Act on Competition Restrictions (480/1992), incl. amendment (318/2004) |
Chapter 1 General ProvisionsArticle 1(1) On the protection of sound and effective economic competition from harmful restrictive practices, what is provided in this Act shall be in force. (2) Upon application of this Act, special attention shall be paid to the interest of the consumers and the protection of the freedom of business undertakings to operate without unjustified barriers and restrictions. Article 1 a (318/2004)When a competition restriction may affect trade between the EU Member States, the provisions of Articles 81 and 82 of the EC Treaty shall apply. Article 2(1) This Act shall not apply to agreements or arrangements which concern the labour market. (447/1994) (2) This Act shall not apply to agreements, decisions or corresponding practices by agricultural producers or associations of producers concerning the primary production of agricultural products when they promote an increase in the productivity of agriculture, the effective operations of the market, the availability of foodstuffs and the achievement of reasonable consumer prices and a lower cost level. (908/1995) (3) The Act shall, however, apply to such practices referred to in paragraph (2), which, to a significant extent, prevent sound and effective competition in the agricultural product market, or lead to an abuse of dominant position. (447/1994) (4) Unless otherwise prescribed by the State Council, this Act shall not apply to a competition restriction which restrains economic competition outside of Finland insofar as it is not directed against Finnish customers. The State Council may prescribe that the Act be extended to cover a competition restriction felt abroad if so required by an agreement made with a foreign state, or if it is in the interests of Finland's foreign trade. (1529/2001) (5) The provision of paragraph (4) shall not apply to such measures taken by the Finnish Competition Authority which are covered elsewhere in the European Communities rules. (908/1995) Article 3(1) In the context of this Act, a business undertaking shall mean a natural person, or a private or public legal person, which professionally offers for sale, buys, sells, or otherwise obtains or delivers goods or services (product) in return for compensation. (2) A dominant position shall be deemed to be held by one or more business undertakings or an association of business undertakings, which, either within the entire country or within a given region, holds an exclusive right or other dominant position in a specified product market so as to significantly control the price level or terms of delivery of that product, or who, in some other corresponding manner, influence the competitive conditions on a given level of production or distribution. (318/2004) Chapter 2 On Competition RestrictionsArticle 4 (318/2004)(1) All agreements between business undertakings, decisions by associations of business undertakings and concerted practices by business undertakings which have as their object the significant prevention, restriction or distortion of competition or which result in the prevention, restriction or distortion of competition shall be prohibited. (2) In particular, agreements, decisions or practices which:
shall be prohibited. Article 5 (318/2004)The prohibitions listed under Article 4 shall not, however, apply to any agreement between business undertakings, any decision by associations of business undertakings or any concerted practice by business undertakings, or any category of agreements, decisions or concerted practices, which:
Article 6 (318/2004)Any abuse by one or more business undertakings or an association of business undertakings of a dominant position shall be prohibited. Abuse may, in particular, consist in:
Article 7 (318/2004)(1) A business undertaking or an association of business undertakings which infringes the provisions of Articles 4 or 6 or Articles 81 or 82 of the EC Treaty shall be fined (a competition infringement fine), unless the conduct shall be deemed to be minor or the imposition of the fine is otherwise unjustified in respect to safeguarding competition. (2) In fixing the amount of the fine, regard shall be had to the gravity, extent and duration of the competition restriction. The amount shall not exceed 10 per cent of the total turnover of the business undertaking or an association of business undertakings concerned in the preceding year. (3) The fine shall be imposed by the Market Court upon the proposal of the Finnish Competition Authority. The payment shall be paid to the State. Article 8 (318/2004)The Market Court may reduce the fine imposed on a business undertaking or an association of business undertakings under Article 7 or may not impose any fine if the business undertaking or an association of business undertakings has considerably assisted the Finnish Competition Authority in the investigation of a competition restriction. Article 9 (318/2004)(1) The Finnish Competition Authority may not make a proposal on the imposition of a fine to the Market Court in the case of a competition restriction between competitors under Article 4 or Article 81 of the EC Treaty whereby prices shall be fixed when selling to third parties, production shall be limited and markets, customers or sources of supply shall be shared if the business undertaking involved complies with all of the following:
(2) The Finnish Competition Authority shall issue a separate decision on whether the business undertaking fulfils all the conditions listed under paragraph (1). This decision may not be separately appealed. Chapter 3 Provision of Information on Competition RestrictionsArticle 10(1) A business undertaking or association of business undertakings shall, at the request of the Finnish Competition Authority, provide the Authority with all the information and documents needed for the investigation of the content, purpose and impact of a competition restriction and clarifying the competitive conditions. (2) A business undertaking or an association of business undertakings shall, at the request of the Finnish Competition Authority, also provide the Authority with the necessary information and documents to enable it to determine whether the business undertaking or an association of business undertakings holds a dominant position. (3) The corresponding information and documents shall be provided to a State Provincial Office when it investigates competition restrictions or competitive conditions. (4) The information shall, whenever requested, be delivered in writing. Article 10a (400/2003)Submitting a confidential document to the Finnish Communications Regulatory Authority Notwithstanding what is prescribed in the Act on the Openness of Government Activities (621/1999), the Finnish Competition Authority has a right to submit to the Finnish Communications Regulatory Authority a confidential document, as defined by Article 24 of the Act, obtained or drafted by it in the process of carrying out the duties assigned to it in this Act, if this is necessary in order for the Regulatory Authority to attend to its duties. Article 10 b (318/2004)Article 30 of the Act on the Openness of Government Activities (621/1999) prescribes on the submitting of a confidential document in the possession of the Finnish Competition Authority to a foreign competition authority. Chapter 3 a Control of ConcentrationsArticle 11 (303/1998)(1) In the context of this Act, a concentration means
(2) The provisions on the control of concentrations shall not apply to internal arrangements within a group of companies referred to in paragraph (1). (3) A party to a concentration means the acquirer of control; the acquirer of business operations or a part thereof referred to in paragraph (1)(2); the object of control; the business operation or a part thereof referred to in paragraph (1)(2); an entity or foundation party to a merger referred to in paragraph (1)(3) and the founder of a joint venture referred to in paragraph (1)(4). Article 11 a (318/2004)(1) The provisions on the control of concentrations shall apply to a concentration where the combined turnover of the parties to the concentration exceeds 350 million euros and the turnover of a minimum of two parties derived from Finland exceeds 20 million euros. (2) In the context of this Act, turnover means:
The provisions on the control of concentrations shall not apply if the concentration falls within the scope of Council Regulation (EEC) No 4064/89 on the control of concentrations between undertakings, unless the Commission refers the concentration to the Finnish Competition Authority under Article 9 of the Regulation cited. (318/2004) Article 11 b (318/2004)(1) The turnover of the acquirer of control; the acquirer of business operations or a part thereof referred to in 11(1)(2); the acquiring entity or foundation in an absorption merger; the merging entity or foundation in a combination merger and the founder of a joint venture shall consist of
(2) The turnover of the object of the acquisition means
(3) The turnover of the object of the acquisition shall also consist of the turnover of the entity or foundation where the entity or foundation referred to in paragraph (2)(1) or paragraph (2)(3) exercises control. (4) Where business operations are acquired through two or more successive transactions, the turnover of the object of the acquisition shall mean the combined turnover related to the business operations acquired from the same entity or foundation during the two preceding years. (5) More specific instructions on the calculation of the turnover may be provided by the relevant Ministry. Article 11 c(1) A concentration shall be notified to the Finnish Competition Authority within a week from any of the following:
(2) A concentration, to which the provisions of Chapters 3, 16 or 16a of the Insurance Companies Act (1062/1979); Chapters 3 or 10 of the Act on Employment Pension Insurance Companies (354/1997); paragraph 2(3) of Chapter 1 or Chapter 14 of the Insurance Associations Act (1250/1987); Chapter 11 of the Pension Foundation Act (1774/1995) or Chapter 12 of the Insurance Fund Act (1164/1992) apply, shall be notified to the Finnish Competition Authority within a week after the parties to the concentration have been informed of the approval of the Insurance Supervisory Authority or of the Insurance Supervisory Authority's decision not to oppose the concentration. A notification is not necessary if the Insurance Supervisory Authority, to the extent prescribed in the Acts cited in the present paragraph, has requested a statement from the Finnish Competition Authority about the concentration and the Finnish Competition Authority has found in its statement that no impediment to the approval of the concentration exists. (91/1999) (3) Those obliged to notify the FCA are any or all of the following: the acquirer of control, the acquirer of business operations or a part thereof, the entities or foundations party to a merger and the founders of a joint venture. (303/1998) (4) More detailed information on the obligation to notify may be provided by the relevant Ministry. (303/1998) Article 11 d (1529/2001)(1) The Market Court may, upon the proposal of the Finnish Competition Authority, prohibit or order a concentration to be dissolved or attach conditions to the implementation of a concentration, if, as a result of such a concentration, a dominant position shall arise or be strengthened which significantly impedes competition in the Finnish markets or a substantial part thereof. (2) In addition to what is provided under paragraph (1), the Market Court may, upon the proposal of the Finnish Competition Authority, also prohibit a concentration in the electricity market as a result of which the combined share of the transmission operations of the parties to the concentration and the entities or facilities in such a relation to them as described under paragraph 11b(1)-(3) whereby the amount of electricity transmitted at 400 V in the transmission grid exceeds 25 per cent on a national level. (3) If the impediment to competition referred to in paragraph (1) or the harmful effects of the concentration referred to in paragraph (2) may be avoided by attaching conditions to the implementation of the concentration, instead of making a proposal, the Finnish Competition Authority shall negotiate and order such conditions to be followed. (4) To enforce such conditions, the Finnish Competition Authority may impose a conditional fine. The Market Court may impose a conditional fine to enforce a prohibition, injunction or condition. The Market Court shall order the payment of the fine. Article 11 e(1) The Finnish Competition Authority shall immediately examine the notification. During the initial stage, the Finnish Competition Authority shall decide whether further investigations are required. If the Finnish Competition Authority does not take a decision about commencing further proceedings within one month from the receipt of the notification, the concentration shall be considered approved. Time shall not start to run if the notification is significantly incomplete. (303/1998) (2) If the Finnish Competition Authority does not attach conditions or make a proposal to prohibit the concentration within three months from taking the decision to initiate further proceedings, the concentration shall be considered approved. The Market Court may suspend the above deadline by a maximum of two months. (1529/2001) (3) On the powers of investigation of the Finnish Competition Authority in concentration issues, what is prescribed in Articles 10, 20 and 25 shall apply. (303/1998) Article 11 f(1) The parties to the concentration shall not, prior to a final decision or other approval in the relevant concentration case, take measures to implement the concentration unless otherwise prescribed in the present Act or so ordered after an appraisal of the issue. (303/1998) (2) What is provided under paragraph (1), shall not prevent the implementation of a public bid referred to in Chapter 6, Article 1, of the Securities Market Act or the use of a redemption obligation under Chapter 6, Article 6(1) of the Act cited or the use of a redemption obligation or a right of redemption under Chapter 14, Article 19(1), of the Finnish Companies Act. (303/1998) (3) What is provided under paragraph (1) shall not prevent the granting of a permission to implement a merger. The implementation of a merger shall not be registered, however, prior to a final decision or other approval in a concentration issue. (303/1998) (4) What is provided under paragraph (3) shall also apply to the transfer of business operations referred to in the Act on Commercial Banks and Other Joint-Stock Credit Institutions (1501/2001), the Act on Co-operative Banks and Other Co-operative Credit Institutions (1504/2001) and the Savings Bank Act (1502/2001). (1512/2001) Article 11 g (318/2004)A business undertaking which fails to comply with the obligation to notify prescribed in Article 11c or implements a concentration in breach of Articles 11d or 11f shall be fined a penalty payment provided in Article 7, unless the conduct is deemed minor or the imposing of a fine otherwise unjustified with respect to safeguarding competition. Article 11 h (1529/2001)(1) Where the Finnish Competition Authority has proposed prohibiting a concentration, the Market Court shall issue its decision within three months from the making of the proposal. Otherwise the concentration shall be considered approved. (2) A prohibition against a concentration shall lapse unless the Market Court orders otherwise within one month from the making of the proposal or from the lodging of an appeal. Article 11 i(1) Upon application, the Finnish Competition Authority may lift a condition attached to the implementation of a concentration or mitigate it due to a significant change in market conditions or other substantial cause. (303/1998) (2) Notwithstanding a prior decision, the Market Court may, upon the proposal of the Finnish Competition Authority, prohibit or order a concentration to be dissolved or attach conditions to its implementation if the parties concerned have supplied false or misleading information which has had a substantial effect on the decision, or if the deal has been implemented in breach of Articles 11d or 11f. The parties to the concentration shall be informed of any proposal by the Finnish Competition Authority to re-open the case no later than one year from the final decision becoming effective or from the implementation of the concentration. (1529/2001) Chapter 4 Procedural provisionsArticle 12(1) The Finnish Competition Authority shall investigate competition restrictions and their effects. If the Finnish Competition Authority finds that a business undertaking or an association of business undertakings restrains competition in a manner referred to in Article 4 or 6 or Article 81 or 82 of the EC Treaty, it shall initiate the necessary proceedings to eliminate the competition restriction or its harmful effects. However, the Finnish Competition Authority may decide not to take action if, regardless of the competition restriction, competition in the said market can be deemed to be effective as a whole. (318/2004) (2) The State Provincial Offices shall investigate competition restrictions and their effects, and by order of the Finnish Competition Authority, shall initiate proceedings to eliminate them. (303/1998) (3) [Repealed by 318/2004] (4) [Repealed by 318/2004] Article 13 (318/2004)(1) If a competition restriction is prohibited under Article 4 or 6 or Article 81 or 82 of the EC Treaty, the Finnish Competition Authority may:
(2) The Finnish Competition Authority may propose a conditional fine to enforce the application of an injunction, prohibition or obligation referred to in paragraph (1). The decision to order the payment of the conditional fine shall be taken by the Market Court. (3) The Finnish Competition Authority may decide that the commitments shall be binding on the business undertakings or associations of business undertakings involved in an alleged competition restraint, if these commitments are such that they may eliminate the restrictive nature of the conduct. The Finnish Competition Authority may re-open the case if any fact on which the decision is based has significantly changed, if the undertakings concerned violate their commitments or if the decision has been based on insufficient, false or misleading information. (4) Pursuant to Article 29(2) of Council Regulation (EC) No 1/2003 on the implementation of the rules of competition laid down in Articles 81 and 82 of the Treaty, the Finnish Competition Authority may withdraw from an agreement, a decision by an association of business undertakings or a concerted practice the benefit of a Block Exemption within Finland, if it finds that the agreement, the decision by an association of business undertakings or the concerted practice to which the exemption Regulation applies has certain effects which are incompatible with Article 81(3) of the Treaty within Finland or a part thereof which has all the characteristics of a distinct geographic market. Article 14(1) If the application or implementation of a competition restriction shall be prevented at once, the Finnish Competition Authority may issue an interlocutory injunction to that effect. The Finnish Competition Authority may also temporarily oblige a business undertaking to deliver products to another undertaking on similar conditions as offered by the same business undertaking to other undertakings. (2) The Finnish Competition Authority shall make a decision on the principal issue or a proposal under Article 7(3) to the Market Court within 60 days from issuing an interlocutory injunction. Upon the Authority’s application made during that period, the Market Court may extend the time limit. If the Finnish Competition Authority fails to make a decision on the principal issue or fails to make a proposal by the time limit laid down, the injunction or obligation will lapse. (318/2004) (3) Prior to issuing an interlocutory injunction or an obligation, the Finnish Competition Authority shall grant the business undertaking or the association of business undertakings an opportunity to be heard unless the urgency of the matter or some other specific reason demands otherwise. (4) To enforce an injunction or an obligation, the Finnish Competition Authority may propose a conditional fine. The decision to impose the conditional fine shall be taken by the Market Court. (1529/2001) Article 15(1) A competition restriction issue shall be brought before the Market Court by the proposal referred to in Article 7(3) or Article 11d(1), an appeal referred to in Article 21(1) or an application referred to in Article 14(2) or Article 20a(1). The proposal, the appeal and the application shall be made in writing. (318/2004) (2) After the proposal or appeal referred to in paragraph (1) has arrived before the Market Court, the Chief Judge or a Market Court Judge shall conduct preliminary proceedings before the final proceedings to enable a prompt decision to be made, unless the matter shall be dismissed as inadmissible or dismissed at once as unfounded. (1529/2001) (3) During preliminary proceedings, a business undertaking or an association of business undertakings concerned shall be granted an opportunity to respond to the proposal either orally or in writing. A business undertaking which is the object of the restraint may also be heard. Preliminary proceedings may be closed even if the party concerned has not submitted the requested reply on the proposal. (1529/2001) (4) The Market Court may decide about granting the authorisation referred to in Article 20a without hearing the business undertaking or association of business undertakings concerned. (318/2004) Article 15 a (1529/2001)(1) The Market Court may oblige a party concerned to arrive before it and to produce its business correspondence, financial accounts, minutes and other documents clarifying the competition restriction. The obligation to produce documents does not concern business secrets of a technical nature. Unless the obligation to produce the requested documents is fulfilled or the party concerned fails to appear before the Court without a lawful impediment, the party concerned may be obliged to produce the documents or to appear before the Court under the threat of a fine. (2) The Administrative Judicial Procedure Act (586/1996) applies to the appraisal of the matter in other respects. There are separate provisions on the publicity of hearings and records. Article 16 [repealed by 318/2004]Article 17 (318/2004)(1) If a competition restriction is prohibited by Article 4 or 6 or Article 81 or 82 of the EC Treaty, the Market Court may impose a conditional fine to enforce the application of an injunction, prohibition or an obligation. (2) The Market Court shall order a conditional fine to be paid. (1529/2001) Chapter 5 Miscellaneous provisionsArticle 18 (318/2004)If a condition which is included in an agreement, statute, decision or other legal act or arrangement violates Article 4 or 6, or an injunction, prohibition or an obligation issued by the Market Court or by the Finnish Competition Authority, or an interlocutory injunction or an obligation issued by the Finnish Competition Authority, such a condition shall not be applied or implemented. Article 18 a(1) A business undertaking, which, either intentionally or negligently, violates the prohibitions prescribed in Article 4 or 6 or Article 81 or 82 of the EC Treaty, is obliged to compensate the damage caused to another business undertaking. The compensation for damage shall consist of compensation for the expenses, price difference, lost profits and other direct or indirect economic damage resulting from the competition restriction. (318/2004) (2) The compensation may be adjusted if a full compensation is considered unreasonably demanding in view of the nature and extent of the damage, the circumstances of the parties involved and other relevant issues. (303/1998) (3) The right for compensation shall expire if the action for damages has not been instituted within five years from the date that the business undertaking was informed or should have been informed of the occurrence of the damage. (303/1998) (4) During its proceedings regarding an action for damages, the court may request a statement from the Finnish Competition Authority. (303/1998) Article 19 [repealed by 318/2004]Article 19 a [repealed by 318/2004]Article 19 b [repealed by 318/2004]Article 20 (318/2004)(1) An authorised official of the Finnish Competition Authority and a State Provincial Office shall have the right to conduct an inspection in order to supervise compliance with this Act and any subsequent rules issued under it. The Finnish Competition Authority shall be obliged, at the request of the Commission of the European Communities, to conduct an inspection as prescribed in the rules of the European Communities. (2) The Finnish Competition Authority shall assist the Commission in conducting inspections as prescribed in the rules of the European Communities. (3) The business undertaking or an association of business undertakings shall, for the purpose of an inspection, allow an official referred to in paragraphs (1) and (2) to enter any business premises, storage areas, land and vehicles in their possession. The official conducting an inspection shall have the power to examine the books, financial accounts, computer files and other documents of a business undertaking or an association of business undertakings which may be relevant for ensuring compliance with the present Act and with any subsequent rules issued under it, and to take copies of the documents under investigation. (4) The official conducting an inspection shall have the right to request oral explanations on the spot and to make a record of the replies obtained. The official conducting an inspection shall also have the power to seal business premises and books or records for the period of the investigation, to the extent deemed necessary. (5) When needed, the police shall, upon request, provide official assistance in the conducting of an inspection referred to in paragraphs (1) and (2) or Article 20a, in a manner prescribed elsewhere in relevant provisions. Article 20 a (318/2004)(1) If the Commission of the European Communities has, under Article 21 of Council Regulation (EC) No 1/2003, ordered an inspection to be conducted in premises other than the ones referred to under Article 20, the Market Court shall, upon application by the Commission, grant an authorisation to conduct such an inspection. (2) The authorisation shall be sought for in advance. (3) The Market Court may prohibit an inspection if it would be arbitrary or excessive. In examining whether the inspection is arbitrary or excessive, the Market Court shall in particular pay attention to the gravity of the suspected infringement, the importance of the evidence sought, the involvement of the undertaking involved and the reasonable likelihood that business books and records relating to the subject matter of the inspection should be kept in the premises for which the authorisation is requested. Article 20 b (318/2004)(1) In conducting an inspection in premises other than the ones referred to under Article 20, the authorised official of the Commission of the European Communities, the Finnish Competition Authority and the State Provincial Office has the powers prescribed under Article 20, notwithstanding the powers prescribed under Article 20(4). (2) During the inspection, the Commission, the Finnish Competition Authority and the State Provincial Offices may use the assistance of other persons authorised by them. Article 21(1) A decision issued by the Finnish Competition Authority on the basis of this Act may be appealed to the Market Court in the order prescribed in the Administrative Judicial Procedure Act. A decision by the Finnish Competition Authority under Articles 11e(1) and 14(1) and the decision taken by the Finnish Competition Authority to conduct an inspection under Article 20 shall not be appealed. A decision adopted by the Finnish Competition Authority under Article 10 or 13 shall be followed, notwithstanding an appeal, unless the Market Court rules otherwise. (318/2004) (2) A decision by the Market Court under the present Act may be appealed to the Supreme Administrative Court in the order prescribed in the Administrative Judicial Procedure Act. A decision taken by the Market Court under Article 11e(2) or a decision on the extension of the time limit under Article 14(2) or the granting of an authorisation for an inspection under Article 20a shall not be appealed. The Market Court’s decision shall be followed, notwithstanding an appeal, unless the Supreme Administrative Court rules otherwise. (318/2004) (3) A decision on official assistance under Article 20(5) shall not be appealed. (1529/2001) (4) A penalty payment shall be implemented without a judgement or a decision in compliance with what is prescribed in the Act on the Recovery of Taxes and Charges through Execution (367/1961). (1529/2001) Article 22 (318/2004)A penalty payment shall not be imposed for violating the provisions under Articles 4 or 6 or Articles 81 or 82 of the EC Treaty, unless the issue has been referred to the Market Court within five years from the date of expiry of the competition restriction or from the date the Finnish Competition Authority has been informed of a competition restriction. Article 23The obligation to provide information as prescribed in Articles 10 and 11 preceding, and the obligation to produce documents as prescribed in Article 20(3) (1994/448), shall not apply to a business secret of a technical nature. Article 24 [repealed by 623/1999]Article 25 (1529/2001)The Finnish Competition Authority may impose a conditional fine to enforce the obligation to provide information or to produce documents referred to in Article 10, the obligation to notify and to provide information referred to in Article 11 and the obligations referred to in Article 20. The Market Court shall order a conditional fine to be paid. Article 26This Act is otherwise governed by what is prescribed on the imposing of conditional fines and ordering them to be paid under the Act on Conditional Fines (1113/1990). Article 27(1) A punishment for submitting false evidence to an authority is provided in Chapter 16, Article 8, of the Penal Code. (2) The Court shall, when handling a competition restriction infringement issue, grant the Finnish Competition Authority an opportunity to be heard. If deciding the issue requires special knowledge of competition matters, the Court may, on its own initiative or that of a party concerned, request a statement from the Market Court. (1529/2001) Article 28 [repealed by 623/1999]Article 29(1) More detailed provisions on the implementation of the present Act shall, when necessary, be issued under a Decree. (2) The Finnish Competition Authority may, when necessary, issue guidelines based on the Commission’s block exemption Regulations and guidelines to clarify its application procedure. The Finnish Competition Authority may in particular issue guidelines on the interpretation of the criterion of significance of Article 4 and the exception of Article 5. Article 30(1) This Act shall be effective from 1 September 1992. The provisions under Article 6 of the present Act shall not, however, be applied before six months have elapsed from its entry into force. (2) This Act shall repeal the Act on Competition Restrictions issued on 29 July 1988 (709/1988). (3) The decisions issued under the Act referred to in paragraph (2) shall continue to be effective. ------------------------------------------ The Act on the Amendment of the Act on Competition Restrictions (318/2004) became effective on 1 May 2004. The amended Act shall be applied to concentrations concluded following its entry into force. Any exemption or negative clearance applications lodged with the Finnish Competition Authority under the repealed Articles 19 and 19a lapsed when the Act entered into force. The immunity from fines under the repealed Article 19 b ceased as regards pending applications when the Act entered into force. The exemptions and negative clearance granted under the repealed Articles 19 and 19a expire on the date set in the exemption and negative clearance.
