meddelats i Finland och betala fastställd avgift för publicering av översättningen, enligt vad som bestäms närmare genom förordning av statsrådet. Patentmyndigheten skall utan dröjsmål kungöra detta på finska och svenska och hålla kopior på översättningen allmänt tillgängliga. Patentmyndigheten skall se till att de begränsade patentkraven i ett europeiskt patent vid behov finns tillgängliga på finska och svenska.
Om patenthavaren inte följer bestämmelserna i 2 mom., anses patentet vara utan rättsverkningar i Finland från och med patentansökans ingivningsdag. Patentmyndigheten skall kungöra att patentet har upphävts.
När det europeiska patentverket har kungjort att ett patent har upphävts, skall patentmyndigheten kungöra detta i patenttidningen.
Ett patent som begränsats eller upphävts av det europeiska patentverket har samma rättsverkningar här i landet som ett patent som begränsats eller upphört nationellt, om inte något annat bestäms i detta kapitel.
70 u § (18.11.2005/896) Har någon i god tro börjat utnyttja en uppfinning yrkesmässigt här i landet eller vidtagit väsentliga åtgärder för detta efter det europeiska patentverkets besvärskammares beslut men innan ett beslut som gäller en begäran om omprövning i europeiska patentverkets stora besvärskammare har offentliggjorts, får denne utan hinder av patentet fortsätta utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art.
Den rätt som avses i 1 mom. kan övergå till någon annan endast tillsammans med den rörelse där rätten har uppkommit eller där den var avsedd att utnyttjas.
10 KAP. Särskilda bestämmelser
71 § En patenthavare som inte har hemvist i Finland skall ha ett inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet bosatt ombud, som har rätt att för patenthavaren ta emot delgivning av stämning, kallelser och andra handlingar i mål och ärenden som rör patentet, med undantag av stämning i brottmål och föreläggande för part att infinna sig personligen vid domstol. Ombudet skall anmälas till patentregistret och antecknas däri. (30.6.2000/650)
Har patenthavaren inte ett ombud som nämns i 1 mom., kan delgivning ske genom att den handling som skall delges sänds till honom med posten i rekommenderat brev under hans i patentregistret antecknade adress. Är adressen inte antecknad i registret, får delgivning ske genom kungörelse i patenttidningen. Delgivningen anses ha skett när ovan nämnda åtgärder har vidtagits. (21.3.1997/243)
Under förutsättning av ömsesidighet må genom förordning stadgas, att vad som sagts i 1 och 2 mom. icke skall äga tillämpning i fråga om den som har hemvist i viss främmande stat eller har ett i den staten bosatt ombud, vilket är antecknat i patentregistret här i landet och äger behörighet som sägs i 1 mom.
Om beslut som gäller invändning inte har kunnat delges den som har gjort invändningen på den adress som denne har uppgett, kan delgivningen ske genom kungörelse av ärendet i patenttidningen. Delgivningen anses ha skett när ovan nämnda åtgärder har vidtagits. (21.3.1997/243)
71 a § (10.5.1985/387) Har en patentsökande eller en patenthavare i ett annat ärende än ett sådant som avses i 2 mom. lidit rättsförlust på grund av att han eller hon inte vidtagit en åtgärd hos patentmyndigheten inom den tid som föreskrivs i denna lag eller med stöd av den, men har han eller hon varit så omsorgsfull som omständigheterna kräver vad gäller iakttagandet av föreskriven tid, och vidtar han eller hon åtgärden inom två månader från det förfallet upphörde, dock senast inom ett år från fristens utgång, skall patentmyndigheten konstatera att åtgärden skall anses vidtagen i rätt tid. Vill patentsökanden eller patenthavaren få ett sådant avgörande, skall han eller hon inom den tid som föreskrivs ovan för åtgärden hos patentmyndigheten göra en skriftlig framställning om det och betala en fastställd avgift. (18.11.2005/896)
