Laki kasvinjalostajanoikeudesta 22.12.2009/1279
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan kasvinjalostajan oikeuden (kasvinjalostajanoikeus) suojaamiseen.
Kasvinjalostajanoikeus voidaan myöntää kaikkien kasvitieteellisten sukujen ja lajien
lajikkeisiin.
2 §
Euroopan yhteisön lainsäädäntö
Euroopan yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista säädetään yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista
annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2100/94.
Yhteisön kasvinjalostajanoikeuden haltijalla on sama suoja kuin kasvinjalostajanoikeuden
haltijalla tämän lain mukaan, jollei laissa toisin säädetä.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) johdannaislajikkeella lajiketta, joka on saatu aikaan käyttämällä olennaisesti hyväksi
suojattua lajiketta;
2) kasvinjalostajanoikeudella jalostajan yksinoikeutta lajikkeen ammattimaiseen
hyväksikäyttämiseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään; kasvinjalostajanoikeus koskee
myös:
a) lajikkeita, jotka eivät selvästi eroa suojatusta lajikkeesta;
b) johdannaislajiketta, jos lajike ei itse ole johdannaislajike; ja
c) lajikkeita, joiden tuottaminen vaatii suojatun lajikkeen toistuvaa käyttöä;
3) kasvinjalostajanoikeuden haltijalla lajikkeen jalostajaa tai sitä, jolle hänen oikeutensa on
siirtynyt; kasvinjalostajanoikeuden haltijaksi katsotaan se, joka viimeksi on merkitty 22 §:ssä
tarkoitettuun kasvinjalostajanoikeusrekisteriin kasvinjalostajanoikeuden haltijaksi, jollei
muuta näytetä;
4) lajikkeella yhteen ainoaan alimpaan tunnettuun kasvitieteelliseen taksoniin kuuluvaa
kasviryhmää, joka voidaan:
a) määritellä tietyn perimätyypin tai perimätyyppiyhdistelmän ominaispiirteiden kuvauksen
perusteella;
b) erottaa kaikista muista kasviryhmistä vähintään yhden ominaispiirteen perusteella; ja �
c) katsoa kokonaisuudeksi sillä perusteella, että sitä voidaan lisätä ilman, että se muuttuu; �
5) hybridillä perinnöllisesti toisistaan poikkeavien vanhempien jälkeläistä; �
6) lisäysaineistolla kaikkia niitä kasvinosia, joita voidaan käyttää kasvien lisäämiseen; �
7) lajikkeen aineistolla: �
a) lajikkeen lisäysaineistoa; �
b) lajikkeen viljelykseltä korjattua satoa, kokonaisia kasveja ja kasvinosia; ja �
c) kaikkea korjatusta sadosta välittömästi valmistettua tuotetta; �
8) markkinoinnilla myymistä tai muuta luovuttamista korvausta vastaan, varastoimista � myyntitarkoituksessa, myyntiin tarjoamista, luovuttamista vastikkeetta kaupallisessa
hyödyntämistarkoituksessa sekä asettamista saataville maksua vastaan tai ilmaiseksi
Euroopan unionin markkinoilla unionin alueella tapahtuvaa jakelua tai käyttöä varten.
2 luku
Kasvinjalostajanoikeus
4 §
Kasvinjalostajanoikeuden sisältö
Kasvinjalostajanoikeuden haltijalla on yksinoikeus hyödyntää lajikkeen lisäysaineistoa
ammattimaisessa tuottamisessa ja markkinoinnissa. �
Seuraavat lisäysaineistoa koskevat toimenpiteet edellyttävät kasvinjalostajanoikeuden haltijan � lupaa hänen määräämillään ehdoilla: �
1) lisäys; �
2) kunnostus lisäystarkoituksiin; �
3) markkinointi, vienti ja tuonti; ja �
4) varastointi 1―3 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin käytettäväksi. �
Sadolle, joka on saatu käyttämällä suojatun lajikkeen lisäysaineistoa luvattomasti, ei saa � suorittaa 2 momentissa mainittuja toimenpiteitä ilman kasvinjalostajanoikeuden haltijan
lupaa, jos kasvinjalostajanoikeuden haltijalla ei ole ollut kohtuullista mahdollisuutta käyttää
oikeuttaan kyseiseen lisäysaineistoon.
5 §
Kasvinjalostajanoikeuden rajoitukset
Kasvinjalostajanoikeus ei rajoita lajikkeen käyttämistä:
1) yksityisluonteisesti muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin;
2) koe ja tutkimustarkoituksiin;
3) uusien lajikkeiden jalostamiseksi;
4) 6 §:ssä säädetyin edellytyksin oman tilan kylvösiementuotantoon.
6 §
Oikeus suojatun lajikkeen viljelyyn ja velvollisuus maksaa siitä korvaus
Viljelijällä on oikeus korvausta maksamalla käyttää ja tuottaa lisäystarkoituksiin
hallinnassaan olevalla tilalla suojattujen lajikkeiden lisäysaineistoa. Tämä oikeus koskee
hybridejä lukuun ottamatta seuraaviin kasvilajeihin kuuluvien lajikkeiden viljelyä: kaura,
ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.
