- PATENTTIMÄÄRÄYKSET
- 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET
- 2. PATENTTIHAKEMUS JA PATENTTI
- 3. PATENTTIHAKEMUSTEN KÄSITTELY
- Yhtenäisyys
- Hakemuksen muutos
- Jakaminen ja lohkaiseminen
- Julkaisujen ilmoittaminen
- Hakemuksen hyväksyminen
- 4. VÄITEASIAT
- Väite
- Väitteen muodollinen tarkastus
- Väiteasian ratkaiseminen
- 5. PATENTIN RAJOITTAMINEN JA LAKKAUTTAMINEN
- 6. BIOLOGISTA MATERIAALIA TAI SEN VALMISTUSTA TAI KÄYTTÖÄ TARKOITTAVIA PATENTTIHAKEMUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET
- 7. MÄÄRÄAJAT
PATENTTIMÄÄRÄYKSET
Annettu: 30. päivänä syyskuuta 1980 Muutettu 31.12.1985, 4.11.1986, 25.6.1992, 1.3.1996, 1.4.1997, 1.7.1997, 15.7.2000, 2.4.2001, 1.1.2003, 21.4.2005, 6.3.2006, 13.12.2007, 1.11.2008, 1.3.2010 ja 1.4.2010.
1. YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 § Patenttimääräyksiä sovelletaan:
1) suomalaiseen patenttihakemukseen, lukuunottamatta 41 a §:ää
2) kansainväliseen patenttihakemukseen, jota on jatkettu Suomen osalta PatL 31 §:n mukaan tai joka on otettu käsiteltäväksi PatL 38 §:n mukaan lukuunottamatta 41 a §:ää
3) eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, joka on muunnettu kansalliseksi patenttihakemukseksi PatL 70 s §:n mukaan, lukuunottamatta 41 a §:ää
4) eurooppapatenttiin ja eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, joissa Suomi on nimetty suojan kohdevaltioksi, 31 §:n, 32 §:n ja 41 a §:n osalta.
5) Suomessa PatL 20 §:n nojalla myönnettyyn patenttiin
Lisäohjeita voidaan antaa erityisessä järjestyksessä.
2 § Biologista materiaalia tai sen valmistusta tai käyttöä tarkoittavia patenttihakemuksia koskevat erityismääräykset ovat luvussa 5.
Ravinto- tai lääkeaineita tarkoittavia patenttihakemuksia koskevat erityismääräykset,joita sovelletaan hakemuksiin,jotka on tehty tai katsotaan tehdyiksi ennen 1.1.1995, ovat liitteessä 1.
Sähköistä asiointia koskevat erityismääräykset ovat liitteessä 2.
CD-R-muodossa tehtäviin patenttihakemuksiin sovelletaan liitteen 2 määräyksiä. Kun hakemus tehdään CD-R-muodossa, on hakijan samanaikaisesti toimitettava allekirjoitettu hakemuskirja, jossa on luettelo CD-R:llä olevista tiedostoista.
3 § Patenttiviraston toimintaa patenttiyhteistyösopimuksen mukaisena vastaanottavana viranomaisena koskevat PatA 45-51 §:n säännökset.
Kansainvälisinä uutuustutkimusviranomaisina ja kansainvälisinä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavina viranomaisina toimivat hakijan valinnan mukaan Patentti- ja rekisterihallitus, Ruotsin patenttivirasto tai Euroopan patenttivirasto (EPO). Kansainvälinen patenttihakemus on tehtävä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, jos hakemus halutaan tutkittavaksi joko Patentti- ja rekisterihallituksessa tai Ruotsin patenttivirastossa, ja englanniksi, jos se halutaan tutkittavaksi Euroopan patenttivirastossa.
2. PATENTTIHAKEMUS JA PATENTTI
Hakemuskirja ja sen liitteet
4 § Patenttihakemus laaditaan sitä varten tarkoitetulle lomakkeelle, joka annetaan patentti- ja rekisterihallitukselle kahtena kappaleena.
Kansainvälinen hakemus, joka on jätetty telefax-laitteen välityksellä, on vahvistettava hakijan tai hänen asiamiehensä allekirjoittamalla alkuperäistä vastaavalla hakemuskirjalla.
Selitys sekä piirustus, patenttivaatimukset ja tiivistelmä on annettava kolmena kappaleena. Näihin asiakirjoihin tehdyt muutokset annetaan kahtena kappaleena.
Jos hakija pyytää PatL 9 §:ssä tarkoitettua uutuustutkimusta, selitys, piirustukset, patenttivaatimukset ja tiivistelmä on annettava neljänä kappaleena.
Tekemispäivän antaminen
4 a § Tekemispäivä antaminen hakemukselle määräytyy PatL 8 b §:n mukaisesti. Patenttiviranomaisen on annettava hakemukselle tekemispäivä, mikäli PatL 8 b §:ssä luetellut edellytykset täyttyvät.
Tekemispäivä tarkoittaa päivää, josta hakemusta ja siitä myönnettävää patenttia koskevat oikeudet alkavat.
Saapumispäivä tarkoittaa päivää, jolloin patenttiviranomainen on vastaanottanut hakemuksen.
Tekemispäivän siirtäminen
4 b § Tekemispäivä voidaan siirtää PatL 8 c §:n mukaisesti. Patenttiviranomaisen ei PatL 8 c §:n 1 momentin mukaisesti tarvitse tutkia sitä, onko hakemus puutteellinen, mutta mikäli patenttiviranomainen havaitsee, että hakemuksesta puuttuu osia selityksestä tai piirustuksista tai osia, joihin selityksessä tai piirustuksissa viitataan, tulee hakijalle antaa välittömästi kehotus määräajassa täydentää hakemustaan.
Selitys
5 § Selityksen alussa on ilmoitettava keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys ja selitys käsittää: 1) Yleisen osan, jossa esitetään keksinnön käyttöala ja tekniikka, johon keksintö perustuu (tekniikan taso). Tekniikan tason kuvauksessa on viitattava hakijan tuntemaan kirjallisuuteen, josta esitetty tekniikka ilmenee. Siinä on myös esitettävä, mitä erityistä keksinnöllä tekniikan tasoon nähden aikaansaadaan sekä ne keinot, jotka ovat tämän aikaansaamiseksi välttämättömät. Viimeksi mainitun esityksen tulee olla yhtäpitävä vaatimuksissa ilmaistun kanssa ja se voi olla viittaus vaatimuksiin.
Ellei keksinnöstä sellaisenaan ilmene, kuinka sitä voidaan käyttää teollisesti, tämä on mainittava selityksessä.
2) Erityisen osan, jossa keksintö on yksityiskohtaisesti selitettävä ensisijaisesti sovellutusesimerkein tai sovellutusmuodoin valaistuna ja mahdolliseen piirustuk-seen viittaamalla. Keksinnön tulee olla sillä tavoin esimerkein valaistu, että vaatimukset voidaan katsoa riittävästi perustelluiksi.
Jos selitykseen kuuluu piirustus, on luettelo piirustuksen kaikista kuvioista yleensä esitettävä selityksen erityisen osan johdantona
6 § Jos patenttivaatimukset sisältävät useita itsenäisiä vaatimuksia, on niiden mukaiset keksinnöt esitettävä selityksessä 5 §:ssä mainitulla tavalla. Myös se, mille epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa pyydetään suojaa (sovellutusmuoto), on esitettävä selityksessä siinä laajuudessa kuin vaatimuksen ymmärtämiseksi on välttämätöntä. On pidettävä riittävänä, että viimeksi mainittu sisältyy selityksen erityiseen osaan.
7 § Tekaistuja nimityksiä ei saa käyttää.
Tavaramerkkiä voidaan kuitenkin käyttää sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa asianomaista tavaraa ei voida sopivasti ilmaista muulla vakiintuneella nimityksellä. Sellaisessa tapauksessa tulee kuitenkin ilmetä, että kyseessä on tavaramerkki. Jos merkki on rekisteröity tässä maassa, on tämä ilmaistava ja mieluiten tunnuksella R . Tavaran laji on aina mainittava.
8 § Selityksen tekstiosan ja piirustuksen on oltava toisistaan erillään. Taulukoita ja kemiallisia ja matemaattisia kaavoja voidaan sisällyttää tekstiin.
9 § Kirjallisuusviitteitä esitettäessä on noudatettava 83 §:ssä annettuja ohjeita.
Patenttivaatimukset
10 § Patenttivaatimuksen tulee sisältää johdanto, jossa esitetään se, mitä PatA 14 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa on säädetty, ja tunnusmerkkiosa, jossa esitetään se, mitä mainitun säännöksen 3 kohdassa on säädetty. Tunnusmerkkiosa aloitetaan sanoilla "tunnettu siitä" tai muulla vastaavalla ilmaisulla.
Voidaan sallia, että patenttivaatimukset laaditaan muunkin muotoisiksi, jos tähän on erityistä syytä, esim. vaatimusten kohdistuessa käyttöryhmään.
11 § Kussakin patenttivaatimuksessa on esitettävä ne erityispiirteet, jotka ovat välttämättömät tarkoitetun vaikutuksen aikaansaamiseksi.
12 § Tuote tai laite on yleensä määriteltävä ilmaisemalla sen koostumus tai rakenteelliset yksityiskohdat. Lähempi määrittely, mikäli keksintöä ei sopivasti voida ilmaista muulla tavoin, voi tapahtua esittämällä sen yksityiskohtien toiminnat tai tehtävät. Tuote, erityisesti kemiallinen tuote, voidaan, jos sen määrittely muutoin on huomattavan vaikeaa, määritellä myöskin ilmoittamalla tuotteen valmistustapa (product-by-process) tarvittaessa yhdessä muiden tuotetta koskevien parametrien kanssa.
13 § Kun patenttia haetaan sinänsä tunnettuihin aineisiin tai seoksiin sillä perusteella, että tällaista ainetta tai seosta ensi kertaa käytetään kirurgiassa, terapiassa tai taudinmäärityksessä, on käyttö esitettävä patenttivaatimuksessa.
