Propiedad intelectual Formación en PI Respeto por la PI Divulgación de la PI La PI para... La PI y… La PI en… Información sobre patentes y tecnología Información sobre marcas Información sobre diseños industriales Información sobre las indicaciones geográficas Información sobre las variedades vegetales (UPOV) Leyes, tratados y sentencias de PI Recursos de PI Informes sobre PI Protección por patente Protección de las marcas Protección de diseños industriales Protección de las indicaciones geográficas Protección de las variedades vegetales (UPOV) Solución de controversias en materia de PI Soluciones operativas para las oficinas de PI Pagar por servicios de PI Negociación y toma de decisiones Cooperación para el desarrollo Apoyo a la innovación Colaboraciones público-privadas Herramientas y servicios de IA La Organización Trabajar con la OMPI Rendición de cuentas Patentes Marcas Diseños industriales Indicaciones geográficas Derecho de autor Secretos comerciales Academia de la OMPI Talleres y seminarios Observancia de la PI WIPO ALERT Sensibilizar Día Mundial de la PI Revista de la OMPI Casos prácticos y casos de éxito Novedades sobre la PI Premios de la OMPI Empresas Universidades Pueblos indígenas Judicatura Recursos genéticos, conocimientos tradicionales y expresiones culturales tradicionales Economía Financiación Activos intangibles Igualdad de género Salud mundial Cambio climático Política de competencia Objetivos de Desarrollo Sostenible Tecnologías de vanguardia Aplicaciones móviles Deportes Turismo PATENTSCOPE Análisis de patentes Clasificación Internacional de Patentes ARDI - Investigación para la innovación ASPI - Información especializada sobre patentes Base Mundial de Datos sobre Marcas Madrid Monitor Base de datos Artículo 6ter Express Clasificación de Niza Clasificación de Viena Base Mundial de Datos sobre Dibujos y Modelos Boletín de Dibujos y Modelos Internacionales Base de datos Hague Express Clasificación de Locarno Base de datos Lisbon Express Base Mundial de Datos sobre Marcas para indicaciones geográficas Base de datos de variedades vegetales PLUTO Base de datos GENIE Tratados administrados por la OMPI WIPO Lex: leyes, tratados y sentencias de PI Normas técnicas de la OMPI Estadísticas de PI WIPO Pearl (terminología) Publicaciones de la OMPI Perfiles nacionales sobre PI Centro de Conocimiento de la OMPI Informes de la OMPI sobre tendencias tecnológicas Índice Mundial de Innovación Informe mundial sobre la propiedad intelectual PCT - El sistema internacional de patentes ePCT Budapest - El Sistema internacional de depósito de microorganismos Madrid - El sistema internacional de marcas eMadrid Artículo 6ter (escudos de armas, banderas, emblemas de Estado) La Haya - Sistema internacional de diseños eHague Lisboa - Sistema internacional de indicaciones geográficas eLisbon UPOV PRISMA UPOV e-PVP Administration UPOV e-PVP DUS Exchange Mediación Arbitraje Determinación de expertos Disputas sobre nombres de dominio Acceso centralizado a la búsqueda y el examen (CASE) Servicio de acceso digital (DAS) WIPO Pay Cuenta corriente en la OMPI Asambleas de la OMPI Comités permanentes Calendario de reuniones WIPO Webcast Documentos oficiales de la OMPI Agenda para el Desarrollo Asistencia técnica Instituciones de formación en PI Apoyo para COVID-19 Estrategias nacionales de PI Asesoramiento sobre políticas y legislación Centro de cooperación Centros de apoyo a la tecnología y la innovación (CATI) Transferencia de tecnología Programa de Asistencia a los Inventores (PAI) WIPO GREEN PAT-INFORMED de la OMPI Consorcio de Libros Accesibles Consorcio de la OMPI para los Creadores WIPO Translate Conversión de voz a texto Asistente de clasificación Estados miembros Observadores Director general Actividades por unidad Oficinas en el exterior Ofertas de empleo Adquisiciones Resultados y presupuesto Información financiera Supervisión
Arabic English Spanish French Russian Chinese
Leyes Tratados Sentencias Consultar por jurisdicción

Ley de Acción de Repetición, que fue promulgada el 3 de diciembre de 1895/37, Finlandia

Atrás
Versión más reciente en WIPO Lex
Detalles Detalles Año de versión 1996 Fechas Adoptado/a: 3 de diciembre de 1895 Tipo de texto Leyes marco Materia Observancia de las leyes de PI y leyes conexas Notas En la notificación de Finlandia a la OMC de conformidad con el artículo 63.2 del Acuerdo sobre los ADPIC se establece lo siguiente:
'La Ley contiene disposiciones relativas a los procedimientos de recuperación. La ley se puede aplicar a la ejecución de los derechos de propiedad intelectual'.
'La ley, con modificaciones posteriores, contiene disposiciones sobre la observancia de las medidas provisionales'.

Documentos disponibles

Textos principales Textos relacionados
Textos principales Textos principales Finlandés Pr 601 Pr 600 Ulosotto Ulosottomenettely Pr 601 Ulosottolaki 3.12.1895/37         Suecos Pr 47 Utsökning Pr 47 Utsökningslag 3.12.1895/37        
 Recovery Proceedings' Act, issued on 3 December 1895/37, as amended up to January 1996

1 ~ ~ 1,.- ;

Pr 601 2012 Pr 600 ULOSOTTO

· Rikosasiassa annetun päätöksen täytäntöönpanosta ks. Rikosoi- keudelliset seuraamukset ja niiden täytäntöönpano, Ri 200.

Ulosottomenettely

Pr 601 Ulosottolaki 3.12.1895/37

L 15.6.1984/461- HE:41/l984; L 24.8.1984/636 -l:IE:.l90/1983; L 14.12.1984/867 - HE:161/1984, L 20.12.1985/1016 '- HE:200/ 1985; L 13.6.1986/470- HE:234/1985; L 10:7.1987/658- HE:127/ 1984; L 27.11.1987/897 - HE:36/1987; L 26.8.1988/773 - HE:53/ 1988; L 11.11.1988/939 - HE:4/1988; L 8.2.19911245 -HE:139/1990; L 26.4.1991/764- HE:10211990; L 17.5.1991/829- HE:104/1990; L 22.7.199111055- HE:15/1990; L 22.7.199111066- HE:179/1990; L

,20.12.1991/1634- HE:50/1991; L 23.10.19921968- HE:202/1991; L 18.12.199211422- HE:l31/1992; L 30.12.199211586- HE:18l/1992; L 8.1.1993/13 - HE:261/1992; L 28.6.1993/600.- HE:79/1993; L 12.4.1995/551- HE:120/1994.

Valtiosäätyjen esityksestä en säädetty:

1 luku. Ulosottoviranomaisista Luvun otsake on muutettu näin kuuluvaksi L:lla 18.5.1973/389. Ks. A ulosottoviranomaisten tehtävien hoitamisesta eräissä tapa-

uksissa 6.6.1947/466. 1 §. Ulosottoasioita käsittelee ja tutkii ulosoton-

haltija. Ulosotonhaltijana on lääninhallitus. (18.12. 1992/1422)

2 mom. on kumottu L:lla 14.12.1984/867. Ulosotonhaltijana Ahvenanmaan maakunnassa on

lääninhallitus. (14.12.1979/899) 2 §. (29.6.1961/366) Toimeenpanijana ulosotto-

asioissa on, ulosotonhaltijan valvonnan alaisena, ulos- ottomies.

Kaupungissa, jossa on raastuvanoikeus, ulosotto- miehenä on kaupunginvouti. Muualla ulosottomiehe- nä on nimismies. Jos kaupungissa tarvitaan useampia kaupunginvouteja, määrätään näiden luku asetuksel- la. Milloin nimismiespiirissä on ulosottotoimen tehtä- vissä toimiva osastopäällikkö, hän huolehtii ulosotto- miehenä ulosottoasiain toimeenpanostaja hänellä on sama toimivalta kuin nimismiehellä. (13.6.1986/470)

Ulosottomiehen apuna ulosottoasioissa on avustava ulosottomies. Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa an- taa yksittäisen täytäntöönpanotehtävän myös muun alaisensa virkamiehen suoritettavaksi. Virkamiehestä on tällöin voimassa, mitä avustavasta ulosottomiehes- tä on säädetty. Lisäksi ulosottomies voi tarvittaessa määrätä alaisensa virkamiehen antamaan perimiskui- tin joko ulosottomiehen tai avustavanulosottomiehen puolesta sekä toimimaan 10 §:ssä mainittuna todista- jana. (20.12.1991/1634)

Ulosottoasiain toimeenpanijasta Ahvenanmaan maakunnassa on säädetty erikseen. (14.12.1984/867)

Ks. L jaA Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastos- ta 14.12.1979/898 ja 8.2.1985/160; A Helsingin ulosottovirastosta 8.2.1985/159.

3 § on kumottu L:lla 14.12.1984/867. 4 §. (14.12.1984/867) Ulosottomies saa antaa saa-

misen perimisen tai muun täytäntöönpanetehtävän avustavanulosottomiehen suoritettavaksi. Avustavas- ta ulosottomiehestä on tällöin voimassa, mitä ulosot- tomiehestä on säädetty. Avustava ulosottomies ei kui- tenkaan saa:

~~Yrfst}f~~ Ulosottolaki 1 luku

1) d 1 . k ..~lPs t• 1myy ä u osmltattua nnteaa oma1suu La, a usre- kisteriin merkittyä alusta, osuutta siihen tai sen lasti- na olevaa tavaraa, rekisteröityä ilma-alusta, linja- tai kuorma-autoa taikka perävaunua, huoneiston hallin- taan oikeuttavaa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osaketta eikä muutakaan ulosmitattua omaisuutta, jonka tiedetään olevan kiinnityksen taikka pantti- tai pidätysoikeuden nojalla velan vakuutena;

2) jakaa 1 kohdassa mainitun omaisu~den kal.~pp~­ hintaa tai muun omaisuuden kauppahmtaa, m1llom eri jakomenettely on 6 luvun 3-5 §:n mukaan tar- peen; ·

3) antaa maksukieltoa saatavan ulosmittauksen pe- rustiella toisen ulosottomiehen toimialueella olevalle, antaa'maksukieltoa palkan ulosmittauksen perusteel- la, siirtää asiaa toisen paikkakunnan ulosottomiehelle eikä pyytää tältä virka-apua; eikä

4) määrätä pakoilevaa velallista tai hänen 3 luvun 34 b §:ssä tarkoitettua edustajaansa noudettavaksi ulosottoselvitykseen, määrätä velallista luovuttamaan kirjanpitokirjoja ja -aineistoa tarkastettaviksi, asettaa 3luvun 34 d §:ssä tarkoitettua sakon uhkaa eikä tehdä hakemusta tämän sakon tuomitsemiseksi. (13.6.1986/ 470)

Ulosottomiehen on valvottava, että avustava ulosot- tomies täyttää 1 momentissa mainitun tehtävänsä asi- anmukaisesti sekä noudattaa hänelle annettuja määrä- yksiä. (27.11.1987/897)

Ks. viite 2 §:n kohdalla ·5 § on kumottu L:lla 13.6.1986/470. 6 - 7 § on kumottu L:lla 14.12.1984/867. 8 §. Ulosotonhaltija olkoon samoJen jäävien alai-

nen, kun oikeudenkäymiskaaressa tuomarista sano- taan.

Ks. OK 13: 1, Pr 101. . 9 §. Ulosottomies älköön ryhtykö asioihin, joissa

hän onjäävillinen. Nämä ovat hänen laillisetjäävinsä: jos hän on riitapuolen kanssa sellaisessa suk~laisuu­ dessa tahi lankoudessa, joka oikeudenkäym1skaaren 13 luvun 1 §:n mukaan on tuon'rarin jäävi; taikka jos hän tahi joku, joka hänen kanssaan on semmoisessa sukulaisuudessa tahi lankoudessa, on asiassa osalli-'< nen tahi muuten saattaa toimituksesta odottaa erin- omaista hyötyä tai vahinkoa; taikka jos hän on asian- osaisen vastapuoli. jos ulosottomiehellä on viran puo- lesta oikeudenkäynti jommankumman riitapuolen kanssa, taikka jos riitapuoli, kun asia jo on vireillä, et- sii riitaa ulosottomiehen kanssa tahi tekee hänelle sa- noilla tai töillä jotakin, siten saattaakseen häntä jäävil- liseksi, älköön sitä jääviksi luettako. . ·

Ulosottomiehen on heti ilmoitettava esteellisyydes- tään ulosotonhaltijalle, jonka on määrättävä hänen si- jaansa toinen ulosottomies. Ulosotonhaltijan pää~ök­ seen esteellisyysasiassa ei saa hakea muutosta vahtta- malla. (14.12.1984/867)

3 mom. on kumottu L:lla 14.12.1984/867. Avustavan ulosottomiehen esteellisyydestä on voi-

massa, mitä 1 momentissa on ulosottomiehestä sää- detty. Avustavan ulosottomiehen on heti ilmoitettava esteellisyydestään ulosottomiehelle. Jos avustava ulosottomies on esteellinen, ulosottomiehen on an- nettava täytäntöönpanotehtävä esteettämän avusta- van ulosottomiehen suoritettavaksi tai suoritettava se itse. (27.11.1987/897)

Ks. viite 2 §:n kohdalla; UlosottoA 1 §, Pr 603. Ulosottomiestä ei katsottu UL 1: 9:n mukaan esteelliseksi toi-

mittamaan ulosmittausta sen saatavan suorittamiseksi, jolle hän \

-----1-

1 i'•

1

1

Ulosottolaki 3 luku

oli KO:ssa velkojan asiamiehenä hakenut tuomion. KKO 1977 II 96. 10 §. (18.5.1973/389) Ulosottomiehellä pitää olla

toimituksessa mukanaan esteetön todistaja. 2 mom. on kumottu L:lla 14.12.1984/867. Irtaimen omaisuuden ulosmittaus saadaan velalli-

sen läsnä ollessa toimittaa ilman todistajaa, jos velalli- nen antaa kirjallisen suostumuksensa siihen.

11 §. Ulosotonhaltijan luona on ulosottoasioista pidettävä eri päiväkirjaa.

Ulosottomies olkoon myös velvollinen pitämään päiväkirjaa kaikista ulosottoasioista, joissa häntä pyy- detään toimimaan.

Tarkemmat määräykset päiväkirjan pitämisestä an- netaan erityisellä armollisella asetuksella.

Päiväkirjan perustuksella annettakoon pyynnöstä kirjallisia todistuksia.

Ks. UlosottoA 2-3 ja 5-7§, Pr 603. · 12 §. Ulosotonhaltijan tulee valvoa, että sen alai-

set ulosottoviranomaiset toimittavat tehtävänsä asian- mukaisesti. (20.12.1991/1634)

Ulosottomiehen ja avustavan ulosottomiehen vel- vollisuudesta korvata virassaan virheellään tai laimin- lyönnillään aiheuttamansa v.ahinko on voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (41.2174) säädetään. (27.11. 1987/897)

Ks. UlosottoA 5 §, Pr 603; VahingonkorvausL, Si 301. 13 §. (12.8.1960/363) Mitä oikeudenkäymiskaa-

ren 14 luvun 7 §:ssä on säädetty järjestysrangaistuk- sen tuomitsemisesta oikeudessa, on vastaavasti sovel- lettava menettelyssä ulosotonhaltijan luona.

Ks. OK 14: 7, Pr 101 ja RVpA 42 §, Ri 102. 14 § on kumottu L:lla 20.12.199111634.

2 luku. Luku on kumottu L:lla 22.7.1991/1055.

3 luku. Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten täytäntöönpanosta

Luvun otsake on muutettu näin kuuluvaksi L:lla 18.5.19731389.

Ks. VeroUL 2 §, Pr 608. 1 §. (18.5.1973/389) Tässä laissa säädetyssä jär-

jestyksessä pannaan täytäntöön: . 1) tuomioistuimen tuomio tai päätös riita-asiassa,

taikka muussa yksityisoikeudellista kysymystä koske- vassa asiassa, sekä myös maksamismääräys ja tuoma- rin antama väliaikainen määräys, jota lain mukaan on noudatettava;

2) tuomioistuimen päätös rikosasiassa siltä osin kuin siinä on tuomittu suoritettavaksi jollekulle kor- vausta tai muuta;

3) sovinto, jonka tuomioistuin ·on vahvistanut; 4) välitystuomio, josta säädetään välimiesmenette-

lystä annetussa laissa tai jota muuten lain nojalla on noudatettava, sekä sellaisella välitystuomiolla vahvis.., tettu sovinto;

5) ulosotonhaltijan päätös, jolla maksuvelvollisuus on jollekulle määrätty, ja muu ulosottoasiassa annettu päätös; · ·

6) päätös, jonka hallintotuomioistuin, valtioneu- vosto, ministeriö, keskusvirasto tai lääninhallitus on antanut, mikäli päätöksen sisältö on sellainen kuin 2, 4 tai 5 §:ssä tarkoitetaan;

7) muun kuin 6 kohdassa .. tarkoitetun hallintovi- ranomaisen sellainen päätös; jonka täytäntöönpanosta tämän lain mukaisessajärjestyksessä on muussa laissa erikseen säädetty;

2013 Pr. 601 8) ulkomailla annettu tuomio tai välitystuomio,

joka lain mukaan pannaan täytäntöön Suomessa; sekä 9) sitoumus tai saamistodiste, jonka täytäntöönpa-

nosta tässä laissa säädetyssä järjestyks~sä on muuten laissa erikseen säädetty.

Veroja, julkisia maksuja ja muita julkisoikeudellisia tai niihin rinnastettavia rahasaamisia ulosotettaessa, sakkorangaistusta sekä eräitä muita rikosoikeudellisia seuraamuksia, pakkokeinona kåytettyä uhkasakkoa ja valtiolle maksettavaksi tuomittuja korvauksia koske- vassa ulosottotoimin tapahtuvassa täytäntöönpanossa samoin kuin lapsen huoltoa tai luovuttamista huolta- jalleen taikka tapaamisoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanossa noudatetaan, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, soveltuvin osin tämän lain säännöksiä. (4.7.1975/525)

Täytäntöönpanossa, joka perustuu ulkomailla an- nettuun tuomioon tai välitystuomioon taikka kohdis- tuu osamaksukaupalla myytyyn irtaimeen esineeseen, on tämän lain säännösten lisäksi ja osaksi niistä poi- keten noudatettava, mitä muualla laissa on erikseen säädetty. . ·

Mitä tässä laissa säädetään tuomiosta, koskee täy- täntöönpanossa soveltuvin osin myös päätöstä, väli- päätöstä ja määräystä, välitystuomiota sekä muuta 1 momentin mukaan täytäntöönpanon perusteeksi kel- paavaa asiakirjaa. . .

Ks. OK 7:1-3, Pr 101; SakkoTpL 3 § 2 mom. ja 6 §, Ri 216 ja SakkoTpA 1, 9, 24, 65 ja 66 §, Ri 217; L lapsen huoltoa tai tapaa- misoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanosta, Si 219.

Ks. myös UL 3: 13, 15, 16, 17 ja 18; L valtiontalouden tarkastuk- sesta 17 §, Va 505; OsuuskuntaL 146 §, Yr 105; L osamaksukau- pasta 16 §, Si 506; L työtuomioistuimesta 36 §, Ty 210.

Ulkomaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoon nähden ks. L Suomen ja ulkomaan viranomaisten yhteistoiminnasta oikeu- denkäynnissä ·sekä ulkomaan tuomioistuimen päätöksen täytän- töönpanosta eräissä tapauksissa, Pr 710; L tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta Genevessä 19 päi- vänä toukokuuta 1956 tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sanotun yleissopimuksen soveltamisesta 1.6.1973/667, 7 §; L aluksista aiheutuvista öljyvahingoista johtu- vasta vastuusta 19 §, Ym 424. ·

Elatusavusta tehty sopimus, jonka sosiaalilautakunta on vahvista- nut, voidaan panna täytäntöön niinkuin lainvoimainen tuomio, L lapsen elatuksesta 8 §, Si 225. ,

Työttömyysvakuutusmaksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä. TyöttömyyskassaL 33 §,Ra 219.

Vakuutusmaksu ja lisämaksu ovat eräissä tapauksissa pakkotäy- täntökelpoisia ilman tuomiota tai päätöstä. VakuutussopimusL 40 §, Ra 201; VakuutusyhtiöL 10: 7, Ra 204.

Saatavan, joka velallisen konkurssissa on maksettavaksi vahvis- tettu, on saamamies sen nojalla oikeutettu saamaan muistakin ve- lallisen varoista kuin konkurssipesästä. SOO p 19.11.1890, T 1891 s. 84.

Sellaisen saatavan ulosmittaus, joka ei perustu juoksevaan vel- kakirjaan tai muuhun siihen verrattavissa olevaan asiakirjaan, on toimitettava velallisen luona sillä paikkakunnalla, missä hänen asuntonsa on. KK0:1931-l-49. . ·

Kun ulosotonhaltijalta pyydetään täytäntöönpantavaksi tuo- miota tai päätöstä, jolla maksuvelvollisuus on jollekulle määrät~, on tuollainen pyyntö tehtävä velallisen kotipaikan ulosotonhalti- jalle tai, jos ulosmitattava omaisuus on muualla, sen paikkakun- nan ulosotonhaltijalle. KK0:1932-I-21.

Tuomiota, jolla takaaja on yhteisvastuullisesti velallisen kanssa tuomittu maksuvelvolliseksi ja joka sitten, takaajan suoritettua sen sisällyksen yelkojalle, on siirretty takaajalle, ei takaaja enää voi antaa panna täytäntöön velallista vastaan. KK0:1933-I-91.

·Kolmannelle henkilölle siirretty tuomio, jolla avioliiton ulko- puolella syntyneelle lapselle on tuomittu elatusapua; ei ole täytän- töönpantavissa. Lapsen äidille tuomittujen korvausten kohdalta

·samaa tuomiota ei ole vanhentuneena pantu täytäntöön. KK0:1941-II-29, D 1942 s. 29.

Puoliso, joka oli avioerotuomiossa velvoitettu maksamaan toi- selle puolisolle tämän huollettavaksi uskottuja lapsia varten kuu- kausittain elatusapua, ei ollut, kun tuomio.ssa~i ollut toisin mää- rätty eivätkä asianosaiset olleet muusta sopmeet, vap~utun1l~ ~~­ suvelvollisuudestaan siitäkään ajalta, jona lapset ohvat vaha1ka1-

Pr 601 2014 sesti asuneet hänen luonaan. KK0:1975-II-17. . Avioliittolain mukainen puolison elatusvelvollisuus oli ensisi- jainen verrattuna lapsen elatuksesta annetun lain mukaiseen van- hemman elatusvelvollisuuteen. Tuomio, jolla toinen vanhemmista oli velvoitettu suorittamaan lapselle elatusapua, menetti sen vuok- si täytäntöönpanokelpoisuutensa lapsen solmiessa tuomioon pe- rustuvan elatusvelvollisuuden kestäessä avioliiton. KK0:1982-II- 51.

AULapsiL:n nojalla annettu elatusaputuomio on täytäntöön- pantavissa elatusvelvolliselle määrätyn elatusvelvollisuuden täyt- tämiseksi hänen kuolemansa jälkeiseltä ajalta. KK0:1963-II-28, Lm 1964 s. 113.

Päätöstä, jolla maksuvelvollisuus on määrätty jollekulle itse- kohtaisesti, ei voida tämän kuoltua panna täytäntöön hänen oi- keudenomistajiaan vastaan. KK0:1940-II-238. 2 §. Ulosottomiehellä on valta, ilman ulosotonhal-

tijan määräystä, panna täytäntöön lainvoimainen tuo- mio:

1) kun tappiopuoli on velvoitettu maksamaan ra- haa tahi tavaraa;

2) kun joku on velvoitettu toiselle antamaan vissi irtain omaisuus;

3) kun oikeus on antanut takavarikko-määräyksen tahi hukkaamiskiellon;

4) [kun tuomio koskee palkollisen muuttamista palvelukseen tai siitä pois;]

5) kun joku on velvoitettu luovuttamaan kiinteä omaisuus taikka kun tuomio koskee majanmuuttoa; ja .

6) kun tuomio muuten velvoittaa tappiopuolen jo- takin täyttämään, sillä uhalla että, jos hän niskoittelee, vastapuoli saa sen toimituttaa.

Miten 1 ja 3 kohdassa mainittu tuomio on pantava täytäntöön, säädetään 4, 5 ja 6 sekä 7luvussa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, ulos- ottomies voi ilman ulosotonhaltijan määräystä panna täytäntöön yleisen tuomioistuimen oikeudenkäyruis- kaaren 7 luvun säännösten nojalla antaman turvaa- mistoimipäätöksen. (22.7.1991/1066)

Kuitenkin 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin toimenpitei- siin voidaan ryhtyä ainoastaan ulosotonhaltijan mää- räyksestä. (22.7.1991/1066)

Ks. TyösopimusL, Ty 101; PoliisiL 48 §, Ri 303 a; jakoL 278, 279 ja 281 §, Ym 102.

Ulosottomiehen oikeudesta metsäkiinnityksenhaltijan pyynnöstä toimittaa metsän ostajalle tai hakkaajalle hakkuukielto sekä panna jo hakatut puut takavarikkoon ks. MetsäkiinnitysL 4-10 §, Si 617.

Kun tuomio UL 3 luv. 2 §:n 6 kohdan mukaan pannaan täytän- töön, voi ulosottomies samalla ulosottaa niskoittelevalta täytän- töönpanokustannukset, mikäli ne ovat kohtuulliset, mikä seikka on ulosottomiehen harkittava. KK0:1938-II-507, D 1939 s. 1.

Avioerojutussa AL 81 §:n nojalla annettu määräys asumisesta yhteisessä kodissa on, vaikkei pääasiaa olekaan lainvoimaisesti rat- kaistu, ulosottomiehen täytäntöönpantavissa. Ulosotonhaltijan ei olisi pitänyt ottaa asiaa koskevaa hakemusta tutkittavakseen. KK0:1952-II-79, D 1953 s. 46. 3 §.. jos ulosottomiehellä ei ole 2 §:n säännösten

mukaista valtaa ilman erityistä määräystä panna lain- voimaista tuomiota täytäntöön, olkoon ulosotonhalti- jan asia määrätä täytäntöönpane ja miten se on toimi- tettava, noudattaen mitä 4 ja 5 §:ssä sanotaan.

jos täytäntöönpanosta on tuomiossa määräys taikka laissa eri säännös, noudatettakoon niitäkin.

4 §. (29.7.1948/576) jos tuomio sellaisessa tapa- uksessa, kuin 3 §:ssä tarkoitetaan, velvoittaa tappio- puolen jotakin täyttämään, ja jos toinenkin saattaa sen tehdä, olkoon ulosotonhaltijalla oikeus valtuuttaa voittopuoli vastapuolen kustannuksella se tekemään tahi toisella teettämään. jos ainoastaan tappiopuoli voipi sen tehdä, pakotettakoon hänet siihen uhkasa- kolla taikka vankeudella.

Ulosottolaki 3 luku

jos joku on velvoitettu kirjoittamaan kauppakirja tahi muu asiakirja taikka antamaan suostumus, hy- väksyrnys tai muu senkaltainen lausuma, olkoon tuo- miolla sen saatua lainvoiman, sama: vaikutus, kuinjos velvoitus olisi täytetty.

Ks. UL 3: 18. Vrt. A vapaaehtoisista huutokaupoista 6 §, Si 507; MaanvuokraL 38, 56, 62 ja 76 §, Si 629; KS 106 §, Pr 506.

Osakeyhtiölle asetettiin uhkasakko. KKO 1924 p II 1065, T 1924 s. 351; KK0:1937-II-14.

Maistraatin lapsen tapaamista koskevan päätöksen täytäntöön- panoasiassa asettama uhkasakko voitiin tuomita maksettavaksi, vaikkei sitä koskeva päätös ollut lainvoimainen. Se seikka, että osapuolten välisessä, myös tapaamista koskevassa toisessa täytän- töönpanoasiassa, suoritusvelvolliselle oli sittemmin asetettu toi- nenkin uhkasakko, ei ollut esteenä ensiksi asetetun uhkasakon tuomitsemiselle, mutta teki tarpeettomaksi jälleen uuden uhkasa- kon asettamisen. KK0:1976-II-15.

Osakeyhtiön kanteesta oli sen hallitukseen aikoinaan kuulu- neet henkilöt velvoitettu sakon uhalla luovuttamaan yhtiölle eräät asiakirjat. Kun tätä luovutusvelvollisuutta ei ollut täytetty, yhtiö oli uudessa kanteessa vaatinut mainittujen henkilöiden tuomitse- mista asetettuun uhkasakkoon ja veivoittamista ankarammalla uhalla täyttämään sanotun velvoituksen. Koska kysymys asiakirjo- jen luovuttamisvelvollisuuden täyttämisestä ja vaatimus uhkasak- koon tuomitsemisesta kuuluivat ulosottoviranomaisten käsiteltä- viin, kanne jätettiin tutkimatta. KK0:1958-II-63, Lm 1959 s. 214 ja D 1959 s. 30. 5 §. (29.7.1948/576) Jos tappiopuolta on tuomion

kautta kielletty jotakin tekemästä taikka estämästä toista jotakin tekemästä ja jos hän kiellon rikkoo, ol- koon ulosotonhaltijalla valta tuomita hänet, joka ker- ta kuin hän sen tekee, uhkasakkoon; määrätköön

·myös, jos sopivasti käy laatuun, sellaiseen toimeen ryhdyttäväksi, että kiellon rikkominen estyy. ·

Ellei tappiopuoli ota uhkasakosta ojentuakseen, määrätköön ulosotonhaltija hänet oikeudessa syytet- täväksi; ja saakoon oikeus silloin tuomita hänet van- keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Uhkasakkoon, josta tässä ja 4 §:ssä säädetään, tuo- mitaan määrämarkoin.

Ks. UL 3: 18. Vn. L asiakirjain kuolettamisesta 9 §, Si 416; YhdL 34 §, Si 126. .

6 §. Mitä ulosotonhaltija 4 ja 5 §:n mukaan on määrännyt, on ulosottomiehen kautta tappiopuolelle ilmoitettava.

Jos täytäntöönpanossa, jota voittopuoli 4 §:n mu- kaan toimituttaa, tehdään vastarintaa taikka jos täy- täntöä muuten estetään, antakoon ulosottomies, pyynnöstä, virka-apua esteen .poistamiseksi.

7 §. (18.5.1973/389) Milloin alioikeuden tai hovi- oikeuden ensimmäisenä oikeusasteena antamaan pää- tökseen tai tuomioon, jossa joku on velvoitettu toisel- le jotakin maksamaan, haetaan muutosta, saa ulosot- tomies ilman ulosotonhaltijan määräystä toimittaa ulosmittauksen velalliselta, jollei tämä aseta panttia tai takausta maksettavaksi tuomitusta määrästä. Ulos- mitattua omaisuutta ei kuitenkaan ilman velallisen suostumusta saa myydä ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman. Mikäli omaisuus on pilaantuvaa, pian hä- viävää, arvossaan nopeasti alenevaa tai kovin kallis- haitoista, ulosottomiehen tulee, jos velkoja pyytää ja asettaa vakuuden kuluista ja vahingosta, toimittaa omaisuuden myyminen. (28.12.197911075)

2 mom. on kumottu L:lla 28.12.1979/1075. jos kuolleen henkilön velasta on toimitettu ulos-

mittaus kuolinpesässä eikä velkojalla ollut pantti- tai pidätysoikeutta ulosmitattuun omaisuuteen, ei omai- suutta saa myydä, ennen kuin kuukausi on kulunut perunkirjoituksesta tai sen määräajan päättymisestä tahi, milloin pesä on pesänselvittäjän hallinnossa, en- nen kuin velkojain kanssa on tehty sopimus heidän

"1 ' :{1.;.

rja. q- lO-

os

07;

T

:in- '5i, että 3,n- oi- :on sa-

lu- äät ,tiö se- 1lla jo- lk- tä- 14

Jn ;tä )1- :r- 'm :n

n, :t- n-

o-

.6;

m le

u- y- :s,

'i- ä- :1- :t-

aa ia s- :n Jt ä- s- ja aa

s- ai ti- ut tä

: n- in

Ulosottolaki Jluku

tyydyttämisestääri, ellei kuolinpesän hallinto anna myyntiin suostumustaan tai omaisuus ole sen laatuis- ta kuin 1 momentissa sanotaan.

Kertyneiden varojen nostamisesta säädetään 6 lu- vussa.

Ks. L lapsen elatuksesta 16 §, Si 225; VekseliL 95 §, Si 408 ja KS 113 §, Pr 506. Vrt. UL 3: 11 ynnä viite ja 3: 17.

Alioikeuden päätöksellä tuomitun maksuvelvollisuuden täy- täntöönpanon estämiseksi UL 3: 7 mukaan annettu takaussitou- mus on, hovioikeuden kumottua alioikeuden päätöksen, katsottu rauenneeksi, vaikka takauskirja edelleen on ulosottomiehen hal- lussa silloin, kun KKO:den. tuomio, jolla HO:den tuomio on ku- mottu ja alioikeuden päätös vahvistettu, annetaan. KKO:l933-I- 47. .

Hovioikeuden tutkittavaksi alistettu alioikeuden päätös, jolla syytetty on tuomittu suorittamaan vahingonkorvausta, ei ole sel- lainen alioikeuden päätös, jota UL 3: 7 tarkoittaa. 500 p 6.8.1915, T 1915 s. 380. . . 8 §. Kun joku on velvoitettu antamaan toiselle jo-

kin irtain omaisuus, saakoon ulosottomies, vaikka muutosta tuomioon haetaankin, panna sen täytän- töön, jos voittopuoli asettaa pantin tahi takauksen ta- varan takaisin antamisesta; ellei hän voi vakuutta hankkia, pankoon ulosottomies, jos voittopuoli pyy- tää, tavaran takavarikkoon.

2 mom. on kumottu L:lla 22.7.1991/1066. Ks. TyösopimusL, Ty 101. .r 9 §. Sellaisessa riidassa annetun tuomion, joka

koskee hyyryläisen majanmuuttoa taikka jonkun vei- voittamista luopumaan viljelemästään toisen maasta, pankoen ulosottomies täytäntöön, vaikkei se olisi- kaan saanut lain voimaa, jos voittopuoli panee pantin tahi takauksen vahingonkorvauksesta, johon hänet ehkä velvoitetaan, jos tuomio muuttuu.

Ks L yrityksen saneerauksesta 21 §, Pr 40; L yksityishenkilön vel- kajärjestelystä 18 §, Pr 41..

10 §. Kun muussa asiassa paitsi niissä, jotka 7- 9 §:ssä mainitaan, se, mitä tuomio koskee, on sem- moista, että tuomion täytäntöönpane ei tee muutok- senhakua hyödyttömäksi, saakoon ulosotonhaltija, jos asetetaan pantti tahi takaus niinkuin viimemaini- tussa pykälässä on sanottu, määrätä tuomion panta- vaksi täytäntöön, vaikka siihen muutosta haetaankin.

11 §. Siitä, miten päätös konkurssiasiassa, niin myös tuomio vekseliasiassa on pantava täytäntöön, muutoksenhaun sitä estämättä, olkoon voimassa mitä erittäin on säädetty.

Ks. KS 113 §, Pr 506 sekä VekseliL 95 §, Si 408 ja ShekkiL 73 §, Si 409.

l2 §. (18.5.1973/389) Mitä 2-6 §:ssä on säädetty lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanotavasta; nou- datetaan siinäkin täytäntöönpanossa, joka saa tapah- tua ennen kuin tuorriio on saanut lainvoiman.

Ylempi tuomioistuin voi muutoksenhaun johdosta, joko vastapuolelle ehkä aiheutuvista kuluista ja vahin- gosta asetettavaa· vakuutta vastaan taikka ilman va- kuutta, kokonaan tai joltakin osalta kieltää lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpanon taikka määrä- tä sen keskeytettäväksi.

jos täytäntöönpane kielletään tai määrätään ·kes- keytettäväksi, on asiassa ehkä toimitettu ulosmittaus peruutettava, milloin ylempi tuomioistuin niin mää- rää. jos omaisuus on pilaantuvaa, arvoltaan alenevaa tai kallishoitoista, on täytäntöönpane peruutettava, mikäli velkoja ei ennakolta maksa hoitokuluja sekä aseta vakuutta vastapuolelle ehkä aiheutuvista kuluis- ta ja vahingosta. .

Muutoksenhakutuomioistuimella oli oikeus viran puolesta UL 3 luvun 12 §:n 2 ja 3 mom:n nojalla kieltää asumuseropäätöksessä toiselle puolisolle myönnetyn lapsen luonapito-oikeuden täytän- töönpane sekä määrätä keskeytettäviksi vireillä olevat täytäntöön-

2015 Pr ·601 panetoimet ja peruutettaviksi toimitetut ulosmittaukset. KKO: 1975-11-41. l3 §. (18.5.1973/389) Oikeudenkäymiskaaren l2

luvun tai tämän lain mukaan nostettu takaisinsaanti- kanne ei estä täytäntöönpanoa. Tuomioistuin, jossa sellainen kanne on vireillä voi kuitenkin kieltää täy- täntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi. jollei kihlakunnanoikeus ole koolla, kihlakunnantuomari voi väliaikaisesti antaa sellaisen kiellon tai määräyk- sen, kunnes kihlakunnanoikeus kokoontuu ja päättää asiasta. ·

Hovioikeuden tuomio, johon saadaan hakea muu- tosta ainoastaan, jos korkein oikeus myöntää siihen luvan, pannaan niin ikään täytäntöön huolimatta siitä, että valituslupaa on pyydetty. Korkein oikeus voi kui- tenkin kieltää täytäntöönpanon tai antaa määräyksen sen keskeyttämisestä. Hakijan oikeudesta nostaa ulosotossa kertyneet varat säädetään 6 luvun 1 §:n 2 momentissa. (13.6.1986/470)

Tuomion purkamista tai menetetyn määräajan pa- lauttamista koskeva hakemus taikka kantelu tuomio- virheen nojalla ei estä täytäntöönpanoa. Sellaista ha- kemusta tai kantelua käsitellessään voi tuomioistuin kuitenkin antaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen. · , . · · .

L 13.6.1986/470 tuli voimaan l.l.1987.jos hakemus hovioikeu- den tuomion täytäntöönpanosta on jätetty ulosottomiehelle ennen si- tä, täytäntöönpanossa noudatetaan kuitenkin aikaisemman lain sään- nöksiä.

Ks. OK 12: 13, Pr 101; UL 5: 45 ja 6:. 14. :~. 14 §. Kun tuomio, jonka nojalla ulosmittaus, ta-

kavarikko tahi muu täytäntöönpane on tapahtunut, muutetaan tai kumotaan, on täytäntöönpano,· vaikka myöhemmästä päätöksestä valitetaankin, peruutetta- va, jos se käy päinsä; ja korvatkoen täytäntöönpanon hakija kaiken vahingon; olkoon myös, jos hän on saa- nut jotakin nostaa tahi ottaa haltuunsa, velvollinen antamaan sen heti tuloineen tai tuotteineen vastapuo- lelle takaisin. jos hän on rahaa nostanut, .maksakoon siitä korkoa kuusi sadalta vuodessa siitä päivästä luki- en, jona rahat ulosottomiehelle tulivat.

jos on pantu täytäntöön tuomio, jolla toisen maata viljelevä on velvoitettu siitä luopumaan, tahi joku, jol- la on asumus toisen talossa; määrätty muuttamaan sii- tä pois, älköön kuitenkaan, myöhemmin annetun pää- töksen johdosta, täytäntö peräytykö, ennenkuin pää- tös on saanut laillisen voiman tahi lopullinen tuomio asiasta on annettu.

Ylempi tuomioistuin voi, milloin se palauttaa jutun alempaan tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi tai siirtää sen toiseen alempaan tuomioistuimeen, määrätä, että jo tapahtunut täytäntöönpane pysyy voi- massa kunnes alempi tuomioistuin on käsitellyt ja rat- kaissut jutun ja uusi tuomio saatetaan täytäntöönpan- tavaksi. Erityisistä syistä voi alempi tuomioistuin en- nen asian ratkaisemista määrätä täytäntöönpanon pe- ruutettavaksi. jos alempi tuomioistuin asianosaisen poissaolon tai muun syyn vuoksi jättää jutun silleen- sä, täytäntöönpane on peruutettava. (18.5.1973/389)

Ulosottolain 3 luvun 14 §:n l momentissa tarkoitettuun raho- jen palautukseen sovellettiin korkolain 4 ja 6 §:n säännöksiä vii- västyskorosta siitä lukien kun sanottu palautus oli viivästynyt. KKO:l987:50.

Ulosottomies ei ollut oikeutettu ilman ulosotonhaltijan määrä- ystä peruuttamaan väliaikaista, lainvoimaa vailla olevainpäätösten nojalla tapahtunutta täytäntöönpanoa, jossa velkoja olisaanut ker- tyneet varat haltuunsa. KKO p 7.4.1927, Lm 192s-s~l88.

Ulosmittaus, joka on toimitettu alioikeuden. päätöksen nojalla, jonka hovioikeus on kumonnut, mutta korkein oikeus vahvista-

Pr 601 2016 nut, ei ole hovioikeuden ratkaisun johdosta rauennut. KKO:1936- ll-102.

Ulosottomies oli ulosotonhaltijan määräyksestä alioikeuden lainvoiman saaneen päätöksen perusteella ulosmitannut elatus- apuun velvoitetulta alioikeuden määräämän elatusavun määrätyltä ajalta ja "luovuttanut sen elatusapuun oikeutetulle. Sittemmin to- dettiin KKO:n päätöksellä, joka oli annettu ulosmittausta koske-- van valituksen johdosta, että ulosmittaukseen ei ollut ollut laillista oikeutta. Elatusmaksun suoritukseen veivoitetun pyynnöstä toi- mitti ulosottomies sen jälkeen ulosmittauksen elatusapuun oikeu- tetun luona aikaisemmin toimittamansa täytäntöönpanon oikaise- miseksi. Ulosottomies ei ollut ollut oikeutettu oikaisemaan edellä- mainittua täytäntöönpanotointa eikä siis myöskään toimittamaan puheena olevaa ulosmittausta ilman ulosotonhaltijan määräystä. KK0:1944-l-9.

Kun KO:n valtiolle menetetyiksi tuomitsemista säännöstelyri- koksen tuottaman taloudellisen hyödyn ja säännöstelymääräysten vastaisesti käsitellyn omaisuuden arvon määristä, jotka oli suori- tettu ulosottomiehelle tämän kehoituksesta, oli, HO:n alennettua niitä, osa suoritettu takaisin, oli takaisin maksettavalle määrälle suoritettava korkoa 6 prosenttia maksupäivästä takaisinmaksupäi- vään. Hakemus koron suorittamisesta oli käsiteltävä hallinnolli- sessa järjestyksessä ja lääninhallituksessa ilman lääninoikeusme- nettelyä. KH0:1959-l-5.

_15 §. Sovinto, jonka oikeus on vahvistanut, pan- naan täytäntöön siinä järjestyksessä, kuin laillisen voi- man saaneesta tuomiosta on säädetty.

Ks. OK 20: 2, Pr 101. Kun asumuserojutussa, jossa ei ollut ollut kysymys puolison

veivoittamisesta luovuttamaan hallussaan oleva omaisuus osituk- seen, puolisoiden. asumuseron varalta tekemän muun muassa osi- tuksen määräajassa toimittamista koskevan sopimuksen ottamisel- la RO:n pöytäkirjaan ei ollut syntynyt ulosottoteitse täytäntöön- pantavissa olevaa sovintoa, puolisoa ei velvoitettu luovuttamaan hallussaan olevaa omaisuutta ositukseen. KK0:1968-II-20. 16- §. (4.2.1928/47) Suomessa annettu välitystuo-

mio, josta säädetään välimiesmenettelystä annetussa laissa (967/92), pannaan yleisen alioikeuden määräyk- sestä täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimai- nen tuomio, jollei välitystuomiota ole tuomioistuimen päätöksellä julistettu mitättömäksi tai kumottu, taikka ylempi viranomainen tai tuomioistuin, jossa on vireillä kanne välitystuomion mitättömäksi julistamisesta tai ku- moamisesta, toisin määrää. (23.10.1992/968) ·

Jos tuomioistuin on kumonnut välitystuomion, ol- koon laki, niinkuin 14 §:ssä on säädetty.

Välitystuomio, jota muuten lain mukaan on nouda- tettava, pannaan niin ikään yleisen alioikeuden mää- räyksestä täytäntöön samoin kuin tuomioistuimen lainvoimainen tuomio, jollei ylempi viranomainen . toisin määrää. (23.10.1992/968)

Ks. L välimiesmenettelystä, Pr 208; VesiL 3: 13, 5: 84, 86 ja 90, Ym 601; A sovittelua sekä riitojen oikeudellista ja välitysoikeudel- lista ratkaisua koskevia säännöksiä sisältävän yleissopimuskirjan voimaansaattamisesta 14.2.1930/89; L ulkomaisten välitystuomioi- den tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan, New Yorkissa 10.6.1958 tehdyn yleissopimuksen eräiden säännösten hyväksymi- sestä ja sellaisten välitystuomioiden täytäntöönpanosta, Pr 727 jaA sanotun yleissopimuksen voimaansaattamisesta, Pr 728.

Kun välitystuomion täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen ei ollut liitetty tarpeellista selvitystä sen osoittamiseksi, ettei väli- tystuomio välimiesmenettelystä annetun lain 21 §:n mukaan ollut mitätön, olisi ulosotonhaltijan tullut, hakemusta välittömästi hyl- käämättä, varata hakijalle tilaisuus sen täydentämiseen. Kun näin ·ei ollut menetelty eikä ulosotonhaltijan päätöksessä myöskään ol- lut mainittu, mitä lain edellyttämiä selvityksiä puuttui, asia palauc tettiin ulosotonhaltijan uudelleen käsiteltäväksi. KK0:1974-Il-54.

Välitystuomio oli RO:n lainvoimaa vailla olevalla päätöksellä julistettu mitättömäksi. HO ei olisi saanut määrätä välitystuomiota pantavaksi täytäntöön edes siinä tuomittujen välimiehen palkkion ja kulujen osalta. KK0:1981-ll-64.

Ulkomaalainen välitystuomio, joka oli syntynyt UL 3: 16 säätä- mässäjä:rjestyksessä, pantiin täytäntöön. KKO 1923 pII 8, D 1923 !i- 55.

·. 17 §. Kun on pantava täytäntöön ulosotonhaltijan päätös, jolla maksuvelvollisuus on jollekulle määrät- ty, noudatettakoon mitä edellä on säädetty alioikeu- den sellaisessa tapauksessa antamasta tuomiosta.

Ulosottolaki 3 luku

]os ulosotonhaltija on julistanut kiinteän omaisuu- den ulosmitatuksi, niinkuin 2 luvun 17 §:ssä on sa- nottu, älköön sitä myytäkö ennenkuin päätös on saa"" nut laillisen voiman.

18 §. (20.12.1991/1634) Muu ulosottoasiassa an- nettu päätös pannaan täytäntöön valituksesta huoli- matta. Päätöstä, jolla joku on tuomittu sakkoon. tai uhkasakkoon, ei kuitenkaan saa panna täytäntöön en- nen kuin päätös on lainvoimainen. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, saadaan uhkasakon perimi- seksi ulosmitata omaisuutta mutta ulosmitattua omai- suutta ei saa myydä ennen kuin päätös on lainvoimai- nen.

Ks. UlosottoA 5 §, Pr 603 ja HolhousL 76 §, Si 121.

18a §. (18.5.1973/389) Hallintotuomioistuimen sekä valtioneuvoston, ministeriön, keskusviraston ja lääninhallituksen antama päätös, siltä osin kuin sen sisältö on sellainen kuin 2, 4 tai 5 §:ssä tarkoitetaan, sekä sellainen muun hallintoviranomaisen päätös, jonka täytäntöönpanosta tämän lain mukaisessa jär- jestyksessä on muussa laissa erikseen säädetty, pan- naan täytäntöön ulosottotoimin niin kuin riita-asiassa annettu tuomio.

Milloin 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen, jolla joku on velvoitettu maksamaan toiselle jotakin taikka antamaan pois hallustaan irtain esine, haetaan muutosta, päätös pannaan täytäntöön niin kuin riita- asiassa annettu alioikeuden tuomio, joka ei ole saanut lainvoimaa. Muunlainen 1 momentissa tarkoitettu päätös pannaan täytäntöön vasta sen saatua lainvoi- man,jollei siinä ole muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (154/50) 14 §:n 2 momentin nojalla mää- rätty, että se pannaan täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. (13.6.1986/470)

jos hallintotuomioistuimen tai muun 1 momentissa tarkoitetun hallintoviranomaisen määrätynlaisessa asiassa antaman päätöksen täytäntöönpanosta on lais- sa eri säännos, on sitä kuitenkin noudatettava.

19 §. (20.2.1960/113) jos ulosottomies ei ole sel- villä siitä, kuinka tuomio oikeastaan on pantava täy- täntöön, ilmoittakoon siitä heti ulosotonhaltijalle. jos

.tämä sellaisessa tapauksessa taikka, kun tuomion täy- . täntöönpanoa häneltä haetaan, håvaitsee tuomion niin sekavaksi tai epätäydelliseksi, ettei siitä käy sel- ville, miten asiassa on tuomittu, neuvokoon asianosai- sia tuomiovirheen perusteella kantelemaan tuomios- ta.

jos ulosottomies tai ulosotonhaltija havaitsee, että tuomio sisältää kirjoitus- tai laskuvirheen, osoitta- koon asianosaisen oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n mukaisesti pyytämään tuomion oikaisemista.

Ks. OK 24: 10 ja 31: 1, Pr 101.

20 §. (18.5.1973/389) Pantti tai takaus, joka jon- kun on tämän lain mukaan asetettava ja jota vastapuo- li ei ole hyväksynyt, on ulosotonhaltijan taikka, jos va- kuus on asetettava ulosottomiehelle, tämän toimesta arvioitava. Takausmiesten on taattava kunkin omasta ja toistensa puolesta. Jos takaus annetaan yhtetsön tai ulkomaalaisen puolesta, kiinteistön huutokauppa- summasta taikka vastapuolelle aiheutuvien kulujen ja vahingon korvaamisesta, takausmiesten pitää ottaa vastataksensa niin kuin omasta velastaan.

joka tarjoaa panttia, on velvollinen, jos ulosoton- haltija tai ulosottomies niin määrää-;- taHettamaan pan~ tin yleisen rahalaitoksen tai luotettavan henkilön säi-

Ulosottolaki 3 luku

lytettäväksi ja hoidettavaksi. Takauskirja on ulosotto- miehen säilytettävä.

Vakuutta ei vaadita, jos velkajana on valtio tai sen laitos, kansaneläkelaitos, Postipankki, Suomen Pank- ki, muu julkisen valvonnan alainen pankkilaitos, Hel- singin yliopisto, kunta, kuntainliitto, Ahvenanmaan maakunta taikka evankelis-luterilainen kirkko, orto- doksinen kirkkokunta tai niihin kuuluva seurakunta.

20a §. (18.5.1973/389) Tämän lain mukaan ase- tettu pantti sekä takauskirja annetaan asianomaiselle takaisin, kun se oikeus tai vaatimus, jonka turvaami- seksi vakuus on asetettu, on toteutettu taikka tuomi- olla hylätty tai muutoin lakannut.

Milloin ulosottoviranomaiselta vakuutta vastaan nostettujen varojen palauttamisesta, lainvoimaa vailla olevaan tuomioon perustuvan maksuvelvollisuuden täyttämisestä tai kiinteistön huutokauppasummasta on ulosottoviranomaiselle asetettu pantti eikä asian- omainen ulosottomiehen kehotuksesta palauta varoja tai täytä maksuvelvollisuutta, vaikka hän tämän lain tai lainvoimaisen tuomion mukaan on siihen velvolli- nen, saadaan palautettava tai suoritettava määrä ulos- ottaa pantista. Jos sellaisessa tapauksessa on asetettu takaus, asianomaiselta perittävä määrä saadaan ulos- otonhaltijan määräyksestä ulosottaa takaussitoumuk- sen nojalla takausmieheltä, muun kuin omavelkaisen takaussitoumuksen nojalla kuitenkin vain siltä osin kuin asianomaiselta ei ole löytynyt riidattornia ulosot- tokelpoisia varoja.

Jos joku on tuomiolla velvoitettu maksamaan kor- vausta ulosottoasiassa vastapuolelle aiheutuneista ku- luista ja vahingosta ja korvauksen suorittamisen va- kuudeksi on asetettu pantti, korvaus saadaan ulosot- taa pantista niin kuin 2 momentissa on säädetty.

Pantin omistajalla tai takausmiehellä on oikeus kanteella vaatia takaisinsaantia yleisessä alioikeudessa sillä paikkakunnalla, missä täytäntöönpane on tapah- tunut, kuudessa kuukaudessa panttauksen tai takaus- sitoumuksen nojalla toimitetusta ulosmittauksesta lu- kien.

21 §. (18.5.1973/389) Täytäntöönpanoa haetaari asianomaiselta ulosottoviranomaiselta sillä paikka- kunnalla, missä velallinen asuu tai missä hänellä on kotipaikka. Jos täytäntöönpane tarkoittaa määrättyä, muualla olevaa omaisuutta, jonka sijaintipaikka on tunnettu, taikka määrätyssä paikassa tehtävän työn tai toimenpiteen suorittamista, on hakemus kuitenkin tehtävä siellä, missä omaisuus on taikka missä työ tai toimenpide olisi suoritettava. Täytäntöönpanoa, joka koskee määräalaa, haetaan siellä, missä määräalaan kuuluvat tilukset sijaitsevat. Pesäosuuden ulosmittaus toimitetaan siellä, missä perinnönjättäjällä on ollut asunto tai kotipaikka. Milloin velallisella ei ole tun- nettua asuinpaikkaa Suomessa, saa täytäntöönpanoa hakea siellä, missä hän oleskelee tai hänet tavataan taikka hänellä on omaisuutta tai työpaikka. Jollei edel~ lä olevien määräysten mukaan toimivaltaista ulosotto- viranomaista ole, täytäntöönpanoa saa hakea siellä, missä ensimmäisen asteen tuomio on annettu.

Ulosotonhaltijalta haetaan täytäntöönpanoa kirjal- lisesti. Ulosottomieheltä haetaan täytäntöönpanoa suullisesti tai kirjallisesti taikka automaattista tieto- jenkäsittelyä käyttäen sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Jos hakemus koskee 1 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa, ha- kemuksessa on ilmoitettava, mihin säännökseen haki-

2017 Pr 601 jan oikeus saada täytäntöönpane tämän lain mukai- sessa järjestyksessä perustuu. Hakemukseen on liitet- tävä se asiakirja, johon täytäntöönpane perustuu. Ha- kemukset ja asiakirjat saa ulosottoasiassa lähettää ulosotonhaltijalle ja ulosottomiehelle postitse niin kuin asiakirjain lähettämisestä valtion hallintoviran- omaiselle on säädetty. Voittopuolen asia on toimittaa ulosotonhaltijan antama täytäntöönpanemääräys ulosottomiehelle. (20.12.199111634)

Hakijalla, jolla ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suo- messa, pitää olla täällä asuva asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan täytäntöönpanoa kos- kevat tiedoksiannat ja haasteet. Jollei sellaista asia- miestä ole, ulosottoasiaa koskeva ilmoitus lähetetään hakijalle postitse, mikäli hänen osoitteensa tiedetään: Haaste· saadaan toimittaa hänelle tiedoksi siten, että säädetty jäljennös haasteesta, haastehakemuksesta ja siihen liitetyistä asiakirjoista annetaan ulosotonhalti- jalle, joka on antanut täytäntöönpanomääräyksen, tai ulosottomiehelle; joka on toimittanut täytäntöönpa- non ilman ulosotonhaltijan määräystä. Ilmoitus tuo- mioistuimesta, määräpäivästä sekä siitä, että jäljennös haasteasiakirjoista on mainitun viranomaisen luona vastapuolen saatavana, on haastetta pyytäneen asian- osaisen toimesta julkaistava virallisessa lehdessä ja lä- hetettävä lisäksi postitse vastapuolelle, Jos hänen osoitteensa on tunnettu. Haasteaika on kolme kuu-' kautta siitä _lukien, kun kuulutus on julkaistu ja sitä koskeva ilmoitus lähetetty, niin kuin edellä on säädet- ty. -

4 mom. on kumottu L:lla 20.12.1985/1016. 21a §. (20.12.1985/1016) Jos ulosottomies toteaa;

että tuomio olisi pantava täytäntöön toisella paikka- kunnalla, hänen on siirrettävä asia sen paikkakunnan ulosottomiehelle ja ilmoitettava tälle velallisen olin- paikasta; työpaikasta ja omaisuudesta saadut tiedot. Siirtävän ulosottomiehen on ilmoitettava siirrosta ha- kijalle.

Ks. UlosottoA 1 a §, Pr 603. . . 21 b §. (20.12.1985/1016) Jos velallisella cin omai-

suutta eri paikkakunnilla tai jos tuomio on pan,tava täytäntöön eri paikkakunnilla olevia velallisia vastaan, on sen ulosottomiehen, jolla tuomio on täytäntöön- pantavana, tarvittaessa pyydettävä muiden paikka- kuntien ulosottomiehiltä virka-apua samanaikaisen täytäntöönpanon aikaansaamiseksi. Virka-avun pyy- täjän on liitettävä pyyntöönsä oikeaksi todistamansa jäljennös siitä tuomion osasta, joka on tarpeellinen täytäntöönpanossa. Virka-avun antaja saa ryhtyä täy- täntöönpanetoimiin tämän jäljennöksen perusteella ilman ulosotonhaltijan eri määräystä. Virka-avun pyy- täjän on annettava ohjeet, jotka ovat tarpeen täytän- töönpanon rajoittamiseksi tuomittuun määrään.

Ks. UlosottoA 1 b §, Pr 603. · ·

22 §. Jos tuomiota tahi päätöstä, jolla maksuvel- vollisuus on jollekulle määrätty, pyydetään täytän- töön pantavaksi, ja jos siitä saamisesta on velkakirja tahi muu· kirjallinen saamistodiste, on alkuperäinen todiste ulosottomiehelle annettava. Jos se todisteen katoamisen tai muun syyn takia ei voi tapahtua ja jos todiste ei ole vekseli tahi juokseva sitoumus, olkoon ulosotonhaltijan määrättävä, saako täytäntöönpane kuitenkin tapahtua. .

Kun ulosottomies täytäntöönpanoa varten vastaan- ottaa saamistodisteen, tulee hänen se~isiakirjaan mer- kitä.

Pr 601 2018 Jos saman saamistodisteen perusteella on annettu

kaksi tai useampia tuomioita eri paikkakunnilla olevia velallisia vastaan ja tuomiot halutaan panna täytän- töön samanaikaisesti, hakijan on ilmoitettava muille ulosottomiehille se ulosottomies, jolle alkuperäinen saamistodiste on annettu. Muiden ulosottomiesten on noudatettava saamistodisteen vastaanottaneen ulosot- .tomiehen ohjeita, jotka ovat tarpeen täytäntöönpanon rajoittamiseksi saamistodisteen perusteella maksetta- vaksi tuomittuun määrään. (20,12.1985/1016)

Ks. UlosottoA 1 cja 12. §, Pr 603. Vekselistä tahijuoksevasta si- toumuskirjasta, joka on kadonnut.tai turmeltunut, säätää L asiakir- jain kuolettamisesta, Si 416.

23 §. {22.7.1991/1055) Täytäntöönpane riita-asi- assa tapahtuu oikeudenkäymiskaaren 24luvun 4 a §:n 2 momentissa säädetyn käräjäoikeuden toimituskirjan tai pöytäkirjan jäljennöksen nojalla.

Jos rikosasian tuomiossa on määrätty, että täytän- · töönpano saa tapahtua jäljennöksen nojalla, taikka jos täytäntöönpantavana on todistajalle tai asiantuntijalle maksettava palkkio tai korvaus, virallisen syyttäjän ajamassa rikosasiassa asianomistajalle tuleva korvaus vahingosta tai kuluista taikka oikeudenkäyntikulujen korvaus, joka on tuomittu muulle kuin kantajalle tai muutoksenhakijalle taikka joka rikosasiassa asian- omistaja on velvoitettu suorittamaan vastapuolelleen, ulosottomies saa pannajäljennöksen nojalla tuomion täytäntöön, niin kuin edellä tässä luvussa on säädetty, ja samalla ulosottaa täytäntöönpaneasiakirjasta mak- setun maksun.

Muussa kuin 1 ja 2 momentissa mainitussa tapauk- sessa ulosottomies ei saa panna tuomiota täytäntöön jäljennöksen nojalla, ellei ulosotonhaltija ole antanut siitä määräystä.

Jäljennöksen, jota tässä pykälässä tarkoitetaan, pi- tää olla tuomion antaneen viranomaisen luona tähän tehtävään määrätyn virkamiehen oikeaksi todistarria.

.24 §. Kun jonkun velkojan saaminen on ulosmi.: tattava,ja ennenkuin siihen on ryhdytty, ulosottomie- helle annetaan asiakirja, jonka nojalla toisen velkojan saaminen on samalta velalliselta ulosmitattava; ulos- mitattakoon molempien saaml.set yht'aikaa; jos se voi tapahtua toisen velkojan oikeutta viivyttämättä sel- laisten esteiden takia, joita toisen saamista ulosotetta- essa ehkä esiintyy.

25 §. Jos tappiopuoli ei ole läsnä silloin kun ulos- ottomies saapuu tuomion täytäntöönpanoon, tapah- tukoon se kuitenkin, mikäli ei 26 §:ssä toisin sanota; kuitenkin on hänen vaimonsa tahi talonväkeänsä tai hänen omaisuutensa hoitajaa tai haltijaa kehotettava olemaan toimituksessa läsnä. Ellei heitä ole, annetta- koon sana jollekulle läheiselle naapurille, joka tava- taan. Jos nämä eivät kutsumuksesta tule, ei se estä täy- täntöönpanoa.

26 §. Tuomion nojalla, joka ei ole saanut laillista voimaa, älköön ulosmittausta velallisen poissa ollessa toimitettako, ellei velalliselle ole 27 §:n mukaisesti il- moitettu, että saamista on ulosmitattavaksi pyydetty, taikka ellei ole syytä luulla, että hän ulosmittausta välttääkseen piilee tahi on matkustanut pois.

Sama olkoon laki, milloin ulosmittaus on tehtävä kuolleen miehen pesästä tahi velallisen omaisuudesta, joka on muualla kuin hänen kotipaikkakunnallaan ja jota velallinen ei ole antanut ilmi ulosmitattavaksi; ja pidettäköön edellisessä tapauksessa velallisena se,

Ulosottolaki 3 luku

joka lain mukaan on velvollinen pesää hoitamaan tahi joka on pesän osakas.

Ellei velallisella ole vakinaista kotoa tässä maassa eikä myöskään tiettävää asiamiestä siinä paikkakun- nassa, missä ulosmittaus on tehtävä; älköön tässä mai- nittu ilmoitus olko tarpeen.

Ks. UlosottoA 13 §, Pr 603. Velallisen, jolle ei ollut UL 3: 26 ja 27 mukaisesti ilmoitettu

ulosmittauksesta, olisi muutoksen saamiseksi ulosmittaukseen pi- tänyt valittaa siitä lääninhallitukseen 20 päivän kuluessa ulosmit- tauksesta tiedon saatuaan. KKO:l962-Il-74. 27 §. (18.5.1973/389) Ulosottoasioissa tehtävät il-

moituksetjamuut tiedoksiannat annetaan asianomai- selle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty erityistie- doksiannosta, jollei jonkin tapauksen osalta ole toisin säädetty tai määrätty. Haastetiedoksiannen voi suorit- taa myös ulosottomies. Postitse ulosottomies saa lä- hettää ilmoituksen tai muun tiedoksiannan myös toi- mialueensa ulkopuolelle. (20.12.1985/1016)

Ilmoitus ulosmittauksesta on annettava velalliselle tiedoksi viimeistään päivää ennen toimitusta. Postin välitystä käytettäessä ilmoitus on lähetettävä kirjattu- na tai saantitodistusta vastaan. Sellaisessa tapaukses- sa, jota 26 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, on ilmoitus sekä tieto toimituspaikasta annettava niin aikaisin, että velallinen voi toimituksessa valvoa oikeuttaan.

Ks. viite edell. §:n kohdalla; HTiedL 4 §, Yh 103. 28 §. jos ulosmittaukseen ei voida ryhtyä heti kun

ulosottomies on sitä varten tullut paikalle, ja jos on syytä pelätä, että omaisuus väliajalla kätketään; anta- koon ulosottomies, kun vain velkoja e~eltäpäin mak- saa tarpeelliset kulut, vartioida omaisuutta, kunnes ulosmittaus saattaa tapahtua.3 luku

29 §. Täytäutötointa älköön, elleivät erittäin pa- kottavat syyt vaadi, pidettäkö muulloin kuin väliajalla aamusta kello viidestä iltaan kello yhdeksään eikä myöskään sunnuntai- tahi juhlapäivänä.

30 §. .(29.12.1967/622) Ulosottomiehellä on oike- us, mikäli täytäntöönpanossa tarvitaan, avauttaa luk- koja ja ovia sekä etsityttää huoneita ja säilytyspaikka- ja. Vastarintaa kohdatessaan ulosottomiehellä on oi- keus saada poliisilta virka-apua, mutta voi hän itsekin ' käyttää sellaisia voimakeinoja, joita virkatehtävän laa- tuun ja vastarinnan vaarallisuuteen nähden sekä tilan- teen muutoinkin huomioon ottaen voidaan pitää puo- lustettavina.