Korvauksen on oltava selvästi pienempi kuin lajikkeen lisäysaineiston markkinoinnissa
perittävä rojalti. Kasvinjalostajanoikeuden haltijalle maksettavan kohtuullisen korvauksen
määrästä voidaan tehdä sopimus kasvinjalostajanoikeuden haltijan ja viljelijän tai heitä
edustavien järjestöjen kesken. Jos sopimusta ei ole tehty tai sitä ei sovelleta, viljelijällä on
velvollisuus maksaa kasvinjalostajanoikeuden haltijalle korvaus, joka on 50 prosenttia
lajikkeen lisäysaineiston markkinoinnissa perittävästä summasta.
Viljelijällä, jonka hallinnassa oleva peltopintaala on alle 10 hehtaaria, on oikeus korvausta
maksamatta käyttää suojatun lajikkeen lisäysaineistoa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Suojatun perunalajikkeen viljelystä on tällaisessa tapauksessa kuitenkin maksettava korvaus,
jos lajikkeen viljelyala on suurempi kuin kaksi hehtaaria tai varhaisperunan katteenalaisessa
viljelyssä suurempi kuin yksi hehtaari.
Viljelijä on velvollinen antamaan pyydettäessä viranomaiselle ja kasvinjalostajanoikeuden
haltijalle maksuvelvollisuuden toteamiseksi tarvittavan tiedon.
7 §
Oikeus saada suojattua lajiketta koskevia viljelytietoja
Kasvinjalostajanoikeuden haltijalla on oikeus saada 6 §:ssä säädetyn viljelijän
maksuvelvollisuuden toteuttamiseksi tarvittavat seuraavat tiedot maaseutuelinkeinohallinnon
tietojärjestelmästä annetussa laissa (284/2008) tarkoitetusta tietojärjestelmästä:
1) viljelijän nimi ja yhteystiedot;
2) tilatunnus;
3) viljelijän hallinnassa oleva peltopintaala, jos se on suojatun perunalajikkeen osalta yli
kaksi hehtaaria, varhaisperunan katteenalaisen viljelyn osalta yli hehtaari tai muiden
lajikkeiden osalta yli 10 hehtaaria;
4) Euroopan yhteisön kasvinjalostajanoikeudella suojattujen lajikkeiden viljelyala, jos se
ylittää alan, joka laskennallisesti tarvittaisiin 92 viljatonnin tuottamiseen;
5) Euroopan yhteisön kasvinjalostajanoikeudella suojattujen perunalajikkeiden viljelyala, jos
se ylittää alan, joka laskennallisesti tarvittaisiin 185 perunatonnin tuottamiseen; sekä
6) tämän lain perusteella suojattujen lajikkeiden omalla tilalla tuotetulla siemenellä kylvetyt
viljelypintaalat lajikkeittain.
Kasvinjalostajanoikeuden haltija saa käyttää 1 momentin mukaisesti luovutettuja tietoja vain
6 §:ssä tarkoitetun maksunsaantioikeutensa toteuttamiseksi. Kasvinjalostajanoikeuden
haltijalla ei ole oikeutta luovuttaa tietoja edelleen.
Edellytyksenä 1 momentin mukaiselle tietojen luovutukselle on, että kasvinjalostajanoikeuden
haltija ja viljelijä tai heitä edustavat järjestöt ovat sopineet 6 §:n mukaisesti
kasvinjalostajanoikeuden haltijalle maksettavasta korvauksesta.
8 §
Suojattua lajiketta koskevien viljelytietojen hävittäminen
Kasvinjalostajanoikeuden haltijan on hävitettävä 7 §:n nojalla saadut tiedot vuoden kuluessa
sen kalenterivuoden päättymisestä, jota koskevan 6 §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisuuden
toteuttamiseksi tiedot on luovutettu.
9 §
Kasvinjalostajanoikeuden sammuminen
Kasvinjalostajanoikeus ei koske toimia, jotka liittyvät suojatun lajikkeen tai 3 §:n 7 kohdan
a―c alakohdassa tarkoitettujen lajikkeiden aineiston markkinointiin Suomessa, ellei näitä
toimenpiteitä tehdä:
1) lajikkeen lisäämisen tarkoituksessa; tai
2) tarkoituksessa viedä lajikkeen aineistoa sellaiseen maahan, jossa ei suojata sen kasvisuvun
tai lajin lajikkeita, johon lajike kuuluu, jollei viety aineisto ole tarkoitettu kulutukseen.
3 luku
Kasvinjalostajanoikeuden myöntämisen edellytykset
10 §
Hakijaa koskevat edellytykset
Kasvinjalostajanoikeutta voi hakea luonnollinen henkilö, oikeushenkilö ja oikeushenkilöihin
niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti rinnastettava toimielin. Kaksi tai useampi henkilö
voivat yhdessä hakea kasvinjalostajanoikeutta.
Jos muu kuin lajikkeen jalostaja hakee kasvinjalostajanoikeutta, hänen on osoitettava
oikeutensa lajikkeeseen.
11 §
Lajiketta koskevat edellytykset
Kasvinjalostajanoikeus myönnetään, jos lajike on uusi, muista tunnetuista lajikkeista erottuva,
kasvustoltaan yhtenäinen ja tuntomerkeiltään pysyvä.