14 § Menetelmä tulee määritellä toimenpiteitä tai toimintoja koskevilla tiedoilla.
15 § Käyttöä koskevassa vaatimuksessa on ilmoitettava se erityinen tarkoitus, johon tuotetta tai menetelmää käytetään. Tarvittaessa on vaatimukseen myös sisällytettävä tuotetta tai menetelmää koskevia selventäviä tietoja.
16 § Samassa hakemuksessa voidaan esittää useita eri ryhmään kuuluvia itsenäisiä patenttivaatimuksia, esim. tuotetta ja menetelmää koskevat vaatimukset, vaikka keksintö vaatimuksissa määritellään samansisältöisten teknisten tietojen avulla.
17 § Useita samaan ryhmään kuuluvia itsenäisiä vaatimuksia saadaan esittää hakemuksessa vain siinä tapauksessa, että keksinnöt perustuvat samaan keksinnölliseen ajatukseen, että ne kuuluvat teknisesti hyvin läheisesti yhteen ja että on ilmeisen vaikeata määritellä keksintöjä kyllin tarkasti esimerkiksi vaihtoehtojen muodossa, mikäli ne esitetään yhteisten määritteiden avulla samassa patenttivaatimuksessa. Myös lähetin-vastaanotin tyyppiset keksinnöt voidaan esittää erillisinä, itsenäisinä patenttivaatimuksina.
18 § Itsenäinen vaatimus voi viitata toiseen itsenäiseen vaatimukseen. Näin on esimerkiksi silloin, kun vaatimus viittaa eri ryhmään kuuluvaan vaatimukseen (esim. "Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen tuotteen valmistamiseksi..." tai "Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi..."). Samoin toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa olevia osia koskevassa hakemuksessa (esim. pistorasia ja pistotulppa) voidaan itsenäisessä vaatimuksessa, joka määrittelee yhden osan, viitata toisen osan määrittelevään itsenäiseen vaatimukseen. Näissä tapauksissa on kuitenkin harkittava missä laajuudessa vaatimukseen sisältyy ne erityispiirteet, jotka on esitetty vaatimuksessa, johon siinä viitataan.
19 § Epäitsenäiset vaatimukset on ryhmiteltävä välittömästi sen itsenäisen vaatimuksen jälkeen, johon ne suoraan tai toisen epäitsenäisen vaatimuksen välityksellä viittaavat.
Epäitsenäinen vaatimus ei saa tarkoittaa vain itsestään selviä tai ilmeisen yksinkertaisia rakenteellisia tai menetelmäteknisiä toimenpiteitä. Patenttivaatimukset eivät saa käsittää vain luetteloita tavanomaisista esimerkeistä.
20 § Patenttivaatimuksen sekä johdanto- että tunnusmerkkiosassa tulee olla piirustusta vastaavat, mieluimmin sulkeissa olevat viittausmerkit. Vaatimuksesta tulee kuitenkin ilman viittausmerkkejä selvästi käydä ilmi se, mille suojaa haetaan. Yleisiä huomautuksia, niin kuin esim. "kuten on selitetty" tai "kuten piirustuksessa on esitetty" ei voida hyväksyä vaatimuksissa. Vaatimuksessa voidaan poikkeuksellisesti viitata suoraan piirustuksen käyrädiagrammeihin tai vastaaviin.
Tavaramerkkejä ei yleensä saa esiintyä patenttivaatimuksissa.
Tiivistelmä
21 § Tiivistelmän tulee olla laadittu siten, että se on tehokas apukeino arvioitaessa uutuutta kyseisellä tekniikan alalla.
Tiivistelmän tulee sisältää lyhyt yhteenveto selityksen, vaatimusten ja piirustuksen sisällöstä. Yhteenvedossa on mainittava, mihin tekniikan alaan keksintö kuuluu. Yhteenvedossa tulee helposti ymmärrettävällä tavalla olla ilmaistuna se tekninen ongelma, jota keksintö koskee, ongelman keksinnön mukaisen ratkaisun pääperiaate, ja keksinnön pääasiallinen käyttöala tai pääasialliset käyttöalat. Tiivistelmässä on esitettävä se kemiallinen kaava, joka patenttihakemuksessa esiintyvistä kaavoista parhaiten yksilöi keksinnön. Tiivistelmä ei saa sisältää keksinnön etuja tai arvoa tai sen ajateltua käyttöä koskevia väitteitä.
Tiivistelmän perusteella on myös voitava ratkaista, onko itse hakemukseen tai patenttijulkaisuun tutustuminen tarpeellista.
Tiivistelmä ei saa sisältää enempää kuin 150 sanaa.
22 § Jos patenttihakemukseen kuuluu piirustuksia, on yleensä se piirustuksen kuvio, jonka hakija valitsee, julkaistava yhdessä tiivistelmän kanssa. Patenttivirasto voi poiketa hakijan kuvioita koskevasta valinnasta, ja jos hakija ei ole valinnut kuviota, valita sen. Jokainen tiivistelmässä esitetty ja piirroksella havainnollistettu keksinnön erityispiirre on varustettava sulkeissa olevalla viittausmerkillä.
Piirustus
23 § Piirustuksen on oltava A4-kokoa. Jos kuvioita niiden lukumäärän takia ei voida esittää yhdellä lehdellä, voidaan käyttää useita lehtiä. Piirustusten tulee olla tehty valkoiselle paperille. Marginaalin pienin leveys on yläreunassa 2,5 cm, vasemmassa reunassa 2,5 cm, oikeassa reunassa 1,5 cm ja alareunassa 1,0 cm. Piirustuksissa ei saa olla kehystä.
24 § Piirustuksesta tulee ilmetä selityksen ymmärtämiseksi välttämättömät yksityiskohdat ja niiden tulee olla selityksessä ja piirustuksessa merkityt samoilla numeroilla tai kirjaimilla. Piirustuksessa ei saa olla muita merkintöjä kuin ne, jotka mainitaan selityksessä, eikä merkintöjä tule tehdä enempää kuin selityksen ymmärtämiseksi on tarpeellista. Piirustus ei myöskään saa sisältää selittävää tekstiä, lukuun ottamatta lyhyitä ilmaisuja, kuten esim. "vesi", "höyry", "leikkaus A-B" tai "suljettu". Lohkokaavioissa, juoksukaavioissa tai sähkökytkentäkaavioissa on käytettävä sellaista selittävää tekstiä, joka auttaa niiden välitöntä ymmärtämistä.
25 § Piirustusten kuvioiden ja kaiken kirjoituksen tulee olla tehty mustin, selvin viivoin ja värittämättä.
Leikkauspintojen tulee olla vinoviivoitetut. Piirustusten kaikkien kirjoitusmerkkien numeroiden ja kirjaimien tulee olla selviä ja helposti luettavia. Monimutkaisiin kuvioihin ei saa sisällyttää niin monia yksityiskohtia, että sen johdosta voi syntyä epäselvyyttä. Yksityisten kuvioiden välillä tulee olla sopivat välit. Kuviot on piirustuslehtien lukumäärästä riippumatta merkittävä juoksunumeroin, esim. kuvio 1 tai fig 1, tai mahdollisesti niiden yhteydessä olevin kirjaimin, esim. kuvio 1a tai fig 1a, mieluimmin siinä järjestyksessä kuin ne on piirustukseen sijoitettu. Saman sovellutusmuodon samat osat on kaikissa kuvioissa merkittävä samoin merkein.
Selitystä, vaatimuksia ja tiivistelmää sekä liitteitä koskevia lisämääräyksiä
26 § Selitys, vaatimukset ja tiivistelmä on laadittava mustalla värillä tekstinkäsittelyllä A 4 –kokoa olevalle valkoiselle paperille. Teksti on kirjoitettava käyttämällä 1, 5 -riviväliä ja fonttikoon on oltava sellaista, että isojen kirjaimien koko on vähintään 0,28 cm, esimerkiksi käyttäen fonttia Times New Roman 12 tai Courier New 12, sekä jättämällä marginaaliksi vasempaan reunaan 2,5-4 cm, yläreunaan 2-4 cm ja alareunaan 2-3 cm ja oikeaan reunaan 2-3 cm. Tiivistelmä tulisi kirjoittaa 11 cm:n pituisia rivejä käyttäen. Tekstin saa kirjoittaa vain lehden toiselle puolelle. Tekstin tulee olla tasaista ja yksityisten kirjainten tulee olla teräviä ja selvästi luettavia. Jos tekstiin sisältyy käsinkirjoitettuja merkkejä tai kaavoja, on ne tehtävä mustalla värillä.
Sana "tunnettu" tai vastaava on patenttivaatimuksissa kirjoitettava harvennettuna tai muulla sopivalla tavalla korostettuna.
Selityksen, vaatimusten ja tiivistelmän lehdet numeroidaan juoksunumeroilla arabialaisin numeroin. Numerot merkitään keskelle vähintään 2 cm:n päähän lehden yläreunasta. Selityksen ja vaatimusten joka viides rivi tulisi numeroida vähintään 2,5 cm:n päähän lehden vasemmasta reunasta merkityin arabialaisin numeroin.
Patenttivaatimukset voidaan kirjoittaa erilliselle lehdelle. Tiivistelmä on kirjoitettava erilliselle lehdelle.
27 § Mittayksiköt on ilmaistava kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) mukaisesti. Kemiallisissa kaavoissa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä symboleja, atomipainoja ja molekyyli- tai rakennekaavoja. Muutoin on yleensä käytettävä vain sellaisia teknisiä termejä, merkkejä ja symboleja, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä asianomaisella alalla.
28 § Patenttivirastoon toimitettavien kirjelmien tulee olla laadittu valkoiselle, A4-kokoa olevalle paperille. Hakemuksen numero on merkittävä kirjelmän ensimmäiselle sivulle.
Mallikappaleet ym.
29 § Mallikappaleita, näytteitä ja senkaltaisia voidaan antaa vain, milloin se selityksen ymmärtämiseksi on välttämätöntä. Niitä ei yleensä palauteta.
Valtuutus
30 § Jollei hakijalla ole kotipaikkaa Suomessa, tulee hänellä olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan hakijaa hakemusta koskevissa asioissa.