31 §. Kun sillä, joka on velvoitettu luovuttamaan kiinteistö, on siinä irtainta, jonka ei tarvitse kiinteis- töä seurata, tulee ulosottomiehen, jos se helposti käy päinsä, täytäntöönpanossa toimittaa se sieltä pois ja antaa häädetylle tahi, ellei hän ole läsnä, hänen vai- mollensa, talonväellensä tai asiamiehelleen. Ellei näitä ole, pankoon ulosottomies tavaran yleiseen talteen tahi luotettavan henkilön taakse; sen ohessa tulee hä- nen kuuluttamalla paikkakunnan [kirkossa], ja jos näkyy tarpeelliseksi, myöskin virallisissa sanomaleh- dissä kehottaa häädettyä määräajan kuluessa otta- maan tavaran pois ja maksamaan kulut sen säilyttämi- sestä, sillä uhalla, että se muuten hänen varallensa ja kulujen suorittamiseksi julkisella huutokaupalla myy- dään.

Ks. KuulL, Va 408 ja L virallisesta lehdestä, Va 407. 32 §. (18.5.1973/389) Ulosottomiehen tulee pitää

pöytäkirjaa kaikesta toimittamastaan täytäntöönpa- nosta. Asianosaiselle, joka pyytää otetta pöytäkirjasta, on annettava ote viipymättä. ]os otetta pyydetään va-

' 1

.l

1

Ulosottolaki 3 luku

lituksen tekemistä varten, se on annettava hyvissä ajoin ennen valitusajan päättymistä.

Jollei velalliselle anneta otetta ulosmittauspöytäkir- jasta heti toimituksen päätyttyä, on ulosottomiehen annettava kirjallinen ulosmittausilmoitus velalliselle tai sille, joka toimituksessa on edustanut velallista tai joka muutoin 25 §:n mukaisesti on ollut toimitukses- sa läsnä. Milloin ulosmittaus on toimitettu muualla kuin velallisen asunnossa eikä hän itse tai hänen asia- miehensä ole ollut toimituksessa läsnä, ilmoitus on viipymättä lähetettävä velalliselle, jos hänen osoit- teensa on tunnettu.

Ulosmittausilmoitukseen on merkittävä ulosmitta- uksen peruste, päivä, jolloin ulosmittaus on toimitet- tu, velan pääoma ja korko, maininta ulosottokuluista sekä ulosmitattu omaisuus.

Milloin irtaimen omaisuuden ulosmittaus velallisen suostumuksella toimitetaan ilman todistajaa, on suos- tumus merkittävä pöytäkirjaan ja ulosmittausilmoi- tukseen. Velallisen tulee nimikirjoituksenaan vahvis- taa tämä merkintä joko pöytäkirjaan tai ulosmittausil- moitukseen.

33 §. (13.6.1986/470) Täytäntöönpanoa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi ulosottomies saa teh- dä ulosottoselvityksen. Ulosottoselvityksessä velalli- sen on annettava tiedot varoistaan, veloistaan ja tu- loistaan sekä ilmoitettava osoitteensa ja työpaikkansa. Hänen on myös ilmoitettava, missä sellainen esinetai asiakirja on, joka on tuomiossa määrätty annettavaksi toiselle tai joka on lain mukaan annettava ulosottovi- ranomaiselle.

Ulosottoselvityksessä velallisen on annettava luo- vuttamastaan omaisuudesta sekä tekemistään oikeus- toimista tiedot, jotka ovat tarpeen sen selvittämiseksi, voidaanko omaisuutta peräyttää ulosottoon.

Velallisen on ulosottomiehen kehotuksesta laadit- tava ulosottoselvityksessä luettelo varoistaan, velois- taan ja tuloistaan tai tarkastettava ulosottomiehen hä- nen antamiensa tietojen perusteella laatima luettelo ja vahvistettava se allekirjoituksenaan oikeaksi. .

34 §. (i3.6.1986/470) Velallisen on ulosottomie- hen kutsusta saavuttava ulosottoselvitykseen asuin-, koti- tai oleskelupaikkakuntansa ulosottomiehen vir- kahuoneeseen. Jos hän ei noudata kutsuaja on toden- näköistä syytä epäillä, että hänen tarkoituksenaan on pakoilla ulosottoa, poliisin on ulosottomiehen kirjal- lisesta pyynnöstä noudettava hänet.

34a §. (13.6.1986/470) Jos velallinen on kirjanpi- tovelvollinen, hänen on ulosottomiehen kehotuksesta luovutettava kirjanpitokirjat ja -aineisto tarkastetta- vaksi täytäntöönpanossa tarvittavien tietojen saami- seksi. . . . 34b §. (13.6.1986/470) Jos velallinen on yhteisö

tai säätiö, on sen hallituksen tai sitä vastaavan toimi- elimen jäsenen, yhteisön sitoumuksista henkilökoh- taisesti vastuussa olevan sekä yhteisön tai säätiön pal- veluksessa olevan täytettävä velalliselle 33, 34 ja 34 a §:ssä säädetyt velvollisuudet. Yhteisön tai säätiön pal- veluksessa olevalla on kuitenkin 33 §:n 3 momentissa tarkoitetut velvollisuudet vain, jos hänellä on oikeus kirjoittaa yhteisön tai säätiön nimi. Yhteisön tai sääti- ön nimenkirjoittajan on laadittava ja allekirjoitettava sanotun momentin mukainen luettelo yksinkin, vaik- ka hänellä olisi nimenkirjoitusoikeus vain yhdessä jonkun toisen kanssa.

-------------·------ ·-------.....

2019 Pr ·so1 Jos velallinen on vajaavaltainen tai jos hänelle on

määrätty uskottu mies, holhooja tai uskottu mies on velvollinen vallinnassaan olevan velallisen omaisuu- den osalta täyttämään sen, mitä velallisen velvolli- suuksista on 33, 34 ja 34 a §:ssä säädetty.

Jos velallinen on kuolinpesä, 33, 34 ja 34 a §:ssä säädetyt velvollisuudet kuuluvat sille, jolla on pesä hallussaan.

34c §. (13.6.1986/470) Ennen ulosottoselvitystä velalliselle tai hänen 34 b §:ssä tarkoitetulle edustajal- leen on ilmoitettava seuraamuksista, joita hänelle voi aiheutua tiedon ilmaisematta jättämisestä tai totuu- denvastaisen tiedon antamisesta. ·

Ulosottoselvityksestä laadittu pöytäkirja on annet- tava kuultavana olleen tarkastettavaksi ja siihen on tehtävä hänen pyytämänsä korjaukset ja lisäykset.

34d §. (13.6.1986/470) Jos velallinen tai hänen 34 b §:ssä tarkoitettu edustajansa ei kehotuksen saa- tuaan täytä 33 tai 34 a §:n mukaista velvollisuuttaan, ulosottomies saa määrätä hänet täyttämään sen mää- räajassa sakon uhalla. Jos hän tästä huolimatta jättää täyttämättä velvollisuutensa määräajassa, ulosoton- haltija saa tuomita hänet ulosottomiehen hakemuk- sesta uhkasakkoon. · : . · .· ·

Uhkasakon asettamista koskevasta ulosottomiehen päätöksestä ei saa valittaa. Ulosotonhaltijan. päätös uhkasakkoon tuomitsemisesta pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta sen estämättä, mitä 18. §:ssä on säädetty, jollei muutoksenhakutuomioist:uin toisin määrää. . .

35 §. (26.4.1991/764) Kun velkoja on hakenut ulosottoa ja havaitaan, että velallisen omaisuutta kos- keva oikeustoimi olisi voitu peräyttää konkurssipe- sään, jos ulosoton sijasta olisi haettu konkurssia, pe- räytyy oikeustoimi, jolla ulosottoa hakeneen velkojan oikeutta on loukattu, jos velkoja sitä kanteella vaatii. Mitä edellä on säädetty, koskee myös menettelyä, jär- jestelyä tai muuta toimenpidettä, joka on vaikutuksel- taan oikeustoimeen rinnastettava. .

Velkojan kanteenjohdosta peräytyneeksi julistetun oikeustoimen tarkoittama omaisuus, siitä saatu tuotto tai korko sekä korvaus omaisuuden arvon alenemises- ta tai omaisuudesta saadusta hyödystä on luovutettava ulosottomiehelle sikäli kuin se on tarpeen kantajan saatavan suorittamiseksi. Ulosottomiehelle luovutet- tavat varat ulosmitataan kantajansaatavan suorittami- seksi.

Vastaajalle on palautettava hänen peräytyneellä oi- keustoimella luovutetusta omaisuudesta velalliselle maksamansa vastike.

Edellä 2 tai 3 momentin mukaan palautettavan omaisuuden arvon korvaamisesta, tuotosta ja koro-sta, omaisuuden arvon alenemisen, omaisuudesta saadun hyödyn ja omaisuuteen pantujen kustannusten kor- vaamisesta sekä oikeustoimen peräytyessä vastaajalle syntyvien velvollisuuksien sovittelemisesta on sovel- tuvin osin voimassa, mitä takaisinsaannista konkurs- sipesään annetussa laissa (758/91) säädetään.

Vastaajalle 3 ja 4 momentin mukaan ehkä tuleva määrä, jollei kantaja tai velallinen ole sitä suorittanut, otetaan päältä ulosmitatuista varoista.

L 26.4.1991/764 tuli voimaan 1.1.1992, mutta sitä ei sovelleta, jos ulosmittausta on haettu ennen sanottua päivää.

Ks. L takaisinsaannista konkurssipesään 15-18 ja 22 §, Pr 507. [UVpA:n 29 §:ssä] tarkoitettua takaisinsaantikannetta-ei-voida

ajaa sellaisen toimituksen johdosta, jossa ulosottomies on ulosmi- tannut omaisuuden, jota väitetään kolmannelle henkilölle luovu-

Pr 601 2020 tetuksi. KKO:l932-I-79.

Milloin ulosmittausyrityksen on katsottava alkaneen ja milloin .päättyneen, ks. KKO:l935-I-66.

Velkoja oli kuukausittain erääntyVien elatusapujen suorittami- seen velvoittavan tuomion täytäntöönpanemiseksi vaatinut velalli- sen suorittaman henkilöauton luovutuksen peräyttämistä UL 3: 35 mukaisesti. Velkojan takaisinsaantikanne hyväksyttiin siten, että luovutus julistettiin peräytyneeksi ja auto määrättiin luovutetta- vaksi ulosottomiehelle velkojan saatavan suorittamiseksi. Samalla lausuttiin, että ne autosta täytäntöönpanossa kertyvät varat, jotka eivät ole tarpeen ko. elatusaputuomion täytäntöönpanemiseksi, kuuluvat henkilölle, jolle auto oli luovutettu. KKO:l978-II-25, D 1978 s. 93.

UL 3: 35:n mukaisen takaisinsaantikanteen hyväksyvässä tuo- miossa määrättiin, etteivät omaisuuden luovutukset olleet esteenä luovutetun omaisuuden käyttämiseen ulosmittausta hake~een vel- kojan ulosottoyrityksen perusteena olleiden saatavien sekä hänen sellaisten sen jälkeen ulosottoteitse perittäviksi lähetettyjen saata- viensa suorittamiseen, jotka kannetta nostettaessa olivat täytän- töönpanokelpoisia ja joiden osalta takaisinsaannin edellytykset sil- loin olivat olemassa. KKO:l978-II-5l.

· X:n A:ta ja B:tä vastaan ajamassa takaisinsaantia koskevassa ju- tussa KKO oli tuomiessaan lausunut, ettei A:n ja B:n välillä tehty tilankauppa estänyt po. tilan käyttämistä X:n A:lta olevan saatavan suorittamiseksi. Oikeudenkäynnin kestäessä A oli joutunut kon- kurssiin. Tilan pakkohuutokauppaa koskevassa valitusasiassa kat- sottu, ettei tila KKO:n em. tuomion johdosta ollut palautunut A:n konkurssipesälle, kun X ei ollut valvonut saatavia A:n konkurssis- sa eikä konkurssipesä sanotussa takaisinsaantijutussa eikä muu- ·toinkaan ollut tehnyt takaisinsaantivaatimusta. KKO:l955-II-138, D~~~~- .

36 §. (18.5.19731389) Ulosottovelkojen kanne omaisuuden luovutuksen tai muun oikeustoimen pe- räyttämisestä 35 §:n nojalla on nostettava kuudessa kuukaudessa siitä lukien, kun velkoja sai ulosottomie- heltä tiedon siitä, ettei hänen saamisensa ole tullut ulosottoyrityksessä täysin suoritetuksi, taikka, jos on kysymys osituksesta, josta osituskirjaa ei ollut annettu tuomioistuimeen, siitä päivästä lukien, jolloin ositus- kirja annetaan tuomioistuimeen. (26.4.1991n64)

Tuomioistuin, jossa 1 momentissa tarkoitettu kan- ne on vireillä, voi kieltää peräytettäväksi vaaditun oi- keustoimen kohteena olevaan omaisuuteen kohdistu- van täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväk- si.Jollei kihlakunnanoikeus ole koolla, kihlakunnan- tuomari voi väliaikaisesti antaa sellaisen kiellon tai määräyksen, kunnes kihlakunnanoikeus kokoontuu ja päättää asiasta.

L 26.4.1991n64 tuli voimaan 1.1.1992, mutta sitä ei sovelleta, jos ulosmittausta on haettu ennen sanottua päivää.

Kun samasta saatavasta oli toimitettu kaksi ulosmittausyritystä, UL 3 luv. 35 ja 36 §:ssä tarkoitettu kanne, jossa vaadittiin ennen ensimmäistä ulosmittausta tapahtuneen omaisuuden luovutuksen peräyttämistä, oli nostettava 60 päivässä siitä, kun velkoja sai ulos- ottomieheltä tiedon ensiksi tapahtuneesta ulosottoyritykSestä. KK0:1976-II-76. "

37 §. (18.5.19731389) Kanne,joka koskee kumo- tusta tai peruutetusta täytäntöönpanosta aiheutunei- den kulujen ja vahingon korvaamista, käsitellään ylei- sessä alioikeudessa sillä paikkakunnalla, jossa täytän- töönpane on tapahtunut. Jos samaan tuomioon perus- tuva täytäntöönpane on tapahtunut useilla paikka- kunnilla, jotka kuuluvat eri alioikeuksien tuomiopii- reihin, kanne on nostettava jossakin näistä tuomiois- tuimista. Kanne on puhevallan menettämisen uhalla nostettava vuoden kuluessa siitä lukien, kun asiassa, jota täytäntöönpane koskee, annettu tuomio on saa- nut lainvoiman ja täytäntöönpane on loppuun saatet- tu tai peruutettu. Kanteen vireillepanosta on kantajan viipymättä annettava ulosottomiehelle todisteeilinen tieto.

38 §. (20.12.199111634) Milloin ulosottotoimin perittävää saamista on osasuorituksen jälkeen jäljellä asetuksella säädettyä markkamäärää vähemmän, ulos-

Ulosottolaki 4 luku

ottomies saa jättää sen perimättä ja merkitä asian päät- tyneeksi.

Ks. UlosottoA 37 §, Pr 603.

4 luku. Ulosmittauksesta Ks. VeroUL ja VeroUA, Pr 608 ja 609. Vrt. UlosottoA 13 ja

13a §, Pr 603. 1 §. Jos on pantava täytäntöön tuomio tahi päätös,

jolla maksuvelvollisuus on jollekulle määrätty, mitat- rakoon se, mikä tuomittu on, häneltä ulos. Jos rahaa on tuomittu, ja jos sitä ei ole, niin on tarpeellinen määrä muuta omaisuutta ulosmitattava ja, niinkuin 5 luvussa sanotaan, rahaksi muutettava.jos ulostuomit- tua tavaraa ei löydetä, eikä tuomiossa tahi päätöksessä myöskään ole määrätty, että se siinä tapauksessa on rahalla maksettava; jääköön muu täytäntöönpane sik- sensä.

Ks. RTpL 6 luku, Ri 215 sekä SakkoTpL ja SakkoTpA, Ri 216 ja 217; KS 10 §, Pr 506; VesiL 5: 65 ja 68, Ym 601.

Eloonjääneen puolison omaisuus, johon toisella puolisolla oli avio-oikeus, voitiin toisen puolison kuoltua (ennen ositusta) ulos- mitata eloonjääneen puolison velasta. KK0:1975-II-77.

Kauppayhtiön osakkaan velasta ei saa ulosmitata kauppayhtiön omaisuutta. KKO:1935-II-13.

Tuomio, jossa maksuvelvollisuus on määrätty avoimelle yhtiöl- le, ei ole täytäntöönpantavissa yhtiön osakasta vastaan henkilö- kohtaisesti sillä perusteella, että hän on avoimen yhtiön osakas. KK0:1926-I-23, Lm 1927 s. 157. Samalla kannalla avoimen yhti- ön maksettavaksi pantuun veroon nähden KK0:1952-II-95, Lm 1953 s. 279 ja D 1953 s. 28 sekä KK0:1953-II-6, D 1953 s. 75.

Toisen puolison velan suorittamiseksi ei voida ulosmitata toi- sen puolison osuutta puolisojen yhteisestä omaisuudesta avioliit- tolain alaisessa avioliitossa. KK0:1956-II-58, D 1958 s. 1. Vrt. KK0:1949-II-452.

Lapsen perintöosuus isän jäämistöstä voida<J.n ulosmitata, vaik- ka äidillä testamentin nojalla on oikeus elinaikansa hallita tuota jäämistöä. KK0:1939-Il-309, D 1939 s. 65.

Velallisen tunnustama, hänen omaisuuteensa kiinnitetty halti- javelkakirja, joka ei ole liikkeeseen laskettuna, ei ole ulosmitatta- vaa omaisuutta. KK0:1932-I-18. ·

Se seikka, että kuolinpesän konkurssi on varojen vähyyden ta- kia jätetty sillensä, ei estä pesän omaisuuden ulosmittaamista pe- . sän velkojen suorittamiseksi. KK0:1936-II-64.

Osaa jakamattamaan kuolinpesään kuuluvasta kiinteistöstä ei voida ulosmitata pesän osakkaan velasta. KK0:1942-II-152, Lm 1943 s. 194.

Osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen otettu määräys, että yhtiön osakkeet voitiin vain yhtiön johtokunnan välityksellä siirtää joh- tokunnan hyväksymälle henkilölle ja että määrätyllä yhteisöllä oli', oikeus lunastaa itselleen siten luovutetut osakkeet, ei estä osakkei- den ulosmittaamista. KKO:.l941-II-49. ·

Avioerojutussa vaimolle ja lapsille laillisen osituksen toimitta- miseen saakka maksettavaksi tuomittu elatusapu on ulosotettava mieheltä siihen asti, kun vaimo on saanut haltuunsa hänelle osi- tuksen mukaan kuuluvan omaisuuden. Ulosottomiehen on han- kittava siitä selko. KK0:1941-II-75. 2 §. Irtain omaisuus menköön ulosmittaukseen

ennenkuin kiinteätä omaisuutta saa ulosmitata, ellei- vät velkoja ja velallinen toisin sovi; jos saaminen, josta ulosmittaus on tehtävä, on kiinnitetty velallisen kiin- teään omaisuuteen, mitattakoon tämä ensin ulos, ellei velkoja mieluummin tahdo ottaa maksua irtaimistos- ta. Jos ulosmittaus on samalla tehtävä kiinnitetystä saamisesta ja toisen velkojan kiinnittämättömästä saa- misesta, älköön kiinnityksen haltijalla olko valtaa toi- sen vahingoksi ottaa irtaimistosta maksua siitä, mikä kiinteistöstä voipi lähteä. ·

Ks. viite UL 4: 21 kohdalla. 3 §. Oikeutta elinkorkoon tahi muuhun velallisen

elinaikana tai muuten määräämättömänä aikana suo- ritettavaan etuun tahi tuloon, oikeutta henkivakuu- tussummaan, niin myös omaisuutta, joka ilmeisesti ainoastaan vaivoin tahi polkuhintaan voidaan rahaksi muuttaa, älköön mitattaka ulos, niin kauan.kuin-mui- ta riidattornia varoja on.

!

~--;---

Ulosottolaki 4 luku

Ks. VakuutussopimusL 7 luku, Ra 201. 4 §. Irtaimistosta on se, mitä velallinen elinkei-

noansa tai muuten kipeimmin tarvitsee, viimeksi ulosmitattava. Kun velallinen ilmiantaa määrätyn omaisuuden ulosmitattavaksi, pitää tämän etupäässä otettaman, jos se sopivasti sekä velkojaa haittaamatta voipi tapahtua ja muuta järjestystä ei ole säädetty.

5 §. (8.4.1932/98) Ulosmittauksesta on erotetta- va: 1) velalliselle ja hänen perheellensä tarpeelliset pi- to- jamakuuvaatteet sekä sängyt, niin myös välttämät- tömät huone- ja talouskalut; 2) velallisen ja hänen perheensä hartauskiijat ja muut hartauden harjoituk- seen aiotut esineet sekä oppi-, ammatti- ja sivistyskir-

. jat; 3) velallisen ja hänen vaimonsa vihki- ja kihlasor- mukset; 4) tarpeelliset työvälineet sekä, papeilta, vir- kamiehiltä, sotilailta, lääkäreiltä ja kätilöiltä ulosmi- tattaessa, mitä he virkansa tai ammattinsa harjoittami- seen tarvitsevat; niin myös 5) jos se katsotaan velalli- sen toimeentulolle välttämättömäksi, talossa olevista varoista, mitä yhden kuukauden elatukseksi on tar- peen. . .

. Jos 4 kohdassa mainitun omaisuuden arvo ei nouse [viiteentoistatuhanteen] taikka, kun velallisella on perhe elätettävänä, [kolmeenkymmeneentuhanteen markkaan], on ero otettava muusta velallisen osoitta- masta irtaimistosta. Velallinen saa 4 kohdassa maini- tun omaisuuden sijaan taikka sellaisen omaisuuden puuttuessa erottaa muutakin irtaimistoa näihin mää- riin. Irtainta omaisuutta, joka on panttina taikka jota toinen hallitsee ja jota hänellä on oikeus pitää saami- sen vakuutena, ei saa erottaa, kun ulosmittaus tapah- tuu siitä velasta, jonka vakuutena omaisuus on. (29.6.1961/366)

Ks. RahaL 18 §, Ra 101; SakkoTpL 9 §, Ri 216; KS 45 ja 85 §, Pr 506. . . .

Velalliselta, joka oli jalkineliikkeen omistaja, oli ulosmitattu viimeistelykone moottoreineen ja pohjanneulomakone. Velallinen vaati ulosmittauksen kumoamista näiden esineiden kohdalta, kos- ka sanotut esineet olivat hänelle tarpeellisia hänen elinkeinonsa harjoittamista varten. Valitus hylättiin, koskeivät ko .. koneet ja moottori olleet velalliselle suutarinammatin harjoittamiseen tar- peellisia välineitä. KK0:1945-II-78. . ,

Kirjoituskone katsottiin eläinlääkärille hänen ammattinsa har- joittamiseen tarpeelliseksi työvälineeksi. Sensijaan ilmapuntaria ei sellaisena pidetty. KK0:1950-II-157, D 1950 s. 64.

Iso-Tietosanakirja ja Kansallinen Elämänkerrasta katsottiin sellaisiksi sivistyskirjoiksi, jotka UL 4 luvun 5 §:n 1 mom. nojalla on oikeus saada ulosmittauksesta erotetuiksi. KKO:l951-II-16, D 1951 s. 59 ja Lm 1951 s. 315.

Autoa ei ollut siinäkään tapauksessa, että sen omistaja käytti sitä ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen, pidettävä sel- laisena hänen tarpeellisena työvälineenään, jonka hän UL 4: 5 mu- kaan oli oikeutettu ulosmittauksessa itselleen erottamaan. KK0:1951-II-40, D 1952 s. 41.

Kunnallisnuohoojan moottoripyörä ei ollut sellainen ammatin- harjoittamiseen tarvittava työväline, jota ei saariut UL 4: 5 nojalla ulosmitata. KK0:1956-II-80.

Koska 80 %:n liikuntavammainen sahateknikko ei voinut asi- anmukaisesti hoitaa työtään käyttämättä henkilöautoa eri paikka- kunnilla sijainneiden toimintapisteiden välisiin matkoihin eikä työnantaja ollut asettanut autoa hänen käytettäväkseen, pidettiin henkilöautoa hänen tarpeellisena työvälineenään. KKQ:1978-I-4.

Niittokonetta ei pidetty sellaisena tarpeellisena työvälineenä, joka saatiin erottaa ulosmittauksesta. KK0:1953-II-100, D 1954 s. 36.

Puhelinosake siihen liittyvine puhelimineen ei kauppaedusta- jalla ole sellaista omaisuutta, jota UL 4: S:n nojalla ei voida ulos- mitata. KKO:l954-II-103, Lm 1954 s. 877 ja D 1955 s. 30.

Tavanomainen jääkaappi-pakastin-yhdistelmä oli ruokatava- roiden kylmäsäilytystilan puuttuessa huoneistosta UL 4: S:ssä tar- koitettu ulosmittauksesta erotettava talouskalu. KK0:1982-II-58. 6 §. (18.5.1973/394) Velallisen palkasta tai, jos

hän sen jo on nostanut, hänen hallustaan olevasta taikka pestiin tai rahalaitokseen hänelle toimitetta-

2021 Pr 601 vaksi tai häneri lukuunsa maksetusta rahasta on jätet- tävä ulosmittaamatta kaksi kolmasosaa siitä, mitä pal- kasta tulee ulosmittauksen ja seuraavan palkanmak- supäivän väliselle ajalle: Velalliselta ei kuitenkaan saa ulosmitata enempää kuin kolme neljäsosaa siitä pal- kan osasta, joka ylittää 3 momentissa tarkoitetun ra- hamäärän. Kun ulosmittaus toimitetaan palkasta, jon- ka maksuaikoja ei ole ennalta määrätty, on ulosmit- taamatta jätettävä kaksi kolmasosaa kustakin palkka- erästä. (11.11.1988/939)

jos ulosmittaus palkasta toimitetaan velallisen puo- lisolle tai lapselle tai vahingonkorvauksena lapselle maksettavan, yhtä palkanmaksukautta vastaavan ela- tusavun perimiseksi, taikkajos palkasta ulosmitataan tällaista elatusapua ja muuta saatavaa, saadaan ulos- mittaamatta jätettävä palkan osa määrätä 1 momentis- sa tarkoitettua osaa pienemmäksikin. jos ulosmittaus tässä momentissa tarkoitetun elatusavun perimiseksi toimitetaan palkasta, jonka maksuaikoja ei ole ennalta määrätty, on ulosmittaamatta jätettävä vähintään kol- masosa kustakin palkkaerästä. (11.11.1988/939) .

Kun ulosmittaus toimitetaan palkasta, joka makse- taan tietyin väliajoin, on kuitenkin ainajätettävä ulos- mittaamatta vähintään niin paljon kuin velallisen, sen mukaan kuin asetuksella määrätään, katsotaan seu- raavaan palkanmaksupäivään asti tarvitsevan omaan elatukseensa ja hänen elatuksensa varassa olevien aviopuolisonsa sekä omienja puolisonsa lasten ja ot- tolasten elatukseen.

Ulosmittausta palkasta ei kuitenkaan saa toimittaa sellaisen 2 momentissa tarkoitetun lapselle tulevan elatusavun perimiseksi, jonka erääntymisestä on ku~ lunut enemmän kuin kolme vuotta. (5.9.1975fi09)

jos velallinen saa palkkaa eri palkanmaksajilta, pal.: koista on jätettävä ulosmittaamatta yhteensä edellä tässä pykälässä tarkoitettu määrä. Yksittäisestä palkas- ta saadaan tällöin ulosmitata tässä pykälässä tarkoitet- tua suurempikin osa. (11.11.1988/939)

Ks. UL 4: 9a ja A suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa, Pr 604.

Ks. myös UL 4: 18 sekä UL 4: 18b, 18cja 18d. 6a §. (18.5.1973/394) Milloin velallisen maksu-

kyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt, saadaan ulosmit- taamatta jätettävä palkan osa määrätä toistaiseksi tai määrättynä aikana maksettavien palkkaerien osalta suuremmaksi kuin mitä 6 §:n säännösten mukaan on jätettävä ulosmittaamatta. Määräyksen perusteesta on tehtävä merkintä ulosmittauspöytäkirjaan tai tällaisen määräyksen antamiseksi erikseen pidettävässä toimi- tuksessa laadinavaan pöytäkirjaan. jos määräys on an- nettu toistaiseksi, on sen perusteena olevan. erityisen syyn muuttuminen tai lakkaaminen todettava erilli- sessä toimituksessa ja samalla uudelleen määrättävä ulosmittaamatta jätettävän palkan osan suuruus.

6b §. (18.5.1973/394) Tässä laissa tarkoitetaan palkalla kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota; osapalk- kiotaja muuta etuutta,joka suoritetaan virasta tai toi- mesta taikka sellaisesta työstä, tehtävästä tai palveluk- sesta, joka työn tai tehtävän antajalle tehdään korva- usta vastaan. Palkan määrää laskettaessa on otettava huomioon myös siihen kuuluvien luontoisetujen arvo paikkakunnalla yleisesti käyvän hinnan mukaan. Palkkana ei pidetä työntekijän omien työvälineiden käytöstä taikka työ- tai virkamatkan aiheuttamista kustannuksista tahi muista niihin rinnastettavista,

Pr 601 2022 työstä työntekijälle aiheutuvista kustannuksista mak- settavaa kohtuullista korvausta, vaikka se suoritettai- siin palkan yhteydessä..

Ulosmittaamatta jätettävä palkan osa lasketaan siitä määrästä, joka on jäänyt jäljelle, kun laissa säädetty pidätys veron ennakkoperintää varten on toimitettu.

Virkamiehellä ei ole oikeutta määrätä palkastansa siirtämällä sen toiselle ennenkuin palkka on erääntynyt maksettavaksi, joten palkka sellaisesta siirrosta huolimatta voidaan ulosmitata palkan- saajan velasta. KK0:1935-I-26.

Ulosmittaus, jossa oli ulosmitattu osa (1/3) urakkamiehelle ra- kennustyöstä tulevasta vastikkeesta työnantajan pidätettäväksi sitä myöten kuin vastike urakkasopimuksen mukaan joutui maksetta- vaksi, on kumottu, koskei urakkamiehellä ulosmittauksen tapah- tuessa ollut ollut urakkasopimukseen perustuvaa ulosmittauskel- poista saatavaa. KK0:1938-I-6.

Työsuhteen laittomasta purkamisesta työntekijälle tuomittua vahingonkorvausta pidettiin palkkasaamisena, jota työnantaja ei

· saanut kuitata vastasaamisenaan siltä osalta kuin palkka lain mu- kaan olijätettävä ulosmittaamatta. KK0:1994:76. Vrt. KH0:1969- I-52 ja KH0:1986-II-585. 6c §. (13.6.1986/470) Tämän luvun palkkaa kos-

kevia säännöksiä, lukuun ottamatta 6 §:n 3 moment- tia, sovelletaan patenttia koskevan oikeuden, tekijän- oikeuden ja muun niihin rinnastettavan oikeuden luovutuksesta luonnolliselle henkilölle maksettavan korvauksen ulosmittaukseen.

7 §. (11.11.1988/939) Tämän luvun palkkaa kos- kevia säännöksiä on sovellettava myös eläkkeeseen, elinkorkoon, sairauspäivärahaan, äitiys-, isyys- ja van- hempainrahaan, tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksettavaan korvaukseen sekä muihin toimeentu- loetuuksiin, jollei niitä ole laissa kielletty ulosmittaa- masta.

jos velallinen saa palkan taikka ulosmittauskelpoi- sen eläkkeen tai toimeentuloetuuden ohella sellaista eläkettä tai toimeentuloetuutta, jota ei saa ulosmitata, velalliselle on aina jätettävä 6 §:n 1-3 momentin pe- rusteella määräytyvä osa palkan sekä kaikkien eläk- keiden ja toimeentuloetuuksien yhteenlasketusta määrästä. Palkasta sekä ulosmittauskelpoisesta eläk- keestä ja toimeentuloetuudesta saa tällöin ulosmitata säännönmukaista suuremmankin osan. ·

Eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen suoritettavaa avustusta tai kustannus- ten korvausta ei saa ulosmitata. Ulosmittaamatta on jätettävä myös korvaus, joka suoritetaan kivusta ja sä- rystä, viasta tai muusta pysyvästä haitasta taikka sai- raanhoitokustannuksista, hautaaruiskustannuksista tai muista henkilövahingosta aiheutuneista kuluista.

Ks. 7aja 7b §; RTpL 3: 14, Ri 215. Ulosmittauskiellosta, ks. KEL 79 §, So 101; ÄitiysavustusL 15 §, So 116; LapsilisäL 17 §, So 118; L lasten kotihoidon tuesta 22 §, So 205; LiikennevakuutusL 22 §, Vi 203; TapaturmavakuutusL 63 §, El201; ToiminimiL 17 §, Yr 116; SotilasvammaL 33 §, El 220; L valtion osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin 34 §, Ym 611; L työvoi- mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 28 §, Ty 603; L yksityisistä teistä 98 §, Ym 207; ElatusturvaL 44 §, Si 227; SairausvakuutusL 69 §, So 111; TyöEläkeL 19a §, El101; LTyöEläkeL 1 § 1 mom., El 103; MerimieseläkeL 63 §, El 122; AsumistukiL 24 §, So 122; TyöttömyysturvaL 45 §, Ty 126; KuntoutusrahaL 30 §, So 407; L yrityksen saneerauksesta 21 §, Pr 501; L yksityishenkilön velkajär- jestelystä 17 §, Pr 504.

7a §. (11.11.1988/939) Milloin määrätyltä ajalta laskettavaa tai toistuvasti määräajoin suoritettavaa saatavaa ei lain mukaan saa ulosmitata, on ulosmittaa- matta jätettävä myös asianomaisen siitä nostamat, hä- nen hallussaan olevat tai hänen lukuunsa rahalaitok- seen maksetut rahat siltä osin kuin ne vastaavat edellä tarkoitetusta ajastajäljellä olevaa osaa tai ulosmittaus- päivän ja toistuvan suorituksen seuraavan maksupäi- vän välistä aikaa.

Ulosottolaki 4 luku

7b § on kumottu L:lla 11.11.1988/939. 8 §. (18.5.1973/394) Omaisuuden erottamista

koskevia 5 §:n 1 momentin 2 ja 5 kohdan sekä 2 mo- mentin säännöksiä ei sovelleta 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua elatusapua ulosotettaessa, ellei velallinen ole perheenhuoltaja.

8a §. (13.6.1986/470) Yksityisen elinkeinonhar- joittajan urakkasopimuksen, hankintasopimuksen, kuljetussopimuksen tai muun vastaavan sopimuksen perusteella saamasta tulosta (elinheinotuio) on jätettä- vä ulosmittaamatta viisi kuudesosaa.

Ulosmittaamalta jätettävä elinkeinotulon osa saa- daan määrätä viittä kuudess>saa suurerrimaksikin, jos säännönmukaisen osan ulosmittaaminen vaarantaa velallisen mahdollisuuden täyttää oman suoritusvel- vollisuutensa tai hänen maksukykynsä on huoltovel- vollisuuden, sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti vähentynyt.

Ulosmittaamatta jätettävä elinkeinotulon osa saa- daan määrätä viittä kuudesosaa pienemmäksi velalli- sen suostumuksella tai kun sitä voidaan pitää koh- tuullisena ottaen huomioon velallisen varallisuusase- ma ja muut maksuvelvollisuudet.

Elinkeinotulon ulosmittauksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä palkan ulosmittauksesta on 6 §:n 3 momentissa sekä 7 a, 9 aja 18 b-18 e §:ssä säädetty.

Pinta-alalisä ja peltoalan perusteella maksettava tuki olivat ulosottolain 4 luvun 8a §:ssä tarkoitettua elinkeinotuloa, josta oli jätettävä ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. KK0:1993:155. 9 §. Velallisen pesästä älköön ulosmitattaka mi-

tään,joka havaitaan toisen omaksi, älköönkä ulosmit- tausta tehtäkö toisen haitaksi, jolla on oikeus velalli- sen tavaraan.

Omaisuutta, jota [fideikomissin] ehdolla hallitaan, niin myös muuta omaisuutta tahi oikeutta, jota eivoi luovuttaa, älköön ulosmitattako.

Muualla laissa on lisäksi säännöksiä omaisuudesta, jota ei saa ulosmitata. (18.5.1973/394)

Ks. L osamaksukaupasta 18 §, Si 506; KS 10 §, Pr 506; PK 9: 2, Si 235; TekijänoikeusL 42 §, Yr 401; TavaramerkkiL 35 §, Yr 418; Kaavoitusalueiden jakoL 83 ja 129 §, Ym 104; L eräiden kruunun- luontoisten tilojen ja tilanosien järjestelystä 6 §, Si 634.

Koska ulosmitattujen rahojen oli selvitetty olevan osa velallisen eräältä henkilöltä itselleen peijaamista rahoista, niin ulosmittaus on tuon henkilön hakemuksesta kumottu. KKO:l938-II-412.

Toimitus, jossa eräs kiinteistö, jonka såannolle velallinen oli saanut lainhuudon, oli ulosmitattu, kumottu sen nojalla, että sopi- muskirja, jolla kiinteistö oli vaihdettu toiseen kiinteistöön, ei ollut julkisen kaupanvahvistajan oikeaksi todistama sekä ettei sopi- mukseen, vaikka siinä oli luovutettu myöskin alaikäisten osuuksia ulosmitatusta kiinteistöstä, ollut hankittu oikeuden hyväksymistä. KK0:1938-II-546.

A oli ostanut neljä tilaa perustettavan yhtiön lukuun. Tilat voi- tiin ulosmitata A:n velasta ennen kuin yhtiö oli merkitty kauppa- rekisteriin ja yhtiökokous oli hyväksynyt kaupan. KK0:1980-Il- 10l.

Myyjä oli pidättänyt kiinteistönkaupassa itselleen eliniäkseen kiinteistön hallinta-, käyttö- ja nautintaoikeuden, jota ei saanut il- man ostajan suostumusta luovuttaa. Sanottu oikeus katsottiin voi- tavan ulosmitata ostajan saatavasta. KKO:l963-II-45.

Sopimusehto, jolla myyjä pidättää itselleen omistusoikeuden myytyyn, ostajan haltuun luovutettuun tavaraan, voidaan ostajan velkojia sitovasti ottaa kauppasopimukseen ainoastaan myyjän kauppahintasaatavanja myyjällä hänen kustannuksellaan tapahtu- vien myytyä esinettä koskevien toimien perusteella olevan saata- van vakuudeksi. KK0:1977-I-l.

Sopimusehto, jolla myyjä oli pidättänyt itselleen omistusoikeu- den myytyyn, ostajan haltuun luovutettuun autoon, oli myyjän ja ostajan kesken sitova myös sellaisen takautumissaatavan vakuute- na, joka myyjällä oli ostajalta jouduttuaan takaajana maksamaan ostajan kauppahinnan maksamiseksi ottaman pankkilainan. Kun ostaja oli myös palauttanut auton hallinnan myyjälle, ei ostajalla enää ollut autoon mitään oikeutta, eikä autoa ~en jäl_keen voinut ____ ulosmitata ostajan velasta. KK0:1984-l-3. Ks. KK0:1937-I-17, painettuna UL 10: 1 kohdalla.

Ulosottolaki 4 luku

9a §. (18.5.1973/394) Milloin ulosmittauspalkas- ta on toimitettu 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun, mää- räajoin suoritettavan elatusavun perimiseksi, ulosmit- taus on voimassa ilman eri toimitusta kunnes velkoja pyytää ulosmittauksen peruuttamista tai velallinen on suorittanut jo erääntyneet maksuerät sekä lähinnä seuraavan kuukauden elatusapua vastaavan määrän tai muulla tavalla saattaa uskottavaksi, että hän vastai- suudessa tulee täyttämään elatusvelvollisuutensa.

Kun elatusavun määrää on korotettu eräiden elatus- apujen sitomisesta elinkustannusindeksiin annetun lain (660/66) nojalla, palkan ulosmittaus on voimassa ilman eri toimitusta myös korotetun määrän osalta. (20.12.1985/1016)

9b §. (18.5.1973/394) Milloin velallinen, joka on tuomiolla velvoitettu tai asianmukaisesti vahvistetus- sa kirjallisessa sopimuksessa sitoutunut maksamaan elatusapua puolisolleen tai lapselleen taikka avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle tahi joka on velvoi- tettu suorittamaan elatusapua vahingonkorvauksena lapselle, ilmeisesti välttääkseen elatusavun perimisen ulosottotoimin tekee työtä puolisonsa tai sukulaisensa omistamassa taikka muussa toiselle kuuluvassa yri- tyksessä palkatta tahi selvästi pienempää korvausta vastaan kuin mitä paikkakunnalla yleisesti sellaisesta työstä maksetaan, eikä elatusapua saada häneltä täysi- määräisenä perityksi, ulosotonhaltija voi elatusavun saamiseen oikeutetun taikka tälle sellaisessa asiassa kuuluvaa puhevaltaa käyttävän viranomaisen hake- muksesta antamallaan päätöksellä ratkaista, mitä ra- hamäärää on pidettävä velallisen kohtuullisena työ- palkkana. Ulosmittaus toimitetaan tästä määrästä noudattamalla vastaavasti, mitä tässä laissa on säädet- ty palkan ulosmittauksesta. Työnantaja on velvollinen vähintään kerran kuukaudessa, hänelle tiedoksi anne- tun maksukiellon mukaisesti, ulosottomiehelle suo- rittamaan ulosmitatun määrän, kunnes hän ulosotto- miehelle saattaa uskottavaksi, ettei enää ole edellytyk- siä ulosotonhaltijan päätökseen perustuvan perinnän jatkamiseen.

Ennen asian ratkaisemista · ulosotonhaltijan on kuultava elatusvelvollista ja hänen työnantajaansa sekä ulosottomiestä. jos ulosotonhaltija katsoo asian riitaiseksi, on hakija osoitettava ajamaan vaatimus- taan tuomioistuimessa. Ulosotonhaltijan päätökseen tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa ei saa hakea muu- tosta valittamalla.

9c §. (18.5.1973/394) Milloin ulosotonhaltija on 9 b §:ssä tarkoitetussa tapauksessa katsonut asian rii- taiseksi taikka kokonaan tai osaksi hylännyt velkojan vaatimukset, on veikajalla oikeus ajaa vaatimustaan tuomioistuimessa haasteen nojalla, joka on annettava tiedoksi elatusvelvolliselle ja hänen työnantajalleen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja on saa- nut tiedon ulosotonhaltijan päätöksestä.

Jos ulosotonhaltija on vahvistanut elatusvelvollisen palkkana pidettävän määrän, on työnantajalla oikeus hakea haasteen nojalla takaisinsaantia velkojalta. Haaste on annettava veikajalle tiedoksi kolmen kuu- kauden kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon ulos- otonhaltijan päätöksestä. jos tuomioistuin on takai- sinsaantikanteen johdosta joko kokonaan tai osaksi vapauttanut työnantajan hänelle 9b §:n mukaisesti asetetusta velvollisuudesta, tulee tuomioistuimen sa- malla harkita, onko työnantaja saava takaisin, mitä hän jo on suorittanut, tai osan siitä.

2023 Pr 601 Alioikeuden päätöstä on muutoksenhausta huoli-

matta noudatettava. Hovioikeuden tuomioon tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa ei saa hakea muutosta.

10 §. jos toinen sanoo olevansa jonkin, velallisen pesässä olevan irtaimen omaisuuden omistaja, vaan ei voi heti näyttää oikeuttansa toteen, älköön se estäkö omaisuuden ulosmittaamista.jos hän ulosmittaukses- sa esittää todennäköisiä perusteita vaatimukseensa, neuvokoen ulosottomies häntä ajamaan kannettansa haasteen nojalla, ja keskeytettäköön täytäntöönpane toistaiseksi; haastattakoon kuitenkin se, joka omai- suutta tahtoo varjella, velkojan ja velallisen sen paik- kakunnan oikeuteen, missä omaisuus on, ja tuokoen siitä ulosottomiehelle todistuksen kolmessa kuukau- dessa ulosmittauksen jälkeen; muuten käytettäköön ulosmitattu omaisuus velkojan saamisen maksami- seksi. (13.6.1929/239)

jos joku ulosmittauksen jälkeen tuo esiin nyt sano- tun vaatimuksen, älköön se estäkö täytäntöönpanon loppuun saattamista, ellei ulosotonhaltija toisin mää- rää. jos ulosotonhaltija on neuvonut vaatimuksen te- kijää ajamaan kannettansa haasteen nojalla, tulee hä- nen, ennen mainitulla uhalla, kolmessa kuukaudessa ulosotonhaltijan päätöksen tiedoksisaamisesta antaa haaste ja toimittaa siitä tieto ulosottomiehelle. (18.10. 1929/321)

jos velkoja tahtoo itse haastattaa, olkoon hänellä siihen valta. (13.6.1929/239)

Milloin velkoja oikeudenkäynnissä, jossa sivullinen vaatii omistusoikeutta ulosmitatluun irtaimeen omai- suuteen, osoittaa, että sivullisen oikeus ulosmitattuun omaisuuteen perustuu oikeustoimeen, joka 3 luvun 35 §:n nojalla peräytyy, sivullisen oikeus ei estä täy- täntöönpanon loppuun saattamista. jos tuomioistuin on määrännyt, ettei sivullisen oikeus estä täytäntöön- panon loppuun saattamista, tai jos sivullisen vaatimus on hylätty täytäntöönpane on saatettava loppuun, vaikka tuomioon haetaan muutosta, ja veikajalla on oikeus panttia tai takausta vastaan nostaa kertyneet varat. (18.5.1973/389) · ·

Mitä täten on säädetty, sovellettakoon myö~kin, kun ulosmittauksen tapahtuessa velallisen pesässa tä- män puoliso tahtoo hänelle kuuluvana ottaa erilleen määrättyä irtainta omaisuutta. (13.6.1929/239)

L 13.6.1929/239 tuli voimaan 1.1.1930. Kuitenkin on, mitä ulos- mittauksesta puolisoiden pesässä on ollut säädettynä, edelleen nou- .datettava puolisoihin nähden, joiden varallisuussuhteisiin on sovel- lettava ennen sanottua päivää voimassa ollutta lakia.

Vrt. UL 10: 1. Vaasan HO:n kiertok:llä 4.3.1905 on, koska usein oli tapahtunut,

että ulosotonhaltija, jolle valituksen ulosmittauksesta oli tehnyt si- vullinen, joka oli ilmoittanut olevansa ulosmitatun irtaimen omai-

. suuden omistaja ja esittänyt todennäköisiä perusteita väitökseensä, oli lykännyt itse ulosottoasian tuomioistuimeen, joka silloin tavalli- sesti oli ottanut sen käsiteltäväkseen ja antanut siitä lausunnon, kaik- kia Hovioikeuden alaisia alioikeuksia ja ulosotonhaltijoita muistutet- tu, että sellainen menettely ei ole UL 4: 10 säännöksien mukainen, kun tämän lainpaikan mukaan tuomioistuimen tulee tällaisissa tapa- uksissa ratkaista ainoastaan ulosmitatun omaisuuden omistusoikeu- desta syntynyt riita.

Sivullinen oli nostanut ulosmitatun irtaimen omaisuuden omistusoikeudesta kanteen velkojaa ja velallista vastaan ilman ulosotonhaltijan tähän antamaa osoitusta. Kun ulosotonhaltija si- vullisen valituksen johdosta myöhemmin oli määrännyt, että ulos- ottotoimitus oli keskeytettävä, kunnes sanottu riita oli lainvoimai- sesti ratkaistu, ja kannetta ajettaessa muutoin oli noudatettu UL 4: lO:ssä olevia määräyksiä, katsottiin edellytysten kanteen tutkimi- seen olevan olemassa. KK0:1955-II-122, Lm 1956 s. 90.

Ulosotonhaltijan osoitettua UL 4: 10 nojalla sivullisen eri oi- keudenkäynnissä toteuttamaan omistusoikeutensa velallisen omaisuutena ulosmitatmun autoon on omisttisoikeuden toteamis- ta koskevassa jutussa, samalla kun sivullisen vaatimus auton omis-

Pr 601 2024 tusoikeuden vahvistamisesta hänelle kuuluvaksi hylättiin, vahvis- tettu auton olleen ulosmittauksen tapahtuessa sivullisella panttina tämän saatavista velalliselta. KK0:1965-II-86.

Pakkolunastuskorvauksen ulosmittauksesta tehdyn valituksen johdosta valittaja osoitettu asianomaisessa oikeudessa näyttämään toteen oikeutensa sanottuun korvaukseen. KK0:1952-II-81, Lm 1953 s. 611.

Viranomaisen lainvastaisesti liian lyhyeksi asettaman määrä- ajan noudattamatta jättäminen ulosottoasiassa ei aiheuta puheval- lan menetystä. KK0:1927-I-32.

SOO p 12.12.1902, T 1903 s. 154 on selitetty että, kun sivul- lisen ulosotonhaltijalle tekemä vaatimus omaisuuteen, joka on pantu hukkaamiskiellon alaiseksi, lykätään oikeuteen, ei ole lail- lista aihetta panna määräaikaa, jonka kuluessa hänen pitää haas- tattaa asianomaiset ja jättää siitä todistus ulosottomiehelle.

Nimismiehelle lähetettyä haasteen tiedoksi antamista koskevaa pyyntöä ei voitu pitää sellaisena tiedon toimittamisena ulosotto- miehelle,josta UL 4luv. 10. §:n 2 mom:ssa säädetään. KKO:'l976- II-l3.

Tuomioistuimen on viran puolesta tutkittava, onko vastapuo- lelle toimitetusta haasteesta annettu tieto ulosottomiehelle ulos- otonhaltijan määräämässä ajassa. KKO 1919 pII 1289, Lm 1920s. 34.

UL 4luv. 10 §:n säätämä kolmen kuukauden aika on lasketta- va kalenterikuukausittain. KKO 1924 p I 19, T 1925 s. 210. - Sanottu määräaika voidaan palauttaa OK 31: 2 nojalla.

KK0:1951-l-l3, Lm 1952 s. 82. Parempaa oikeutta ulosmitatmun omaisuuteen koskevassa oi-

keudenkäynnissä tulee velallisen ja velkojan, jos he haluavat väit- tää, ettei heitä ole laillisesti haastettu, tehdä väitteensä ennen pää- asiaan vastaamista. KKO 1919 pII 944.

Ulosottoasian yhteydessä ei voitu antaa osoitusta sen näyttämi- seksi eri oikeudenkäynnissä, mitä ulosmittauksen alaisesta saata- vasta oli suoritettu. KK0:1953-II-75, D 1954 s. 31.

Ratkaistessaan UL 4 luv. 10 §:ssä tarkoitetun kysymyksen omistusoikeudesta ulosmitatmun omaisuuteen KO:n tuli olla lau- sumatta mitään itse ulosmittauksen kumoamisesta. KK0:1950-II- 438, D 1951 s. 57.

UL 4: 10:n mukaan tuomioistuimen ratkaistavaksi saatetussa omistusoikeutta ulosmitatmun omaisuuteen koskevassa jutussa ei ollut annettava lausuntoa ulosmitatun omaisuuden käyttämisestä ulosmittauksen perusteena olevan saatavan suoritukseksi eli lau- suntoa ulosmittaukseen liittyvistä kysymyksistä. KK0:1978-II-77.

KK0:1929-II-826, D 1930 s. 50, on selitetty, että perillisenoi- keus jakamattamassa pesässä, vaikka jälkeenjääneellä leskellä ehkä olikin oikeus hallita jäämistöä jakamattomana, oli sellaista omaisuutta, johon ulosmittaus saattoi kohdistua.

KK0:1926-II-177, Lm 1927 s. 303, on selitetty, että UL 4: 10 määräystä ulosottomiehelle annettavasta tiedosta on noudatettava siitä huolimatta, että ulosmitattu omaisuus .pilaantumisen vuoksi on rahaksi muutettu.

Puolisot olivat sopineet, että miehen omistama teollisuushalli koneineen ja laitteineen siirtyi vaimon omistukseen sitä vastaan, että tämä otti yksin vastattayakseen kauppahintaa vastaavasta osasta pankkilainoja, joista kumpikin puoliso oli sitoutunut pan- kille velallisena vastuuseen. Kun·vaimo ei ollut näyttänyt, että hä- nen vastattavakseen ottama osa lainoista olisi ollut sellaista mie- hen velkaa, josta hän puolisoiden välisessä suhteessa ei olisi ollut vastuussa, kaupan muotoon tehty oikeustoimi julistettiin miehen velkojan kanteesta puolisoiden välisenä lahjana mitättömäksi. KK0:1978-ll-77.

Miehen maksettavaksi pannuista veroista ei voida .ulosmitata vaimon omaisuutta, kun avioliitto on päätetty 1.1.1930 jälkeen. KK0:1938-l-1L

Se seikka, että velkoja lainvoimaisessa ulosotossa on saatavas- taan saanut maksun siten, että saatavan suoritukseksi on velallisen omaisuutena ulosmitattu ja myyty sivulliselle kuuluvaa omaisuut- ta, ei perusta sivulliselle velkojaan kohdistuvaa korvausvaadetta. KK0:1935-l-63.

UL 4 luv. 10 §:ä voidaan soveltaa myös kun on ulosmitattu kolmen henkilön yhteisesti omistamat varat, ja yhteisomistajat, jotka eivät ole velasta vastuussa, tahtovat ulosmitatusta omaisuu- desta erottaa osansa. KK0:1957-II-65, D 1958 s. 33 ja Lm 1958 s. 74.

Sivullisomistajaksi ilmoittautuneen irtaimen omaisuuden ulos- mittauksesta tekemän valituksen jälkeen omaisuus oli myyty pak- kohuutokaupalla ja myynnistä kertyneet varat oli luovutettu velal- lisen konkurssipesälle. Sivullinen oli tukenut omistusoikeuttaan todennäköisin syin. Koska omistusoikeutta varoihin ei voitu vah- vistaa ulosottomenettelyssä, kysymys siirrettiin ratkaistavaksi eri oikeudenkäynnissä. KK0:1994:20 (ään.).

A:n irtainta omaisuutta oli ulosmitattu hänen veloistaan ja myyty pakkohuutokaupassa B:lle. C,joka katsoi omistavansa mai- nitun omaisuuden, ei ollut käyttänyt omistajalle ulosottolain 4 lu- vun 10§:ssä säädettyjä oikeussuojakeinoja ennen pakkohuuto-

Ulosottolaki 4 luku

kauppaa. C:tä ei voitu enää ulosottoasiassa osoittaa riitelemään pa- remmasta oikeudesta itse omaisuuteen vaan ainoastaan sen sijaan tulleeseen, jakamatta olevaan kauppahintaan. KK0:1995:2.

11 §. (5.2.1965/46) Milloin velallisena on kuolin- pesän osakas, voidaan hänen pesäosuutensa ulosmita- ta velasta. Pesäosuutta ei kuitenkaan tällöin ole lupa myydä, vaan on velkojalla oikeus saada suoritus siitä omaisuudesta, jokavelallisen osalle tulee pesänjaossa.

Ks. PK 19: 2 ja 23: 12, Si 235; AL, II osa, Si 201 ja ALVL 1-4 §, Si 202; MeriL 4:1 ja 22:5, Vi 301.

lla §. (26.4.19911764) Velallisen oikeutta perin- .. töön tai testamenttiin ei voida häneltä ulosmitata, jos

velallinen perittävän kuoleman jälkeen ennen ulos- .mittausta luopuu oikeudestaan perintökaaren 17 lu- vun 2 a §:n mukaisesti.

L 26.4.1991n64 tuli voimaan 1.1.1992, mutta sitä ei sovelleta, jos ulosmittaus on toimitettu ennen sanottua päivää.

Ks. PK 17: 2a, Si 235.

12 §. (24.8.1984/636) Yrityskiinnitykseen perus- tuva panttioikeus tai muu panttioikeus velallisen irtai- meen omaisuuteen tai oikeus pitää hallussaan sellaista omaisuutta saamiensa vakuutena ei estä omaisuuden ulosmittaamista ja myymistä muusta velallisen velas- ta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltija saa maksun omaisuuden myyntihinnasta, jos hän on sitä ulosottomieheltä en- nen huutoa vaatinut. Yrityskiinnityksen haltijan, jolta ulosottomies on 5 luvun 7a §:n mukaisesti tiedustel- lut, tuleeko hän tätä oikeuttaan käyttämään, on kui- tenkin oikeutensa säilyttääkseen määräajassa vastatta- va tiedusteluun. Yrityskiinnityksen haltija voi enna- kolta sitovasti luopua· oikeutensa käyttämisestä il- moittamalla siitä kirjallisesti ulosottomiehelle.

jos velkojalla on omaisuus panttioikeuden nojalla hallussaan, on myyminen toimitettava säilyttämällä pantinhaltijan oikeus, jollei tämä tyydy ottamaan saa- mistansa myyntihinnasta eikä pantista myöskään an- neta täyttä lunastusta. Pantinhaltija ei tällöin ole vel- vollinen antamaan panttia hallustaan. Pantinhaltija ei saa kieltäytyä ottamasta lunastusta, milloin sitä hänel- le edellä tarkoitetuissa tapauksissa tai myymisen jäl- keen tarjotaan, vaikkei hänen sa,amisensa vielä ole- kaan erääntynyt.

Ks. YrityskiinnitysL 38 §, Si 421. Se seikka, että velallinen oli luovuttanut niille henkilöille, jotka

valittivat ulosmittauksesta, oikeuden pitää heidän nimiinsä pank" kiin talletettuja rahoja heillä velalliselta oleva!1 saamisen vakuute- na, ei UL 4: 12 mukaan estänyt noiden varojen ulosmittaamista toisen saatavan suorittamiseksi. KK0:1938-II-552. -Vrt. velallisen antamaan ja pantiksi luovuttamaan, kiinteistöön kiinnitettyyn hal- tijavelkakirjaan nähden KK0:1953-ll-5, D 1953 s. 61, UL 7: 1 kohdalla.

l3 §. jos joku, jolla ei ole sellaista oikeutta; kuin 12 §:ssä on sanottu, väittää itsellänsä olevan etuoike- uden maksun saantiin velallisen omaisuudesta, äl- köön se estäkö omaisuuden ulosmittaamista muusta velasta. Älköön ulosmittaamista estäkö sekään, että omaisuus on takavarikon tahi hukkaamiskiellon alai- sena; kuitenkin on, jos muuta tavaraa on saatavissa, tämä etupäässä ulosmitattava, jos se sopivasti ja ulos- mittauksen hakijaa haittaamatta voipi tapahtua.

14 §. (18.5.1973/389) Ulosottomiehen on laadit- tava luettelo ulosmitatusta irtaimesta omaisuudesta sekä, jollei omaisuus ole rahaa tai tuomiossa täytän- töönpanon hakijalle luovuteltavaksi määrättyä tava- raa, arvioitava se. Ulosottomies saa tarvittaessa kutsua asiantuntijoita olemaan arvioinnissa apuna.

!

J-

l 1

Ulosottolaki 4 luku

Kun alusrekisteriin merkitty alus, sen lastina olevaa tavaraa tai rekisteröity ilma-alus ulostnitataan, ulosot- tomiehen on vaadittava aluksen päälliköltä tai ilma- aluksen omistajalta ne asiakitjat, jotka selvittävät omistusoikeuden ulosmitattavaan omaisuuteen, sekä tiedot niistä saatavista, jotka lain mukaan otetaan siitä panttioikeuden nojalla. Jos rahtia on maksamatta tahi aluksen päällikön tai laivanisännän asiamiehen (agen- tin) hallussa taikka jos laivanisännällä tai lastin omis- tajalla on oikeus saada sellaista korvausta, johon vel- kojalla on meripanttioikeus, on rahti tai korvaus, mil- loin velkoja vaatii, ulosottomiehen tai hänen määrää- mänsä toimitsijan kannettava. Sama on laki jos ulos- mitatun ilma-aluksen, linja- tai kuorma-auton taikka perävaunun omistaja on vakuutuksen nojalla tai muu- toin oikeutettu saamaan alusta, autoa tai perävaunua kohdanneen vahingon johdosta korvausta, johon alukseen, autoon tai perävaunuun vahvistettu kiinni- tys tuottaa panttioikeuden. Ulosottomiehen on viipy- mättä annettava sille, joka on velvollinen suoritta- maan tai tilittämään rahtia tai korvausta, kielto mak- saa muulle kuin ulosottomiehelle tai toimitsijalle.

Ks. MeriL 3:3 ja 3:13, Vi 301; L kiinnityksestä ilma-aluksiin 4 §, Si 425; AutokiinnitysL 5 §, Si 423.

15 §. Jos silloin, kun ulosmittaus olisi tehtävä, ha- vaitaan, että ulosmittauksen alaisista varoista ei ole odotettavissa mitään jäännöstä päälle täytäntöönpa- nokulujen, älköön ulosmittaukseen ryhdyttäkö.

16 §. Jos ulosmitattavana on rahaa tahi ulostuo- mittua tavaraa tahi sellaiseen asiakirjaan perustuva saaminen, joka on asetettu haltijalle tahi nimitetylle miehelle, jolle on myönnetty lupa siirtää se toiselle, taikka jos ulosmitataan muu oikeus, joka on vissin asiakirjan varassa; ottakoon ulosottomies rahan, tava- ran tahi asiakirjan haltuunsa.

Sellaisen saatavan ulosmittausta, joka ei perustu juoksevaan velkakirjaan tai muuhun siihen verrattavissa olevaan asiakirjaan, on toimitettava velallisen luona sillä paikkakunnalla, missä hänen asuntonsa on. KK0:1931-I-49.

Haltijavelkakirjain ulosmittaus kumottu, kun ulosottomies, merkitessään ulosmittauspöytäkirjaan velkakirjat ulosmitatuiksi, ei ollut ottanut niitä haltuunsa. KK0:1960-II-116, Lm 1960 s. 1012. ' 17 §. lrtaimet tavarat, jotka ulosmitataan, ovat, el-

lei niitä, sen mukaan kuinjäljempänä sanotaan, viedä paikalta pois, pantavat sinne talteen ja ulosottomie- hen sinetillä lukittavat, taikka, jollei hän, kelvollisten säilytyspaikkojen puutteen tahi muun syyn takia, kat- so sen voivan sopivasti tapahtua, hänen sinetillänsä tahi kirjallisella julkipanolla tahi muulla tavoin niin merkittävät, että omaisuus ilmeisesti nähdään ulosmi- tatuksi.Jos ei katsota ulosmitatun tavaranjättämisestä paikalle velallisen vartioitavaksi olevan varmuutta, pankoon ulosottomies jonkun muun sitä siellä hoita- maan tahi vieköön sen muualle, jos se käy päinsä ja velkoja edeltä maksaa tavaran hoitoon tahi muuttami- seen tarvittavat kulut.

Ks. RL 16: 17, Ri 101. 18 §. (20.12.1985/1016) Kun muu kuin 16 §:ssä

mainittu saatava on ulosmitattu, ulosottomiehen on annettava sille, jonka on suoritettava saatava, kirjalli- nen maksukielto, jossa kielletään maksamasta mitään saatavasta muulle kuin maksukiellossa mainitulle ulosottomiehelle tai sille, jolle velallisen oikeus ulos- oton johdosta ehkä siirtyy. Ulosottomiehen on annet- tava maksukielto tiedoksi postitse saantitodistusta vastaan tai haastetiedoksiannolla. Maksukielto saa- daan kuitenkin toimittaa postitse virkakirjeenä, jollei

2025 Pr 601 täytäntöönpanon varmuuden voida olettaa siitä kärsi- vän. Jos se, jolle maksukielto on annettava, oleskelee ulkomailla, velkojan on huolehdittava sen tiedoksian- tamisesta. Ulosottomiehen on otettava haltuunsa saa.., tavan perusteena oleva asiakitja, jos sellainen on saa- tavissa.

Jos ulosmitattu saatava kuuluu sellaiseen omaisuu- teen, johon saattaa olla vahvistettu yrityskiinnitys, ulosottomiehen on ennen saatavasta kertyneidenva- rojen tilittämistä velkojille hankittava 5 luvun 7 a §:n 1 momentin mukaisesti tiedot mahdollisista yritys- kiinnityksistä ja niiden etuoikeuksista sekä selvitettä- vä, haluaako yrityskiinnityksen haltija käyttää yritys- kiinnityslain 14 §:n mukaista etuoikeuttaan maksun saamiseen kertyneistä varoista.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty saatavasta, kos- kee vastaavasti muutakin 16 §:ssä mainitsematonta oi- keutta, jonka nojalla velalliselle on jotain suoritettava.

Vakioitu optio ja termiini ulosmitataan ilmoitta- malla ulosmittauksesta kirjallisesti sille välittäjälle, jonka hoidossa olevalle johdannaistilille sopimus on kirjattu, tai jos johdannaistili ei ole välittäjän hoidos- sa, asianomaiselle optioyhteisölle. Ulosmittausilmoi- tuksen saanut välittäjä tai optioyhteisö on velvollinen välittömästi muuttamaan ulosmitatut optiot ja termii- nit rahaksi asianomaisilla johdannaistoimilla ja tilittä- mään näin saadut varat ulosottomiehelle. (26.8.1988/ 773)

Ks. YrityskiinnitysL 14 §, Si 421; UlosottoA 13 ja 13a §, Pr 603.

18a §. (17.5.1991/829) Arvo-osuus tai arvo- osuuteen perustuva tai kohdistuva- oikeus ulosmita- taan ilmoittamalla ulosmittauksesta kirjallisesti sille arvo-osuusrekisterille, jolla pidettävälle arvo-osuusti- lille ulosmitattava osuus tai oikeus on kirjattu. ·

Edellä 1· momentissa mainitussa.ulosmittausilmoi- tuksessa on mainittava velallinen ja velkoja, heidän henkilötunnuksensa tai heistä arvo- osuusjärjestel- mässä käytettävät yksilöintitunnukset, sen saatavan määrä, josta ulosmittaus on tehty, sekä täytäntöönpa- non peruste. Ilmoituksessa on samaten yksilöitävä ulosmittauksen kohde. jos ulosmitanavaa osuutta tai oikeutta ei ole kitjattu velallisen nimiin, on velallisen saantomiehestä tai oikeuden haltijasta ilmoitettava vastaavat tiedot kuin velallisesta. Ulosmittauksen pe- ruutus ja kumoaminen on vastaavasti ilmoitettava.