Translation: Jaana Aho, Finnish Competition Authority |
Laki kilpailunrajoituksista (480/1992), ml. muutossäädös 318/2004
Luku 1 Yleisiä säännöksiä Luku 2 Kilpailunrajoituksista Luku 3 Tietojenanto kilpailunrajoituksista Luku 3a Yrityskauppavalvonta Luku 4 Menettelytapasäännöksiä Luku 5 Erinäisiä säännöksiä
1 luku Yleisiä säännöksiä
1 §
Terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamisesta vahingollisilta kilpailunrajoituksilta on voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
Tätä lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon kuluttajien etu ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen vapauden turvaaminen perusteettomilta esteiltä ja rajoituksilta.
1 a §
Kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan säännöksiä.
2 §
Tätä lakia ei sovelleta sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita.
Tätä lakia ei sovelleta maataloustuottajien tai heidän yhteisönsä tekemiin, maataloustuotteiden alkutuotantoa koskeviin sopimuksiin, päätöksiin tai näihin rinnastettaviin menettelyihin silloin, kun ne edistävät maatalouden tuottavuuden lisäämistä, markkinoiden toimivuutta, elintarvikkeiden saatavuutta ja kohtuullisten kuluttajahintojen saavuttamista sekä alentavat kustannustasoa.
Lakia sovelletaan kuitenkin sellaisiin 2 momentissa tarkoitettuihin menettelyihin, jotka merkittävässä määrin estävät terveen ja toimivan kilpailun maataloustuotteiden
markkinoilla tai johtavat määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.
Ellei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä, tätä lakia ei sovelleta kilpailunrajoitukseen, joka rajoittaa taloudellista kilpailua Suomen ulkopuolella, siltä osin, kuin se ei kohdistu suomalaiseen asiakaspiiriin. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää lain soveltamisesta ulkomaita koskevaan kilpailunrajoitukseen, mikäli vieraan valtion kanssa tehty sopimus sitä edellyttää tai maan ulkomaankaupan etu sitä vaatii.
Mitä 4 momentissa säädetään, ei koske niitä kilpailuviraston toimenpiteitä, joista Euroopan yhteisöjen säädöksissä erikseen säädetään.
3 §
Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tässä laissa luonnollista henkilöä tai yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka ammattimaisesti pitää kaupan, ostaa, myy tai muutoin vastiketta vastaan hankkii tai luovuttaa tavaroita tai palveluksia (hyödyke).
Määräävä markkina-asema katsotaan olevan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.
2 luku Kilpailunrajoituksista
4 §
Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.
Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat: 1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja; 2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja; 3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä; 4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
5 §
Edellä 4 §:ssä säädetty kielto ei kuitenkaan koske sellaista elinkeinonharjoittajien välistä sopimusta, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätöstä tai elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistettua menettelytapaa, tai sellaista sopimusten, päätösten tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää, joka: 1) osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä; 2) jättää kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä; 3) ei aseta asianomaisille elinkeinonharjoittajille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi; ja 4) ei anna näille elinkeinonharjoittajille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia hyödykkeitä.
6 §
Yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti: 1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen; 2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi; 3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai 4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
7 §
Elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo 4 tai 6 §:n tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu (kilpailunrikkomismaksu), jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana.
Seuraamusmaksua määrättäessä on otettava huomioon kilpailunrajoituksen laatu ja laajuus sekä sen kestoaika. Maksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän edellisen vuoden liikevaihdosta.
Seuraamusmaksun määrää kilpailuviraston esityksestä markkinaoikeus. Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle.
8 §
Markkinaoikeus voi alentaa elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle 7 §:n nojalla määrättävää seuraamusmaksua tai jättää seuraamusmaksun määräämättä, jos elinkeinonharjoittaja tai näiden yhteenliittymä on merkittävästi avustanut kilpailuvirastoa kilpailunrajoituksen selvittämisessä.
9 §
Kilpailuvirasto ei tee markkinaoikeudelle esitystä seuraamusmaksun määräämiseksi, kun on kyse sellaisesta 4 §:ssä tai EY:n perustamissopimuksen 81 artiklassa tarkoitetusta kilpailijoiden välisestä kilpailunrajoituksesta, jolla vahvistetaan hintoja myytäessä tuotteita kolmansille, rajoitetaan tuotantoa tai myyntiä taikka jaetaan markkinoita, asiakkaita tai hankintalähteitä, jos tällaiseen kilpailunrajoitukseen osallinen elinkeinonharjoittaja: 1) antaa kilpailunrajoituksesta kilpailuvirastolle tietoja, joiden perusteella kilpailuvirasto voi puuttua kilpailunrajoitukseen; 2) antaa 1 kohdassa mainitut tiedot ennen kuin kilpailuvirasto on saanut tiedot muuta kautta; 3) toimittaa kilpailuvirastolle kaikki hallussaan olevat tiedot ja asiakirjat; 4) toimii yhteistyössä kilpailuviraston kanssa koko kilpailunrajoituksen selvittämisen ajan; ja 5) on lopettanut tai lopettaa heti 1 kohdassa tarkoitetut tiedot annettuaan osallistumisensa kilpailunrajoitukseen.
Kilpailuvirasto antaa erillisen päätöksen siitä, täyttääkö elinkeinonharjoittaja kaikki 1 momentissa mainitut edellytykset. Tähän päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.
3 luku Tietojenanto kilpailunrajoituksista
10 §
Elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä on velvollinen kilpailuviraston kehotuksesta antamaan tälle kaikki kilpailunrajoituksen sisällön, tarkoituksen ja vaikutuksen sekä kilpailuolosuhteiden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat.
Elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän on myös annettava
kilpailuviraston kehotuksesta tietoja ja asiakirjoja sen selvittämiseksi, onko elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä määräävä markkina- asema.
Vastaavat tiedot ja asiakirjat on annettava lääninhallitukselle sen selvittäessä kilpailunrajoituksia tai kilpailuolosuhteita.
Tiedot on niin vaadittaessa annettava kirjallisena.
10 a §
Salassa pidettävän asiakirjan luovuttaminen Viestintävirastolle
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, Kilpailuvirastolla on oikeus luovuttaa tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamisen yhteydessä saamansa tai laatimansa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä tarkoitettu salassa pidettävä asiakirja Viestintävirastolle, jos se on Viestintäviraston tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä.
10 b §
Kilpailuviraston hallussa olevan salassa pidettävän asiakirjan luovuttamisesta ulkomaiselle kilpailuviranomaiselle säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 30 §:ssä.
3 a luku Yrityskauppavalvonta
11 §
Yrityskaupalla tarkoitetaan tässä laissa: 1) osakeyhtiölain (734/1978) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun määräysvallan tai vastaavan tosiasiallisen määräysvallan hankkimista (määräysvalta ); 2) elinkeinonharjoittajan koko liiketoiminnan tai sen osan hankkimista; 3) sulautumista; sekä 4) sellaisen yhteisyrityksen perustamista, joka huolehtii pysyvästi kaikista itsenäiselle yritykselle kuuluvista tehtävistä.
Säännöksiä yrityskauppavalvonnasta ei sovelleta 1 momentissa tarkoitettuun konsernin sisäiseen järjestelyyn.
Yrityskaupan osapuolella tarkoitetaan määräysvallan hankkijaa, 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan tai sen osan hankkijaa, määräysvallan kohdetta, 1 momentin 2
kohdassa tarkoitettua liiketoimintaa tai sen osaa, 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun sulautumiseen osallistuvaa yhteisöä tai säätiötä sekä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yhteisyrityksen perustajaa.
11 a §
Säännöksiä yrityskauppavalvonnasta sovelletaan yrityskauppaan, jossa yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 350 miljoonaa euroa ja jossa vähintään kahden yrityskaupan osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 20 miljoonaa euroa.
Mitä tässä laissa säädetään liikevaihdosta, koskee: 1) niiden luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja muiden rahoituslaitosten, joihin sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 9 luvun säännöksiä, mainitun lain mukaisesti laaditun tuloslaskelman mukaisten tuottoerien yhteenlaskettua määrää lukuun ottamatta satunnaisia tuottoja; sekä 2) vakuutus- ja eläkelaitosten kokonaisvakuutusmaksutuloa tai, kun kysymys on eläkesäätiöistä, maksutuloa.
Säännöksiä yrityskauppavalvonnasta ei sovelleta, jos yrityskauppa kuuluu yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 soveltamisalaan, paitsi jos komissio siirtää yrityskeskittymän kilpailuviraston käsiteltäväksi mainitun asetuksen 9 artiklan nojalla.