Har en patentsökande lidit rättsförlust på grund av att han eller hon inte har iakttagit den frist som avses i 6 § 1 mom., tillämpas bestämmelserna i 1 mom. dock så att framställningen skall göras och fastställd avgift betalas senast inom två månader från fristen i 6 § 1 mom. (18.11.2005/896)
På en internationell patentansökan som har fullföljts i Finland tillämpas 1 och 2 mom. också då det är fråga om en frist som hade bort iakttas hos den mottagande myndigheten, den internationella nyhetsgranskningsmyndigheten, myndigheten för internationell förberedande patenterbarhetsprövning eller internationella byrån hos Världsorganisationen för den intellektuella äganderätten. Den åtgärd som inte har vidtagits skall i de fall som avses här vidtas hos patentmyndigheten. (18.11.2005/896)
En framställning som gjorts enligt 1, 2 eller 3 mom. får dock inte avslås eller lämnas utan prövning innan patentsökanden eller patenthavaren har getts möjlighet att yttra sig i saken inom en tid som patentmyndigheten utsätter. (18.11.2005/896)
71 b § (6.6.1980/407) Har i fall som avses i 31 eller 38 § med posten befordrad handling eller avgift inte inkommit till patentmyndigheten inom föreskriven tid, men blir den med försändelsen avsedda åtgärden vidtagen inom två månader från det sökanden insåg eller
bort inse att fristen överskridits, dock senast inom ett år från fristens utgång, skall patentmyndigheten konstatera att åtgärden skall anses vidtagen i rätt tid, om (10.5.1985/387)
1) avbrott i postförbindelserna förekommit under någon av de tio dagarna närmast före fristens utgång på grund av krig, revolution, upplopp, strejk, naturkatastrof eller annan liknande omständighet på den ort där avsändaren vistas eller har sin rörelse samt handlingen eller avgiften avsänts till patentmyndigheten inom fem dagar från det postförbindelserna återupptagits; eller
2) handlingen eller avgiften avsänts till patentmyndigheten i rekommenderad postförsändelse senast fem dagar före fristens utgång, dock endast om försändelsen sänts med flygpost då så varit möjligt eller på annat sätt, såvida avsändaren haft anledning antaga att försändelsen vid sådan befordran skulle ha anlänt till patentmyndigheten inom två dagar från avsändningsdagen.
Vill patentsökanden erhålla avgörande enligt 1 mom., skall han göra skriftlig framställning därom hos patentmyndigheten inom tid som där stadgats för åtgärden.
71 c § (6.6.1980/407) Har framställning enligt 71a eller 71b § bifallits och skall till följd därav patentansökan, som avskrivits eller av-slagits efter det den blivit offentlig enligt 22 §, företagas till fortsatt handläggning eller patent som förfallit, anses upprätthållet, skall kungörelse därom utfärdas.
Den som, efter det tiden för återupptagande av den avskrivna ansökningen utgått eller beslutet om avslag vunnit laga kraft eller patentet förfallit men innan kungörelse utfärdades, i god tro börjat utnyttja uppfinningen yrkesmässigt här i landet, får utan hinder av patentet fortsätta utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art. Sådan rätt till utnyttjande tillkommer under motsvarande förutsättningar även den som vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja uppfinningen yrkesmässigt här i landet.
Rätt enligt 2 mom. kan övergå till annan endast tillsammans med rörelse, vari den uppkommit eller utnyttjandet avsetts skola ske.
72 § (21.3.1997/243) Ändring i ett annat slutligt beslut som patentmyndigheten har fattat med stöd av denna lag än ett sådant som avses i 26 § samt i beslut enligt 42, 53 a § 2 mom., 53 d § 1 mom., 54 § 1 mom., 71a eller 71b § får sökas genom besvär hos Patent- och registerstyrelsens besvärsnämnd. I fråga om besvärsförfarandet och behandlingen av ärenden i besvärsnämnden föreskrivs särskilt. (18.11.2005/896)
73 § (13.11.1992/1034) Om avgifter enligt denna lag stadgas särskilt. Om årsavgifter kan därvid stadgas att ett eller flera av de första avgiftsåren skall vara avgiftsfria.