Asetuksella voidaan säätää, että 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus voidaan toimittaa arvo-osuusre- kisterin pitäjälle automaattisen tietojenkäsittelyn avulla.

l8b '§. Kun ulosmittaus on toimitettu velallisen palkasta, ulosottomiehen cm annettava palkan maksa- jalle kirjallinen maksukielto, jossa määrätään pidätet- täväksi ulosottoon menevä osa palkasta ja kielletään maksamasta sanottua osaa kenellekään muulle kuin maksukiellossa mainitulle ulosottomiehelle. Milloin ulosmittaus toimitetaan tietyin väliajoin maksettavas- ta palkasta, on ulosmittauspöytäkitjaan ja maksukiel- toon merkittävä se kutakin palkanmaksukauden päi- vää kohti laskettu rahamäärä, joka vähintään on jätet- tävä palkansaajan ja hänen 6 §:n 3 momentissa tarkoi- tettujen perheenjäsentensä elatukseen. Maksukielto on annettava palkan maksajalle tiedoksi postitse saan- titodistusta vastaan tai haastetiedoksiannolla. Maksu- kielto saadaan kuitenkin toimittaa postitse virkakir- jeenä julkiselle yhteisölle tai laitokselle taikka muulle

Pr 601 2026 palkan maksajalle, jollei täytäntöönpanon varmuuden voida olettaa siitä kärsivän. (20.12.1985/1016) · Maksukielto on voimassa määrätyn ajan taikka tois- taiseksi ja kunnes ulosottomies palkan maksajalle kir- jallisesti ilmoittaa, että kielto on lakannut olemasta voimassa. Jos maksukieltoa on muutettava uuden ulosmittauksen, elinkustannusindeksin nousun joh- dosta tapahtuneen elatusavun määrän korotuksen, palkan saajan ja hänen perheenjäsentensä elatukseen jätettävän rahamäärän korotuksen tai muun syyn joh- dosta, ulosottomiehen on ilmoitettava siitä kirjallises-

,, . ti palkan maksajalle. (20.12.1985/1016) Maksukiellon perusteella velallisen palkasta pidäte-

tyt erät on, milloin ulosottomies on niin määrannyt, palkan maksajan määräajoin suoritettava ulosotto- miehen virkavarain tilille. Tilillepanosta suoritettava maksu saadaan vähentää tilille maksettavasta määräs- tä. (13.6.1986/470)

Ulosmittaus katsotaan kunkin palkkaerän osalta toimitetuksi, kun ulosottomies on saanut ulosottoon menevän osan haltuunsa tai se on hänelle 33 §:n mu- kaisesti maksettu. (13.6.1986/470)

18c §. (20.12.1985/1016) Eri aikoina toimitettu- jen ulosmittausten perusteella ulosottomies antaa pal- kan maksajalle yhteisen maksukiellon.

Jos palkan maksaja saa maksukiellon ollessa voi- massa maksukiellon toiselta ulosottomieheltä, hänen on noudatettava uutta maksukieltoa. Palkanmaksajan on palautettava aikaisempi maksukielto sen antajalle ja samalla ilmoitettava uuden maksukiellon antanut ulosottomies. Aikaisemman maksukiellon antaneen ulosottomiehen on saatuaan tiedon uudesta maksu- kiellosta viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin asioi- den keskittämiseksi toimivaltaiselle ulosottomiehelle. Aikaisemman maksukiellon perusteena oleva ulos- mittaus pysyy voimassa siirrosta huolimatta.

18d §. (20.12.1985/1016) Jos pidätettäväksi mää- rätty rahamäärä todisteellisesti annetun maksukiellon vastaisesti maksetaan muulle kuin ulosottomiehelle tai jos palkan maksaja laiminlyö velvollisuutensa pi-: dättää palkasta ja suorittaa ulosottomiehelle pidätettä- väksi määrätyn osan velallisen palkasta, voidaan pi- dättämättä tai suorittamatta jätetty määrä välittömästi ulosmitata palkkaa maksavalta työnantajalta taikka julkiselta yhteisöitä tai laitokselta,

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ulosmittaus saa- daan toimittaa palkan ulosmittauksesta laaditun pöy- täkirjan nojalla. Pöytäkirjaan on merkittävä, miten maksukielto on annettu tiedoksi ja miten kiellon vas- tainen maksaminen tai laiminlyönti on tapahtunut.

Ulosottomies saa pyytää 1 ja 2 momentissa tarkoi- tetussa täytäntöönpanossa virka-apua palkan maksa7 jan asuin- tai kotipaikan ulosottomieheltä.

18e §, (18.5.1973/394) Toimivaltainen ulosotto- mies saa toimittaa palkan ulosmittauksen myös virka- huoneessaan. Velalliselle on tällöin ennakolta annet- tava kirjallinen ilmoitus perittävänä olevasta saatavas- ta, toimituksen ajasta ja paikasta sekä niistä perusteis- ta, joilla ulo.smittaamatta jätettävä palkan osa määrä- tään. Ilmoituksessa on myös mainittava, että velalli- nen voi esittää ulosmitattavaksi muuta omaisuutta sekä antaa ulosmittausta varten tarpeellisiksi katso- mansa tiedot ja selvitykset. Jollei ilmoitusta ole voitu antaa velalliselle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin 3 luvun 27 §:n 1 momentissa säädetään, se saadaan lä-

Ulosottolaki 4.luku

hettää hänelle virkakirjeessä palkanmaksajan osoit- teella. ·

Mitä 1 momentissa on säädetty menettelystä palkan ulosmittauksessa, koskee soveltuvin osin veron enna- kon palautuksen ulosmittausta.

Työnantajan ja viranomaisen on, sikäli kuin toisin ei ole säädetty, annettava ulosottomiehelle palkan ulosmittausta varten tarpeellisia tietoja. .

19 §. Jos ulosmitataan velallisen omaisuutta, joka on toisen hallussa, kiellettäköön haltijaa antamasta omaisuutta pois sen haitaksi, jolle velallisen oikeus ulosmittauksen johdosta ehkä siirtyy.

.Ks. RL 16: 18, Ri 101 ja UlosottoA 13 ja 13a §, Pr 603. 20 §. Jos saamisesta ulosmitataan omaisuutta

joka jo on toisesta saamisesta ulosmitattu, niin ei sitä jälkimmäisessä ulosmittauksessa tarvitse uudestaan panna kirjaan, arvioida eikä sinetillä lukita.

Mitä tässä on sanottu, noudatettakoon sitäkin omaisuutta ulosmitattaessa, joka ennaltaan on saami- sesta takavarikossa.

21 §. (14.12.1984/867) Kiinteä omaisuus on julis- tettava ulosmittaustilaisuudessa ulosmitatuksi. Ulos- mitattu omaisuus on arvioitava, kukin kiinteistö erik- seen. Arvioinnissa saadaan tarvittaessa käyttää apuna asiantuntijoita.

Metsänmyynnistä syntynyttä saamista ei ollut pidettävä tilan vuotuisena tuottona, joten kiellosta eräissä tapauksissa käyttää maatalouskiinteistöä velan maksuun 18.12.1936 ann. lain sään- nökset eivät estäneet saamisen ulosmittausta. KK0:1944-II-36.

Pakkohuutokaupassa ostetun kiinteistön ulosmittaus kiinteis- toön kohdistuvasta sen aikaisemman omistajan maksettavaksi pannusta huutokaupan jälkeen erääntyneestä omaisuudenluovu- msverosta on hyväksytty. KK0:1943-II-94.

Oikeutta erottamattomaan määräalaan on ulosmittauksessa kä- siteltävä irtaimena omaisuutena. KKO 1923p II 507, Lm 1923 s. 120. 22 §. (22.7.1991/1055) Jos tuomiossa määrätään

saaminen maksettavaksi sen vakuutena olevasta kiin- teästä omaisuudesta, katsotaan omaisuus välittömästi ulosmitatuksi.

Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava 1 mo- mentissa tarkoitetusta tuomiosta asianomaiselle ulos- ottomiehelle ja kirjaamisviranomaiselle.

Jos 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden myyntiä ei pyydetä ulosottomieheltä kahden kuukauden kulu- , essa siitä, kun 1 momentissa tarkoitettu tuomio on tullut lainvoimaiseksi, ulosmittaus raukeaa. Omai- suuden myyntiä koskeva pyyntö tehdään sille ulosot- tomiehelle, joka 3 luvun 21 §:n perusteella on toimi- valtainen.

23 §. (17.12.1948/963) Kun ulosottomies ulos- mittaa kiinteää omaisuutta, hänen on samalla tarvitta- essa vaadittava velalliselta ne asiakirjat, jotka todista- vat tämän omistusoikeuden taikka antavat selvitystä rasitteesta (servituutista), nautintaoikeudesta tai· oi- keudesta tuloon tai muuhun etuun, mikä omaisuu- desta on suoritettava. Hänen on otettava haltuunsa ve- lallisen hallussa mahdollisesti olevat, ulosmitattuun omaisuuteen kiinnitetyt velkakirjat. (22.7.1991/ 1055)

Oos kiinteistöllä on sähköasema,joka kuuluu velal- liselle, hankkikoen ulosottomies 1 momentissa mai- nittujen asiakirjojen lisäksi kauppa- ja teollisuusmi- nisteriöitä todistuksen siitä, onko kiinteistö rekiste- röity sähkölaitoskiinteistöksi tai asema sähkölaitos- kiinteistön tarpeistoksi, sekä,jos kiinteistö on rekiste- röity sähkölaitoskiinteistöksi, myös sitä koskevan ot- teen rekisteristä.]

Ks. UlosottoA 23 §, Pr 603; VesiL 11: 11 ja 18 ynnä 12: 5, Ym

J

1·· ~

1

1

Ulosottolaki 4. luku

601; YrityskiinnitysL 38 §, Si 421. 24 §. Kun kiinteä omaisuus on ulosmitattu, niin

on siitä sen myymiseen asti tuleva vuokra, hyyry tahi vero, jos velkoja vaatii, ulosottomiehen tahi hänen määräämänsä toimitsijan kannettava. Ulosottomies julistakoon viipymättä maksuvelvolliselle kiellon an- tamasta mitään pois muille kuin ulosottomiehelle tahi toimitsijalle.

Kun tuomioistuin on määrännyt saamisen makset- tavaksi kiinteästä omaisuudesta, ulosottomiehen on asetettava, jos velkoja vaatii, toimitsija tuloja kanta- maan ja julistettava kielto, niinkuin tässä edellä on sa- nottu. (22.7.1991/1055)

Ulosottomiehellä tahi toimitsijalla, jonka kannetta- vana omaisuudesta lähtevä tulo on, olkoon, jos tulo jätetään suorittamatta, sama karmevalta kuin mihin velallinen itse siinä tapauksessa olisi oikeutettu. .

Ks. UlosottoA 13 ja 15 §, Pr 603. Velkoja ei ole oikeutettu moittimaan UL 4luv. 24 §:n nojalla

määrätyn toimitsijan huutokaupan toimittajalle toimestaan anta- maa tiliä. KK0:1943-I-l. 25 §. Ulosmitatusta kiinteästä omaisuudesta äl-

köön omistaja käyttäkö metsää tahi muuta etua päälle kotitarpeen.

Kun on vaara tarjona, että omistaja huonolla hoi- dolla tahi muulla tavoin hävittää omaisuutta, olkoon ulosotonhaltijalla valta, jos velkoja vaatii, määrätä toi- mitsija ottamaan omaisuus haltuunsa ja sitä hoita- maan; kuitenkin olkoon velkoja siinä tapauksessa vel- vollinen edeltä maksamaan ne kulut, joita omaisuu- den hoitamiseen ehkä tarvitaan.

Ks. UlosottoA 16 §, Pr 603. 26 §. Jos joku luovuttaa kiinteän omaisuutensa

toiselle, älköön se luovutus olko esteenä omaisuuden ulosmittaamiselle edellisen omistajan velasta, ennen- kuin uusi omistaja on hakenut lainhuudatusta.

jos luovutukselle, joka ennen ulosmittausta on ta- pahtunut, haetaan lainhuudatusta viimeistäänkin en- simmäisissä käräjissä tahi, kaupungissa, ensimmäise- nä yleisenä lainhuudatusasiain käsittelypäivänä ulos- mittauksen jälkeisten kolmenkymmenen päivän pe- rästä; silloin peräytyköön ulosmittaus, ellei saaminen, jota haetaan ulos, ole omaisuuteen kiinnitetty tahi muuten sellainen että, sen mukaan kuin laissa muu- toin säädetään, omaisuus on siitä vastaava, vaikka se onkin joutunut pois velallisen hallusta; olkoon kui- tenkin uusi omistaja velvollinen antamaan ilmoituk- · sen luovutuksesta sille, jonka toimitettava omaisuu- den huutokauppa on; ja näyttämään hänelle saanta- kirjansa alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna kopio- na. jos ilmoitus on tapahtunut tahi luovutus muuten tullut huutokaupan toimittajan tietoon ennen kuin lainhuudatuksen hakemisaika on päättynyt, jättäköön hän täytäntöönpanon jatkamisen kunnes on saatu nähdä, haetaanko lainhuudatusta.

jos uusi omistaja ilmoittaa luovutuksen vasta sitten kuin omaisuus jo on myyty, olkoon myyminen häntä kohtaan voimassa, vaikka lainhuudatusta onkin haet- tu tahi haetaan edelläsanotun ajan kuluessa; ja neuvo- koen huutokaupan toimittaja häntä kauppasummaa jaettaessa valvomaan oikeuttansa siihen.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

jos velallisella on lainhuuto kiinteistöön, kiinteistö saadaan ulos- mitata hänen velastaan, jollei se ilmeisesti kuulu jollekin toiselle. jos sivullinen väittää omistavansa kiinteistön, on soveltuvin osin nouda- tettava, mitä 10 §:ssä säädetään. Kiinteistö saadaan väitteistä huoli- matta ulosmitata saamisesta, jonka vakuutena on kiinteistöpanttioi-

2027 Pr 601 keus.

Mitä 1 momentissa säädetään, on noudatettava myös silloin, kun sivullinen väittää omistavansa jotakin, joka hänen omaisuutenaan ei kuulu kiinteistöön sen ainesosana tai tarpeistona. ·

Kiinteistön ulosmittausta ei saa kohdistaa ennen ulosmittausta kiinteistöstä luovutettuun määräalaan tai määräosaan. Panttisaami- sen perimiseksi saadaan kiinteistön ohella ulosmitata myös siitä luo- vutettu panttioikeuden kohteena oleva määräala tai määräosa, jolloin kiinteistö sekä määräala tai määräosa on ulosmitattava jokainen erik- seen.

Ks. Maakaari 1995 3:10, Si 601. Ks. MK 11: 2; 17: 3 ynnä viite, Si 602; KiinA 22 §, Si 614 ja L

lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaaunen moittimisajasta, Si 607; MaaseutuelinkeinoL 37 §, Ma 101.

Kun hakijat olivat UL:n 4luv. 26 § 2 mom:n määräämässä ajas- sa, esittäen täydelliset saantokitjat, anoneet saannolleen lainhuu- toa, ei se seikka, että heidän anomuksensa oli heistä riippumatto- mista syistä hylätty, estänyt kiinteimistön ulosmittauksen peruut- tamista. KKO 1920 p II 368.

Kun kiinteistöstä on ennen sen ulosmittausta myyty määräala, joka ennen pakkohuutokauppaa on lohottu itsenäiseksi tilaksi, on ulosmittauksen katsottu rauenneen määräalan osalta. KK0:1932- I-137.

Kun sivullinen valittaa kiinteän omaisuuden ulosmittauksesta sillä perusteella, että hän on ulosmittauksen jälkeen tuomiois- tuimessa pannut vireille velallista vastaan oikeudenkäynnin omis- tusoikeudesta ulosmitattuun omaisuuteen, voidaan ulosmittauk- sen loppuunsaattaminen keskeyttää, kunnes sanottu riitajuttu on lopullisesti ratkaistu. KK0:1937-l-17. .

Sittemmin rauenneen asumuseron johdosta toimitettu pe- sänositus on katsottu valeoikeustoimeksi, johon puoliso ei voinut vedota estääkseen toiselta puolisoita osituksessa saamansa kiinte- än omaisuuden ulosmittaamisen viimeksi mainitun puolison en- nen asumuseroa syntyneen velan suorittamiseksi. KK0:1959-II- 53, D 1960 s. 6.

Pakkohuutokaupassa myytiin .vain vaimon osuus kiinteistöstä mutta pakkohuutokauppapöytäkirjaan ja sen perusteella laadit- tuun kauppakirjaan merkittiin virheellisesti koko tila myydyksi. Huutokauppaostaja sai lainhuudon kok_o tilaan. Myymättömän osan omistajan vaatimuksesta julistettiin lainhuuto hänen omista- maansa murto-osaa koskevalta osalta mitättömäksi. KK0:1941-II- 46. L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995

maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tähän lukuun on lisätty uusi 27 §,joka kuuluu seuraavasti:

27 §. Kiinteistö saadaan ulosmitata luovutuksensaajan velasta, vaikka kiinteistön luovutus tai sen voimassa pysyminen on sopimuk- sen mukaan ehdollinen. jos saanto purkautuu, ulosmittaus koskee luovutuksensaajan oikeuksia kiinteistön luovuttajaa kohtaan.

jollei velkojalla ole kiinteistöpanttioikeutta, kiinteistön luovutta- jan velasta saadaan 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ulosmita- ta vain kauppahintasaatava ja muu hänen oikeutensa luovutuksen~ sa~ta. •

28 §. (18.5.1973/389) Jos kiinteistö tai määräala on ulosmitattu, on ulosottomies velvollinen heti lä- hettämään ulosmittauksesta asianomaiselle kihlakun- nan- tai kiinteistötuomarille kirjallisen ilmoituksen, jossa on mainittava velallisen ja velkojan nimi ja koti- paikka, sen saatavan määrä, josta ulosmittaus on teh- ty, sekä kenen antama ja milloin annettu se asiakirja on, johon täytäntöönpane perustuu. Lisäksi on ilmoi- tettava ulosmitatun kiinteistön nimi ja numero. Mil- loin määräala on ulosmitattu, on ilmoitettava kantati- lan nimi ja numero, saadut tiedot rriääräalan koosta ja päivä, jolloin määräala on kiinteistöstä luovutettu sekä julkinen kaupanvahvistaja, joka on todistanut määräalan luovutuskirjan oikeaksi.

Jos sähköasema tai johto taikka kiinteistö, johon kuuluu sähköasema, on ulosmitattu, on ulosottomies velvollinen viivytyksettä lähettämään ulosmittaukses- ta ilmoituksen kauppa- ja teollisuusministeriölle. ·

Alusrekisteriin merkityn suomalaisen aluksen tai sen osuuden, rekisteröid)'n ilma-aluksen, linja- tai kuorma-auton taikka perävaunun sekä patentin, tava- ramerkkioikeuden ja mallioikeuden ulosmittauksesta sekä ulosmittauksesta sellaisen saatavan perimiseksi, jonka vakuudeksi on vahvistettu yrityskiinnitys, on

Pr 601 2028 viipymättä ilmoitettava asianomaiselle rekisteriviran- omaiselle. (24.8.1984/636)

Jos ulosmittaus kumotaan tai peruutetaan tai jos ulosmittaus raukeaa 22 §:n 3 momentin perusteella, on siitäkin ilmoitettava edellä mainitulle viranomai- selle. (22.7.1991/1055) .

Ks. UlosottoA 13 a §, Pr 603; PakkokeinoL 3:3; Ri 302. 29 §. Huoneusta, talonasemaa, maata tahi vesilai-

tosta, taikka sen nautinto-oikeutta ulosmitattaessa äl- köön toista toisesta niin erotettako, että jäljelle jääpä tulee velalliselle hyödyttömäksi. ·

Oikeutta vuokraan, hyyryyn tahi veroon, kasvavaa vihantoa, kasvavaa metsää tai muuta kiinteään omai- suuteen kuuluvaa älköön .pantaka ulosmittaukseen muulla tavoin kuin että tila taikka, jos velallisella on siihen ainoastaan nautinto-oikeus, jonka saa ulosmit- taukseen panna, tämä oikeus ulosmitataan~ Jos vihan- ta ori kypsynyt ja velallinen laiminlyö sen korjaami- sen, menköön se kuitenkin ulosmittaukseen; ja toimi- tuttakoon ulosottomies korjaamisen. Maksettavaksi langennut vuokra, hyyry tahi vero mitattakoon ulos samoin kuin muu saaminen.

Puiden ulosmittauksesta yhteismetsästä on säädetty erikseen. (14.7.1969/486) ·

Ks. VesiL 11: 11 ja18 ynnä 12: 5, Ym 601;jakoL 160 §, Ym 102; YhteismetsäL 52 §, Ma 604. ·

Sellaisella vuokramaalla, jonka vuokraoikeutta ilman maan- omistajan suostumusta ei voida kolmannelle henkilölle siirtää, olevia rakennuksia ei voida ulosmitata, jos vuokra-alue ilman niitä rakennuksia tulisi vuokranottajalle hyödyttömäksi. KK0:1929-I- 24, D 1929 s. 78. . . .

Vaikka velallisen· hallintaoikeutta maa-alueeseen, jolla hänen asuin- ja ulkohuonerakennuksensa olivat, ei voitu maanomistajan suostumuksetta siirtää toiselle eikä siis ulosmitata, ei UL 4 luvun 29 §:n säännös, kun velallisella ei ollutmuita riidattornia varoja, estänyt rakennusten erikseen ulosmittaamista. KK0:1939-I-13.

30 §. Kun irtaimen omaisuuden ulosmittaus on toimitettu niin kuin 14 §:ssäja 16-18, 18 a, 19 tai 20 §:ssä säädetään, velallinen ei saa velkojan vahingoksi luovuttaa eikä pantata ulosmitattua omaisuutta tai muutoin määrätä siitä. Kiellon vastainen toimi on te- hoton. Luovutuksensaaja tai pantinsaaja taikka se, jo- hon määrääroistoimi kohdistuu, voi kuitenkin saada vilpittömän mielen suojan sen mukaan kuin siitä erik- seen säädetään. (30.12.1992/1586)

Kun kiinteä omaisuus on ulosmitattu tai kun tuo- mioistuin on määrännyt saamisen maksettavaksi kiin- teästä omaisuudesta, on tämän omaisuuden osalta so- veltuvin osin noudatettava, mitä 7 luvun 3 §:n 2 mo- mentissa säädetään kiinteän omaisuuden takavarikos- ta. (28.6.1993/600) . .

Jos täytäntöönpanoa, sen vuoksi että velallisen pesä on luovutettu velkojain tyydyttämiseksi, ei voida lop- puun saattaa, noudatettakoon mitä sellaista tapausta varten on säädetty. ·

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämän §:n 1 ja 2 mom. on muu- tettu kuulumaan seuraavasti:

Velallinen ei saa hävittää taikka velkojan vahingoksi luovuttaa eikä pantata ulosmitattua omaisuutta tai muutoin määrätä siitä. Kiel- lon vastainen toimi on tehoton. Luovutuksensaaja tai pantinsaaja taikka se, johon määrääroistoimi kohdistuu, voi kuitenkin saada vil- pittömän mielen suojan sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kiinteistöä, josta tuo- mioistuin on määrännyt saamisen maksettavaksi. Ulosmitatun kiin- teistön tai muun omaisuuden kiinnittämisestä ja siihen kohdistuvan oikeuden kirjaamisesta säädetään erikseen.

L 30.12.1992/1586 tuli voimaan l.l.1993.Aikaisempaa lakia so- velletaan, jos ulosmittaus on toimitettu ennen sanotun lain voimaan- tuloa. ·

Ks. "KS 10 §, Pr 506; L yrityksen saneerauksesta 29 §, Pr 501.

Ulosottolaki 5 luku

31 §. Jos oikeus elinkorkoon tahi muuhun velalli- sen elinaikana taikka muuten määräämättömänä aika-

. na suoritettavaan etuun tai tuloon on ulosmitattu, eikä sitä myymällä tahi muulla tavoin rahaksi muute-

. ta, olkoon ulosmittaus voimassa kaikkeen siihen näh- den, mitä mainittu oikeus sen jälkeen ja kunnes saa- minen on tullut maksetuksi tuottaa. Jos velkoja on saapa korkoa, pantakoon se korkomäärä, mikä ensim- mäiseen maksuun asti on kasvanut, pääomaan, äl- köönkä koronlaskua jatkettako; se mikä korosta puut- tuu, sittenkuin ensinmainittu korko ynnä pääoma on maksettu, on niinikään velkojalle korvattava ulosmi- tatuista varoista.

2 mom. on kumottu L:lla 30.12.1992/1586. Ks. voimaantulosäännöstä edellä 30 §:n kohdalla.

32 §. (18.5.1973/389) Tämän lain kiinteätä omai- suutta koskevia säännöksiä sovelletaan myös maan- vuokraoikeuteen ja vuokramiehelle kuuluviin, vuok- ra-alueella oleviin rakennuksiin, jotka voidaan kiinni- tyksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen 2 §:n mukaan kiinnittää, jos omaisuutta rasittaa kiin- nitys. Tämän luvun 26 §:n säännöstä omaisuuden ulosmittaamisesta aikaisemman omistajan velasta ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen omaisuuteen.

Tontinvuokraoikeuteen sovelletaan tämän lain kiinteää omaisuutta koskevia säännöksiä siitä riippu- matta, rasittaako sitä kiinnitys vai ei. Muuhunkin 1 momentissa tarkoitettuun omaisuuteen sovelletaan niin ikään kiinnityksistä riippumatta tämän luvun 28 §:n kiinteistöä koskevia säännöksiä. (14.12.1984/ 867)

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä § on muutettu kulumaan seuraavasti:

Tämän lain kiinteistöä koskevia säännöksiä sovelletaan myös kiin- teistön määräalaan ja määräosaan. Mitä säädetään pantatusta kiinteis- töstä muodostetun lohkokiinteistön vastuusta, koskee myös siitä luo- vutettua määräalaa.

Sellaisen maavuokraoikeuden tai muun käyttöoikeuden, joka voi- daan maakaaren (540/95) 19 luvun 1 §:n mukaan kiinnittää, ulosotossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä kiinteistöstä säädetään. Käyttöoikeuden kirjauksella on 26 §:ää sovellettaessa sama vaikutus kuin lainhuudolla.

jos lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattu erityinen oikeus ulosmitataan, ulosottomiehen ilmoitusvelvollisuudesta on voimassa, mitä 28 §:ssä säädetään.

Ks. KiinA 2 §, Si 614.

33 §. (13.6.1986/470) Maksu ulosottomiehelle katsotaan suoritetuksi sinä päivänä, jona se on mak- settu Postipankkiin, postisiirtoliikettä välittävään pos- titoimipaikkaan tai rahalaitokseen, tilisiirto on veloi- tettu maksajan tililtä taikka postisiirtoliikkeen tililtä- ottokortti on leimattu postisiirron käsittelyleimalla. Rahalaitoksen velvollisuudesta suorittaa kertyneet va- rat ulosottomiehen virkavarain tilille ja suorituksen viivästymisen aiheuttamista seuraamuksista sääde- tään asetuksella.

Postiosoituksena maksettu suoritus katsotaan mak- setuksi sinä päivänä, jona postiosoitus on annettu postin kuljetettavaksi.

5 luku. Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta

1 §. Jos muuta omaisuutta kuin rahaa tahi ulos- tuomittua tavaraa on ulosmitattu, eikä ulosmittaus vä- liin tulleen maksun takia tai muusta syystä peräydy; on ulosmitattu omaisuus julkisella huutokaupalla myytävä, ellei alempana toisin sanota.

··-r-·-

..

Ulosottolaki 5 luku

Kaupunginvouti saa antaa ulosmitatun irtaimen omaisuuden myymisen sellaisen huutokaupantoimit- tajan tehtäväksi, joka harjoittaa huutokauppojen toi- mittamista erityisessä huoneistossa. Myymisessä on noudatettava, mitä tässä luvussa säädetään. Myymi- sestä kertyneiden varojen tilityksestä säädetään ase- tuksella. (27.11.1987/897)

Miten ulosmitattuun omaisuuteen nähden on me- neteltävä, jos velallisen pesässä on konkurssi synty- nyt, siitä on erittäin säädetty. (27.11.1987/897) ·

Ks. KS 10 §, Pr 506; UlosottoA 13b ja 18 §, Pr 603; L suojamet- sistä 12 §, Ma 606.

2 §. Ulosmitattuja kulta- ja hopeakaluja, joiden metalliarvo helposti voidaan saada selville, älköön alle sen arvon huutokaupalla myytäkö, jos ne muutoin il- man suurehkoja kuluja saadaan sillä paikkakunnalla siitä hinnasta myydyksi.

3 §. (17.5.1991/829) Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit ja arvo-osuudet saadaan myydä arvopaperinvälittäjän välityksin arvopaperi- pörssissä tai arvopaperimarkkinalain (495/89) 3 lu- vun 13 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä. Huutokau- palla myytäessä ei niitä saa myydä alle myyntipäivää lähinnä edeltäneen julkistetun ostonoteerauksen.

4 §. Jos oikeus elinkorkoon tahi muuhun velalli- sen elinaikana tai muuten määräämättömänä aikana suoritettavaan etuun tahi tuloon on ulosmitattu, ei- vätkä velkoja ja velallinen ole sopineet, että se oikeus myydään huutokaupalla tahi muulla tavoin rahaksi muutetaan; määrätköön ulosottomies toimitsijan, sillä aikaa kuin ulosmittaus 4 luvun 31 §:n mukaan on voimassa, kantamaan korkoa tahi tuloa, mikäli sitä lähtee, sekä antamaan sen velkojalle.

Ks. UlosottoA 17 §, Pr 603. 5 §. Jos oikeus henkivakuutussummaan on ulos-

mitattu, älköön sitä myytäkö, mutta velkojalle mak- suksi käytettäköön, sillä etuoikeudella, minkä ulos- mittaus tuottaa, niitä määriä, jotka vakuutuksesta kol- men vuoden ajalla ehkä lähtevät. Ellei vakuutussum- ma lankea maksettavaksi taikka takaisinosto tapahdu mainitussa ajassa, lakatkoon ulosmittauksen vaikutus kokonaan.

Velallista älköön kieliettäkö mainitulla ajalla vaih- tamasta vakuutussummaa maksuttomaan vakuutuk- seen.

6 §. (18.5.1973/389) Irtaimen omaisuuden huu- tokaupasta on ulosottomiehen toimesta julkaistava paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä kuulutus, jossa on mainittava huutokaupan aika ja paikka sekä omaisuuden laatu. Velallisen tai velkojan pyynnöstä taikka jos olosuhteet muutoin vaativat, on huutokau- pasta lisäksi ilmoitettava muulla sopivalla tavalla.

Jos myytävä omaisuus on sen laatuista, ettei se pi- laantumatta tai tuntuvasti huononematta säily, kun- nes huutokauppa 1 momentissa säädetyssä järjestyk- sessä voidaan kuuluttaa, ulosottomies saa ilmoittaa huutokaupasta yleisölle muulla sopivalla tavalla.

7 §. (18.5.1973/389) Kuulutus irtaimen omaisuu- den myymisestä huutokaupalla on julkaistava vähin- tään viikkoa ennen huutokaupan pitämistä, jollei 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa lyhy- empää kuulutusaikaa katsota tarpeelliseksi.

Saamisen ja muun oikeuden sekä määräalan myy- minen on kuulutenava vähintään kahta viikkoa ennen huutokauppaa. Milloin ulosmittauksen johdosta on annettava 4 luvun 18 §:ssä tarkoitettu kielto, kuulu-

2029 Pr 601 tusta ei saa julkaista ennen kuin kiellon tiedoksiauto on toimitettu.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämän §:n 2 mom. on muutettu kuulumaan seuraavasti: .

Saamisen ja muun oikeuden myymisestä on kuulutettava vähin- tään kahta viikkoa ennen huutokauppaa. Milloin ulosmittauksenjoh- dosta on annettava 4 luvun 18 §:ssä tarkoitettu kielto, kuulutusta ei saa julkaista ennen ku!n kiellon tiedoksianto on toimitettu.

7a §. (24.8.1984/636) Kun on myytävä sellaista ulosmitattua irtainta omaisuutta, johon saattaa olla vahvistettu yrityskiinnitys, ulosottomiehen ön hankit- tava patentti- ja rekisterihallitukselta tiedot omaisuu- teen mahdollisesti vahvistetuista yrityskiinnityksistä ja niiden etuoikeuksista. Ennen kuulutuksen julkaise- mista hänen on selvitettävä, tuleeko yrityskiinnityk- sen haltija, joka käy ilmi yrityskiinnitysrekisteristä tai on muuten ulosottomiehen tiedossa, käyttämään yri.:. tyskiinnityslain 14 §:ään perustuvaa oikeuttaan mak-:- sun saamiseen myyntihinnasta. Tätä varten ulosotto- miehen on lähetettävä saantitodistusta vastaan tai haastetiedoksiantona tiedustelu tiedossa oleville kiin- nityksenhaitijoille ja kehotenava näitä kahden viikon kuluessa tiedustelusta tiedon saatuaan oikeuden me- nettämisen uhalla ilmoittamaan vaatimuksensa sekä saatavansa määrä korkoineen. Tiedustelussa on mai- nittava mitä omaisuutta on ulosmitattu, kenen saami- sen perimiseksi tämä on tapahtunut sekä saamisen määrä. Tiedustelua ei tarvitse tehdä, jos ulosottomies yrityskiinnityslain 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla arvioi jäljelle jäävän kiinnitetyn omaisuuden ilmeisesti riit- tävän täydeksi vakuudeksi yrityskiinnityksen haltijal- le tai kertyvien varojen menevän kokonaan velkojille, joiden saamiset on maksettava paremmalla etuoikeu- della kuin yrityskiinnityksen haltijan saatava tai kun yrityskiinnityksen haltija on ennakolta sitovasti luo- punut oikeutensa käyttämisestä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on noudatettava so- veltuvin kohdin myös silloin, kun on ulosmitattu ra- haa tai kun omaisuuden rahaksi muuttaminen tapah- tuu muulla tavoin kuin julkisella huutokaupalla.

Ks. YrityskiinnitysL 14 ja 38 §, Si 421. 8 §. (18.5.1973/389) Ulosmitattu irtain omaisuus

on myytävä nostohuudolla. Kun omaisuutta on myyty niin paljon, että siitä kertyvä rahamäärä riittää sen ve- lan, josta ulosmittaus on toimitettu, sekä täytäntöön- panekulujen täyteen suoritukseen, myyminen on lo- petettava.

Jos myytävänä on huoneiston hallintaan oikeuttava asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osake, tarjouksen hylkäämisestä ja uuden huutokaupan toimittamisesta on sbveltuvin osin noudatettava, mitä 41 §:n 3 mo- mentissa, 42 ja 43 §:ssä säädetään. Mitä säädetään huutokaupan hakijasta, koskee ulosottovelkojaa, jolla on osake panttioikeuden nojalla hallussaan. (12.4. 1995/551)

8a §. (24.8.1984/636) Jos on myytävä sellaista elinkeinotoimintaan kuuluvaa ulosmitattua irtainta omaisuutta, johon on vahvistettu yrityskiinnitys ja omaisuus on ulosmitattu yrityskiinnityksen haltijan saatavan perimiseksi tai tämä on vaatinut 4 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla maksua omai- suuden myyntihinnasta, ulosmitattu omaisuus saa- dp.an panna myytäväksi yhtenä kokonaisuutena, jollei velallinen taikka yrityskiinnityksen haltija tai ulosot- toa vaatinut velkoja viimeistään huutokauppatilaisuu- dessa sitä kiellä.

Pr 601 2030 Ulosottomies saa hylätä yhtenä kokonaisuutena

myytäväksi pannusta omaisuudesta huutokaupassa tehdyt tarjoukset ja panna omaisuuden myyntiin muulla sopivalla tavalla, jos hän arvioi myyntihinnan siten nousevan korkeammaksi.

jos yrityksen koko omaisuus myydään yhtenä ko- konaisuutena, ostaja voi ottaa vastatakseen myytyyn omaisuuteen kiinnitetystä saatavasta yrityskiinnitys- lain 10 §:ssä säädetyin edellytyksin ja vaikutuksin, jos kiinnityksenhaltija ennen kauppahinnan jakamista il- moittaa tähän suostuvansa. (8.2.1991/245)

jos yhtenä kokonaisuutena myytävää omaisuutta on eri ulosottomiesten toimialueilla, huutokaupan toimittaa kiinnitetyn omaisuuden omistajan asuin- tai kotipaikan ulosottomies. jos omistajan asuin- tai ko- tipaikalla ei kuitenkaan ole ulosmitattua omaisuutta, huutokauppa pidetään siellä, missä arvokkaimmaksi arvioitu omaisuus on. Ulosottomiehen, joka ei saa toi- mittaa huutokauppaa, on lähetettävä ulosmittauspöy- täkirja ja muut tarvittavat asiakirjat huutokaupan: toi- mittajalle. jos omaisuuden myyminen yhtenä koko- naisuutena kielletään huutokaupan kuuluttamisen jälkeen tai tarjous yhtenä kokonaisuutena myytäväksi pannusta omaisuudesta hylätään, omaisuus myydään siellä, missä se on. (20.12.1985/1016)

9 §. (27.11.1987/897) Huutokaupalla myydyn ir- taimen omaisuuden kauppahinta on maksettava heti, jollei 2 momentista muuta johdu. jos ostaja ei maksa kauppahintaa, omaisuus on pantava heti uudestaan myyntiin.

Huutokaupan toimittava ulosottomies saa myöntää maksuaikaa maksukykyiseksi arvioima:lleen ostajalle enintään huutokauppaa seuraavaan ensimmäiseen päivään, jona rahalaitokset pidetään avoinna. Ostajan velvollisuudesta maksaa korkoa on voirnassa, mitä 47 §:ssä on säädetty. jos ostaja ei määräpäivänä maksa kauppahintaa; toimitetaan uusi huutokauppa.

Aikaisemman ostajan maksettavasta korvauksesta on voimassa ja sen pöytäkirjaan merkitsemisessä ja ulosottamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 45 §:ssä on säädetty. Korvausta koskeva takaisinsaanti- kanne käsitellään sen paikkakunnan yleisessä alioi- keudessa, missä täytäntöönpane on tapahtunut.

Huutokaupalla myytyä omaisuutta ei saa luovuttaa ostajalle, ennen kuin tämä on maksanut kauppahin~ nan kokonaisuudessaan, ·· · , . · ·

Kun irtaimen omaisuuden pakkohuutokauppa on sen johdosta, .ettei O?taja ollut täyttänyt maksuvelvollisuuttaan, rauennut, pe- rustetta on katsottu puuttuvan huutokauppavelkojan vaatimuk- selta saada ostajalta korvausta huutokaupan raukeamisen hänelle -aiheuttamasta vahingosta. KKO:l945-I-6. 10 §. (18.5.1973/389) 1 mom. on kumottu L:lla

14.12.1984/867. Aluksen ja ilma-aluksen myymisestä on kuulutena-

va kerran virallisessa lehdessä ja jossakin yleisesti le- viävässä sanomalehdessä sekä kunnan ilmoitustaulul- la vähintään kahta viikkoa ennen huutokauppaa sekä kaksi kertaa; ensimmäinen kerta vähintään kahta viik- koa ja toinen kerta vähintään viikkoa ennen huuto- kauppaa paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. jos myytävänä on osuus alukseen, aluksen lastina ole- vaa tavaraa tahi linja- tai kuorma-auto taikka perävau- nu, kuulutus julkaistaan niinkuin irtaimen omaisuu- den huutokaupasta on säädetty. Kuulutusaika on kui- tenkin vähintään kaksi viikkoa.

Huutokaupan toimittajan tulee asianomaiselta re- kisteriviranomaiselta hankkia tiedot voimassa olevista

Ulosottolaki 5 luku

kiinnityksistä sekä niiden etuoikeudesta. Kiinnityk- senhaitijoille sekä velkojille, joilla tiedetään olevan panttioikeus myytävään omaisuuteen, on vähintään viikkoa ennen huutokauppaa ilmoitettava myymises- tä, mikäli heidän asuinpaikkansa tai osoitteensa on tunnettu. Huutokauppakuulutuksessa on mainittava, että niiden velkojain, joilla on oikeus maksun saantiin ulosmitatusta omaisuudesta, vaikka heidän saatavan- sa vakuudeksi ei ole vahvistettu kiinnitystä eikä toimi- tettu ulosmittausta, on viimeistään velkojain keskus- telussa ilmoitettava vaatimuksensa huutokaupan toi- mittajalle.

Ks. KS 10 §, Pr 506. Velkoja, joka aluksen pakkohuutokaupassa oli valvonut saata-

vansa, haki muutosta maistraatin vahvistamaan velkojainluette- loon sillä perusteella, että velkoja itse oli tehnyt virheen valvotun saatavan laskemisessa ja siten valvonut sen todellista pienempänä. Koska velkoja ei ollut viimeistään pakkohuutokauppaa edeltä- neessä velkojain keskustelussa oikaissut valvontaansa, virhe ei ol- lut korjattavissa muutoksenhakuteitse. KKO:l984-II-124.

10a §. (8.2.1991/245) Kun sellaisen irtaimen omaisuuden huutokauppa, johon on vahvistettu yri- tyskiinnitys, on saanut lainvoiman ja kauppasumman jako on toimitettu, huutokaupan toimittajan on ilmoi- tettava patentti- ja rekisterihallitukselle myymisestä ja siitä mitä kauppasumman jaossa on kertynyt kiinni- tyksenhaltijoille. Huutokaupan toimittajan tulee teh- dä kiinnitettyyn panttivelkakirjaan merkintä suori- tuksesta. Kun kiinnityksenhaltijan saatava tulee suo- ritetuksi panttivelkakirjan täyteen määrään, huuto- kaupan toimittajan on liitettävä ilmoitukseen pantti- velkakirja kiinnityksen kuolettamiseksi.

Kun ostaja ottaa vastatakseen kiinnitetystä saata- vasta 8 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, huu- tokaupan toimittajan on ilmoitettava tästä patentti- ja rekisterihallitukselle yrityskiinnitysrekisteriin mer- kitsemistä varten. Huutokaupan toimittajan on tehtä- vä pantuvelkakirjaan merkintä vastattavaksi ottami- sesta.

Huutokaupan toimittajan on tehtävä ilmoitus sel- laisen saatavan perimiseksi toimitetun ulosmittauk- sen perääntymisestä, jonka vakuudeksi on vahvistettu yrityskiinnitys.

· 11 §. (18.5.1973/389) Velkojain · keskustelu ' 10 §:ssä mainittua omaisuutta myytäessä pidetään huutokauppatilaisuudessa ennen huutoa. Milloin myytävänä on alusrekisteriin merkitty alus, rekiste- röity ilma-alus, linja- tai kuorma-auto taikka perävau- nu, huutokaupan toimittaja voi, jos siihen on syytä, määrätä velkojain keskustelun pidettäväksi eri aikana vastaavasti soveltaen.19 ja 24 §:ssä olevia säännöksiä.

Huutokaupan toimittajan tulee velkojain keskuste- lussa lukea julki huutokauppakuulutus sekä ilmoittaa myytävään omaisuuteen kohdistuvat voimassa olevat ulosmittaukset ja kiinnitykset sekä asiassa panttioike- uden nojalla esitetyt vaatimukset. Sen jälkeen hänen tulee antaa asianosaisten lausua, mitä he oikeutensa valvomiseksi pitävät tarpeellisena.]os maksua on vaa- dittu panttioikeuden tuottamalla etuoikeudella taikka jos alukseen, ilma-alukseen, linja- tai kuorma-autoon tahi perävaunuun on vahvistettu kiinnitys, toimitus- miehen on, soveltuvin osin noudattaen, mitä 26 §:ssä on säädetty, laadittava luettelo kaikista saatavista, jot- ka on suoritettava kauppasummasta, sikäli kuin sitä riittää. Tästä velkojainluettelosta pitää ilmetä saatavi- en keskinäinen etuoikeus. Saatavista,joiden osalta lai- vanisännän vastuu on merilain 2luvussa olevien sään-

i i

r•

)

Ulosottolaki 5 luku

nöksien mukaan rajoitettu, velkojainluetteloon mer- kitaan seka saatavan täysi määrä että se määrä, mistä laivanisäntä on vastuussa. Toimitusmiehen on päivät- tävä ja allekirjoitettava velkojainluettelo.

Ennen huutoa on velkojainluettelojulki luettava ja myyntiehdot yleisölle ilmoitettava. Jos useampia aluk- sia tai ilma-aluksia on ulosmitattu samasta saatavasta, noudatetaan niiden myymisessä soveltuvin osin 36 ja 37 §:ssä olevia säännöksiä. Osuus alukseen on myy- tävä sellaisin ehdoin, että koko alukseen ehkä kohdis- tuvat panttioikeudet pysyvät voimassa.

Kun alus tai ilma-alus on myyty, ostajan on heti maksettava kuudennes kauppahinnasta, ei kuiten- kaan enempää kuin mitä velkojainluettelon mukaan on maksettava rahana, mutta aina vähintään kauppa- hinnasta maksettavat kulut. Ostaja voi antaa pantin tai omavelkaisen takauksen siitä heti maksettavan kaup- pahinnan osasta, joka ylittää mainitut kulut. Jos ostaja ei edelläsanotulla tavalla maksa tai anna vakuutta, alus tai ilma-alus pannaan heti uudestaan myyntiin. Loppuosa kauppahinnasta on maksettava kolmen- kymmenen päivän kuluessa huutokaupasta. Kiinni- tyksenhaltija saa kuitenkin jättää jako-osuuttaan vas- taavan saatavan pääoman alukseen tai ilma-alukseen kiinnitetyksi,jos hän samassa ajassa, jossa kauppahin- ta on maksettava, ilmoittaa siitä huutokaupan toimit- tajalle ja ostaja ottaa vastatakseen saatavasta. Jos ostaja ei maksa loppuosaa kauppahinnasta, toimitetaan hä- nen vastuullaan uusi huutokauppa, jota koskevasta kuulutuksesta on voimassa, mitä 10 §:ssä on säädet- ty. Aikaisemman ostajan maksettavasta korvauksesta on voimassa ja sen pöytäkirjaan merkitsemisessa ja ulosottamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 45 §:ssä on säädetty. Korvausta koskeva takaisinsaan- tikanne käsitellään sen paikkakunnan yleisessä alioi- keudessa, missä täytäntöönpane on tapahtunut. Osta- jan velvollisuudesta maksaa korkoa on voimassa, mitä 47 §:ssä on säädetty. (15.6.1984/461)

Kun aluksen, ilma-aluksen, linja- tai kuorma-auton taikka perävaunun huutokauppa on saanut lainvoi- man ja kauppasumman jako on toimitettu taikka ulos- mittaus on perääntynyt, huutokaupan toimittajan on ilmoitettava myymisestä sekä, jos myytyyn esineeseen on vahvistettu kiinnitys, huutokaupassa pysytetyistä ja rauenneista kiinnityksistä taikka ulosmittauksen peräytymisesta asianomaiselle rekisteriviranomaisel- le. Ilmoitukseen on liitettävä ote luettelosta, jonka mukaan kauppasumma on jaettu, sekä kauppasum- masta rahana maksettujen kiinnitettyjen velkojen ja huutokaupassa muutoin rauenneiden kiinnitysten kohdalta, mikäli mahdollista, kunkin kiinnityksen pe- rusteena oleva alkuperäinen asiakirja.

Ks. UlosottoA 20 ja 21 §, Pr 603. 12 §. (14.12.1984/867) Kiinteistön omistaja ja se,

jolla on käyttöoikeus kiinteistöön, ovat velvollisia sal- limaan kiinteistön esittelyn sopivana aikana ennen huutokauppaa. ·

Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan myös huoneistoon, jonka hallintaan asunto- tai kiinteistö- osakeyhtiön osakkeet oikeuttavat.

l3 §. (14.12.1984/867) Kiinteistön pakkohuuto- kauppa pidetään huutokaupan toimittajan virkahuo- neessa, myytävällä kiinteistölla tai huutokaupan toi- mittajan erikseen määräämässä paikassa kiinteistön sijaintipaikkakunnalla.

14 § on kumottu L:lla 14.12.1984/867.

2031 Pr 601 15 §. (14.12.1984/867) Jos useita eri ulosotto-

miesten toimialueilla olevia kiinteistöjä on 36 §:n mu- kaan myytävä samalla kertaa, huutokauppa pidetään siellä, missä arvokkaimmaksi arvioitu kiinteistö on.

16 §. (14.12.1984/867) Jos kiinteän omaisuuden ulosmitannut ei saa myydä omaisuutta, hänen on toi- mitettava ulosmittauspöytäkirja ja velalliselta 4 luvun 23 §:n nojalla saadut asiakirjat huutokaupan toimitta- jalle.

17 §. (14.12.1984/867) Huutokaupan toimittajan on hankittava rasitustodistus kiinteistöstä sekä velal- lisen omistusoikeuden taikka kiinteistöön kiinnitetyn tai rekisteröidyn oikeuden selvittämiseksi tarpeelliset asiakirjat tuomioistuimelta tai 4 luvun 23 §:n 2 mo- mentissa tarkoitetussa tapauksessa kauppa- ja teolli- suusministeriöitä seka maalaiskiinteistöstä ote [maa- rekisteristä]. Ulosottomiehellä on oikeus vaatia huu- tokaupan hakijalta ennakolta varat pakkohuutokau- passa tarvittavien asiakirjojen hankkimista, huuto- kaupan kuuluttamista ja toimittamista varten. ·

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997 tähän §:ään on lisätty uusi 2 mom., joka kuuluu seuraavasti:

Jos velalliselta on ulosmitattu useita kiinteistöjä tai jos huutokau- pan toimittaja arvioi, että ulosmitatusta kiinteistöstä voidaan 36 a §:n nojalla myydä jokin alue erikseen, huutokaupan toimittajan on en- nen kuulutuksen julkaisemista selvitettävä, esittääkö kiinteistön omistaja vaatimuksen ulosmitattujen kiinteistöjen myyntijäijestyk- sestä taikka kiinteistöjen tai alueiden taijoamisesta myytäviksi erik- seen. Kiinteistön omistajalle on tällöin selostettava hänen oikeutensa ja kehotettava häntä esittämään määräajassa vaatimuksensa huuto- kaupan toimittajalle uhalla, että hän muutoin menettää oikeutensa. Kehotus voidaan lähettää myös postitse tavallisena virkakiijeenä.

L 551/95 voimaantulosäännöksen 3 mom. kuuluu: Jos saman omistajan kiinteistöihin on vahvistettu niihin yhdessä

ja erikseen kohdistuvia kiinnityksiä, eikä kiinnityksiä ole muutettu uuden maakaaren mukaisiksi kiinnityksiksi; kiinteistöjen myymises- sä noudatetaan aikaisempia [31.12.1996 saakka voimassa olleita] säännöksiä. ·

Ks. Maakaari 1995 7:1-2, Si 601. Ks. UlosottoA 19 ja 23 §, Pr 603; A kiinteistön rasitustodistuk-

sista, Si 616. 18 §. (27.10.1933/267) Huutokaupan ajan mää-

rätköön huutokaupan toimittaja ja ilmoittakoon siitä ja huutokauppapaikasta ynnä kiinteistön laadusta ja, jos arvioiminen on 4 luvun mukaan toimitett"\-1 tai kiinteistön arvo on muutoin saatu selville, sen arvosta samoin kuin myös siitä, kenen hakemuksesta ja min- kä saamisen maksuks1 huutokauppa toimitetaan, kuu- lutuksella, joka on julkaistava kerran, vähintään nel- jää viikkoa ennen huutokauppapäivää, virallisessa lehdessä ja kaksi kertaa, ensimmäisen kerran vähin- tään neljää viikkoa ja toisen kerran enintään kahta ja vähintään yhtä viikkoa ennen huutokauppapäivää, jossa~in muussa sanomalehdessä, jolla on yleistä le- vikkiä paikkakunnalla, sekä pantava vähintään neljää viikkoa ennen huutokauppapäivää sen kunnan ilmoi- tustaululle, missä kiinteistö on.

Jos velallinen tai velkoja hyvissä ajoin ennen kuu- lutuksen julkaisemisaikaa sitä pyytää, julkaistakoen kuulutus edellä mainittuina aikoina lisäksi kerran tai kaksi muussa hänen ilmoittamassaan sanomalehdes- sä.

A ulosottolain 5 luv. 18 §:n soveltamisesta 4.5.1934/189 säätää: 1 §. Paikkakuntana, jolla leviävässä sanomalehdessä ulosottolain

5luvun 18 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuulutus on julkaistava, pi- dettäköön sitä kuntaa tai erityisen, laajahkon asutuskeskuksen muo- dostavaa aluetta, jossa myytävä kiinteistö sijaitsee tai johon se pääasi- allisesti on liikenneyhteydessä.

Kun eri ulosotonhaltijain piireihin kuuluvia kiinteistöjä tahi maal- la ja kaupungissa olevia kiinteistöjä, jotka kuuluvat saman ulosoton- haltijan piiriin, taikka muutoin useampia kiinteistöjä ulosottolain 5 luvun 36 §:n mukaan on myytävä samalla kertaa, sovellettakoon 1

Pr 601 2032 momentissa mainittuja säännöksiä silmälläpitäen sitä, missä päätaio tai, ellei sellaista ole, kalliimmaksi arvioitu kiinteistö sijaitsee.

2 ·§. Milloin kahdella tai useammalla sanomalehdellä on yleistä levikkiä paikkakunnalla tai jos on epätietoista, millä sanomalehdellä . on tällainen levikki., :määrätköön huutokaupan toimittaja, rnyytävän kiinteistön mahdollista ostajapiiriä silmälläpitäen sekä huomioonot- taen velkojanja veiailisen ehkä esittämät toivomukset, missä lehdessä kuulutus on julkaistava.

3 §. Ulosotonhaltijain tulee, ulosottolain 1 luvun 12 §:ssä olevi- en säännösten mukaisesti, valvoa .tämän asetuksen noudattamista.

Ks. KuulL, Va 408; Ajulkisista kuulutuksista annetun lain sovel- tamisesta, Va 409; L virallisesta lehdestä, Va 407.

Ktin kiinteistön pakkohuutokauppaa koskevassa kuulutukses- sa olisi pitänyt mainita, että ao. tilasta oli aikaisemmin myyty rnää- räala,jonka erottarnisoikeuden vakuudeksi oli vahvistettu kiinni- tys tilaan, ja kun kuulutus huomioon ottaen määräalan suuruuden näin ollen ei sisältänyt sellaista ilmoitusta myytävän kiinteistön laadusta kuin UL 5 luvun 18 §:n 1 rnorn:ssa tarkoitetaan, pakko- huutokauppa kumottiin. KK0:1969-II-107, D 1970 s. 30.

Kun myytyjen tilojen peltopinta-alojen oli osoitettu olleen pel- lonraivauksen johdosta kuulutuksessa mainittuja maarekisterin mukaisia pinta-aloja olennaisesti suuremmat, kuulutuksen ei kat- sottu sisältäneen sellaista ilmoitusta kiinteistöjen laadusta kuin UL 5 luv. 18 §:n 1 rnorn:ssa tarkoitetaan, minkä vuoksi pakkohuuto- kauppa kumottiin. KK0:1975-II-18. 19 §. jos harkitaan, että se. keskustelu velkojain

vaatimuksista ja myyntiehdoista, mikä 24 §:n mu- kaan on pidettävä, ei sopivasti voi tapahtua huutokau- pan yhteydessä, määrätköön huutokaupan toimittaja sen pidettäväksi eri aikana, ei kuitenkaan varhemmin kuin kahta päivää ennen huutokauppaa; ja mainitta- koon se aika myöskin kuulutuksessa.

Ks. UlosottoA 20 §, Pr 603. 20 §. jos myyminen on tapahtuva 2luvun 17 §:ssä

sanotun määräyksen nojalla, älköön kuulutusta huu- tokaupasta toimitettako ennenkuin se velkakirja, jo- hon velkoja saamisensa perustaa, on alkuperäisenä huutokaupan toimittajalle annettu.

21 §. (12.3.1909) Kuulutuksessa, jolla kiinteistön huutokauppa ilmoitetaan, pitää myös mainita, että kaikkien asianomistajain tulee huutokaupassa taikka, jos 19 §:n mukaan eri kokous .keskustelua varten on määrätty, tässä kokouksessa. oikeutensa valvoa; että saaminen tai vuokraoikeus, joka 26 ja 32 §:n mukaan on ilmoitettava, pitää· huutokaupan toimittajalle vii- meistään keskustelussa ilmoitettaman sekä että vuok- raoikeuden haltijan samalla myös tulee näyttää vuok- rakirjansa tai oikeaksi todistettu jäljennös siitä.

Niille·, jotka ovat kiinteistöön saaneet ulosmittauk- sen tahi kiinnityksen tai saaneet siihen vuokraoikeu- den rekisteröidyksi, taikkajoilla on saaminen tai muu oikeus, josta omaisuus maksamattciman kauppasum- man oikeutta koskevain säännösten mukaan tai muu- ten on vastaava taikka jotka ovat oikeutetut saamaan kiinteistöstä etuoikeudellista veroa tai muuta makset- tavaa, pitää sen ohessa, jos he ja heidän asuinpaikkan- sa tiedetään, huutokauppakeskustelusta ja huutokau- pasta annettaman tieto eri kutsumuskirjeillä. Sellai- nen tieto on, ellei sitä ole saaduksi erittäin tunnustet- tti, katsottava asianmukaisesti annetuksi, jos kirje vä- hintään neljää viikkoa ennen huutokauppaa on pantu pestiin sisäänkirjoitettuna ku~etettavaksi. ·

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Huutokauppakuulutuksessa velkojia on kehotettava 19 §:ssä tar- koitetussa asianosaiskeskustelussa tai sitä ennen kirjallisesti ilmoitta- maan saarnisensa sekä esittämään velkakirja tai muu saarnistodiste ja saamisen vakuudeksi annettu panttiki.rja huutokaupan toimittajalle. Kiinteistöön kohdistuvien erityisten oikeuksien haltijoita on kehotet- tava ilmoittamaan oikeutensa sekä esittämään sen perusteena olevat asiakirjaL . . Asianosaiskeskustelusta ja huutokaupasta on ilmoitettava kiin- teistön omistajalle, velalliselle, ulosottovelkojalle sekä tiedossa olevil-

Ulosottolaki 5 luku

le panttioikeuden ja erityisen oikeuden haltijoille, joiden oikeus ki.in- teistöön on kirjattulainhuuto-ja kiinnitysrekisteriin. Ilmoitus on toi- mitettava myös sille, jolla on eläkeoikeus taikka vuokra- tai muu käyttöoikeus, jos oikeudenhaltija on ottanut kiinteistön tai sen osan hallintaansa ennen ulosrnittausta. Ilmoitus voidaan lähettää myös postitse tavallisena virkakirjeenä, jolloin se on annettava postin kul- jeteltavaksi vähintään neljää viikkoa ennen huutokauppapäivää.

22 §. (25.4.1930/148) Ellei huutokauppaa ole niin kuulutettu, kuin 18 ja 21 §:ssä on säädetty, pe- täytettäköön se, ja huutokaupan toimittaja määrät- köön sitä varten toisen ajan. .

23 §. (25.4.1930/148) Kun kuulutettu kiinteistön huutokauppa laillisen esteen takia peräytetään; panta- koon, jos .se käy päinsä, kuulutus siitä ennen määrä- päivää paikkakunnalla tai läheisessä kaupungissa il- mestyvään sanomalehteen ja kunnan ilmoitustaululle.

Ks. KuulL, Va ·408 sekä A julkisista kuulutuksista annetun lain soveltamisesta, Va 409.

24 §. (12.3.1909) Kun kiinteistö on myytävä, lu- kekoon huutokaupan toimittaja julki ulosmittauspöy- täkirjan tahi sen päätöksen, jolla ulosotonhaltija on julistanut kiinteistön ulosmitatuksi, niin myös rasi- tustodistuksen ja muut 16, 17 ja 21 §:ssä mainitut asiakirjat, sekä kehottakoon niitä, joilla on saaminen tahi muu oikeus, mikä on kiinteistöstä suoritettava tahi muuten myymisessä huomioon otettava, sen il- moittamaan; antakoon myös läsnä oleville velkojille sekä velalliselle, jos hän on saapuvilla, tilaisuuden lausua mielipiteensä niistä saamisvaatimuksista, jotka ovat ilmoitetut tahi äsken sanotuista asiakirjoista käy- vät ilmi, niin myös myyntiehdoistakin.

Jos nyt puheena ollutta keskustelua varten 19 §:n mukaan eri kokous on määrätty pidettäväksi, nouda- tettakoon siinä mitä tässä on säädetty~ ja toimitetta.:.. koen silloin huutokaupassa ainoastaan asiakirjainjul- kilukeminen. · ·

Ks. UlosottoA 20 §; Pr 603. Sivullista, joka tilan pakkohuutokauppaa edeltäneessä velko-

jainkeskustelussa oli väittänyt omistavansa tilalla olevat raken- nukset ja vaatinut niiden erottamista huutokaupasta, ei katsottu oikeutetuksi saarnaan ulosottoasian yhteydessä tutkituksi riita-asi- an luontoista kysymystä kuuluivatko rakennukset rnyytyyn kiin- teistöön ja koskiko huutokauppa siis niitäkin. KK0:1936-II-280. Sen sijaan on katsottu, että sivullisella on erillisessä riitajutussa mahdollisuus saada ratkaisu edellä mainittuihin kysymyksiin. KK0:1978-II-36. · 25 §. Sittenkuin keskustelu on julistettu päätty~

neeksi, tehköön huutokaupan toimittaja, noudattaen mitä tässä jäljempänä sanotaan, keskinäisen etuuden mukaan järjestetyn luettelon niistä saamisista ja mak- sumääristä, jotka ovat suoritettavat kauppasummasta niin pitkälle kuin sitä riittää, ja ilmoittakoon myös lu- ettelossa, mitkä määrät ovat puhtaalla rahalla makset- tavat ja mitkä ostajan vastattavakseen otettavat sekä mitä summaa suuremmaksi tarjouksen pitää nousta, ennenkuin kiinteistön myyminen 28 §:n mukaan saa tapahtua.

Nyt mainittu velkojainluettelo on huutokaupan toi- mittajan allekirjoituksella vahvistettava; ja autakoen hän asianomistajain, jotka luetteloon tyytyvät, siihen kirj aittaa hyväksymisensä.

Ks. UlosottoA 20 ja 21 §, Pr 603. 26 §. Velkojain luetteloon merkittäköön seuraa-

vat saamiset ulosmitatun kiinteistön kauppasummas- ta maksettaviksi sillä keskinäisellä etuudella, mikä niille lain mukaan tulee: saaminen, jonka maksami- seksi omaisuus myydään, ynnä ulosmittaus-ja muut kulut; saaminen, josta kiinteistö 16 ja 17 §:ssä mainit- tujen asiakirjain mukaan on kiinnitetty tahi muuten panttina; sekä muu saaminen, joka on ulosmitatusta

. 1

(

1

Ulosottolaki 5 luku

kiinteistöstä etuoikeudella maksettava ja on keskuste- lussa tahi kirjallisesti sitä ennen huutokaupan toimit- tajalle ilmoitettu. Korko ja vuotuinen tulo tai muu sel- lainen etu, mikä on myönnetty tilasta suoritettavaksi, lasketrakoon silloin huutokauppapäivään asti.

Saaminen,joka pitää merkitä velkojainluetteloon il- man edelläkäypää ilmoitusta, on, jos saamistodistusta ei tuoda esiin, luetteloon pantava sen suuruisena, kuin edellämainitut asiakirjat osottavat. Sen korko, niin myös vuotuinen tulo tahi muu etu lasketaan yh- deltä vuodelta, ellei ole ilmoitettu, että ne muulta ajal- ta ovat maksamatta.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Kiinteistön huutokaupassa saamisilla ja erityisillä oikeuksilla on etusija seuraavassa järjestyksessä: · ·

1) täytäntöönpanokulut; 2) saamiset, joiden vakuutena on kirjattu lakisääteinen panttioike-

us kiinteistöön, keskenään samalla etusijalla; 3) saamiset, joiden vakuutena on kiinnitykseen perustuva pantti-

oikeus kiinteistöön, ja kiinteistöön kirjatut erityiset oikeudet lain- huuto- ja kiinnitysrekisterin osoittamalla keskinäisellä etusijalla; .

4) kiinteistöön kohdistuvat kirjaamattomat eläke-, vuokra- tai muut käyttöoikeudet, jos oikeudenhaltija on ottanut kiinteistön tai sen osan hallintaansa ennen ulosmittausta, niin että aikaisemmin pe- rustetulla oikeudella on etusija;

5) kauppahintasaaminen, jota tarkoitetaan 32 a §:ssä; sekä 6) saamiset, joista kiinteistö on ulosmitattu, keskenään samalla

etusijalla, jollei velkojien maksunsaantioikeudesta annetussa laissa (1578/92) toisin säädetä.

Jos kiinteistö kuuluu konkurssipesään, kiinteistön hoidosta ja myymisestä aiheutuneet välttämättömät kustannukset on suoritetta- va konkurssipesälle heti täytäntöönpanekulujen jälkeen.

Ks. Maakaari 1995 20 luku, Si 601. Ks. KiinA 22 §, Si 614.

Kiinteistön myyjä oli hakenut maksamattomalle kauppahinnal- le kiinnitystä MK 11: 2:ssa säädetyssä ajassa. Kiinnityspäätöksessä, joka oli saanut lainvoiman, oli saatavan etuoikeus kuitenkin vah- vistettu kiinnityksen vahvistamispäivästä eikä kaupantekopäiväs- tä. Koska ulosottomiehellä ei ollut oikeutta tutkia kiinnityspäätök- sen lainmukaisuutta, määräytyi saatavan etuoikeus kiinteistön pakkohuutokaupassa kiinnityspäätöksen mukaisesti kiinnityksen vahvistamispäivästä. KK0:1979-II-40. 27 §. Ulosmitatun kiinteistön myymisessä on sen

velan pääoma, jonka kiinnitys on voimassa paremmal- la oikeudella kuin se määrä, jota uloshaetaan, kohdas- taan siirtyvä kauppasumman -vähennyksenä ostajan vastattavaksi, ellei kiinnityksenhaltija viimeistään huutokauppakeskustelussa vaadi maksua.