Vastaavasti väitekäsittelyn aikana tulee patentinhaltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, olla Euroopan talousalueella asuva asiamies.
Myös hakijaa tai patentinhaltijaa, jolla on kotipaikka Suomessa, voi edustaa asiamies.
31 § Asiamiehen valtuutus tapahtuu joko siten, että hakija hakemuskirjassa ilmoittaa tästä sekä mainitsee asiamiehen nimen ja kotipaikan täydellisine postiosoitteineen, tai erityisellä hakijan allekirjoittamalla valtakirjalla, jonka edellä mainittujen tietojen lisäksi tulee sisältää myös keksinnön nimitys tai patenttihakemuksen numero.
Mahdollista väitekäsittelyä varten patentinhakija voi etukäteen antaa valtakirjassa valtuutuksen toimia asiamiehenä väitekäsittelyn aikana. Valtuutus voidaan myös antaa erillisellä valtakirjalla, kun patenttia vastaan on tehty väite.
Asiassa, jossa vedotaan yleisvaltakirjaan, tulee olla kirjallinen viittaus valtakirjaan.
Valtakirjaksi hyväksytään myös valtakirjan kopio tai telefaxina lähetetty valtakirja tai jokin muu asiakirja, jolla asiamies osoittaa valtuutuksensa. Virasto voi halutessaan vaatia alkuperäisen valtakirjan.
32 § Jos asiamiehellä on PatL 24 §:ssä ja 71 §:ssä tarkoitettu toimivalta, on tämän käytävä ilmi valtakirjasta.
Lausunto oikeudesta keksintöön.
32a § Jos hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, tulee hänen antaa lausunto siitä, mihin hän perustaa oikeutensa keksintöön. Lausunnossa voidaan ilmoittaa, että keksintö on siirtynyt hakijalle esim. työsuhdekeksintönä, sopimuksella tai perintönä. Lausunto annetaan hakemuksen liitteenä
Etuoikeuspyyntö ja sen vaikutus
33 § Jos etuoikeutta (PatL 6 §) pyydetään hakemuksen tekemispäivän jälkeen tai hakija tekee uuden etuoikeuspyynnön tai hakija korjaa aiemmin tehtyä etuoikeuspyyntöä PatA:n 10 §:n mukaisesti, on se tehtävä erillisessä kirjelmässä ja PatA:n 10 §:n mukaisessa määräajassa.
34 § Jos PatA 11 §:n 1 momentin mukainen todistus ja jäljennös on annettu patenttivirastolle aikaisemmin tai samaan aikaan tehdyn hakemuksen yhteydessä ja hakija viittaa tähän tai jos etuoikeutta pyydetään Suomessa tehdyn patenttihakemuksen perusteella, mainittu todistus ja jäljennös tarvitsee antaa vain, jos patenttivirasto pyytää sitä välipäätöksellä.
35 § Jos on olemassa voimassa oleva etuoikeuspyyntö hakemuksen tullessa julkiseksi PatL 22 §:n mukaisesti, on hakemuksen sisältö katsottava tunnetuksi (PatL 2 § 2 mom.) etuoikeuspäivästä lähtien siltä osin kuin se vastaa etuoikeusasiakirjaa.
36 § Etuoikeuspyynnön peruutus on tehtävä erillisessä kirjelmässä tai 33 §:n mukaisessa kirjelmässä.
Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltainen tutkimus
37 § Sellaista patenttihakemusta, jolle pyydetään kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaista tutkimusta (PatL 9 §, PA 5 §), koskevat soveltuvin osin samat muotovaatimukset kuin kansainvälistä patenttihakemusta.
Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaisen tutkimuksen suorittaa Patentti- ja rekisterihallitus, Ruotsin patenttivirasto (PRV) tai Euroopan patenttivirasto (EPO) hakijan valinnan mukaan. Jos tällainen tutkimus pyydetään suoritettavaksi PRV:ssä, on tutkimusta koskevaan pyyntöön liitettävä hakemuksen ruotsin- tai englanninkielinen käännös. Jos tällainen tutkimus pyydetään suoritettavaksi EPO:ssa, on tutkimusta koskevaan pyyntöön liitettävä hakemuksen englanninkielinen käännös.
Patenttiasiassa annettavan asiakirjan käännös
38 § Patenttia koskevassa asiassa on keksinnön selitys, patenttivaatimukset ja tiivistelmä laadittava suomeksi tai ruotsiksi PatL 8 §:n 5 momentin ja PatA 3 §:n säännökset huomioon ottaen. Kun on kysymys muusta asiakirjasta, patenttivirasto voi ottaen huomioon 40 §:n määräykset olla vaatimatta käännöstä tai voi hyväksyä käännöksen muulle kielelle kuin suomeksi tai ruotsiksi.
Jos hakemuksessa esitetyn keksinnön yksilöimiseksi on annettu jollakin vieraalla kielellä laadittu asiakirja, on keksinnön selitys, patenttivaatimukset ja tiivistelmä annettava asetetun määräajan kuluessa suomeksi tai ruotsiksi PatA 3 §:n säännösten mukaisesti. Tällöin vaaditaan joko vieraskielisen asiakirjan oikeaksi todistettu suomen- tai ruotsinkielinen käännös, tai jos asiakirja on laadittu englannin, norjan, ranskan, saksan tai tanskan kielellä, että hakija tai hänen asiamiehensä vakuuttaa, että käännös vastaa vieraskielistä asiakirjaa.
38 a § Hakemus otetaan PatA 3 §:n 2 momentin perusteella käsiteltäväksi ennen kuin PatL 8 § 5 momentin mukaisesti vaadittava käännös keksinnön selityksestä, tiivistelmästä ja patenttivaatimuksista on annettu, jos käännettävät asiakirjat ovat englanninkieliset, hakemuksessa on kirjallinen pyyntö hakemuksen käsittelemiseksi ennen käännöksen antamista, hakemuksessa ei ole pyydetty etuoikeutta ja Suomi on ensimmäinen maa, johon hakemus on tehty. Keksinnön nimitys hakemuskirjassa tulee kuitenkin aina antaa joko suomeksi tai ruotsiksi.
Hakijan tulee pyytää englanninkielisten asiakirjojen perusteella tapahtuvaa käsittelyä kirjallisesti hakemusta tehdessään. Mikäli tällaista pyyntöä ei ole tehty ja hakemus täyttää edellä esitetyt ehdot, patenttivirasto antaa välipäätöksen, jossa pyydetään käännöstä ja samalla huomautetaan mahdollisuudesta pyytää käsittelyä englanninkielisten asiakirjojen perusteella. Määräpäivään mennessä on toimitettava joko käännös tai kirjallinen pyyntö hakemuksen käsittelemiseksi englanninkielisten asiakirjojen perusteella.
PatL 8 § 5 momentin mukaisesti vaadittavan käännöksen tulee olla virastossa ennen kuin hakemus PatL 22 §:n mukaan tulee julkiseksi jasen mukana tulee seurata hakijan tai hänen asiamiehensä vakuutus, että käännös vastaa alkuperäisiä asiakirjoja .
Hakemuksen perusasiakirja on PatA 21 §:n mukaan ensiksi annettu suomen- tai ruotsinkielinen selitys ja patenttivaatimukset. Näiden sisällön tulee selvästi vastata virastossa olevien englanninkielisten asiakirjojen sisältöä. Hakemusta ei ole mahdollista jakaa tai lohkaista ennen perusasiakirjojen antamista.
39 § PatL 31 §:ssä tarkoitetun käännöksen tulee sisältää selitys, patenttivaatimukset ja tiivistelmä.
1. YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 § Patenttimääräyksiä sovelletaan:
1) suomalaiseen patenttihakemukseen, lukuunottamatta 41 a §:ää
2) kansainväliseen patenttihakemukseen, jota on jatkettu Suomen osalta PatL 31 §:n mukaan tai joka on otettu käsiteltäväksi PatL 38 §:n mukaan lukuunottamatta 41 a §:ää
3) eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, joka on muunnettu kansalliseksi patenttihakemukseksi PatL 70 s §:n mukaan, lukuunottamatta 41 a §:ää
4) eurooppapatenttiin ja eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, joissa Suomi on nimetty suojan kohdevaltioksi, 31 §:n, 32 §:n ja 41 a §:n osalta.
5) Suomessa PatL 20 §:n nojalla myönnettyyn patenttiin
Lisäohjeita voidaan antaa erityisessä järjestyksessä.
2 § Biologista materiaalia tai sen valmistusta tai käyttöä tarkoittavia patenttihakemuksia koskevat erityismääräykset ovat luvussa 5.
Ravinto- tai lääkeaineita tarkoittavia patenttihakemuksia koskevat erityismääräykset,joita sovelletaan hakemuksiin,jotka on tehty tai katsotaan tehdyiksi ennen 1.1.1995, ovat liitteessä 1.
Sähköistä asiointia koskevat erityismääräykset ovat liitteessä 2.
CD-R-muodossa tehtäviin patenttihakemuksiin sovelletaan liitteen 2 määräyksiä. Kun hakemus tehdään CD-R-muodossa, on hakijan samanaikaisesti toimitettava allekirjoitettu hakemuskirja, jossa on luettelo CD-R:llä olevista tiedostoista.
3 § Patenttiviraston toimintaa patenttiyhteistyösopimuksen mukaisena vastaanottavana viranomaisena koskevat PatA 45-51 §:n säännökset.
Kansainvälisinä uutuustutkimusviranomaisina ja kansainvälisinä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavina viranomaisina toimivat hakijan valinnan mukaan Patentti- ja rekisterihallitus, Ruotsin patenttivirasto tai Euroopan patenttivirasto (EPO). Kansainvälinen patenttihakemus on tehtävä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, jos hakemus halutaan tutkittavaksi joko Patentti- ja rekisterihallituksessa tai Ruotsin patenttivirastossa, ja englanniksi, jos se halutaan tutkittavaksi Euroopan patenttivirastossa.