11 b §
Määräysvallan hankkijan, 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan tai sen osan hankkijan, absorptiosulautumisessa vastaanottavan yhteisön tai säätiön, kombinaatiosulautumisessa sulautuvan yhteisön tai säätiön ja yhteisyrityksen perustajan liikevaihtoon luetaan: 1) sellaisen yhteisön ja säätiön liikevaihto, joka käyttää siinä määräysvaltaa; 2) sellaisen yhteisön ja säätiön liikevaihto, jossa se käyttää määräysvaltaa; 3) sellaisen yhteisön ja säätiön liikevaihto, jossa 1 kohdassa tarkoitettu yhteisö tai säätiö käyttää määräysvaltaa; sekä 4) sellaisen yhteisön ja säätiön liikevaihto, jossa määräysvaltaa käyttää sama luonnollinen henkilö kuin johdantokappaleessa mainitussa yhteisössä tai säätiössä.
Hankinnan kohteen liikevaihtona pidetään: 1) sen yhteisön tai säätiön liikevaihtoa, josta hankitaan määräysvalta; 2) 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun liiketoimintaan tai sen osaan liittyvää liikevaihtoa; tai 3) absorptiosulautumisessa sulautuvan yhteisön tai säätiön liikevaihtoa.
Hankinnan kohteen liikevaihtoon luetaan myös sen yhteisön tai säätiön liikevaihto, jossa
2 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettu yhteisö tai säätiö käyttää määräysvaltaa.
Jos liiketoimintaa hankitaan useammassa erässä, hankinnan kohteen liikevaihtona pidetään hankintaa edeltävän kahden vuoden aikana samalta yhteisöltä tai säätiöltä hankittuun liiketoimintaan liittyvää yhteenlaskettua liikevaihtoa.
Liikevaihdon laskemisesta antaa tarkempia säännöksiä asianomainen ministeriö.
11 c §
Yrityskaupasta on ilmoitettava kilpailuvirastolle viikon kuluessa: 1) määräysvallan hankkimisesta; 2) 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan tai sen osan hankkimisesta; 3) arvopaperimarkkinalain (495/1989) 6 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta ostotarjouksen julkistamisesta; 4) siitä, kun sulautumisesta on sulautumiseen osallisissa yhteisöissä päätetty; tai 5) siitä, kun yhteisyrityksen perustamisesta on perustamiskokouksessa päätetty.
Yrityskaupasta, johon sovelletaan työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 3 tai 10 luvun säännöksiä, vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 1 luvun 2 §:n 3 momentin tai 14 luvun säännöksiä, eläkesäätiölain (1774/1995) 11 luvun säännöksiä tai vakuutuskassalain (1164/1992) 12 luvun säännöksiä, on ilmoitettava Kilpailuvirastolle viikon kuluessa siitä, kun yrityskaupan osapuolet ovat saaneet tiedon Vakuutusvalvontaviraston suostumuksesta tai siitä, ettei Vakuutusvalvontavirasto vastusta yrityskauppaa. Ilmoitusta yrityskaupasta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos Vakuutusvalvontavirasto, sen mukaan kuin tässä momentissa mainituissa laeissa säädetään, on pyytänyt yrityskaupasta Kilpailuviraston lausunnon ja Kilpailuvirasto on lausunnossaan katsonut, ettei estettä kaupan hyväksymiselle ole.
Ilmoitusvelvollisia ovat määräysvallan hankkija, liiketoiminnan tai sen osan hankkija, sulautumiseen osallistuvat yhteisöt tai säätiöt ja yhteisyrityksen perustajat.
Ilmoitusvelvollisuudesta antaa tarkempia säännöksiä asianomainen ministeriö.
11 d §
Markkinaoikeus voi kilpailuviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa yrityskaupan toteuttamiselle ehtoja, jos sen seurauksena syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Markkinaoikeus voi kilpailuviraston esityksestä kieltää 1 momentissa mainitun lisäksi myös sellaisen sähkömarkkinoilla tapahtuvan yrityskaupan, jonka seurauksena yrityskaupan osapuolten ja niihin 11 b §:n 1–3 momentin mukaisessa suhteessa olevien
jakeluverkkotoimintaa harjoittavien yhteisöjen tai laitosten yhteenlaskettu siirtoliiketoiminnan osuus 400 voltin jännitteellä jakeluverkossa siirretystä sähkön määrästä ylittää valtakunnallisesti 25 prosenttia.
Jos 1 momentissa tarkoitettu kilpailun estyminen tai 2 momentissa tarkoitetun yrityskaupan haitalliset vaikutukset voidaan välttää asettamalla yrityskaupan toteuttamiselle ehtoja, kilpailuviraston tulee esityksen tekemisen sijasta neuvotella ja määrätä noudatettavaksi tällaiset ehdot.
Kilpailuvirasto voi asettaa ehdon tehosteeksi uhkasakon. Markkinaoikeus voi asettaa kiellon, määräyksen tai ehdon tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määrää maksettavaksi markkinaoikeus.
11 e §
Kilpailuvirasto tutkii yrityskauppaa koskevan ilmoituksen välittömästi. Ensi vaiheessa kilpailuvirasto ratkaisee, onko asiassa ryhdyttävä jatkoselvitykseen. Jos kilpailuvirasto ei anna päätöstä jatkoselvitykseen ryhtymisestä kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, yrityskaupan katsotaan tulleen hyväksytyksi. Määräaika ei ala kulua, jos ilmoitus on olennaisesti puutteellinen.
Jollei kilpailuvirasto aseta ehtoja tai tee esitystä yrityskaupan kieltämisestä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kilpailuvirasto päätti jatkoselvitykseen ryhtymisestä, yrityskaupan katsotaan tulleen hyväksytyksi. Markkinaoikeus voi pidentää määräaikaa enintään kahdella kuukaudella.
Kilpailuviraston tutkintavaltuuksista sen käsitellessä yrityskauppavalvontaa koskevia asioita on voimassa, mitä 10, 20 ja 25 §:ssä säädetään.
11 f §
Osapuolet eivät saa ryhtyä toimenpiteisiin yrityskaupan toteuttamiseksi, ellei tässä laissa toisin säädetä tai asian käsittelyssä toisin määrätä, ennen kuin yrityskauppaa koskevassa asiassa on annettu lopullinen päätös tai kaupan katsotaan tulleen muutoin hyväksytyksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä arvopaperimarkkinalain 6 luvun 1 §:ssä tarkoitetun julkisen ostotarjouksen toteuttamista tai arvopaperimarkkinalain 6 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun lunastusvelvollisuuden tai osakeyhtiölain 14 luvun 19 §:n 1 momentin mukaisen lunastusvelvollisuuden tai -oikeuden käyttämistä.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä sulautumisen täytäntöönpanoluvan myöntämistä. Sulautumisen täytäntöönpanoa ei kuitenkaan saa rekisteröidä ennen kuin yrityskauppaa koskevassa asiassa on annettu lopullinen päätös tai kaupan katsotaan tulleen muutoin
hyväksytyksi.
Mitä edellä 3 momentissa säädetään, sovelletaan myös liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1501/2001), osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1504/2001) sekä säästöpankkilaissa (1502/2001) tarkoitettuun liiketoiminnan luovutukseen.
11 g §
Elinkeinonharjoittajalle, joka jättää täyttämättä 11 c §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tai joka panee yrityskaupan täytäntöön 11 d tai 11 f §:n vastaisesti, määrätään 7 §:ssä säädetty seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.
11 h §
Markkinaoikeuden tulee antaa päätöksensä asiassa, jossa kilpailuvirasto on esittänyt yrityskaupan kieltämistä, kolmen kuukauden kuluessa esityksen tekemisestä. Muutoin yrityskaupan katsotaan tulleen hyväksytyksi.
Yrityskaupan täytäntöönpanokielto raukeaa, jollei markkinaoikeus kuukauden kuluessa esityksen tekemisestä tai valituksen vireilletulosta toisin määrää.
11 i §
Kilpailuvirasto voi hakemuksesta poistaa yrityskaupan toteuttamiselle asetetun ehdon tai lieventää sitä markkinaolosuhteiden olennaisen muutoksen tai muun painavan syyn johdosta.
Aikaisemman päätöksen estämättä markkinaoikeus voi kilpailuviraston esityksestä kieltää yrityskaupan tai määrätä sen purettavaksi tai asettaa sen toteuttamiselle ehtoja, jos kaupan osapuolet ovat antaneet virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on ollut olennainen vaikutus asian ratkaisuun, tai jos kauppa on pantu täytäntöön 11 d tai 11 f §:n vastaisesti. Edellytyksenä on lisäksi, että uutta käsittelyä koskeva kilpailuviraston esitys annetaan kaupan osapuolille tiedoksi viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman tai kun yrityskauppa pantiin täytäntöön.
4 luku Menettelytapasäännöksiä
12 §
Kilpailuvirasto selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Jos kilpailuvirasto katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua 4 tai 6 §:ssä taikka EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla, sen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Kilpailuvirasto voi kuitenkin olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituksesta huolimatta kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kokonaisuudessaan pitää toimivana.
Lääninhallitus selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia sekä kilpailuviraston toimeksiannosta ryhtyy toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi.
13 §
Jos kilpailunrajoitus on kielletty 4 tai 6 §:ssä taikka EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklassa, kilpailuvirasto voi: 1) määrätä elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän lopettamaan 4 tai 6 §:ssä taikka EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklassa kielletyn menettelyn; ja 2) velvoittaa elinkeinonharjoittajan toimittamaan hyödykkeen toiselle elinkeinonharjoittajalle vastaavanlaisilla ehdoilla kuin hän tarjoaa niitä muille vastaavassa asemassa oleville elinkeinonharjoittajille.
Kilpailuvirasto voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun määräyksen, kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus.
Kilpailuvirasto voi päätöksellään määrätä epäiltyyn kilpailunrajoitukseen osallistuneiden elinkeinonharjoittajien tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien esittämät sitoumukset näitä elinkeinonharjoittajia velvoittaviksi, jos sitoumuksilla voidaan poistaa toiminnan kilpailua rajoittava luonne. Kilpailuvirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväkseen, jos jokin päätöksen perusteena oleva tosiseikka on muuttunut olennaisesti, jos asianosaiset elinkeinonharjoittajat rikkovat sitoumuksiaan tai jos päätös on perustunut osapuolten toimittamiin puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin.
Kilpailuvirasto voi perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti peruuttaa sopimukselta, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätökseltä tai yhdenmukaistetulta menettelytavalta komission ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisen edun Suomen alueella, jos sopimuksella, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätöksellä tai yhdenmukaistetulla me- nettelytavalla on EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan kanssa ristiriidassa olevia vaikutuksia Suomen alueella tai sellaisella osalla Suomen aluetta, joka täyttää kaikki erillisten maantieteellisten markkinoiden tunnuspiirteet.
14 §
Jos kilpailunrajoituksen soveltaminen tai toimeenpaneminen on tarpeen estää välittömästi, kilpailuvirasto voi antaa väliaikaisesti tätä tarkoittavan kiellon. Kilpailuvirasto voi myös väliaikaisesti velvoittaa elinkeinonharjoittajan toimittamaan hyödykkeitä toiselle elinkeinonharjoittajalle vastaavanlaisilla ehdoilla kuin hän tarjoaa niitä muille elinkeinonharjoittajille.