Kiinnitetty velka, joka 29 ja 31 §:ssä mainitaan, äl- köön siten siirtykö; kuitenkin tapahtukoon siirtymi- nen, kun useampia samasta saamisesta kiinnitettyjä kiinteistöjä 36 ja 37 §:n mukaan myydään samalla . kertaa ja ne joutuvat yhdelle ostajalle.

Jäljellä olevan kauppasumman maksamisesta ol- koon laki niinkuin 45 §:ssä sanotaan.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997 tämän §:n 2 mom. on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Panttisaaminen ei siirry ostajan vastattavaksi 31 §:ssä tarkoitetuis- sa tapauksissa. Saaminen, jonka vakuutena on eri kiinteistöihin koh- distuva panttioikeus, saadaan jättää ostajan vastattavaksi vain, jos kaikki yhteiskiinnitetyt kiinteistöt on myyty yhdessä.

Ks. KiinA 26 §, Si 614. 28 §. Alimman tarjouksen, mikä ulosmitatun

kiinteistön myymisessä saadaan hy-Väksyä, pitää olla suurempi niiden saamisten sekä ulosmittaus-ja mui- den kulujen yhteenlaskettua määrää, jotka ovat kaup- pasummasta suoritettavat paremmalla oikeudella kuin se tahi ne määrät, joita uloshaetaan.

Jos on säästynyttä tuloa kiinteistöstä, niin se määrä, jota suurempi alimman tarjouksen pitää olla, asetetta- koon, tulon arvon mukaan, vähemmäksi.

Ks. UlosottoA 22 §, Pr 603.

2033 Pr 601 Kun kiinteistö myydään useiden saamisten suorittamiseksi, on

alin hyväksyttävä tarjous laskettava sen saamisen mukaan, jolla .haunalaisista saamisista on paras oikeus. KK0:1935-I-54. 29 §. 25 §:ssä mainittua velkojainluetteloa tehtä-

essä ja alinta hyväksyttävää taijousta laskettaessa on ehdonalainen tai riitainen vaatimus pantava ehdotto- maksi tahi riidattomaksi, saaminen, jonka enin määrä ainoastaan on ilmoitettu, senmääräiseksi, sekä kiinni- tetty saamismäärä, josta toinenkin kiinteistö on kiin- nitettynä, kokonaisenaan. Mutta jos useampia kiin- teistöjä on myytävä samasta saamismäärästä,ja jos nii- tä rasittaa yhteisesti kiinnitetty saaminen, jolla on pa- rempi oikeus kuin sillä summalla, jota on uloshaettu; niin laskettakaan alin hyväksyttävä tarjous kaikilta kiinteistöiltä yhteisesti, niin myös, katsoen siihen että jonkin kiinteistön myyminen saattaa 37 §:n 4 mo- mentin mukaan jäädä siksensä, toisilta kiinteistöiltä yhteisesti. . ·

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Valvottu saaminen merkitään velkojain luetteloon ottaen huomi- oon korot ja muut liitännäiskustannukset huutokauppapäivään asti laskettuina, kuitenkin panttisaamisena enintään panttikirjan osoitta- maan rahamäärään. Jos saaminen on panttikirjan rahamäärää pie- nempi, erotusta ei oteta huomioon velkojainluettelossa eikä varoja jaettaessa.

30. §. Jos saaminen, joka ei ole langennut makset- tavaksi ja josta korkoa lankeemispäivään asti ei ole määrätty, ei ole siirtyvä ostajan vastattavaksi, lasketta- koen se velkojainluettelossa siksi määräksi, joka, kun siihen lisätään viisi prosenttia vuotuista korkoa huu- tokaupan ja lankeemispäivän väliseltä ajalta, vastaa koko saamissummaa. ·

Jos kiinteistö on vastaava korosta tahi muusta sel- laisesta saamisesta, joka ei ole pääomaltaan määrätty, taikka tulosta tahi muusta edusta, joka jollekulle on myönnetty vissillä raha- tai tavaramäärällä kiinteistös- tä suoritettavaksi, niin arvattakoon tämä saaminen, siltä varalta että kiinteistö, sen mukaan kuin 38 §:ssä sanotaan, myydään ilman edun voimassa-pysymisen ehtoa, äskenmainitun korkokannan mukaan ja, mil- loin etu on nautittavana ainoastaan määrätyn ajan, 1 momentissa mainittua laskutapaa käyttäen, siihen pääoma-arvoon, mikä sillä huutokauppapäivänä' on. Elinkoron pääoma-arvo on kuitenkin aina laskettava siksi määräksi, josta samanlainen korko voidaan saada jostakin esivallan hyväksymästä kotimaisesta vakuu- tuslaitoksesta.

Ks. KiinA 22 ja 26 §, Si 614. 31 §. (12.3.1909) Jos saamisesta tai muusta oi-

keudesta myönnetyn kiinnityksen tai rekisteröimisen pätevyys on erityisen tutkimuksen varassa tai ratkais- tu pää'töksellä, joka ei ole saanut laillista voimaa, taik- ka jos sellaista kiinnitystä tai rekisteröimistä on haet- tu, mutta hakemusta ei vielä ole tutkittu, merkittä- köön sekin saaminen tahi oikeus velkojain luetteloon ja otettakoon lukuun alinta tarjousta määrättäessä.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Jollei lainhuuto-ja kiinnitysrekisteristä ilmenevän ldinnityksen perusteella ole valvottu saamista eikä panttikirja ole velallisen hallu~ sa, velkojainluetteloon merkitään panttikirjan rahamäärä. Jos pantu- oikeus tai saaminen on perusteeltaan tai määrältään ehdollinen tai rii- tainen, saaminen merkitään vaatimuksen mukaan. .

Panttisaaminenja erityinen oikeus merkitään vel~oja~nlu_ettel_oon, vaikkei kiinnitystä tai kirjausta koskevaa asiaa ole lamvo1ma1Sestl rat- kaistu, jollei hakemusta ole jätetty lepäämään ulosmittauksen, tur- vaamistoimen tai konkurssin vuoksi.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti-vu-oden-l-995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tähän lukuun on lisätty uusi

Pr 601 2034 31 a §,joka kuuluu seuraavasti:

31 a §. Panttisaaminen, joka kohdistuu myös toiseen kiinteistöön, merkitään koko määrältään velkojainluetteloon ja otetaan täysimää- räisesti huomioon kiinteistön alinta hyväksyttävää tarjousta lasketta- essa.

Kiinteistöistä tai kiinteistön osista, jotka on 36 §:n tai 37 §:n mu- kaa tarjottava yhdessä myytäviksi, määrätään yhteinen alin hyväksyt- tävä tarjous.

jos kiinteistö myydään yhteiskiinnitykseen perustuvan pantusaa- misen perimiseksi noudattaen 37 a §:ssä tarkoitettua myyntijärjestys- tä, alinta hyväksyttävää tarjousta ei lasketa.. ·

32 §. (17.3.1939/79) Nautintaoikeus, josta kiin- teistö ·k~innityksen tai rekisteröiiDisen nojalla tahi maksamauoman kauppahi~nan oikeutta koskevain säännösten mukaan on vastaava, merkittäköön etuoi- keutensa mukaan velkojain luetteloon, sille kuiten- kaan mitään arvoa kirjoittamatta. Sama olkoon lakina oikeudesta tuloon tahi muuhun etuun, joka on jolle- kulle myönnetty omaisuudesta suoritettavaksi, jos ei sitä oikeutta saateta, sen mukaan mitä 30 §:n 2 mo- mentissa on sanottu, panna luetteloon pääoma-ar- voonsa, niin myös sellaisesta rekisteröimättöiDästä tontin vuokraoikeudesta sekä muusta kiinnittämättö- mästä tai rekisteröimättömästä vuokraoikeudesta, jos- ta kiinteistö sen mukaan, kuin erikseen on säädetty, on vastaava ja joka on velkojain keskustelussa tai kir- jallisesti sitä ennen huutokaupan toimittajalle ilmoi- tettu.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tähän lukuun. on lisätty uusi 32 a §,joka kuuluu seuraavasti: .

32 a §.jos velallisen oikeus kiinteistöön on 4 luvun 27 §:ssä tar- koitetulla tavalla ehdollinen, kiinteistö on myytävä luovutuskirjasta ilmenevä ehto säilyttäen. Huutokauppaostaja vastaa luovutukseen perustuvista velallisen velvoitteista alkuperäiseen kiinteistön luovut- tajaan nähden. jos ulosmittausta hakeneella velkojalla on kiinteistö- panttioikeus, kiinteistö myydään ehdoitta.

jos omistusoikeuden siirtymisen tai voimassa pysymisen ehtona on kauppahinnan maksaminen, kiinteistön myyjä voi kuitenkin val- voa saamisensa ja vaatia maksua kaupahinnasta asianosaiskeskuste- lussa noudattaen, mitä p·anttisaamisesta säädetään.

Ks. lisäystä tähän §:ään A:ssa vuokramiehen oikeuden turvaami- sesta kruununtilaa perinnöksi ostettaessa 7.8.1902.

33 §. Kun velkojain keskinäisestä etuudesta tahi myyntiehdoista sovitaan toisin kuin tässä edellä tahi muualla tässä luvussa on säädetty, niin on sitä nouda- tettava velkojainluetteloa tehtäessä, jos kaikki, joiden oikeutta muutos koskee, ovat siitä yksimieliset; kui- tenkaan älköön sopimusta tehtäkö vastoin 27 §:n 2 momenttia.

Ks. KS 71 §, Pr 506. 34 §. Sittenkuin velkojainluettelo on tehty ja alle-

kirjoitettu, lukekoon huutokaupantoimittaja sen julki sekä ilmoittakoon selvästi muutkin myyntiehdot ja erittäin huutamistavan ja ajan, jolloin kauppasumma viimeistään on maksettava.

35 §. Ulosmitattu kiinteä omaisuus myydään nos- tohuudolla. ·

36 §. Kun useita kiinteistöjä on yhteisesti ulosmi- tattu ·samasta saamisesta, taikka kun useita, samasta saamismäärästä kiinnitettyjä kiinteistöjä on sen mak- samiseksi käytettävä, ovat ne kaikki myytävät samalla kertaa, niinkuin 37 §:ssä sanotaan.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

jos ulosmitatut kiinteistöt kuuluvat samalle omistajalle, hän saa määrätä, missäjärjestyksessä kiinteistö myydään.

Saman omistajan yhteiskiinnitetyt kiinteistöt on tarjottava myytä- viksi yhdessä. jos huutokaupan toimittaja arvioi, että kiinteistöistä voidaan erikseen myytäessä saada korkeampi hinta, taijos kiinteistön omistaja on sitä vaatinut, yhteistarjous hyväksytään ehdollisena ja kiinteistöt tarjotaan erikseen myytäviksi. Kiinteistöistä erikseen teh- dyt tarjoukset hyväksytään, jos niiden yhteismäärä on korkeampi

Ulosottolaki 5 luku

kuin kiinteistöistä tehty yhteistarjous. Erillistarjoukset on kiinteistön omistajan vaatimuksesta hyväksyttävä myös, jos niiden yhteismäärä riittää kaikkien panttisaamisten sekä uloshaetun saamisen suorituk- seksi.

jos saman omistajan kiinteistöt muodostavat yhden käyttöyksi- kön, ne saadaan myydä yhdessä, vaikka niihin ei kohdistu yhteiskiin- nitystä. jos tarjottu kauppahinta ei riitä kaikkien kiinteistöihin koh- distuvien panttisaamisten suoritukseksi taikka jos huutokaupan toi- mittaja arvioi, että kiinteistöistä voidaan erikseen myytäessä saada korkeampi hinta tai jos kiinteistön omistaja on sitä vaatinut, kiinteis- töt tarjotaan erikseen myytäviksi. Tarjousten hyväksymisestä on voi- massa, mitä 2 momentissa säädetään. Kauppahinta jaetaan kiinteistö- jen kesken niistä erikseen myytäessä tehtyjen tarjousten suhteessa.

Ks. L:n 551195 voimaantulosäännöstä tämän luvun 17 §:n alla. L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995

maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tähän lukuun on lisätty uusi 36 a §,joka kuuluu seuraavasti:

36 a §. Ulosmitatusta kiinteistöstä tarjotaan määräala erikseen myytäväksi, jos kiinteistön omistaja, ulosottovelkoja ja muut asian- osaiset siihen suostuvat taikka jos tuomioistuin on niin määrännyt. Määräala tarjotaan myytäväksi rasituksista vapaana ja alinta hyväk- syttävää tarjousta määräämänä. Kauppahinta jaetaan niin kuin kiin- teistön kauppahinta olisi jaettava, jollei toisin sovita.

Kiinteistö saadaan asianosaisten suostumuksettakin tarjota määrä- aloina myytäväksi noudattaen, mitä 36 §:n 2 momentissa säädetään.

Kiinteistöön vahvistetut kiinnitykset on poistettava myydyn mää- räalan osalta. Kiinteistöön kohdistuva kiinnitys on kuoletettava siltä osin kuin panttisaaminen on tullut suoritetuksi.

37 §. Kun useampia kiinteistöjä samalla kertaa myydään niin pantakoon, jos niillä on sama omistaja, ensiksi jokainen kiinteistö erikseen ja sitten kaikki yhteisesti huutoon, ja jos yhteishuudossa on tarjottu suurempi hinta, olkoon se pätevä; ja jaettakoon siinä tapauksessa syntynyt ylijäämä yhteisesti huudetuille kiinteistöille sen hinnan mukaan, jota kustakin kiin- teistöstä on tarjottu.

Jos kiinteistöillä on eri omistajat, on Jokainen kiin- teistö erikseen huudettava myytäväksi. Jos kiinteistöt eivät silloin nouse niin suureen hintaan, että uloshaet- tu saaminen tahi muu, huonompioikeuksinen, niihin yhteisesti kiinnitetty saaminen voidaan täysin mak- saa, taikka jos ne nousevat tähän määrään tahi kor- keammalla ja jos jonkin näiden kiinteistöjen omistaja ei ole siitä tehnyt korkeinta tarjousta; silloin panta- koon kaikki kiinteistöt yhteisesti huutoon. Ellei kiin- teistöjen hinta yhteisessä huudossa nouse eri huu- doissa tehtyjen tarjousten yhteenlaskettua määrää suuremmaksi; taikkajos se nousee suuremmaksijajo:- ku,joka ensimmäisessä myymisessä tekikorkeimman ·, tarjouksen jostakin kiinteistöstänsä, huutokaupan toimittajalle heti suorittaa mitä ylijäämästä tulee vel- kojalle tahijollekulle muulle,jolla hänenjälkeensä on yhteinen kiinnitys kiinteistöihin; olkoon ensimmäi- nen myyminen pysyväinen. Muussa tapauksessa ol- koon viimeinen myyminen pätevä, ja jaettakoon yli- jäämä niinkuin äskensanottiin.

Jos kahdella tai useammalla kiinteistöllä on sama omistaja, pantakoon, jos hän tahtoo, nekin kiinteistöt yhteisesti huutoon.

Jos jonkin näiden kiinteistöjen kauppahinta ei täytä sitä määrää, joka on kiinteistöistä suoritettava parem- malla oikeudella kuin uloshaettu saaminen; jääköön sen kiinteistön myyminen siksensä.

· L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kansa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

37 §. Määräosin omistettu kiinteistö myydään kokonaisena nou- dattaen, mitä 36 §:n 3 momentissa säädetään, jos uloshaetun saami- sen vakuutena on panttioikeus koko kiinteistöön. Kiinteistön osat tarjotaan kuitenkin myytäviksi erikseen vain huutokaupantoimitta- jan tai jonkun kiinteistön yhteisomistajan niin vaatiessa.

Kun jakamauoman tilan eri osuudet on kukin erikseen ulosmi- tattu omistajansa velasta, ei noita osuuksia, vaikka niitä kaikkia ra- sittaakin koko tilaan vahvistettu kiinnitys, johon perustuvan saa- tavan maksamiseksi tilaa ei ole ulosmitattu, saa pakkohuutokau-

44

,1

1

,j

1

1

Ulosottolaki 5 luku

passa panna yhteiseen huutoon. KK0:1936-I-36. L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995

maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tähän lukuun on lisätty uudet 37 a - d §:t, jotka kuuluvat seuraavasti:

37 a §. Eri omistajille kuuluvat kiinteistöt on myytävä erikseen, vaikka ne on ulosmitattu yhteiskiinnitykseen perustuvan panttisaa- misen maksamiseksi. Ensin on myytävä velallisen omistama kiinteis- tö.

Jos panttioikeus kohdistuu kiinteistönmuodostuksen vuoksi usei- siin kiinteistöihin, eikä 1 momentista muuta johdu, kantakiinteistö on myytävä ensin ja lohkokiinteistö tai tontti vain, jollei karttakiin- teistöstä saatu kauppahinta riitä uloshaetun saamisen suoritukseksi. .Jos pantatusta kiinteistöstä on muodostettu useita eri omistajille kuuluvia lohkokiinteistöjä tai tontteja, myöhemmin lainhuudatettu kiinteistö myydään ennen aikaisemmin lainhuudate

1 ttua kiinteistöä.

Jollei lainhuutoa ole haettu mihinkään kiinteistöön taiJainhuutoa on haettu samana päivänä useaal). kiinteistöön, ensin myytlään myöhem- min toiselle luovutettu kiinteistö.

Jollei eri omistajille kuuluvien kiinteistöjen myyntijärjestystä voi- da määrätä 1 tai 2 momentin perusteiden mukaisesti, velkoja saa pe- riä saamisensa osoittamastaan kiinteistöstä.

Ks. L:n 551/95 voimaantulosäännöstä tämän luvun 17 §:n alla. 37 b §.Jos kiinteistö, joka vastaa toissijaisesti yhteiskiinnitykseen

perustuvasta panttisaamisesta, on myyty muun saamisen perimiseksi noudattamatta 37 a §:n 1 ja 2 momentissa säädettyä myyntijäljestys- tä, huutokauppavelallinen saa ilman eri sitoumusta pantuoikeuden ensisijaisesti vastuussa olevaan kiinteistöön takautumisvaatimuksen- sa vakuudeksi sitä määrästä, joka on kauppahinnasta maksettu pant- tioikeuden haltijalle.

Ks. L:n 551195 voimaantulosäännöstä tämän luvun 17 §:n alla. 37 c §. Yhteiskiinnitys on poistettava myydyn kiinteistön osalta,

jollei kaikkia yhteiskiinnitettyjä kiinteistöjä ole myyty yhdessä samal- le ostajalle. Muihin kiinteistöihin kohdistuva yhteiskiinnitys on kuo- letettava siltä osin kuin panttisaaminen on tullut suoritetuksi edellyt- täen, ettei huutokauppavelallinen ole saanut 37 b §:n mukaan panui- oikeutta takautumisvaatimukselleen. ·

Ks. L:n 551/95 voimaantulosäännöstä tämän luvun 17 §:n alla. 37 d §. Pantattu vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus myydään kir-

jatun sopimuksen mukaisena siihen kuuluvine rakennuksineen ja laitteineen, vaikka käyttöoikeus on muuttunut tai lakannut kesken sopimuskauden. . . · ·

Ks. L:n 551/95 voimaantulosäännöstä tämän luvun 17 §:n alla. 38 §. (12.3.1909) jos kiinteistö velkojain luette-

loon on merkitty vastaavaksi nautinto-oikeudesta tai oikeudesta tuloon tahi muuhun etuun, joka jollekulle on myönnetty kiinteistöstä suoritettavaksi; huudetta- koon kiinteistö sillä ehdolla myytäväksi, että se oikeus on voimassa pysyvä. Jos silloin havaitaan, että joku, jolla on parempi oikeus, ei voi taijötusta kauppasum- masta saada täyttä hyvitystä, pantakoon, ellei tämä suostu jättämään tapahtunutta huutoa voimaansa, kiinteistö uudestaan huutoon, tekemättä ehtoa oikeu- den pysyväisyydestä.jos kauppasumma silloin nousee suuremmaksi, ja jos viimemainitun oikeuden haltija ei heti maksa sisään mitä parempi-oikeuksinen on yli- jäämästä saapa, olkoon viimeinen myyminen pätevä;. muussa tapauksessa jääköön ensimmäinen pysyväi- seksi.

Ks. UL 5: 30 ynnä viite; MaanvuokraL 12 §, Si 629. 39 §. jos, kiinteistöä myytäessä, sen maalla on

kasvavaa vihantoa, ja jos tämä ei ole viljelijän omaa tai muun, jolla on nautinto-oikeus kiinteistöön; panta- koen vihanto samaan huutoon kuin kiinteistökin, ja tehtäköön se ennen huutoa tiettäväksi.

Mitä kiinteistön, ulosmittauksen jälkeen tuotta- masta tulosta vielä on jäljellä, myytäköön myöskin heti kun kiinteistö on myyty.

40 §. Kun joku on kiinteistön huutanut, maksa- koen, jos huuto 41 §:n mukaan on hyväksytty, heti, joko puhtaalla rahalla taikka antamalla myytyyn tilaan kiinnitetyn velkakirjan, kuudenneksen koko kauppa- summasta, mutta ei missään tapauksessa vähempää kuin ne kulut, mitkä ovat kauppasummasta maksetta- vat, eikä myöskään enempää kuin sen määrän, joka velkojain luettelon mukaan on rahalla maksettava.

45 Suomen laki 1

2035 Pr 60l Velkakirjaa älköön hyväksyttäkö maksuksi, ellei sen pääoma tahi tarpeellinen osa siitä tule kauppahinnasta suoritetuksi. jos ostaja mieluummin tahtoo siitä, mikä näin on maksettava, asettaa pantin tahi takauksen niinkuin omasta velastaan, olkoon sekin pätevä.

Ellei ostaja jaksa maksaa tahi asettaa vakuutta niin- kuin nyt on sanottu, pantakoon kiinteistö heti uudes- taan huutoon.

Ks. UL 3:20. 41 §. Jos huutokaupassa tehdään niin. korkea tar-

jous, että se velkojain luettelon mukaan saadaan hy- väksyä, tapahtukoon kiinteistön myyminen, paitsi jos kauppasumma ei riitä hakijan saamisen maksuksi ja hän vastustaa myymistä.

Ellei tarjous nouse niin korkealle kuin nyt on sanot:- tu, älköön kiinteistöä myytäkö, paitsi jos ne saama- miehet, joiden alimpaan hyväksyttävään tarjoukseen lasketut .saamiset. eivät tulisi tarjotusta kauppasum- masta täysin suoritetuiksi, suostuvat myymiseen eikä sitä vastusta se, joka on saamistansa uloshakenut.

Tarjousta ei kuitenkaan saa hyväksyä, jos huuto- kaupan toimittaja arvioi, että se selvästi alittaa kiin- teistön käyvän huutokauppa-arvon paikkakunnalla ja että korkeampi hinta voidaan ilmeisesti saada uudessa huutokaupassa. Uudessa huutokaupassa tehty tarjous on hylättävä vain, jos se alittaa kiinteistön käyvän huutokauppa-arvon niin olennaisesti, että myyntiä olisi pidettävä kohtuuttomana. (12.4.1995/551)

Jos ulosmittaus on toimitettu ennen 1.7.1995, noudatetaan aikai- sempia säännöksiä. · · ··· · ·

42 §. (12.4.1995/551) jos ensimmäisessä huuto- kaupassa ei tehdä tarjousta tai jos tarjousta ei hyväk- · sytä, kiinteistö määrätään uudestaan myytäväksi, joll- ei hakija sitä vastusta. HuutOkaupan toimittajan on huutokauppatilaisuudessa ilmoitettava uuden huuto- kaupan aika ja paikka. Kuulutus uudesta huutokau- pasta on vähintään kahta viikkoa aikaisemmin julkais- tava paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä.

Jos ulosmittaus on toimitettu ennen 1.7.1995, noudatetaan aikai- sempia säännöksiä. ·

Ks. KuulL, Va 408. 43 §. (12.4.1995/551) jollei kiinteistöä myydä

ensimmäisessä huutokaupassa eikä uutta huutokaup- paa määrätä toimitettavaksi taikka jollei kiinteistöä uudessakaan huutokaupassa myydä, ulosmittaus per- ääntyy.

Jos ulosmittaus on toimitettu ennen 1.7.1995, noudatetaan aikai- sempia säännöksiä.

44 §. Ennen huutokaupan päättymistä antakoon huutokaupan toimittaja tiedon ajasta, jolloin kauppa- summa 6 luvun 9 §:n mukaan tulee jaettavaksi, niin myös jakopaikasta. ·

jos se käy päinsä ja oikeudenosalliset ovat jakota- vasta yhtä mieltä, toimitettakoon jakaminen. heti.

45 §. (18.5.1973/389) Kauppasummasta . velko- jainluettelon mukaan rahana maksettava määrä on vii- meistään kauppasumman jakotilaisuudessa huuto- kaupan toimittajalle suoritettava, jollei ostaja sen si- jaan näytä ottaneensa vastattavakseen kiinteistöön kiinnitetystä velasta tahi saaneensa maksuajan piden- nystä.Jos ostaja ei täytä maksuvelvollisuuttaan, kaup- pa raukeaa. Huutokaupan toimittajan tulee silloin huolehtia siitä, että kiinteistö viipymättä kuulutetaan uudestaan myytäväksi niin kuin 18 §:ssä on säädetty.

jos kiinteistö uudessa huutokaupassa myydään ai- kaisempaa kauppasummaa sekä sille 47 §:n mukaan laskenavaa korkoa pienemmästä hinnasta, aikaisem-

Pr 601 2036 man ostajan on korvattava erotus. Jos kauppasumma nousee suuremmaksi, hänellä ei ole oikeutta ylijää- mään. Hänen on myös korvattava kulutjälkimmäises- tä pakkohuutokaupasta, jollei niitä voida suorittaa mainitusta ylijäämästä. Korvausten määrä on merkit- tävä huutokauppapöytäkirjaan. '

Aikaisemmalta ostajalta perittävät korvaukset saa ulosotonhaltijan määräyksestä ulosottaa häneltä uu- dessa huutokaupassa laaditun pöytäkirjan nojalla niin kuin riita-asiassa annetun tuomion täytäntöönpanosta on säädetty. Jos osasta kauppasummaa on 40 §:n mu- kaisesti asetettu pantti tai takaus, korvaukset saa siinä järjestyksessä, kuin 3 luvun 20a §:ssä on sää~etty, panttauksen tai takauksen määrään asti ulosottaa pan- tista tai takausmieheltä.

Ostajalla, joka uudessa huutokaupassa laaditun pöytäkirjan mukaan on korvausvelvollinen, on oikeus velkojaa ja velallista vastaan nostettavalla kanteella vaatia takaisinsaantia sen paikkakunnan tuomiois- tuimessa, missä kiinteistö sijaitsee. Kanne on puheval- lan menettämisen uhalla nostettava kuuden kuukau- den kuluessa huutokaupasta lukien.

Maksuvelvollisuutensa laiminlyönyt ostaja ei saanut hänen lai- minlyöntinsä takia pidetyssä uudessa pakkohuutokaupassa laskea

·hyväkseen ensimmäisessä huutokaupassa toimitusmiehelle suorit- tamansa kuudennesta kauppahinnasta. KKO:l981-II-72: 46 §. Jos sellaisen kiinnitetyn saamisen haltija,

mikä velkojainluettelon mukaan olisi ollut kauppa- summasta puhtaalla rahalla maksettava, tahtoo jättää saamisensa pääoman, kiinnitysoikeuden lakkaamatta, ostajan vastattavaksi tämän velkana, tehköön siitä so.:. pimuksen ennenkauppasumman jakamista.

Jos ostaja muuten velkojalta tahi, milloin jokin osa kauppasummaa on velalliselle tuleva, tältä on saanut maksuajan pitennystä, nauttikoen hyväksensä siinä sovitut ehdot.

Ks. KiinA 26 §, Si 614. 47 §. Siitä kauppasumman osasta, jonka sijaan os-

taja ei ole ottanut kiinnitettyä velkaa vastattavakseen, suorittakoon hän viisi prosenttia vuotuista korkoa huutokauppapäivästä siksi kuin maksu tapahtuu.

Korosta, joka siirtyneestä velasta on luvattu, vastat- koen ostaja huutokauppapäivästä alkaen.

48 §. (27.10.1933/267) Ostajan täytettyä maksu- velvollisuutensa ja huutokaupan päästyä lailliseen voimaan antakoon huutokaupan toimittaja kiinteis- tön kauppakirjan; ja pitää kauppakirjassa myös mai- nittaman, mitkä kiinnitetyt velat ostaja on ottanut vas- tattavakseen sekä mitkä nautinto-oikeudet, oikeudet tuloon tai muuhun etuun on myytäessä pysytetty voi- massaan. Niin ikään on kauppakirjaan merkittävä, onko kiinteistö huutokaupassa myyty siihen kiinnite- tyn määrän vai muunlaisen saamisen suorittamiseksi. Kauppakirjan todistaminen sillä tavoin, kuin maakaa- ressa on säädetty, älköön olko tarp~en.

Huutokaupasta tehty valitus älköön estäkö kauppa- kirjan antamista, jos valitus koskee ainoastaan velko- jain keskinäistä etuutta eikä saata huutokaupan ku- moamista vaikuttaa.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa ·1.1.1997, tähän §:ään on lisätty uusi 3 mom., joka kuuluu seuraavasti:

Huutokaupan toimittajan on luovutettava ostajalle ne panttikirjat, joihin perustuva panttioikeus on rauennut huutokaupassa, jollei kiinnityksiä ole kuoletettava.

Ks. L pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastami- sesta valtiolle, Pr 605 jaA samasta, Pr 606. .

Miten ulosottotoimin myydystä kiinteistöstä annettava kauppakir- ja on leimattava, osoittaa LeimaveroL 4 luku, M 80.

Ulosottolaki 5 luku

49 §. (12.5.1925/168) Ostaja saa maksuvelvolli- suutensa täytettyään ottaa kiinteistön haltuunsa. Tar- vittaessa ulosottomiehen tulee antaa siihen virka- apua. Jollei velallisella ole muuta asuinpaikkaa tarjo- na, ulosottomiehen tulee osoittaa hänelle tarpeelliset huoneet, joissa velallinen saa myymisen jälkeen asua kolme kuukautta ja vielä seuraavan kuukauden en- simmäiseen arkipäivään. Ostajan oikeudesta purkaa vuokrasopimus tai irtisanoa vuokrafi:lles, kun vuokra- oikeutta ei ole myytäessä pysytetty vÖ'rmassa, on sää- detty erikseen. (10.7.1987/658)

Tulon, joka myymisen jälkeen kiinteistöstä lähtee aina haltuunottoon asti, korjatkoon huutokaupan toi- mittaja talteen ostajan varalle.

Ks. viite UL 5: 48 kohdalla sekä MK 16 luku, Si 602; L asuinhuo- neiston vuokrauksesta 39 §, Si 417; L liikehuoneiston vuokraukses- ta 32 §, Si 418; MaanvuokraL 12 §, Si 629.

50 §. Kauppasumman maksettuaan olkoon ostaja kiinteistön puolesta vapaa verosta tahi muusta mak- susta, mikä on kiinteistöstä lähtevä ja ennen myynti- päivää on langennut maksettavaksi, niin myös muusta edellisen omistajan velasta, ellei se 27 tahi 46 §:n mu- kaan ole ostajan vastattavaksi siirtynyt.

. Ostajan vastattavaksi siirtyneestä velasta olkoon edellinen omistaja vapaa.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

50 §. Kun ostaja on täyttänyt maksuvelvollisuutensa ja huuto- kauppa on saanut lainvoiman, myyty kiinteistö ei vastaa saamisista, jotka eivät ole 27 tai 46 §:n mukaan siirtyneet ostajan vastattaviksi. Velallinen ei enää vastaa saamisesta, joka on siirtynyt ostajan vastat- tavaksi.

Ostajan täytettyä maksuvelvollisuutensa ja huutokaupan saatua lainvoiman, ostajaa vastaan ei voida esittää väitettä paremmasta oi- keudesta kiinteistöön taikka kiinteistön ainesosaan tai tarpeistoon. Kauppa ei kuitenkaan jää pysyväksi, jos kiinteistö on joutunut pois oikealta omistajalta maakaaren 13 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta syystä. Kiinteistön oikealla omistajalla tai ostajalla, jonka oikeus kiinteistöön ei jää pysyväksi, on oikeus saada korvaus valtion varoista niin kuin maakaaren 13 luvun 6-8 §:ssä säädetään.

Ks. KiinA 26 §, Si 614. 51 §. (12.3.1909) Kun kiinteän omaisuuden ulos-

mittaus on peräytynyt tahi toimitetun myymisen kautta lakannut, tehköön huutokaupan toimittaja sii- tä heti ilmoituksen, maalla tuomarille ja kaupungissa oikeudelle; liittäköön siihen myöskin, kun kiinnitetty kiinteistö on myyty, tarpeellisen. otteen 6 luvun 9 §:ssä mainitusta luettelostaja ne kiinnityskirjat,jot- ka koskevat kauppasummasta maksettua velkaa, kuin myöskin ilmoituksen pysytetyistä ja rauenneista nau- tinto-oikeuksista sekä oikeuksista tuloon tahi muu- hun etuun, jotta voitaisiin merkitä, mitkä kiinnitykset ja rekisteröimiset on pysytetty voimassaan, sekä kuo- lettaa rauenneet kiinnitykset ja rekisteröimiset. ·

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

51§. Kun kiinteän omaisuuden ulosmittaus on perääntynyt taikka toimitetun myymisenjohdosta lakannut, huutokaupn toimittajan on ilmoitettava siitä asianomaiselle kirjaamisviranomaiselle. Ilmoituk- seen on liitettävä ote 6 luvun 9 §:ssä tarkoitetusta luettelosta sekä tie- to rauenneista ja pysytetyistä panttioikeuksista ja kirjatuista erityisis- tä oikeuksista tarvittavien rekisterimerkintöjen tekemistä varten.

Huutokaupan toimittajan on ilmoitettava kuolettamista varten ne kiinnitykset, jotka ovat panttioikeuden perustana 31 §:ssä tarkoite- tulle saamiselle taikka jotka on muutettava 36 a tai 37 c §:n mukaan, sekä toimitettava niitä koskevat panttikirjat kirjaamisviranomaiselle.

Ks. KiinA 30 §, Si 614. . Pakkohuutokaupassa rauenneesta kiinnityksestä oli jäänyt il-

moitus tekemättä tuomarille kuolettamista varten. Kolmas mies, joka vilpittömässä mielessä oli saanut haltuunsa velkakirjan ja sit- temmin uudistanutkin kiinnityksen, ei ollut oikeutettu kiinnityk- sen nojalla perimään saamista tilan uudelta omistajalta. KKO:l941-l-2.

.1.

Ulosottolaki 6 luku

52 §. jos uusi kiinteistön huutokauppa 42 tahi 45 §:n mukaan on pidettävä, noudatettakoon siinä mitä ensimmäisestä huutokaupasta on säädetty; kui- tenkaan ei tarvitse saamista, joka ilmoituksen nojalla on otettu ensimmäistä huutokauppaa varten tehtyyn velkojainluetteloon, uudestaan ilmoittaa.

53 §. Joka toimittaa ulosmitatun omaisuuden huutokauppaa, älköön itse siitä mitään ostako.

54 §. (18.5.1973/389) Kun määräala on ulosotto- toimin myyty, ulosottomiehen on annettava o~tajal~e kauppakirja, johon on. merkittävä kauppahmta Ja muut kaupan ehdot. Kauppakirjan todistaminen maa- kaaressa säädetyllä tavalla ei ole tarpeen.

Ulosottomiehen on ilmoitettava myymisestä asian- omaiselle kihlakunnantuomarille tai kiinteistötuoma- rille.

Jollei määräalan erottamisoikeuden vakuudeksi ole vahvistettu kiinnitystä, mutta ostaja hakee sitä 30 päi- vässä huutokaupasta lukien, vahvistetun kiinnityksen oikeusvaikutusten katsotaan alkaneen sinä päivänä, jona ulosmittauksesta on tehty merkintä ulosmitattu- jen kiinteistöjen luetteloon. .

Ks. jakoL 183 §, Ym 102. · Tämä§ on kumottu L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikai-

sesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997.

6 luku. Ulosmittauksesta kertyneitten varain tilityksestä ja jakamisesta

1 §. Menettelystä, jonka mukaan ulosotossa kerty- neet rahavarat ja toiselle annettavaksi tuomittu tavara tilitetään velkojalle, saädetään asetuksella. (14.12. 1984/867) . 0

Ennen kuin tuomio tai päätös, jonka nojalla ulos- mittaus on tehty, on saanut lainvoiman; hakija saa nostaa kertyneet varat vain panttia tai takausta vas- taan. Pantti tai takaus vaaditaan myös pantaessa täy- täntöön lainvoimaa vailla olevaa hovioikeuden tuo- miota, jonka osalta muutoksenhakuun tarvitaan vali- tuslupa. Vakuutta ei kuitenkaan vaadita, milloin kysy- myksessä olevasta asiasta on erikseen säädetty, että siinä annettu tuomio pannaan täytäntöön muutoksen- hausta huolimatta tai kuten lainvoimainen tuomio. (13.6.1986/470)

Rahat, jotka velkoja saa ilman vakuutta tai alkupe- räistä saamistodistetta esittämättä nostaa, on viipy- mättä lähetettävä velkojalle hänen ilmoittamallaan osoitteella tai osoittamaansa rahalaitokseen. Jollei osoitetta tai rahalaitosta ole tiedossa taikka jos vakuus on asetettava tai saamistodiste esitettävä, velkoja saa noutaa varat ulosottomieheltä. (18.5.1973/389)

Ks. UlosottoA 7 ja 24 §, Pr 603 2 § on kumottuL:lla 14.12.1984/867. 3 §. Milloin velkoja on pyytänyt ulosmitatusta

omaisuudesta maksua 4luvun 12 §:n mukaan eivätkä varat riitä kaikkien saatavien suorittamiseen tai velko- jat sovi niiden jakamisesta, ulosottomiehen tulee laa- tia jaosta eri luettelo. Hänen tulee myös ilmoittaa vel-: kojille, että luettelo on hänen ilmoittamastaan määrä- päivästä alkaen 9 luvun mukaisen valitusajan ulosot- tomiehen luona nähtävänä. jakaminen on tästä huoli- matta toimitettava luettelon mukaan panttia tai. taka- usta vastaan, milloin pantti tai takaus tämän luvun mukaan on asetettava. (30.12.1992/1586)

jakoluetteloa tehdessään noudattakoon ulosotto- mies sitä etuoikeusjärjestystä, joka on säädetty ulos- mittauksesta vaarinotettavaksi, niin myös sopiviha

2037 Pr 601 osilta mitä 5 luvun 25 §:n 2 momentissa sekä 29 ja 30 §:ssä samaa lukua on velkojainluettelosta määrät- ty. .

L:n 30.12.1992/1586 voimaantulosäännöstä ks. UL 4:30 kohdal- la.

Ks. UlosottoA 20 §, Pr 603. 4 §. jos ulosottomies, ennenkuin tekee jakoluette-

lon, katsoo tarpeelliseksi antaa velkojille tilaisuutta lausua mielipiteensä toistensa vaatimuksista, kutsu- koen heidät kokoontumaan kanssansa määrätyksi ajaksi ja ilmoitettuun paikkaan; ja siinä tapauksessa jakoluettelo tehtäköön ja pantakoon esille heti kes- kustelun päätyttyä, ilman että eri tiedonanto siitä on tarpeen. ·

5 §. jos joku 4 luvun 12 §:n mukaan on vaatinut maksua ulosmitatusta omaisuudesta lähteväksi, vaikk'ei hänen saamistansa ole tuomiolla vahvistettu, ja jos hän ·ei voi näyttää, että velallinen ~n maksu_n h~­ nelle myöntänyt; kutsukoen ulosottomtes velkopn_Ja velallisen kokoon niinkuin 4 §:ssä on sanottu. TOis- t~? velk?j~in oikeutta jako-osaan älköön sen kautta vnvytettako.

6 §. (18.5.1973/389) Jollei ilmoitusta tai kutsua, jota tarkoitetaan 3, 4 tai 5 §:ssä, ole hyvissä ajoin saa- tu toimitetuksi kaikille asianosaisille, se on julkaistava vähintään kaksi viikkoa ennen määräpäivää virallises- sa lehdessä ja jossakin paikkakunnalla leviävässä sa- nomalehdessä.

Ks. L virallisesta lehdestä, Va 407. 7 §. jos ulosmittauksen toimittaja 1 luvun mu-

kaan ei ole oikeellinen toimittamaan kauppasumman jakamista, tulee hänen heti lähettää kertyneet varat sekä ulosmittauspöytäkirja ja muut asiaan kuuluvat kirjat sille ulosottomiehelle, jonka tehtävä jakaminen on; ja menetelköön tämä sitten niinkuin edellä on sää- detty. ·

8 §. (15.6.1984/461) Kun on myyty alusrekiste- riin merkitty alus, osuus siihen tai sen lastina olevaa tavaraa, rekisteröity ilma-alus, linja- tai kuorma-au~o tai perävaunu, kauppahinta on jaettava viipymättä Ja viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun kaup- pahinta on ollut viimeistään maksettava. Erityin,en il- moitus jaosta ei ole tarpeen. ·

Ks. UlosottoA 20 ja 24 §, Pr 603. 9 §. Sittenkuin kiinteistö on ulosottotoimin myy-

ty, tulee huutokaupanpitäjän, ellei kauppasumm~a heti huutokaupan jälkeen ole jaettu, kahdentenavn- dettä päivänä sen perästä se jakaa määrätyllä paikalla ja hetkellä, silloin tekemänsä luettelon mukaan, joka näyttää minkä verta varoja on tullut velkojainluett~­ loon .pantujen saamisten osalle; noudatettakoon km- tenkin varojen maksamisessa 15 §:n säännöksiä.

Omaisuudesta säästyriyt tulo, niin myös korvaus, jonka entinen huutaja on velvollinen maksamaan kun omaisuus on mennyt uuteen huutoon, on kauppa- summan mukana jaettava. · .

Jos varoja on päälle sen mitä velkojainluettelossa on maksettavaksi vahvistettu, jaettakoon niistä, luette- lossa ilmoitetun keskinäisen oikeuden mukaan, kor- koakin huutokauppa-jajakopäivän väliseltä ajalta nii- den saamisten osalle, jotka eivät ole siirtyneet ostajan vastattaviksi.

Ks. UlosottoA 20 ja 24 §, Pr 603. · Ulosottomiehen, jota konkurssiin luovutetun pesän ~?im~tsva­

miehet olivat pyytäneet myymään pesään kuuluvan kimte1Ston, tuli myöskin kiinteistön ulosmittauksen jälkeen tuotta~~r:_ tul~.? myymiseen ja jakamiseen nähden noudattaa UL:n maarayks1a. KKO 1922 p II 78.

Pr 601 2038 10 §. jos saaminen, joka ilmoituksen mukaan pi-

tää myydyn kiinteistön kauppasummasta maksetta- man, on ilmoitettu myöhemmin kuin 5 luvun 26 §.:ssä sanotaan, annettakoon siitä velkojalle jako- osa velkojainluetteloon pantujen saamisten jäljestä.

11 §. (18.5.1973/389) jos kauppasumman jaka- mista ei voida toimittaa sitä varten määrättynä aikana sen vuoksi, että ylempi viranomainen on määrännyt täytäntöönpanon keskeytettäväksi, jakotoimitus on peruutettava. Ilmoitus peruutuksesta on, mikäli mah- dollista, ennen määräpäivää julkaistava jossakin paik- kakunnalla leviävässä sanomalehdessä. ]os este hik- kaa, toimitusmies määrää uuden jakamisajai1: ja il- moittaa sen asianomaisille niin kuin 6 §:ssä on sää- detty.

12 §. jos riitaiselle tahi ehdonalaiselle vaatimuk- selle taikka kiinnitetylle saamiselle 5 luvun 31 §:ssä mainitussa tapauksessa on laskettu jako-osa irtaimes- ta tahi kiinteästä omaisuudesta, pantakoon se määrä erillensä, kunnes kysymys velkojan oikeudesta on lo- pullisesti ratkaistu taikka ehto tullut täytetyksi tahi la- kannut olemasta. jos riitainen saaminen ei vielä ole oi- keuden tutkittavana, neuvottakoon velkojaa pane- maan kanteensa vireille haasteen nojalla. jos toinen, jonka oikeus on sen kysymyksen varassa, tahtoo itse haastattaa, olkoon hänellä siihen valta.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

jos riitaiselle tai ehdolliselle taikka 5 luvun 31 §:ssä tarkoitetulle saamiselle on laskettu jako-osa irtaimesta tai kiinteästä omaisuudes- ta, pannaan sen määrä erilleen, kunnes kysymys velkojen oikeudesta on lopullisesti ratkaistu taikka ehto tullut täytetyksi tai lakannut ole- masta. Kiinnityksen kuolettaminen ei vaikuta velkojan oikeuteen saa- da jako-osa erilleen pannuista varoista. jos riitainen saaminen ei ole tuomioistuimen tutkittavana, velkoja osoitetaan panemaan kanne vi- reille. Kanteen saa panna vireille myös joku toinen, jonka oikeuteen ratkaisu vaikuttaa.

13 §. Kun 5 luvun 26 §:n nojalla jako-osa saami- sesta lasketaan ilman että saamistodistetta on nähtä- ville tuotu, niin myös kun ·tässä edellä olevan 12 §:n mukaan varoja pannaan erillensä, määrättäköön sa- malla, kuinka summa sitten on jaettava, jos myöhem- min havaitaan, että se tahijokin osa siitä ei olekaan tu- leva sille velkojalle, jonka saamisen varalle se oli las- kettu tahi erillensä pantu.

L:lla 551/95, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997, tämä§ on muutettu kuulumaan seuraavasti:

13 §. Kun varoja pannaan 12 §:n mukaan erilleen, on samalla mää- rättävä, kuinka rahamäärä jaetaan, jos myöhemmin käy ilmi, ettei ky- seisellä velkojalla ole oikeutta suoritukseen.

14 §. (18.5.1973/389) jos velallisen myöntämättä annetaan velkojalle jako-osa saamisesta, jota ei ole maksettavaksi tuomittu, velallisella on oikeus kan- teella vaatia takaisinsaantia sen paikkakunnan yleises- sä alioikeudessa, missä täytäntöönpane on tapahtu- nut.jos täytäntöönpane on koskenut kiinteistöä, kan- ne on kuitenkin ajettava siellä, missä kiinteistö sijait- see.

Kanne on puhevallan menettämisen uhalla nostet- tava kuuden kuukauden kuluessa siitä lukien, kun kauppasumman jako taikka, jos on myyty kiinteistö tai rekisteröity alus, osuus siihen tai sen lastina olevaa tavaraa, ilma-alus, linja- tai kuorma-auto taikka perä- vaunu, huutokauppa on saanut lainvoiman.

15 §. (18.5.1973/389) Ennen kuin huutokauppa, jossa on myyty kiinteätä omaisuutta taikka rekisteröi- ty alus tai osuus siihen tahi sen lastina olevaa tavaraa, ilma-alus, li~a- tai kuorma-auto taikka perävaunu,

Ulosottolaki 6 luku

taikka muun irtaimen omaisuuden kauppahinnan ja- ko,joka 3, 4 tai 5 §:n mukaan on erikseen toimitettu, on saanut lainvoiman taikka huutokaupasta tai jaosta tehtyyn valitukseen on annettu lopullinen päätös, vel- koja saa ainoastaan panttia tai takausta vastaan nostaa jako-osansa, jolleivät ne velkojat, joiden saatava ei ole tullut täysin suoritetuksi, ja velallinen suostu siihen, että jako-osa saadaan nostaa ilman vakuutta.

Milloin huutokauppa ei ole saanut lainvoimaa, jako-osan nostamiseen ilman vakuutta vaaditaan myös ostajan suostumus. jos valitus koskee ainoas- taan velkojain keskinäistä etuoikeutta eikä huutokau- pan kumoamista ole vaadittu, ostajan suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen.

15a §. (30.12.199211586) Milloin yrityskiinnityk- sen kohteena olevasta ulosmitatusta omaisuudesta on saatu sitä rahaksimuutettaessa asetuksella säädettyä suurempi markkamäärä, rahaksimuutosta on kuulu- tettava virallisessa lehdessä. Velkojalle ei saa tällöin suorittaa maksua ennen kuin kuukausi on kulunut kuulutuksen julkaisemisesta. Kuulutuksessa tulee mainita velallisen nimi, rahaksimuuton kertymä ja se, että omaisuuteen on vahvistettu yrityskiinnitys.

L:n 30.12.1992/1586 voimaantulosäännöstä ks. UL 4:30 kohdal- la.

Ks. UlosottoA 38 §, Pr 603. 16 §. (5.2.1965/46) jos ulosmittaus kuolleen hen-

kilön pesässä on toimitettu, älköön 3 luvun 7 §:n 3 momentissa mainittuna aikana kuolinpesän hallinnon suostumuksetta suoritettako maksua velkojalle, jolla ei ollut pantti- tai pidätysoikeutta ulosmitattuun omaisuuteen.

17 §. Rahamäärä, jota ll §:n mukaan ei voida ja- kaa sitä varten määrätyllä ajalla tahi joka 12 §:n mu- kaan on jaossa pantu erillensä jonkun velkojan saami- sen varalle, on viipymättä pantava läänin rahastoon talletettavaksi.jos valittajan tahi velkojan vaatimus on hyväksytty tuomiolla tahi päätöksellä, joka ei ole saa- nut lain voimaa, olkoon hän kuitenkin oikeutettu nostamaan rahat panttia tahi takausta vastaan. Muus- sa tapauksessa tutkikoen ulosotonhaltija, saako joko se velkoja, jonka varalle rahat on erillensä pantu, taik- ka muu, jolle l3 §:ssä mainitun määräyksen nojalla ' rahat ehkä tulevat, ne panttia tai takausta vastaan nos- taa, ennenkuin on ratkaistu kellä niihin on oikeus.

Ks. UlosottoA 26 §, Pr 603. 18 §. 1 mom. on kumottu L:lla 14.12.1984/867. jos jako-osa on laskettu ilman että saamistodistetta

on näytetty, ja jos velkoja ei ilmoita itseänsä yön ja vuoden kuluessa siitä kuin huutokauppa sai laillisen voiman, nostakoen rahat panttia tahi takausta vastaan joku muu, jolle ne l3 §:n mukaan ehkä tulevat.

Ks. UlosottoA 26 §, Pr 603. 19 §. (14.12.1984/867) jos asianosainen sitä vaa-

tii, 17 tai 24 §:n mukaisesti lääninrahastoon talletetut varat on pantava ulosotonhaltijan hyväksymään raha- laitokseen korkoa kasvamaan. Koron saa se, jolle varat määrätään maksettavaksi.

Ks. UlosottoA 26 §, Pr 603. 20 §. (14.12.1984/867) Määräajasta, jonka kulu-

essa ulosotto on toimeenpantava ja tilitys tehtävä, sää- detään asetuksella.

21 § on kumottu L:lla 27.11.1987/897. 22 §. Kun 3 §:n mukaan erijakoluettelo on tehtä-

vä varoista, jotka ovat ulosmittauksen kautta kerty- neet, olkoon ulosottomies velvollinen asettamaan lu- ettelon esille neljässätoista päivässä taikka, jos tarvit-

__:_-~------------=-__:_::..________c:_:_ ___:=---.::_-=====::::::=====================--j· 1 J

Ulosottolaki 7 luku

see virallisissa sanomalehdissä kuuluttaa, neljässä vii- kossa siitä kuin omaisuus myytiin tahi varat muuten kertyivät.

Ks. L virallisesta lehdestä, Va 407. 23 §. (30.12.199211586) Kun useampi kuin yksi

velkoja vaatii maksua velallisen omaisuudesta ja ha- vaitaan,· että velkojalle ei kertyisi ulosmitatuista va- roista asetuksella säädettyä markkamäärää suurempaa jako-osaa, voidaan tällaisen velkojan saatava jättää ot- tamatta huomioon jaossa. ·

Kun kysymyksessä on palkkaan, eläkkeeseen tai elinkeinotuloon taikka muuhun toistuvaistuloon kohdistuva ulosmittaus tai velallisen toistuvaissuori- tus, ulosottomies voi, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, jakaa ulosmitatut tai ulosotto- miehelle muuten kertyneet varat vuorotellen velkoji- en kesken. .

Edellä. 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ulosmitatut varat asetuksella säädettäväitä ajanjaksol- ta jaetaan vain niiden velkojien kesken, jotka ovat ha- keneet ulosmittausta menettelyn alkaessa.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei koske etu- oikeutettua saatavaa.

L:n 30.12.1992/1586 voimaantulosäännöstä ks. UL 4:30 kohdal- la.

Ks. UlosottoA 40 §, Pr 603. 24 §. (1.2.1929/53) Ulosottomiehelle kertyneet

varat ovat, mikäli niistä ei ole toisin säädetty, ulosot- tomiehen luona pidettävät velkojain saatavana neljä viikkoa siitä, kuin velkoja on oikeutettu ne nosta- maan.Jollei velkoja sanotun ajan kuluessa nosta raho- ja, on ulosottomiehen viipymättä talletettava ne läänin rahastoon; ja tilittäköön ulosottomies rahat sitten vel- kojalle tallettamisesta saamaliaan todistuksella. Kun saamistodiste, jonka velkoja ulosmittauksen toimitta- mista varten on antanut, on asian käsittelemisen jäl- keen velkojalle palautettava, pidettäköön saamistodis- te ulosottomiehen luona velkojan saatavana neljä viik- koa; muuten olkoon sellaisesta asiakirjasta voimassa, mitä edellä on kertyneistä rahoista säädetty.

jos velkoja laiminlyö maksun ottamisen ulosmita- tusta omaisuudesta; älköön hänellä olko oikeutta saa- da korkoa siitä ajasta asti, jolloin maksu oli hänen saa- tavissaan, ellei sellainen korko 19 §:n säännöksen no- jalla ole hänelle tuleva.

Jos joku on saanut nostaa kauppasummarahoja, en- nenkuin on lopullisesti tutkittu, kenellä niihin on pa- rempi oikeus, ja jos nostaja sitten nähdään velvolli- seksi antamaan takaisin nostamansa tahi osa siitä, maksakoen korkoa kuusi sadalta vuodessa rahain nostopäivästä lukien.

Jollei ulosmittauksesta kertyneitä rahoja nosteta kymmenen vuoden kuluessa siitä, kuin rahat ovat ol- leet läänin rahastoon talletettavat, taikka sen ajan ku- luessa näytetä, että tuomio tai päätös, johon täytän- töönpane on -perustunut, on muutettu tai kumottu tahi ei ole saanut lainvoimaa, taikka ettei ole lopulli- sesti ratkaistu, kenellä on parempi oikeus rahoihin, menkööt nämä valtionvarastolle. Jos sellainen seikka näytetään, luetaan aina uusi aika, kymmenen vuotta, siitä lähtien..

25 §. (20.12.1991/1634) Milloin ulosottomiehelle maksettu liikasuoritus on asetuksella säädettyä mark- kamäärää pienempi, se saadaan jättää palauttamatta maksajalle. Palauttamatta jätetty liikasuoritus tuloute- taan valtiolle.

Ks. UlosottoA 37 §, Pr 603.

2039 Pr 601 7 luku. Turvaamistaimipäätöksen täytäntöönpane

(22.7.1991/1066)

1 §. (22.7.1991/1066) Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säännösten nojalla määrätyn turvaamistoimen täytäntöönpanossa noudatetaan tämän luvun ja sovel- tuvin osin lain 3 ja 4 luvun säännöksiä.

2 §. (22.7.1991/1066) Irtaimen omaisuuden taka- varikko pannaan täytäntöön noudattaen soveltuvin osin irtaimen omaisuuden ulosmittaamista koskevia säännöksiä.

Ulosottomies voi kuitenkin, jos hukkaamisvaara to- dennäköisesti on vähäinen tai olosuhteet muutoin an- tavat aiheen taikka hakija siihen suostuu, antaa haki-: jan vastapuolelle sellaisen kiellon omaisuuden huk- kaamisesta kuin 8 §:n 1 momentissa on säädetty.· · ·

Ulosottomiehen oikeudesta metsäkiinnityksenhaltijan pyynnöstä toimittaa metsän ostajalle tai hakkaajalle hakkuukielto sekä panna jo hakatut puut takavarikkoon ks. MetsäkiinnitysL 4-10 §, Si 617..

Ks. L suojametsistä 11 §, Ma 606 sekä YksityismetsäL 13. ja 15 §, Ma 602; L osamaksukaupasta 9-18 §, Si 506.

3 §. (22.7.1991/1066) Kiinteän omaisuuden taka- varikko pannaan täytäntöön noudattaen soveltuvin osin kiinteistön ulosmittaamista koskevia säännöksiä.

Sen jälkeen, kun kiinteä omaisuus on tullut takava- rikon alaiseksi, siihen ei saa vahvistaa kiinnitystä, ellei sellaisen vakuuden vaatimus perustu sitä ennen teh- tyyn hakemukseen tai maksamauoman kauppahin- nan oikeutta koskeviin säännöksiin taikka aikaisem- paan naut,inta- tai muun oikeuden perustamiseen taikka tuomioistuimen määräykseen. Takavarikon ai.: kana tehty kiinteistön luovutus tai kiinnitetyn velka· kirjan pantiksi antaminen taikka kiinnitys, joka on vahvistettu vastoin tätä momenttia, on tehoton, jollei 8 §:n 4 momentista muutajohdu.

L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997 tämän §:n 2 mom. on muutettu kuulumaan seuraavasti:

Kiinteän omaisuuden takavarikolla on 4 luvun 30 §:ssä säädetyt oikeusvaikutukset.

4 §. (22.7.1991/1066) Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen tur- vaamistaimipäätöksen saa panna täytäntöön ennalta ilmoittamatta silloinkin, kun ilmoitus tämän lain3lu- vun 26 §;n mukaan olisi tarpeen. . '

5 §. (22.7.199111066) Omaisuutta, jota ei saa ulosmitata, ei myöskään saa panna saamisen turvaa- miseksi takavarikkoon. Muualla laissa on lisäksi sään- nöksiä omaisuudesta, jota ei saa panna takavarikkoon.

Kun rahaa on pantu takavarikkoon, ulosottomies voi hakijan tai vastapuolen pyynnöstä tallettaa sen ra- halaitokseen niin kuin 6 luvun 19 §:ssä on säädetty.

Ks. 1.. eräiden ilma-alusten vapautuksesta takavarikostå ja huk- kaamiskiellosta, Si 426. · .

6 §. (22.7.1991/1066) Jos saamisesta on pantu ta- kavarikkoon pilaantuvaa, arvossaan nopeasti alentu- vaa tai korkeita hoitokustannuksia aiheuttavaa omai- suutta, noudatetaan 3 luvun 7 §:n säännöstä sellaisen omaisuuden myymisestä.

7 §. Jos oikeus· vuokraan, hyyryyn tahi veroon, joka kiinteästä omaisuudesta tulee, myönnetään taka- varikkoon pantavaksi, asetettakoon, niinkuin 4 luvun 24 §:ssä on sanottu,. toimitsija varoja kantali1aan ja julistettakoen kielto maksuvelvolliselle. .

Joka toimitsijaksi on asetettu, suorittakoon hallus- sansa olevista varoista ulosteon tahi maksun, joka on omaisuudesta suoritettava ja takavarikon aikana lan- keaa maksettavaksi. Sama laki olkoon sellaisen kiinni- tetyn velan korosta, joka on omaisuudesta tuleva pa-

Pr 601 2040 remmalla oikeudella kuin se saaminen, josta takava- rikko on myönnetty.

8 §. (22.7.1991/1066) Antaessaan hakijan vasta- puolelle 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun kiellon tai pannessaan täytäntöön kiinteän omaisuuden takavari- kon ulosottomiehen on laadittava luettelo kiellon alai- seksi pantavasta omaisuudesta sekä kiellettävä vasta- puolta tätä omaisuutta kätkemästä, hävittämästä, luo- vuttamasta tai menettämästä muulla tavalla, joka vaa- rantaa hakijan oikeuden.

Jos vastapuoli piileksii tai on lähtenyt maasta eikä ulosottomies tapaa asiamiestä, jolla on oikeus hänen puolestaan vastaanottaa kiellon tiedoksianto, vasta- . puolen asuntoon, liikkeeseen tai jollekin hänen koti- väkeensä kuuluvalle on toimitettava kirjallinen ilmoi- tus kiellosta sekä siitä, että kieltoa koskevat asiakirjat ovat ulosottomiehen luona vastapuolen saatavissa. Sen lisäksi ilmoitus on hakijan toimestajulkaistava vi- rallisessa lehdessä sekä lähetettävä postitse asianomai- selle, jos hänen osoitteensa on tunnettu. Vastapuolen katsotaan saaneen kiellosta tiedon, kun ilmoitus on julkaistu ja lähetetty niin kuin edellä on säädetty.

Kiellon alainen omaisuus jää sen haltijalle, jonka on hoidettava sitä huolellisestija joka saa käyttää sitä ta- vanomaisella tavalla. Jos kielto on annettu saamisen turvaamiseksi, omaisuus on arvioitava niin kuin ulos- mitatun omaisuuden arvioimisesta on säädetty.

Ennen kuin kiinteätä omaisuutta koskeva tässä py- kälässä tarkoitettu kielto on 4 luvun 28 §:n nojalla merkitty rekisteriin, se ei ole voimassa henkilöä vas- taan, joka vilpittömässä mielessä on saanut omaisuu- den omakseen tahi kiinnityksen siihen. Jos tässä py- kälässä tarkoitettu kielto kumotaan tai peruutetaan, siitä on ilmoitettava sanotulle rekisteriviranomaiselle.

Jos tässä pykälässä tarkoitettu omaisuus on sivulli- sen hallussa, häntä on kiellettävä luovuttamasta sitä pois.

Tämän §:n 4 mom. on kumottu L:lla 551195, joka tulee voimaan samanaikaisesti vuoden 1995 maakaaren (Si 601) kanssa 1.1.1997.

Ks. L virallisesta lehdestä, Va 407. . . 9 §. (22.7.1991/1066) Oikeudenkäymiskaaren 7

luvun 3 §:n 1 momentin 4 kohdan tai 13 §:n nojalla määrätyn toimitsijan on hoidettava ja säilytettävä huolellisesti hänelle uskottua omaisuutta ja annettava tehtävänsä päätyttyä tili ulosottomiehelle. Silloin kun toimitsijan haltuun ja hoitoon on määrätty omaisuut- ta, jonka takavarikoimisesta ulosottomiehen tulee il- moittaa rekisteriviranomaiselle, tulee toimitsijan teh- dä vastaava ilmoitus. .

Ulosottomiehen on annettava 1 momentissa tarkoi- tetulle toimitsijalle virka-apua.

10 §: (22.7.1991/1066) Turvaamistoimen hakija on ulosottomiehen kehotuksesta velvollinen maksa- maan toimitsijalle tai ulosottomiehelle vaaditun suu- ruisen ennakon turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvien kulujen korvaamisesta.

11 §. (22.7.1991/1066) Hakijan on annettava ulosottomiehelle kahden viikon kuluessa oikeuden- käymiskaaren 7 luvun 6 §:ssä tarkoitetun vireille- panemääräajan päättymisestä selvitys pääasian käsi- teltäväksi saattamisesta uhalla, että turvaamistoimen täytäntöönpane voidaan peruuttaa siten kuin 13 §:n 2 momentissa säädetään.

lla §. (22.7.1991/1066) Jos on todennäköistä, että oikeudenkäymiskaaren 7luvun 1, 2 tai 3 §:ssä tar- koitettu oikeuden vaarantuminen on käsillä, ulosotto-

Ulosottolaki 8 luku

mies voi myöntää sanotussa luvussa tarkoitetun tur~ vaamistoimen siinä tapauksessa, että hakijalla on tä- män lain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu täy- täntöönpanoperuste, mutta hänen täytäntöönpanoha- kemukseensa ei voida heti suostua.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu turvaamistaimi on voimassa enintään kuusi kuukautta turvaamistoimen myöntämisestä. Ulosottomies voi erillisestä hakemuk- sesta pidentää turvaamistoimen voimassaoloaikaa, jos siihen on erityinen syy.

12 §. (22.7.1991/1066) Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistaimipäätöstä ei saa panna täytäntöön ja jo tapahtunut täytäntöönpano on peruutettava, jos vastapuoli on asettanut ulosotto- miehelle pantin tai takauksen.

Pantaessa täytäntöön oikeudenkäymiskaaren 7 lu- vun 2 tai 3 §:ssä tarkoitettua turvaamistaimipäätöstä ulosottomies saa hyväksyä vastapuolen tarjoaman va- kuuden vain, jos hakija on sen hyväksynyt tai jos se asianmukaisella ja riittävällä tavalla vastaa hakijan oi- keussuojan tarvetta.

13 §. (22.7.1991/1066) Ulosottomiehen on pe- ruutettava turvaamistoimen toimeenpano, jos sen ha- kija pyytää peruuttamista taikka jos velallinen esittää hakijan kirjallisen ilmoituksen tai muun selvän ja luo- tettavan selvityksen siitä, että kysymyksessä oleva saa- minen on maksettu.

Ulosottomiehen on vastapuolen vaatimuksesta pe- ruutettava turvaamistoimen täytäntöönpano myös, jollei hakija osoita, että kanne on pantu vireille oikeu- denkäymiskaaren 7 luvun 6 §:ssä säädetyssä määrä- ajassa, taikka kun näytetään; että turvaamistaimi on muusta sanotussa 6 §:ssä mainitusta syystä peräytynyt tai että kanne on hylätty tai jätetty tutkimatta, taikka jos 11 a §:n 2 momentissa säädetty määräaika on ku- lunut umpeen. · .