Lajiketta ei pidetä uutena, jos lajikkeen lisäysaineistoa tai satoa on kasvinjalostajanoikeuden
haltijan suostumuksella myyty tai muulla tavoin luovutettu hyödyntämistarkoituksessa:
1) Suomessa kauemmin kuin yhden vuoden ajan ennen hakemuksen jättämistä;
2) ulkomailla kauemmin kuin kuusi vuotta ennen hakemuksen jättämistä, kun kyseessä on puu
tai viiniköynnös; tai
3) ulkomailla kauemmin kuin neljä vuotta, kun kyseessä on muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu
kasvi.
Kasvinjalostajanoikeutta ei saa myöntää, jos lajikkeella on yhteisön
kasvinjalostajanoikeuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 mukainen
yhteisön suoja.
4 luku
Kasvinjalostajanoikeuden hyväksyminen
12 §
Toimivaltainen viranomainen
Kasvinjalostajanoikeuden hyväksymisestä, rekisteröimisestä, julkaisemisesta ja
kasvinjalostajanoikeusrekisterin ylläpidosta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira).
13 §
Hakemus
Hakemus kasvinjalostajanoikeuden myöntämiseksi tehdään kirjallisesti Eviralle suomen,
ruotsin tai englannin kielellä. Hakemuksessa on esitettävä:
1) kasvinjalostajanoikeuden hakijan ja mahdollisen asiamiehen nimi, yhteystiedot,
henkilötunnus tai yritys ja yhteisötunnus, kotipaikka sekä jalostajan nimi ja yhteystiedot;
2) ehdotus lajikenimeksi ja selvitys lajikenimen käytöstä sekä jalostajan tunnus;
3) kasvisuku ja laji;
4) tiedot lajikkeen alkuperästä, suojauksesta toisessa valtiossa ja koetuloksista;
5) tiedot siitä, haetaanko etuoikeutta, sekä siitä, missä ja milloin aikaisemmat hakemukset on
tehty;
6) vakuutus, ettei lajiketta ole markkinoitu 11 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ennen
hakemuksen jättämistä; sekä
7) selvitys siitä, onko lajike geenitekniikkalain (377/1995) tai muuntogeenisistä
elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o
1829/2003 mukaisesti hyväksytty.
Hakemuspäiväksi merkitään se päivä, jona hakemusasiakirjat on toimitettu Eviralle ja
hakemusmaksu on maksettu. Hakemuksessa on oltava vähimmäistietoina hakemuspäivän
saamiseksi hakijan nimi ja yhteystiedot, kasvisuku ja laji, lajikenimi ja jalostajan tunnus.
Jos hakija ei ole toimittanut kaikkia 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, Eviran on kehotettava
hakijaa korjaamaan hakemuksessa olevat puutteet määräajassa. Mikäli hakija ei korjaa
puutteita määräajassa, jätetään hakemus tutkimatta.
Tutkimatta jätetty hakemus otetaan käsiteltäväksi, jos hakija kuukauden kuluessa Eviran
antaman määräajan päättymisestä sitä pyytää sekä ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden
korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa uudelleenkäsittelymaksun.
Jos ehdotettu lajikenimi voidaan sekoittaa sellaiseen lajikkeen aineistoa tai sen kaltaisia
tavaroita koskevaan tavaramerkkiin, nimeen, toiminimeen tai muuhun tunnusmerkkiin, johon
hakijalla on yksinoikeus, hakemukseen on liitettävä rekisteriote Patentti ja
rekisterihallitukselta siitä, että tavaramerkki, nimi, toiminimi tai muu tunnusmerkki on
poistettu asianomaisesta rekisteristä. Jos tällaista tunnusmerkkiä ei ole rekisteröity, hakijan on
liitettävä hakemukseen selvitys siitä, että hän on luopunut tai on valmis luopumaan
oikeudestaan käyttää tätä tunnusmerkkiä.
Maa ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa
säädetyistä hakemuksessa esitettävistä tiedoista.
14 §
Väliaikainen suoja
Hakemuspäivästä alkaa väliaikainen suoja, joka jatkuu, kunnes kasvinjalostajanoikeus on
myönnetty. Väliaikaista suojaa ei ole, jos kasvinjalostajanoikeutta ei myönnetä.
15 §
Etuoikeus
Kasvinjalostajanoikeushakemusten etuoikeus määräytyy hakemuspäivän perusteella. Jos
usealla hakemuksella on sama hakemuspäivä, niiden keskinäinen etuoikeus määräytyy
hakemuksen saapumisajan perusteella. Jos etuoikeutta ei voida ratkaista saapumisajan
perusteella, hakemuksilla on sama etuoikeus.
Jos kasvinjalostajanoikeuden hakija on hakenut aikaisemmin kasvinjalostajanoikeutta uusia
kasvilajikkeita suojaavan kansainvälisen liiton tai Maailman kauppajärjestön jonkin jäsenen
toimivaltaan kuuluvalla alueella, on hakemus, jos se tehdään 12 kuukauden kuluessa siitä, kun
aikaisempi hakemus jätettiin, katsottava tehdyksi täällä samanaikaisesti.