2. PATENTTIHAKEMUS JA PATENTTI
Hakemuskirja ja sen liitteet
4 § Patenttihakemus laaditaan sitä varten tarkoitetulle lomakkeelle, joka annetaan patentti- ja rekisterihallitukselle kahtena kappaleena.
Kansainvälinen hakemus, joka on jätetty telefax-laitteen välityksellä, on vahvistettava hakijan tai hänen asiamiehensä allekirjoittamalla alkuperäistä vastaavalla hakemuskirjalla.
Selitys sekä piirustus, patenttivaatimukset ja tiivistelmä on annettava kolmena kappaleena. Näihin asiakirjoihin tehdyt muutokset annetaan kahtena kappaleena.
Jos hakija pyytää PatL 9 §:ssä tarkoitettua uutuustutkimusta, selitys, piirustukset, patenttivaatimukset ja tiivistelmä on annettava neljänä kappaleena.
Tekemispäivän antaminen
4 a § Tekemispäivä antaminen hakemukselle määräytyy PatL 8 b §:n mukaisesti. Patenttiviranomaisen on annettava hakemukselle tekemispäivä, mikäli PatL 8 b §:ssä luetellut edellytykset täyttyvät.
Tekemispäivä tarkoittaa päivää, josta hakemusta ja siitä myönnettävää patenttia koskevat oikeudet alkavat.
Saapumispäivä tarkoittaa päivää, jolloin patenttiviranomainen on vastaanottanut hakemuksen.
Tekemispäivän siirtäminen
4 b § Tekemispäivä voidaan siirtää PatL 8 c §:n mukaisesti. Patenttiviranomaisen ei PatL 8 c §:n 1 momentin mukaisesti tarvitse tutkia sitä, onko hakemus puutteellinen, mutta mikäli patenttiviranomainen havaitsee, että hakemuksesta puuttuu osia selityksestä tai piirustuksista tai osia, joihin selityksessä tai piirustuksissa viitataan, tulee hakijalle antaa välittömästi kehotus määräajassa täydentää hakemustaan.
Selitys
5 § Selityksen alussa on ilmoitettava keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys ja selitys käsittää: 1) Yleisen osan, jossa esitetään keksinnön käyttöala ja tekniikka, johon keksintö perustuu (tekniikan taso). Tekniikan tason kuvauksessa on viitattava hakijan tuntemaan kirjallisuuteen, josta esitetty tekniikka ilmenee. Siinä on myös esitettävä, mitä erityistä keksinnöllä tekniikan tasoon nähden aikaansaadaan sekä ne keinot, jotka ovat tämän aikaansaamiseksi välttämättömät. Viimeksi mainitun esityksen tulee olla yhtäpitävä vaatimuksissa ilmaistun kanssa ja se voi olla viittaus vaatimuksiin.
Ellei keksinnöstä sellaisenaan ilmene, kuinka sitä voidaan käyttää teollisesti, tämä on mainittava selityksessä.
2) Erityisen osan, jossa keksintö on yksityiskohtaisesti selitettävä ensisijaisesti sovellutusesimerkein tai sovellutusmuodoin valaistuna ja mahdolliseen piirustuk-seen viittaamalla. Keksinnön tulee olla sillä tavoin esimerkein valaistu, että vaatimukset voidaan katsoa riittävästi perustelluiksi.
Jos selitykseen kuuluu piirustus, on luettelo piirustuksen kaikista kuvioista yleensä esitettävä selityksen erityisen osan johdantona
6 § Jos patenttivaatimukset sisältävät useita itsenäisiä vaatimuksia, on niiden mukaiset keksinnöt esitettävä selityksessä 5 §:ssä mainitulla tavalla. Myös se, mille epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa pyydetään suojaa (sovellutusmuoto), on esitettävä selityksessä siinä laajuudessa kuin vaatimuksen ymmärtämiseksi on välttämätöntä. On pidettävä riittävänä, että viimeksi mainittu sisältyy selityksen erityiseen osaan.
7 § Tekaistuja nimityksiä ei saa käyttää.
Tavaramerkkiä voidaan kuitenkin käyttää sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa asianomaista tavaraa ei voida sopivasti ilmaista muulla vakiintuneella nimityksellä. Sellaisessa tapauksessa tulee kuitenkin ilmetä, että kyseessä on tavaramerkki. Jos merkki on rekisteröity tässä maassa, on tämä ilmaistava ja mieluiten tunnuksella R . Tavaran laji on aina mainittava.
8 § Selityksen tekstiosan ja piirustuksen on oltava toisistaan erillään. Taulukoita ja kemiallisia ja matemaattisia kaavoja voidaan sisällyttää tekstiin.
9 § Kirjallisuusviitteitä esitettäessä on noudatettava 83 §:ssä annettuja ohjeita.
Patenttivaatimukset
10 § Patenttivaatimuksen tulee sisältää johdanto, jossa esitetään se, mitä PatA 14 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa on säädetty, ja tunnusmerkkiosa, jossa esitetään se, mitä mainitun säännöksen 3 kohdassa on säädetty. Tunnusmerkkiosa aloitetaan sanoilla "tunnettu siitä" tai muulla vastaavalla ilmaisulla.
Voidaan sallia, että patenttivaatimukset laaditaan muunkin muotoisiksi, jos tähän on erityistä syytä, esim. vaatimusten kohdistuessa käyttöryhmään.
11 § Kussakin patenttivaatimuksessa on esitettävä ne erityispiirteet, jotka ovat välttämättömät tarkoitetun vaikutuksen aikaansaamiseksi.
12 § Tuote tai laite on yleensä määriteltävä ilmaisemalla sen koostumus tai rakenteelliset yksityiskohdat. Lähempi määrittely, mikäli keksintöä ei sopivasti voida ilmaista muulla tavoin, voi tapahtua esittämällä sen yksityiskohtien toiminnat tai tehtävät. Tuote, erityisesti kemiallinen tuote, voidaan, jos sen määrittely muutoin on huomattavan vaikeaa, määritellä myöskin ilmoittamalla tuotteen valmistustapa (product-by-process) tarvittaessa yhdessä muiden tuotetta koskevien parametrien kanssa.
13 § Kun patenttia haetaan sinänsä tunnettuihin aineisiin tai seoksiin sillä perusteella, että tällaista ainetta tai seosta ensi kertaa käytetään kirurgiassa, terapiassa tai taudinmäärityksessä, on käyttö esitettävä patenttivaatimuksessa.
14 § Menetelmä tulee määritellä toimenpiteitä tai toimintoja koskevilla tiedoilla.
15 § Käyttöä koskevassa vaatimuksessa on ilmoitettava se erityinen tarkoitus, johon tuotetta tai menetelmää käytetään. Tarvittaessa on vaatimukseen myös sisällytettävä tuotetta tai menetelmää koskevia selventäviä tietoja.
16 § Samassa hakemuksessa voidaan esittää useita eri ryhmään kuuluvia itsenäisiä patenttivaatimuksia, esim. tuotetta ja menetelmää koskevat vaatimukset, vaikka keksintö vaatimuksissa määritellään samansisältöisten teknisten tietojen avulla.
17 § Useita samaan ryhmään kuuluvia itsenäisiä vaatimuksia saadaan esittää hakemuksessa vain siinä tapauksessa, että keksinnöt perustuvat samaan keksinnölliseen ajatukseen, että ne kuuluvat teknisesti hyvin läheisesti yhteen ja että on ilmeisen vaikeata määritellä keksintöjä kyllin tarkasti esimerkiksi vaihtoehtojen muodossa, mikäli ne esitetään yhteisten määritteiden avulla samassa patenttivaatimuksessa. Myös lähetin-vastaanotin tyyppiset keksinnöt voidaan esittää erillisinä, itsenäisinä patenttivaatimuksina.
18 § Itsenäinen vaatimus voi viitata toiseen itsenäiseen vaatimukseen. Näin on esimerkiksi silloin, kun vaatimus viittaa eri ryhmään kuuluvaan vaatimukseen (esim. "Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen tuotteen valmistamiseksi..." tai "Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi..."). Samoin toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa olevia osia koskevassa hakemuksessa (esim. pistorasia ja pistotulppa) voidaan itsenäisessä vaatimuksessa, joka määrittelee yhden osan, viitata toisen osan määrittelevään itsenäiseen vaatimukseen. Näissä tapauksissa on kuitenkin harkittava missä laajuudessa vaatimukseen sisältyy ne erityispiirteet, jotka on esitetty vaatimuksessa, johon siinä viitataan.
19 § Epäitsenäiset vaatimukset on ryhmiteltävä välittömästi sen itsenäisen vaatimuksen jälkeen, johon ne suoraan tai toisen epäitsenäisen vaatimuksen välityksellä viittaavat.
Epäitsenäinen vaatimus ei saa tarkoittaa vain itsestään selviä tai ilmeisen yksinkertaisia rakenteellisia tai menetelmäteknisiä toimenpiteitä. Patenttivaatimukset eivät saa käsittää vain luetteloita tavanomaisista esimerkeistä.
20 § Patenttivaatimuksen sekä johdanto- että tunnusmerkkiosassa tulee olla piirustusta vastaavat, mieluimmin sulkeissa olevat viittausmerkit. Vaatimuksesta tulee kuitenkin ilman viittausmerkkejä selvästi käydä ilmi se, mille suojaa haetaan. Yleisiä huomautuksia, niin kuin esim. "kuten on selitetty" tai "kuten piirustuksessa on esitetty" ei voida hyväksyä vaatimuksissa. Vaatimuksessa voidaan poikkeuksellisesti viitata suoraan piirustuksen käyrädiagrammeihin tai vastaaviin.
Tavaramerkkejä ei yleensä saa esiintyä patenttivaatimuksissa.
Tiivistelmä
21 § Tiivistelmän tulee olla laadittu siten, että se on tehokas apukeino arvioitaessa uutuutta kyseisellä tekniikan alalla.