14- 15 § on kumottuL:lla 22.7.1991/1066. 16 §. (22.7.1991/1066) Turvaamistaimipäätöstä

ei saa panna täytäntöön, ellei hakija aseta ulosotto- miehelle panttia tai takausta vahingosta, mikä sellai- sesta toimenpiteestä voi syntyä vastapuolelle. Mahdol- lisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta on sää-, detty oikeudenkäymiskaaren 7luvun 7 §:ssä.

Ks. OK 7:7, Pr 101. 17-21 § on kumottu L:lla 22.7.1991/1066.

8 luku. Ulosottoasiain kuluista

1 §. Asioissa, joista 2 luvussa puhutaan, määrät- köön ulosotonhaltija hakijalle, milloin tämän asian voittaa, korvauksen kaikista tarpeellisista kuluista mitkä lainhaku on tuottanut. Jos asia riitaisena lykä- tään oikeuteen, määrättäköön vastapuolelle korvaus hänen kuluistansa; ja saakoon kuitenkin oikeus, kun asiaa siellä ajetaan perille, harkita minkä korvauksen toinen riitapuoli on velvollinen antamaan toiselle sii- tä, mitä häneltä ulosotonhaltijan luona on kulunut.

2 §. Muissa kuin 1 §:ssä mainituissa ulosottoasi- oissa määrätköön ulosotonhaltija, sen mukaan kuin kohtuulliseksi havaitsee, pitääkö tappiopuolen mak- saa ja kuinka paljon toiselle korvausta siitä, mitä hän ulosotonhaltijan luona on kuluttanut.

3 §. Kun pannaan täytäntöön tuomiota, jolla mak- suvelvollisuus on jollekulle määrätty, otettakoon hä- neltä samalla kaikki tarpeelliset kulut, jotka ulosmit- tauksesta, ulosmitatun omaisuuden hoidosta ja myy- ---

1

1.

Ulosottolaki 9 luku

misestä taikka, jos tuomittu tavara on mitattu ulos, sen kuljettamisesta maksupaikalle sekä kauppahin- nan jakamisesta ja muusta täytäntöönpanon lopetta- mista varten määrätystä toimesta syntyvät.

Ulosmittauspöytäkirjan otteen lunastusmaksu asiassa, jossa pöytäkirjanote ei ollut tarpeen ulosmittauksen toimeenpanen kan- nalta, asiakirjojen velkojalle palauttamista varten varattu maksu sekä maksu täytäntöönpanoasiakirjana olleen yksipuolisen tuomi- on tiedoksiantamisesta velalliselle eivät olleet ulosmittauksessa UL 8: 3:n mukaan velalliselta otettavia ulosottokuluja, minkä vuoksi ulosmittaus niiden osalta kumottiin. KK0:1977-II-96.

3a §. (30.12.1992/1586) Omaisuuden ulosmittaa- misesta ja myymisestä, kauppahinnan jakamisesta sekä muusta ulosoton loppuun saattamista varten määrätystä toimesta aiheutuvat kulut on maksettava ensin kauppahinnasta. Jos jokin kuluerä on syntynyt vain määrätyn saamisen eduksi, sellainen erä on mak- settava lähinnä ennen mainittua saamista.

L:n 30.12.1992/1586 voimaantulosäännöstä ks. UL 4:30 kohdal- la.

4 §. Jos täytäntöön pantava tuomio sisältää sellai- sen määräyksen, kuin 3 luvun 2 §:n 2 ja 4-6 kohdassa on mainittu, otettakoon täytäntöön pantaessa myös- kin siitä syntyvät kulut tappiopuolelta.

Kun tappiopuoli on tuomiolla velvoitettu jotakin täyttämään sillä uhalla, että vastapuoli saa sen niskoittelevan kustannuksella toimituttaa, ovat tuomion täytäntöönpanosta vastapuolella olleet kulut niskoittelevalta ilman muuta ulosotettavissa, mikäli ne ovat kohtuulliset, joka seikka on ulosottomiehen harkittava. KKO 1919 pII 522, Lm 1919 s. 150.

5 §. Muusta täytäntöönpanosta, kuin mikä 3 ja 4 §:ssä on mainittu sekä tämän §:n 2 momentissa mainitaan, olkoon tappiopuoli myöskin aina velvolli- nen maksamaan kulut; älköön niitä kuitenkaan otet- tako ulos ennenkuin ulosotonhaltija tahi oikeus on niiden suuruuden määrännyt.

2 mom. on kumottu L:lla 22.7.199111066. Ks. MetsäkiinnitysL 11 §, Si 617.

Sa §. (14.12.1984/867) Ulosotosta valtiolle aihe- utuvien kustannusten korvaamiseksi perittävistä maksuista säädetään erikseen.

6 §. Täytäntöönpanekulut ovat, milloin ulosotto- mies vaatii, sen edeltäkäsin maksettavat, joka täytän- töönpanoa on pyytänyt; älköön kuitenkaan, kun pan- naan täytäntöön laillisen voiman saanutta tuomiota, jolla maksuvelvollisuus on jollekulle määrätty, kulu- jen edeltämaksamista vaadittaka muissa tapauksissa kuin niissä, jotka on mainittu 3 luvun 28 §:ssä, 4 lu- vun 17, 18 ja 25 §:ssä, 5 luvun 17 §:ssä sekä 7luvun 3 §:ssä.

7 §. Jos voittopuoli, joka on oikeutettu pitämään tointa tuomion täytäntöönpanosta vastapuolen kus- tannuksella, vaatii tämän veivoittamista maksamaan sellaiset kulut edeltäkäsin, niin ulosotonhaltija, mil- loin kustannusarvio, asianymmärtävän tahi muuten luotettavan henkilön tekemä, tuodaan esille, saakoon määrätä että kulut ovat, seri mukaan kuin kohtuulli- seksi harkitaan, joko yhdellä kertaa tahi sitä myöten kuin täytäntöönpane edistyy, tappiopuolelta otetta- vat.

8 §. Jos ei täytäntöönpano-kuluja, silloin kun niitä ei ole edeltäkäsin maksettu, ole saatu tappiopuolelta ulos, taikkajos ne eivät ole hänen maksettavansa, suo- rittakoon ne hakija. Ellei hakija maksa kuluja suosiol- la, olkoon ulosottomiehellä valta häneltä ottaa taikka hänen kotipaikkakuntansa ulosottömiehellä otattaa ne ulos.

2041 Pr 601 9 luku. Muutoksen hakemisesta ulosottomiehen

menettelyyn Luvun otsake muutettu näin kuuluvaksi L:lla 16.12.1966/644.

1 §. Ulosottomiehen menettelystä asiassa, josta tässä laissa puhutaan, saa kirjallisesti ulosotonhaltijal- le valittaa. ·

Ks. VeroUL 8 §, Pr 608; MetsäkiinnitysL, Si 617; L osamaksu- kaupasta 13 §, Si 506.

Velallinen ei ole oikeutettu valittamaan ulosmittauksesta sillä perusteella, että ulosmitattu omaisuus kuuluu kolmannelle henki- lölle. 500 1904, TB 1905 s. 115a n:o 12.

Ostajan on katsottu olevan oikeutetun valittamaan huutokau~ pasta, jos siinä on myyty sivulliselle kuuluvaa omaisuutta. KKO 1923 p II 1308. 9 luku

Koska valittajan perintöosuutta hänen isänsä kuolinpesästä vastaava määrä oli ulosmittauksen jälkeen suoritettu ulosmittauk- sen toimittajalle ja sittemmin tilitetty velkojalle ja ulosmittaus siis oli saatettu loppuun, niin valitus ei antanut aihetta enempään lau- suntoon. KK0:1943-II-181.

Vaikka A, joka oli lainvoimaisella päätöksellä velvoitettu mää- räajassa aukaisemaan oja uhalla, että B sen jälkeen sai tehdä sen A:n kustannuksella, oli väittämänsä mukaan täyttänyt asetetun velvoituksen,. oli ulosottomies määräajan kuluttua ilmoittanut A:lle, että Boli, mikäli A ei aukaissut ojaa, oikeutettu tekemään sen A:n kustannuksella ja ettei A saanut tätä estää. Ilmoituksen ei kat- sottu käsittäneen sellaista ulosottomiehen toimenpidettä, johon lain mukaan voitiin hakea muutosta. KK0:1951-II-156, D 1952 s. 54.

Sitten kun pakkohuutokaupassa oli yhteisessä huudossa myyty määräala ja määräalan omistajalle kuulunut asuin- ja kauppara- kennus, joka sijaitsi määräalan ulkopuolella, maatalousministeriö oli pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 14.1.1938 annetun lain nojalla päättänyt lunastaa määrä- alan valtiolle, minkä jälkeen ulospttomies oli antanut valtiolle kauppakirjan koko myytyyn omaisuuteen. Myydystä omaisuudes- ta korkeimman tarjouksen tehnyt vaati ulosotonhaltijalta kauppa- kirjan oikaistavaksi siten, että se olisi todistuksena valtion oikeu- desta vain määräalaan. Valituksen katsottiin kuuluvan ulosoton- haltijan käsiteltäviin. KK0:1958-II-73. 2 §. (14.12.1984/867) Määräaika ulosmittaukses-

ta valittamiseen on kaksikymmentä päivää. Määräaika lasketaan velalliselle siitä päivästä, jona ulosmittaus on päättynyt tai 4 luvun 18 §:ssä tarkoitetussa tapa- uksessa velallisen luona toimeenpantu sekä velkojalle siitä päivästä, jona hän sai ulosmittauksesta tiedon.

Ks. MääräaikaL 6 §, Pr 202. Kun velalliselle ei ollut ennen ulosmittausta toimitettu UL:n 3

luv. 26 ja 27 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta ulosmittauksesta, hänellä oli oikeus valittaa 20 päivässä ulosmittauksesta tiedon saatuaan. KK0:1964-II-36. . ' 3 §. (18.5.1973/389) Valitus, joka koskee ulosot-

tomiehen toimittamaa kiinteistön taikka alusrekiste- riin merkityn aluksen, osuuden siihen tai sen lastina olevan tavaran, ilma-aluksen, linja- tai kuorma-auton taikka perävaunun huutokauppaa, sen kuuluttamista, velkojainluettelon laatimista tai muuta ulosottomie- hen toimenpidettä huutokaupassa, on tehtävä 2 §:ssä mainitussa määräajassa huutokaupasta lukien.

4 §. (14.12.1984/867) Määräaika irtaimen omai- suuden kauppahinnan jakamisesta valittamiseen 6 lu- vun 3 §:ssä mainituissa tapauksissa on kaksikym- mentä päivää. Määräaika lasketaan päivästa, jona ja- koluettelo on 6 luvun 3 tai 4 §:n mukaisesti pantu esille. Jos on pidetty 6luvun 5 §:n mukainen kokous, määräaika lasketaan kokouspäivästä.

Ks. MääräaikaL 6 §, Pr 202. . 5 §. Jos 2, 3 tahi 4 §:ssä säädetty valitusaika lai-

minlyödään eikä laillista estettä saman ajan kuluessa näytetä, älköön valitusta, mikäli sen tarkoituksena on saada ulosottomiehen toimi muutetuksi, otettako tut- kittavaksi. Jos näytetään este, on ulosotonhaltijan määrättävä valittajalle uusi asian perilleajamisaika. . Toimituksissa, jotka nyt sanotuissa pykälissä mai-

nitaan, ilmoittakoon ulosottomies mitä muutoksen

Pr 601 2042 haussa on noudatettava ja mikä uhka laiminlyömises- tä on.

6 §. (31.8.1978/667) jos 2, 3 tai 4 §:ssä tarkoite- tussa asiassa määräajassa toimitettuun valituskirjel- mään ei ole liitetty valituksen alaisessa toimituksessa tehtyä pöytäkirjaa tai jos valituskirjelmä on niin puut- teellinen, ettei asiaa voida sen perusteella ratkaista, ulosotonhaltijan on kehotenava valittajaa korjaamaan puute ulosotonhaltijan määräämässä ajassa. jollei ke- hotusta noudateta tai saada annetuksi tiedoksi, valitus on jätettävä tutkimatta. .

7 §. jos se, joka ulosottomiehen toimesta valittaa, väittää että toimituksessa on menetelty toisin kuin ulosottomiehen pöytäkirjasta näkyy, niin ulosoton- haltija, jos katsoo valittajan kanteen tutkimisen sitä vaativan, määrätköön todistajain kuulustelua oikeu- dessa pidettäväksi.

Väite, että ulosottomies on menetellyt toisin kuin pöytäkirja osoit- taa, on tehtävä todennäköiseksi, jotta todistajain kuulustelu voitaisiin määrätä. KKO 1922 pII 80. Samoin KKO 1925 pII 811..

8 § On kumottu L:lla 27.11.1987/897. 9 §. Kun ulosottomiehen tointa koskeva valitus

tehdään ulosotonhaltijalle, keskeyttäköön hän, jos syytä on ja asia ei siedä viivytystä, toistaiseksi tahi kunnes lopullinen päätös annetaan, toimen tahi oi- kaiskoon sitä niin kuin asianhaarat vaativat; määrät- köön kuitenkin, milloin asian laatu erittäin vaatii, että valittajan on asetettava pantti tai takaus niistä kuluista ja siitä vahingosta, mitä viivytyksestä ehkä tulee.

Tuomion täytäntöönpane oli keskeytettävä, kunnes riita kiin- nityksen pätevyydestä oli tuomioistuimessa lopullisesti ratkaistu. KK0:1931-II-367; sama periaate KK0:1934-II-499. Ks. oikeus- tap. UL 4: 26 kohdalla.

UL 9luv. 9 §:n nojalla asetettuun takaukseen on katsottu sisäl- tyneen vastuun siitä vahingosta, jonka velallinen on aikaansaanut ulosoton keskeyttämisen jälkeen hukkaamalla ulosmitatun omai- suuden. KK0:1930-I-21. 10 §. Valitus, joka 3 tahi 4 §:n mukaan tehdään

velkojainluettelosta tahi kauppahinnan jakamisesta, älköön olko pätevä muiden kuin valituksentekijän puolesta.

11 §. 2-4 §:ssä mainituista asioista annettakoon ulosotonhaltijan lopullinen päätös siinä järjestykses- sä, kuin 2luvun 22 §:ssä on säädetty. .

12 §. Ulosmittauksesta tehty valitus älköön estäkö täytäntöönpanon jatkamista, älköönkä valitus muus- takaan ulosottomiehen toimesta sitä viivyttäkö, ellei tässä laissa ole toisin säädetty tahi ulosotonhaltija toi- sin määrää.

10 luku. Muutoksen hakemisesta ulosottoasiassa annettuun päätökseen

Luvun nimike muutettu näin kuuluvaksi L:ila 18.5.1973/389.

1 §. Muutosta ulosotonhaltijan päätökseen ulos- ottoasiassa haetaan hovioikeudelta valittamalla. Kun ulosotonhaltija ratkaisee asian lopullisesti, sen on sa- malla ilmoitettava muutoksenhakuoikeudesta ja siitä, mitä puhevallan säilyttämiseksi on noudatettava. (14.12.1984/867)

Velallinen älköön hakeko muutosta päätökseen, jolla asia riitaisena on oikeuteen lykätty. jos velkoja, ennenkuin sellainen päätös on saanut laillisen voi- man, on haastattanut asian oikeuteen, älköön hänellä enää olko valtaa päätökseen hakea muutosta. Ulosot- tolaki 10 luku

Koska ulosmittauksesta tehty valitus koski verotustoimenpi- teen oikeellisuutta eikä lääninhallituksen niin ollen olisi tullut kä- sitellä sitä ulosotonhaltijana, asia palautettiin lääninhallitukselle, jonka tuli ottaa se veroviranomaisena käsiteltäväkseen.

Ulosottolaki 10 luku

KK0:1972-II-48. Se seikka, että sivullinen yhdellä valituskirjalla on hakenut

muutosta kahteen ulosmittaustoimitukseen, ei oikeuta maaherraa jättämään ottamatta asiaa tutkittavaksi. KK0:1933-II-13.

Kun ulosotonhaltija lykännytkolmannen miehen vaatimuksen, joka koskee omistusoikeutta ulosmitattuun kiinteimistöön, tuo- mioistuimen ratkaistavaksi, on tällä oikeus valittaa ulosotonhalti- jan päätöksestä. KKO 1921 pII 343, T 1921 s. 177.

Ulosotonhaltijan tulee, antaessaan ulosottoasiassa asiakirjoille kirjoitetun päätöksen, josta saa valittaa, määrätä, että voittopuolen on toimitettava vastapuolelle ei ainoastaan sanottu päätös, vaan myöskin mainitut asiakirjat. KK0:1926-II-22, D 1926 s. 29.

Ulosmittauksesta, jossa velallisen palkkaa on ulosmitattu, ei palkanmaksajalla, jolle on annettu maksukielto, ole katsottu ole- van valitusoikeutta. KK0:1936-I-42.

Kun se seikka, että kiinteistön ostajaa on ulosmittauksessa kiel- letty maksamasta kiinteistön myyjälle tällä kaupan nojalla mah- dollisesti olevaa saamista, ei loukkaa ostajan oikeutta, hänen ulos- mittauksesta tekemänsä valitus on jätetty tutkimatta. KK0:1939- Il-310.

Kun sivullinen valittaa kiinteän omaisuuden ulosmittauksesta sillä perusteella, että hän on ulosmittauksen jälkeen tuomiois- tuimessa pannut vireille velallista vastaan oikeudenkäynnin omis- tusoikeudesta ulosmitattuun omaisuuteen, voidaan ulosmittauk- sen loppuunsaattaminen keskeyttää, kunnes riitajuttu on lopulli- sesti ratkaistu. KK0:1937-I-17.

2 §. jos ulosotonhaltija eri päätöksellä on antanut· lausuntonsa asian käsittelyä koskevasta seikasta; äl- köön valitusta siitä tehtäkö muuten kuin pääasian yh- teydessä. Riitapuolella olkoon lupa erittäin valittaa määräyksestä, mikä 7luvun 17 §:n tahi 9 luvun 9 §:n mukaan annetaan ennen asian lopullista ratkaisemis- ta. Jos riitapuoli luulee voivansa näyttää että ulosoton- haltija tarpeettomasti viivyttää ulosottoasiaa; saakoon hän siitä valittaa. ·

3 §. (14.12.1984/867) Ulosotonhaltijan lopulli- sesta toimesta, joka on julkipanolla ilmoitettu ja kos- kee 2 luvussa mainittua asiaa, tai ulosotonhaltijan an- tamasta päätöksestä sellaisen valituksen johdosta, joka on tehty ulosmittauksesta tai 9luvun 3 ja 4 §:ssä mainitusta huutokaupasta tai kauppahinnan jakami- sesta, valitetaan hovioikeuteen. Määräaika on kolme- kymmentä päivää siitä päivästä jona ulosotonhaltijan päätös annettiin.

Ks. MääräaikaL 6 §, Pr 202.

4 §. Joka ei tyydy päätökseen, jonka ulosotonhal- tija on antanut muissa tapauksissa kuin mitkä 3 §:ssä , on mainittu, hänellä olkoon se valitusaika, mikä sa- massa pykälässä on säädetty, lukien siitä kuin päätös ·on hänelle tiedoksi annettu.

Kirje 1.4.1790, joka kuuluu: Kun Knk. Maj. on havainnut monta hankaluutta ilmaantuvan tut-

kittaessa, ovatko Knk. Maj:lle tuodut valitukset laillisessa ajassa saa- puneet, koska melkein aina on puuttunut ilmoitus siitä, milloin pää- tös on valittajalle toimitettu, josta lähtien asetusten mukaan määräai- ka luetaan, on Knk. Maj. tämän korjaamiseksi käskenyt kaikkien [kollegien], [maaherrain] ja konsistorien siinä tiedonannossansa va- lituksen tekemisestä, joka päätökseen kirjoitetaan, myöskin velvoit- taa se, joka tahtoo valituksensa, [Knk. Maj:lle] antaa, aina liittämään siihen asianmukaisesti vahvistetun todistuksen siitä, milloin hän on saanut tiedokseen sen päätöksen, josta hän valittaa.

Vaikka valittaja UL:n 4 luv. 7 §:n 1 mom. nojalla asetetun toi- mitsijan määräyksen peruuttamista koskevassa asiassa oli antanut HO:een vain kahden yksityisen henkilön oikeaksi todistaman jäl- jennöksen maistraatin päätöksestä eikä siis alkuperäistä päätöstä tai virallista jäljennöstä siitä, HO:n ei olisi pitänyt jättää valitusta tutkimatta ja asia palautettiin HO:een. KKO:l963-II-l28.

5 §. (18.5.1973/389) Jos valitusaika on luettava päätöksen tiedoksisaamisesta, voittopuolen asiana on toimittaa haaste tiedoksiannolla vastapuolelle tiedoksi ulosotonhaltijan päätös sekä, milloin päätös on kirjoi- tettu asiakirjoille, myös päätökseen liittyvät asiakirjat ulosotonhaltijan luona oikeaksi todistettuna jäljen~ nöksenä. Alkuperäiseen päätökseen ja mainittuui:fjäl-

A uuden ulosottolain voimaanpanemisesta...

jennökseen on merkittävä päivä, jolloin tiedoksiauto tapahtuu.

Jollei vastapuolella ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa taijos hän oleskelee maan ulkopuolella eikä hänellä ole täällä tunnettua asiamiestä, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan tiedoksianto, jäljen- nös päätöksestä annetaan ulosotonhaltijalle ja ilmoi- tus siitä, että se on ulosotonhaltijan luona vastapuolen saatavana, julkaistaan voittopuolen toimesta viralli- sessa lehdessä ja lähetetään lisäksi postitse asianomai- selle, mikäli hänen osoitteensa on tunnettu. Sellaises- sa tapauksessa on 4 §:ssä tarkoitettu vastapuolen vali- tusaika kolme kuukautta siitä lukien, kun voittopuoli on täyttänyt, mitä edellä on säädetty. -

Ks. OK 11:5, Pr 101; L virallisesta lehdestä, Va 407. 6 §. (27.11.1987/897) Muutosta ulosotonhaltijan

1 luvun 12 tai 13 §:n nojalla tekemään päätökseen haetaan hovioikeudelta valittamalla. Määräaika vali- tuksen tekemiseen on 30 päivää siitä päivästä, jona va- littaja sai tiedon päätöksestä.

7 §. Jos valitusta ei määrätyssä ajassa anneta hovi- oikeuteen, älköön sitä otettako tutkittavaksi, ellei sa- man ajan kuluessa laillista estettä näytetä;jos laillinen este näytetään, määrätköön hovioikeus uuden ajan.

8' §. (31.8.1978/667) Jollei määräajassa toimitet- tuun valituskirjelmään ole liitetty. ulosotonhaltijan päätöstä tai muuta valituksen tutkimiseksi tarpeellista toimituskirjaa taikka jos valituskirjelm~ on niin puut- teellinen, ettei asiaa voida sen perusteella ratkai?ta, hovioikeuden on kehotenava valittajaa korjaamaan puute hovioikeuden määräämässä ajassa. Jollei keho- tusta noudateta tai saada annetuksi tiedoksi, valitus on jätettävä tutkimatta. ·

9 §. (18.5.1973/389) Jollei valitl1Stahetijätetä tut- kittavaksi ottamatta tai hylätä, on vastapuolelta vaa- dittava vastaus virkateitse. . · - .

Milloin vastapuolella .ei ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa tai hän oleskelee maan ulkopuolella eikä hänellä ole täällä tunnettua asiamiestä, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan tie.doksianto, valittaja . saa toimittaa kehotuksen vastauksen antamiseen sekä ilmoituksen siitä, missä asiakirjat ovat vastapuolen nähtävinä, hänelle tiedoksi 5 §:n 2 momentin mukai- sessa järjestyksessä. Hänen on silloin annettava vasta- uksensa mainitussa momentissa säädetyssä määrä- ajassa.

10 - 11 § kumottu L:lla 13.3.1964/136. 12 §. Jos hovioikeus katsoo tarpeelliseksi vaatia

ulosotonhaltijan lausuntoa valituksesta, tehköön sen virkatoimin.

13 §. (12.8.1960/363) Jos valitus ei anna aihetta valituksenalaisen päätöksen muuttamiseen, maksa- koon valittaja vastapuolen kulut sen mukaan kuin ho- vioikeus harkitsee kohtuulliseksi.

14 §. Kun ilmoitetaan valitus ulosotonhaltijan päätöstä vastaan, olkoon hovioikeudella valta, milloin syytä on, ennen muutoksenhaun lopullista tutkimusta määrätä, ettei päätöstä saa panna täytäntöön, taikka että, jos täytäntöönpano jo on alkanut, enempään toi- meen ei saa ryhtyä. .

Kun velan lakkaamisesta tarjotun selvityksen esittäminen ei hankaluudetta ollut mahdollista ulosottomenettelyssä, velallisella oli valta vaatia tuomiolla vahvistettavaksi, ettei velkojalla, jolle hä- net oli lainvoiman saaneella tuomiolla velvoitettu suorittamaan eräs maksu, enää ollut häneltä saatavaa. KK0:1970-II-19.

Kun velallinen oli tuomioistuimessa vaatinut vahvistettavaksi, ettei velkojalla, jolle hänet oli lainvoiman saaneelia tuomiolla vel- voitettu suorittamaan eräs maksu, enää ollut häneltä saatavaa, tuo-

2043 Pr 602 mioon perustuva täytäntoönpano määrättiin ulosotonhaltijalle tehdystä hakemuksesta keskeyttäväksi siihen saakka, kunnes ve- lan olemattomuuden vahvistamista koskeva juttu oli lainvoimai- sesti ratkaistu. KK0:1970-II-50, D 1970 s. 92.

15 §. Hovioikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa on säädetty muutoksenhausta hovioikeuden ratkaisuun, mutta määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen te- kemiseen on 30 päivää siitä päivästä, jona hovioikeu- den päätös annettiin. (2.2.1979/109)

Jollei vastapuolella ole vakinaista asuinpaikkaa Suomessa taijos hän oleskelee maan ulkopuolella eikä hänellä ole täällä tunnettua asiamiestä, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan tiedoksianto, vastauk- · sen vaatimisesta ja antamisesta oli vastaavasti voimas- sa, initä 9 §:n 2 momentissa on säädetty. (18.5.1973/ 389) ;

Ks. OK 30 luku, Pr 101. Kun velallinen oli perustanut takavarikon kumoamiseksi teke-

mänsä muutoksenhakulupa-anomuksen yksinomaan siihen, että takavarikkoon pantu omaisuus kuului kolmannelle henkilölle, ei anomusta otettu tutkittavaksi. KK0:1975-II-49.

Pr 602 A uuden ulosottolain voimaan- panemisesta ja siitä mitä sen johdosta on vaarin otettava 3.12.1895/37.

L 31.12.1987/1233- HE:157/1987

Valtiosäätyjen esityksestä on säädetty: 1 §. Se ulosottolaki, joka nyt on hyväksytty ja

noudatettavaksi otettu, niin myöskin tämän asetuksen säännökset käyvät voimaan 1 p:nä tammikuuta 1897; kuitenkin ovat ne asiat, jotka mainittuna aikana jo ovat vireillä, käsiteltävät vanhemman lain mukaan; el- lei tåssä jäljempänä toisin määrätä.

2 §. Uuden lain kautta kumotaan ulosottokaari 1734 vuoden lakia sekä, paitsi uudessa laissa ja tässä jäljempänä 25 §:ssä tehtyjä poikkeuksia, kaikki

-muutkin säännökset, jotka selittävät tahi muuttavat sariotun kaaren sisällystä taikka siihen jotakin lisää- vät.

. [Uuden lain määräykset eivät kuitenkaan koske si- tä, mitä on erittäin säädetty ulosottoasioista niitä vas- taan, jotka kuuluvat Suomenmaahan sijoitettuun Ve- näjän sotaväkeen.]

3 §. 1734 vuoden lain oikeudenkäymiskaaresta kumotaan:

8luvun 2 §:ssä olevat määräykset hovioikeuden toi- mista ulosottoasioissa;

12 luvun 3 ja4 §:n säännökset ulosmittaamisoi- keudesta sekä tuomion täytäntöönpanosta takaisin- saantiasioista; ja .

mitä 30 lu\run [1 ja 19 §] sisältävät muutoksen ha- kemisesta hovioikeuden pä~tökseen sellaisissa asiois- sa, joista uudessa laissa puhutaan. ·

Ks. UL 10: 15, Pr 601 ja OK 30 luku, Pr 101. 4 §. Kaikki muut yleisessä siviililaissa annetut,

uuden lain säännösten kanssa ristiriidassa olevat mää- räykset kumotaan myöskin, ellei tässä jäljempänä toi- sin säädetä.

1 • • • • 1

SUOMEN SAADOSI(01{0ELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1995 N:o 1175-.1181

SISÄLLYS N:o Sivu 1175 Laki ulosottolain 3 luvun 20 §:n muuttamisesta ................................................. 2791 1176 Asetus ulosottoasetuksen 7 §:n muuttamisesta ................................................... 2792 1177 Asetus ulosottomaksuista annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta ................................ 2793 1178 Asetus oppisopimuskoulutuksesta annetun asetuksen 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2794 1179 Asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijainnista annetun asetuksen muuttamisesta................. 2795 1180 Asetus huoltovarmuuskeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2796 1181 Puolustusministeriön päätös asevelvollisten yleisistä varusmiespalvelukseen astumispäivistä vuonna

1998 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .i 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2797

N:o 1175

Laki ulosottolain 3 luvun 20 §:n muuttamisesta

Annettu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain 3 luvun 20 §:n 3 momentti, sellaisena

kuin se on 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (389/73), seuraavasti:

3 luku

Yleisiä säännöksiä tuomioiden ja päätösten täytäntöönpanosta

20 §

Vakuutta ei vaadita, jos velkojana on valtio tai sen laitos, valtion vakuusrahastosta anne- tussa laissa (379/92) tarkoitettu Omaisuuden-

Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995

hoitoyhtiö, kansaneläkelaitos, Suomen Pankki, muu julkisen valvonnan alainen pankkilaitos, Helsingin yliopisto, kunta, kuntayhtymä, Ah- venanmaan maakunta taikka evankelis-luteri- lainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta tai niihin kuuluva seurakunta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä marras- kuuta 1995.

Tasavallan Presidentti

HE 74/95 LaVM 6/95

123-1995

MARTTI AHTISAARI

u.... . . -- .... ..., •-"'.... Ä..L.!0~l\) ·:i

Oikeusministeri Sauli Niinistö

450301A

Pr 603 2044 5 -§. Milloin vanhan lain ulosottokaareen tahi eri-

tyiseen asetukseen viitataan, on vastaavaa uuden lain tahi tämän asetuksen määräystä käytettävä.

6 §. Ellei velanhaku-asiata, joka uuden. lain voi- maan tullessa on vireillä [Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltijan] luona; yön ja vuoden kuluessa senj~l­ keen hänen luonaan ajeta perille niinkuin uuden lain 2luvun 11 §:ssä sanotaan; olkoon voimassa mitä siinä on säädetty.

7 §. Jos kiinteä omaisuus on ulosottotoimin myy- tävä, eikä ensimmäisen huutokaupan päivää ole mää- rätty ennen kuin uusi laki käy voimaan; niin on vaik- ka ulosmittaus onkin tehty vanhemman lain I?JUkai- sesti, uuden lain määräyksiä noudatettava omaisuutta myytäessä ja täytäntöönpanoa loppuun saatettaessa; älköön kuitenkaan uuden lain säännöksiä alimman~' hyväksyttäväntarjouksen määräämisestä sovellettako, milloin ulosmitatulle sekä yhdelle tai useammalle muulle kiinteistölle yhteisen k~innityksen haltijalla ei ole parempaa oikeutta kuin_mikä on mainittuna lop- pusäännöksessä tänä päivänä annetussa asetuksessa, joka sisältää muutoksia muutamiin 9 p. marraskuuta 1868 kiinteän omaisuuden kiinnityksestä annetun asetuksen pykäliin.

Ks. UL 5: 12-52; 6: 9-19 ja 23, Pr 601. , 8 §, Uuden lain päästyä voimaan älköön velallisel-

le missään tapauksessa määrättäkö velkavankeutta tahi velvollisuutta velan suorittamiseen työllä, äl- köönkä hänen_ palkkansa tahi eläkkeensä pidätystä myönnettäkö. Alköön myöskään, ennen annetun pää- töksen nojalla, velallista pidettäkö velkavankeudessa tahi työssä. Uuden lain voimaan käydessä rauetkoon ennen myönnetty palkanpidätys, ellei täytäntöönpane jo silloin ole alkanut.

Ks. KS 45 §, Pr 506. 9 §. Milloin yleisen siviililain mukaan jokin oike-

ussuhde ·on jätetty sen varaan, että [Keisarin ja Stiuri- ruhtinaan · käskynhaltijalle] pannaan takaus, taikka saaminen annetaan ilmi tahi haetaan ulos, taikka toi- sen ·vaatimusta moititaan, olkoon ulosotonhaltijasta voimassa, mitä näiden tapausten varalta [Keisarin ja Suuriruhtinaan käskynhaltijasta] sanotaan:

10 §. (18:5.1973/392) Yleistä keskuusliikettä varten rakennetun yksityiseri rautatien laillistuksesta ja kiinnittämisestä 15 päivänä huhtikuuta 1889 anne- tun lain säännöksiä sellaisen rautatien ulosmittauk- sesta ja myymisestä, siihen kiinnitetyn velan siirtämi- sestä ostajan vastattavaksi sekä kauppahinnan maksa- misesta ja tallettamisesta· on edelleen noudatettava.

Milloin kiinteätä omaisuutta ori jonkin lainkohdan mukaan pidettävä takavarikossa, omaisuus pannaan . myymis- tai hukkaamiskiellon alaiseksi niin ·kuin ulosottolain 7luvun 3 §:n 1 momentissa on säädetty. Jos on tarjona vaara, että omaisuus huolimattoman hoidon tai muun syyn takia tuntuvasti huononee, sitä hoitamaan voidaan määrätä toimitsija niin kuin ulos- ottolain 4luvun 25 §:n 2 momentissa onsäädetty.

Ks. Yleistä keskuusliikettä varten rakennetun yksityisen rauta- tien laillistuksesta ja kiinnittämisestä 15.4.1889; UL 4: 25 § 2 mom. ja 7: 3 § 1 mom., Pr 601. ll ·§ on kumottu L:lla 31.12.1987/1233. 12 - l3 §:n on kumonnut L velkakirjalain voi-

maanpanosta, sr406 yht. 14-15 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. KK9: 12 ja 13, Si 401.

· 16 - 20 §:n on kumonnut L velkakirjalain voi- maanpanosta, Si 406 yht.

RECEIVED 21 JUN 1996

Ulosottoasetus

21 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392.-rJ(J PS Ks. UL 7: 20, Pr 601. 22 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. KK 12: 12, Si 401. . 23 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. 24 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. TakausA 4 §, Si 407. 25 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. edellä 10 §. 26-27 § on kumottu VeroUL:lla, Pr 608. 28 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. edellä io §. 29 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392. Ks. UL 3: 3s-:36, Pr 601. 30- 31 § on kumottu L:lla 18.5.1973/392.

Pr 603 . Ulosottoasetus 31.10.1896

A:n nimike on muutettu näin kuuluvaksi 5.12.1969n55.

3 p:nä]oulukuuta 1895 annetun ulosottolain nojal- la on annettu seuraavat määräykset: .

1 §. (8.2.1985/162) Ulosottomiehen on pidettävä tuomion tai päätöksen nojalla täytäntöönpantavista ulosottoasioista päiväkirjakortistoa. Päiväkirjakortis- sa ja sen diaariolehdessä on mainittava ulosottohake- muksen järjestys:n:umero ja saapumispäivä, hakija, asiamies ja tilitysosoite, velallisen nimi ja osoite, täy- täntöönpanoasiakirja, täytäntöönpanon tai saamisen laatu ja perittävä rahamäärä sekä etuoikeusvaatimus. Päiväkirjakoruiin on lisäksi merkittävä· ulosottomie- hen täytäntöönpanetoimet ja niiden aika sekä päivä, jona täytäntoönpano on annettu nimetyn avustavan ulosottomiehen tehtäväksi, avustavanulosottomiehen täytäntöönpanotoimet, kertyneet ja hakijalle tilitetyt rahamäärät sekä päivä, jona lopputilitys on tehty.

Jos täytäntöönpanoa kohtaa este taikka jos täytän- töönpane viipyy velkojan ·myöntämän maksuajan, ulosmittausvalitukseri, palkan ulosmittauksen tai muun sellaisen seikan johdosta, jota ei ole voitu vält-. tää, päiväkirjakorttiin on merkittävä mainittu este tai , lopputilityksen viipymisen syy. · . · .

Toimeksi saamistaan tehtävistä avustavan ulosotto- miehen tulee pitää tilikirjakortistoa. Tilikirjakortin kaavan vahvistaa oikeusministeriö. ·

1a §. (20.12.1985/1017) Kun ulosottomiessiirtää asian ulosottolain 3 luvun 21 a §:n nojalla toiselle paikkakunnalle, hänen on liitettävä kirjeeseensä tuo- mio tai muu täytäntöönpaneperuste ja muut asiaan liittyvät asiakirjat. Täytäntöönpanoperusteeseen on merkittävä siirtäminen ja sen syy sekä velallisen olin- paikasta, työpaikasta ja omaisuudesta saadut tiedot. Jos asiassa on jo toimitettu ulosmittaus, myös ote ulosmittauspöytäkirjasta on liitettävä kirjeeseen.

Kirjeen kaksoiskappale on lähetettävä lopullisena tilityksenä hakijalle. ··

1b §. (20.12.1985/1017) Kun ulosottomies pyy- tää ulosottolain 3 luvun 21 b §:n nojalla muiden paik- kakuntien ulosottomiehiltä virka-apua samanaikaisen täytäntöönpanon aikaansaamiseksi, hänen on yksilöi- tävä pyytämänsä toimenpiteet ja annettava tarvittavat ohjeet niiden suorittamisesta. Ulosmitatun omaisuu- den muuttamista rahaksi on pyydettävä erikseen.

Virka-apua antavan ulosottomiell~n C>!1:__!!li~~täv~ kertyneet varat virka-avun pyytäjälle. Täytäntöönpa-

-~-~-----

Ulosottoasetus

noperusteena käytetty tuomion tai muun täytäntöön- panoperusteen jäljennös on palautettava virka-avun pyytäjälle ja siihen on merkittävä kertyneet varat tai täytäntöönpanoa kohdannut este.

1c §. (20.12.1985/1017) Kun samaan saamisto- disteeseen perustuvat tuomiot ori ulosottolain 3 lu'(Un 22 §:n 3 momentin mukaisesti pantava täytäntöön sa- manaikaisesti eri paikkakunnilla, muun ulosottomie- hen on pyydettävä saamistodisteen vastaan ottaneelta ulosottomieheltä tarvittavat ohjeet täytäntö.önpanoa varten. Täytäntöönpanossa noudatetaan soveltuvin osin 1 b §:n säännöksiä.

1d § on kumottu A:lla 20.12.1985/1017. 1e § on kumottu A:lla 8.2.1985/162. 2 §. Siihen päiväkirjaan, jota ulosottolain 1luvun

ll §:n 1 momentin mukaan ulosotonhaltijan tulee ulosottoasioista pitää, on kutakin asiaa varten eri sa- rakkeisiin merkittävä asian numero päiväkirjassa, päi- vä jolloin hakemus tahi muu asiakirja ulosotonhalti- jalle saapui, hakija, se, jota vastaan vaatimus on tehty, asian laatu, saamisen määrä lainhakuasioissa, se toi- menpide,johon ulosotonhaltija on ryhtynyt, sekä päi- vä, jolloin asia ratkaistiin.

3 §. Palkan ja elinkeinotulon ulosmittauksenjoh- dosta annetuista maksukielloista ulosottomiehen on pidettävä velallisten nimien mukaiseen aakkosjärjes- tykseenjärjestettyä kortistoa. (19.12.1986/950)

Ulosottomies voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan puolestaan 1 momentissa tarkoitettua maksukieltokortistoa ja valvomaan maksukieltojen noudattamista. (20.12.1985/1017)

4 § .. (20.12.199111637) Oikeusministeriö voi määrätä, että ulosottomiehen ja avustavan ulosotto- miehen ulosottoasiain kirjanpito on pidettävä auto- maattista tietojenkäsittelyä apuna käyttäen. Kirjanpi- dosta on soveltuvin osin voimassa, mitä ulosottoasiain kirjanpidosta tässä asetuksessa säädetään.

Milloin 1 momentissa mainittu määräys on annettu, oikeusministeriö voi myöntää hakijalle luvan hakea ulosottoa siten, että 11losottohakemuksessa tarvittavat tiedot toimitetaan ulosottomiehelle automaattista tie- tojenkäsittelyä apuna käyttäen. Ulosottomiehen tili- tykset ja ilmoitukset hakijalle voidaan tehdä auto- maattista tietojenkäsittelyä käyttäen. Perimiskuitin si- jasta hakijalle voidaan toimittaa erillinen tilityseritte- ly.

5 §. (19.11.1982/825) Lääninhallituksen tehtävä- nä on oikeusministeriön johdolla valvoa ja ohjata ulosottotointa läänissä.

Lääninhallituksen on vähintään kerran vuodessa toimitettava ulosottomiehen kanslian tarkastus. Tar- kastuksesta on laadittava pöytäkirja, joka on lähetet- tävä tiedoksi ulosottomiehelle. Tarkastuksessa mah- dollisesti ilmenneiden virheiden ja puutteiden joh- dosta ulosottomieheltä tai avustavalta ulosottomiehel- tä on vaadittava selitys. jos kaupunginvoudin luona toimitetussa tarkastuksessa on ilmennyt aihetta muis- tutukseen, pöytäkirja selityksineen on lähetettävä oi- keusministeriölle. Tarkastuksesta on tehtävä lisäksi merkintä kirjanpidon pääkirjaan. Merkintä on päivät- täväja allekirjoitettava. (1.10.1993/852)

6 §. (19.11.1982/825) Oikeusministeriöllä on oi- keus saada ulosottoviranomaisilta ulosottotointa kos- kevia tilastotietoja. ~

7 §. (8.2.19851162) Ulosottomies on velvollinen ulosottoasiassa pyynnöstä antamaan kirjallisen todis-

2045 Pr 603 tuksen päiväkirjakorttiin merkityistä seikoista. Lisäk- si ulosottomiehen on pyynnöstä annettava jäljennös ulosottomiehen hallussa olevasta toimituskirjasta ja muusta asiakirjasta.

Ulosottomies saa pyynnöstä antaa luottotietotoi- mintaa varten kirjallisia todistuksia ulosotossa varat- tomiksi todetuista velallisista, saamisten perimiseksi toimitetuista ulosmittauksista ja pakkohuutokaupois- ta sekä osamaksukaupasta annetun lain (91/66) mu- kaisista tilityksistä ja muista ulosottomiehen toimi- tuksista. Todistukseen merkitään velallisen nimi ja syntymäaika tahi, mikali mahdollista, henkilö- tai lii- ketunnus sekä toimitus ja sen aika. Pyynnöstä todis- tukseen merkitään myös saamisen laatu ja määrä. . · 7a-8 ,§ on kumottu A:lla 8.2.1985/162.

·~

Ks. L kruununvoudin ja apulaiskruununvoudin virkojen lak- kauttamisesta 22.12.1944/989.

9 §. Kun, ulosottolain 2 luvun 13 §:ssä olevan säännöksen johdosta, velallinen tunnustaa saamiskir- jan [kruununvoudille,] nimismiehelle tahi kaupun-: ginvoudille, on siitä laadittava pöytäkirja, johon saa- miskirja sanasta sanaan kopioidaan. Pöytäkirjaan 'on pantava, että toimitusmies ja todistaja tuntevat velal- lisen, taikka ne tiedot, jotka velallisesta on saatu; ja on pöytäkirja toimitusmiehen ja todistajan allekirjoitet- tava.

Ks. viite 8 §:n kohdalla. 10 §. ~ Kun ulosotonhaltijan päätöksen, ajanmäärä-

yksen tahi lykkäyspäätöksen antaminen ilmoitetaan julkipanolla, on antamisaika merkittävä sitä varten laitettuun kirjaan, joka on pidettävä saatavilla jokai'- selle, joka siitä tahtoo jotakin tietoa hakea. . .

jos hakija tai muu asianosainen on käyttänyt asia- miestä, on tämänkin nimi merkittävä kirjaan. (14.2. 1992/161) ll § on kumottu A:lla 20.12.1985/1017. 12 §. (20.12.1991/1637) Merkinnässä, josta ulos-

ottolain 3 luvun 22 §m 2 momentissa säädetään, on mainittava päivä, jona saamistodiste ulosottomiehelle annetaan, sekä hakijan nimi.

l3 §. (20.12.1985/1017) jos ulosottomiehen on annettava ilmoitus, kielto tai muu asiakirja tiadoksi haastetiedoksiannolla toimialueensa ulkopuolella ole- valle, hänen on pyydettävä virka-apua sen paikkakun- nan ulosottomieheltä, jonka toimialueella tiedoksian- nan pitää tapahtua.

Kun veron ennakon palautus on ulosmitattu, mak- sukielto lähetetään asianomaiselle lääninverovirastol- le. jos ennakko on määrätty palautettavaksi ulosotto- piirin ulkopuolella olevassa kunnassa, ote ulosotto- pöytäkirjasta lähetetään sen ulosottopiirin ulosotto- miehelle, johon kysymyksessä oleva kunta kuuluu. Viimeksi mainitussa tapauksessa on virka-apua anta- van ulosottomiehen tehtävänä huolehtia ulosottolain 4luvun 18 §:ssä säädetyn maksukiellon tiedoksianta-· misesta ja veronpalautuksesta kertyvien varojen tilit- tämisestä virka-apua pyytäneelle ulosottomiehelle.

l3a §. (14.12.1973/906) Ulosmittauksesta taikka takavarikon tai hukkaamis~iellon toimeenpanosta on ilmoitettava, kun toimenpide koskee ., .

1) rekisteröityä alusta tai osuutta siihen, alusrekis- terilaissa (512/93) säädetylle rekisteriviranomaiselle, (1.10.1993/852) .

2) ilma-alusta ilmailuhallitukselle, 3) linja- tai kuorma-autoa, kuorma-autoon-kytket--

täväksi hyväksyttyä perävaunua, erikoisautoa, trakto-

Pr 603 2046 ria tai moottorityökonetta Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikölle, tai

4) patenttia tai tavaramerkki- tai mallioikeutta, pa- tentti- ja rekisterihallitukselle. (4.12.1992/1258)

Ilmoituksessa on mainittava ulosmitatun esineen tai oikeuden rekisterinumero ja muut sitä koskevat tarpeelliset tiedot, velallisen ja velkojan nimi ja koti- paikka, kenen antama ja milloin annettu se asiakirja on, johon täytäntöönpano perustuu, saatavan määrä sekä päivä, jona ulosmittaus on toimitettu taikka taka- varikko tai kielto toimeenpantu.

Omaisuuden myymisestä ulosottotoimin sekä ulos- mittauksen, takavarikon tai kiellon kumoamisesta tai peruuttamisesta ulosottomiehen tulee niin ikään teh- dä ilmoitus 1 momentissa mainitulle viranomaiselle. jos myytyyn omaisuuteen on vahvistettu kiinnitys, il- moituksessa on mainittava huutokaupassa pysytetyt sekä rauenneet kiinnitykset.

l3b §. (14.1.1982/45) Kiinteistön pakkohuuto- kaupan toimittajan on seitsemän päivän kuluessa kauppakirjan antamisesta ilmoitettava kiinteistön luovutuksesta sille henkikirjoittajalle ja verotoimis- tolle, jonka alueella kiinteistö sijaitsee.

Mitä 1 momentissa on sanottu kiinteistöstä, koskee myös määräalaa.

14 § on kumottu A:lla 8.2.1985/162. 15 §. Toimitsija, jonka ulosotonhaltija tahi ulos-

ottomies ulosottolain 4luvun 24 §:n mukaan on mää- rännyt kantamaan ulosmitatusta kiinteästä omaisuu- desta tulevaa vuokraa, hyyryä tahi veroa, on velvolli- nen ennen saman lain 5luvun 24 §:ssä mainittua huu- tokauppakeskustelua huutokaupan toimittajalle ra- hassa tekemään tiliä siitä, mitä toimitsija määräyksen johdosta on kantanut.

Sama olkoon laki, jos ulosottomies on kantanut vuokraa, hyyryä tahi veroa kiinteästä omaisuudesta ja joku muu kuin ulosottomies on ulosmitatun omai- suuden huutokaupan toimittava.

jos vuokra, hyyry tahi vero suoritetaan tavaroissa, pitää ulosottomiehen toimittaa ne myytäväksi sillä ta- voin kuin ulosottolain 5luvun 6 §:ssä säädetään; ja on toimitsija semmoisessa tapauksessa velvollinen hy- vään aikaan sitä ennen ylöskantamansa tavarat ulosot- tomiehelle toimittamaan. jos kuitenkin toimitsija kat- soo velalliselle edullisemmaksi että jokin tavara, hal- paan arvoonsa tahi muuhun laatuunsa nähden, myy- dään ilman huutokauppaa, niin myyköön sen kohdas- taan.

16 §. jos ulosotonhaltija ulosottolain 4 luvun 25 §:n mukaan on määrännyt toimitsijan ottamaan ulos- mitatun kiinteän omaisuuden haltuunsa ja sitä hoita- maan, olkoon toimitsija velvollinen ennen sanotun lain 5 luvun 24 §:ssä mainittua huutokauppakeskus- telua tekemään huutokaupan toimittajalle hoidostan- sa tiliä.

Ulosotonhaltija antakoon, jos sen tarpeelliseksi nä- kee, toimitsijalle lähempiä määräyksiä hoidosta. Sama olkoon laki sellaiseenkin toimitsijaan nähden, joka ulosottolain 7 luvun 3 §:n mukaan määrätään hal- tuunsa ottamaan ja hoitamaan kiinteätä omaisuutta, joka pannaan hukkaamiskiellon alaiseksi.

17 §. Kun ulosottomies ulosottolain 5luvun 4 §:n mukaan on määrännyt toimitsijan kantamaan elinko- ron tai muun velallisen elinaikana tai muuten määrää- mättömänä aikana suoritettavan edun tahi tulon sillä aikaa kuin siihen korkoon tahi tuloon olevan oikeu.:

Ulosottoasetus

den ulosmittaus on voimassa, on ulosottomiehen ero- tettava asia luotaan siten, että merkitsee päiväkirjan yhdeksänteen sarekkeeseen toimitsijan asettamisesta ja poistaa saaruismäärän kymmenennen sarekkeen toisessa osastossa.

Semmoinen toimitsija olkoon velvollinen joka vuo- si velkojalle ja velalliselle tekemään tiliä siitä mitä hän on kantanut sekä, jos korko tahi tulo suoritetaan tava- roissa, pitämään tointa näitten myymisestä sillä tavoin kuin velalliselle edullisimmaksi näyttää.

18 §. (29.4.1988/383) Jos kaupunginvouti on an- tanut ulosottolain 5 luvun 1 §:n 2 mömentin nojalla ulosmitatun irtaimen omaisuuden myymisen huuto- kaupantoimittajan tehtäväksi, tämän .on lähetettävä myymisestä kertyneet varat viikon kuluessa huuto- kaupasta kaupunginvoudin virkavarain postisiirtoti- lille.

19 §. jos ulosmitattu maalaiskiinteistö ei vielä ole läänin [maarekisteriin] kirjoitettu, hankkikoen se, jonka toimitettava kiinteistön huutokauppa on, ulos- ottolain 5 luvun 17 §:ssä mainitun [maarekisterin] ot- teen sijaan, muun semmoisen selvityksen kiinteistön nimestä, numerosta, osuussuhteesta koko maakirjata- loon ja, jos sille on manttaalia pantu, manttaalinsuu- ruudesta, joka voidaan maanmittauskonttorista tahi lääninkonttorista taikka muulta viranomaiselta saada.

20 §.. (14.12.1973/906) Huutokaupassa pidettä- vään pöytäkirjaan on merkittävä myytävä omaisuus, siitä tehty korkein tarjous ja tarjouksen tekijä sekä maksettu kauppasumma. ·

jos myytävänä on kiinteistö, alus tai osuus siihen tai sen lastina olevaa tavaraa, ilma-alus, linja-auto, kuor- ma-auto tai perävaunu, on ennen huutoa tapahtuvassa tai ulosottolain 5 luvun ll ja 19 §:n mukaisesti erik- seen pidettävässä velkojain keskustelussa esitetyt vaa- timukset ja väitteet sekä niiden johdosta annetut vas- taukset merkittävä pöytäkirjaan. Mainitun luvun 11 tai 25 §:n mukaan laadittu velkojainluettelo on liitet- tävä huutokauppapöytäkirjaan. ·

Milloin muun kuin 2 momentissa mainitun omai- suuden huutokaupassa velkoja, jonka saatavasta myy- tävää omaisuutta ei ole ulosmitattu, on vaatinut suo- ritusta kauppasummasta päältä päin tai paremmalla etuoikeudella kuin minkä ulosmittaus tuottaa, on vaa- timus ja siihen annettu vastaus sekä alin tarjous, jolla omaisuus saadaan myydä, merkittävä pöytäkirjaan. jos osamaksulla myyty esine on ulosmitattu, on myy- jän ja ostajan välillä toimitetusta tilityksestä laadittu pöytäkirja liitettävä huutokauppapöytäkirjaan.

Erityisessä toimituksessa, jossa jaetaan 2 momen- tissa mainitun omaisuuden myymisestä kertyneet va- rat, samoin kuin ulosottolain 6 luvun 4 tai 5 §:n mu- kaan muuten erikseen pidettävässä jakotoimituksessa on tehdyt vaatimukset ja väitteet sekä niihin annetut vastaukset niin ikään pöytäkirjaan merkittävä.

21 §. (14.12.1973/906) Ulosmitatun kiinteän omaisuuden, aluksen tai sen lastina olevan tavaran, ilma-aluksen, linja-auton, kuorma-auton tai perävau- nun myymistä varten laadittu velkojain luettelo on, sitten kun toimitusmies on sen ulosottolain 5 luvun ll §:n 2 momentin tai 25 §:n 2 momentin mukaisesti allekirjoittanut, hänen valvontansa alaisena asetettava velallisen ja velkojain sekä huutokauppayleisön näh- täväksi. ..

Toimitusmies määrää ajan, jonka velkojainluE::ttelo on nähtävänä. Mainittu aika on merkittävä huuto.:--

Ulosottoasetus

kauppapöytäkirjaan. 22 §. Kiinteän omaisuuden säästyneeseen tuloon,

jonka arvo ulosottolain 5 luvun 28 §:n 2 momentin mukaan on otettava lukuun alinta hyväksyttävää tar- jousta määrättäessä, älköön luettaka kiinteistöstä ulosmittauksen jälkeen tulleita ja huutokauppatilai- suudessa vielä jäljellä olevia tuotteita, jotka saman lu- vun 39 §:n 2 momentin mukaan ovat myytävät heti, kun itse kiinteistö on myyty.

23 §. Jos ulosottolain 4 luvun 23 §:ssä ja 5 luvun 17 §:ssä mainituista asiakirjoista näkyy, että ulosmi- tattu kiinteistö on vastaava tulosta tahi muusta edusta, joka on jollekulle elinkaudeksi myönnetty vissillä ra- ha- tahi tavaramäärällä kiinteistöstä suoritettavaksi, ja jos uloshaetulla saamisella on etuus semmoisen elin- koron oikeuden edellä, olkoon se, jonka toimitettava kiinteistön huutokauppa on, velvollinen hankkimaan selvitystä Oikeudenomaajan iästä sekä, jos elinkorko on määrätty tavaroissa suoritettavaksi, arvioimaan ne rahassa voimassa olevan keskiverohinnan tahi muun kohtuullisen perusteen mukaan.

24 § on kumottu A:lla 8.2.1985/162. 25 § on kumottu A:lla 20.12.1985/1017. 26 §. Jos joku tahtoo periä rahoja, jotka tässä

ylempänä olevan 25 §:n mukaan on ulosotonhaltijalle lähetetty ja läänin rahastoon tahi, ulosottolain 6luvun 19 §:n mukaan, pankkilaitokseen talletettavaksi pan- tu, pyytäköön sitä ulosotonhaltijalta.

27 §. (1.10.1993/852) Oikeusministeriö antaa tar- vittaessa tarkemmat ohjeet ulosottolain sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Lisäk- si oikeusministeriö vahvistaa ulosottolain ja tämän asetuksen soveltamisessa tarvittavien lomakkeiden kaavat.

28 §. (14.12.1973/906) Milloin asianosainen on ulosottoasiassa jättänyt ulosotonhaltijalle kirjoituk- · sen tai asiakirjan, joka ulosottolain mukaan on jätet- tävä kaksin kappalein, liittämättä siihen kaksoiskap- paletta tai jäljennöstä, kustannukset jäljentämisestä saa ulosottaa häneltä ilman tuomiota tai päätöstä nou- dattaen verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoi- min annettuja säännöksiä.

29 §. (19.12.1986/950) Milloin ulosottomies ha- vaitsee, että hakemus velallisen asettamisesta kon- kurssiin, oikeudenkäynti omaisuuden peräyttämisek- si ulosottoon tai muut erikoistoimenpiteet ovat tar- peen saamisen· perimiseksi, ulosottomiehen on viipy- mättä ilmoitettava siitä ulosoton hakijalle. Milloin ulosottoselvitys on toimitettu, ulosottomiehen on lii- tettävä ilmoitukseen ote ulosottoselvityspöytäkirjasta.

30 §. (19.12.1986/950) Ulosottomiehen on ulos- oton hakijan pyynnöstä annettava velalliselle tiedoksi konkurssisäännön 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu maksukehotus.

31 § on kumottu A:lla 19.12.1986/950. 32 §. (18.2.1985/162) Ulosottoasiat on toimeen-

pantava joutuisasti. Ulosmittaus on toimitettava ja, jollei täytäntöönpa-

noa kielletä tai keskeytetä taikka velallinen näytä saa- neensa velkojalta maksuaikaa taikka asiassa ilmaannu sellaista viivytystä, jota ulosottomies ei voi välttää, ulosmitattu omaisuus on myytävä niin hyvissä ajoin, että siitä kertyvät varat voidaan tilittää hakijalle vii- meistään vuoden kuluessa ulosottoasian saapumisesta ulosottomiehelle.

2047 Pr 603 Antaessaan täytäntöönpanotehtävän. avustavalle

ulosottomiehelle ulosottomies voi asettaa määräajan tehtävän suorittamista varten.

33 §. (8.2.1985/162) Avustavan ulosottomiehen tulee viivytyksettä ja viimeistään perimistä seuraavana valtion virastojen aukiolopäivänä tallettaa kertyneet varat ulosottomiehen virkavarain postisiirtotilille tai toimittaa ne ulosottomiehelle.

Avustavan ulosottomiehen on tehtävä tilitys peri- mistään varoista ulosottomiehelle tämän määräämänä aikana, kuitenkin vähintään kerran viikossa. Tilityk- seen on liitettävä tarvittavat tositteet. Vähintään ker- ran viikossa tilitetään myös ne täytäntöönpanotehtä- vät, joissa täytäntöönpanoa on kohdannut este.

34 §. (8.2.1985/162) Ulosottomiehen on viipy- mättä talletettava hänelle kertyneet varat virkavarain postisiirtotililleen. .

Jollei toisin ole säädetty, ulosottomiehen tulee lä- hettää kertyneet varat hakijalle postisiirron välityksel- lä kahden viikon kuluessa siitä, kun hän on ne perinyt tai avustavan ulosottomiehen tilityksenä vastaanotta- nut (ulosottomiehen rahatilitys). Erityisestä syystä oF keusministeriö voi pidentää edellä sanottua määräai- kaa. Tilitys on tehtävä viikoittain.

Jollei kertyneitä varoja voida velkojalle lähettää, ulosottomiehen tulee 2 momentissa mainitussa ajassa ilmoittaa velkojalle kirjallisesti, mitä velkojan on täy- tettävä saadakseen nostaa varat ja milloin ne, jollei nii- tä nosteta, lähetetään lääninrahastoon. Jos velkojan tulee saada antamansa saamistodiste takaisin, ulosot- tomiehen on siitä hänelle vastaavasti ilmoitettava.

35 §. (8.2.1985/162) Oikeusministeriö antaa tar- vittaessa tarkemmat ohjeet ulosottomiehen vastaanot- tamien rahavarojen maksuliikenteen järjestämisestä ja kirjanpidosta.

36 §. (23.12.1988/1132) jollei ulosottomenette- lyssä maksuvelvolliselta tavata ulosmittauskelpoista omaisuutta eikä tuloa (varattomuuseste) taikka jollei ulosottomenettelyssä tavata maksuvelvollista eikä saa- da tietoa hänen olinpaikastaan taikka hänelle kuulu- vasta ulosmittauskelpoisesta omaisuudesta tai tulosta (tuntem.attomuuseste) ulosottoyrityksen toimittaneen ulosottomiehen tai ulosottoapulaisen tulee täytän- töönpanekirjaan merkitä ja allekirjoittaa todistus pe- rimistä kohdanneesta esteestä.

Ulosottomiehen tulee tarkastaa ulosottoapulaisen laatima estetodistus ja saamisen perimiseksi suoritetut toimet. Täytäntöönpaneasiakirjat estetodistuksineen on viipymättä palautettava hakijalle. Milloin aihetta il- menee, ulosottoapulainen on määrättävä jatkamaan saamisen perimistä.

37 §. (20.12.1991/1637) Ulosottolain 3 luvun 38 §:ssä tarkoitettua vähäistä jäännössaamista .koskevan täytäntöönpanoasiakirjan saa palauttaa hakijalle mui:- hin toimiin ryhtymättä, jos jäännössaaminen on pie- nempi kuin 40 markkaa. . .

Ulosottolain 6.luvun 25 §:ssä tarkoitettu ulosotto- asiassa maksettu vähäinen liikasuoritus saadaan jättää palauttamatta maksajalle, jos se on pienempi kuin 40 markkaa.

38 §. (30.12.1992/1590) Milloin yrityskiinnityk- sen kohteena olevasta omaisuudesta on sitä rahaksi- muutettaessa saatu enemmän kuin 100000 markkaa, sen jälkeen kun rahaksimuuttokulut on vähennetty, rahaksimuutosta on kuulutettava virallisessa-lehdessä siten kuin ulosottolain 6 luvun 15 a §:ssä säädetään.

Pr 605 2048 L pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta 39 §. (30.12.1992/1590) Kun useampi kuin yksi

velkoja vaatii maksua velallisen omaisuudesta ja ha- vaitaan, että velkojalle ei kertyisi ulosmitatuista va- roista 200 markkaa suurempaa jako-osaa, voidaan täl- laisen velkojan saatava jättää ottamatta huomioon ja- ossa.

40 §. (30.12.1992/1590) Ulosottolain 6 luvun 23 §:n 2 momentissa tarkoitetussa menettelyssä kustakin toistuvaissuorituksesta kertyvät varat tilitetään kerral- laan vain yhdelle velkojalle ·tai osalle velkojista siten, että kunkin velkojan tulee saada vuorollaan suoritus menettelyn aikana kertyvistä velallisen varoista. Saa- tavalle voidaan osoittaa näistä varoista muita saatavia suurempi suhteellinen osuus, jos se on perintämenet- telyn kannalta tarkoituksenmukaista eivätkä muiden velkojien mahdollisuudet maksunsaantiin sen vuoksi ilmeisesti vaarannu.

Vuorottelu voi kestää kerrallaan enintään kuusi kuukautta tai, jos velkojille tulevat jako-osat jäisivät saatavien lukumäärän vuoksi pieniksi, enintään yh- den vuoden. Vuorottelussa noudatetaan, jollei muu- hun järjestykseen ole erityistä aihetta, sitä järjestystä, jossa ulosmittausta on haettu.

Pr 604 Asuojaosuudesta palkan ulos- mittauksessa 24.11.1989/1031

Oikeusministerin esittelystä säädetään ulosottolain 4luvun 6 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 18 päivänä toukokuuta 1973 annetussa laissa (394/ 73):

1 §. (26.11.1993/1034) Palkan ulosmittauksessa katsotaan ·velallisen tarvitsevan seuraavaan palkan- maksupäivään asti itsensä ja hänen elatuksensa varas- sa olevien puolisonsa sekä omien ja puolisonsa lasten ja ottolasten elatukseen, omalta osaltaan 92,00 mark- kaa ja jokaisen edellä mainitun omaisen osalta 33,00 markkaa päivää kohti (suojaosuus) · ·

2 §. (26.11.1993/1034) Sellaisen elinkustannus- ten muutoksen johdostä, joka on tapahtunut 1 päivän marraskuuta 1993 jälkeen, on 1 §:ssä mainitut suoja- osuuden määrät muutettava elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100) muutosta vastaavasti.

3 §. Milloin elinkustannusindeksin lokakuun in- deksihiVlin on todettu ·muuttuneen vähintään viisi prosenttia viimeksi tapahtunutta suojaosuuden mää- rien muuttamista vastanneeesta indeksiluvusta, muu- tetaan määrät seuraavan kalenterivuoden alusta luki- en. ·.·-Muutoksen suuruus on yhtä monta viittä prosenttia voimassa olevista suojaosuuden määristä kuin elin- kustannusindeksin indeksiluku on 1 momentissa tar- koitetulla tavalla muuttunut täysiä viisiä prosentteja. Markkamäärä on pyöristettävä lähimmän täyden mar- kan suuruiseksi. ·

4 :§. Edellä 2 ja 3 §:ssä olevien säännösten mukai- sesti tarkistetut suojaosuuden määrät on ilmoitettava vuosittain marraskuun aikana säädöskokoelmassa jul- kaistavalla oikeusministeriön päätöksellä. Päätös on muullakin sopivalla tavalla saatettava ulosottoviran- omaisten tietoon. · f. S §. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 1990.

Tällä asetuksella kumotaan suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa 20 päivänä marraskuuta 1981 an- nettu asetus (767/81).

Pr 605 L pakkohuutokaupalla myytä- vien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 14.1.1938123

L 18.1.1985/45- HE:176/1984; L 31.12.1987/1313- HE:113/ 1987; L 28.12.1990/1301- HE:l45/1990.