Edellytyksenä 2 momentin mukaiselle etuoikeuden määräytymiselle on, että etuoikeutta
nimenomaisesti vaaditaan hakemusta tehtäessä ja jäljennökset lajiketta koskevasta
aikaisemmasta hakemuksesta ja siihen liittyvistä asiakirjoista toimitetaan Eviralle kolmen
kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Jäljennösten tulee olla sen viranomaisen
oikeaksi todistamia, joka vastaanotti ensimmäisen kyseistä lajiketta koskevan hakemuksen.
Hakijan tulee toimittaa Eviralle kahden vuoden kuluessa 2 momentin mukaisen etuoikeuden
voimassaoloajan päätyttyä hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset tiedot, asiakirjat ja
aineistot. Jos ensimmäinen hakemus on hylätty, hakijalle on myönnettävä riittävä aika
toimittaa Eviralle hakemuksen käsittelyä varten tarvittavat tiedot, asiakirjat ja aineistot.
Maa ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä etuoikeutta
koskevan pyynnön esittämisestä.
16 §
Hakemuksen julkaiseminen
Eviran on varattava yleisölle mahdollisuus hakemusta koskevien väitteiden tekemiseen
julkaisemalla hakemuksen tunnistetiedot.
Hakemusta koskevat väitteet on tehtävä Eviralle kirjallisesti kolmen kuukauden määräajassa
hakemuksen julkaisemisesta.
Maa ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakemuksen
julkaisemisesta ja julkaistavista tunnistetiedoista.
17 §
Väite paremmasta oikeudesta
Jos joku väittää, että hänellä on parempi oikeus lajikkeeseen kuin hakijalla, hänen on tehtävä
siitä kirjallinen vaatimus Eviralle. Jos asia on epäselvä, Eviran tulee välipäätöksellä kehottaa
häntä nostamaan määräajassa kanteen tuomioistuimessa. Jos kannetta ei nosteta määräajassa,
väite jätetään ottamatta huomioon, mistä on mainittava välipäätöksessä.
Jos tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta lajikkeeseen, hakemuksen
käsittely on keskeytettävä, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
18 §
Hakemuksen siirtäminen
Jos joku näyttää Eviralle, että hänellä on parempi oikeus lajikkeeseen kuin hakijalla, Eviran
tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Siirronsaajan on samalla suoritettava
hakemusmaksu.
Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti ratkaistu, hakemusta ei saa jättää tutkimatta,
hyväksyä, hylätä tai peruuttaa.
19 §
Lajikkeen tutkiminen
Evira järjestää lajikkeen tutkimisen hakijan pyynnöstä kansainvälisten menetelmien mukaan
sen selvittämiseksi, onko lajike erottuva, yhtenäinen ja pysyvä, jollei tutkimista ole pidettävä
erityisistä syistä tarpeettomana.
Hakijan on toimitettava tarvittava lajikkeen aineisto ja tarpeelliset muut tiedot Eviralle tai
tutkimuksen suorittavalle taholle.
20 §
Päätös kasvinjalostajanoikeudesta
Evira selvittää väitteiden tekemiseen varatun ajan jälkeen, täyttääkö lajike 11 §:ssä asetetut
vaatimukset, sekä tekee päätöksen kasvinjalostajanoikeuden hyväksymisestä. Hakemusta
koskevat päätökset ja peruutukset julkaistaan ja hyväksyttyjä hakemuksia koskevat päätökset
merkitään 22 §:ssä tarkoitettuun kasvinjalostajanoikeusrekisteriin.
21 §
Voimassaolo
Kasvinjalostajanoikeus on voimassa siitä päivästä, jona Evira on tehnyt
hyväksymispäätöksen. Oikeus voidaan pitää voimassa 30 vuotta hyväksymispäätöstä
seuraavan vuoden alusta maksamalla vuosimaksu kalenterivuosittain tammikuun loppuun
mennessä.
Kasvinjalostajanoikeuden voimassaolo päättyy, jos hakijalle myönnetään yhteisön
kasvinjalostajanoikeus suojattuun lajikkeeseen.
22 §
Kasvinjalostajanoikeusrekisteri
Eviran pitämään kasvinjalostajanoikeusrekisteriin merkitään hyväksytyistä � kasvinjalostajanoikeuksista seuraavat tiedot: �
1) kasvinjalostajanoikeuden rekisterinumero; �
2) kasvinjalostajanoikeuden haltijan ja mahdollisen asiamiehen nimi ja yhteystiedot, yritys ja � yhteisötunnus, kotipaikka, ilmoitus asiamiehen vaihtumisesta sekä jalostajan nimi ja � yhteystiedot; �
3) mihin kasvisukuun ja lajiin lajike kuuluu sekä lajikekuvauksen tunnistetiedot; �
4) hyväksytty lajikenimi, lajikenimiehdotuksen päivämäärä ja jalostajan tunnus; �
5) hakemuspäivämäärä, hakemusnumero ja julkaisupäivämäärä sekä kasvinjalostajanoikeuden � hyväksymispäivämäärä; �
6) myönnetty etuoikeus ja valtio, jossa lajiketta koskeva aikaisempi hakemus on tehty, sekä � hakemuspäivä, jolloin hakemus on tehty; �
7) vuosimaksun maksaminen; �
8) myönnetty pakkolupa tai vastavuoroinen pakkolupa ja käyttölupa; �
9) panttioikeus; �
10) Eviran lainvoimaa vailla olevat päätökset, muutoksenhaut, ulosmittaukset, takavarikkoon � asettamiset ja tuomioistuinten asiassa tekemät päätökset; �
11) kasvinjalostajanoikeuden päättymispäivä. �
Jos merkinnän tekemistä rekisteriin ei voida välittömästi ratkaista, tulee rekisteriin merkitä, � että merkinnän tekemistä on pyydetty. �
Kasvinjalostajanoikeusrekisteriin ja rekisterin asiakirjoihin sovelletaan muilta osin � maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annettua lakia. �
Maa ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisteriin � tehtävien 1 momentin mukaisten merkintöjen sisällöstä. �
23 §
Merkinnän poistaminen rekisteristä
Jos näytetään, että rekisteriin merkitty käyttölupa, panttioikeus tai pakkolupa on lakannut,
merkintä on poistettava rekisteristä.