Kilpailuviraston on tehtävä pääasiaa koskeva päätöksensä tai 7 §:n 3 momentin mukainen esitys markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämisestä 60 päivän kuluessa väliaikaismääräyksen antamisesta. Markkinaoikeus voi kilpailuviraston edellä tarkoitettuna määräaikana tekemästä hakemuksesta pidentää tätä aikaa. Jos kilpailuvirasto ei tee pääasiaa koskevaa päätöstä tai esitystä säädetyssä määräajassa, kielto tai velvoite raukeaa.
Ennen kuin kilpailuvirasto antaa väliaikaisen kiellon tai velvoitteen, sen on varattava elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syystä muuta johdu.
Kilpailuvirasto voi asettaa määräämänsä kiellon tai velvoitteen tehosteeksi uhkasakon. Kysymyksen uhkasakon tuomitsemisesta ratkaisee markkinaoikeus.
15 §
Kilpailunrajoitusta koskeva asia tulee vireille markkinaoikeudessa 7 §:n 3 momentissa tai 11 d §:n 1 momentissa tarkoitetulla esityksellä, 21 §:n 1 momentissa tarkoitetulla valituksella taikka 14 §:n 2 momentissa tai 20 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla hakemuksella. Esitys, valitus ja hakemus on tehtävä kirjallisesti.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun esityksen tai valituksen saavuttua markkinaoikeuteen asia on ennen käsittelyä valmisteltava markkinaoikeuden ylituomarin tai markkinaoikeustuomarin johdolla niin, että se voidaan viipymättä ratkaista. Valmistelu ei ole tarpeen, jos esitys jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana.
Asiaa valmisteltaessa on varattava sille elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle, jota esitys koskee, tilaisuus suullisesti tai kirjallisesti vastata esitykseen. Esityksen johdosta voidaan myös kuulla elinkeinonharjoittajaa, johon kilpailunrajoitus kohdistuu. Valmistelu voidaan päättää, vaikka asianosainen ei ole antanut pyydettyä vastausta esityksen johdosta.
Markkinaoikeus voi päättää 20 a §:ssä tarkoitetun luvan myöntämisestä ilman asianosaisen elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän kuulemista.
15 a §
Markkinaoikeus voi velvoittaa asianomaisen saapumaan istuntoon sekä esittämään liikekirjeenvaihtonsa, kirjanpitonsa, pöytäkirjansa ja muut kilpailunrajoitusta selventävät asiakirjat. Asiakirjojen esittämisvelvollisuus ei koske teknisluonteisia ammattisalaisuuksia. Jos velvollisuutta esittää asiakirjat ei täytetä tai asianosainen jää ilman laillista estettä saapumatta istuntoon, asianosainen voidaan sakon uhalla velvoittaa esittämään asiakirjat tai saapumaan istuntoon.
Asian käsittelyyn ja selvittämiseen sovelletaan muutoin hallintolainkäyttölakia (586/1996). Käsittelyn ja asiakirjojen julkisuudesta säädetään erikseen.
16 §
(kumottu)
17 §
Jos kilpailunrajoitus on kielletty 4 tai 6 §:ssä taikka EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklassa, markkinaoikeus voi asettaa sitä koskevan määräyksen, kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.
Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus.
5 luku Erinäisiä säännöksiä
18 §
Sopimukseen, sääntömääräykseen, päätökseen tai muuhun oikeustoimeen tai järjestelyyn sisältyvää ehtoa, joka on 4 tai 6 §:n tai markkinaoikeuden taikka kilpailuviraston antaman määräyksen, kiellon tai velvoitteen taikka kilpailuviraston antaman väliaikaisen kiellon tai velvoitteen vastainen, ei saa soveltaa tai panna täytäntöön.
18 a §
Elinkeinonharjoittaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 4 tai 6 §:ssä tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklassa säädettyä kieltoa, on velvollinen korvaamaan toiselle elinkeinonharjoittajalle aiheuttamansa vahingon. Vahingonkorvaus käsittää korvauksen kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta sekä muusta välittömästä tai välillisestä taloudellisesta vahingosta, joka kilpailunrajoituksesta on aiheutunut.
Korvausta voidaan sovitella, jos täysi korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman
raskaaksi rikkomuksen laatu, vahingon laajuus, osapuolten olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen.
Oikeus korvaukseen vanhenee, jollei korvauskannetta ole pantu vireille viiden vuoden kuluessa siitä, kun elinkeinonharjoittaja sai tiedon tai hänen olisi pitänyt saada tieto vahingon ilmenemisestä.
Käsitellessään 1 momentissa tarkoitettua korvauskannetta tuomioistuin voi pyytää kilpailuviraston lausunnon.
19 §
(kumottu)
19 a §
(kumottu)
19 b §
(kumottu)
20 §
Kilpailuviraston ja lääninhallituksen asianomaisella virkamiehellä on oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus. Kilpailuvirastolla on velvollisuus Euroopan yhteisöjen komission pyynnöstä toimittaa tarkastus siten kuin Euroopan yhteisöjen säädöksissä säädetään.
Kilpailuvirasto avustaa komissiota tarkastusten suorittamisessa siten kuin niistä säädetään Euroopan yhteisöjen säädöksissä.
Elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän on tarkastusta varten päästettävä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu virkamies hallinnassaan oleviin liike- ja varastotiloihin, maa-alueille ja kulkuneuvoihin. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus tutkia elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän liikekirjeenvaihto, kirjanpito, tietojenkäsittelyn tallenteet ja muut asiakirjat, joilla voi olla merkitystä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnassa, ja ottaa niistä jäljennöksiä.
Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus vaatia suullisia selvityksiä paikalla ja tallentaa saamansa vastaukset. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on myös oikeus sinetöidä tiloja tai kirjanpitoa ja asiakirjoja siksi ajaksi ja siltä osin kuin on tarpeen
tarkastuksen toimittamiseksi.
Poliisin tulee tarvittaessa pyynnöstä antaa virka-apua 1 ja 2 momentissa tai 20 a §:ssä tarkoitetun tarkastuksen toimittamiseksi siten kuin siitä erikseen säädetään.
20 a §
Jos Euroopan yhteisöjen komissio on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 21 artiklan mukaisesti määrännyt tarkastuksen tehtäväksi muissa kuin 20 §:ssä tarkoitetuissa tiloissa, markkinaoikeus antaa komission hakemuksesta luvan tarkastuksen toimittamiseen.
Lupa on haettava etukäteen.
Markkinaoikeus voi kieltää tarkastuksen, jos tarkastus olisi mielivaltainen tai liiallinen. Tutkiessaan, onko tarkastus mielivaltainen tai liiallinen, markkinaoikeus ottaa huomioon erityisesti epäillyn kilpailunrajoituksen vakavuuden, etsittyjen todisteiden tärkeyden, asianomaisen yrityksen osallisuuden sekä sen, onko kohtuullisen todennäköistä, että tarkastuksen kohdetta koskevia kirjanpito- ja liikeasiakirjoja säilytetään tiloissa, joihin lupaa pyydetään.
20 b §
Toimittaessaan tarkastusta muissa kuin 20 §:ssä tarkoitetuissa tiloissa Euroopan yhteisöjen komission, kilpailuviraston ja lääninhallituksen virkamiehellä on edellä 20 §:ssä säädetyt toimivaltuudet lukuun ottamatta kuitenkaan 20 §:n 4 momentissa säädettyjä toimivaltuuksia.
Komissio, kilpailuvirasto ja lääninhallitukset voivat tarkastuksessa käyttää apunaan muita valtuuttamiaan henkilöitä.
21 §
Kilpailuviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Kilpailuviraston 11 e §:n 1 momentin tai 14 §:n 1 momentin nojalla antamaan päätökseen ja päätökseen toimittaa 20 §:ssä tarkoitettu tarkastus ei saa hakea muutosta valittamalla. Kilpailuviraston 10 tai 13 §:n nojalla antamaa päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei markkinaoikeus toisin määrää.
Markkinaoikeuden tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Markkinaoikeuden 11 e §:n 2 momentin nojalla antamaan päätökseen tai päätökseen, joka koskee 14 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräajan pidentämistä taikka 20 a §:ssä tarkoitetun tarkastusvaltuuden myöntämistä, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Edellä 20 §:n 5 momentin nojalla annettuun virka-apupäätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Seuraamusmaksu pannaan täytäntöön ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.
22 §
Seuraamusmaksua ei saa määrätä 4 tai 6 §:n tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan säännösten rikkomisesta, ellei esitystä markkinaoikeudelle ole tehty viidessä vuodessa siitä, kun kilpailunrajoituksen voimassaolo on lakannut tai kun kilpailuvirasto on saanut tiedon kilpailunrajoituksesta.
23 §
Edellä 10 ja 11 §:ssä säädetty tietojenantovelvollisuus sekä 20 §:n 2 momentissa säädetty velvollisuus asiakirjojen esittämiseen eivät koske teknisluonteista ammattisalaisuutta.
24 §
(kumottu)
25 §
Kilpailuvirasto voi asettaa 10 §:ssä tarkoitetun tietojenantamis- ja asiakirjojen esittämisvelvollisuuden, 11 §:ssä tarkoitetun ilmoitus- ja tietojenantovelvollisuuden sekä 20 §:ssä tarkoitettujen velvollisuuksien täyttämisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus.
26 §
Tässä laissa tarkoitettujen uhkasakkojen asettamisessa ja maksettavaksi määräämisessä noudatetaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään.
27 §
Rangaistus väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle säädetään rikoslain 16 luvun 8 §:ssä.
Tuomioistuimen on kilpailunrajoitusrikkomusta koskevaa asiaa käsitellessään varattava kilpailuvirastolle tilaisuus tulla kuulluksi. Tuomioistuin voi omasta tai asianosaisen
aloitteesta pyytää asiassa markkinaoikeuden lausunnon, jos asian ratkaiseminen edellyttää erityistä kilpailuasioiden tuntemusta.
28 §
(kumottu)
29 §
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
Kilpailuvirasto voi tarvittaessa antaa soveltamiskäytäntöään selventäviä suuntaviivoja, jotka perustuvat Euroopan yhteisöjen komission antamiin ryhmäpoikkeusasetuksiin ja suuntaviivoihin. Kilpailuvirasto voi antaa suuntaviivoja erityisesti 4 §:n mukaisen merkittävyyskriteerin ja 5 §:n mukaisen poikkeuksen tulkinnasta.
30 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992. Lain 6 §:n säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta.
Tällä lailla kumotaan kilpailunrajoituksista 29 päivänä heinäkuuta 1988 annettu laki (709/88).
Ne päätökset, jotka on annettu 2 momentissa tarkoitetun lain nojalla, jäävät edelleen voimaan.
__________________________________
Kilpailunrajoituksista annetun lain muuttamista koskeva laki 318/2004 tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004.
Uutta lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin yrityskauppoihin.
Kumottujen 19 ja 19 a §:n perusteella kilpailuvirastolle tehdyt vireillä olevat poikkeuslupa- tai puuttumattomuustodistushakemukset raukesivat lain tullessa voimaan. Kumotun 19 b §:n mukainen sakkoimmuniteetti poistui näiden vireillä olevien hakemusten osalta samoin lain tullessa voimaan.