1 §. (18.1.1985/45) Kun kiinteistö on ulosottotoi- min myyty, voi maatalouspiiri tai, milloin huutokaup- pahinta ylittää asetuksella säädettävän määrän, maati- lahallitus kolmenkymmenen päivän kuluessa huuto- kaupan toimittamisesta lukien lunastaa myydyn kiin- teistön huutokauppahinnasta. Lunastusoikeutta ei kuitenkaan ole, kun kiinteistö on kokonaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai joka on rakennus- kiellossa asemakaavan laatimista varten tai alueella, joka rakenriuskaavassa tai rantakaavassa taikka vah- vistetussa yleiskaavassa on osoitettu muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin. Kauppakir- jaa ei saa ostajalle tätä ennen antaa. (31.12.1987/ 1313)

Maaseutupiirin, jolle ilmoitetaan pakkohuutokau- pan toimittamisesta, ei tarvitse saattaa maatilahalli- tukselle sen ratkaistavaksi 1 momentin mukaan kuu- luvaa kiinteistön lunastamista koskevaa_ asiaa, milloin kysymys on kiinteistöstä, joka ei sovellu maaseutu- elinkeinolain (1295/90) tai muutoin valtion tarkoi- tuksiin. (28.12.1990/1301)

.Kiinteistöllä tarkoitetaan tässä laissa myös tilan määräosaa ja määräalaa. .

Ks. A pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastami- sesta valtiolle 1-2 §, Pr 606.

L 31.12.1987/1313 tuli voimaan 1.3.1988. Ennen mainittua päi- vää tapahtuneisiin pakkohuutokauppoihin sovelletaan kuitenkin ai- kaisempia säännöksiä.

2 §. (31.12.1987/1313) Jos maatalouspiiri tai maatilahallitus on päättänyt lunastaa kiinteistön val- , tiolle, tulee sen ilmoittaa siitä 1 §:ssä mainitun ajan kuluessa pakkohuutokaupan toimittajalle, jonka on annettava kauppakirja ilmoituksen tehneelle ·viran- omaiselle. . .

3 §. Jos ostaja_ on kauppahinnan kokonaan tai osaksi jo suorittanut käteisellä, on se hänelle 5 %:n korkoineen maksettava takaisin. Myös on ostajalle, jos hän on ottanut kiinteistön haltuunsa, korvattava hänen siitä suorittamansa palovakuutusmaksut ja muut sen hoidosta johtuneet välttämättömät kustan- nukset, ellei katsota hänen saaneen niistä korvausta kiinteistön hänelle tuottamasta edusta.

Jos ostaja on kiinteistöitä korjannut sadon, vähen- nettäköön sen arvo, kustannukset huomioonottaen, lunastushinnasta.

4 §. Jos kiinteistöä,joka on valtiolle lunastettu, on jäänyt kauppahinnan vähennyksenä rasittamaan kiin- nitettyjä velkoja tai nautintaoikeuksia tahi oikeuksia tuloon tai tuottoon, valtio vastaa niistä vain kiinteis- tön arvella. Velat voidaan, jos [maatalousministeriö] niin päättää, kokonaisuudessaan heti suorittaa kiinni- tyksen haltijalle.

5 §. Jos ei voida sopia 3 §:ssä mainitun sadon ar- vosta tai ostajalle suoritettavasta korvauksesta, [asu-

2792

N:o 1176

Asetus ulosottoasetuksen 7 §:n muuttamisesta

Annettu Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995

Oikeusministerin esittelystä

RECEI'JED T~tPs 2 1 JUN 19~~

muutetaan 31 päivänä lokakuuta 1896 annetun ulosottoasetuksen 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 8 päivänä helmikuuta 1985 annetussa asetuksessa (162/85), seuraavasti:

Ulosottomies saa massaluovutuksena luovut- taa tietoja ulosotossa varattomaksi todetuista velallisista luottotietotoiminnan harjoittajille luottotietorekisterin pitämistä varten.

Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulu- kuuta 1995.

Tasavallan Presidentti

MARTTI AHTISAARI

Oikeusministeri Sauli Niinistö

 Recovery Proceedings' Act, issued on 3 December 1895/37, as amended up to January 1996

, te kan tskall lomen.

ts om ·andet ndatt

.et, :förfa- •arter- ån la- ler att le för Jskju- t vars )giltig

främ- gäller ;ökan .t t. ia fo- ;täm- land- ka el- rsätt- tolen

som iom- 1örd,

1dig- 5täll- eller utas, <juta tmti- trten eslu-:-

nber

mde t. a lag srad- phä-

~ fe- med 962 --JeW 1 er- mar 52). +fe- l lag

Utsökningslag kap. l

Utsökning

Ang..verkställighet av utslag i brottmål, se Verkstäl- lighet av straff samt fångvård, St 18-34. ·

Pr 47 Utsökningslag 3.12.1895/37

"L 15.6.1984/461- RP:41/1984; L 24.8.1984/636- RP:190/1983; L 14.12.1984/867- RP:161/1984; L 20.12.1985/1016- RP:200/1985; L 13.6.1986/470 - RP:234/1985; L.10.7.1987/658 - RP:127/1984; L 27.11.1987/897 - RP:38/1987; L 26.8.1988n73 - .RP:53/1988; L 11.11.1988/939 - RP:411988; L 8.2.1991/245 - RP:l39/1990; L 26.4.1991n64- RP:10211990; L 17.5.1991/829- RP:l04!1990; L 22.7.1991/1055- RP:15/1990; L 22.7.1991/1066- RP:179/1990; L 20.12.1991/1634- RP:S0/1991; L 23.10.1992/968- RP:20211992; L 18.12.199211422 - RP:131/1992; L 30.12.199211586 - 181/92; L 8.1.1993/13 - RP:261/1992; L 28.6.1993/600 - RP:79/1993; L 12.4.1995/551 - RP:l20/1994

På Ständernås framställning stadgas:

l kap. Om utsökningsmyndigheterna q8.5."!973/ . 389) .

Se F ang. handhavande av utsökningsmyndighets åligganden i vissa fall6.6.1947/466. . . ...

l §. UtsöknP1gsärenden handläggs och prövas ·ay överexekutor. Overexekutor är länsstyrels~n. (18.12. 199211422) . . . . ..

.Mom. 2 har upphävts genom L 14.12.1984/867. Överexekutor i landskapet Åland är länsstyrelsen..

(14.12.1979/899) ;•

Se L om utsökningsväsendet 14.12.)984/866: . RP;l28/1984

:·.···

Utsökningsorganisationen

i .§. · Den högsta ledningen ·och tillsynen qver utsökningsväs~n: det ankommer på justitieministeriet. · ' · · · ' · ··

2 §. (18.12.199211421) Länsstyrelserna är distriktsförvaltnings- myndigheter inom utsökningsväsendet. · . . . . . .... · ,

3 § .. Lokala utsökningsmyndigheter är stadsfogdeämbetet och länsmannen. stadsfogdeämbete i Helsingfors stad är exekutioi)syer- ket. stadsfogdeämbetet är också den myndighet som verkställer do- mar i brottmål. Om den lokala utsökningsmyndigheten i landskapet Åland stadgas ~rskilt. (20.12:.199J_/1635) . . '· . . , · ·

Om organiseringen av utsökningsverksamheten och.arb!!tsförqel- ningen i utsökningsärenden i stadsfogdeämbete och länsmarts.distrikt stadgas genom förordning. . · · ·

. ) ; ·: . ~

Tjä?tster (20.1Ll99l!l63s):

4 §. (20.12.1991/1635) Vid ett stadsfogdeämbete kån finnas tjänster som förste stadsfo.gde och stadsfogde. Vid Helsingfors exeku- tioll5verk finns en tjänst som ledande stadsfogde. ., !

Chef för stadsfogdeämbetet är en stadsfogde. Finl'\S:_det vid ämbe- tet flera stadsfogdar, är förste stadsfogden chef för ämbetsverket. Den · ledande stadsfogden är chef för Helsingfor5 exekutionSYtrk., ; , :

.Angående:tjänstem;a som läns:man. och l;litr~dande länsman sJad- gas särskilt. '-·' . . · : Om de övriga tjänsterna vid stadsfogdeämbetena.pch om tp.otsva-

tande tjänster i lä~mansdistriktet). stadgas genom fqrordning. . '· ; 5-6 § har upphävts genom L om utsö~ingsavgifter, Pr 49. ·"::

. .... .· · Särskilda stadganden ., .1. • .. - • . • -

· 7 §.. Närmare stadganden om ve).'kställigheten av denna lag.utfär- das genom förordning. · . . . · ·

8 §. Denna. lag träder i kraft den l maj ,1985. Genom :den upp- hävs lagen den 23. aprill976- om.utsökningsväsendet (343(1-6) samt lagen den 24 augusti 1955 om Helsingfors stads exekutionsverk (383/ SS) jämte senare ändringar. . ·. · · · . .. · · ' .

Atgärder som verkställigheten av denna lag förutsätter kan vidtas

1559 ~7 innan lagen träder i kraft. . .. . ...

2 §. (29.6.1961/366) Verkställighet i utsöknings- mål åligger, under överexekutors inseende, utmät- ningsman.

I stad som har rådstuvurätt är stadsfogden utmät- ningsman. På andra orter är länsmannen utmätnings- man. Behövs i stad flera stadsfogdar, bestäms deras an- tal genom förordning. Har länsmansdistrikt en avdel- ningschef som handhar utsökningsäre:r;J.den, sköter han i egenskap av utmätningsman om verkställighe- ten av utsökningsärenden och har samma befogenhe- ter som länsmannen. (13.6.1986/470) . . ·

Utmätningsmannen. bistås i utsökningsärenden av en biträdande utmätningsman. Utmätningsmannen kan även vid behov ålägga en annan tjänsteman som är underställd honom att utföra ett enskilt verkställig- hetsuppdrag. För tjänstemannen gäller .då vad som stadgas om biträdande utinätningsmal).. Utmätnings- mannen kan dessutom vid behov ålägga en tjänsteman som är underställd honom att utfärda ett indrivnings- kvitto på utmätningsmannens eller en biträdande ut- mätningsm~ns vägnar samt att vara vittne enligt lO§~ (20.12.1991/1634) . . ·· Om verkställare i utsökningsärenden i landskapet

Åland har stadgats särskilt. (14.12.1984/867) · · · · · · Se L och F om landskapsfogoeämbetet i landskape-t Åland 14.12.1979/898 och 8.2.1985/160; F om Helsingfors exekutions- verk 8.2.1985/159. ,

. 3 § har upphävts genom L 14.12.1984)867.. 4 §. (14.12.1984/867) Utmätningsman får-uppdra

åt biträdande utmätningsman att indriva fordtan eller utföra annat verkställighetsuppdrag. Om biträdande utmätningsman gäller då vad som stadgas .om utmät- ningsman.- Biträdande utmätningsman får ·dock inte

l) sälja utmätt fast egendom,. fartyg sOin inskrivits i fartygsregistret, aridel i fartyg, l' fartyg bilastat gods, registrerat luftfartyg, registrerad buss, 'lastbil eller släpvagn eller sådan aktie i bostads~ eller fastighetsak- tiebolag som berättigar till besittning av en lägenhet, inte heller annan utmätt egendom som veterligen ut-. gör säkerhet för lån med stöd av inteckning eller pant- eller retentionsrätt; . , : . .. . . , •: , ;

2) fördela köpeskillingen fÖr egendom som nållins i l punkten eller köpeskillingen för annCJ,n ~gendom när det enligt 6 J.<ap. 3-5 §§krävs s~rskiltfördelnirigs- förfarande~ . · . · · · · ·

3) på grund av utmätning av fordr_an utfärda betal- ningsförhud· till någon som befiimer sig inom en an- nan utmätningsmans verksamhetsområde, utfärda be- talningsförbud på grund av utmätning av lön; överfåra ett ärende till utmätningsmannen på en annan'ort el- ler begära handräckning av horiom; eller : -

4) förordna att gäldenär som håller sig undan eller sådan företrädare för honom som avses i 3 kap. 34 b § skall hämtas till utsökningsutredning,. förordna· att g~l~enär ska~l öv_?"lämna b~kföri?gs~öcke~ eller:bok- fön!lgsma~enal fo! gransknmg, forelagga. VIte ~o~ av- ses 1 3 kap.-34 d§ eller anhålla om att sådantVIteskall dömas ut. (13.6.1986/470) ·

Utmätningsmannen skall se till att en- biträdande utmätningsman på behörigt sätt fullgör uppdrag:som nämns i l mom. ·samt iakttar.honom meddelade be- stämmelser. (27.11.1987/897). · ·' .: . :

Se hänv. vid § 2. : 5 § har upphävts genom L 13.6.1986/470.. · 6-7 § har upphävts genom L 14:12.1984/867.

~

'

.~ Pr 47 1560

8 §; Emot öfverexekutor gälle enahanda jäf, som i rättegångsbalken om domare sägas.

SeRB 13:1, Pr l. .

9 §. Utmätningsman må ej taga befattning med mål, hvari han är jäfvig. Dessa äro mot honom laga jäf: om han är med part i den skyldskap eller det svåger- lag, som enligt 13 kap. l §rättegångsbalken är jäf mot domare; eller om han eller någon, som med honom så- lunda är i skyldskap eller svågerlag, eger i målet del el- ler eljest kan af förrättningen vänta synnerlig nytta el- lerskada; eller om han är parts vederdeloman. Har ut- mätningsman å tjenstens vägnar rättegång med nå- gondera parten, eller söker part, sedan målet är an- hängigt, sak med utmätningsmannen eller tillfogar honom något med ord eller gerning, i uppsåt att der- med göra .honom jäfvig, det skall ej för jäf räknas.

Är utmätningsman jävig, skall han genast anmäla detta hos överexekutor, som skall förordna en annan

·utmätningsman i hans ställe. I överexekutors beslut i jävsfråga får ändring inte sökas genom besvär. (14.12.1984/867)

:. Mom. 3 har upphävts genom L 14.12.1984/867. · .. Angående jäv för en biträdande utmätningsman g3:.1- ler vad som i l mom. stadgas om utmätningsman. Ar en biträdande utmätningsman jävig, skall han genast anmäla detta till utmätningsmannen. Om en biträdan- de utmätningsman är jävig, skall utmätningsmannen anförtro en ojävig biträdande utmätningsman verk- ställighetsuppdraget eller utföra det själv. (27.11. 1987/897) ' . ' ' ' .

Se hänv. vid§ 2; UF §l, Pr 50. :: ·· Utmätningsman ansågs icke enligt UL l: 9 vara jävig att verk-

ställa utmätning för fordran i fråga om vilken han vid häradsrätt .. sökt dom såsom ombud för borgenären. HD 1977 II 96. ·

. :lO §. _~f.f?,5.1973/389) 'Utmätningsr;nån _skall vid f?rrättni!1g ;itföljas av ojävigt vittne.. , . . . · . ·. . : .. ,Mom. .2 har upphävts genom L lf.I2.1984/~67. · :-Utmätning av· lös egendom rriå i gäldenärens närva- ro verkställas utan vittne, om gäldenären därtill giver sitt skriftliga samtycke.-. ,-. · · ·. .- . 11 §. Hos öfverexekutor skall öfver ut:Söknings- måUöra:s särskild dagbok. : ··· : . : · .. -· · ·

i, r;·: {Jtm~tnirigsmari'Var_e.o2k pligdg im hålla dagbok öf- ver allå utsökningsärenden, i hvilka hans åtgärd äskås.

··De nflrmare föreskrifterna angående dagböckernas f~ömde med4ela~ genom särskild, [nådig]. fqrordning. .,._ Ur dagbo~~$kall meddelas skriftligt intyg,· när .. så- dant begäre~ ..: . . , . _ · _;,,S~U:F§§2-3~ch5--,7,PrSO.., . ·., _.. .:._ ..-. . ·.

' '12 §. Öve~exekutor skall se_ till att underlydande utsökningsmyndigheter fullgör. sina uppgifter på be- hörigt sätt. (20.12.19~1/1634)

Angående skyldighet för utmätningsmän och bitrea- dande utmätningsmän att ersätta skada som de:Vållat genom fel eller försummelse i sin tjänst gäller vad som stadgas. .-i:. skadeståndslagen (412174). (27..11.1987/ 897)

Se Skad~ståndsL 4:2-3, Ci 35 a; RB 8:2, Pr l; UF § 5; ~50 ..

13 ·§. (12.8.1960/363) Vad i 14 kap. 7 § -rätte- gångsbalken· är. stadgat. om ådömande av ordnings- straff i rätten, äger motsvarande tillämpning vid förfa- rande hos överexekutor.

SeRB 1.4:7, Pr l och SP § 42, St'2.' .

l ..f·§ har upphävts genom L 20.12.1991/1634. ·

Utsökningslag kap. 3

2 kap. Om lagsökning har upphävts genom L 22.7.1991/1055.

3. kap. Allmänna stadganden om verkställighet av domar och utslag (18.5.1973/389)

Se SkatteUL § 2, Pr 54. l §. (18.5.1973/389) I den ordning denna lag

stadgar verkställas: l) domstols dom eller utslag i tvistemål eller i an-

nat mål angående privaträttslig fråga, så ock betal- ningsorder och av domare meddelat interimistiskt för- ordnande som enligt lag skalllända till efterrättelse;

2) domstols utslag i brottmål till den del någon däri tilldömts ersättning eller annat;

. 3) förlikning som fastställts av domstol; . 4) skiljedom varom stadgas i lagen om skiljeman-

naförfarande eller som eljest enligt lag skalllända till efterrättelse samt genom sådan skiljedom fastställd förlikning;

5) överexekutors beslut, varigenom någon ålagts betalningsskyldighet, och annat beslut i utsöknings- ärende; · ·

6) · beslut av förvaltningsdomstol, statsrådet, minis- terium, centralt ämbetsverk eller länsstyrelse, såframt beslutets innehåll är sådant som i 2, 4 eller 5 § avses;

7) sådant beslut av annan än i punkt 6 avsedd för- valtningsmyndighet, om vars verkställighet'i.den ord- ning denna lag stadgar finnes särskilt stadgande i an- nan lag; · · . ·

8) i utlandet given dom eller skiljedom sorri enligt · lag v~rkställes i Finland; samt .

9) förbindelse eller fordringsbevis om vars verk- ställighet i den ordning denna lag stadgar eljest är sär- skilt stadgat i lag.

Vid utsökning av skatter, offentliga avgifter och an- dra offentligträttsliga och med dem jämförliga ford- ringar i penningar, vid verkställighet i utsökningsväg av bötesstraff samt vissa andra straffrättsliga påföljder, ~te såsom tvångsmedel och staten tilldömda ersätt- ningar ävensom vid verkst;ällighet av. dom rörande vårdnad om barri eller överfäninande av barn till dess vårdnadshavare· eller umgängesrätt skola, såframt ej . annat är särskilt stadgat, stadgaridena i denna lag i till- ' la,inpliga delar iakttagas. (4.7.1~75/525) · . ·.

Vid verkställighet som grundar sig på utomlands gi- ven dom eller skiljedom eller avser genom avbetal- ningsköp sålt lösöreföremål gäller utöver stadgandena i denna lag och delviS med avvikelse från dem vad an- norstädes i lag är särskilt stadgat. . . · Vad i denna lag är stadgat om dom gäller vid verk- ställighet i tillämpliga delar äve:p. utslag, beslut och förordnande, skiljedom samt anl).an handling som en- ligt l mom. kan läggas till grund för verkställighet.

Se :BötesVL § 3 room. 2 och'§ 6, St 21 och BötesVF §§ l, 9, 24, 65 och 66, St 22. · Se även L om verkställighet av beslut som gäller vårdnaå om

barn och umgängesrätt, Pr 52 a; UL 3:13,15, 16, 17 och 18; L om revision av statshushållningen § 17, L 35; L om andelslag § 146, Ha 8; L om avbetalningsköp § 16, Ci 50; L om arbetsdomstolen § 36, Ar 15.

Ang. verkställighet av utslag, som avkunnats av utländsk domstol, se L om samverkan mellan finska och utländska myndigheter vid rättegång samt om verkställighet i vissa fall av utländsk domstols beslut, Pr 60. . .. -

Se även L om godkännande av Vissa bestämmelser i den i Geneve den 19·maj 1956 undertecknade konventionen om fraktavtal vid in- ternationell godsbefordran på väg och om tillämpning av sagda kon- vention 1.6.1973/667, § 7; L om ansvarighet för oljeskador förorsa- kade av fartyg§ 19, Ha 41 c.

VtSI

Av: verkst 8, Ci

Arl slag, l

Fö söknil 29;L rings!

be do är re1

aY fö ti( g

di m

2 resk

l blif'

2 tilL

3 skir

4 elle

•c:; J

dor . E tap har utfi

I- ver

l fön en bal 19~

. • f

tas

i

hav san ske

är ve

l

l,_ l

l

l l ~

iaiiiiii-----.·~-~-------~

g kap. 3

~nom

lighet av

lenna lag

eller i an- >ck betal- stjskt för- rättelse; lågon däri

kiljeman- lända till fastställd

.on ålagts söknings-_

et, minis-· ~.såframt i§ avses; 'sedd för- den ord-

mde i an-

Jm enligt

ars v'erk- ~st är sär-

r och an- jga ford- ningsväg )åföljder, :la ersätt-

rörande 1 till dess åframt ej t lag i till-

llands gi- avbetal-

lgandena n vad an-

vid verk- ~slut och r som en- 'tighet. 3§ l, 9, 24,

årdnad om h 18; L om g§ 146, Ha .talen§ 36,

sk domstol. igheter vid k domstols

~n i Geneve tvtal vid in· sagda kon· !or förorsa-

Utsökningslag kap. 3

Avtal om underhållsbidrag, som fastställts av socialnämnden, kan verkställas såsom laga kraft vunnen dorn, L om underhåll för barn § 8,Cil8. .

Arbetslöshetsförsäkringspremie kan utsökas utan dorn eller ut- slag, L om arbetslöshetskassor§ 33, Ci 37. .

Försäkringspremie och tilläggsavgift får i vissa fall indrivas i ut- sökningsväg utan dorn eller utslag. L om försäkringsavtal § 40, Ha 29; L om försäkringsavtal 132/1993 § 12§ ta, Ha 29; L om försäk- ringsbolag 10:7, Ha 30.

Dorn, varigenom löftesman solidariskt med gäldenären ålagts · betalningsskyldighet och som därefter, sedan löftesmannen erlagt domens innehåll till borgenären, transporterats på löftesmannen, är för-löftesmannens del ej längre verkställbar genternot gäldenä- ren. HD 1933 I 91. · ·

Make, som i äktenskapsskillnadsdorn ålagts att tillandra maken för barn, varom vårdnaden anförtrotts denne, månatligen utgiva . underhållsbidrag, var icke, då i domen ej annorlunda bestämts och . partema icke annat avtalat, befriad från sin betalningsskyldighet för den tid under vilken barnen ternporärt hade bott hos honom. HD1975II17. '· .

Den underhållsskyldighet som åvilade make enligt 46 § ÄL.var primär i förhållande till den underhållsskyldighet för förälder som följde av L om underhåll för barn. En dom genom vilken den ena av föräldrarna hade ålagts att utge underhållsbidrag till deras barn förlorade därför sin exigibilitet då barnet ingick äktenskap under tiden för den på domen grundade '!lnderhållsskyldigheten. HD 1982 II 51. .

Utslag, varigenom en person ålagts personlig betalningsskyl- dighet, kan icke efter dennes död verkställas mot rättsinnehava- rna. HD 1940 II 238. 2 §. Utmätningsman ege, utan öfverexekutors fö-

reskrift, verkställa laga kraft egande dom: l) då skyldighet att gälda penningar eller varor

blifvit den tappande ålagd; , - . 2) då någon blifvit förpligtad att viss lös egendom

till annan utgifva; · · · · . - 3) då domstolen förordnat angående qvarst~d eller

skingringsförbud; . . _·;: ·· 4) [då dömdtär i fråga om tjenstehjon:5 flyttning i

eller ur tjenst;] ·· · ' , · · ·. · . 5) då någon blifvit förpligtad att afträda fast egen~

dom eller dömdt är om flyttning i eller ur hus; och. 6) då derneri eljest innehåller förpligtande för::den

tappande att något fullgöra; vid äfventyr a.~t de(' om han tredskas, må genom vederpartens föra'nstahahde utföras. · · ·::~L · .

Huru dom, som i l och 3 pU:nktema är nä~nd,' skall verkställas, skiljs i 4, 5 och 6 samt i 7 kap.: ' .

Utan hinder av l mom. kan en utmätningsman utari förordnande av överexekutor verkställa ett beslut om en säkringsåtgärd som med stöd av ·7 kap. ·rättegångs- balken har meddelats av en allmän domstol. (22.7. 1991/1066)

Åtgärder som avses i 4 ~ch 5 §§får dock endast vid- tas på förordnande av övei;exekutor. (22.7.1991/l066)

Se L om arbetsavtal, Ar l; PolisL § 27, H 24; L om skifte§§ 278, 279 och 281, Ek l. ·· ' ·

Ang. rätt för utmätningsman att på anhålian av skogsintecknings- havare tillställa skogens. köpare eller· avverkare· avverkningsförbud samt med kvarstad belägga de träd, som redan avverkats, s~ L qm skogsinteckning §§ 4-10, Ci 79. · . · ·

Då dorn verkställts järnlikt UL 3:2 punkt 6, kan utrnätningsn{~n hos den tredskande tillika förrätta utmätning till gäldande av ved- erpartens kostnader för sagda verkställighet, såvitt· kostnaderna äro skäliga, vilken omständighet utmätningsmannen bör- ·pröva. HD 1938 II 507, D 1939 s. l. ,.. , · .··

Järnlikt ÄL § 81 givet förordnande därom, att den ena av makar- na tills vidare fick sitta kvar i det gemensamrna hemmet, kan ehuru dornen i målet rörande äktenskapsskillnaden icke. vunnit laga kraft, genast verkställas av utmätningsman utan överexekutors förordnande. Överexekutor hade icke bort upptaga sådan ansökan till prövning. HD 1952 II 79 (ornr.); D 1953 s.-46. ; ·.

. 3 §. Kan laga kraft egande dom icke, efter ty i 2§ ar stadgadt, af utmätningsman utan särskild föreskrift Verkställas, ankomme på öfverexekutor att om verk-

1561 Pr 47 ställigheten och sättet derför förordna, under iaktta- gande af hvad i 4 och 5 §§ sägs. · .- ..

Är om verkställigheten i domen föreskrifvet eller i lag särskildt stadgadt, lände ock det till efterrättelse.

4 §. (29.7.1948/576) Innehåller dom i fall, som i 3 § avses, förpliktande för den tappande att något full- göra, och kan det även av annan utföras; äge överexe"' kutor bemyndiga den vinnande att på vederpartens kostnad själv eller genom annan utförandet besörja. Kan det endast av den tappande utföras varde han ge- no:r_:n vite eller genom häkte därtill hållen. . ·

Ar någon ålagt' att utfärda salubrev eller annan skriftlig handling, ·eller att avgiva samtycke, godkän- nande eller annan sådan förklaring, have domen, så snart den vunnit laga kraft, sådan verkan, som vore förpliktelse:n fullgjord.

Se SL 2:4 och 5, St l och UL 3:18.Jfr F _ang. frivilliga auktioner § 6, Ci 51, jordlegaL §§ 38, 56, 62 o_ch 76,.Ci 86; KS § 106, Pr 39.

. Aktiebolag vid vite tillhållet att fullgöra ådömd förpliktelse. HD 1924 u II 1065, T 1924 s. 351; HD 1937 II 14. . .

Vite som av rnagistrat förelagts i mål om ve~kställigh~t a~ utslag som gällde rätt till umgänge med barn kunde utdömas, fastän be- slutet härom icke vunnit laga kraft._Den omständigheten, att i ett annat verkställighetsärende mellan parterna, som järnväl angick umgänge med barnet, den prestationsskyldige sedermera förelagts även ett annat vite, utgjorde icke hinder för utdömande av det först förelagda vitet, men medförde att det blev obehövligt att ånyo fö- relägga nytt vite. HD 1976 II 15.. . · . ·. . · ·

· På talan av ett aktiebolag hade perso:ner, so'\I).: tidigare tillhört dess styrelse, vid vite förpliktats att till bolaget-öYer!åta vissa hand- lingar. Då denna överlåtel~eplikt icke fullgjorts,. hade ~olaget med- elst ny talan yrkat, att sagda personer skulle dömas ull det utsatta vitet och åläggas att vid strängare äventyr fullgöra nämnda förplik- telse. Enär det ankom på utsökningsmyndighet~ma att handlägga fråga om fullgörande av skyldighet att överlåta handlingar och yr-

. kande på ådömande av vite, avvisades talan. HD 1958 II 63, Lm ··. 1959 s. 214 och D 1959 s. 30. · · ·

· 5 §. (29.Tl948/576) Är genom dom den tappande förbjudet att något göra eller att hindra annan att nä- got utföra, och bryter han däremot; age överexekutor, varje gång sålunda· sker, fälla ·honörn till Vite; före- skrive ock, där så lämpligen ske kan, vidtagande av så- dan åtgärd, att förbudets ·överträdande förebygges.

Låter han sig ej av vite rättas,, förordile överexeku- tor, att han må vid domstol tilltalas; o'ch äge domsto- len i ty fall döma honoin till fängelse ej över se:x;må- nader. · ..':. . ( · _-·-:·-. .

Vite, om vilket här och i 4 §stadgas, ådömes_ till visst penningbelopp. .. . ... · · .

. Se SL 2:4 och 5,.St l; UL 3:18.]fr.L om dödande av urkunder§ 9, Ci 48; FöreningsL § 34, Ci 10. . . · .

6 §. Hvad öfverexekutor enligt'4'och 5 §_§förord- nat, skall_genom utroätningsnian den tappande med.: delas. · ·'· · · ·' · . Göres vid verkställighet; sorti enligt 4 § af den .vin- nande föranstaltas, motstånd .eller sättes annathinder för verkställigheten, lemne: utmätningsman, ·på begä7 ran, handräckning till hindr-ets,aflägsnande. .. _, ·.·.

7 §. (18.5.1973/389) .Söhs ändring i undertätts ellerj hovrätts. i första instans giv.na utsl~g eller dom; varigenom någon ålagts betalningsskyldighet,· får ..ut7' mätningsman utan överexekutors förordmtnde·verk- ställa,utmätiling hos._gäldenären.;,såframt icke denne ställer pant eller borgen för det som blivit utdömt Ut-: mätt egendom ·får· likväl icke utan gäldenärep.s sam- tycke säljas, förrän doi;Uen vm:mit-laga kraft. Ar egen- domen underkastad förskämning, snar· förstörelse el- ler snabbt fallande i värde eller· erfordrar den synner- ligen kostsam vård, skall uti;Uätnirigsmannen, om bor- genären det begär samt ställer] säkerhet för kos.tnad

L

Pr 47 1562 och skada, ombesörja försäljning av egendomen. (28.12.1979/1075)

Mom. 2 har upphävts genom L 28.12.1979/1075. Har utmätning verkställts i dödsbo för den dödes

gäld och hade borgenären varken panträtt till den ut- mätta egendomen eller rätt att innehålla densamma, må denna icke säljas, innan en månad förflutit från bo- uppteckningen eller från utgången av tiden för boupp- tecknings förrättande eller, om boet förvaltas av bout- redningsman, innan. med borgenärerna överenskom- mits om deras förnöjande, såframt ej boförvaltningen lämnar samtycke till försäljning eller egendomen är av den art som i l mom. sägs. .

Angående lyftande av influtna medel stadgas i 6 kap. Se L om underhåll för barn § 16, Ci 18; VäxelL § .95, Ha 20; KS

§ 113, Pr 39.jfr UL 3:11 jämte hänv. och 3:17. För förhindrande av verkställighet av betalningsskyldighet,

som ålagts genom underrätts utslag, hade jämlikt UL 3:7 ställts borgen. Borgensförbindelsen ansågs ha förfallit genom att HovR upphävt sagda utslag, oaktat förbindelsen fortfarande varit i ut- mätningsmannens besittning då HD med upphävande av HovR:s dom fastställt underrättens utslag. HD 1933 I 47.

HovR:s prövning underställt utslag, varigenom åtalad ålagts skadeståndsskyldighet, är icke sådan underrätts dom, som åsyftas i UL 3: 7.JD u 6.8.1915, T 1915 s. 380. · . 8 §. Har någon blifvit förpligrad att viss lös egen-

dom till annan utgifva, ege utmätningsman, ändå att ändring i domen sökes, befordra den till verkställig- het, om den vinnande ställer pant eller borgen för god-

.sets återbäring; gitter hanej ställa säkerhet, varde god- set, der han det äskar, ~f utmätningsmannen belagdt med qvarstad. .. . . . . Mom. 2 har upphävts genom L 22.7.1991/1066.

Se L om arbet.Savtal, Ar l. ' ' :· 9 §.. Dom i tvist oirl hyresmans flyttning i eller ur hus eller. om skyldighet :för brukare af annans jordatt den afträda må af utmätningsman :verkställas utan hinder deraf att ,den ej yunnit laga kraft, såframt. den vinJ;J.ande ställer pant eller borgen .för det ska,destånd, hvartill. han kan kännas skyldig, om domen ändr~.

Se L om företagssanering § 21, Pr 40; Lom skuldsanering för pri- vatpersoner ~ 18, P~ 41. .· · . . . - 10 §. Ar i annarrnål än i 7-9 §§nämnts det, hvar- om blifi.ri.t dömdt sådant att ändringssökande ej varder onyttigt, 'om domen går i fullbordan, ege öfverexeku- tor, der pant eller borgen ställes som i sistnämnda pa- ragraf sagts, förordna,· att domen må verkställas, ändå att ändring deri sökes. ·· · ··: · · · : ·11 §: Huru besluti k6nkursrrtål, så ock dom i vex- elmål, må utan hinder.af ä,ndri.ngssökande, verkstäl- la·s; derom gälle hv~d ·särsk,i)._dt är ,stadgat. .,

· Se KS § 113, Pr 39 samt VäxelL § 95, Ha 20 och CheckL § 73, Ha 21. .

12 §. (18.5.1973/389). Vad·i2~ §§är stadgat om sättet för verkställande a'v dom som vun~it laga kraft gäller även vid verkställighet~· som får äga rum innan domen vunnit laga-kraft/·. .-: . · ·

·.. · ·Högre domstol omå :med anledning av .ändringssö- kande~ åntingen.mot s~~erhet för betalningen av kost- nad och skada som kan ;drabba motparten eller utan säkerhet;·helt eller till någon del förDjuda verkställig- het av döm som icke·-vunnit:laga kraft eller förordna om dess ·avbrytande:· ·;_,,_; -.-:,; . · . ···Förbjudes· 'eller avbrytes verkställighet, skall till

äventyrs verkställd ~tmätning återgå,·om högre dom- stol så förordnar. Ar egendomen :.underkastad för-: skämning eller nedgång i-värde eliedordrar den kost- sam vård, skall verkställigheten-återgå, om icke bor- genären på förhand: betalar kostnaderna· för vården

Utsökningslag kap. 3

samt ställer säkerhet för kostnader och skada som motparten kan få vidkännas.

Rättsmedelsinstans var på tjänstens vägnar behörig att tn stöd av UL 3:12 mom. 2 och 3 förbjuda verkställigheten av så~d rätt att hålla b~rn hos sig, SOJ? i _hemskillna~utslag beviljats enn maken, samt forordna att anhang1ga verkställighetsåtgärder skult avbrytas och att förrättade utmätningar skulle återgå. HD 1975 I~ 41. l3 §. (18.5.1973/389) Enligt 12 kap. rättegångs-

balken eller enligt denna lag väckt återvinningstalan utgör icke hinder för verkställighet. Domstol, där så- dan talan ~r anhängig, må likväl förbjud~ verkställig~ het eller forordna om dess avbrytande. Ar häradsrätt icke samlad, må häradshövdingen interimistiskt med- dela sådant förbud eller förordnande att gälla tills hä- radsrätten sammankommer och besluter i saken.

Hovrätts dom vari ändring får sökas endast om hög- sta domstolen beviljar tillstånd därtill går likaså i verk- ställighet utan hinder av att besvärstillstårid har be- gärts. Högsta domstolen kan dock förbjuda verkstäl- ligheten eller förordna att den skall avbrytas. Om sö- kandes rätt att lyft!i medel som influtit vid utmätning stadgas i 6 kap. l§ 2 mom. (13.6.1986/470)

Ansökan om återbrytande av dom eller återställan- de av försutten fatalietid eller klagan på grund av domvilla hindrar icke verkställighet. Vid handlägg- ningen av sådan ansökan eller klagan må domstolen dock meddela i l och 2 mom. avsett förbud eller för- ordnande.

SeRB 12:13, Pr l; UL 2:21, 5:45 och 6:14. 14 §. Ändras eller upphäfves dom, hvarå utmät-

ning, qvarstad eller annan verkställighet följt, gånge, . ändå att klagan öfver senare beslutet föres, verkställig- hete~ åter, der så ske kan; och fylle den, som verkstäl- ligheten sökt, all skada, vare ock, om han fått något lyfta eller tillträda, pligtig attdet genast med 9,ess rän- ta eller afkomst till v:ederparten återställa. Aro pen- ningar lyftade, gälde ränta derå efter sex för.hundrade om året fr~n den dag penningame till u~rriätningsman­ nen influtit. ··Har dom, hvarigenom brukare af annans jord ålagts

att gen aJträda eller innehafvare af lägenhet i annans hus skyldigkänts att derifrån afflytta, blifVit verkstäld, må dock icke,i följd af senare tillkommet beslut, verk- ställigheteri.'gååter; innan beslutet vunnit lagakraft el- ler slutlig· dom i saken fallit. _ . ·

Högre domstol må, när den återföi:-visar mål tillläg- .. re domstol för ny handläggning eller överför mål till

annan lägre domstol, förordna, att redan vidtagen verkställighet skall bestå till dess den lägre domstolen handlagt och avgjort målet och den :nya domen bring- as till verkställighet. På synnerliga skäl må den lägre domstolen före målets avgörande förordna, att verk- ställigheten skall återgå. Om den lägre domstolen till följd av parts utevaro eller av annan orsak lämnar må- let därhän, skall verkställigheten återkallas. (18.5. 1973/389) . . .

HovR:s utslag, som icke vunnit laga kraft, har av utmätnings- man verkställts, varefter borgenär lyft därvid influtna medel. Ut- mätningsmannen är icke behörig att, sedan utslaget upphävts av HD, utan överexekutors förordnande vidtaga åtgärd om återgång

· av verkställigheten. HD u 7.4.1927, Lm 1928 s. 188.. Utmätning, som verkställtS på grund av underrätts utslag_, ~1-

ket av HovR upphävts men av HD fastställts, har icke förfallit ull · följd av hovrättens avgörande. HD 1936 Ill02.

På förordnande av överexekutor har utmätningsman på gru~d · :av underrätts laga kraft vunna utslag hos underhållspliktig u~att . av u~derrättenutdömt ].mderhållsbidr:ag för viss tid och.överläm· · nat ·det utmätta beloppet till den därtill berättigade. Sederrne_ra fann HD i sitt utslag, som givits"i anledning irv besvär över utmat-

w h &P ll&2 ewmaz

l l l l

l

V t

n d c d i• s e

1 1

ver do·

do (9t räl sk kL en ra: an

1-'1

äv lil m

Ek be! tvi il\ ve1 mr da

h g i

k r

n r- l

l

ta som

att med av sådan !jats ena er skulle ' 1975 Il

gångs- sstalan där så- ställig- adsrätt. t med-

.ills hä- n. :n hög- i verk- lar be- rkstäl- )m sö- tätnfng

>täUan- md av tdlägg- lStolen er för-

utmät- gånge, ställig- rkstäl- något

ss rän- o pen- 1drade ;sman-

l ålagts mnans kstäld, - verk- ~~aft el-

:illläg- nål till dtagen 1stolen bring-

n lägre t verk- len till .ar rnå· (18.5·

tätnings- edeL Vt- 'hävts aV återgång

slag, vil· rfallit till

:Jå grund ~g utrniitt overlärll' ·derrner~ ~r utrniit'

----- -----~~-------

Utsökningslag kap. 3

ningen, att för densamma ej förefunnits laga grund. På begäran av den underhållspliktige verkställde utmätningsmannen därefter i och för rättande av den tidigare verkställigheten utmätning hos den till underhållsbidraget berättigade. Utmätningsmannen hade icke varit berättigad att rätta förenämnda verkställighetsåtgärd och således ej heller behörig att verkställa ifr.v. utmätning utan över- exekutors förordnande. HD 1944 I 9.

Yrkande, som avsåg återgång av verkställighet järnlikt UL 3: 14, kunde anhängiggöras direkt vid behörig allmän domstol, då yr- kandet grundade sig på så oklara och tvistiga omständigheter, att överexekutor, om yrkandet hade anhängiggjorts därstädes, hade kunnat anvisa sökanden att utföra sin talan vid allmän domstol. HD 1980 II 21, Lm 1980 s. 470.

Sedan HR dömt vissa belopp förbrutna till staten hade beloppen erlagts till utmätningsmannen på dennes uppmaning. Då sagda be- lopp senare delvis återbetalats på grund av att de nedsatts av HovR, skulle på det återbetalade beloppet gottgöras ränta enligt 6 procent från betalningsdagen till återbetalningsdagen. Ansökan om ränte- gottgörelse skulle handläggas i administrativ ordning av länssty- relsen utan länsrättsförfarande. HFD 1959 I S. 15 §. Förlikning; som blifvit af domstol, faststäld,

. verkställes i den ordning, som för laga kraft egande dom är stadgad. ·

Se RB 20:2, Pr l. I ett hemskillnadsrnål, där fråga icke varit om makes åläggande

att överlämna i sin besittning varande egendorn till avvittring, hade av makarna med avseende på hemskillnad ingånget avtal, som bl.a. gällde verkställande av avvittring inom viss tid, intagits i rättens protokoll. Då härigenom icke uppstått en i utsöknigsväg verkställbar förlikning, ålades make icke att överlämna i sin besitt- ning varande egendorn tillavvittring. HD 1968 II 20. · 16 §. (4.2.1928/47) En i Finland meddelad skilje-

dom om vilken stadgas i lagen om skiljeförfarande (967/92) verkställs på förordriande av allmän under- rätt såsom en domstols lagakraftvunna dom, om inte skiljedomen genom domstolens beslut har ogiltigför- klarats eller upphävts eller en högre myndighet eller en domstol, där talan om skiljedomens ogiltigförkla- rande eller upphävande är anhängig, beslutar något annay. (23.10.1992/968) · ·

Har domstol upphävt skiljedomen, vare lag som i 14 § är stadgat.

Skiljedom, som annars enligt lag skall gälla, skall även på förordnande av allmän underrätt verkställas liksom domstols lagakraftvunna dom, om inte högre myndighet beslutår något annat. (23.10.1992/968)

Se L om skiljeförfarande, Pr 46; VattenL 3:13, 5:84, 86 och 90, Ek 9; F om bringande i verkställighet av generalakten innehållande bestämmelser om förlikning, skiljedom och rättsligt avgörande av tvister 14.2.1930/89; L om godkännande av vissa stadganden i den i New York 10.6.1958 avslutande koventionen om erkännande och verkställighet av utländska skiljedomar samt om dylika skiljedo- rnars verkställighet, Pr 70 och F om bringande i kraft av nyssnämn- da konvention, Pr 71. ..

Då till ansökan om verkställighet av skiljedom icke fogats nödig utredning till utvisande av att skiljedomen icke var ogiltig enligt L om skiljemannaförfarande§ 21, hade överexekutor, utan att ome- delbart avslå ansökningen, bort bereda sökl:!nden tillfälle att kom- plettera densamma. Enär sålunda icke förfarits och då i överexeku- tors utslag ej heller nämnts vad som fattades av den i lagen förut- satta utredningen, återförvisades ärendet till·överexekutor för ny behandling. HD 1974 II 54..

En skiljedom hade genom RR:s utslag, som inte vunnit laga kraft, förklarats ogiltig. HovR hade inte ens i fråga om skiljemans arvode och kostnader, vilka utdömts i skiljedomen, fått förordna att skiljedomen skulle verkställas. HD 1981 II 64. • . Utländsk skiljedom, som tillkommit i den ~rdning UL 3: 16 ~ö; reskriver, verkställdes. HD 1923 IJ II 8, D 1923 s. 56. 17 ·§ .. .Om verkställighet ::~,f öfverexekutors utslag,

hvarigenöm betal,n~ngsskyldighet blifvit någon ålagd·, ~älle hvad ofvan är stadgadt i fråga omunderrätts dom l ty fall. _ . ·

Har 9fverexekutot, såsom i 2 kap." 17 § är sagdt, for- klarat fast_egendom utmätt, må eJförsäljning deraf ega tum förr än laga kraft å utslaget kommit.

18 §. (20.12".1991/1634) ·Andrai beslut i utsök- ningsmål verkställs trots besvär. Ett beslut geriom vil-

1563 Pr 47 ket någon har dömts till böter eller att betala vite får dock inte verkställas förrän beslutet har vunnit la,ga kraft. Utan hinder av vad som stadgas ovan får egen- dom utmätas för indrivning av vite, men utmätt egen- dom får inte säljas förrän beslutet har vunnit laga kraft. .

Se UF § 5, Pr 50 och FörmynderskapsL § 76, Ci 6. l8a §. (18.5.1973/389) Av förvaltningsdomstol,

statsrådet, ministerium, centralt ämbetsverk eller länsstyrelse givet beslut till den del dess innehåll är så- dant som i 2, 4 eller 5 § avses samt sådant beslut av an- nan förvaltningsmyndighet, om vars verkställighet i den ordning denna lag föreskriver är särskilt stadgat i annan lag, verkställes i utsökningsväg på samma sätt som dom i tvistemål.

Om ändring söks i ovan i l mom. nämnt beslut ge- nom vilket någon har ålagts betalningsskyldighet eller att lämna ifrån sig lös egendom, verkställs beslutet på samma sätt som underrätts dom i tvistemål :vilken inte har Vunnit laga kraft. I l mom. nämnt beslut av annat slag verkställs först sedan det har vunnit laga kraft, om det inte med stöd av 14 § 2 mom. lagen om ändrings- sökande i förvaltningsärenden (154/50) har förord- nats i beslutet att det skall gå i verkställighet även om ändring söks. (13.6.1986/470)- · '

Finnes i lag särskilt stadgande om verkställighet av förvaltningsdomstols beslut eller i l mom: avsedd an- nan förvaltningsmyndighets beslut i visst:ärende, skall sådant stadgande likväl iakttagas. . .

Se FörvBesvL § 14 mom. 2, B 4.. -19 §. (20.2.1960/113) Ar utmätningsman icke på

det klara med, huru dom rätteligen.bör verkställas, an- mäle det genast hos överexekutor. Finner denna i dy- likt fall eller, då verkställighet av dom hos honom sö- kes, domen så oklar eller ofullständig, att därav ej framgår, huru i saken dömts, arrvise han partema att anföra klagan över domvilla.

Finner utmätningsman eller överexekutor, att do- men innehåller_ skriv- eller räknefel, hänvise part att enligt 24 kap. lO § rättegångsbalken anhålla om rättel- se av domen.

SeRB 24:10 och 31:1, Pr l. 20 §. (18.5.1973/389) Pant ellet borgen som'nå-

gon enligt denna lag skall ställa och som motparten icke godkänt, skall värderas på åtgärd av överexeku- tor, eller om säkerheten skall ställa_s hos utmätnings- man, av denne. Löftesmännen skola borga en för alla och alla för en. Ställes borgen för sammanslutning el:- ler utlänning till säkerhet för auktionspris för fastighet _eller för ersättande av kostnad eller skada, som. till- skyndas motparten, skola löftesmännen svara. s_åsom för egen skuld. _ · _ _ .

_Den som bjuder pant är, om överexekutor eHer ut- mätningsman så förordnar, skyldig att sätta panten i förvar och vård i allmän penninginrättning eller. ho_s trovärdig persoiJ.. Löftesskriften förvaras- av utrnät- ningsmaniJ.en._ _ . ,.. ·. · · , '

' Säkerhet kräves.. icke, där -staten_ eller dess inrä(t.,. ning; .folkpensionsanstalten, . Postbanken, ,Finlan.<;l.s Bank, annan bankinrättning som är -underställd ·af;- fentlig ,övervakl).ing,: Helsingfor:s _--universitet,--; .kom- mun, kommunalförbund, _.landskapet . Åland, eller evangelisk-lutherska kyrkan, ortodoxa kyrkosamfUJ;l- det eller till dem hörande församling är bo~genär. -

20a_ §. (18.5.1973/389) Enligt .denna" .lag ställd pantsamt löftesskrift återställas till vederbörande, när

1564

den rätt eller det anspråk säkerhet är avsedd att trygga förverkligats eller genom dom förkastats eller eljest upphört. · · Har pant hos utsöknigsmyndighet ställts för återbä- ring av medel, som lytts hos utsökni_ngsmynd~ghet mot säkerhet, för fullgörande av betalningsskyldighet på grund av dom, som icke vunnit laga kraft, eller för köpeskilling för fastighet och återställer veder~örande icke medlen på utmätningsmannens uppmamng eller fullgör han icke betalningsskyldigheten, eh~ru _h~n enligt denna lag eller laga kraft vunnen dom ar dartill förpliktad, får det belopp som skall återbäras eller be- talas uttagas ur panten. Har borgen ställts i sådant fall, må det belopp som skall uttagas hos vederbörande på överexekutors förordnande uttagas hos löftesman med stöd av borgensförbindelsen, likväl med stöd av annari borgensförbindelse än proprieborgensförbin- delse endast till den del hos vederbörande icke påträf- fats ostridiga utmätningsbara tillgångar.

Om någon genom dom förpliktats att för motparten · tillskyndad kostnad och skada utgiva ersättning, till säkerhet för vars betalning pant blivit ställd, får ersätt- ningen uttagas ur panten såsom i 2 mom. är stadgat.

Pantägaren eller löftesmannen äger rätt att medelst talan yrka återvinning vid allmän underrätt på den ort där verkställigheten ägt rum, inom sex månader från det utmätning verkställdes på grund av förpantningen eller borgensförbindelsen.

21 §. (18.5.1973/389) Verkställighet sökes hos vederbörande utsökningsmyndighet på den ort där gäldenären bor eller där han har hemvist. Gäller verk- ställighet viss egendom på annan känd plats eller ar- bete eller åtgärd som skall utföras eller vidtagas på viss plats, skall ansökan dock göras där egendomen finnes eller där arbetet borde utföras eller åtgärden vidtagas. Verkställighet, som gäller outbrutet område, sökes där de till det outbrutna området hörande ägorna äro be- lägna. Utmätning av andel i bo äger rum där arvlåtaren haft bo eller hemvisL Har gäldenären icke känd bo- ningsort i Finland, fåt verkställighet sökas där han vis- tas eller anträffas eller där han har egendom eller sin arbetplats. Finnes icke behörig utsökning~myndighet enligt ovanstående· bestämmelser, får verkställighet sökas där dom i första instans givits.

Verkställighet skall sökas skriftligen hos överexe- kutor. Hos en utmätningsman söks verkställighet muntligen eller skriftligert·eller med hjälp av automa'- tisk databehandling enligt vad som sta.dgas genom för- ordning. Gäller ·ansökan verkställighet av ett ett beslut som avses i l § l mom: 7 punkten, skall i den uppges det stadgande som ligger till grund för sökandens rätt att få verkställighet enligt denna lag. Till ansökan skall fogas den handling på vilken verkställigheten grun- das: Ansökningar och handlingar i utsökningsärenden får sändas till överexekutor och utmätningsmannen per post så som stadgas bm sändande av handlingar till statens förvaltningsmyndigheter. Den vinnande parten skall tillställa utmätningsmannen det verkstäl- lighetsförordnande som överexekutor har meddelat. (20.:12.1991/1634) . . ·--sökande som icke har bo och hemvist i Finland

skall ha här bosatt dmbud, som äger· rätt att på hans vägnar.::mottaga -delgivning och stämning angående verkställighet. Finnes· icke sådant ombud, tillsändes sökande. tillkännagivande angående utsökningsären- de med posten,·om·hans adress är känd. Stämning får

Utsökningslag kap. 3

d~.lgiv~s hono:n så, att s~d.gad avskrift av _stämning, stammngsansokan och dartill fogade handlmgar ingi- ves till den överexekutor som meddelat verkställig- hetsförordnandet, eller till den utmätningsman so111 utan förordnande av överexekutor utfört verkställig- heten. Tillkännagivande angående domstolen, utsatt dag och därom att avskrift av stämningshandlingarna tillhandahållas motparten hos nämnda myndighet, skall på åtgärd av den sakägare som begärt stämning införas i officiella tidningen och dessutom tillställas motparten med posten, om hans adress är känd. Stäm- ningstiden är tre månader från det tillkännagivandet publicerades och meddelande därom översändes så- som ovan är sagt.

Mom. 4 har upphävts genom L 20.12.1985/1016. 2la §. (20.12.1985/1016) Konstaterar utmät-

ningsmannen att en dom skall verkställas på annan ort, skall han överföra ärendet till utmätningsmannen på den orten och lämna denne de uppgifter som har erhållits om gäldenärens vistelseort, arbetsplats och egendom. Den överförande utmätningsmannen skall underrätta sökanden om överföringen.

Se UF § la, Pr 50,

21 b §. (20.12.1985/1016) Har en gäldenär egen- dom på flera orter eller skall en dom mot gäldenärer som befinner sig på olika orter verkställas, skall den utmätningsman som skall verkställa domen vid behov

· begära handräckning av utmätningsmännen·på de an- dra orterna så att verkställigheten kan ske samtidigt. Den som begär handräckning skall till sin begäran foga en av honom styrkt kopia av den del av domen som behövs vid verkställigheten. Den som lämnar handräckning får vidta verkställighetsåtgärder med stöd av denna kopia, utan särskilt förordriande av överexekutor. Den som begär handräckning skall ge de anvisningar som behövs för att begränsa verkstäl- ligheten till det utdömda beloppet. ·

Se UF § l b, Pr 50. .

· 22 §. Äskas verkställighet å dom eller utslag, hva-. rigenom betalningsskyldighet blifvit någon ålagd, och finnes över den fordran skuldebref eller annat skrift- ligt fordringsbevis, bör beviset i hufvudskrift till ut- mätningsmannen ingifvas. Kan det ej ske, förty att be- viset förkommit, eller af annan orsak och är beviset icke vexel eller löpande förbindels~, ankom~.e ~ öf- verexekutor att förordna, huruVIda verkstalhghet ändå må ega rum. . , . . . · . .· Då för erhållande af verkställighet fordringsbevis till utmätningsman aflemnas, göre han anteckning derom å handlingen. . · · · . Har på grundval av samma fordringsbevis två eller flera domar givits mot gäldenärer som befinner sig på olika orter och önskar sökanden att domarna skall verkställas samtidigt, skall han meddela de andra ut- mätningsmännen vilken utmätningsman fordringsbe- viset har givits i original. De andra utmätningsmännen skall iaktta de anvisningar av den utmätningsman som har mottagit fordr~ngsbeviset, vilka behövs för att be- gränsa verkställigheten. till det be1opp soD?- enligt_do- men skall betalas på grundval av fordnngsbeVIset. (20.12.1985/1016) . .; . .: - · Se UF §§ l c qch 12, Pr 50. Om växel 'eller iöpande förbindelse, som förkommit eller förstörts, stadgas i L om dödande av urkund~r, Ci 48. ·= :

· 23 §. (22.7.1191/1055) Verkställighet i tvistemål sker med stöd av en sådan kopia av tingsrättens expe-

Ut

dit 2n

l het ligl sa~ ko~ äta till kaJ pli neJ säf g_~ f for

l mä ko:

st) de:

sk t hv. bo gif gåJ

r~;

do ve do ha vie en eft he

m~

de sö ell ell

bo an

r~ de

he V<:l

til bi V< in fa m

i ~

---~------~~~----=====--====-~====~-----~--~--~-------- ---~------111 --'---·--·--·---......·-----~--..-·--.---.-------

ap. 3

:ming, r ingi- .tällig- 1 som .tällig- utsatt

tgama lighet, nning ställas Stäm- ;andet :es så-

.016. 1tmät- annan annen m har [S och 1 skall

egen- ~närer

Jl den behov. dean- tidigt. ~gäran

lomen imnar ·med de av · ~an ge :kstäl-

;, hva- d,och skrift- :ill ut- att be- Jeviset ~ å öf- llighet

,sbevis :kning

å eller sig på

1 skall lra ut- ngsbe- .ännen m som att be- igt do- eviset.-

>indelse. ·kund~r.

sternM ; ape-

Utsökningslag kap. 3

dition eller protokollom vilken stadgas i 24 kap. 4a§ 2 mom. rättegångsbalken.

Har i· domen i ett brottmål bestämts att verkställig- het får ske med stöd av en kopia, eller gäller verkstäl- ligheten arvode eller ersättning till ett vittne eller en sakkunnig, ersättning till målsäganden för skada .eller kostnader i ett brottmål där allmän åklagare har väckt åtal eller ersättning för rättegångskostnader som har tilldömts någon annan än käranden eller ändringssö- kanden eller som målsäganden i ett brottmål har. för- pliktats att betala till motparten, får utmätningsman- nen med stöd av en kopia verkställa domen så som sägs ovan i detta kapitel och samtidigt mäta ut den av- gift som har betalts för den handling som utgör grund för verkställigheten. , . -

I andra fall än de som nämns i l och 2 mom. får ut- mätningsmannen inte verkställa en dom med stöd av en kopia, om inte överexekutor har bestämt att det får ske.

En kopia som avses i denna paragraf skall vara be- styrkt av en till uppdraget förordnad tjänsteman vid den myndighet som har meddelat domen.

24 §. Skall utmatnin·g för en· borgenärs fordran ske, och varder; inilan -den blifvit företagen, handling, hvarå utmätning hos samme gäldenär bör för annan borgenärs fordran ega tum, till utmätningsmannen in- gifven; då.skall utmätning för bådas fordringar på en gång verkställas, der det kan ske utan att den ene bor- genäreri i sin rätt uppehålles· på gnind af hinder, som för'uttagande af den andres fordran må förekomma.

25 §. Är, då utmätningsman sig infinner för att dom verkställa, den tappande ej tillstädes, ege ändå verkställigheten riuJ?-, s~:vidt ej i 26 §annorlunda sägs; dock skall hans hustru eller husfolk eller annan, som har hans egendom i vård eller besittning; tillsägas att vid förrättningen närvara. Finnas ej de, varde närbo- ende granne, som anträffas, tillsagd. Uteblifva dessa efter tillsägelse, utgörsådant ej hinder för verkställig- heten. ·

26 §. Ådoip., som icke vtinnit laga kraft, må ej ut- tnätning i gäldenärens frånvaro ske, med mindre u:iJ.:. derrättelse derom, · att utinätning för fordringen är sökt, blifvit efter ty i 27 § sägs gäldenären meddelad',. eller anledning är att förmoda att han håller sig undan eller rest bor~, för_ty att han vänt~r _utmätning. ·.. · ··..

Lag· samma vare, då utmätning skall ske i 9öd mans bo eller å gäldenären tillhörig egendom, ..som finnes å annan ort, än der han·har sitt hemvist, och ejblifvit af gälcl.enären till utmätnin_g upp~ifven; ·och vare i förra faller den, som boet laghgen bor vårda, eller delegare den såsom gäldenär ans~dd.. . .. · ·

Har ·gäldenären .ej-' stadigt hemvist i· landet och ej heller kändtombud i'orten,_ der utmätning skall ske; vare underrättelse, som här är nämnd, ej af nöd~n..

Se UF § 13, Pr 50. . . ,, .. ·, · : .•.. : ·Gäldenär, som icke blivi~·underrättad öm utmätningen i enlig-

.het med l,.J.L 3: 26 oc)l. 27, hade för erhållande a.vändring i utmät~ ·.. 'ninge'n'börrdäröver anföra besvär hos länsstyrelsen inom 20 dagar · från delfåendet. HD 1962 II 7+. Så även HD 1964 II 36, infor'Fvid

·UL-9:2.• ··.:.:.; -:_, .. ,_.; -.•. · ·.··' ... , ··: ·:.· .. :·. :·: .· .· -·:··:,;

. 27 §.. (185.1973/389) Meddelimdem·o.ch :andra ~~lkännagivanden .i utsökningsärenden delges veder- uorandei den ordning.somi lagen om delgivning iför- yaltningsärenden. stadgas om enskild delgivning; om }n 1 te annat är stadgat eller förordnat för· något särskilt

a~· Stämningsdelgivning får även verkställas av ut- tnätningsman. Med posten får utmätningsmannen

1565 Pr 47, sända meddelande eller annan delgivning även utan- för sitt verksamhetsområde. (20.12.1985/1016)

Meddelande om utroätning skall delgivas gäldenär senast en dag före förrättningen, Vid anlitande av pos- ten skall meddelandet sändas såsom rekommenderat brev eller mot mottagningsbevis. I fall som avses i 26 § 2 mom. skall meddelande samt uppgift om förrätt- ningsstället givas så tidigt, att gäldenären kan bevaka sin rätt vid förrättningen. ·

Se hänv. vid föreg. §och FörvDelgL, B 7.

28 §. Kan ej utmätning genast företagas, då utmät- ningsmannen för sådant ändamål sig instält, och är fara att godset under tiden stickes ur vägen; läte ut- mätningsmannen, der borgenären nödigt kostnad för-:- skjuter, vård hållas öfver godset, till dess utmätning kan ske.

29 §. Verkställighetsåtgärd må, såframt ej synner- ligen trängande omständigheter sådant påkalla,· icke företagas å annan tid än emellan klockan fem på mor- gonen och klockan nio på aftonen ej heller å sön- eller helgdag. · .

30 §. (29.12.1967/622) Utmätningsman vare be- rättigad, att, såvitt det för verkställigheten erfordras, låta öppna lås och dörrar samt genomsöka hus och förvaringsställen. Möter utmätningsman motstånd, vare han berättigad till handräckning av polisen, men. må han även själv tillgripa .sådana maktmedel som med hänsyn till tjänsteåtgärdens art och motståndets farlighet samt med beaktande av situationen i övrigt kunna anses försvarliga. :'

31 .§. Har den, som ålagts att fast egendom afträda, å egendomen lösören, hvilka ej böra åtfölja densam.:. ma, skall utmätningsmannen, så vidt det utan svårig- het kan ske, vid verkställigheten dem derifrån undan- skaffa och till den afhyste eller, der han ej är tillstädes, hans hustru; ·husfolk eller ombud öfverlemna. Finnas ej de, må utmätningsmannen i allmänt förvar eller hos pålitlig person nedsätta godset; uppmane ock den af- hyste genom kungöreslse i [orterts kyrka] och, om så- dant anses nödigt, jemväl i allmänna tidningarna att inom viss tid uttaga godset och gälda kostnaden för dess förvarande, vid äfventyr att den eljest för. hans räkning och till kostnadens betäckande å offentlig auktion säljes.

Se KungörL, A 29 och L om den officiella tidningen, A 28.

32 §. (18.5.1973/389) Utmätningsman åligger att föra protokoll över all verkställighet som av honom förrättas. Part som begär utdrag ur protokollet skall tillställas utdrag omedelbart. Begäres utdraget för. an- förande av besvär, skall det givas i god tid före besvärs- tidens utgång.,,

Utgives icke utdrag ur utmätningsprotokollet till gäldenären omedelbart efter förrättningens slut; skall utmätningsmannen avgiva skriftlig anmälan om. ut- mätningen till gäldenären eller den som vid föriätt- ningen företrätt gäldenären eller eljest i enlighet med 25 §.varit där. närvarande. Har utroätning verkStällts anno:rstädes· än i gäldenäre.n~_bostad och var varken gäldenären eller ombud·· för honom närvarande ·vid förrättningen, skall anmälan utan dröjsmål sändas· till gälde_när;en, om hans adress är känd. . _.·:-,:

I anmälan skola angivas grunden för utmätningen, dagen då utmätning verkställts, gäldens kapitaL och ränta, utmätningskostnaderria .samt den egendom som utmätts. ·:.. . ..

------~-~------ --- --~------- ------- ·---

,.

il ;

l i 'i

Pr 47 1566 Då utmätning av lös egendom med gäldenärens

samtycke verkställs utan vittne, skall samtycket an- tecknas i protokollet och utmätningsanmälan. Gäl- denären skall med sin namnteckning bekräfta anteck- ningen i protokollet eller anmälan.

33 §. (13.6.1986/470) Utmätningsmannen får göra en utsökningsutredning i syfte att inhämta de upplysningar som behövs för verkställigheten. Vid denna utredning skall gäldenären lämna uppgifter om sina tillgångar, skulder och inkomster samt uppge sih adress och arbetsplats. Han skall också meddela var en sådan sak eller handling finns som enligt en dom skall utges till någon annan eller som enligt lag skall över- lämnas till utsökningsmyndigheL

Vid utsökningsutredningen skall gäldenären lämna de upplysningar om egendom som han har överlåtit samt om rättshandlingar som han har företagit, vilka behövs för att reda ut om egendom kan återvinnas till utsökningen.

Vid utsökningsutredningen skall gäldenären på uppmaning av utmätningsmannen göra en förteck- ning över sina tillgångar, skulder och inkomster eller kontrollera den förteckning som utmätningsmannen har gjort med hjälp av de uppgifter som han lämnat, och med sin underskrift bekräfta att den är riktig.

34 §. (13.6.1986/470) Gäldenären skall på kallel- se av utmätningsmannen infinna sig till utsökningsut-

. redning i utmätningsmannens tjänsterum på den ort där gäldenären bor, har sin hemort eller vistas. Om han inte hörsammar kallelsen och det finns sannolika skäl att misstänka att han tänker dra sig undan utsök- ningen, skall polisen på skriftlig begäran av utmät- ningsmannen hämta honom. . 34a §. (13.6.1986/470) Är gäldenären bokförings- skyldig, skall han på uppmaning av utmätningsman- nen överlämna bokföringsböcker och bokföringsma- terial för granskning, så att de uppgifter som behövs för verkställigheten kan erhållas.