Luonnollisen henkilön 22 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut henkilötiedot poistetaan
rekisteristä viimeistään kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun kasvinjalostajanoikeuden
voimassaolo on lakannut. Rekisteriin talletettujen tietojen poistamiseen sovelletaan, mitä
henkilötietolaissa (523/1999) säädetään tai sen nojalla päätetään.
Rekisteristä poistettujen tietojen arkistoinnista säädetään arkistolaissa (831/1994).
5 luku
Lajikenimi
24 §
Lajikenimen valinta ja käyttäminen
Lajike tulee voida erottaa lajikenimen perusteella muista saman tai lähisukuisen lajin
lajikkeista.
Lajikkeen nimeä ei saa hyväksyä, jos se on sekoitettavissa tavaramerkkiin, nimeen,
toiminimeen tai muuhun tunnusmerkkiin, johon muulla kuin hakijalla on suoja siten, että tämä
toisella oleva suoja on esteenä lajikenimen rekisteröinnille.
Kun suojatun lajikkeen lisäysaineistoa markkinoidaan, siitä on käytettävä sen hyväksyttyä
lajikenimeä. Hyväksyttyä lajikenimeä on käytettävä vielä senkin jälkeen, kun
kasvinjalostajanoikeuden voimassaoloaika on päättynyt tai oikeus on muuten lakannut.
Maa ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lajikenimen
valinnasta ja lajikenimen käyttämisestä.
25 §
Lajikenimen kumoaminen ja lajikkeen uudelleen nimeäminen
Eviran on kumottava hyväksytty lajikenimi, jos:
1) lajikenimi on hyväksytty tämän lain vastaisesti ja este hyväksymiselle on edelleen � olemassa; �
2) kasvinjalostajanoikeuden haltija niin vaatii ja osoittaa siihen perustellun syyn; tai �
3) joku esittää oikeuden päätöksen, jossa kielletään nimen käyttäminen lajikkeesta. �
Eviran on ilmoitettava kasvinjalostajanoikeuden haltijalle lajikenimen � kumoamisvaatimuksesta ja kehotettava tätä esittämään uusi ehdotus lajikenimeksi 30 päivän � kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon vaatimuksesta. �
Eviran on tutkittava uutta nimeä koskeva ehdotus. Kun Evira on hyväksynyt uuden nimen, se � on julkaistava ja rekisteröitävä. �
Maa ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä lajikenimen
kumoamisesta ja muuttamisesta.
6 luku
Kasvinjalostajanoikeuden lakkaaminen, mitättömäksi julistaminen ja menetetyksi
määrääminen
26 §
Kasvinjalostajanoikeuden lakkaaminen
Evira toteaa päätöksellään kasvinjalostajanoikeuden lakanneeksi, jos
kasvinjalostajanoikeuden haltija ilmoittaa Eviralle kirjallisesti luopuvansa
kasvinjalostajanoikeudestaan.
Jos vuosimaksua ei ole maksettu 21 §:n mukaisesti, Eviran on kehotettava
kasvinjalostajanoikeuden haltijaa maksamaan vuosimaksu Eviran antamassa määräajassa
uhalla, että kasvinjalostajanoikeus lakkaa. Jos kasvinjalostajanoikeuden haltija ei ole
maksanut maksua annetussa määräajassa, Evira toteaa päätöksellään kasvinjalostajanoikeuden
lakanneeksi.
Jos kasvinjalostajanoikeus on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty
panttioikeus tai riita kasvinjalostajanoikeuden siirtämisestä on vireillä,
kasvinjalostajanoikeutta ei saa lakkauttaa niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on
voimassa tai riitaa ei ole lopullisesti ratkaistu.
27 §
Mitättömäksi julistaminen
Tuomioistuimen on julistettava kasvinjalostajanoikeus mitättömäksi, jos oikeutta
myönnettäessä:
1) lajikkeen erotettavuutta tai uutuutta koskevia edellytyksiä ei ole ollut olemassa;
2) lajikkeen yhtenäisyyttä tai pysyvyyttä koskevia edellytyksiä ei ole ollut olemassa ja päätös
kasvinjalostajanoikeuden hyväksymisestä on oleellisilta osin perustunut hakijan toimittamiin
tietoihin.