Tiivistelmän tulee sisältää lyhyt yhteenveto selityksen, vaatimusten ja piirustuksen sisällöstä. Yhteenvedossa on mainittava, mihin tekniikan alaan keksintö kuuluu. Yhteenvedossa tulee helposti ymmärrettävällä tavalla olla ilmaistuna se tekninen ongelma, jota keksintö koskee, ongelman keksinnön mukaisen ratkaisun pääperiaate, ja keksinnön pääasiallinen käyttöala tai pääasialliset käyttöalat. Tiivistelmässä on esitettävä se kemiallinen kaava, joka patenttihakemuksessa esiintyvistä kaavoista parhaiten yksilöi keksinnön. Tiivistelmä ei saa sisältää keksinnön etuja tai arvoa tai sen ajateltua käyttöä koskevia väitteitä.
Tiivistelmän perusteella on myös voitava ratkaista, onko itse hakemukseen tai patenttijulkaisuun tutustuminen tarpeellista.
Tiivistelmä ei saa sisältää enempää kuin 150 sanaa.
22 § Jos patenttihakemukseen kuuluu piirustuksia, on yleensä se piirustuksen kuvio, jonka hakija valitsee, julkaistava yhdessä tiivistelmän kanssa. Patenttivirasto voi poiketa hakijan kuvioita koskevasta valinnasta, ja jos hakija ei ole valinnut kuviota, valita sen. Jokainen tiivistelmässä esitetty ja piirroksella havainnollistettu keksinnön erityispiirre on varustettava sulkeissa olevalla viittausmerkillä.
Piirustus
23 § Piirustuksen on oltava A4-kokoa. Jos kuvioita niiden lukumäärän takia ei voida esittää yhdellä lehdellä, voidaan käyttää useita lehtiä. Piirustusten tulee olla tehty valkoiselle paperille. Marginaalin pienin leveys on yläreunassa 2,5 cm, vasemmassa reunassa 2,5 cm, oikeassa reunassa 1,5 cm ja alareunassa 1,0 cm. Piirustuksissa ei saa olla kehystä.
24 § Piirustuksesta tulee ilmetä selityksen ymmärtämiseksi välttämättömät yksityiskohdat ja niiden tulee olla selityksessä ja piirustuksessa merkityt samoilla numeroilla tai kirjaimilla. Piirustuksessa ei saa olla muita merkintöjä kuin ne, jotka mainitaan selityksessä, eikä merkintöjä tule tehdä enempää kuin selityksen ymmärtämiseksi on tarpeellista. Piirustus ei myöskään saa sisältää selittävää tekstiä, lukuun ottamatta lyhyitä ilmaisuja, kuten esim. "vesi", "höyry", "leikkaus A-B" tai "suljettu". Lohkokaavioissa, juoksukaavioissa tai sähkökytkentäkaavioissa on käytettävä sellaista selittävää tekstiä, joka auttaa niiden välitöntä ymmärtämistä.
25 § Piirustusten kuvioiden ja kaiken kirjoituksen tulee olla tehty mustin, selvin viivoin ja värittämättä.
Leikkauspintojen tulee olla vinoviivoitetut. Piirustusten kaikkien kirjoitusmerkkien numeroiden ja kirjaimien tulee olla selviä ja helposti luettavia. Monimutkaisiin kuvioihin ei saa sisällyttää niin monia yksityiskohtia, että sen johdosta voi syntyä epäselvyyttä. Yksityisten kuvioiden välillä tulee olla sopivat välit. Kuviot on piirustuslehtien lukumäärästä riippumatta merkittävä juoksunumeroin, esim. kuvio 1 tai fig 1, tai mahdollisesti niiden yhteydessä olevin kirjaimin, esim. kuvio 1a tai fig 1a, mieluimmin siinä järjestyksessä kuin ne on piirustukseen sijoitettu. Saman sovellutusmuodon samat osat on kaikissa kuvioissa merkittävä samoin merkein.
Selitystä, vaatimuksia ja tiivistelmää sekä liitteitä koskevia lisämääräyksiä
26 § Selitys, vaatimukset ja tiivistelmä on laadittava mustalla värillä tekstinkäsittelyllä A 4 –kokoa olevalle valkoiselle paperille. Teksti on kirjoitettava käyttämällä 1, 5 -riviväliä ja fonttikoon on oltava sellaista, että isojen kirjaimien koko on vähintään 0,28 cm, esimerkiksi käyttäen fonttia Times New Roman 12 tai Courier New 12, sekä jättämällä marginaaliksi vasempaan reunaan 2,5-4 cm, yläreunaan 2-4 cm ja alareunaan 2-3 cm ja oikeaan reunaan 2-3 cm. Tiivistelmä tulisi kirjoittaa 11 cm:n pituisia rivejä käyttäen. Tekstin saa kirjoittaa vain lehden toiselle puolelle. Tekstin tulee olla tasaista ja yksityisten kirjainten tulee olla teräviä ja selvästi luettavia. Jos tekstiin sisältyy käsinkirjoitettuja merkkejä tai kaavoja, on ne tehtävä mustalla värillä.
Sana "tunnettu" tai vastaava on patenttivaatimuksissa kirjoitettava harvennettuna tai muulla sopivalla tavalla korostettuna.
Selityksen, vaatimusten ja tiivistelmän lehdet numeroidaan juoksunumeroilla arabialaisin numeroin. Numerot merkitään keskelle vähintään 2 cm:n päähän lehden yläreunasta. Selityksen ja vaatimusten joka viides rivi tulisi numeroida vähintään 2,5 cm:n päähän lehden vasemmasta reunasta merkityin arabialaisin numeroin.
Patenttivaatimukset voidaan kirjoittaa erilliselle lehdelle. Tiivistelmä on kirjoitettava erilliselle lehdelle.
27 § Mittayksiköt on ilmaistava kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) mukaisesti. Kemiallisissa kaavoissa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä symboleja, atomipainoja ja molekyyli- tai rakennekaavoja. Muutoin on yleensä käytettävä vain sellaisia teknisiä termejä, merkkejä ja symboleja, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä asianomaisella alalla.
28 § Patenttivirastoon toimitettavien kirjelmien tulee olla laadittu valkoiselle, A4-kokoa olevalle paperille. Hakemuksen numero on merkittävä kirjelmän ensimmäiselle sivulle.
Mallikappaleet ym.
29 § Mallikappaleita, näytteitä ja senkaltaisia voidaan antaa vain, milloin se selityksen ymmärtämiseksi on välttämätöntä. Niitä ei yleensä palauteta.
Valtuutus
30 § Jollei hakijalla ole kotipaikkaa Suomessa, tulee hänellä olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan hakijaa hakemusta koskevissa asioissa.
Vastaavasti väitekäsittelyn aikana tulee patentinhaltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, olla Euroopan talousalueella asuva asiamies.
Myös hakijaa tai patentinhaltijaa, jolla on kotipaikka Suomessa, voi edustaa asiamies.
31 § Asiamiehen valtuutus tapahtuu joko siten, että hakija hakemuskirjassa ilmoittaa tästä sekä mainitsee asiamiehen nimen ja kotipaikan täydellisine postiosoitteineen, tai erityisellä hakijan allekirjoittamalla valtakirjalla, jonka edellä mainittujen tietojen lisäksi tulee sisältää myös keksinnön nimitys tai patenttihakemuksen numero.
Mahdollista väitekäsittelyä varten patentinhakija voi etukäteen antaa valtakirjassa valtuutuksen toimia asiamiehenä väitekäsittelyn aikana. Valtuutus voidaan myös antaa erillisellä valtakirjalla, kun patenttia vastaan on tehty väite.
Asiassa, jossa vedotaan yleisvaltakirjaan, tulee olla kirjallinen viittaus valtakirjaan.
Valtakirjaksi hyväksytään myös valtakirjan kopio tai telefaxina lähetetty valtakirja tai jokin muu asiakirja, jolla asiamies osoittaa valtuutuksensa. Virasto voi halutessaan vaatia alkuperäisen valtakirjan.
32 § Jos asiamiehellä on PatL 24 §:ssä ja 71 §:ssä tarkoitettu toimivalta, on tämän käytävä ilmi valtakirjasta.
Lausunto oikeudesta keksintöön.
32a § Jos hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, tulee hänen antaa lausunto siitä, mihin hän perustaa oikeutensa keksintöön. Lausunnossa voidaan ilmoittaa, että keksintö on siirtynyt hakijalle esim. työsuhdekeksintönä, sopimuksella tai perintönä. Lausunto annetaan hakemuksen liitteenä
Etuoikeuspyyntö ja sen vaikutus
33 § Jos etuoikeutta (PatL 6 §) pyydetään hakemuksen tekemispäivän jälkeen tai hakija tekee uuden etuoikeuspyynnön tai hakija korjaa aiemmin tehtyä etuoikeuspyyntöä PatA:n 10 §:n mukaisesti, on se tehtävä erillisessä kirjelmässä ja PatA:n 10 §:n mukaisessa määräajassa.
34 § Jos PatA 11 §:n 1 momentin mukainen todistus ja jäljennös on annettu patenttivirastolle aikaisemmin tai samaan aikaan tehdyn hakemuksen yhteydessä ja hakija viittaa tähän tai jos etuoikeutta pyydetään Suomessa tehdyn patenttihakemuksen perusteella, mainittu todistus ja jäljennös tarvitsee antaa vain, jos patenttivirasto pyytää sitä välipäätöksellä.
35 § Jos on olemassa voimassa oleva etuoikeuspyyntö hakemuksen tullessa julkiseksi PatL 22 §:n mukaisesti, on hakemuksen sisältö katsottava tunnetuksi (PatL 2 § 2 mom.) etuoikeuspäivästä lähtien siltä osin kuin se vastaa etuoikeusasiakirjaa.
36 § Etuoikeuspyynnön peruutus on tehtävä erillisessä kirjelmässä tai 33 §:n mukaisessa kirjelmässä.
Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltainen tutkimus
37 § Sellaista patenttihakemusta, jolle pyydetään kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaista tutkimusta (PatL 9 §, PA 5 §), koskevat soveltuvin osin samat muotovaatimukset kuin kansainvälistä patenttihakemusta.
Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaisen tutkimuksen suorittaa Patentti- ja rekisterihallitus, Ruotsin patenttivirasto (PRV) tai Euroopan patenttivirasto (EPO) hakijan valinnan mukaan. Jos tällainen tutkimus pyydetään suoritettavaksi PRV:ssä, on tutkimusta koskevaan pyyntöön liitettävä hakemuksen ruotsin- tai englanninkielinen käännös. Jos tällainen tutkimus pyydetään suoritettavaksi EPO:ssa, on tutkimusta koskevaan pyyntöön liitettävä hakemuksen englanninkielinen käännös.
Patenttiasiassa annettavan asiakirjan käännös
38 § Patenttia koskevassa asiassa on keksinnön selitys, patenttivaatimukset ja tiivistelmä laadittava suomeksi tai ruotsiksi PatL 8 §:n 5 momentin ja PatA 3 §:n säännökset huomioon ottaen. Kun on kysymys muusta asiakirjasta, patenttivirasto voi ottaen huomioon 40 §:n määräykset olla vaatimatta käännöstä tai voi hyväksyä käännöksen muulle kielelle kuin suomeksi tai ruotsiksi.
Jos hakemuksessa esitetyn keksinnön yksilöimiseksi on annettu jollakin vieraalla kielellä laadittu asiakirja, on keksinnön selitys, patenttivaatimukset ja tiivistelmä annettava asetetun määräajan kuluessa suomeksi tai ruotsiksi PatA 3 §:n säännösten mukaisesti. Tällöin vaaditaan joko vieraskielisen asiakirjan oikeaksi todistettu suomen- tai ruotsinkielinen käännös, tai jos asiakirja on laadittu englannin, norjan, ranskan, saksan tai tanskan kielellä, että hakija tai hänen asiamiehensä vakuuttaa, että käännös vastaa vieraskielistä asiakirjaa.
38 a § Hakemus otetaan PatA 3 §:n 2 momentin perusteella käsiteltäväksi ennen kuin PatL 8 § 5 momentin mukaisesti vaadittava käännös keksinnön selityksestä, tiivistelmästä ja patenttivaatimuksista on annettu, jos käännettävät asiakirjat ovat englanninkieliset, hakemuksessa on kirjallinen pyyntö hakemuksen käsittelemiseksi ennen käännöksen antamista, hakemuksessa ei ole pyydetty etuoikeutta ja Suomi on ensimmäinen maa, johon hakemus on tehty. Keksinnön nimitys hakemuskirjassa tulee kuitenkin aina antaa joko suomeksi tai ruotsiksi.
Hakijan tulee pyytää englanninkielisten asiakirjojen perusteella tapahtuvaa käsittelyä kirjallisesti hakemusta tehdessään. Mikäli tällaista pyyntöä ei ole tehty ja hakemus täyttää edellä esitetyt ehdot, patenttivirasto antaa välipäätöksen, jossa pyydetään käännöstä ja samalla huomautetaan mahdollisuudesta pyytää käsittelyä englanninkielisten asiakirjojen perusteella. Määräpäivään mennessä on toimitettava joko käännös tai kirjallinen pyyntö hakemuksen käsittelemiseksi englanninkielisten asiakirjojen perusteella.
PatL 8 § 5 momentin mukaisesti vaadittavan käännöksen tulee olla virastossa ennen kuin hakemus PatL 22 §:n mukaan tulee julkiseksi jasen mukana tulee seurata hakijan tai hänen asiamiehensä vakuutus, että käännös vastaa alkuperäisiä asiakirjoja .
Hakemuksen perusasiakirja on PatA 21 §:n mukaan ensiksi annettu suomen- tai ruotsinkielinen selitys ja patenttivaatimukset. Näiden sisällön tulee selvästi vastata virastossa olevien englanninkielisten asiakirjojen sisältöä. Hakemusta ei ole mahdollista jakaa tai lohkaista ennen perusasiakirjojen antamista.
39 § PatL 31 §:ssä tarkoitetun käännöksen tulee sisältää selitys, patenttivaatimukset ja tiivistelmä.
1) suomalaiseen patenttihakemukseen, lukuunottamatta 41 a §:ää
2) kansainväliseen patenttihakemukseen, jota on jatkettu Suomen osalta PatL 31 §:n mukaan tai joka on otettu käsiteltäväksi PatL 38 §:n mukaan lukuunottamatta 41 a §:ää
3) eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, joka on muunnettu kansalliseksi patenttihakemukseksi PatL 70 s §:n mukaan, lukuunottamatta 41 a §:ää
4) eurooppapatenttiin ja eurooppapatenttia koskevaan hakemukseen, joissa Suomi on nimetty suojan kohdevaltioksi, 31 §:n, 32 §:n ja 41 a §:n osalta.
5) Suomessa PatL 20 §:n nojalla myönnettyyn patenttiin
Lisäohjeita voidaan antaa erityisessä järjestyksessä.
2 § Biologista materiaalia tai sen valmistusta tai käyttöä tarkoittavia patenttihakemuksia koskevat erityismääräykset ovat luvussa 5.
Ravinto- tai lääkeaineita tarkoittavia patenttihakemuksia koskevat erityismääräykset,joita sovelletaan hakemuksiin,jotka on tehty tai katsotaan tehdyiksi ennen 1.1.1995, ovat liitteessä 1.
Sähköistä asiointia koskevat erityismääräykset ovat liitteessä 2.
CD-R-muodossa tehtäviin patenttihakemuksiin sovelletaan liitteen 2 määräyksiä. Kun hakemus tehdään CD-R-muodossa, on hakijan samanaikaisesti toimitettava allekirjoitettu hakemuskirja, jossa on luettelo CD-R:llä olevista tiedostoista.
3 § Patenttiviraston toimintaa patenttiyhteistyösopimuksen mukaisena vastaanottavana viranomaisena koskevat PatA 45-51 §:n säännökset.
Kansainvälisinä uutuustutkimusviranomaisina ja kansainvälisinä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavina viranomaisina toimivat hakijan valinnan mukaan Patentti- ja rekisterihallitus, Ruotsin patenttivirasto tai Euroopan patenttivirasto (EPO). Kansainvälinen patenttihakemus on tehtävä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, jos hakemus halutaan tutkittavaksi joko Patentti- ja rekisterihallituksessa tai Ruotsin patenttivirastossa, ja englanniksi, jos se halutaan tutkittavaksi Euroopan patenttivirastossa.
4 § Patenttihakemus laaditaan sitä varten tarkoitetulle lomakkeelle, joka annetaan patentti- ja rekisterihallitukselle kahtena kappaleena.
Kansainvälinen hakemus, joka on jätetty telefax-laitteen välityksellä, on vahvistettava hakijan tai hänen asiamiehensä allekirjoittamalla alkuperäistä vastaavalla hakemuskirjalla.
Selitys sekä piirustus, patenttivaatimukset ja tiivistelmä on annettava kolmena kappaleena. Näihin asiakirjoihin tehdyt muutokset annetaan kahtena kappaleena.
Jos hakija pyytää PatL 9 §:ssä tarkoitettua uutuustutkimusta, selitys, piirustukset, patenttivaatimukset ja tiivistelmä on annettava neljänä kappaleena.
4 a § Tekemispäivä antaminen hakemukselle määräytyy PatL 8 b §:n mukaisesti. Patenttiviranomaisen on annettava hakemukselle tekemispäivä, mikäli PatL 8 b §:ssä luetellut edellytykset täyttyvät.
Tekemispäivä tarkoittaa päivää, josta hakemusta ja siitä myönnettävää patenttia koskevat oikeudet alkavat.
Saapumispäivä tarkoittaa päivää, jolloin patenttiviranomainen on vastaanottanut hakemuksen.
4 b § Tekemispäivä voidaan siirtää PatL 8 c §:n mukaisesti. Patenttiviranomaisen ei PatL 8 c §:n 1 momentin mukaisesti tarvitse tutkia sitä, onko hakemus puutteellinen, mutta mikäli patenttiviranomainen havaitsee, että hakemuksesta puuttuu osia selityksestä tai piirustuksista tai osia, joihin selityksessä tai piirustuksissa viitataan, tulee hakijalle antaa välittömästi kehotus määräajassa täydentää hakemustaan.
5 § Selityksen alussa on ilmoitettava keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys ja selitys käsittää: 1) Yleisen osan, jossa esitetään keksinnön käyttöala ja tekniikka, johon keksintö perustuu (tekniikan taso). Tekniikan tason kuvauksessa on viitattava hakijan tuntemaan kirjallisuuteen, josta esitetty tekniikka ilmenee. Siinä on myös esitettävä, mitä erityistä keksinnöllä tekniikan tasoon nähden aikaansaadaan sekä ne keinot, jotka ovat tämän aikaansaamiseksi välttämättömät. Viimeksi mainitun esityksen tulee olla yhtäpitävä vaatimuksissa ilmaistun kanssa ja se voi olla viittaus vaatimuksiin.
Ellei keksinnöstä sellaisenaan ilmene, kuinka sitä voidaan käyttää teollisesti, tämä on mainittava selityksessä.
2) Erityisen osan, jossa keksintö on yksityiskohtaisesti selitettävä ensisijaisesti sovellutusesimerkein tai sovellutusmuodoin valaistuna ja mahdolliseen piirustuk-seen viittaamalla. Keksinnön tulee olla sillä tavoin esimerkein valaistu, että vaatimukset voidaan katsoa riittävästi perustelluiksi.
Jos selitykseen kuuluu piirustus, on luettelo piirustuksen kaikista kuvioista yleensä esitettävä selityksen erityisen osan johdantona
6 § Jos patenttivaatimukset sisältävät useita itsenäisiä vaatimuksia, on niiden mukaiset keksinnöt esitettävä selityksessä 5 §:ssä mainitulla tavalla. Myös se, mille epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa pyydetään suojaa (sovellutusmuoto), on esitettävä selityksessä siinä laajuudessa kuin vaatimuksen ymmärtämiseksi on välttämätöntä. On pidettävä riittävänä, että viimeksi mainittu sisältyy selityksen erityiseen osaan.
7 § Tekaistuja nimityksiä ei saa käyttää.