34b §. (13.6.1986/470) Är gäldenären ett sam- fund eller en stiftelse, skall medlem i dess styrelse eller motsvarande organ, den som personligen svarar för samfundets förbindelser och den som är anställd hos samfundet eller stiftelsen fullgöra de skyldigheter som i 33,34 och 34 a§§ åläggs gäldenären. Den som är an- ställd hos ett samfund eller en stiftelse har dock de skyldigheter som nämns i 33 § 3 mom. endast om han har rätt att teckna samfundets eller stiftelsens namn. Den som tecknar ett samfunds eller en stiftelses namn skall också ensam uppgöra och underteckna förteck- ningen enligt det nämnda momentet; även om han en- dast har namnteckningsrätt tillsammans med någon annan. · ..

Om gäldenären är .omyndig eller en god man har ut:- setts för honom, är förmyndaren eller gode mannen skyldig att i fråga om den egendom som han förvaltar och som tillhör gäldenären fullgöra vad som i 33, 34 och 34 a§§ stadgas om gäldenärens skyldigheter. . Är gäldenären ett dödsbo, ankommer de skyldighe- ter som anges i.33, 34 och 34 a §§ på den som omhän- derhar dödsboet. .·' · · ·

34c §. (13.6.1986/470) Före· utsökningsutred- ningen skall gäldenären eller den som enligt 34 b § fö- reträder honom underrättas om de påföljder som han kan råka ut för, om han låter bli att lämna någon upp- gift eller om han lämnar osanna uppgifter. · .

- - - -· ·:·=-""'''"'"''""'·.·--""-""•·•""'--==-"

Utsökningslag kap. 3

D~t protokoll som har satts upp vid utsökningsut- red~·ungen skall ges till den hörde för granskning, och dän skall göras de rättelser och tillägg som han begär.

34d §. (13.6.1986/470) Om gäldenären eller den som enligt 34 b § företräder honom inte efter uppma- ning fullgör sina skyldigheter enligt 33 eller 34 a§, får utmätningsmannen förordna att han vid vite skall full- göra dem inom en bestämd tid. Om han trots detta un- derlåter att fullgöra sina skyldigheter inom utsatt tid får överexekutor på ansökan av utmätningsmanne~ döma honom till vite. .

· Över utmätningsmannens be?,lut om vitesföreläg- gande får besvär inte anföras. Overexekutors beslut om utdömande av vite verkställs utan hinder av vad som stadgas i 18 § trots att besvär har anförts, om inte fullföljdsdomstolen bestämmer annat.

35 §. (26.4.199lfi64) Har en borgenär begärt ut- sökning Och framgår det att en rättshandling som gäl- ler gäldenärens egendom kunnat återvinnas till kon- kursboet, om konkurs hade sökts istället för utsök- ning, skall rättshandlingen gå åter på talan av den bor-

. genär vars rätt blivit kränkt och som begärt utsök- ningen. Detsamma gäller även förfaranden, arrange- mang och andra åtgärder som till sina verkningar är jämförbara med en rättshandling.

Egendom som har överlåtits genom en rättshand- ling som på talan av borgenären förklarats. gå åter, av- kastningen av och räntan på den samt ersättning för enminskning av egendomens värde eller for den nytta som erhållits av den skall överlämnas till utmätnings- mannen såvitt detta är nödvändigt för att käranden skall få betalt för sin fordran. De tillgångar som skall överlämnas till utmätningsmannen mäts ut för att täcka fordringen. . . ·

Till svaranden skall återbäras vederlaget till gäl- denären för den egendom som har överlåtits genom den rättshandling som har gått åter.. ·

Om skyldigheten att utge ersättning för värdet av den egendom som skall återbäras enligt 2 eller 3 mom., om avkastningen av eller räntan på den, om er- sättning för en minskning av egendomen? värde eller för nyttan av den eller för kostnad som har lagts ned på den samt om jämkning av de skyldigheter som. uppkommer för svaranden när en rättshandling går åter gäller i tillämpliga delar lagen om återvinning till konkursbo (758/91). '--- · •. •

Det belopp som svaranden kan ha rätt till enligt 3 ~ller 4 mom. tas ut överst ur de utmätta tillgångarna, orri det inte har betalts av käranden eller gäldenären.

slutstadgandet i L 26.4.199ln64 lyder: ... Denna lag träder i kraft den l januari 1992. .. .. stadgandena i 3 kap. 35 §och 36 § l mom. tillämpas inte, om ut-

mätningen har sökts innan lagen trätt i kraft. Vad som stadgas i 4 kap. 11 a § skall inte tillämpas, om utmätningen har verl<ställts fö~e ikraft- trädandet. '

Se L om återvinning till konkursbo, Pr 39 a: 36 §. (18.5.1973/389) En utmätningsbprgenärs

talan om att överlåtelse av egendom eller annan rätts- handling skall gå åter med stöd av .;35 § skall väckas inom sex månader från den dag då borgenären av ut- mätningsmannen fick veta att hans fordran inte blivit till fullo betald vid utmätningsförsök eller,_ då det är fråga om en avvittring: angående vilken avvittrings- handlingen inte har givits in till domstolen, från den dag då den ges in. (26.4.199lfi64) ·: :. . . . Domstol, vid vilken i l mom. avsedd talan är an-

hängig, må förbjuda verkställighet som riktas mot den

l

e. v e

l -- 1-

h o n

}

å r c f l

'c c t 1

;sut- och ~gär.

den lfia- :, får full- un- tid·,

men

Jäg~ :slut vad. inte

t ut- gäl- :on- >ök- bor- >ök- rlge- tr är

ind- av-

. för ytta 1gs- den kall att

gäl- tom

c av "[ 3 t er- :ller ned ;om går

; till

?;t 3 rna, en.

n ut- kap- .raft-

1ärs tttS-

:kaS ut-

livit t är 1gs- deJ1

Utsökningslag kap. 4

egendom som utgör föremål för den rättshandling vars återgång yr~as, eller förordna om verkställighet- ens avbrytande. Ar häradsrätt icke samlad, må härads- hövdingen interimistiskt giva sådant förbud eller för- ordnande att gälla till dess häradsrätten sammankom- mer och besluter i saken.

Se slutstadgandet i L 26.4.199ln64 vid 3:35. 37 §. (18.5.1973/389) Talan om ersättande av

kostnad eller skada som föranletts av upphävd eller återkallad verkställighet, handlägges av allmänunder- rätt på den ort där verkställigheten ägt rum. Har på en och samma dom grundad verkställighet ägt. rum på flere orter, som lyda under olika underrätter, skall ta- hin väckas vid någon av dessa domstolar. Talan skall vid äventyr av talans förlust väckas inom ett år från det domen i det mål verkställigheten gäller vann laga kraft och verkställigheten slutfördes eller återkallades. Om talans anhängiggörande skall käranden utan dröjsmål bevisligen underrätta utmätningsmannen. , ..

38 §. (20.12.1991/1634) Om av en fordran som skall indrivas i utsökningsväg efter delbetalning åter- står ett belopp som är mindre än det som anges i för- ordning, får utmätningsmannen avstå från indrivning- en och anteckna ärendet som slutbehandlat.

Se UF § 37, Pr 50.

4 kap. Om utmätning · Se SkatteUL och SkatteUF, Pr 54 och 55. Jfr UF §§ 13 och 13 a, h~ .

.l §. Skall verkställighet följa å dom eller utslag, hvarigenom betalningsskyldighet blifvit någon ~lagd; varde det, som dömdt är, hos honom utmätt. Ar det penningar, och finnas ej sådana, skall annan egendom till erforderlig mängd i mät tagas och, såsom i.S kap. sägs, i penningar förvandlas. Finnes ej vara,. som blif- vit utdömd, och är i domen eller utslaget ej heller ut- satt, att den i ty fall skall med penningar gäldas; ege vi- dare verkställighet icke rum. . · . · · . ·

Se SV kap. 6, St 18 samt BötesVL och BötesVF, St 21 och St 22; KS § lO, Pr 39; VattenL 5:65 och 68, Ek 9. · ·

Efterlevande makes egendom, vari andra maken hade i:ifftorätt, kunde efter andra makens död utmätas för den efterlevande ma- kens gäld (före avvittringen). HD 1975 II 77. • . ._..

Handelsbolags egendom får ej utmätas för delägares i bolaget gäld. HD 1935 II 13. . ·

Dom, där betalningsskyldighet fastställts för öppet bolag, kan icke verkställas gentemot bolagsman personligen enbart på den grund, att han är delägare i det öppna bolaget. HD 1926 l 23, Lm 1927 s. 157. På samma ståndpunkt beträffande öppet bolag påförd skatt HD 1952 II 95, Lm 1953 s. 279 och D 1953 s. 28 samt HD 1953 Il 6, D 1953 s. 75. .

Till gäldande av den ena makens skuld får den andra makens andel i makarnas gemensamma egendom icke utmättas, då fråga är om äktenskap, som unde.rlyder äktenskapslagen.. HD ,1956" Il 58, D 1958 s. l. Jfr HD 1949 ll452.

Barnets arvsandel i faderns kvarlåtenskap får utmätas,· oaktat modern i stöd av testa)llente äger rätt att ~Jnder sil;J..livstid.besitta kvarlåtenskapen. HD 1939 II 309, D 1939.s. 65. . . · . . .

lnnehavareskuldsedel, som intecknat,s i gäldenärens fastighet, men icke utgivits, är ej sådan egendom, som får utmätas. HD 1932 118. ..·. . .. ·' <.... ' 11 • • • •

Den omständigheten att dödsbos konkurs på grund ·av: ringa tillgångar avskrivits, utgör icke hinder för. utmätning av bo~:;ts egendom till gäldande av boets skulder. HD 1936 II 64. · ·

Del av oskiftat dödsbo tillhörig fastighet fåricke utmätas fö~ bo- delägares gäld. HD 1942 Il l 52, Lm 1943 s. 194. '· ·... ' ··

l aktiebolags bolagsordning intagen bestämmelse, ·att bolagets aktie endast med styrelsens samtycke fick överlåtas till person, som av styrelsen godkänts; och att en viss sammansluming hade rätt att inlösa sålunda överlåtna aktier, utgjorde kke hinder för ut- mätning av aktierna. HD 1941 II 49.. : . . .,

Underhållsbidrag, som i äktenskapsskillnadsmål tilldömts hus- trun och barnen att erläggas fram till avvittringens verkställande, får utmätas hos mannen till dess hustrun omhänderfåttden henne

1567 Pr 47 enligt avvittringen tillkommande egendomen. Utrnämingsman bör därom införskaffa utredning. HD 1941 Il 75.. .

· 2 §. Lös egendom skall gå i mät förr än-fast egen- dom må utmätas, der ej borgenär och gäldenär annor- lunda sämjas; är fordran; hvarför utmätning skall ske, intecknad i gäldenärens fasta egendom, varde denna förs~ utmätt, såframt ej borgenären hellre vill taga be- talnmg ur lös egendom. Skall utmätning på en gång ske för intecknad fordran och annan borgenärs for- dran, som icke är intecknad, ege inteckningsharvaren ej till förfång för den andre taga betalning ut lös egen- dom för hvad af den fasta egendomen kan utgå.

Se hänv. vid DL 4:21. · · 3 §. Rätt tilllifränta eller till aiman för gäldenärs

lifstid eller eljest-för obestämd tid utgående förrnån el- ler inkomst, rätt tilllifförsäkringsbelopp, så ock egen- dom, som uppenbarligen endast med svårighet eller till.underpris kan i penningar förvandlas,' må ej tagas i mät, så länge annan ostridig tillgång finnes. ·.. :. ., , · .Se L om försäkringsavtal kap. 7, Ha 29. . . ,,. . . 4 §.. Af lösören skall hvad gäldenären .för siri nä-

ring behöfver eller minst kan umbära sist utrriätas. Uppgifver gäldenär viss egendom till utmätning, bör den företrädesvis i _mät tagas, der sådant lämpligen samt utan förfång för borgenär k.an ske och annan ord- ning ej är föreskrifven. · . ,,' ..· .,, . .. · ·.. ,

5 §. (8.4.1932198) Fråriutmätn4·{gskolaundania- gas: l) för gäldenären och hans familj: nödiga gång- och sängkläder samt sängar ävensom.;oumbärliga rp.öbler och husgerådssaker; 2) gäldenärens qch hans familjs andaktsböcker .och .andra för andaktsövning a':sedda föremål samt läroböcker, fack- och bildning- shtteratur; 3) gäldenärens och hans hustrus vigsel- och trolovningsringar; 4) nödiga arqetsredskap samt, vid utmätning hos präster, tjänstemän, militärer, läka- re och barnmorskor, vad de för tjänstens eller yrkets utövande behöva; ävensom 5) av de förråd, som i hu- set finnas, vad till underhåll för e:ri. månad tarvas, ifall· sådant finnes för gäldenärens utkomst oun9-gängligt.

Stiger värdet av den i-4 punkten.nämnda egendo- men icke till [femtontusen mark] eller, om gäldenären har familj att försörja; till [trettiotusen mark], skall s.killnaden ur annat av gäldenären anvisät.lösöre fyl- las. Gäldenär må i stället för den i 4 punkten omför.:. mälda egendomen eHer yid avsaknad av sådan egen- dom undantaga även annatlösöre till nämnda belopp. Lösegendom, so_m utgör pant eller av annan innehaves med rättigh~t att densamma till säkerhet för fordra11 .kvarhålla, må .ej undantagas från utrriätn1ng för .den gäld, varför dep. äi- säkerhet. (29 .6.1961/366) . · .. ·

Se MyntL § 18, L 1(5_; BötesVL § 9, St 21; KS §§ 45 oc;h SS, l'r 39. · Hos gäldenär, sotn ägde en skoreparationsaffär: hade utmätts ' ·-en appreturmaskin jämte motor och en stickmaskin för skosulor. . Gällienåren påyrkade u tirtätningens upphävande, enär han behöv- . de maskinerna och motorn för. utövandet av sin näring. Besvären ·förkastades, enär sagda maskiner och motor icke var "för honcim nödiga för utövandet av skomakaryrket. HD 1945 Il 78'.- : : .. : ·

skrivmaskin ansågs vara för veterinär för yrkets'utöviande -nö- digt arbetsredskap. Däremot betraktades icke barometer som dy-

': likt redskap. HD1950 II 157, D 195Q;s.-64.· . ' lso-Tietosanakirja och Kansallinen Elärnäkerrasto benämndå

uppslagsverl5- ansågs utföra sådan bildningslitterat"Qr, som jämlikt UL 4:5 mom. l får undantagas från.utmätning. HD 19.51 II 16, D

. · 1951 s. 59 ocli Lm 1951 s. 375. ·· · . ;··" .. ·' ' :·, Bil, som·av.ägaren använde's'i yrkesmå.Ssig trafi.K;liar:jck:t{an-

. setts så"som ·i UL 4:5 åsyftat ·nödigt arbetsredskap, .vilket ·ägaren . :..vpre berättigad att undantaga:f~ån utmä~nir!g. Hl? 1!:)51 ll:~,.D. -·; 1952s.4L :.. . . ... .. . . , ... . . .. , .· · '.Motorcyk~:;l v~r icke för kÖn}munalsotare ett Såda"ri(förxrkets ···utövande nödigt arbetsredskap, somjämlikt UL4:5 icke fickutmä- ·.tas.HD1956II80. · -:~ .·.. .. '":.~r

----------~--------··---~--- -·-~~-----~-~- ---- ----~

·pr 47 1568 Med stöd av UL 4:5, mom. l p. 4 kunde en personbil undanta-

gas från utmättning. Enär en rörelsehämmad sågtekniker med 80 procents invaliditetsgrad icke kunde sköta sitt arbete på vederb?r- ligt sätt utan att använda personbil för resorna mellan de på olika orter befintliga arbetsställena och då arbetsgivaren icke ställt bil till hans förfogande, ansågs personbilen utgöra hans nödiga arbets- redskap. HD 1978 I 4. . .

Jordbrukares slåttermaskin ansågs ej såsom sådant nödigt ar- betsredskap, som fick undantagas från utmätning. HD 1953 II 100, D 1954 s. 36.

Telefonandelsbevis jämte därtill hörande telefon utgör icke för handelsagent sådan egendom, som jämlikt UL 4:5 ej får utmätas. HD 1954 II 103, Lm 1954 s. 877 och.D 1955 s. 30.

En sedvanlig kombination av kylskåp och frys utgjorde, då kallt förvaringsutrymme förmatvaror saknades i lägenheten, sådan i UL 4:5, mom. l avsedd husgerådssak som skulle undantagas från ut- mätning. HD 1982 II 58. · 6 §. (18.5.1973/394) Av en gäldenärs lön eller, om

han redan har lyft lönen, av pengar som han innehar eller som för att sändas till honom eller för hans räk- ning har inbetalts på posten eller insatts i penningin- rättning, skall från utmätning undantas två tredjedelar av vad som av lönen hänför sig till tiden mellan utmät- ningen och följande löneutbetalningsdag. Hos gäl- denären får likväl inte utmätas mera än tre· fjärdedelar av den del av lönen som överstiger det i 3 mom. an- givna penningbeloppet. Verkställs utmätning av löii vars utbetalningstider inte är bestämda på förhand, skall från utmätning undantas två tr_edjedelar av varje lönepost. (11.11.1988/939) · ..

Verkställs utmätning av lön för indrivning av ett mot en löneutbetalningsperiod svarande underhålls- bidr!'lg som betalas till gäldenärens make eller barn el- ler i skadestånd till barn, eller utmäts samtidigt av lön ett sådant underhållsbidrag och en annan fordran, får den från utmätning undantagna delen av lönen också bestämmas till mindre än den del som avses i l mom. Verkställs u troätning för indrivning· av underhållsbi- drag, som avses i detta moment, av lön vars utbetal- ningstider inte är bestämda på förhand, skall minst en tredjedel av varje lonepost undantas från utmätning. (11.11.1988/939). . . : .

Då utmätning verkställes av lön soni'utbetalas med vissa bestämda mellantider, skalllikväl alltid från ut- mätning undantagas så mycket soni gäldenären, i en:. lighet med vad i förordning bestämmes, fram till nästa löneutbetalningsdag anses behöva till underhåll av sig själv och· sin 'make samt egna och makens barn och adoptivbarn, otn dessa försörjas av honom:· ·' .·' .

Utmätning av lon får likväl icke verkställas för in- drivning av ovan i' 2 mom. avsett 'barn tillkommande un~erhållsbidrag.? b~'trä~faride Vi~ket mer än tre' år för- flum sedan det forfoll t1ll betalmng. (5.9.1975/709) . -: Om gäldenären får lön ·av olika l~neutbetal~r~, skall sammanlagt det belopp som avses i denna paragrafun- dantas från utmätning. Av en enskild lön får härvid också mätas 'ut en större del än vad som avses i 'denna paragraf. (;1.1.11.1988/939) - ·. '. ,.: . Ang.. betalningsförbud, som vid löneutmätning skall tillställas ut- betalare av lön, se UL 4:18:.~amt 4:18 b, 18 c och 18 d. · .

Se UL 4:9 a och F om-·skyddat belopp vid utmätning av lön, Pr 5:1. . .. . . .. l ••. . . · 6a §. (l8.5.1973/394)Är gäldenärs betalningsför- måga: till följd av sjukdoni,;.arbetslöshe~ 'eller annan sär~ild orsak väsentligt nedsatt, får den del av lönen somskall undantagas från utmätning, tills vidare eller beträffande lönebelopp under·viss'tid, bestämmas till större bel.opp ärrvad enligtstadgandena i 6 § skall un- dåntagås'vid utmätning. Angående grunden för sådant förordnande skall anteckning göras i utmätningspro-

Utsökningslag kap. 4

tokollet eller i det protokoll som upprättas vid för Ut- färdande av sådant förordnande anställd särskild för. rättning. Gäller förordnandet tills vidare, skall föränd. ring i eller upphörande av till grund därför liggande särskild omständighet fastslås vid särskild förrättning· och storleken av den del av lönen som skall undanta- gas vid utmätningsamtidigt bestämmas ånyo.

6b §. (18.5.1973/394) I denna lag avses med lön varje slag av lön, arvode, tantiem och annan förrnån i tjänst eller befattning eller för arbete, uppdrag eller tjänst, som rn,ot ersättning utföres för arbets- eller uppdragsgivarens räkning. Vid uträkning av lönens belopp beaktas även värdet av därtill hörande natura- förmåner enligt gängse pris på orten. Såsom lön be- traktas icke skälig ersättning för arbetstagares använd- ning av egna arbetsredskap eller för kostnader för resa till och från arbete eller tjänst eller med.demjämförli- ga andra kostnader, som tillskyndas arbetstagaren av arbetet, även om den utbetalas i samband med lönen.

Den del av lön som skall undantagas från utmätning beräknas på det belopp som återstår, då lagstadgad innehållning för förskottsuppbörd av skatt blivit verk- ställd.

Tjänsteman är icke berättigad att förfoga över sin lön genom att transportera densamma på annan innan lönen förfallit till betal- ning, varför lönen oaktat dylik transport får utmätas för löntaga- rens gäld. HD 1935 I 26.

Entreprenör tillkommande entreprenadsumma har utmätts för hans gäld sålunda, att 1/3 av entreprenadsummanjämlikt utbeta- laren meddelat betalningsförbud skulle innehållas i' den mån en-

. treprenadsumman förföll till betalning. Då entreprenören vid verkställand~t av utmätning icke i grund av entreprenadkontraktet haft utmätningsbar fordran, har utmätningen upphävts. HD 1938 I 6. 6c §. (13.6.1986/470) De stadganden i detta kapi-

tel som gäller lön, med undantag av 6 § 3 mom., till- lämpas på -utmätning av ersättning till fysisk person för överlåtelse av rätt som hänför sig till patent, upp- hovsrätt eller annan med dem likställbar rättighet.

7 §. (11.11.1988/939) Vad detta kapitel stadgar om lön skall också tillämpas på pension, livränta, sjukdagpenning, mc;>derskaps-, faderskaps- och för- äldrapenning, ersättning för minskning i inkomst eller uppehälle samt andra utkomstförmåner, om inte ut- mätning av dem har förbjudits i lag. . . .

Får gäldenären utöver lön eller utmätningsbar pen- sion eller utkomstförmån sådan pension eller ut- komstförmån som inte får mätas ut, skall för gäldenär- ens behov av det sammanlagda beloppet av hans lön och samtliga pensioner samt utkomstförmånei'_ alltid lämnas kvar den del som framgår av 6 § l- 3 mom. Av lön samt av utmätningsbar pension och utkomstför- mån får härvid också mätas ut en större del än vad som annars gäller.

Understöd eller kostnadsersättning som med stöd av pensions-:-. _eller ~ociallagstiftningen betalas för ett visst-ändarnål får inte mätas ut. Från utmätning skall även undantas ersättning för sveda och värk, lyte eller annat bestående men eller för sjukvårdskostnader, be- gravningskostnader eller andra kostnader som beror på personskada.

Se UL 4:7 a och 7 b; SV 3:14, St 18. ·· I mät må icke tagas:

- Firma, FirmaL § 17, Ha l b. -Pension i stöd av FolkpensL, se lagens 79 §, S 10. - Moderskapsunderstöd, L om moderskapsunderstöd § 15, S 58. -Barnbidrag, L om barnbidrag § 12, S 61.

· ·, -Personlig ersättning, som beviljats i stöd av L om skada ådragen i militärtjänst, se lagens 33 §, Ar 57 a. ·· -Av statens medel beviljat bidrag för kostnaderna för vissa jord-

V t

och nal

arb

el!e

i st tag Le arr sar

lit<

rir

n< la ä\ h; t i S\

la

a 2 d ä

r r c t

1.

c r s f J

. ~- - ~ - - ... - ~- ~ -1· - - -

_________ , _____ ··---------·-· l

ap. ·4

ör ut- d för- >ränd- ~ande .tning lanta-

d lön nån i eller eller

mens tura- 1 be- ·änd- · resa förli- ~n av nen. ning :lgad •erk-

>matt betal- ttaga-

ts för beta- n en- t vid aktet L938

api- till- -son pp-

~gar "lta, för- Uer ut-

en- ut- tär- lön tid Av ör- .JIU

öd ett .all ler Je- ~or

)8.

. ~en

rd-

- -1-

Utsökningslag kap. 4

och vattenbyggnadsarbeten, se L om statens deltagande i kostnader- na för vissa jord- och vattenbyggnadsarbeten § 34, O 23 (II). ·

- Premier för vissa grundförbättringsarbeten inom lantbruket, se L därom 20.6.1960/310, § 3. ·

- Grundstöd, specialstöd och ersättning för uppehälle enl. L om arbetspolitisk vuxenutbildning, se § 28, Q 6. · .

-Av statens eller kommuns medel beviljat bidrag till väghållning eller kostnaderna därför. L om enskilda vägar § 98, Ek 15.

- Underhållsstöd, UnderhTryggL § 44, Ci 21. .:· - Begravningsbidrag och annan kostnadsersättning som utbetalas

i stöd av L om pension för arbetstagare och L om pension för arbets- tagare i kortvariga arbetsförhållanden samt L om sjömanspen~ione_r, L om pension för arbetstagare§ 19 a, Ar 29 a och L om pens10n for arbetstagare i kortvariga .arbetsförhållanden § l mom. 1,- Ar 29 c samt L om sjömanspensioner § 63, Ar 29 g. · . :··· ··. · ., ·

-Bostadsbidrag,· L om bostadsbidrag§ 24,] 42. :: .. - Grunddagpenning enligt L om utkomstskydd för arbetslösa; se

sagda lag § 45, At' 5 a.· · ·-' · · . . · · · :..; ,'- -Förmån enligt lagen·om rehabiliteringspenning, se L' om rehabi-

literingspenning §·30; S 37·. · ' ··- · ··' :· . ' . ' Se även L om företagssanering § 21, Pr 40 och L om skuld~ane-

ring för privatpe'rsoner § 17, Pr 4L' · ·· ·• · · :''. 7a §.. (11.11.1988/939) Dåen fordran, som beräk-

nas fö'r viss tid eller som :;kall betalas periodiskt, enligt lag inte får mätas ut, skall från utmätning undantas även de belopp därav som gäldenären har lyft och som han j.nnehar eller som för hans räkning ha!.i~betalts till en penninginrättning, till den del beloppen mot- svarar återstoden av ovan angiven tid eller tiden ·m,el- lan utmätningsdagen och följande dag för ~tbetalning av den periodiska prestationen. . ·: . ,_

7b § har upphävts genom L 11.11.1988/939. •:. 8 §. (18.5:1973/394) stadgandena om undan~g­

ande av e'gendom i 5.·§ l mom. 2 och 5 punkterna san:-t 2 mom;. tillämpas ej vid utsökning av underhållsbl- drag som avses i 6 § 2 mom.såframt icke gäldenären är familjeförsörjare. · · · ·· .. · .

8a §. (13.6.1986/470)- Av inkomst som enskild näringsidkare har på grundval av entreprenad-, leve- rans- eller transportavtal eller något annat motsvaran- de avtal (näringsinkomst) skall fem sjättedelar unda:n- tas från utmätning. . ·. . .! ·

· Den del av näringsinkomst som skall undantas från utmätning får även bestämmas till,merän fem sjätte- delar, om en utmätning av den normala delen äventy- rar gäldenärens möjligheter att fullgöra sina egna pre- sta~ionsplikter eller om__hans betaln~ngsförmåga till följd av underhållsskyldighet eller sjukdom eller av någon annan.särskild orsak är väsentligt nedsatt.

Den del av näringsinkomst som skall undantas från utmätning får med gäldenärens samtycke eller, då det kan anses skäligt med beaktande av gäldenärens för- mögenhetsställning och andra betalningsskyldigheter, bestämmas till mindre än fem sjättedelar. ·

I fråga om utmätning av näringsinkomst gäller i till- lämpliga delar vad som i 6 § 3 mom. samt i 7 a, 9 a och 18b-18e §§stadgas om utmätning av lön.

Arealtillägg och stöd på basis av åkerareal var i 4 kap. 8a § ut- sökningslagen avsedd näringsinkomst varav fem sjättedelar skulle undantas från utmätning. HD 1993:155. . 9 §. Ej må i gäldenärs bo något utmätas, som fin-

nes höra annan till, och ej heller utmätning ske till för- fång af den rätt, annan till gäldenärens ~ods eger.

Egendom, [som under fideikommissviikor innehaf- ves,j så ock annan egendom eller rättighet, som icke kan öfverlåtas, må ej i mät tagas.

stadganden om egendom som ej får utmätas fi~nas även annorstädes ilag. (18.5.1973/394) _ · Se L om avbetalningsköp § 18, Ci 50; KS § lO, Pr 39; AB 9:2, Ci 29; UpphovsrättsL § 42, Ci 90; VarumärkesL§ 35, Ha 15; L om s~f­ te inom planläggningsområde §§ 83 och 129, Ek 6; L om reglenng av vissa lägenheter och lägenhetsdelar av krononatur § 6, L 44 a

1569 Pr- 47 (II). . . . . .

E~eda~ det utretts att ett lit~ätt penniftgbelopp bestod av pen- . ningar, som gäldenären åtkommit genom bedrägeri, har utmät- . ·ningen på ansökan av den bedragne upphävts. HD 1938 II 412.

Förrättning, vid vilken utniätts en fastighet, varå gäldenären ·beviljats lagfart, upphävdes på den grund att det skriftliga avtal, .medelst yilket fastigheten hade utbytts mot en annan fastighet, icke hade bestyrkts av offentligt köpvittne och för _avtalet ej heller utverkats rättens tillstånd, ehuru järnväl omyndigas andelar i den utmätta fastigheten överlåtits. HD 1938 II 546... · .. ' · '' ·

· ' A hade köpt fyra lägenheter för ett under bildning varande bo- lags räkning. Lägenheterna kunde utmätasför A:s gäld in.nan bo- laget blivit infört i handelsregistret ochbolagsstämman hade god- känt köpet. HD 1980 IllOl. . . . . · .. . .

I sambandmed fastighetsförsäljning hade säljaren för sin livstid . förbehållit sig besittnings- och nyttjanderätten till fastigheten, vil- ken rättighet fick överlåtas endastmed köparens samty.cke. Sagda rä~tighet ansågs kunna utmätas. fö~ köpare~ ford:ran. HJ.? ~9~3 Il 45. ~ • . . . .

· Avtålsvillkor; varigenom säljaren fÖrbehållit si~ äganderätten till sålt gods' som skulle överlåtas i köparens besittning, kunde med

. bindande verkan. ~ör köparens borgenärer intagas 'i köpeavtalet en- dast till säkerhet för säljarens fordran på köpeskillingen och de kostnader han nedlagt på den_ sålda saken. liD 197711.

· Avtalsvillkor, varigenom säljaren förbehållit sig ägariderätten till en såld bil, som överlåtits i köp~rens besittning, hade mellan säljaren och köparen bindande verkan även som säkerhet för den regressfordran säljaren hade mot köparen, då han såsom borges- man betalt köparens banklån, som denne tagit för att betala köpe- summan. Då kaparen även överlåtit bilens besittning till säljaren, hade köparen-inte längre någon rätt till bilen, och denna kunde inte därefter utmätas för köparens gäld. HD 1984 I 3. ;

Se HD 1937 I 17 vid UL 10:1. . .

9a §. (l8.5.:t973i394) Då utmätning av ~ön verk- ställts för indrivning av sådant i 6 § 2 mom. avsett un- d~rhållsbidrag,· som skall erläggas på b~stämda tider, är utm,ätningen i kraft. utan särskild förrättning till dess borgenären anhåller om återkallande av utmät- ningen eller gäldenären erlagt de redal) förfallna rate- rna samt ett belopp motsvarande underhållsbidraget för, den närmast följande månaden eller på annat sätt gör troligt, att han i framtiden kommer att uppfylla sin

.underhållsskyldighet. .. När underhålEbidrags belopp har höjts med stöd av

lagen om .vissa underhållsbidrags bindande vid lev- nadskostnaderna (660/66) omfattar utmätningen av lönen, utan särskild förrättning, även det höjda belop- pet. (20.12.1985/1016) ·,

9b §. (18.5.1973/394) Om gäldenär, som g~nom dom ålagts eller genom behörigen fastställt skriftligt avtal förbundit sig att erlägga underhållsbidrag till make-eller till barn i eller utom äktenskap eller som ålagts att erlägga underhållsbidrag i skadestånd åt barn, i uppenbar avsikt att undgå indrivning av under- hållsbidraget i utsökningsväg, utför arbete i företag som äges av make eller anförvant eller eljest i· annan tillhörigt företag utan lön eller mot ersättning, som är uppenbart mindre än vad på orten i allmänhet erläg- ges för sådant arbete, och kan underhållsbidraget icke

. indrivas hos honom till fullt belopp, kan överexekutor på anhållan av den till underhållsbidraget berättigade eller av myndighet, som för dennes talan i dylik ange- lägenhet, genom utslag avgöra vilket belopp som skaU anses såsom skälig lön för gäldenären. Utmätning sker av detta belopp med iakttagande av vad i denna lag är stadgat om utmätning av lön. Arbetsgivaren är skyldig att minst en gång i månaden i enlighet med honom delgivet betalningsförbud till utmätningsmannen er- lägga det utmätta beloppet, till dess han för utmät- ningsmannen gör troligt, att förutsättningar för fort- satt indrivning med stöd av överexekutors utslag icke längre föreligga.

---- ---~~----- ---

Pr 47 1570 ·l

Utsökningslag kap. 4 l l)ts·

Innan saken avgöres, skall överexekutor höra den underhållsskyldige och dennes arbetsgivare'samt ut- mätningsmannen. Finner överexekutor sa:k~n. tvistig, skall sökanden anvisas a,q, .utföra talan i saken vid domstol. I sådant utslag av överexekutor som avses i denna paragraffår ändring icke' sökas geno~ :besvär.

9c §.· '(18.5.1973/394) Har överexekutor' i full, s'ci~ ~vses ovan i 9.h §, funnit saken tvistig ellt!r helt eller. till någon· del förkastat borgenärens yrkande, äger denne rätt att framställa sitt yrkande Vid domstol med stöd av stämning, som skall ·q_elgivas den under- hållsskyldige och hans arbetsgivare inqm tre.månader från det borgenären fick del av överexekutors utslag.

Har överexekutor fastställt det belopp som skall an- ses utgöra den underhållsskyldiges lön, äger arbetsgi- varen rätt att efter stämning på bo~genären söka åter- vinning. Stämningen skall delgivas borgenären inom tre månader från det arbetsgivaren-fick del av överex- ekutors utslag. Har domstolmed anledning av åter- vinningstalan helt eller delvis befriat arbetsgivaren från honom i enlighet med 9. b § ålagd skyldighet, skall den samtidigt pröva, huruvida arbetsgivaren bör återfå vad han redan erlagt eller någori del därav. ·

Underrätts utslag skall, även om ändring sökts, län- da till efterrättelse. I hovrätts dom i mål, som avses i denna paragraf, får ändring icke sökas.· ·

lO §. Påstår annan sig vara ägare till lösegendom, som i gäldenärs bo firines, men kan ej genast visa sin rätt, vare hans anspråk ej hinder för egendomens ut- mätande. Bjuder han vid utmätningen sännolika skäl för anspiåket, hänvise utmätningsmannen honorri. att sin talan 'efter stämning utföra, och varde verkställig_. heten tillsvidare inställd; stämrile dock han, som god- set freda vill, borgenären och gäldenären till domstol i orten, där godset finnes, samtstyrkedet hos utmät- ningsmannen inom ·tre månader efter utmätningen;. eller varde det utmätta till gäldande av borgenärens fordran använt. (13.6.1929/239) · · · ·

·.Kommer någon efter utmätningen med anspråk; som nu ar sagt, vare det ej hinder för verkställighetens slutförande, där ej överexekutor annorlunda förord- nar. Varder den, som anspråket väckt, av överexeku-' tor hänvisad att sin talan efter stämning utföra, åligge honom att. inom tre månader efter erhållen del ·av överexekutors utslag stämma och utmätningsmannen därom underrätta, vid äventyr, som förut är .nämnt: (18.10,1929/321) ..

Vill borgenären själv stämma, stånde· det honom fritt. (13.6.1929/239) 'i . . ,. .

Visar borgenär i rättegång, vari tredje man yrkar äganderätt till utmätt lös egendom, att dennes rätt till den utmätta egendomen grundar sig på rättshandling, som med stöd av 3 kap; 35 § återgår, utgör tredje mans rätt icke hinder för verkställighetens slutförande. Har dornstol förordnat, att tredje mans rätt ej utgör hinder för verkställighetens slutförande, eller har tredje mans anspråk förkastats, skall verkställigheten slutföras, oavsett att i domen sökes ändring, och borgenären är berättigad att mot pant eller borgen lyfta influtna medel. (18.5.1973/389) ·

.Vad sålunda är stadgat skall ock äga tillämpning, då vid utmätning i gäldenärs bo dennes make vill såsom sig tillhörig undantaga viss lös egendom. (13.6.1929/239)

L 13.6.19291239 trädde i kraft 1.1.1930. Dock skola därförinnan gällande stadganden om utmätning i rnakars bo allt framgent lända till efterrättelse beträffande makar, å vilkas förmögenhetsförhållan- den före 1.1.1930 gällande lag är tillämplig.

Jfr UL 10:1. . E~är icke_sällan hänt_ att överexekut~r, hos ~l~en klagan över Ut-

mat~mg_anforts av tredJe _pe~son den _dar uP.fglVlt .sig vara ägare till u~mat~_losegen~o~ oc~ bJudit -?nnohka skä för sitt påstående, för- VJSat spiva utmatmngsarendet ull domstol, som då vanligen uppta . detsamma och därom meddelat. utlåtande, har Vasa HovR med ~t cirkulär .4.3.1905 erinrat samtliga hovrätten underlydande unde ~ rätter och överexekutorer att slikt förfarande icke överensstämd med stadgandena i UL_ 4: lO enligt vilket lagrum~ domstolen i dyli~ fall arrkomme att avgora endast uppkommen tVIst om äganderätten till den utmätta egendomen. ·

Tredje person hade väckt talan ang. äganderätt till utmätt löse- .: gendom utan att anvisning därom givits av utmätningsman eller

överexekutor. Då överexekutor i anledning av sagda persons be- svär senare förordnat om utmätningsförrättningens inställande in- till dess tvisten avgjorts medelst laga kraft vunnen dom och vid käromålets utförande annars iakttagits föreskrifterna i UL 4: 10 ansågs förutsättningar föreligga för käromålets upptagande tili pröyni.ng.HD 1955 II 122, Lm ~956 s. 90. . .

Overexekutor hade med stöd av UL 4: lO hänvisat tredje man A, att vid dqmstol styrka sin äganderätt till de~ utmätta godset, e~ bil. I rättegången rörande äganderätten till bilen fastställdes, sam-

-: tidigt som A:s yrkande på att han skulle förklaras vara bilens ägare . · förkastades, att bilen vid tiden för utmätningen'innehafts av A så-

som pant till säkerhet för hans fordringar hos gäldenären. HD 1965 11 86.

I anledning av klagan över utmätning av expropriationsersätt- ning har klaganden hänvisats att vid vederbörande domstol styrka sin rätt till sagda ersättning. HD 1952 II Bl, Lm 1953 s. 611.

: Underlåtenhet att iakttaga av myndighet ·i utsökningsärenden . lagstridigt förelagd för kort termin medför ej förJust av taJer~tt. HD

1927 I 32. . . . ]D u 12.12.1902, T 1903 s. 154, vari förklarades laga anled-

ning saknas att, då hos överexekutor av tredje man väckt anspråk på egendom, som är satt under skingringsförbud, förvisas till dom-

. s~-ol, viss tid utsättes; inom vilken han äger låta instämma vederbö- . rande och bevis däröver till utmätningsmannenavlämna. .

:Till länsman sänd begäran om delgivande av stämning kunde icke anses .som sådan underrättelse till utmätningsman, 'varom

.stadgas i UL 4:10 mom. 2. HD 1976 II 13. . . Då i mål om äganderätt till utmätt egendom framgått, att utmät-

ningsman icke inom den av överexekutor jämlikt UL 4:10 utsinta tiden av tre månader blivit underrättad om borgenären och ·gäl- denären delgiven stämning i målet, skall domstolen ex officio av- visa målet. HD 1919 u 111289, Lm 1920 s. 34. . ...

Den i UL 4:10 stadgade tiden om tre månader skall beräknas ef- ter kalendermånad. HD 1924 u I 19, T 1925 s. 210.

- Sagda tid kan återställas på grund av RB -31! 2. HD '1951 I 13, Lm 1952 s. 82. . . .. · ·

I rättegång orri bättre rätt till u tiDätt egendÖ~ skall gäldenären · och borgenären, 'om de önska invända, att de icke blivit lagligen in-

stämda, framställå sin invändning innan de träda i svaromål. HD 1919 u II 944. · .. . .

I samband .med utsökningsärende kunde anvisning icke med- delas om utredande i skild rättegång av vad av. utmätning under- kastad fordran erlagts. HD 1953 II 75, D 1954 s. 3L · ·

Domstol äger icke vid avgörande av mål om äganderätt till ut- mätt egendom uttala sig om själva utmätningen. liD 1950 II 438, D 1951 s. 57. . . . . . .: ,

I ett mål, som gällde äganderätten till utmätt egendom och vil- ket enligt UL 4:10 dragits inför domstol, skulle utlåtande icke ges om dertutmätta egendomens begagnande till betalning av den for- dran, på vilken utmätning baserade sig. HD 1978 II 77.

HD 1929 II 826, D 1930 s. 50, vari förklarats,' att arvinges arvsrätt i oskiftat bd, oaktat efterlevande maken möjligen hade nyttjanderätt till.boet; utgjorde sådan egendom, som kunde utmä- tas.

HD 1926ll 177, Lm 1927 s. 303, vari förklarats att stadgandet i UL 4:10 om underrättelse till utmätningsman är tillämpligt obe- roende därav att egendoi:IJen ifråga varit underkastad förskämning och därför blivit såld. ·

Makarna hade överenskommit om att en mannen· tillhörig in- dustrihall jämte maskiner och anläggningar skulle övergå i hus- truns ägo mot att denna ensam övertog ansvaret för en mot köpe- skilligen svarande del av de banklån, för vilka vardera maken åtagit sig gäldenärsansvar gentemot banken. Då hustrun icke visat att den del av lånen, för vilken hon åtagit sig ansvaret, skulle ha ut- gjort sådan mannens gäld, för vilken hon i förMilandet mellan ma- karna icke skulle ha varit ansvarig, förklarades den i form av köp ingångna rättshandlingen såsom gåva mellan makar på talan av mannens borgenär ogiltig. HD 1978 II 77.

Då rnakar ingått äktenskap efter 1.1'.1930, kan hustrun allena tillhörig egendom ej utmätas för mannen påförda skatter. ·HD 1938 I 11. ·

Den omständigheten, att borgenär vid laga kraft vunnen utmät-

nir SOI

eg< ter

hö gä ffi(

L död~ dele rätti skift

Se års u ALa'

l elle1 efte; sin'

5< 5< l

. före lösa sorr me1 har

l• r et<' nin fön utn sig ska ino för·

-i---

sin nei

}

av av bet för sk) in t nä: dn

i 1 n2 m ta st fil dt d(

a,'\

rr. rr

p.4

- ..·-·····-- _______._.:..._._ _.:,.____________,_.....___ .... ···--·-------

Utsökningslag kap. 4

ning erhållit betalning för sin fordran sålunda att för densamma så- som gäldenärens egendom utmätts och försålts tredje man tillhörig egendoiJ1, konstituerar icke för tredje man ersättningsanspråk gen- temot borgenären. HD 1935 I 63.

UL 4:10 äger tillämpning även då tre personer gemensamt till- höriga tillgångar utmätts och samägarna, som ej är ansvariga för gälden i fråga, önska undantaga sin del av den i mät tagna egendo- men. HD 1957 II 65, D 1958 s. 33 och Lm 1958 s. 74. · 11 §.' (5.2.1965/46) Är gäldenären delägare i

dödsbo; må hans andel i boet utmätas för fordran. An- del~n i bo·et må likväl ej ~äljas, utan är borgenären b~­ rätugad att erhålla betalnmg ur den egendom, som VId skiftet av boet tillfaller gäldenären.

Se AB 19: ·2 och 23: 12, Ci 29; MakEgendlL 5: 18', Ci 16 (i 1986 ~rs upplaga) och F om boskillnad under äktenskap 9.11.1868, § 17; AL avd. II, Ci 13 och ALP.§§ .l-4, Ci 14; SjöL 4:1 och 22:5, Ha 38.

lla §. (26.4.19911764) Gäldenärens rätt till arv eller testamente får inte mätas ut hos honom, om han efter arvlåterens död menJöre utmätning avsäger sig sin rätt. så som '17. kap..2 a§ ärvdabalken stadgar. .

.se slutstadgandet i L 26.4.1991n64 vid UL 3:35. . Se AB 11:2 a, Ci 29. , 12 §. ·(24.8.1984/636}Panträtt som grundar sig på

företagsinteckning eller·. annan panträtt i gäldenärs lösa egendom· eller rätt att ~varhålla sådan·egendom . som säkerhet för sin fordrån hindrar inte att egendo- men utmäts och säljs för annan skuld som gäldenären har.· '· · ...

Innehavaren av eri i l mom. nämnd panträtt eller retentionsrätt får betalning ur egendomens försälj- ningsprj.s, om han hos utmätningsmannen yrkat därpå före utropet. ,Företagsinte,ckningshavare, hos vilken utmätningsman .i !!nlighet med 5 kap. 7 a..§ förfrågat sig om huru:vida, hi:m kommer att utnyttja denna rätt, skall likväl för att bevara· rätten besvara (örfrågan inom utsatt tid. Företagsinteckningshavare kan på förhand med bindande verkan avstå från att utnyttja sin rätt, om han skriftligen meddelar utmätningsman- · nen detta. · . ..., · . ,

Har borgenär egendomen i sin besittning med stöd av panträtt, skall försäljningen ske .med bibehållande av panthavarens rätt, om han inte nöjer sig med att för betalningen hålla sig till köpeskillingen och fulllösen för panten inte heller ges. Panthavaren är härvid inte skyldig att lämna panten ifrån sig. Panthavaren får inte vägra mottaga lösen som erbjuds honom i ovan nämnda fall eller efter försäljning, även om hans for- dran inte ännu förfallit till betalning. ·

Se L om företagsinteckning, Ci 83. . Den omständigheten att gäldenären till de personer, som över-

klagat utmätningen, överlåtit råtten att behålla på deras namn i bank insatta medel såsom säkerhet för fordran, som de hade hos gäldenären, utgjorde ej enl. UL 4:12 hinder för utmätning av sagda medel för betalning av tredje mans fordran. HD 1938 II 552.-Jfr vad beträffar i fastighet intecknad innehavarskuldsedel, som utfär- dats och pantsatts av gäldenären. HD 1953 II 5, D 1953 s. 61 vid UL 7: l. l3 §. Påstår någon, hvilken ej har sådan rätt, som

i 12 §sagts, sig ega fönnånsrätt till betalning ur gälde- närs egendom, vare det ej hinder för egendomens ut- mätande för annan gäld. Ej heller må egendorns utmä- tande hindras deraf, att den blifvit belagd med qvar- stad eller skingringsförbud; dock bör, der annat gods finnes att tillgå, sådant företrädesvis utmätas, så vidt det lämpligen och utan förfång för utmätningssökan- den kan ske. .

14 §. (18.5.1973/389) Utmätt lös egendom skall av utmätningsmannen förtecknas samt, om egendo- rnen icke består av penningar eller av gods som i do- rnen tilldömts den som sökt verkställighet, av honom

.1571 Pr 47 värderas. Utmätningsman får vid behov kalla sakkun- niga att bistå vid värderingen. · Utmätes i fartygsregistret infört fartyg, i sådant far- tyg inlastat gods eller registrerat luftfartyg, skall ut- mätningsmannen avfordra fartygets befälhavare eller luftfartygets ägare de handlingar som klarlägga ägan- derätten till den egendom som skall utmätas, samt uppgift om de fordringar som enligt lag skola uttagas därur med stöd av panträtt. Utestår frakt obetald eller innehaves fraktbelopp av fartygets befälhavare.eller av ombud för redaren (agent) eller är redaren eller las- tens ägare berättigad till ersättning, vari borgenär har sjöpanträtt, skall frakten eller ersättningen, om bor., genåren det yrkar, uppbäras av utmätningsmannen el- ler av syssloman som av honom därtill förordnas. Det- samma gäller, om ägare av utmätt luftfartyg, buss, last- bil eller släpvagn med stöd av försäkring eller eljest är berättigad att för skada som tillskyndats fartyget,. bus- sen, lastbilen eller släpvagnen utfå ersättning, vari in- teckning i fartyget, bussen, lastbilen eller släpvagnen medför panträtt. Utmätningsmannen skall of<?rdröjli- gen meddela den som är skyldig att betala eller·redo- visa för frakt eller ersättning förbud att erlägga betal- ning till annan än utmätningsmannen eller syss~o­ mannen. . . . ..

Se SjöL 3:3 och 3:13, Ha 38; L om inteckning.i luftfartyg§ 4, Ha 50; L om inteckning i bil § 5, Ek 112. · , · ·

15 § .. Finnes, då utmätning skall' ske, att af den tillgång, som får tagas i mät, något öfverskott utöfver verkställighetskostnaden icke är att påräkna, varde ut-

. mätning ej företagen. . . 16 §. Är det, som utmätes, penningar eller ut-

dömd vara eller sådan fordran, som g~ndas å hand- .ling, stäld till innehafvaren eller till viss man med lof för honom att låta den komma i annans hand, eller ut- mätes annan rättighet, som är vid viss handling bun- den; då skall utmätningsmannen taga penningarna, varan eller handlingen om händer. ·

Utmätning av innehavarskuldsedlar upphävd, då utmätnings- man antecknat i utmätningsprotokollet att skuldsedlama utmätts men därvid icke omhändertagits. HD 1960 II 116, Lm 1960 s. 1012. ' ..

17 §. Lösören, som utmätas, skola, der de ej, efter ty nedan sägs, föras från stället, derstädes sättas i för- var under utmätningsmannens försegling eller, om han finner det i brist af tjenliga förvaringsrum eller af annan orsak ej lämpligen kunna ske, med hans insegel eller skriftligt anslag eller på annat sätt så utmärkas, att uppenbart synes att godset blifvit utmätt. Anses det . utmätta ej kunna med säkerhet leronas på stället un- der gäldenärens tillsyn, läte utmätningsmannen det af annan der vårdas eller till annat ställe föras, om så ske kan och borgenären förskjuter den för godsets vård el- ler flyttning nödiga kostnad.

Se SL 16:17, St l. 18 §. (20.12.1985/1016) När annan än i 16 §

nämnd fordran har mätts ut, skall utmätningsmannen meddela den som skall betala fordran ett skriftligt be- talningsförbud, enligt vilket fordran inte till någon del får betalas till någon annan än den utmätningsman som nämns i betalningsförbudet eller den till vilken gäldenärens rätt kan komma att övergå till följd av ut- mätningen. Utmätningsmannen skall delge betal- ningsförbudet genom postens förmedling mot mot- tagningsbevis eller genom stämningsdelgivning. Be- talningsförbudet får dock postas som tjänstebrev, om inte säkerhet i verkställigheten därigenom kan antas

Pr 47 1572 bli äventyrad. Om den som skall meddelas betalnings- förbud vistas utomlands, skall borgenären sköta om delgivningen. Utmätningsmannen skall ta i förvar den handling som utgör grund för fordringen, om en så- dan finns att tillgå.

Om den fordran som har mätts ut hänför· sig till egendom i· vilken företagsinteckning kari vara fast- ställd;skall utmätningsmannen, innan de av.fordring..: en -influtna medlen redovisas för borgenärerna, i en- lighet med 5 kap. 7 a§ l mom. inhämta·uppgift om eventuella företagsinteckningar och om deras för- månsrätt samt reda ut om företagsinteckningshavaren vill utnyttja sin i 14 § företagsinteckningslagen nämn- da rätt att få betalning av de influtna medlen. ' · : . • ··Nad som i l och 2 mom stadgas om for9.ran gäller på motsvarande sätt även andra än i 16 §nämnda rätt- tigheter med stöd av vilka något skall betalas till gäl- denären. · ..

En standardiserad option eller termin mats ut ge- nom skriftligt meddelande om utmätningen till den förmedlare som sköter det options- eller terminskonto på vilket avtalet är bokfört eller, om kontotinte sköts av en förmedlare, till respektive optionsföretag.: En förmedlare eller ett optionsföretag som här fått med- delande om utmätning skall omedelbart förvandla 'de utmätta optionerna och terminerna i pengar genom

· v_ederbörliga options- eller terminstransaktioner. ·och redovisa de erhållna medlen för utmätningsmannen. (26.&.1988fi73) . . ..

· Se UF §§ 13 och 13 a, Pr 50; FöretagsinteckningsL § H," Ci 83; L om handel med standardiserade optioner och terminer, Ha.21 b.

En bank hade en f()rdran hos ett kommanditbolag och bolagets ansvariga bolagsman hade medel på ·ett brukskonto i banken. Efter detatt bankens fordran hade förfallit till betalning utmättes med- len för en annan borgenärs fordran hos bolagsmannen och banken

. delgavs i UL 4:18 mom. l stadgat betalningsförbud. Efter delfåen- .· det använde banken medlen till kvittning för sin fordran hos bola- < .get. Trots utmätningen hade banken enligt den grundsats som

·· framgår av L om skuldebrev§§ lO och 28 samt KS § 33 rätt att fö- . reta kvittning. HD 1986 I l. · · ·· · · · ·

Jfr HD 1959 II 22 och 1982 II 25. ' ·l~ a :§~ ·(17.~.1991/829) Utmätning av eil vär~ean-. del eller en rättighet som grundar sig på eller hänför sig till en värdeandel verkställs genom att ett skriftligt meddelande .om utmätningen tillställs det värdean- delsregister som för det värdeandelskonto på vilket andelen eller rättigheten har noterats. : I det utmätningsmeddelande som nämns i ·l mom. skall anges gäldenären och borgenären, deras person- beteckning eller de individualiseringssignum för.dem som används inom värdeandelssystemet, beloppet på den .fordran som har mätts ut samt grunden för verk- ställigheten. I·meddelandet skall också föremålet för utmätningen individualiseras. Om den egendom eller rättighet som skall mätas ut inte har noterats i gälde- närens namn, skall motsvarande uppgifter meddelas om gäldenärens fångesman eller innehavaren av rätt- tigheten. Ett motsvarande meddelande skall göras, om utmätningen upphävs eller .återkallas. '· Genom förordning kan stadgas att meddelanden enligt l och 2 mom. med anlitande av automatisk da- tabehandling får sändas till den som för värdeandels- registret.

18b §. (18.5.1973/394) Då utmätning av gälde- närens lön har verkställts, skall utmätningsmannen meddela den· som betalar ut lönen ett skriftligt betal- ningsförbtid, i vilket förordnas att den del av· lönen som skall mätas ut skall innehållas, och förbjuds utbe-

---~-- __:. ___ :____ ···--· . ,..,..,.,..,.., ..

Utsökningslag :kap. 4

talning av denna del till någon annan än den utrnät- ningsma:r;fsom nämns i betalningsförbudet:·Då.utmät- ning av lön som utbetalas periodiskt verkställs, skall i utmätningsprotoko.llet och betalningsförbudet an- tecknas det för varje dag av lönebeta:~nihgsperioden uträknade minimibelopp som skall undanta? {öt;"lön- tagarei1s och i 6 § .3 mom. nämndaJa~ilje~edlem­ mars underhåll. Betalningsförbud .skal,l ge,nom ,pos- te~s f?rmedli.I?-g ~ot mottagningsbevis. el~er. gencnn stammngsdelg1vnmg delges,den som be_~ala~·:t:ttlönen. Betalningsförbud får dock postas som. tjänstebrev. tHl offentliga samfund .elJer arist;alter eller .till andra som betalar ut lön, om inte säkerheten i verkställigheten därigenom kan antas bli· ·aventyrad. · (20.12.1985/ 1016) . - . ·~ .

Betalningsförbud gäller'erfvis:S tid eller tills vidare, och till dess utmätningsmannen -skriftligen meddelar den som betalar ut:lönen att förbudet har upphört att gälla. Skall betaln!rigsförbud ändras med a~le.d~ing av ny utmätning, höjn~ng av underhållsbidrag på_grund av stegring i levnådskostnadsindex eller med anled- ning av att det belopp sorri skall undantas för löntaga- rens och familjemedlemmarnas underhåll har ~öjts el~ ler av något annat. skät· sk.all. utmätningsmaimen skriftligen underrätta den· söm 'betalar· ut ·lönen. (20.12.1985/1016) . ..

Betalningsposter som med stöd av betalningsförbud har innehållits på gäldenärens lön skalL· o*· utmat- ningsmannen så har förordnat, på bestämda: 'tider av den som betalar ut löneh sättas·in på koh_totför utmät~ ningsrria~mens tjänstertied~l. Avgift'~n för. ~nb~talning på konto får dras av från det belopp sbm skall·sättas in. · (13.6.1986/470) . . . :.... :. . ~ . ., . . .

·.Utmätningen arises (fråga' om ··~arje ~löri~p·ost vara verkställd nä~ utmätnip.gsmanrien omhändertagit den del som: går i mät eller när den ha:r betalts· till honom i enlighet med 33 §.. (13.6.1986/470) ·

18c §. (20.12.1985/1016) Med åriledning_ av ·ut- mätningar som har verkställts pa olika _tider utfärdar utmätningsmarinen till den 'som· betalar ut" lönen ett gemensamt betalningsförbud. · · · '' < ' ·" ' '

Får den som· betalar ut lön.eii.' ett nyttbetalningsför- hud av eri annan utmätningsman. medan 'tidigare fqr- bud gäller', skall ha'n iaktta det nya be~alningsförbu­ det. Den som betalar ut lönen skall återställa det tidi~ gare betalningsförbudet till den som har utfärdat det och samtidigt meddela vilken 'titmätni~gsmi'l~ som har utfärdat det nya betalningsförbudet Deri utmät- ningsman som har utfärdat det tidigare betalningsför- budet skall sedan han har fått kännedom örndet nya betalningsförbudet :utan dröjs:tnål :vidta åtg~rder för att koncentrera ärendena till en:behörig utm"ätnings- man. Utmätning som utgör grund för tidigare betal- ningsförbud förblir gällande trots överföringen. ·

18d §. (20.12.1985/1016) Om lönebelopp, som skall innehållas, betalas ut i strid med bevisligen del- givet betalningsförbud· till någon annan än utmät- ningsmannen eller om d.en som betalar ut lönen för- summar sin skyldighet att av gäldenärens lön·innehål- la och till utmätningsmannen betala den del av lönen som skall innehållas, kan det belopp sörri inte blivit innehållet eller betalt omedelbart mätas ut hos den ar- betsgivare eller det offentliga samfund eller den of- fentliga anstalt som betalar lönen.· · ·· · ··

Utmätning som avses i l mom. får verkställas med stöd av det protokoll som har satts upp vid utmätning-

u en ni

m ni be

få G m Ot d( st dt 52 n• k § tj

n å:

51

n

n a 1 r.

s l

'

r c c

-,----- -------------~-------~---- ·----=-~--:.=ee:;;;-- ;;~- -~§5;.-=-- --' f!ft -, lp. 4 1 Utsökningslag kap. 4 1573 Pr 47 tmät- tmät- ;kall i . an- oden ·Iön- llem- pos-

:nom . . ~ J.

>nen. v. ttll som

teten 985/

:lare;· ::lelar ·t att tgav :und tled- aga- :s el~ meri nen.

bud nät- r av näte! ting >in.

l 1 ! i !

en av lönen. l protokollet skall antecknas hur betal- ningsförbudet har delgivits och hur betalningen eller försummelsen i strid med förbudet har skett.

Vid verkställighet som avses i l och 2 room. får ut- mätningsmannen begära handräckning av utmät- ningsmannen på den ort där den som betalar ut lönen bor eller har sin hemort. .

18e §. (18.5.1973/394) Behörig utmätningsman får verkställa utmätning av lön även i sitt tjänsterum. Gäldenären skall härvid på förhand tillställas skriftligt meddelande om den forqran som skall indrivas, tiden och platsen för förrättningen samt enligt vilka grunder den från utmätning undantagna delen av lönen be- stämmes. l meddelandet skall även nämnas, att gäl- denären kan anvisa annan· egendom för utmätning samt lämna de upplysningar och utredningar han fin": ner erforderliga för utmätningen.. Har ej meddelande kunnat delgivas gäldenären i den ordning i 3 kap. -27 § l mom. stadgas, får det ·tillsändas honom såsom tjänstebrev under löneutbetalarens adress.

Vad i l mom. är stadgat om förfarandet vid utmät- ning av ·lön, skall äga motsvarande tillämpning då återbäring av skatteförskott utmätes. :. . ·

Arbetsgivare och myndighet äro;· öm. ej annat är stadgat, skyldiga attlämna utmätningsmart för utmät- ning av lön nödiga upplysningar.'

· 19 §. Utmätes gäldenärs egendom som finnes i an:. narrs besittning, varde innehåfvaren meddeladt förbud att egendomen utlemna till förfång för den, till hvil- ken i följd af utmätningen gäldenärens "rätt kan kom- ma att öfvergå. .

Se SL 16:18, St l; UF §§ 13 .och 13 a, Pr 50. 20 §. Skall utmätning för en-fordran ske å gods,

som redan är för annan fordran utmätt, vare vid senare utmätningen ej af nöden, att godset ånyo upptecknas, värderas eller förseglas. · ·. · · .

Hvad nu är sagdt gälle ock om utmätning af gods; som förut är belagt med qvarstad för fordran.

·21 §. (14.12.1984/867)Fastegendomskallvidut- mätningstillfälleförklaras utmätt. Den utmätta egen- domen skall värderas, varje fastighet för sig. Vid vär- deringen kan vid behov anlitas sakkunniga.

Se L om förbud i vissa fall mot lantbruksfastighets användande till betalning av gäld, Pr 52. ·

Fordran på grund av skogsförsäljning skulle icke anses såsom fastighets årliga avkomst, varför stadgandena i L 18.12.1936 om förbud i vissa fall mot lantbruksfastighets användande till betal- ning av gäld icke utgjorde hinder för utmätning av sagda fordran. HD 1944 Il 36. · . · · ·

Utmätning av vid exekutiv auktion inköpt fastighet för förfallen: förmögenhetsöverlåtelseskatt, som för fastigheten påförts dess ti- digare ägare, har gillats. HD 1943 Il 94. 22 §. (22.7.1991/1055) Om det i en dom har be-

stämts att en fordran skall betalas ur 'den fasta egen- dom som utgör säkerhet för fordran, skall egendomen anses vara utmätt omedelba·rt.

Domstolen skall utan dröjsmål underrätta utmät- ningsmannen och inskrivningsmyndigheten om en dom som avses i l room. .

Öm det inte begärs att utmätningsmannen skall säl- ja egendom som avses i l mom.. inom två månader ef- ter att en dom som nämns i l mom. har vunnit laga kni.ft, förfaller ,utmätningen. En begäran om försälj- ning av egendomen skall göras till den utmätnings- man som är behörig med stöd av 3 kap. 21 §. .

23 §. (17.12.1948/963) När utmätningsmannen mäter ut fast egendom skall han samtidigt vid behov kräva de handlingar av gäldenären som styrker dennes

äganderätt eller klarlägger servitut, nyttjanderätt eller rätt till inkomst eller någon annan förmån som skall betalas ur egendomen. Han skall omhänderta de skul, debrev som har intecknats i den utmätta fastigheten och som gäldenären eventuellt innehar. ,(22.7.1991( 1055) '

[Finnes på fastigheten elekt~sk. ~tation, som tillhör gäldenären, anskaffe utmätningsman utöver i l mom. nämnda handlingar av handels- -och industriministe- riet bevis över huruvida fastigheten är registrerad" så~. som elektricitetsverksfastigh~t 1 eller stationen såsom tillbehör till elektricitetsverksfastighet, samt om fast- igheten är registrerad såsorri elektricitetsverksfast~g..: he(jämväl utdrag'ur registret)et_r~ffari.de denna.] ·

Se UF .§§.14 och 23, Pr SO;VattenL' 11:11 och".lB.samt 12:5, Ek 9; FöretagsinteckningsL-§_38, Ci B?:. ·:·, ;; .. , ·_-, ·, ··:·--, · ~ . ', .. , ·_-:'

·24 §. Har utmätning af fast egendam skett, skall, der borgenär det yrkar, afrad;·hyra eller ränta sam af egendomenfaller till dess de11 v:årder såld, uppbäras af utmätningsmannen' eller af ,syssloman, som· af. honom förordnas. Utmätningsmannen kungöre utan dröjs- mål den, hvilken betalningsskyldigheten åligger, för- bud att utgifva något till annan än utmätningsmannen eller sysslomannen. · · ' : , . · : ' ·:.

När domstolen har bestämt att en fordran ska1l be- talas ur fast egendom skall utrriätningsmannen, 'om borgenären yrkar det, tillsätta en sysslcirri~n att ·:upp- bära betalningen och låta kungöra, förbud eriljgt_vad som sägs ovan. (22.7.1991/1055) . . ..· · ·· ., .··-·-·

Utmätningsman eller syssloman, som har att upp- bära afkomst af egendomen, ege, der afk<?msten ej in- flyter1 föra den talan, hvartill gäldenären sjelf i ty fall vore berättigad.

Se UF §§ 13 och 15, Pr 50. · Borgenär är ej berättigad att klandra redovsfning, som jämlikt

UL 4:24 förordnad syssloman avgivit till auktionsförrättaren. HD 1943 Il. · 25 §. A utmätt last egendom må ej skog eller an-

nan förmån af ägaren utöfver husbehof begagnas. Är fara att egendomen af egaren genom vanvård el-

ler annorledes försämras, ege öfverexekutor, det bor- genär det påstår, förordna syssloman att egendomen om händer taga och förvalta; dock vare i ty fall bor- genären. pligtig att förskjuta den kostnad, som för egendomens förvaltning kan vara nödig. . .