Tuomioistuimen on julistettava kasvinjalostajanoikeus mitättömäksi, jos oikeus on myönnetty
hakijalle, joka ei ole oikeutettu siihen, ellei Evira siirrä kasvinjalostajanoikeutta sille, joka on
siihen oikeutettu.
Asioissa, jotka koskevat kasvinjalostajanoikeuden mitättömäksi julistamista, tuomioistuimen
on pyydettävä Eviran lausunto.
28 §
Menetetyksi määrääminen
Evira määrää kasvinjalostajanoikeuden menetetyksi, jos:
1) kasvinjalostajanoikeuden haltija ei kykene tuottamaan lajikkeen lisäysaineistoa, jonka
tuntomerkit vastaavat suojatun lajikkeen tuntomerkkejä;
2) kasvinjalostajanoikeuden haltija ei toimita Eviran kehotuksesta määräajassa lajikkeen
lisäysaineistoa, asiakirjoja ja muita tietoja, jotka ovat tarpeen sen selvittämiseksi,
ylläpidetäänkö lajiketta asianmukaisesti; tai
3) lajikenimi on kumottu kasvinjalostajanoikeuden hyväksymisen jälkeen ja
kasvinjalostajanoikeuden haltija ei ehdota uutta hyväksyttävää lajikenimeä.
29 §
Kasvinjalostajanoikeuden päättymisen rekisteröinti
Kasvinjalostajanoikeus merkitään päättyneeksi rekisteriin: �
1) jos kasvinjalostajanoikeus on lakannut 26 §:n mukaisesti; �
2) jos kasvinjalostajanoikeus on julistettu tuomioistuimen lainvoiman saaneella päätöksellä � mitättömäksi 27 §:n mukaisesti; �
3) jos se on määrätty Eviran päätöksellä menetetyksi 28 §:n mukaisesti; tai �
4) voimassaoloajan päätyttyä 21 §:n mukaisesti. �
7 luku
Käyttö ja pakkolupa sekä vastavuoroinen pakkolupa
30 §
Käyttölupa
Jos kasvinjalostajanoikeuden haltija on antanut toiselle oikeuden ammattimaisesti käyttää
suojattua lajiketta (käyttölupa), tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, jos niin on
sovittu.
Jos käyttölupa kuuluu yritykselle, se saadaan luovuttaa yrityksen luovutuksen yhteydessä,
jollei muuta ole sovittu.
Jos kasvinjalostajanoikeuden haltija ilmoittaa luopuvansa kasvinjalostajanoikeudestaan ja
rekisteriin on merkitty lajiketta koskeva käyttölupa, Eviran on ilmoitettava asiasta käyttöluvan
haltijalle kohtuullisen ajan varaamiseksi tämän oikeuksien valvomiseksi ennen kuin Evira
toteaa päätöksellään kasvinjalostajanoikeuden lakanneeksi.
31 §
Pakkolupa
Jos rekisteröidyn lajikkeen lisäysaineistoa ei tuoteta markkinoille yleisen edun kannalta
kohtuullisin ehdoin ja elintarvikehuollon yleisiin tarpeisiin nähden riittävästi, voi se, joka
haluaa käyttää lajiketta ammattimaisesti Suomessa, saada siihen pakkoluvan, jollei
kasvinjalostajanoikeuden haltijan menettelyyn ole hyväksyttävää syytä. Pakkolupa sisältää
myös oikeuden saada kasvinjalostajanoikeuden haltijalta tarpeellinen määrä lajikkeen
lisäysaineistoa.
Pakkolupa voidaan myöntää vain sille, jolla katsotaan olevan edellytykset hyväksyttävällä
tavalla ja pakkoluvassa määrättävillä ehdoilla käyttää hyväksi kasvinjalostajanoikeuden
kohteena olevaa lajiketta. Pakkolupa ei estä kasvinjalostajanoikeuden haltijaa itse käyttämästä
oikeuttaan tai antamasta lajikkeen käyttölupaa.
Pakkoluvan myöntää tuomioistuin, joka määrää, missä laajuudessa suojattua lajiketta saa
käyttää, sekä vahvistaa vastikkeen ja muut pakkoluvan ehdot. Tuomioistuin voi
kasvinjalostajanoikeuden haltijan vaatimuksesta kumota pakkoluvan tai vahvistaa sille uudet
ehdot, jos oleellisesti muuttuneet olosuhteet sitä edellyttävät.
32 §
Vastavuoroinen pakkolupa
Jos bioteknologisen keksinnön patentin haltija ei voi hyödyntää patenttia loukkaamatta
lajiketta koskevaa aiempaa kasvinjalostajanoikeutta, hän voi hakea asianmukaista korvausta
vastaan pakkolupaa tuomioistuimelta kyseisen oikeuden suojaaman lajikkeen muulla kuin
yksinoikeudella tapahtuvaa käyttöä varten. Jos patentin haltijalle myönnetään tällainen
pakkolupa, kasvinjalostajanoikeuden haltijalla on tällöin oikeus saada kohtuullisin ehdoin
vastavuoroinen lupa käyttää suojattua keksintöä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan hakijan on osoitettava, että hän ei ole onnistunut
sopimusteitse saamaan lupaa kasvinjalostajanoikeuden haltijalta ja että keksintö edustaa
huomattavaa teknistä kehitystä, johon liittyy huomattava taloudellinen etu suojattuun
lajikkeeseen nähden.