Tavaramerkkiä voidaan kuitenkin käyttää sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa asianomaista tavaraa ei voida sopivasti ilmaista muulla vakiintuneella nimityksellä. Sellaisessa tapauksessa tulee kuitenkin ilmetä, että kyseessä on tavaramerkki. Jos merkki on rekisteröity tässä maassa, on tämä ilmaistava ja mieluiten tunnuksella R . Tavaran laji on aina mainittava.
8 § Selityksen tekstiosan ja piirustuksen on oltava toisistaan erillään. Taulukoita ja kemiallisia ja matemaattisia kaavoja voidaan sisällyttää tekstiin.
9 § Kirjallisuusviitteitä esitettäessä on noudatettava 83 §:ssä annettuja ohjeita.
10 § Patenttivaatimuksen tulee sisältää johdanto, jossa esitetään se, mitä PatA 14 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa on säädetty, ja tunnusmerkkiosa, jossa esitetään se, mitä mainitun säännöksen 3 kohdassa on säädetty. Tunnusmerkkiosa aloitetaan sanoilla "tunnettu siitä" tai muulla vastaavalla ilmaisulla.
Voidaan sallia, että patenttivaatimukset laaditaan muunkin muotoisiksi, jos tähän on erityistä syytä, esim. vaatimusten kohdistuessa käyttöryhmään.
11 § Kussakin patenttivaatimuksessa on esitettävä ne erityispiirteet, jotka ovat välttämättömät tarkoitetun vaikutuksen aikaansaamiseksi.
12 § Tuote tai laite on yleensä määriteltävä ilmaisemalla sen koostumus tai rakenteelliset yksityiskohdat. Lähempi määrittely, mikäli keksintöä ei sopivasti voida ilmaista muulla tavoin, voi tapahtua esittämällä sen yksityiskohtien toiminnat tai tehtävät. Tuote, erityisesti kemiallinen tuote, voidaan, jos sen määrittely muutoin on huomattavan vaikeaa, määritellä myöskin ilmoittamalla tuotteen valmistustapa (product-by-process) tarvittaessa yhdessä muiden tuotetta koskevien parametrien kanssa.
13 § Kun patenttia haetaan sinänsä tunnettuihin aineisiin tai seoksiin sillä perusteella, että tällaista ainetta tai seosta ensi kertaa käytetään kirurgiassa, terapiassa tai taudinmäärityksessä, on käyttö esitettävä patenttivaatimuksessa.
14 § Menetelmä tulee määritellä toimenpiteitä tai toimintoja koskevilla tiedoilla.
15 § Käyttöä koskevassa vaatimuksessa on ilmoitettava se erityinen tarkoitus, johon tuotetta tai menetelmää käytetään. Tarvittaessa on vaatimukseen myös sisällytettävä tuotetta tai menetelmää koskevia selventäviä tietoja.
16 § Samassa hakemuksessa voidaan esittää useita eri ryhmään kuuluvia itsenäisiä patenttivaatimuksia, esim. tuotetta ja menetelmää koskevat vaatimukset, vaikka keksintö vaatimuksissa määritellään samansisältöisten teknisten tietojen avulla.
17 § Useita samaan ryhmään kuuluvia itsenäisiä vaatimuksia saadaan esittää hakemuksessa vain siinä tapauksessa, että keksinnöt perustuvat samaan keksinnölliseen ajatukseen, että ne kuuluvat teknisesti hyvin läheisesti yhteen ja että on ilmeisen vaikeata määritellä keksintöjä kyllin tarkasti esimerkiksi vaihtoehtojen muodossa, mikäli ne esitetään yhteisten määritteiden avulla samassa patenttivaatimuksessa. Myös lähetin-vastaanotin tyyppiset keksinnöt voidaan esittää erillisinä, itsenäisinä patenttivaatimuksina.
18 § Itsenäinen vaatimus voi viitata toiseen itsenäiseen vaatimukseen. Näin on esimerkiksi silloin, kun vaatimus viittaa eri ryhmään kuuluvaan vaatimukseen (esim. "Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen tuotteen valmistamiseksi..." tai "Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi..."). Samoin toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa olevia osia koskevassa hakemuksessa (esim. pistorasia ja pistotulppa) voidaan itsenäisessä vaatimuksessa, joka määrittelee yhden osan, viitata toisen osan määrittelevään itsenäiseen vaatimukseen. Näissä tapauksissa on kuitenkin harkittava missä laajuudessa vaatimukseen sisältyy ne erityispiirteet, jotka on esitetty vaatimuksessa, johon siinä viitataan.
19 § Epäitsenäiset vaatimukset on ryhmiteltävä välittömästi sen itsenäisen vaatimuksen jälkeen, johon ne suoraan tai toisen epäitsenäisen vaatimuksen välityksellä viittaavat.
Epäitsenäinen vaatimus ei saa tarkoittaa vain itsestään selviä tai ilmeisen yksinkertaisia rakenteellisia tai menetelmäteknisiä toimenpiteitä. Patenttivaatimukset eivät saa käsittää vain luetteloita tavanomaisista esimerkeistä.
20 § Patenttivaatimuksen sekä johdanto- että tunnusmerkkiosassa tulee olla piirustusta vastaavat, mieluimmin sulkeissa olevat viittausmerkit. Vaatimuksesta tulee kuitenkin ilman viittausmerkkejä selvästi käydä ilmi se, mille suojaa haetaan. Yleisiä huomautuksia, niin kuin esim. "kuten on selitetty" tai "kuten piirustuksessa on esitetty" ei voida hyväksyä vaatimuksissa. Vaatimuksessa voidaan poikkeuksellisesti viitata suoraan piirustuksen käyrädiagrammeihin tai vastaaviin.
Tavaramerkkejä ei yleensä saa esiintyä patenttivaatimuksissa.
21 § Tiivistelmän tulee olla laadittu siten, että se on tehokas apukeino arvioitaessa uutuutta kyseisellä tekniikan alalla.
Tiivistelmän tulee sisältää lyhyt yhteenveto selityksen, vaatimusten ja piirustuksen sisällöstä. Yhteenvedossa on mainittava, mihin tekniikan alaan keksintö kuuluu. Yhteenvedossa tulee helposti ymmärrettävällä tavalla olla ilmaistuna se tekninen ongelma, jota keksintö koskee, ongelman keksinnön mukaisen ratkaisun pääperiaate, ja keksinnön pääasiallinen käyttöala tai pääasialliset käyttöalat. Tiivistelmässä on esitettävä se kemiallinen kaava, joka patenttihakemuksessa esiintyvistä kaavoista parhaiten yksilöi keksinnön. Tiivistelmä ei saa sisältää keksinnön etuja tai arvoa tai sen ajateltua käyttöä koskevia väitteitä.
Tiivistelmän perusteella on myös voitava ratkaista, onko itse hakemukseen tai patenttijulkaisuun tutustuminen tarpeellista.
Tiivistelmä ei saa sisältää enempää kuin 150 sanaa.
22 § Jos patenttihakemukseen kuuluu piirustuksia, on yleensä se piirustuksen kuvio, jonka hakija valitsee, julkaistava yhdessä tiivistelmän kanssa. Patenttivirasto voi poiketa hakijan kuvioita koskevasta valinnasta, ja jos hakija ei ole valinnut kuviota, valita sen. Jokainen tiivistelmässä esitetty ja piirroksella havainnollistettu keksinnön erityispiirre on varustettava sulkeissa olevalla viittausmerkillä.
23 § Piirustuksen on oltava A4-kokoa. Jos kuvioita niiden lukumäärän takia ei voida esittää yhdellä lehdellä, voidaan käyttää useita lehtiä. Piirustusten tulee olla tehty valkoiselle paperille. Marginaalin pienin leveys on yläreunassa 2,5 cm, vasemmassa reunassa 2,5 cm, oikeassa reunassa 1,5 cm ja alareunassa 1,0 cm. Piirustuksissa ei saa olla kehystä.
24 § Piirustuksesta tulee ilmetä selityksen ymmärtämiseksi välttämättömät yksityiskohdat ja niiden tulee olla selityksessä ja piirustuksessa merkityt samoilla numeroilla tai kirjaimilla. Piirustuksessa ei saa olla muita merkintöjä kuin ne, jotka mainitaan selityksessä, eikä merkintöjä tule tehdä enempää kuin selityksen ymmärtämiseksi on tarpeellista. Piirustus ei myöskään saa sisältää selittävää tekstiä, lukuun ottamatta lyhyitä ilmaisuja, kuten esim. "vesi", "höyry", "leikkaus A-B" tai "suljettu". Lohkokaavioissa, juoksukaavioissa tai sähkökytkentäkaavioissa on käytettävä sellaista selittävää tekstiä, joka auttaa niiden välitöntä ymmärtämistä.
25 § Piirustusten kuvioiden ja kaiken kirjoituksen tulee olla tehty mustin, selvin viivoin ja värittämättä.
Leikkauspintojen tulee olla vinoviivoitetut. Piirustusten kaikkien kirjoitusmerkkien numeroiden ja kirjaimien tulee olla selviä ja helposti luettavia. Monimutkaisiin kuvioihin ei saa sisällyttää niin monia yksityiskohtia, että sen johdosta voi syntyä epäselvyyttä. Yksityisten kuvioiden välillä tulee olla sopivat välit. Kuviot on piirustuslehtien lukumäärästä riippumatta merkittävä juoksunumeroin, esim. kuvio 1 tai fig 1, tai mahdollisesti niiden yhteydessä olevin kirjaimin, esim. kuvio 1a tai fig 1a, mieluimmin siinä järjestyksessä kuin ne on piirustukseen sijoitettu. Saman sovellutusmuodon samat osat on kaikissa kuvioissa merkittävä samoin merkein.