Kumottujen 19 ja 19 a §:n perusteella myönnettyjen poikkeuslupien ja puuttumattomuustodistusten voimassaolo päättyy poikkeusluvassa tai puuttumattomuustodistuksessa määrättynä päivänä.
Lag om konkurrensbegränsningar (480/1992), innan ändringar som trädde i kraft den 1. maj 2004
Kapitel 1 Allmänna stadganden Kapitel 2 Konkurrensbegränsningar Kapitel 3 Information om konkurrensbegränsningar Kapitel 3a Tillsyn över företagsförvärv Kapitel 4 Procedurbestämmelser Kapitel 5 Särskilda stadganden
1 kap Allmänna stadganden
1 §
Om skydd för en sund och fungerande ekonomisk konkurrens mot skadliga konkurrensbegränsningar gäller denna lag.
Vid tillämpningen av lagen skall särskilt beaktas konsumenternas intresse samt att friheten att idka näring skyddas mot obefogade hinder och begränsningar.
2 §
Denna lag tillämpas inte på avtal eller arrangemang som gäller arbetsmarknaden.
Denna lag tillämpas inte på avtal, beslut eller med dessa jämställbara förfaranden som lantbruksproducenter eller deras sammanslutningar har träffat eller vidtagit och som gäller primärproduktion av lantbruksprodukter, då förfarandena främjar en ökning av produktiviteten inom lantbruket, marknadens funktionsduglighet, tillgången på livsmedel och uppnåendet av skäliga konsumentpriser, samt sänker kostnadsnivån.
Lagen tillämpas dock på sådana i 2 mom. nämnda förfaranden som i betydande utsträckning förhindrar en sund och fungerande konkurrens på marknaden för lantbruksprodukter eller leder till missbruk av dominerande ställning på marknaden.
Om inte något annat föreskrivs genom förordning av statsrådet, skall denna lag inte tillämpas på konkurrensbegränsningar som inskränker ekonomisk konkurrens utanför Finland, till den del de inte avser en finländsk kundkrets. Genom förordning av statsrådet
kan föreskrivas att lagen skall tillämpas på konkurrensbegränsningar med verkningar utomlands, om detta har avtalats med en främmande stat eller om utrikeshandelns fördel kräver det.
Vad 4 mom. stadgar gäller inte de åtgärder av konkurrensverket om vilka det bestäms särskilt i Europeiska gemenskapernas rättsakter.
3 §
Med näringsidkare avses i denna lag en fysisk person eller en privat- eller offentligrättslig person som yrkesmässigt saluför, köper, säljer eller annars mot vederlag förvärvar eller överlåter varor eller tjänster (nyttigheter).
En näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare anses ha dominerande ställning på marknaden, om näringsidkaren eller sammanslutningen i hela landet eller inom ett visst område har ensamrätt eller annars en så dominerande ställning på en bestämd nyttighetsmarknad att den på ett väsentligt sätt styr prisnivån eller leveransvillkoren eller på något annat motsvarande sätt påverkar konkurrensförhållandena i ett visst produktions- eller distributionsled.
2 kap Konkurrensbegränsningar
4 §
I näringsutövning får inte krävas att en näringsidkare i ett senare försäljningsled vid försäljning eller uthyrning av nyttigheter inom landet inte går över eller under ett visst pris, ett visst vederlag eller en viss grund för bestämmande av priset eller vederlaget.
5 §
I näringsutövning får inte tillämpas något avtal eller i samförstånd med andra näringsidkare något annat arrangemang som vid anbudstävling om köp eller försäljning av en vara eller tillhandahållande av en tjänst innebär att
1) någon skall avstå från att ge ett anbud,
2) någon skall ge ett högre eller lägre anbud än någon annan, eller att
3) samråd mellan anbudsgivarna vid en sådan anbudstävling annars skall förekomma i fråga om anbudssumman, förskott eller kreditvillkor.
Vad som stadgas i 1 mom. gäller inte avtal eller andra arrangemang som innebär att
anbudsgivarna har gått samman för ett gemensamt anbud om en samfälld prestation.
6 §
I ett och samma produktions- eller distributionsled verksamma näringsidkare eller sammanslutningar av sådana får inte genom avtal, beslut eller därmed jämförbart förfarande
1) bestämma eller rekommendera priser eller vederlag som skall uppbäras eller betalas i samband med näringsverksamhet, eller
2) begränsa produktionen, dela upp marknaden eller leveranskällorna, om dessa åtgärder inte är nödvändiga för arrangemang som effektiverar produktionen eller distributionen eller främjar den tekniska eller ekonomiska utvecklingen varvid nyttan huvudsakligen kommer kunderna eller konsumenterna till godo.
7 §
Missbruk av dominerande marknadsställning för en näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare är förbjudet. Missbruk anses bland annat den göra sig skyldig till som
1) utan sakskäl avstår från ett affärsförhållande,
2) använder sig av affärsvillkor som inte bygger på god handelssed och som begränsar kundens handlingsfrihet,
3) utan särskilda skäl använder sig av ensamförsäljnings- eller ensaminköpsavtal,
4) tillämpar en prissättningspraxis som är oskälig eller uppenbart syftar till att begränsa konkurrensen eller som
5) utnyttjar sin dominerande ställning på marknaden till att begränsa konkurrensen vid produktion eller marknadsföring av andra nyttigheter.
8 §
För en näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare som bryter mot 4-7 §§ skall bestämmas en påföljdsavgift (konkurrensbrottsavgift), om inte förfarandet anses vara obetydligt eller om det annars anses omotiverat att bestämma en påföljdsavgift för att trygga konkurrensen.
Avgiften skall bestämmas med beaktande av arten och omfattningen av konkurrensbegränsningen samt dess varaktighet. Avgiften är mellan femtusen och fyra
miljoner mark. Om det med beaktande av konkurrensbegränsningen och omständigheterna är motiverat, får beloppet överskridas. Avgiften får likväl vara högst 10 procent av varje i konkurrensbegränsningen deltagande näringsidkares eller sammanslutnings omsättning under det föregående året.
Påföljdsavgiften skall på framställning av konkurrensverket bestämmas av marknadsdomstolen. Avgiften skall betalas till staten.
4 mom. har upphävts genom L 30.4.1998/303.
9 §
En konkurrensbegränsning som inte är förbjuden enligt 4-7 § anses ha skadliga verkningar, om den på ett sätt som är oacceptabelt för en sund och fungerande konkurrens hämmar eller är ägnad att hämma effektiviteten inom näringslivet, eller om den hindrar eller försvårar någon annans näringsutövning.
3 kap Information om konkurrensbegränsningar
10 §
En näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare skall på uppmaning av konkurrensverket ge detta alla de uppgifter och handlingar som behövs för utredning av en konkurrensbegränsnings innehåll, ändamål och verkningar samt för utredning av konkurrensförhållandena.
En näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare skall på uppmaning av konkurrensverket också lämna uppgifter och handlingar för utredning av om näringsidkaren eller sammanslutningen har dominerande ställning på marknaden.
Motsvarande uppgifter och handlingar skall ges länsstyrelsen när denna reder ut konkurrensbegränsningar eller klarlägger konkurrensförhållandena.
På uppmaning skall uppgifterna ges skriftligen.
10 a §
Utlämnande av sekretessbelagd handling till Kommunikationsverket
Utöver vad som föreskrivs i lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (621/1999) har Konkurrensverket rätt att lämna ut en sådan sekretessbelagd handling som avses i 24 § lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet och som det erhållit eller
upprättat i samband med skötseln av sina uppgifter enligt denna lag till Kommunikationsverket, om det behövs för skötseln av Kommunikationsverkets uppgifter.
3 a kap Tillsyn över företagsförvärv
11 §
Med företagsförvärv avses i denna lag
1) förvärv av sådan bestämmanderätt som avses i 1 kap. 3 § lagen om aktiebolag (734/1978) eller förvärv av motsvarande faktisk bestämmanderätt (bestämmanderätt),
2) förvärv av en näringsidkares hela rörelse eller en del därav,
3) fusion, samt
4) grundande av ett sådant samföretag som varaktigt sköter samtliga uppgifter som ankommer på ett självständigt företag.
Bestämmelserna om tillsyn över företagsförvärv tillämpas inte på ett sådant arrangemang inom en koncern som avses i 1 mom.
Med part i ett företagsförvärv avses den som förvärvar bestämmanderätt, den som förvärvar sådan rörelse som avses i 1 mom. 2 punkten eller en del därav, föremålet för bestämmanderätten, sådan rörelse som avses i 1 mom. 2 punkten eller del därav, ett samfund eller en stiftelse som deltar i en fusion som avses i 1 mom. 3 punkten samt en stiftare av ett samföretag som avses i 1 mom. 4 punkten.
11 a §
Bestämmelserna om tillsyn över företagsförvärv tillämpas på ett företagsförvärv, om parterna i företagsförvärvet tillsammans har en omsättning som överskrider 2 miljarder mark och minst två av parterna i företagsförvärvet har en omsättning som överskrider 150 miljoner mark. En förutsättning för tillämpning av bestämmelserna är dessutom att föremålet för förvärvet eller ett samfund eller en stiftelse som tillhör samma koncern som det, det överlåtande samfundet eller den överlåtande stiftelsen eller ett samfund eller en stiftelse som tillhör samma koncern som någon av dessa eller ett samföretag som skall grundas bedriver affärsverksamhet i Finland.
Vad som i denna lag bestäms om omsättning gäller
1) i fråga om sådana kreditinstitut, företag som tillhandahåller investeringstjänster och andra finansinstitut på vilka bestämmelserna i 4 kap. kreditinstitutslagen (1607/1993) tillämpas, den sammanräknade summan av intäktsposter, exklusive extraordinära intäkter, enligt resultaträkningen som gjorts upp i enlighet med bestämmelserna i nämnda lag, samt
2) försäkrings- och pensionsanstalters totala premieinkomster eller, i fråga om en pensionsstiftelse, pensionsstiftelsens premieinkomster.
Bestämmelserna om tillsyn över företagsförvärv tillämpas inte, om företagsförvärvet hör till tillämpningsområdet för rådets förordning (EEG) nr 4064/89 om kontroll av företagskoncentrationer, om inte kommissionen hänskjuter ärendet till konkurrensverket med stöd av artikel 9 i nämnda förordning.
11 b §
Till omsättningen för den som förvärvar bestämmanderätten, den som förvärvar sådan rörelse som avses i 11 § 1 mom. 2 punkten eller en del därav, och till omsättningen för det övertagande samfundet eller den övertagande stiftelsen vid absorptionsfusion, det överlåtande samfundet eller den överlåtande stiftelsen vid kombinationsfusion, och stiftaren av ett samföretag räknas
1) omsättningen för ett samfund eller en stiftelse som utövar bestämmanderätt däröver,
2) omsättningen för ett samfund eller en stiftelse över vilket eller vilken den utövar bestämmanderätt,
3) omsättningen för ett samfund eller en stiftelse över vilket eller vilken ett samfund eller en stiftelse som avses i 1 punkten utövar bestämmanderätt, samt
4) omsättningen för ett samfund eller en stiftelse över vilket eller vilken bestämmanderätt utövas av en och samma fysiska person som utövar bestämmanderätt över det samfund eller den stiftelse som nämns i det inledande stycket.