Patenttilaissa (550/1967) säädetään kasvinjalostajan oikeudesta saada pakkolupa käyttää
patentilla suojattua keksintöä.
8 luku
Yksityisoikeudellinen suoja
33 §
Loukkauksen estäminen
Jos joku loukkaa kasvinjalostajanoikeuden tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kieltää
häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.
34 §
Keskeyttämismääräys välittäjälle
Tuomioistuin voi 33 §:ssä tarkoitettua kannetta käsitellessään kasvinjalostajanoikeuden
haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän
taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään
kasvinjalostajanoikeutta loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida
pitää kohtuuttomana ottaen huomioon kasvinjalostajanoikeuden väitetyn loukkaajan,
välittäjän ja kasvinjalostajanoikeuden haltijan oikeudet.
Ennen 33 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista tuomioistuin voi kasvinjalostajanoikeuden
haltijan vaatimuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa
mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että oikeudenhaltijan oikeuksien toteutuminen
muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on
haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan kasvinjalostajanoikeutta, tilaisuus
tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa
postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. Asian käsittelyyn sovelletaan muutoin,
mitä oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa säädetään.
Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen
väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii.
Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen
antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on
kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai
peruutetaanko se.
Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta
lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa
ulosottomiehelle ulosottokaaren (705/2007) 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun vakuuden, jollei
oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:stä muuta johdu. Tämän pykälän 2 tai 3 momentin nojalla
annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 33 §:ssä tarkoitettua kannetta nosteta kuukauden
kuluessa määräyksen antamisesta.
Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin
väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa
aiheutuneet kulut, jos 33 §:ssä tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos
asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt
saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin
nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista
koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä
säädetään.
35 §
Vahvistuskanne
Kasvinjalostajanoikeuden haltija tai se, jolla käyttö tai pakkoluvan perusteella on oikeus
käyttää hyväksi kasvinjalostajanoikeuden nojalla suojattua lajiketta, voi ajaa
vahvistuskannetta siitä, nauttiiko hän myönnetyn kasvinjalostajanoikeuden perusteella suojaa
toista vastaan, jos asia on epäselvä ja siitä aiheutuu hänelle haittaa.
Joka käyttää tai aikoo käyttää hyväksi kasvinjalostajanoikeuden perusteella suojattua lajiketta,
voi samoilla ehdoilla ajaa kasvinjalostajanoikeuden haltijaa vastaan vahvistuskannetta siitä,
onko myönnetyn kasvinjalostajanoikeuden johdosta olemassa este sanotulle toiminnalle.
36 §
Hyvitys ja vahingonkorvaus
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta loukkaa kasvinjalostajanoikeutta tai 24 §:n 3 momentin
säännöstä lajikenimen käyttämisestä, on velvollinen suorittamaan kasvinjalostajanoikeuden
haltijalle kohtuullisen hyvityksen lajikkeen hyväksikäyttämisestä ja korvaamaan vahingon,
joka loukkauksesta aiheutuu. Jos huolimattomuus on vähäinen, vahingonkorvausta voidaan
sovitella.
Jos kasvinjalostajanoikeuden loukkaus tai lajikenimen käyttämistä tarkoittavan 24 §:n 3
momentin loukkaus ei ole tahallinen tai tehty huolimattomuudesta, loukkaaja on velvollinen
suorittamaan kohtuullisen hyvityksen lajikkeen hyväksikäyttämisestä.
Kasvinjalostajanoikeuden loukkauksen tai lajikenimen käyttämistä tarkoittavan 24 §:n 3
momentin loukkauksen perusteella voidaan hyvitystä ja korvausta vahingosta vaatia
ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireillepanoa.
Jos kasvinjalostajanoikeus on lainvoiman saaneella tuomiolla julistettu mitättömäksi, hyvitys
tai vahingonkorvausvelvollisuutta ei ole.
Vahingonkorvauksesta on lisäksi voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974)
säädetään.
37 §
Viljelijän korvausvelvollisuus
Viljelijä, joka laiminlyö 6 §:ssä säädetyn velvoitteen, on velvollinen suorittamaan
kasvinjalostajanoikeuden haltijalle korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy yhteisön
kasvinjalostajanoikeuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 14 artiklan 3
kohdassa säädetyn maataloutta koskevan vapautuksen soveltamista koskevista säännöistä
komission asetuksen (EY) N:o 1768/95 mukaan.
38 §
Lajikkeen kasviaineiston palauttaminen
Tuomioistuin voi oikeudenloukkauksen kärsineen kanteesta, sen mukaan kuin on kohtuullista,
määrätä, että lajikkeen kasviaineisto, johon oikeudenloukkaus kohdistuu, on luovutettava
loukatulle lunastusta vastaan. Edellä sanottu ei koske sitä, joka vilpittömässä mielessä on
saanut lajikkeen kasviaineiston tai erityisen oikeuden siihen eikä itse ole loukannut
kasvinjalostajanoikeutta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu lajikkeen kasviaineisto saadaan ottaa takavarikkoon, jos
oikeudenloukkauksen kärsinyt on tehnyt vaatimuksen lajikkeen kasviaineiston
luovuttamiseksi sen mukaan kuin ulosottokaaressa säädetään.