26 § Selitys, vaatimukset ja tiivistelmä on laadittava mustalla värillä tekstinkäsittelyllä A 4 –kokoa olevalle valkoiselle paperille. Teksti on kirjoitettava käyttämällä 1, 5 -riviväliä ja fonttikoon on oltava sellaista, että isojen kirjaimien koko on vähintään 0,28 cm, esimerkiksi käyttäen fonttia Times New Roman 12 tai Courier New 12, sekä jättämällä marginaaliksi vasempaan reunaan 2,5-4 cm, yläreunaan 2-4 cm ja alareunaan 2-3 cm ja oikeaan reunaan 2-3 cm. Tiivistelmä tulisi kirjoittaa 11 cm:n pituisia rivejä käyttäen. Tekstin saa kirjoittaa vain lehden toiselle puolelle. Tekstin tulee olla tasaista ja yksityisten kirjainten tulee olla teräviä ja selvästi luettavia. Jos tekstiin sisältyy käsinkirjoitettuja merkkejä tai kaavoja, on ne tehtävä mustalla värillä.
Sana "tunnettu" tai vastaava on patenttivaatimuksissa kirjoitettava harvennettuna tai muulla sopivalla tavalla korostettuna.
Selityksen, vaatimusten ja tiivistelmän lehdet numeroidaan juoksunumeroilla arabialaisin numeroin. Numerot merkitään keskelle vähintään 2 cm:n päähän lehden yläreunasta. Selityksen ja vaatimusten joka viides rivi tulisi numeroida vähintään 2,5 cm:n päähän lehden vasemmasta reunasta merkityin arabialaisin numeroin.
Patenttivaatimukset voidaan kirjoittaa erilliselle lehdelle. Tiivistelmä on kirjoitettava erilliselle lehdelle.
27 § Mittayksiköt on ilmaistava kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) mukaisesti. Kemiallisissa kaavoissa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä symboleja, atomipainoja ja molekyyli- tai rakennekaavoja. Muutoin on yleensä käytettävä vain sellaisia teknisiä termejä, merkkejä ja symboleja, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä asianomaisella alalla.
28 § Patenttivirastoon toimitettavien kirjelmien tulee olla laadittu valkoiselle, A4-kokoa olevalle paperille. Hakemuksen numero on merkittävä kirjelmän ensimmäiselle sivulle.
29 § Mallikappaleita, näytteitä ja senkaltaisia voidaan antaa vain, milloin se selityksen ymmärtämiseksi on välttämätöntä. Niitä ei yleensä palauteta.
30 § Jollei hakijalla ole kotipaikkaa Suomessa, tulee hänellä olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan hakijaa hakemusta koskevissa asioissa.
Vastaavasti väitekäsittelyn aikana tulee patentinhaltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, olla Euroopan talousalueella asuva asiamies.
Myös hakijaa tai patentinhaltijaa, jolla on kotipaikka Suomessa, voi edustaa asiamies.
31 § Asiamiehen valtuutus tapahtuu joko siten, että hakija hakemuskirjassa ilmoittaa tästä sekä mainitsee asiamiehen nimen ja kotipaikan täydellisine postiosoitteineen, tai erityisellä hakijan allekirjoittamalla valtakirjalla, jonka edellä mainittujen tietojen lisäksi tulee sisältää myös keksinnön nimitys tai patenttihakemuksen numero.
Mahdollista väitekäsittelyä varten patentinhakija voi etukäteen antaa valtakirjassa valtuutuksen toimia asiamiehenä väitekäsittelyn aikana. Valtuutus voidaan myös antaa erillisellä valtakirjalla, kun patenttia vastaan on tehty väite.
Asiassa, jossa vedotaan yleisvaltakirjaan, tulee olla kirjallinen viittaus valtakirjaan.
Valtakirjaksi hyväksytään myös valtakirjan kopio tai telefaxina lähetetty valtakirja tai jokin muu asiakirja, jolla asiamies osoittaa valtuutuksensa. Virasto voi halutessaan vaatia alkuperäisen valtakirjan.
32 § Jos asiamiehellä on PatL 24 §:ssä ja 71 §:ssä tarkoitettu toimivalta, on tämän käytävä ilmi valtakirjasta.
32a § Jos hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, tulee hänen antaa lausunto siitä, mihin hän perustaa oikeutensa keksintöön. Lausunnossa voidaan ilmoittaa, että keksintö on siirtynyt hakijalle esim. työsuhdekeksintönä, sopimuksella tai perintönä. Lausunto annetaan hakemuksen liitteenä
33 § Jos etuoikeutta (PatL 6 §) pyydetään hakemuksen tekemispäivän jälkeen tai hakija tekee uuden etuoikeuspyynnön tai hakija korjaa aiemmin tehtyä etuoikeuspyyntöä PatA:n 10 §:n mukaisesti, on se tehtävä erillisessä kirjelmässä ja PatA:n 10 §:n mukaisessa määräajassa.
34 § Jos PatA 11 §:n 1 momentin mukainen todistus ja jäljennös on annettu patenttivirastolle aikaisemmin tai samaan aikaan tehdyn hakemuksen yhteydessä ja hakija viittaa tähän tai jos etuoikeutta pyydetään Suomessa tehdyn patenttihakemuksen perusteella, mainittu todistus ja jäljennös tarvitsee antaa vain, jos patenttivirasto pyytää sitä välipäätöksellä.
35 § Jos on olemassa voimassa oleva etuoikeuspyyntö hakemuksen tullessa julkiseksi PatL 22 §:n mukaisesti, on hakemuksen sisältö katsottava tunnetuksi (PatL 2 § 2 mom.) etuoikeuspäivästä lähtien siltä osin kuin se vastaa etuoikeusasiakirjaa.
36 § Etuoikeuspyynnön peruutus on tehtävä erillisessä kirjelmässä tai 33 §:n mukaisessa kirjelmässä.
37 § Sellaista patenttihakemusta, jolle pyydetään kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaista tutkimusta (PatL 9 §, PA 5 §), koskevat soveltuvin osin samat muotovaatimukset kuin kansainvälistä patenttihakemusta.
Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaisen tutkimuksen suorittaa Patentti- ja rekisterihallitus, Ruotsin patenttivirasto (PRV) tai Euroopan patenttivirasto (EPO) hakijan valinnan mukaan. Jos tällainen tutkimus pyydetään suoritettavaksi PRV:ssä, on tutkimusta koskevaan pyyntöön liitettävä hakemuksen ruotsin- tai englanninkielinen käännös. Jos tällainen tutkimus pyydetään suoritettavaksi EPO:ssa, on tutkimusta koskevaan pyyntöön liitettävä hakemuksen englanninkielinen käännös.
38 § Patenttia koskevassa asiassa on keksinnön selitys, patenttivaatimukset ja tiivistelmä laadittava suomeksi tai ruotsiksi PatL 8 §:n 5 momentin ja PatA 3 §:n säännökset huomioon ottaen. Kun on kysymys muusta asiakirjasta, patenttivirasto voi ottaen huomioon 40 §:n määräykset olla vaatimatta käännöstä tai voi hyväksyä käännöksen muulle kielelle kuin suomeksi tai ruotsiksi.
Jos hakemuksessa esitetyn keksinnön yksilöimiseksi on annettu jollakin vieraalla kielellä laadittu asiakirja, on keksinnön selitys, patenttivaatimukset ja tiivistelmä annettava asetetun määräajan kuluessa suomeksi tai ruotsiksi PatA 3 §:n säännösten mukaisesti. Tällöin vaaditaan joko vieraskielisen asiakirjan oikeaksi todistettu suomen- tai ruotsinkielinen käännös, tai jos asiakirja on laadittu englannin, norjan, ranskan, saksan tai tanskan kielellä, että hakija tai hänen asiamiehensä vakuuttaa, että käännös vastaa vieraskielistä asiakirjaa.
38 a § Hakemus otetaan PatA 3 §:n 2 momentin perusteella käsiteltäväksi ennen kuin PatL 8 § 5 momentin mukaisesti vaadittava käännös keksinnön selityksestä, tiivistelmästä ja patenttivaatimuksista on annettu, jos käännettävät asiakirjat ovat englanninkieliset, hakemuksessa on kirjallinen pyyntö hakemuksen käsittelemiseksi ennen käännöksen antamista, hakemuksessa ei ole pyydetty etuoikeutta ja Suomi on ensimmäinen maa, johon hakemus on tehty. Keksinnön nimitys hakemuskirjassa tulee kuitenkin aina antaa joko suomeksi tai ruotsiksi.
Hakijan tulee pyytää englanninkielisten asiakirjojen perusteella tapahtuvaa käsittelyä kirjallisesti hakemusta tehdessään. Mikäli tällaista pyyntöä ei ole tehty ja hakemus täyttää edellä esitetyt ehdot, patenttivirasto antaa välipäätöksen, jossa pyydetään käännöstä ja samalla huomautetaan mahdollisuudesta pyytää käsittelyä englanninkielisten asiakirjojen perusteella. Määräpäivään mennessä on toimitettava joko käännös tai kirjallinen pyyntö hakemuksen käsittelemiseksi englanninkielisten asiakirjojen perusteella.
PatL 8 § 5 momentin mukaisesti vaadittavan käännöksen tulee olla virastossa ennen kuin hakemus PatL 22 §:n mukaan tulee julkiseksi jasen mukana tulee seurata hakijan tai hänen asiamiehensä vakuutus, että käännös vastaa alkuperäisiä asiakirjoja .
Hakemuksen perusasiakirja on PatA 21 §:n mukaan ensiksi annettu suomen- tai ruotsinkielinen selitys ja patenttivaatimukset. Näiden sisällön tulee selvästi vastata virastossa olevien englanninkielisten asiakirjojen sisältöä. Hakemusta ei ole mahdollista jakaa tai lohkaista ennen perusasiakirjojen antamista.
39 § PatL 31 §:ssä tarkoitetun käännöksen tulee sisältää selitys, patenttivaatimukset ja tiivistelmä.
2. PATENTTIHAKEMUS JA PATENTTI
Hakemuskirja ja sen liitteet
Tekemispäivän antaminen
Tekemispäivän siirtäminen
Selitys
Patenttivaatimukset
Tiivistelmä
Piirustus
Selitystä, vaatimuksia ja tiivistelmää sekä liitteitä koskevia lisämääräyksiä
Mallikappaleet ym.
Valtuutus
Lausunto oikeudesta keksintöön.
Etuoikeuspyyntö ja sen vaikutus
Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltainen tutkimus
Patenttiasiassa annettavan asiakirjan käännös