Till omsättningen för föremålet för förvärvet räknas
1) omsättningen för det samfund eller den stiftelse i vilket eller vilken bestämmanderätten förvärvas,
2) sådan omsättning som hänför sig till den affärsverksamhet som avses i 11 § 1 mom. 2 punkten eller till en del därav, eller
3) vid absorptionsfusion det överlåtande samfundets eller den överlåtande stiftelsens omsättning.
Till omsättningen för föremålet för förvärvet räknas även omsättningen för det samfund eller den stiftelse över vilket eller vilken ett samfund eller en stiftelse som avses i 2 mom. 1 eller 3 punkten utövar bestämmanderätt.
Om rörelse förvärvas i flera omgångar, anses omsättningen för föremålet för förvärvet omfatta den sammanräknade omsättning som hänför sig till sådan rörelse som under de två föregående åren före förvärvet har förvärvats från samma samfund eller stiftelse.
Till omsättningen för föremålet för förvärvet räknas dessutom omsättningen för samtliga samfund och stiftelser som är verksamma i samma bransch i Finland och i vilka förvärvaren har förvärvat bestämmanderätt under de två föregående åren före förvärvet.
Närmare bestämmelser om hur omsättningen skall räknas utfärdas av vederbörande ministerium.
11 c §
Företagsförvärv skall anmälas till konkurrensverket inom en vecka från det att
1) bestämmanderätten förvärvades,
2) sådan rörelse som avses i 11 § 1 mom. 2 punkten eller en del därav förvärvades,
3) ett köpeanbud som avses i 6 kap. 2 § värdepappersmarknadslagen (495/1989) offentliggjordes,
4) ett beslut om fusion fattades av de samfund som deltar i fusionen, eller
5) ett beslut om grundande av ett samföretag fattades vid ett konstituerande möte.
Sådant företagsförvärv på vilket bestämmelserna i 3, 16 eller 16 a kap. lagen om försäkringsbolag (1062/1979), 3 eller 10 kap. lagen om arbetspensionsförsäkringsbolag (354/1997), 1 kap. 2 § 3 mom. eller 14 kap. lagen om försäkringsföreningar (1250/1987), 11 kap. lagen om pensionsstiftelser (1774/1995) eller 12 kap. lagen om försäkringskassor (1164/1992) tillämpas, skall anmälas till konkurrensverket inom en vecka från det att parterna i förvärvsavtalet fick kännedom om Försäkringsinspektionens samtycke eller om att Försäkringsinspektionen inte motsätter sig förvärvet. Någon anmälan om företagsförvärv behöver dock inte göras, om Försäkringsinspektionen, enligt vad som bestäms i de lagar som nämns i detta moment, av konkurrensverket begärt ett utlåtande angående förvärvet och om konkurrensverket i sitt utlåtande har ansett att det inte föreligger något hinder för godkännande av förvärvet.
Anmälningsskyldigheten gäller den som förvärvar bestämmanderätt, den som förvärvar en rörelse eller en del därav, de samfund eller stiftelser som deltar i en fusion och
stiftarna av ett samföretag.
Närmare bestämmelser om anmälningsskyldigheten utfärdas av vederbörande ministerium.
11 d §
Marknadsdomstolen kan på framställning av konkurrensverket förbjuda eller förordna om hävande av ett företagsförvärv eller uppställa villkor för fullföljande av förvärvet som resulterar i uppkomst eller förstärkning av sådan dominerande ställning på marknaden som på ett märkbart sätt hindrar konkurrensen på den finländska marknaden eller på en avsevärd del av den.
Marknadsdomstolen kan på framställning av konkurrensverket utöver vad som föreskrivs i 1 mom. förbjuda också ett sådant företagsförvärv på elmarknaden som resulterar i att den sammanräknade mängd elektricitet som med 400 V spänning överförs i distributionsnätet av parterna i företagsförvärvet eller av sådana samfund eller anläggningar som bedriver distributionsnätsverksamhet och som står i ett sådant förhållande till parterna som avses i 11 b § 1-3 mom. överskrider 25 procent av den mängd elektricitet som på motsvarande sätt överförs i hela landet.
Om sådant hindrande av konkurrensen som avses i 1 mom. eller sådana skadliga verkningar av ett företagsförvärv som avses i 2 mom. kan undvikas genom att villkor uppställs för fullföljande av förvärvet, skall konkurrensverket i stället för att göra en framställning om saken förhandla och förordna om sådana villkor som skall iakttas.
Konkurrensverket kan förena villkor med vite. Marknadsdomstolen kan förena förbud, förordnande eller villkor med vite. Vite döms ut av marknadsdomstolen.
11 e §
Konkurrensverket skall pröva en anmälan om företagsförvärv omedelbart. Initialt skall konkurrensverket avgöra om fortsatt utredning skall företas i saken. Om konkurrensverket inte meddelar beslut om fortsatt utredning inom en månad från det att anmälan togs emot, anses företagsförvärvet ha blivit godkänt. Fristen börjar inte löpa om anmälan har väsentliga brister.
Om konkurrensverket inte uppställer några villkor för eller gör någon framställning om förbud mot företagsförvärvet inom tre månader från det att konkurrensverket fattade beslut om fortsatt utredning, anses företagsförvärvet ha blivit godkänt. Marknadsdomstolen kan förlänga fristen med högst två månader.
Om konkurrensverkets befogenheter att förrätta inspektioner i samband med
behandlingen av ärenden som rör tillsyn över företagsförvärv gäller 10, 20 och 25 §.
11 f §
Parterna får inte vidta några åtgärder för att fullfölja företagsförvärvet, om inte något annat bestäms i denna lag eller under behandlingen av ärendet, innan ett slutligt beslut i förvärvsärendet har meddelats eller förvärvet annars anses ha blivit godkänt.
Vad som bestäms i 1 mom. utgör inget hinder för att fullfölja ett offentligt köpeanbud som avses i 6 kap. 1 § värdepappersmarknadslagen eller för att fullgöra inlösningsskyldighet enligt 6 kap. 6 § 1 mom. värdepappersmarknadslagen eller att fullgöra inlösningsskyldighet eller använda inlösningsrätt enligt 14 kap. 19 § 1 mom. lagen om aktiebolag.
Vad som bestäms i 1 mom. utgör inget hinder för meddelande av tillstånd att verkställa fusion. Verkställande av fusion får dock inte registreras innan ett slutligt beslut beträffande företagsförvärvet har meddelats eller förvärvet annars anses ha blivit godkänt.
Vad som föreskrivs i 3 mom. tillämpas också på sådan överlåtelse av affärsverksamheten som avses i lagen om affärsbanker och andra kreditinstitut i aktiebolagsform (1501/2001), lagen om andelsbanker och andra kreditinstitut i andelslagsform (1504/2001) samt i sparbankslagen (1502/2001).
11 g §
En näringsidkare som inte fullgör sin anmälningsskyldighet enligt 11 c §, eller som fullföljer ett företagsförvärv i strid mot 11 d eller 11 f §, skall åläggas att betala en påföljdsavgift enligt 8 §, om inte förfarandet anses vara obetydligt eller om det annars skall anses omotiverat att bestämma en påföljdsavgift för att trygga konkurrensen.
11 h §
I ett ärende där konkurrensverket har gjort en framställning om förbud mot företagsförvärv skall marknadsdomstolen meddela sitt beslut inom tre månader från det att framställningen gjordes. I annat fall anses företagsförvärvet ha blivit godkänt.
Ett förbud mot fullföljande av företagsförvärvet förfaller, om marknadsdomstolen inte inom en månad från det att framställning gjordes eller besvär anfördes bestämmer något annat.
11 i §
Konkurrensverket kan på ansökan undanröja ett villkor som ställts för fullföljande av ett
företagsförvärv eller mildra villkoret med anledning av att förhållandena på marknaden väsentligt har förändrats eller av något annat vägande skäl.
Utan hinder av ett tidigare beslut kan marknadsdomstolen på framställning av konkurrensverket förbjuda ett företagsförvärv eller bestämma att det skall hävas eller uppställa villkor för fullföljande av förvärvet, om parterna i förvärvet har lämnat oriktiga eller vilseledande uppgifter som haft väsentlig betydelse för avgörandet i saken eller om förvärvet har fullföljts i strid med 11 d eller 11 f §. Dessutom krävs det att konkurrensverkets framställning om ny behandling delges parterna i förvärvsavtalet inom ett år från det att beslutet vann laga kraft eller från det att företagsförvärvet fullföljdes.
4 kap Procedurbestämmelser
12 §
Konkurrensverket skall reda ut konkurrensbegränsningar och deras verkningar. Om konkurrensverket anser att en näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare begränsar konkurrensen på ett sätt som avses i 4-7 eller 9 §, skall det vidta nödvändiga åtgärder för att undanröja konkurrensbegränsningen eller dess skadliga verkningar. Konkurrensverket kan dock avstå från att vidta åtgärder, om konkurrensbegränsningen har endast ringa betydelse för den ekonomiska konkurrensen.
Länsstyrelsen skall reda ut konkurrensbegränsningar och deras verkningar samt på uppdrag av konkurrensverket vidta åtgärder för att undanröja begränsningarnas skadliga verkningar.
Har de skadliga verkningarna av en konkurrensbegränsning som avses i 9 § inte kunnat undanröjas genom förhandlingar eller på något annat sätt, skall konkurrensverket göra en framställning om saken till marknadsdomstolen.
Även Försäkringsinspektionen kan göra framställning om att en konkurrensbegränsning som huvudsakligen gäller försäkringsverksamhet skall behandlas av marknadsdomstolen.
13 §
13 § har upphävts genom L 30.4.1998/303.
14 §
Om det är nödvändigt att omedelbart förhindra tillämpning eller genomförande av en konkurrensbegränsning, kan konkurrensverket förbjuda den interimistiskt. Verket kan också interimistiskt ålägga en näringsidkare att leverera nyttigheter till en annan
näringsidkare på villkor som motsvarar dem som han erbjuder andra näringsidkare.
Konkurrensverket skall inom en vecka efter att ha utfärdat ett interimistiskt förbud eller åläggande hänskjuta sitt beslut till marknadsdomstolen. Konkurrensverket skall göra sin framställning om huvudsaken inom en månad från det att ett interimistiskt beslut meddelades. Om konkurrensverket inte gör någon framställning om saken eller hänskjuter sitt beslut om interimistiskt förbud eller åläggande till marknadsdomstolen inom föreskriven tid, förfaller förbudet eller åläggandet.
Innan konkurrensverket utfärdar ett interimistiskt förbud eller åläggande skall det bereda näringsidkaren eller sammanslutningen av näringsidkare tillfälle att bli hörd, om inte saken är brådskande eller det finns andra särskilda skäl.
De förbud eller ålägganden som konkurrensverket utfärdar kan förenas med vite. Vite döms ut av marknadsdomstolen.
15 §
Konkurrensbegränsningsärenden blir anhängiga vid marknadsdomstolen genom en framställning som avses i 8 § 3 mom., 11 d § 1 mom., 12 § 3 eller 4 mom., 14 § 2 mom., 16 §, 19 § 3 mom. eller 19 a § 2 mom. eller genom besvär som avses i 21 § 1 mom. Framställningen och besvären skall göras skriftligen.