74 § Närmare bestämmelser angående ansökan om patent, kungörelser i patentärenden, tryckning av ansökningshandlingarna, invändningsförfarandet, förfarandet för begränsning av patent hos patentmyndigheten, upphävningsförfarandet, patentregistret
och förandet av det samt patentmyndigheten utfärdas genom förordning av statsrådet. (18.11.2005/896)
Genom förordning av statsrådet kan bestämmas att patentmyndigheten på begäran av en myndighet i en annan stat kan ge denna upplysning om behandlingen av här gjorda patentansökningar samt att granskning av ansökningar om patent, efter framställning av patentmyndigheten, kan äga rum hos en myndighet i en annan stat eller hos en internationell institution. (18.11.2005/896)
Genom förordning av statsrådet kan även bestämmas att den som söker patent på en uppfinning, på vilken han eller hon sökt patent i en annan stat eller hos en internationell institution, skall vara skyldig att redovisa vad myndigheten i den staten eller den internationella institutionen delgivit honom eller henne rörande prövningen av uppfinningens patenterbarhet. Sådan redovisningsskyldighet kan dock inte krävas i fråga om en patentansökan som avses i 3 kap., om den varit föremål för internationell förberedande patenterbarhetsprövning och rapport rörande denna prövning ingivits till patentmyndigheten. (18.11.2005/896)
75 § Befinner sig landet i krig eller krigsfara kan statsrådet, om det finnes nödigt ur allmän synpunkt, förordna, att rätt till viss uppfinning skall avstås till staten eller till annan som statsrådet bestämmer. För rätt till uppfinning, som sålunda övertages, skall skälig ersättning utgivas. Träffas ej överenskommelse om ersättningen med den ersättningsberättigade, bestämmes ersättningen av rätten.
Har rätt till uppfinning övertagits av annan än staten på grund av förordnande enligt 1 mom. och fullgör denne icke sin ersättningsskyldighet, är staten pliktig att på ansökan av den ersättningsberättigade genast gälda ersättningen.
76 § Beträffande uppfinningar av betydelse för landets försvar stadgas särskilt.
Den 18 november 2005 antogs lagen 896/2005 om ändring av patentlagen. Ändringarna träder i kraft den 6 mars 2006 i fråga om följande bestämmelser. 2 § 1 och 2 mom., 8 b och 8 c §, 27 § 1 mom., 29 och 35 §, 36 § 2 mom., 38 § 1 och 3 mom., 41 § 2 mom., 60 § 2 mom., 70 l § 2 mom., 70 m § 1 mom., 70 n § 2 mom. samt 71a §. 27 § 2 mom. upphävs.
Bestämmelserna i 8 b och 8 c § i denna lag tillämpas på en patentansökan som har gjorts eller anses ha gjorts den dag lagen träder i kraft eller därefter. Bestämmelserna i 41 § 2 mom. och 70 l § 2 mom. i denna lag tillämpas på en årsavgift som förfaller när denna lag träder i kraft eller därefter. Det som föreskrivs i 60 § 2 mom. gäller endast beslut som vunnit laga kraft efter det att denna lag har trätt i kraft. Har tidsfristen på sex månader för återställande av rättsförlust gått ut innan denna lag
träder i kraft, skall den bestämmelse i 71 a § 2 mom. som gällde vid ikraftträdandet fortsättningsvis tillämpas. Bestämmelserna i 71 a § 2 mom. i denna lag tillämpas på en patentansökan som är anhängig när denna lag träder i kraft, om inte tidsfristen för återställande av rättsförlust ännu har gått ut.
Lagen 684/06 träder i kraft den 1 september 2006 Denna lags 57 b och 61 § tillämpas också på tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande. Till den del 61 § gäller tilllämpningen av 60 a § tillämpas paragrafen dock enligt det som i 3 mom. föreskrivs om tillämpningen av 60 a §. På tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande tillämpas i stället för 60 a § i denna lag de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet.
Lagändring 13.12.2007 Den 18 november 2005 antogs lagen 896/2005 om ändring av patentlagen. Ändringarna träder i kraft den 12 december 2007 i fråga om följande bestämmelser:
1 §:n 1 mom, 2 §:n 5 mom, 6 §:n 1 mom, 24 §:n 3 mom, 52 §:n 2 mom ja 4 mom, 53 §:n 1 mom, 53a §, 53b §, 53c §, 53d §, 53e §, 53f §, 54 §:n 1 mom, 55 §, 65 §:n 1 momentin 2 kohta, 70m §:n 2 mom, 70s §:n 2 mom, 70t §, 70u §, 72 § ja 74 §.
Bestämmelserna i 2 § 5 mom. tillämpas inte på patent som har meddelats innan denna lag träder i kraft, och inte heller på patentansökningar som är anhängiga den dag då denna lag träder i kraft, om patentsökanden har getts ett sådant meddelande som avses i 19 § 1 mom. före ikraftträdandet.