39 §
Väliaikaisen suojan loukkaus
Jos joku muu kuin hakija käyttää ammattimaisesti hyväksi lajiketta ja lajikkeen lisäysaineistoa
14 §:ssä tarkoitettuna aikana, kasvinjalostajanoikeuden loukkausta koskevia säännöksiä on
sovellettava, jos kasvinjalostajanoikeus sittemmin myönnetään.
Väliaikaisen suojan aikana tapahtuneesta kasvinjalostajanoikeuden loukkauksesta ei voida
tuomita 9 luvussa tai rikoslain (39/1889) 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettua rangaistusta.
Vahinko, joka on syntynyt ennen 16 §:ssä tarkoitettua hakemuksen julkaisemista, voidaan
määrätä korvattavaksi ainoastaan 36 §:n 2 momentin mukaan.
Jos vahingonkorvauskanne pannaan vireille vuoden kuluessa kasvinjalostajanoikeuden
hyväksymisestä, ei 36 §:n 3 momentin säännöstä sovelleta.
40 §
Tuomion julkistaminen
Tuomioistuin voi kasvinjalostajanoikeuden loukkausta koskevassa riitaasiassa kantajan
vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat
siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on
todettu loukanneen kasvinjalostajanoikeutta. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä
on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä
tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja
laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.
Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten
enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole
julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa tuomion lainvoimaiseksi tulosta.
9 luku
Rangaistussäännökset
41 §
Kasvinjalostajanoikeuden loukkaus
Joka tahallaan rikkoo 4 §:ssä säädettyä yksinoikeutta, on tuomittava, jollei teko ole
rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena,
kasvinjalostajanoikeuden loukkaamisesta sakkoon.
42 §
Kasvinjalostajanoikeusrikkomus
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö 6 §:n 4 momentissa säädetyn
tietojenantovelvollisuutensa tai rikkoo 24 §:n 3 momentin säännöksiä lajikenimen
käyttämisestä, on tuomittava kasvinjalostajanoikeusrikkomuksesta sakkoon.
43 §
Suojattua lajiketta koskevien viljelytietojen väärinkäyttö
Kasvinjalostajanoikeuden haltija, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää 7
§:n nojalla luovutettuja tietoja vastoin 7 §:n 2 momentissa säädettyä käyttötarkoitusta tai
mainitun lainkohdan vastaisesti luovuttaa tietoja edelleen, on tuomittava suojattua lajiketta
koskevien viljelytietojen väärinkäytöstä sakkoon.
44 §
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 41―43 §:ssä tarkoitetusta rikkomuksesta, ellei asianomistaja
ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi.
10 luku
Erinäiset säännökset
45 §
Muutoksenhaku
Tämän lain nojalla annettuun Eviran päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto
oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
46 §
Oikeuspaikka
Laillinen tuomioistuin tämän lain nojalla käsiteltävissä asioissa on Helsingin käräjäoikeus.
47 §
Lausunnon pyytäminen
Kasvinjalostajanoikeutta koskevissa asioissa tuomioistuin voi pyytää Eviran lausunnon.
48 §
Perittävät maksut
Tämän lain mukaisista Eviran suoritteista peritään valtiolle maksuja valtion
maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjen perusteiden mukaan.
49 §
Kasvinjalostajanoikeuden hakijan ja haltijan asiamies
Jos kasvinjalostajanoikeuden hakijalla tai haltijalla ei ole kotipaikkaa Suomessa, hakijalla tai
haltijalla on oltava Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan
hakijaa tai haltijaa kaikissa kasvinjalostajanoikeutta koskevissa asioissa.
50 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Tällä lailla kumotaan 21 päivänä elokuuta 1992 annettu laki kasvinjalostajanoikeudesta
(789/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja Euroopan yhteisön myöntämän
kasvinjalostajanoikeuden yksityisoikeudellisesta ja julkisoikeudellisesta suojasta Suomessa 5
päivänä maaliskuuta 1999 annettu laki (239/1999).
Kumotun kasvinjalostajanoikeudesta annetun lain nojalla annetut säännökset ja määräykset
jäävät edelleen voimaan, kunnes tämän lain nojalla toisin säädetään.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin kasvinjalostajanoikeushakemuksiin ja niiden
perusteella myönnettäviin kasvinjalostajanoikeuksiin sekä kasvinjalostajanoikeuksiin, jotka
on myönnetty ennen lain voimaantuloa, sovelletaan tätä lakia.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevien kasvinjalostajanoikeuksien voimassaoloaika
pidentyy tämän lain mukaiseksi niiden hyväksymispäätöksestä lukien.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.
Jos muussa laissa viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen
kasvinjalostajanoikeudesta annettuun lakiin, sen asemasta sovelletaan tätä lakia.
HE 98/2009, MmVM 11/2009, EV 236/2009
Annettu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 19