Då en framställning eller besvär som avses i 1 mom. har kommit in till marknadsdomstolen skall saken före den egentliga behandlingen och under ledning av överdomaren eller en marknadsrättsdomare förberedas så att den utan dröjsmål kan avgöras. Någon förberedelse behövs inte om framställningen avvisas eller omedelbart förkastas såsom ogrundad.
Vid en förberedelse skall den näringsidkare eller sammanslutning av näringsidkare som framställningen gäller ges tillfälle att bemöta denna muntligen eller skriftligen. Med anledning av framställningen kan också höras den näringsidkare som konkurrensbegränsningen riktar sig mot. Förberedelsen får avslutas även om någon part inte har bemött framställningen.
15 a §
Marknadsdomstolen kan ålägga en part att infinna sig till sammanträdet och att lägga fram sin affärskorrespondens, sin bokföring, sina protokoll samt övriga handlingar som klarlägger konkurrensbegränsningen. Skyldigheten att uppvisa handlingar gäller inte handlingar som innehåller yrkeshemligheter av teknisk natur. Om skyldigheten att lägga fram handlingarna inte fullgörs eller om en part utan laga förfall uteblir från marknadsdomstolens sammanträde, kan parten vid vite åläggas att uppvisa handlingarna
eller infinna sig till sammanträdet.
På behandlingen och utredningen av ärenden tillämpas i övrigt förvaltningsprocesslagen (586/1996). Om behandlingens och handlingarnas offentlighet föreskrivs särskilt.
16 §
Om en konkurrensbegränsning har sådana skadliga verkningar som avses i 9 § eller om den är förbjuden enligt 4-7 §, kan marknadsdomstolen
1) förbjuda en näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare att tillämpa ett avtal som avses i 9 § eller andra konkurrensbegränsande arrangemang eller ett därmed jämförbart förfarande eller ålägga en näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare att upphöra med ett förfarande som strider mot 4-7 §, och
2) ålägga en näringsidkare att leverera en nyttighet till en annan näringsidkare på villkor som motsvarar dem som han erbjuder andra näringsidkare i samma ställning.
17 §
Marknadsdomstolen kan förena ett förordnande, förbud eller åläggande som avses i 16 § med vite.
Ett förordnande, förbud och åläggande som avses i 1 mom. kan också utfärdas interimistiskt, för den tid marknadsdomstolen behandlar ett ärende. Härvid skall 1 mom. beaktas på motsvarande sätt.
Marknadsdomstolen skall behandla konkurrensverkets interimistiska förbud eller åläggande inom en månad från det att framställningen kom in och samtidigt bestämma om ett av konkurrensverket enligt 14 § 1 mom. interimistiskt utfärdat förbud eller åläggande skall vara i kraft under den tid domstolen behandlar ärendet. Härvid skall 1 mom. beaktas på motsvarande sätt.
Vite döms ut av marknadsdomstolen.
5 kap Särskilda stadganden
18 §
Ett villkor, som har tagits in i avtal, stadgar eller beslut eller som har fogats till andra rättshandlingar eller regleringar och som strider mot 4-7 § eller mot ett förordnande, förbud eller åläggande som har meddelats av marknadsdomstolen eller mot ett
interimistiskt förbud eller åläggande som har meddelats av konkurrensverket, får inte tillämpas eller verkställas.
18 a §
En näringsidkare, som uppsåtligen eller av oaktsamhet bryter mot något av förbuden i 4-7 §, eller mot marknadsdomstolens beslut i vilket den har förklarat att konkurrensbegränsningen har sådana skadliga verkningar som avses i 9 §, är skyldig att ersätta en annan näringsidkare för den skada som han tillfogat denna. Skadeståndet omfattar ersättning för kostnader, prisskillnad, utebliven vinst samt annan direkt eller indirekt ekonomisk skada som har orsakats av konkurrensbegränsningen.
Skadeståndet kan jämkas, om fullt skadeståndsansvar bedöms som oskäligt tungt med tanke på förseelsens art, skadans omfattning, parternas situation och andra omständigheter.
Rätten till skadestånd preskriberas, om skadeståndstalan inte har väckts inom fem år från det att näringsidkaren fick kännedom om eller borde ha fått kännedom om att en skada har uppstått.
Vid prövning av en talan som avses i 1 mom. kan domstolen begära utlåtande av konkurrensverket.
19 §
Konkurrensverket kan på ansökan av en näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare bestämma att 4-6 §§ inte skall tillämpas på en konkurrensbegränsning, om denna bidrar till en effektivare produktion eller distribution av nyttigheter eller främjar den tekniska eller ekonomiska utvecklingen och om nyttan huvudsakligen kommer kunderna eller konsumenterna till godo.
Konkurrensverket kan uppställa villkor för beviljande av dispens. Dispens kan beviljas tills vidare eller för en bestämd tid.
Om dispensvillkoren överträds eller om förhållandena väsentligt har förändrats sedan dispensen gavs, kan marknadsdomstolen på framställning av konkurrensverket återkalla den. Verket skall innan en sådan framställning görs höra dispensinnehavaren.
19 a §
Konkurrensverket kan på ansökan av en näringsidkare eller en sammanslutning av näringsidkare meddela ett beslut enligt vilket sökandens avtal, beslut eller förfarande, utgående från de uppgifter som denna lämnat, inte omfattas av förbuden i 4-6 § (icke-
ingripandebesked).
Marknadsdomstolen kan på framställning av konkurrensverket återkalla ett icke- ingripandebesked, om
1) förhållandena väsentligt har förändrats efter det att beslutet meddelades,
2) beslutet har grundats på oriktiga, vilseledande eller bristfälliga uppgifter, eller
3) rättspraxisen vid tillämpning av bestämmelserna om förbud i 4-6 § har ändrats väsentligt till följd av de beslut som har meddelats av marknadsdomstolen eller av högsta förvaltningsdomstolen.
19 b §
För en konkurrensbegränsning för vilken dispens eller icke-ingripandebesked har sökts kan ingen påföljdsavgift påföras för tiden från det att ansökan lämnades in till dess att konkurrensmyndighets beslut vunnit laga kraft, under förutsättning att den begränsande åtgärden vidtogs efter att ansökan hade lämnats in.
Vad som bestäms i 1 mom. utgör dock inget hinder för påförande av påföljdsavgift, om konkurrensverket inom två månader från det att ansökan kom in till verket har meddelat sökanden att avtalet, beslutet eller förfarandet på basis av den preliminära utredning som verket utfört omfattas av förbuden i 4-6 § och att ingen dispens därför kan beviljas.
20 §
Behöriga tjänstemän vid konkurrensverket och länsstyrelsen har rätt att förrätta inspektioner för att övervaka att denna lag och de med stöd av den utfärdade stadgandena och bestämmelserna följs. Konkurrensverket är skyldigt att på begäran av Europeiska gemenskapernas kommission utföra undersökningar så som bestäms i Europeiska gemenskapernas rättsakter.
Konkurrensverket biträder dessutom kommissionen vid undersökningar så som bestäms i Europeiska gemenskapernas rättsakter.
En näringsidkare och en sammanslutning av näringsidkare skall för inspektion eller undersökning ge tjänstemän som avses i 1 och 2 mom. tillträde till affärs- och lagerlokaler, markområden och fordon som de har i sin besittning. Tjänstemän som förrättar inspektion eller undersökning har rätt att granska näringsidkares eller deras sammanslutningars affärskorrespondens, bokföring, dataregistreringar och andra handlingar som kan ha betydelse för övervakningen av att denna lag samt de med stöd av den utfärdade stadgandena och bestämmelserna följs.
De tjänstemän som förrättar inspektion eller undersökning har rätt att kräva muntliga förklaringar på platsen och att kopiera de handlingar som granskas.
Polisen skall vid behov på begäran ge handräckning när inspektioner och undersökningar som avses i 1 och 2 mom. genomförs, så som stadgas särskilt.
21 §
I ett beslut som konkurrensverket har meddelat med stöd av denna lag får ändring sökas hos marknadsdomstolen i den ordning som föreskrivs i förvaltningsprocesslagen. I ett beslut som konkurrensverket har meddelat med stöd av 11 e § 1 mom. eller 14 § 1 mom., i ett meddelande enligt 19 b § 2 mom. eller i ett beslut om en inspektion som avses i 20 § får ändring inte sökas genom besvär. Ett beslut som konkurrensverket har meddelat med stöd av 10 § skall dock iakttas trots besvär om inte marknadsdomstolen bestämmer något annat.
I ett beslut som marknadsdomstolen har meddelat med stöd av denna lag får ändring sökas hos högsta förvaltningsdomstolen i den ordning som föreskrivs i förvaltningsprocesslagen. I marknadsdomstolens beslut angående ett beslut som har meddelats av konkurrensverket med stöd av 19 § 1 eller 2 mom. eller 19 a § 1 mom., och i marknadsdomstolens beslut som har meddelats med stöd av 11 e § 2 mom., får ändring inte sökas genom besvär. Marknadsdomstolens beslut skall iakttas trots besvär, om inte högsta förvaltningsdomstolen bestämmer något annat.
I beslut om handräckning som har meddelats med stöd av 20 § 5 mom. får ändring inte sökas genom besvär.
En påföljdsavgift verkställs utan dom eller beslut och med iakttagande av lagen om indrivning av skatter och avgifter i utsökningsväg (367/1961).
22 §
En påföljdsavgift får inte bestämmas för brott mot 4-7 §, om inte framställning till marknadsdomstolen har gjorts inom fem år från det att konkurrensbegränsningen upphörde att gälla eller konkurrensverket fick vetskap om den.
23 §
Den upplysningsskyldighet som stadgas i 10 och 11 §§ samt den skyldighet att uppvisa handlingar som nämns i 20 § 2 mom. gäller inte yrkeshemligheter av teknisk natur.
24 §
24 § har upphävts genom L 21.5.1999/623.
25 §
Den upplysningsskyldighet och den skyldighet att uppvisa handlingar som avses i 10 §, den anmälnings- och upplysningsskyldighet som avses i 11 c § samt de skyldigheter som avses i 20 § kan konkurrensverket förena med vite. Vite döms ut av marknadsdomstolen.
26 §
När vite enligt denna lag föreläggs och döms ut skall viteslagen (1113/90) i övrigt tillämpas.
27 §
Straff för ingivande av osant intyg till myndighet bestäms i 16 kap. 8 § strafflagen.
Då domstolen behandlar ett mål som gäller konkurrensbegränsningsförseelse skall den bereda konkurrensverket tillfälle att yttra sig. Domstolen kan på eget eller en parts initiativ be marknadsdomstolen ge ett utlåtande om ärendet, om avgörandet förutsätter särskild förtrogenhet med konkurrensärenden.
28 §
28 § har upphävts genom L 21.5.1999/623.
29 §
Närmare stadganden om verkställigheten av denna lag utfärdas vid behov genom förordning.
30 §
Denna lag träder i kraft den 1 september 1992. Lagens 6 § skall likväl tillämpas först sedan sex månader har förflutit från ikraftträdandet.
Genom denna lag upphävs lagen den 29 juli 1988 om konkurrensbegränsningar (709/88).
Beslut som har meddelats med stöd av den lag som nämns i 2 mom. förblir i kraft.