Se UF § 16, Pr 50. 26 §~ Öfverlåter någon sin fasta egendom till an-

nan, må, innan nye egaren sökt lagfart, öfverlåtelsen icke utgöra hinder för egendomens utmätande för för- re egarens gäld. ·

Sökes å öfverlåtelse, som före utmätning skett, lag- fart sist å det ting eller, i stad, å den allmänna rätte- gångsdag för lagfartsärenden, som näst efter trettio da- gar från utmätningen infaller; då gånge utmätningen åter, såframt ej fordran, som utsökes, är i egendomen intecknad eller eljest sådan att, efter ty i lag i öfr:igt stadgas, egendomen derför häftar, ändå att den kom- mit ur gäldenärens hand; vare dock nya egaren pligtig att hos den, å hvilken förrättandet af auktion å egen- domen ankommer, om öfverlåtelsen anmäla och sin åtkomsthandling i hufvudskrift eller besannad afskrift uppte. Har, innan tiden för sökande af lagfart gått till ända, anmälan skett eller öfverlåtelsen eljest blifvit för auktionsförrättaren kunnig, läte han med vidare verk- ställighet anstå till dess sig visat, oin lagfart sökes.

Varder öfverlåtelsen af nye egaren anmäld först ef- ter det egendomen blifvit. såld, vare försäljningen

Pr 47 i574 emot ,honom gällande, andå att lagfart sökts eller sö- kes inom tid som förut är·sagd; och anvise auktions- förrättaren honom att sin rätt till köpeskillingen vid fördelning deraf bevaka.

§ 26 har. ändrats fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551, som följer: . ·.

26 §. (12.4.1995/551) Om gäldenären har lagfart på en fastighet, får denna ffiätas ut fot han5· skuld, om det inte är uppenbart att fas- tigheten tillhör ti.ågon'annan..Om tredje man påstår sig vara ägare-till fastigheten, skall, 10§ .ll.tkt~s i tillämpliga delar. Fastigheten får oav- sett sådana invändningar mätas ut för en fordran för vilken fastighets- panträtt utgör säkerhet.· , · ··:·c ·· . · . . · · · Vad l mom:stadgar ~kall tillä~pas också när tredje man påstå~.sig vara ägare till något' som, på grund av att det är hans egendom, mte hör till fastigheten so.m. beståndsdel eller tillbehör.. . · ; , ..

·Ett o.utbrutet område eller en kvotdel som har överlåtits från en fastighet före utinäthingen, får inte ·vara· föremål för utmätning av fastigheten. FÖr iridrivnini(av 'en pantfordran·får utöver 'fastigheten mätas ut också outbrutna områden och kvotdelar som har· överlåtits från den och vari pantrått galler, varvid fastigheten samt varje outbru- tet område od~ kvotdel $kall u~rnåtas separat. .· . . .· .

Tillärnpningsstadgandet'i L l2.4.1995/SS1lyder: , ., Den tidigare Iagen.skall hikttas i det fall ait utrnä.tningen hår verk:

ställts innan denna lag trätt i kraft: · · · Har i samrna ägares fastigheter fastställts inteckningar som hänför

sig till dem ·tillsammans. och var för sig, ·och har inteckningarna inte ombildats till sådana inteckningar .som avses i jordabalken, skall de tidigare stadganaena 'iakttas vid försäljningen av fastigheterna. .

SejB 11:2 och 17:3 jämte hänv., Ci 57; lntF §. 22, Ci 76 och L om lagfart och tiden för klander av fastighetsfång, Ci 70; Lands- l;lygdsnäringsL § 37, Ek 3.1 a. · .. · · . :.· . .

..Emedan lagfart å utn:Iätt fast egendom med företeende av full- ständiga åtkomsthandlingar sökts inom den i UL 4: 26 rnorn. 2

·stadgade tiden och den omständigheten att lagfart icke beviljats ej berodde av sökandena,.förklarades utmätningen böra återgå. HD 192quii368. 1, ,, • • • •

Fö!e utmätning av fastighet har därav försålts ett område, vilket innan fastigheten exekutivt försålts utbrutits till självständig lä- geRhet.'Utmätningen, i den del den berörde ifr.v. område, har an~ setts ha återgått i och med att styckningsförrättningen.avslutats. HD 1932 1137. . . · Då tredje man överklagat utmätning av fast egendom på den grund, att han efter utmätningens verkställande vid dornstol väckt anspråk på äganderätt till egendom, har verkställigheten inställts till. dess tvisten om äganderätten slutligt avgjorts. HD 19~7117.

En till följd av ·sedermera förfallen hemskillnad företagen av- vittring·har ansetts vara simulerad rättshandling, semi.: hustrun ej

· kunnat åberopa fqr att förhindra att fast egendom, som·hon vid av- . vittringen erhållit av mannen, skulle utmätasJör.gäld, för.yilken ' mannen ansvarat redan före hemskillnaden. HD 1959' Ir 53, D . 1960 s. 6.. . . . .. ' ' '

Vid exekutiv aukton försåldes endast hustruns andel i fastighet; men i auktionsprotokollet ävensom i det i stöd av detsamma :uppe rättade köpebrevet antecknades felaktigt att hela lägenheten sålts.. Köparen fick lagfart å hela lägenheten. På yrkande av ägaren till den osålda delen förklarades lagfarten ogiltig, såvitt angick den av honom ägda kvotdelen.. HD 1941 Il46. . · · · · 27 §. har upphävts genom L 14.12.1984/867. Till lagen har fo~a!-S ·en ny.§ 27 fr.o.m. 1.1.1997, genom L

12.4.1995/551, som följer: .. . . . . . 27 §_. (12.4.1995/551) En fastighet får mätas ut för fÖrvärvarens

skuld, också om fastighetsöverlåtelsen eller dess bestånd enligt avtal har förenats Iried villkor. Om förvärvet hävs gäller utmätningen för~ värvarens rättigheter genternot den som har överlåtit fastigheten. ; .. , . Om borgenären inte har fastighetspanträtt, får i det fall som avses i 'l rno'm. för fastighetsöverlåtarens skuld utmätas endast köpeskil- lingsfordran och andra rättigheter som han har mot förvärvaren. ·. 28 §. (18.5.1973/389) Har fastighet eller outbru.: tet område blivit utmätt, är utmätningsmannen pliktig att genast tillställa vederböraride häradshövding·eller fastighetsdomare skriftligt meddelande, upptagande gäldenärens och borgenärens namn och hemort, be- loppet av den fordran, för vilken utmätning skett, samt av vem och'när den handling utfärdats, på vilken verkstalligheten grundar sig. Angående utmätt fastig- het skall dessutom uppgivas dess namn och nummer: Då outbrutet område utmätts, skola i meddelandet uppgivas stamlägenhetens namn och nummer, erhåll- na uppgifter om områdets storlek samt dagen då det

.c=======·-·___,_____"------·-·- ..

Utsökningslag kap. 4

överlåtits från fastigheten ävensom det offentliga köp- vittne som bestyrkt överlåtelsehandlingen rörande området. · ., · ·

Har elektrisk station eller ledning eller fastighet, till vilken hör elektrisk station, blivit utmätt, är utmät- ningsmannen skyldig att utan dröjsmål om utmät- ningen underrätta handels- och industriministeriet. .. Utmätning av finskt fartyg som är infört i fartygsre- gister eller andel däri, av luftfartyg, buss, lastbil eller släpvagn som registrerats samt av patent, rätt till varu- märke och ·rnön.sterrätt ävensom utmätning för indri- vande av fordran, till säkerhet för vilken företagsin- teckning fastställts, skall utan dröjsmål anmälas till vederbörande registermyndigheL (24.8.1984/636)

-Om utmätningen upphävs eller återkallas eller om den förfaller enligt 22·§ 3 rnom., skall också detta an- mälas till den myndighet som nämns ovan. (22.7. 1991/1055) '

Se TvångsmedelsL 3:3, St 2 a; UF § 13 a, Pr 50. 29 §. Vid. utmätning af hus, tomt, jord eller vat-

tenverk, eller af nyttjanderätt dertill, må ej ett från an- nat så.söndras, att det, som öfver är, varder för gäl- denären onyttigt. . '. · . ·. Rätt till.afrad, hyra eller ränta, växande gröda, väx- ande skog.eller ann,at, som till fåstegendom hör,'rnå ej tagas i mät annorledes än genom utmätning af egen- dornen eller, der, gäldenären har blott nyttjanderätt och denne får: i mät tagas, genom .utmätning af.nytt- janderätten. Ar grödan mogen, .och underlåter ·gäl- denären att den afberga, gånge den dock i mät; och ege utmätningsmannen afbergandet föranstalta. Afrad, hyra eller ränta, som förfallit till betalning, varde ut- mätt såsom annan fordran.

Angående utmätning av ·träd ur samfälld skog är särskilt stadgat: (14.7.1969/486) ·

Se VattenL 11:11 och 18 samt 12:5, Ek 9; L om skifte § 160, Ek l; L om samfällda skogar§ S2,.Ek 44. . .

Då arrenderätt tilljord icke får utan jordägarens bifall till annan överlåtas, får arrenderätten iCke utmätas, ej heller arrendatorns å marken uppförda byggnader, emedan i händelse byggnaderna sål- des arrenderätten bleve för honom värdelös. HD 1929 l 24, D 1929 s. 78. .. . . . . .· . . .

Oaktat gäldenärens nyttjanderätt till jordområde·, varå hans bo- stads- och uthus var belägna, icke fick överlåtas till annan utan jordägarens bifall och således ej heller tagas i mät, utgjorde icke stadgandet i UL 4:29, då gäldenären ej hade andra ostridiga till- gångar, hinder för att skilt utmäta byggnaderna. HD 1939 l 13. 30 §. D;:\ utmätning av lös egendom har verkställts

så som i 14 § och 1~18, 18a, 19 eller 20 §stadga~ får gäldenären inte till skada för borgenären överlåta eHer pantsätta den egendom som har utmätts eller i övrigt förfoga över den. ·En åtgärd i strid med förbudet är utan verkan. Mottagaren eller panttagaren eller den till vilken förfogandeåtgärden riktar sig kan dock ,för- värva godtrosskydd i enlighet med vad som särskilt stadgas. (30.12.1992/1586) ·

När fast egendorn har mätts ut eller när doll).stolen har bestämt att en fordran skall betalas ur fast egen- dom, skall i fråga om denna i tillämpliga delar iakttas vad 7 kap. 3 § 2 rnorn. stadgar om kvarstad i fast.~gen~ dorn. (28.6.1993/600) . · ·

Kan verkställigheten icke slutföras, förty att' gälde~ närens bo blifvit afträdt till borgenåremes förnöjan~e, gälle hvad för sådant fall finnes föreskrifvet.: · ·· ·

Mom. l och 2 har ändrats fr.o.m. 1.1.1997 genorn·L·12.4.1995/ 551, som följer: ., · · · .v ' '

30 §. Gäldenären får inte förstöra eller till skada 'för borgenären överlåta eller pantsätta den egendom som har utmätts eller i övr:igt förfoga över den. En åtgärd i strid med förbudet är utari verkan.'M?t- tagaren eller panttagaren eller den till vilken förfogandeåtgärden nk-

1 u tar (l:

ha tig låt

rr;

g( v~

el t i. h h Sl

v g.

a o g n l.: a g

r r r t

I

4

J- le

11 t- t-

~r

t-

i- l-

n

n t-

.-

-

•..-..--_____ - --- --·---··H.- ----·--·----------'1.----------.._ ____ - -·----~--. /li"""""f""liiiiBiiillllflill1iill5 111t*lfii-iii#lilllfllll61ii15rniilllwilliiii:lll"'lllll'lil-lfl!lBal:mJill!lilll!llllllllillllliltliiillilt:i\l!E;,.·~-~~-- T'i'iM !I!!MeiTirmsut.wt4Ui"Sii6A lit

Utsökningslag kap. 5

tar sig kan dock förvärva godtrsskydd enligt vad som särskilt stadgas: (12.4.1995/551) .

Vad l mom. stadgar gäller också den fastighet ur vilken domstolen har bestämt att fordran skall betalas. Om inteckning av utmätta fas- tigheter eller annan utmätt egendom och om inskrivning av däri upp- låtna rättigheter stadgas särskilt. (12.4.1995/551)

Se KS §§ 10 och 11, Pr 39; L om företagssanering § 29·,"Pr 40, 31 §. Har rätt tilllifränta eller till annan för gälde:..

närs lifstid eller eljest för obestämd tid utgående fö:r- mån eller inkomst blifvit utmätt, och varder den icke genom försäljning. eller annorledes i penningar för- vandlad, vare utmätningen gällande för allt hvad der- efter och intill dess fordringen blifve:r gulden ur den tillgång utfaller. Tillkommer borgenären räntä, skall hvad deraf intill första betalningen upplupit läggas til\ hufvudstolen och vidar~ ränteberäkning afs.tanna;.det .som i räntan brister, sedan förstnämnda ränta ochhuf- vudstolen blifvit guldna, varde ock ur den utmätta till.: gången borgenären godtgjordt. · .. · ' · · ,· ·.

Mom 2. har upphävts genom L 30.12.1992/1586.. · . 32 §. (18.5.1973/389) Sta<;lgandena i denna lag

angående fast egendom tillämpas även på jordlegorätt och på legatagaren tillhöriga, på legciområdet befintli- g~ by~gnader, vilka enligt 2 .§ förcirdri~nge~ <?ID int~cl,<.­ nmg 1 .fast egendom kunna mtecknas, om ·egendpiT.J,en besväras av inteckning. stadgandet i 26 § i detta kap~ angående utmätning av egendom för förre .ägarens gäld tillämpas dock icke på sådan egendom. . : . '

·På ·tomtlegorätt tillämpas stadgandena i denria låg rörande fast egendoll)., oben~ende av om d~nna besvä- ras av inteckning eller ej. Aven på annan i 1 inQJ;Il. nämnd egendom tillämpas _likaså,. oberoende av ·~ri.~ teckningar, stadgandena om fastighet i 28§ f detta ka:.: pitel. (14.12.1984/867) · ·· · ·· · · ·· ·. . ~:~ · § 32 har ändrats fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551', som följer: · · · . · · ; ·· ' · '• '

32 §. (12.4.1995/551) Denna lags stadganden om fastigheter till- lämpas ~ven på outbrutna områden och kvotdelar av fastigheter. Vad som stadgas om det ansvar som belastar en avstyckad fastighet som har bildats av en pantsatt fastighet gäller också outbrutna områden som överlåts från pantsatta fastigheter. · .: · · · · ·

Vid utsökning av sådan jordlegorätt eller annan nyttjanderätt som enligt 19 kap. l§ jordabalken (540/95) kan intecknas skall i tillämp~ liga delar iakttas vad som stadgas om fastigheter. Inskrivning av nyttc janderätt har vid tillämpning av 26§ samma verkan som lagfart. ·

Om en i lagfarts- och inteckningsregistret inskriven särskild rät- tighet utmäts, gäller om utmätningsmannens anmälningsskyldighet 28§.

Se lntF § 2, Ci 76. . . 33 §. (13.6.1986/470) Betalning till utmätnings-

mannen anses verkställd den dag då den har erlagts till Postbanken, postanstalt soni förmedlar postgirorörel- se eller penninginrättning,· gireringen har d~biterats betalarens konto eller postgirorörelsens utbetalnings- kort har· stämplats med postgirots behandlingsstäm- peL Om penninginrättn~ngs skyldighet att inbetalå in- flutna medel på utmätmngsmannens konto för tjäns- temedel och om påföljderna av försenad betalning stadgas genom förordning. · . ·

·Betalning som har erlagts med p'ostanvisning an,ses verkställd den dag då postanvisningen har lämnat.S in: till posten. ·

5 kap.· Om utmätt egendo~s·förvandlande i :x·. penningar

l §. Är annan egendom än penningar eller ut- dömd vara tagen i mät, och går ej utmätningen·i följd af mellankommen betalning eller af annan orsak åter; då skall det utmätta genom offentlig auktion säljas, så Vi.dt ej nedan annorlunda sägs. ·

1575 Pr 47 En stadsfogde får ge försäljningen av utmätt lös

egendom i uppdrag åt en auktionsförrättare som idkar auktionsverksamhet i en särskild lokal. På försäljning skall tillämpas vad som stadgas i detta kapitel. Angå- ende redovisningen av medel som influtit vid försälj- ning stadgas genom förordning. (27.p.1987/897)

Huru med utmätt egendom skall förfaras, i fall kon- kurs i gäldenärens bo uppstått, derom är särskildt stadgadt. (27.11.1987/897) '· · ·

Se KS § 10, Pr 39; UF §§ 13 b och 18, Pr so; L om skyddsskogar § 12, Ek 45. . ' . . ·. · , .. · : :

. 2 §. Utmätta guld-. och silfversaker, hvilkas me- tallvärde utan svårighet kan utrönas, må ej under -det värde genom auktion säljas, der godset utan. större kostnad kan till så högt pris under hand å orten för- yttras. . ,. ... ·' . . . . .. .:

.3. §. (17.5.19911829.) Värdepapper och;värdeande- lar som är föremål för pffentlig handel får genom en värdepappersförmedlares förmedling säljas :i?~. fond- börs~n eller så att det förfarande som nämns i 3 kap. 13 .. § värdepappersmarknadslagen (495/89) iakttas. Vid för$äljning på auktion får de inte säljas :under den köpnotering som har off~ndiggjorts närmast före för- säljningsdagen. .· ·. ' -~. . :·. ':.:· ·_, .. · .

4 §. Har rätt tilllifrän.ta eller till annanförgälde-: närens lifstid eller eljest för· obestämd· tid Wgående förmån eller inkomst blifvit utmätt, och;hah:a ej bor- genären och. gäldenären öfverenskomn;lit om tillgång~ ens säljande genom auktion eller förvartdiande på an.:; nat. 'sätt i penningar'; förordne Utmätnip.gsmann.~n sysslon;1an att, s.~-läng~.utmätningen enligt 4.kap. '31 §.är. gällande, uppbära räntan eller inko~ten i den mån· den utfaller sa!llt hålla densamma ·porgenärel}, tillhanda. , . ·· . ·~·'· ··•· ;c , ..Se UF § 17, Pr 50. : . . . · , . . . .· ... ."'s §. Är rättighet till lifförsäkringsbelopp utmätt, !llå ej försäljning deraf ske,_ men borgenären 'njute, med den förmånsrätt utmätning meqför, betalning ur de be~opp, som inom tre. år på försäkringen ,tilläfven~ tyrs utfalla. Förfaller ej försäkringsbelöppet till 'Qetal..: ning eller eger ej .återköp rum inom nämnda tid; upp- höre all verkan af utmätningen. .· · . · · : · · · .Försäkringsbeloppets omsättning· till afgiftsfn [pr- säkring må,ej under sagda tid gäldenären förinenas. · 6 §: ~18.5.1973/389) Auktion: på· lös egendom skall på åtgärd av utmätningsmannen kungöras i en.på orten spridd tidning med angivande av tiden och plat- sen för auktionen samt egendomens art. På b'egäran av gäldenär eller borgenär eller där omständigheterna,=el- jest det kräva skall auktionen kungöras även på·annat lämpligt sätt:· · · · · ' · '' ·

Ar egendom som skall säljas, av sådan beskaffenhet att· den ej utan att förskämmas eller väsentligen för- sämras kan förvaras under den tid som i ovan stadgad ordning erfordras ·för auktionens kungörande, får ut- mätningsmannen bringa auktionen till allmänhetens kännedom på annatlämpligt sätt. · ' .. ·

·7 ·§'~. (185.19731389) Auktion på lös egendom skalLkungöras minst en vecka före auktionen, såframt icke i fa:ll;'som aves i 6 ·§ 2 mom., kortare tid för kun-: görimdef befinnes nodig.·· · ' .. ·: ;: ··

·'Försäljning av fordran· och annan rättighet samt outbrutet område skall kungaras minst två veckor fore: auktionen. skall före utmätningen i 4 kap. 18.§ avsett förbud utfärdas, må kungörelse icke äga rum, förrän delgivning av förbudet skett. · · · .. Mom: 2 har ändrats fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551,

i. ',,,. l' l

l.

·pr 47 ·1576 som följer: . ·

Försäljning av fordran och annan rättighet skall kungöras minst två veckor före auktionen. Skall före utmätningen utfärdas sådant för- bud söm avses i 4 kap. 18 §, får kungörelsen inte äga rum förrän del- givning av förbudet har skett. (12.4.1995/551) · · · · · ·

Exekutiv auktion på aktier i ett bostadsaktiebolag skulle kun- görils med iakttagande av den i 5 kap. 7 §. 2 mom. utsökningslagen

_ stadgade tiden. HD 1990:.57. . ... ,.. . 7a §. (24.8.1984/636). skall sådan utmätt lös egendom säljas i vil~en företagsinteckning kan v~ra faställd, skall utm~tnmgsmannen av patent- och regis- terstyrelsen skaffa uppgifter om de företagsinteck- ningar som· möjligen fastställts i egendomen och om deras förmånsrätt. Före kungörelsen skall han reda ut om företagsinteckningshavare, som framgår av före- tagsinteckningsregistret eller annars_ är. känd av· ·u~­ mätningsmannen, kommer att utnyttja sm på 14 § fo- retagsinteckningslagen baserade rätt att få b:tal_ning ur försäljningspriset. I' detta syfte skall utmatnmgs- mannen mot mottagningsbevis eller såsom delgivning av stämning sända en förfrågan till kända intecknings·- havare och uppmana dem att inom två veckor sedan .det fått vetskap om förfrågan; vid äventyr av att rätten annars går förlorad, meddela sina·yrkanden samt ford- ringens b_elopp jämte r~nta~ I fö~frågan skall näm~as den egendom som har utmatts, vems fordran som m- drivits på detta sätt samdordringens belopp. Någon förfrågan behöver inte·göras, om utmätningsmannen, på det sätt somavses i 14 § fö7etagsinteckningslag~n, bedömet· att den återstående mtecknade egendomen uppenbarligen räcker till som full _säkerhet för· ·för_e- tagsinteckningshavaren eller att de m~ytande rn7dle~ i sin helhet-går till sådana: borgenärer vilkas for~ngar skall betalas med bättre förmånsrätt än företagsinteck..: ningshavares fordran eller då företagsintecknings~a­ vare på förhand med bi~dand~ verkan avstått fr_ån att utnyttja. sin rä_tt. . . . · , ·: · · '.. · ·: · ~ . · .· . · ·. ~~ ,_. ··.Vad som stadgas i l':mom. skall .i tglärnpliga ·delat

även ·iå~ttås tiär pengat utmät~· eller ,qå egendom·en förvandlas i pengar på annat sätt än genom :9ffen!lig auktion. . ". . . . . . . . .. ' .... .:::·s~;'Fö~et~gsinte~ktiirig~t §§_ ·14· åch .38~~~_ra3·."·· ..' .·;.~:. :~ ··. :..

8 §. (18.5.1973/389) Utmått ,lös _eg.epdom skall sälja~ Oi uppslag. Då så mycket åv P,et~u~~~~~~,gö~set · blivi(Sålt, att d~n gäld för vilken utmatrimg.~kett ~ch verk$i:ällighetskostnadema kunn~ till fullo. betalas' av.: det sålda godset, skall försäljningen upphöra: :. . :· , :öin fårsäljriingeri. gäller akd~~ i e~t bos~ads~ eller

fastighetsaktiebolag som berättigar till b~sltt~mg av en lägenhet,'gäller_för ayslag på anbud_!JCh f~rrättande av ny auktion 41§ 3 mom., 42 och _43§§.,.Vad sol,Il stadgas, om de1;1 som al).sökt 9m ~uku?n gäller .ock_:;å utmätningsborgenär som in~ehar akt1~ma :med :st?d av pånträ,tt. (12.4.1995/551) . . , :r;,. : ,,. ,, ..

§ 8 mom. 2 i L 12.4.1995/551 trädde ~kraft 1.7)99,:5. ·l. . • .• . 8a §. \24.8.1984/638) Skall _såqan l;l'ti:riättlö,s egendom säljas som ingår t näringsverksamhet _och i vilken företagsinteckning fastställts, och q.ar egendo- men utmätts för indrivning av företagsinteckningsha- vares fordran eller har denne på detsätt som:avses i 4 kap. l2 § 2 mom. yrkat betalning.ur egendoJ?~ns för- säljningspris, får den utmätta ,~gendome~ ~lJ~~ -som eiJ. helhet, om inte gäldenären eller företagsii).te~k­ ningshavare eller den borgenär som yrkat ~tmätmng senast vid auktionstillfället förbjuder detta.· . · . ._. . . 'utmätningsmannen får av~lå ani:H;td som yid auk~

tion gjorts på egendom som säljs såsom en helhet och

~~~ ------ ··.:. ;: zw w

Utsökningslag kap. s

låta sälja egendomen på annat lämpligt sätt, om han bedömer att försäljningspriset på detta sätt blir högre.

,Säljs företagets hela egendom som en helhet, får kö~ paren under de förutsättningar och med de verkningar so~ anges i 10 § företagsinteckningslagen överta an- svaret för en fordran som har intecknats i den sålda egendomen, om inteckningshavaren innan köpeskil- lingen 'fördelas meddelar att han godkänner detta. (8.2.19,91/245) . .

_Om ·egendom som skall säljas såsom en helhet finns på"flera utinätningsmäns verksam~etsområden, för- rättas auktionen åv utmätningsmannen på den ort där ägaren till intecknad egendom bor eller har sin he- mort. Om utinätt egendom. dock inte finns där ägaren bör eller har sin hemort; skall auktionen hållas där den högst värderade egendomen finns. Utmätnings- man som inte får förrätta auktion skall sända utmät- ningsprotokollet och andra behövliga handlingar till dep söm förrättar auktionen.. Om försäljning av egen- domen såsom en· helhet förbjuds efter det auktionen har kungjorts eller om anbud som gäller egendom som säljs såsom_en helhet förkastas, skall egendomen säljas ,där den finns. (20.12.1985/1016) · · 9. §. _(27.1L1987(897) Köpeskillingen. för· lös

egel).dorri 'som sålts genom auktion skall betalas ge- nast.; om inte annat följer av 2 mom. Betalar köparen inte köpeskillingen, skall egendomen genast.säljas på riytf..:. . . . . . .

...Den utmätningsmansom förrättat auktionen får be- vi_lja en köpare som han bedömer vara solve~lt betaJ- ningstid hög,st till den första dagen efter auknonen då penninginråttniligama: · hålls öpp'I).a. · Om köpar~ns skylcUghet att betala ränta gäller vad :som stadga~ i 47§. Betalat köparen inte köpesumman på utsatt tid, skall.ny auktion förrättas. . r Om ersåttning -som skall betalas av en tidigare kö:. paresamt om protokollforirtg och utmätning av såda~ ersättning gäller i tillämpliga ddar vad som stadgas 1 45 §. Återvinningstalan angående ersättning behand- las vid allmän underrätt' på den ort där ve~kställighe- ten har ägt rum. . ·.. . .. . . . ' . .. . Egendom som sålts genom auktion får inte ö_:er-

lämnas till köpaten förrän han har betalt hela kope- skillingen. ·

lO §.. (18.5.1973/389) _Mom. l har upphävts ge- nom' L 14.12.1984/867. ·: _F.örsäljning av fartyg o'ch luftfartyg skall kun&öras en.' ;gång ,:i o.ffi~iella 'tidningen och i någon· allmänt spndd. t1dpmg. samt på kommunens anslagstavl~ minst två veckor före auktionen samt två gånger; för- st~ gången minst två veckor och andra gången minst en vecka före auktionen i en tidning, som är spridd på orten. skall andel i. fartyg, i fartyg inlastat gods eller buss, lastbil eller släpvagn säljas, publiceras kungörel- sen såsom om auktion på lös egendom är stadgat. Kungörelsetiden är likväl minst två veckor. .

Auktionsförrättaren skall av vederbörande register- myndighet införskaffa uppgifter om gällande inteck- ningar och om deras förmånsrätt. Inteckningshavare samt borgenärer, som veterligen äga panträtt i den egendom som skall säljas, skall minst en vecka före auktionen tillställas meddelande om försäljningen, så- vitt deras boningsort eller adress är känd. Auktions- kungörelsen skall innehålla uppmaning till de borge- närer, som äga rätt till betalning ur den utmätta egen- domen, ehuru varken inteckning fastställts eller ut-

=

l

l

r s s

l

l, 5

~a:n ~re.

kö:- gar an- Ida <il- cta.

ms ör- lär le- ·en lär ~s­

ät- ill n- en ·m i!n

ös e- ~n

l- lä lS

i i,

l-

n i

·-

Utsökningslag kap. 5

mätning verkställts till säkerhet för deras fordran, att senast vid borgenärsförhandlingen anmäla sina an- språk hos auktionsförrättaren.

Se KS § 10, Pr 39. En borgenär som vid exekutiv auktion på ett fartyg hade beva-

kat sin fordran sökte ändring i den av magistraten fastställda bor- genärsförteckningen på den grund att borgenären själv hade begått ett fel vid beräkningen av den bevakade fordran och sålunda bava- kat den till ett mindre belopp än det faktiska. Emedan borgenären inte senast vid borgenärsförhandlingen före den exekutiva auktio- nen hade rättat sin fordran, kunde felet inte korrigeras genom änd- ringssökande. Besättningen på ett handelsfartyg hade med stöd av 43 § sjömanslagen sagts upp sedan redaren försatts i konkurs. Då fartyget efter det arbetsförhållandet sagts upp såldes på exekutiv auktion, hade arbetstagarna inte rätt till ersättning enligt 57 § l nämnda lag. HD 1984 11124. 10a §. (8.2.1991/245) När en auktion på lös egen-

dorn i vilken fastställts företagsinteckning har vunnit laga kraft och köpeskillingen fördelats, skall auktions-: förrättaren underrätta patent-. och registerstyrelsen om försäljningen samt om vad som vid fördelningen av köpesumman har ·tillfallit inteckningshavarna. Auktionsförrättaren skall .i .ett intecknat skuldebrev göra en anteckning om betalning. När inteckningsha- varens fordran blir betald till pantskuldebrevets fulla belopp, ·skall auktionsförrättaren till .underrättelsen foga pantskuldebrevet för dödande. . . .

·.När köparen övertar ansvaret för en intecknad for- dran enligt 8 a§ 3 mom.~ skall auktionsförrättaren un- derrätta patent- och registerstyrelsen om detta för an- teckning i företagsinteckningsregistret. Auktionsför- rättaren skall på pantskuldebr~:v~t göra .en anteckning om att ansvaredör fordran .har overtag1ts. · · , Auktionsförrättaren skall· sända en underrättelse

om att en sådan utmätning har återgått som verkställts för indrivning av en fordran ·som har .fastställd före,.. tagsinteckning som 'säkerhet. . · .. . . · ·u §.. (18..5.1973/389) Vid. försäljning av i lO §

nämnd:egendom hålles borgenärsförhandlingen vid auktionstillfället före utropet. Då i fartygsregistret in- fört fartyg eller luftfartyg, buss, lastbil eller släpvagn, som registrerats, säljes, kan auktionsförrättaren, om skäl-därtill föreligger, förordna att borgenärsförhand- lingen skall hållas på annan tid med motsvarande till- lämpning av stadgandena i 19 och 24 §§. .

Auktionsförrättaren skall vid borgenärsförhand- lingen uppläsa auktionskungörelsen samt uppgiva gällande utmätningar och inteckningar som hänföra sig till den egendom som skall säljas samt anspråk som i saken framställts med stöd av panträtt. Härefter skall partema beredas tillfälle att anföra, vad de finna nödigt till bevakande av sin rätt. Har betalning yrkats med den förmånsrätt panträtt medför eller ha inteck- ning fastställts i fartyg, luftfartyg, buss, lastbil eller släpvagn, skall förrättningsmannen med iakttagande i tillämpliga delar av vad i 26 § är stadgat, uppgöra för- teckning över alla de fordringar, som skola utgå ur kö- peskillingen, såframt denna förslår. Av borgenärsför- teckningen skall fordringarnas inbördes förmånsrätt framgå. Fordringar, beträffande vilka redares ansvar enligt stadgandena i 2 kap. sjölagen är begränsat, upp- tagas i borgenärsförteckningen såväl till sitt fulla be- lopp som till det belopp, för vilket redaren ansvarar. Förrättningsmannen skall datera och underteckna borgenärsförteckningen.

Före utropet skall borgenärsförteckningen uppläsas och försäljningsvillkoren meddelas allmänheten. Ha flera fartyg eller luftfartyg utmätts för samma fordran, iakttages vid försäljningen av dem i tillämpliga delar

1577 Pr 47 vad i 36 och 37 §§är stadgat. Andel i fartyg skall säljas på sådana villkor, att panträtter som till äventyrs gälla hela fartyget bibehållas.

Då fartyg eller luftfartyg sålts, skall köparen ome- delbart betala en sjättedel av köpeskillingen, dock ej mer än vad som enligt borgenärsförteckningen skall erläggas kontant, men alltid minst de kostnader smri skall betalas ur köpeskillingen. Köparen kan ställa pant eller borgen såsom för egen skuld för den del av köpeskillingen som skall erläggas omedelbart och som överstiger de nämnda kostnaderna. Om köparen inte på ovan nämnt sätt erlägger betalning eller ställer .sä- kerhet, skall fartyget eller luftfartyget genast på nytt utbjudas till försäljning. Återstoden av köpeskillingen skall betalas inom trettio dagar från auktionen. In- teckningshavare får likvällåta fordran som motsvarar kapitalet av honom tillfallande utdelning kvarstå in- tecknad i fartyget eller luftfartyget, om han inom den tid inom vilken köpeskillingen skall. betalas meddelar auktionsförrättaren detta och köparen åtar sig ansva- ret för fordran. Försummar köparen att betala återsto- den av köpeskillingen, skall ny auktion på hans ansvar föranstaltas efter kungörelse, om vilken gäller vad som är stadgat i lO §. Angående den ersättning som den tidigare köparen skall betala samt om dess anteck- nande i protokollet och utsökning därav iakttas i till- lämpliga delar vad som stadgas i 45 §, Återvinningsta- lan angående ersättning handläggs vid allmän under- rätt på den ort där verkställigheten ägt rum. Beträffan- de köparens skyldighet att betala ränta gäller vad som stadgas i 47 §. (15.6.1984/461)

Då auktion på fartyg, luftfartyg, buss, lastbil eller släpvagn vunnit laga kraft och fördelning av köpeskil- lingen verkställts eller utmätning återgått,· skall auk- tionsförrättaren till vederbörande registermyndighet göra anmälan om försäljningen samt, såframt inteck- ning är fastställd i det sålda godset; vilka inteckningar som vid auktionen bibehållits och vilka som förfallit, eller att utmätningen återgått. Till anmälan skall fogas utdrag ur den förteckning, enligt vilken köpeskilling- en fördelats, samt i fråga om intecknad gäld, som ur köpeskillingen erlagts i penningar, och intecknii;tgar som annars förfallit vid auktionen, såvitt möjligt den originala handling som utgör grund för varje inteck- ning.

Se UF §§ 20 och 21, Pr 50.

12 §. (14,12:1984/867) Fastighets ägare och den som har nyttjanderätt till fastighet är skyldiga att till- låta visning av fastigheten på lämplig tid före auktio- nen.

Vad som ärstadgat i l mom. tillämpas även på lä- genhet till vars besittning aktier i bostads- eller fastig- hetsaktiebolag berättigar.

l3 §. (14.12.1984/867) Exekutiv fastighetsauk- tion hålls i auktionsförrättarens tjänsterum, på den fastighet som skall säljas eller på ett av auktionsförrät- taren bestämt ställe på den ort där fastigheten är belägen.

14 § har upphävts genom L 14.12.1984/867. 15 §. (14.12.1984/867) Skall flera fastigheter

inom olika utmätningsmäns verksamhetsområden en- ligt 36 § säljas samtidigt, hålls auktionen där den högst värderade fastigheten är belägen.

16 §. (14.12.1984/867) Om den som utmätt fast egendom inte får sälja denna, skall han tillställa auk- tionsförrättaren utmätningsprotokollet och de hand-

·pr 47 1578 lingar som erhållits från gäldenären med stöd av 4 kap. 23 §.

17 §. (14.12.1984/867) Auktionsförrättaren skall anskaffa gravationsbevis över fastigheten och hos domstol eller, i fall som avses i 4 kap. 23 § 2 mom., hos handels- och industriministeriet anskaffa de hand- lingar som behövs för utredning om gäldenärens äganderätt till fastigheten eller om däri intecknad eller inregistrerad rättighet samt i fråga om fastighet på lan- det anskaffa utdrag ut jordregistret Utmätningsman- nen har rätt att av den som ansökt om auktion-i för- skott kräva medel för anskaffning av handlingar som behövs vid exekutiv auktion och för kungörande och förrättande av auktionen...

Till paragrafen har fogats fr.o.m. 1.1.1997 ett nytt mom. 2 genom L 12.4.1995/551, som följer:

Om flera fastigheter har utmätts hos en gäldenär eller om auk~ tiansförrättaren bedömer att ett område av en utmätt fastighet med stöd av 36a § kan säljas separat, skall auktionsförrättaren före kungö- relsen utreda om fastighetsägaren ämnar framställa något yrkande qm i vilken ordning de utmätta fastigheterna skall säljas eller om utbju- dande av fastigheterna eller områdena till försäljning var för sig. Fas- tighetsägaren skall härvid upplysas om sina rättigheter och uppmanas att inom viss tid framställa eventuella yrkanden till auktionsförrätta- ren, vid äventyr att han annars förlorarsin rätt. Meddelandet ka,n ock. så sändas med posten som vanligt brev. (12.4.1995/551) .

Se UF §§ 19 och 23;Pr 50; F om gravationsbevis över fastighe't, Ci 77b. .

18 ·§. (27.10.1933/267) Tiden för auktion.en varde av auktionsförränaren ·bestämd och läte han kungö.: relse därom ·och om_ auktionsstället jämte uppgift om fastighetens beskaffenhet samt, där värdering enligt 4 kap. försiggått eller värdet annorledes utretts, om dess värde ävensom därom, på vems ansökan och för gäld- ande av vilken fordran auktionen förrättas, införas i allmänna tidningen en gång, minst fyra v.eck,or före auktionsdagen, och två gånger, första gången minst fyra veckor och andra gången .högst två veckor och minst en vecka före auktionsdagen, i någon annan ticl- ning, som har allmän spridning å orten, samt anslås minst fyra veckor före auktionsdagen å den kommuns anslagstavla, där fastigheten är belägen. . ·.

.Om gäldenären eller fordringsägaren i god tid före det kungörande skall äga rum därom anhåller., må kungörelsen dessutom å förenämnda tider en eller två

· gånger införas i annan av honom uppgiven tidning. F ang. tillämpningen av 18 § 5 kap. utsökningslagen 4:5.1934/

189 stadgar: l §. Såsom den ort, varest tidning, i vilken i l mom. 18 § 5 kap.

utsökningslagen avsedd kungörelse skall införas, bör hava spridning, skall anses den kommun eller sådant ett särskilt vidsträcktare bosätt- ningscentrum ~ildande område, där den försäljning underkastade fastigheten är belägen eller varmed den i främsta rummet står i trafik~ förbindelse. · · · '

Då till skilda överexekutorsdistrikt hörande fastigheter elle'r 'j:>å landet och i stad belägna fastigheter, som höra till samma överexeku- torsdistrikt, eller eljest flere fastigheter jämlikt 36 § 5 kap. utsökning- slagen skola försäljas på samma gång, böra i l mom. nämnda stadgan- den tillämpas med beaktande av var huvudgården eller, där sådan ej finnes, del! högst ·värderade fastigheten är belägen. ,

2 §. Hava två eller flere tidningar allmän spridning å orten eller är det ovisst, vilken tidning har en dylik spridning, bestärorne auktions- förrättaren med hänsyn till eventuella köpespekulanter och med be- aktande av borgenärens och gäldenärens tilläventyrs framställda öns- kemål den tidning, i vilken kungörelsen skall införas. .

3 §. Överexekutor åligger att i enlighet med stadgandena i 12 § l kap. utsökningslagen övervaka efterlevnaden av denna förordning.

Se KungörL, A 29 och F ang. dess tillämpning, A 30; L om den officiella tidningen, A 28. .

Enär i kungörelsen angående exeku'tiv auktion på fastighet bort nämnas, att från vederbörande lägenhet tidigare sålts ett visst om- råde, i· fråga om vilket till säkerhet för utbrytningsrätten fastställts inteckning i lägenheten, och då kungörelsen med beaktande av områdets storlek sålunda icke innehöll sådan uppgift om den för-

. säljning underkastade fastighetens beskaffenhet som i UL kap 5 §

·--:::-=-:- ··- au

Utsökningslag kap. ·5

18 mom. l avsågs, upphävdes den exekutiva auktionen.. HD 1969II 107, D 1970 s. 30. _ · . Då det visats att åkerarealerna av försålda lägenheter på grund

av åkerröjning varit väsentligt större än de i kungörelsen nämnda arealerna som överensstämde med jordregistret, ansågs kungörel- sen icke innehålla sådan uppgift om fastigheternas beskaffenhet som avsågs i UL 5: 18 mom. l och den exekutiva auktionen tipp- hävdes med anledning härav. HD 1975 II18. · : · :-. · 19 §. Pröfvas den förhandling om borgenåremes

anspråk och försäljningsvilkoren, som enligt 2:4 § skall ega rum, icke lämpligen kunna i sammanhang med auktionen försiggå, utsätte auktionsförrättaren dertill särskild tid, dock ej längre före auktionen än två .da- gar; och varde den tid ock i kungörelsen upptagen.

Se UF § 20, Pr 50. 20 §. Skall försäljning ske på grund af förordnan-

de, som i 2 kap.-17..§ sagts, må kungörelse om auktio- nen ej utfärdas förr än detskuldebref, hvarå borgenä- ren sin fordran grundar, blifvit i hufvtidskrift till auk- tionsförrättaren aflemriadt. ... · · . : . . . .

21 §. (12.3.1909) Kungörelse: om auktion å. fast egendom skall äfven innehålla; att samtlige sakegare hafva attvid auktionen eller,• där enligt 19 § särskildt

· sammanträde för förhandling emellan·dem är utsatt; å detta sin rätt bevaka,· samt att fordran eller .legorätt, som jämlikt 26 och 32·§§ bör anmälas, skall hos auk- tionsförrättaren •·senast· .vid förhandlingen uppgifvas äfvensom att lego.rättsinnehafvaren därvid jä:mväl-b6r förete legökontraktet eller:s tyrkt afskrift .däraf. · .:· ..

De, hvilka vunnit utmätning eller inteckning i egendomen eller fått· legorätt-F densamma· inregistre- rad eller hafva fordran· ·eller -annan ·rättighet,. hvarför egendomen enligt stadgaridena om .ogulden köpeskil- lings rätt eller eljesthäftar,' eller· ega rätt till ränta eller annan afgäld, som bör ur egendomen utgå med 'för- månsrätt, skola därjämte, så vidtde ochderas:boning- sorter äro kända, orri·auktionsf6rhandlingen och auk- tionen. underrättas genom särskilda kallelsebref. Så- dan·underrättelse skall, där särskildterkännande om dess emottagande ej inkommit, anses vara behörigen meddelad, såframt brefvet minst f-yra veckorföre auk- tionen blifvit för postbefordran under rekdintnehdå- tion inlämnadt. ·= .. ·... ,_; · · .• :·,;:.'·.: >..'

§ 21 har ändrats fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551, soni följe~: ...... ,: . · .· ... -.

.21 J .. (12.4.1995/551) I_ auktionskungörelsen skall bo~genärern~j uppmånas att i den partsförhandling 'som avse~ i ~9§.eller därförin~ nan skriftligen uppge sina fordringar samt förete skuldebrev eller an· dra fordringsbevis och till säkerhet givna pantbrev för auktio~förrät~ taren. De som innehar·särskilda.rättigheter i en fastighet skall uppma-

.nas att uppge dessa samt a.tt förete de handlingar. som rättigheterna grundar sig på. · ·' : ·

Fastighetsägare, gäldenärer, utsökningsborgenärer samt de kända innehavare av panträtt.och särskilda rättigheter vilkas rätt till fastig- heten har skrivits in i lagfarts- och inteckningsregistret skall under- rättas om partsförhandlingen och auktionen. Också den skaU under- rättas som har sytning, legorätt eller 'någon annan nyttjanderätt, om rättsinnehavaren före utmätningen har tagit fastigheten eller en·del av i;len i sin besittning...Meddelandet kan delges också så att det sänds med posten som vanligt brev, varvid meddelandet skall postas minst fyra veckor före auktionsdagen. .. · - · · .

22 §. (25.4.1930/148) Ar ej auktion så kungjord, som i 18 och 21 §§föreskrivits, varde den inställd, och sätte auktonsförrättaren ut annan tid därtill. ·

23 §. (25.4.1930/148) Då utlyst auktion å fast egendom i följd av laga hinder inställes, varde, där så ske kan, kungörelse därom före deri utsatta dagen in- förd i tidning, som å orten eller i närbelägen stad ut- kommer, och anslagen·å kommunens anslagstavla.

Se KungörL, A 29 och F ang. dess tillämpning, A 30. · · 24 §. (12.3.1909) Nu skall egendomen säljas,

uppläse då auktionsförrättaren såväl protokollet öfver

-

l Ut~ utrr tor bev lin!' ann j est ocl< har da nin

1 sär hw ene

up hä be bö an sk re h' af

dE sa si

r E

1969

~rund mnda sörel- enhet upp-

mes ;kall med nill da-

1.

tan- tio- :nä- uk.:

fast 'are ildt t, å ätt, .lk- vas Jör

r i re.:. för :il- ler ir- tg- k- ;å- m

k- a-

)ffi

na n- n- i t- a- :~a

la a- "r- r- m IV

ls ;;t

!, h

;t å

., r

l

-l -

---~-----._.______________:.___ ---·-----..------. .. ---~..--. 'Piitrteenwmt-z;a n iiM!M'"'h& =r

Utsökningslag kap. 5

utmätningen eller det utslag, hvarigenom öfverexeku- tor förklarat egendomen utmätt, som ock gravations- beviset och öfriga i 16, 17 och 21 §§ nämnda hand- lingar, samt anmane dem, hvilka hafva fordran eller annan rättighet, som bör ur egendomen utgå eller el- jest vid försäljningen iakttas, att sådant anmäla; lämne ock tillstädesvarande borgenärer samt gäldenären, där han när är, tillfälle att öfver anmälda eller ur förberör- da handlingar framgående anspråk och om försälj- ni~gsvillkoren sig yttra. .

Ar enligt 19 § för förhandling, som nu är nämnd, särskildt sammanträde utsatt, varde därvid iakttaget hvad här är stadgadt; och skall i ty fall vid auktionen endast uppläsning af handlingama försiggå.

Se UF § 20, Pr 50. ·vid borgenärsförhandling som föregått exekutiv auktion"angå-

. ende legorätt till outbrutna områden och legatagaren tillhöriga byggnader på dessa områden hade tredje man påstått sig äga en av byggnaderna på legaområdet och yrkat byggnadens avskiljande från auktionen. Auktionsförrättaren hade icke upptagit till avgö- rande frågan om äganderätten till byggnaden. Tredje man hade rätt att i särskilt tvisternål få avgjord frågan om äganderätten till bygg- naden och om huruvida byggnaden ingick i den vid den exekutiva auktionen sålda egendomen. HD 1978 II 36. jfr HD 1936 U 280. 25 §.. sedan förhandlingen förklarats afslutad,

uppgöre auktionsförrättaren med iakttagande af hvad här nedan sägs, förteckning öfver de fordringar och belopp, ordnade efter deras inbördes företräde, hvilka böra ur köpeskillingen, så långt den förslår, utgå, samt angifve i förteckningen tillika, så väl hvilka belopp skola i reda penningargäldas och hvilka böra af köpa- ren öfvertagas, som ock storleken af det belopp, hvaröfver bud bör stiga, för att enligt 28 § försäljning af egendomen må ske. · . ·

Nu nämnda ,borgenärsförtecknihg skall genom un- derskrift af auktionsförrättaren bekräftas; och läte han sakegare, hvilka åt förteckningen nöjas, derå teckna sit.t godkännande. · · · Se UF §§ 20 och 21, Pr 50.

26 §. Med rätt till betalning ur köpeskillingen för den utmätta egendomen och med det företräde inbör- des, som dem enligt lag tillkommer, skola i borgenärs- förteckningen upptagas: fordran, för hvars gäldande egendomen säljes, jemte utmätnings- och öfriga kost- nader; fordran, för hvilken egendomen enligt de i 16 och 17 §§ omförmälda handlingama är intecknad el- ler eljest utgör underpant; samt annan fordran, som bör ur·den uu;nätta egendomen med förmånsrätt gäl- das och vid förhandlingen eller skriftligen derförinnan hos auktionsförrättaren blifvit anmäld; och varde der- vid ränta, samt årlig afkomst eller annan sådan för- mån, somupplåtits att af egendomen utgå, beräknade till auktionsdagen.

Fordran, som bör utan föregående anmälan i borge- närsförteckningen införas, skall, om fordringsbeviset ej företes, i förteckningen upptagas till det belopp, som ofvannämnda handlingar utvisa. Ränta derå, så ock årlig afkomst eller annan förmån beräknas för ett år, der ej anmäldt blifvit, att de rör annan tid innestå.

§ 26 har ändrats fr.o.rn. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551, som ~~ . .

26 §. (12.4.1995/551) Vid auktion på en fastighet har fordringar och särskilda rättigheter företräde i följande ordning: .

l) verkställighetskostnader, 2) fordringar vilkas säkerhet utgörs av inskriven lagstadgad pant-

rätt i fastigheten, med samrna inbördes företräde, 3) fordringar vilkas säkerhet utgörs av inteckningsbaserad pant-

rätt i fastigheten och i fastigheten inskrivna särskilda rättigheter, med det inbördes företräde som framgår av lagfarts- och inteckningsregist- ret,

4) icke inskrivna sytnings-, !ego- och övriga nyttjanderätter i fas-

1579 Pr 47 tigheten, om rättsinnehavaren har tagit fastigheten eller en del av den i sin besittning före utmätningen så att tidigare upplåten rätt har fö- reträde, · · · ·

5) köpeskillingsfordran som avses i 32a§, samt . 6) de fordringar för vilka fastigheten utmätts med samma inbör-

des företräde, om inte något annat stadgas i lagen om den ordning i vilken borgenärer skall få betalning (1578/92).

Om fastigheten hör till ett konkursbo, skall de nödvändiga kost~ naderna för förvaltningen och försäljningen av fastigheten betalas till konkursboet omedelbart efter verkställighetskostnadema.

Se IntF § 22, Ci 76; ExpAvgF, Sk 93. '· .• Säljaren av en fastighet hade för ogulden köpeskilling sökt in-

teckning inom den iJB 11:2 stadgade tiden. I inteckningsutslaget, som vunnit laga kraft, hade förrnånsrätten för fordringen likväl fastställts från dagen för inteckningens beviljande och ej från da- gen för köpslutet. Emedan utmätningsmannen icke 4ade rä~t att pröva inteckningsutslagets lagenlighet, räknades fordringens för- månsrätt vid exekutiv auktion på fastigheten i enlighet med. in- te.ckningsutslaget från dagen för inteckningens fastställande. HD 1979 II 40. , , . . . ,-·.-. , 27 §. Vid försäljning af uqnätt fast egendom skall

hufvudstol af gäld, för hvilken inteckning i egendo- men är gällande med bättre rätt än det belopp, som ut- sökes, utan vidare å köparen i. afräkning på köpeskil- li_ngen ö~verg~, såfra~t ej inteckningshafvare_n senast VId auktwnsforhandhngen yrkar att få betalmng. .· .·'

Intecknad gäld, hvarom i 29 och 31 §§nämnes, må ej sålunda öfvertagas; dock ege öfvertagånde rum, der för samma fordran intecknade fastigheter enligt 36 och 37 §§gå i en försäljning och tillfalla samma köpare. ··Angående betalningen af den återstående köpeskil-

lingen vare lag som i 45 § sägs. · · · , · . ·. '.: ·• . : :· , Mom. 2 har ändrats fr.o.rn. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551;

som följer: . . •' . . . . :~·: .. · En pantfordran överförs inte på köparens ansvar i de fall somavses

i 31 §. En fordran. vars säkerhet utgörs av panträtt" i olika fastigheter får lämnas på köparens ansvar endast om alla gemensamt intecknade fastigheter har sålts tillsammans. (12.4.1995/551) ·. ·. . . . , .

Se IntF § 26, Ci 76.•. ' .. ::: : ,.. 28 §. Det lägsta bud, som Vid försäljningen af ut-

mätt fast. ~gei).cj.om får antagas, sl<all. öfverstiga sa!Jl- manlagda beloppet, af de fordringar samt utmätnings- och öfriga kostnader, hvilka böra ur köpeskillingen utgå med bättre rätt ·än det eller de belqpp, som ut"- sökas. .· ,:_. ·.·. . . . . , · · ·. ·. ; . · ·

· Finnes behållen afkomstaf egendomen, vardei mån af afkomstens värde det belopp, hvaröfver lägsta budet bör stiga, lägre faststäldt.. ·

Se UF § 22, Pr 50. . . . Oå fast egendom utmätts till gäldande av flere fordringar, skall

vid beräknandet av det lägsta budet beaktas den av ifr.v. fordring- ar, som åtnjuter bästa rätt. HD 1935 I 54. . 29 §. Uti den i 25 §nämnda borgenärsförteckning

och vid beräknandet af det lägsta bud, som får antagas, varde·vilkorligt eller tvistigt anspråkupptaget såsom o~ilkorligt elle~ ostrid~gt, fo~dran,'hvarför endast _ett hagsta belopp ar uppg1fvet, ull detta belopp, samt m..: tecknadt fordringsbelopp, för hvilket. inteckning är gällande äfven i annan fastighet, till hela· beloppet: Skola dock flere fastigheter säljas för samma ford- ringsbelopp, och häfta de för gemensamt intecknad fordran med bättre rätt än det belopp, som utsökts; då varde det lägsta antagliga anbudet beräknadt för alla fastigheterna tillsammans, så ock, med hän.sigt till att försäljning af någon bland dem enligt 37 § 4 mom. kan förfalla, för de öfriga fastigheterna gemensamt. ·

§ 29 har ändrats fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551, som ~~ . . .

29 §. (12.4.1995/551) En bevakad fordran skallantecknas i bor, genårsförteckningen med beaktande av räntor och övriga tillhörande kostnader räknade fram till auktionsdagen, dock som pantfordran högst till det belopp som pantbrevet anger. Om en fordran underskri- der det belopp som pantbrevet anger, skall skillnaden inte beaktas ·i borgenärsförteckningen eller vid fördelningen av medlen.

l

'Pr 47 1580 30 §. Skall fordran, som icke är förfallen och hvarå

ränta intill förfallodagen ej är betingad, icke å köparen öfvergå, varde den i borgenärsförtecknigen beräknad till det belopp, som, med tillägg af ränta derå efter fem för hundrade om året från auktionsdagen till förfallo- dagen, motsvararhela fordringssumman. . . : Häftår .egendomen för ränta eller annan dyhk for- dran, som ej är till·kapitalet bestämd, ellerXör afkomst eller annan förmån, som åt någon upplåtits att med 0s$t'belopp i penningar eller varor af egendomen.ut- gå, varde, för den händelse att egendomen, efter ty t38 § sägs, ·säljes utan förbehåll om förmånens _bestånd, denna efter nys~mämnda räntefot och, om formånen bör..utgå endast. under viss tid, med tillämpning_af d_et i l mom. angifna beräkningssätt, uppskatta~ t1ll sm kapitalvärde å auktionsda~en. Lifräntas kap1~~lvär~e skall dock alltid upptagas ull det belopp, hvarfor en h- kadan rän~ kan erhållas i öfverhetligen godkänd in- hemsk försäkringsanstålt ·

Se IntF §§ 22 och 26, Ci .76. · · . · · · 31 §. (12.3.1.909) Är fråga om giltigheten af in-

teckning eller inregistrering, som blifvit för fordran el- ler annan rättighet beviljad, beroende på ~ärskil~ pröf- ning eller afgjord genom beslut, som eJ vunmt laga kraft, eller är .sådan inteckning eller inregistrering sökt; men ansökningen ännu icke pröfvad, varde äf- ven.den fo'rdran eller rättighet i porgenärsförteckning- en upptagen och vid bestämmandet af lägsta .budet be- räknad. · · ·· ·· ·

§ 31 har ändrats och till lagen har fogats en ny § 31 a fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551, som följer: · - ·: • :

31 §. (12.4.1995/551) Har en fordran inte bevakats på grundval av en inteckning. somfrrnagår av lilgfarts- och.inteckningsregistret och är pantbrevet inte i gäldenärens besitt~ing, skall pantbrevets be~ lopp antecknas i borgenärsförteckningen. Ar panträtten eller fordran villkorlig eller stridig till grunden eller beloppet, ?kall fordr~n anteck- nas enligt vad som..yrkas. .. .. . . ·, .. :.- . ....... : ·. : .. Eri pantfordran eller särskild rättighet s'kall antecknas 1porgenars-

förtecknh1gen också'i det-fall att intec~nings~-eller inskrivnin_gsäreri- detinte:hat avgjotts med ett besl)lt som vun~ut _laga kraft, o1111~te an- sökan har lämn~ vilande på g~~dav utmatmng, någon saktingsåt~ gärd eller konkurs: · .

31a §. (12.4.1995/551) En pantfordran som hänför sig också till en. annan fastighet ·skall i sin helhet antecknas i borgenärsförteck- ningen och beaktas till fullt belopp när det lägsta godtagbara budet -beräknas. · · · , ·· . , ·: .. : . .

För fastigheter ~ll~r fa~tighetsdelar so~ enligt 36 eller 37§ ;;kall bjudas ut till försälJmng ullsammans, bes~~rns ett gemen~~m,t lagsta godtagbart bud. · ··· ·· ··_ . · · · ··· · "·.-

Om en fastighet i den or~ning som ~7a§ stadgar säljs. för ind_riv~ ning av en pantfordran som gru~dar s1g _På gemensam mteckmng, skall något lägsta godtagbara bud mte beraknas. . · · . · · .32 §. (17.3.19.39/79)- Nyttjanderätt, varför. egen-

domen häftar-på .grund av. inteckning eller inregistr.e- ring, eller enligt stadgandena om ogulden köpes~tl­ lings rätt,· skall·efter sin förmånsrätt i. bo:genär~fo:­ teckningen angivas, utan att dock något varde. darfor utföres. Lag samma vare om rätt till avkomst eller an- nan förmån, som åt någon upplåtits att ~v egendomen utgå; där.rättigheten icke kan, efter v~d t30 § 2 mom. sagts, till sitt kapitalvärde upptagas, avensom om ~å­ dan icke inregistrerad tomtlegorätt samt annan om- tecknad eller oinregistrerad legorätt, varför egendo- men, enligt vad särskilt är stadgat, häftar och som vid förhandlingen .med borgenärerna eller: därförinnan skriftligen hos auktionsförrättaren anmälts. ._ .

Se tillägg till denna § enL F ang. tryggande af legatagares ratt a kronohemman, som skatteköpes 7.8.1902.

Till lagen har fogats en ny·§ 32a fr.o.m. 1.1:1997 genom L 12.4.1995/551, som följer: · ·

32a §. (12.4.1995/551) Om gäldenärens rätt till fastigheten är villkorlig så som avses i 4 kap. 27 §, s?ll fastighet~n sä~as med bevac rande av villkoret •i överlåtelsehandlmgen. Auknonskoparen svarar

j

Utsökningslag kap. s för gäldenärens på överlåtelsen grundade förpliktelser mot den ur- sprunglige fastighetsöverlåtaren. Om den borgenär som ansökt orn utmätningen har fastighetspanträtt, skall fastigheten säljas villkors- löst. · Om betalning av köpeskillingen är ett villkor för att äganderätten

skall övergå eller bestå, kan den som sålt fastigheten dock bevaka sin fordran och kräva betalning för köpeskillingen vid partsförhandling- en, med iakttagande av vad som stadgas om pantfordringar.

33 §. Har orri bargenäres inbördes företräde eller om vilkaren för försäljningen annorlunda öfverens- kommits än här ofvan eller eljest i detta kapitel är stadgadt, lände det vid borgenärsförteckningens upp- görande till efterrättelse, om alla, hvilkas rätt af änd- ringen beröres, äro om densamma ense; dock må öf- verenskommelse i strid med 27 § 2 mom. icke träffas.

Se KS § 71, Pr 39. . · · .. . 34 §. sedan borgenärsförteckningen blif'1-t ·upp-

gjord och underskrifven, uppläse' auktionsförrättaren densamma samt meddele tydligt underrättelse äfven om öfriga försäljningsviikor ochsärskildtom sättet för utropet och tiden, då köpeskillingen sist skall vara gulden: , . . · ,

35 §. Utmätt fast egendom säljes i uppslag. 36 §. Äro flere fastigheter gemensamt utmätta för

samma fordran, eller skola flere för samma 'fordrings- belopp intecknade fastigheter till gälda~de der~f an- vändas, böra de alla gå i en försäljning, på sätt 137 § ~~. . : •' . . : .

§. 36 har ändrats och till lagen har fogats en ny § 36a fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551, som följer: · · ··. . _

36 §. (12.4.1995/551) Om flera utmätta fastigheter tillhör: samrna ägare, får denne bestämma i vilken ordning fastigheterna säljs.

. Gemensamt intecknade fastigheter som tillhör samma ägare skall bjudas ut till- försäljning tillsammans. Om det enl_igt _aukti~nsförrät­ tarens bedömning är möjligt att få ut ett högre pns for fasngheterna om de säljs var för sig, eller om fastighetsägaren har yrkat detta, skall ett gemensamt bud godkärrnås villkorligt och fastigheterna.bjudas ut till försäljning var för sig. De ·enskilda buden på fastigheterna ~kall godkännas, om summan av .dem är högre än det anbud som har gJOrts på fastigheterna tillsammans. På yrkande av fastighe~garen ~~Il en- skilda anbud godkännas också om de sammanlagt racker: till betal- ning av samtliga pantfordringar samt den fordran som har sökts ut. · Om en och samma ägares fastigheter utgör en bruksenhet får de

säljas tillsammans, även om någon gemensam inteckning inte gäller i dem. Om det pris som bjudits för dem inte räcker till bet~lning av.a~la pani.fordringar ·som hänför sig till fasti~~etema eller o~ det 7nh~t auktionsförrättarens bedömning är möjhgt att f~ ett hogre_ pns for fastigheterna om de säljs var för sig eller om fasnghetsägaren. har yr- kat detta, skall fastigheterna bjudas ut till försäljning var för s1g. I frå- ga om godkännandet. av buden gäller 2 mom. Köpeskillingen skall fördelas mellan fastigheterna i förhållande till de bud som _gavs F,å dem då de bjöds ut till försäljning var för sig. · ·

36a §. (12.4.1995/551) Av en utmätt fastighet skall ett outbrutet område bjudas ut till försäljning separat, om. fasti~he_tsägaren, utmät7 ningsborgenären och övriga sakägare samtycker dä.rull eller _om do~­ stoleri så bestämmer. Det oubrutna området skall bjudas 'Ut nll försalJ- ning fritt från ~vation:r och utan att någ~ t lägsta godtagbart bu~ be- stäms. Köpesklllmgen fordelas, om annat mte avtalas, så som kopes- killingen för fastigheten skulle fördelas. . : .: . _

En fastighet får också utan parternas samtycke bjudas ut till for- säljning som outbrutna områden, med iakttagande av 36§ 2 mom.

De inteckningar som har fastställts i eri fastighet skall avlyftas från ett utbrutet område som har sålts från den. En inteckning i fastighe- ten skall dödas till den del som pantfordran har blivit betald.

37 §. När flere fastigheter gå i en försäljning, ska~l, såframt de hafya samme egare, först utrop af hvarJe fastighet för sig och sedan af alla gemensamt e&a rum samt, der det gemensamma utropet högre utfalht, det- ta gälla; och varde i ty fall erhållet öfverskott på de ge- mensamt utropade fastigheterna fördeladt efter den för hvarje fastighet bjudna .köpeskilling. .

Tillhöra fastigheterna skilde egare, ska~l hv~rJe fas_t- ighet för sig till försäljning utropas. Suga eJ demd fastigheterna till så högt belopp, att den utsökta ford- ringen eller annan sämre rätt egande, i dem g~men­ samt intecknad fordran fullt kan gäldas eller suga de

&biLl

il H.,,, ~~

t i bl v; vi rr u V"

n h n if r~ fe

s h

S•

f< h o

s. d f.

t f a f

at El

ur- om Jrs-

ten sin ng:

ler !S-

är p- d- J[-

lS.

0-

:n :n ir ·a

J!

;-

§

l.

Utsökningslag kap. 5

till detta belopp eller högre och har ej egare af någon bland fastigheterna för denna gjort högsta anbudet; då varde alla fastigheterna gemensamt utropade. Gå ej vid det gemensamma utropet fastigheterna öfver sam- manlagda beloppet af det, som bjudits vid de särskilda utropen; eller gå de högre, och erlägger någon, som vid första försäljningen stannat för högsta budet å ho- nom tillhörig fastighet, genast till auktionsförrättaren hvad af öfverskottet tillkommer borgenären eller an- nan, som efter honom har gemensam inteckning i fast- igheterna; stånde vid första försäljningen fast. l annat fall gälle sista försäljningen, och varde öfverskottet fördeladt såsom nyss är sagdt.

Hafva två eller flera af fastigheterna samme egare, skall ock, der han det äskar; gemensamt utrop af de honom tillhöriga fastigheterna ega rum:· ,

Betäcker ej köpeskillingen för någon bland fastighe- terna belopp, som derur bör utgå med företräde fram- för den utsökta fordringen; skall försäljningen af den fastighet förfalla. . . .. § 37 har ändrats och tilllagen har fogats nya§§ 37a-37d fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551, som följer: . · · . . . .. 37 §. (12.4.1995/551) En fastighet som ägs i kvotdelar skall säljas som en helhet med iakttagande av .36 § 3 mom., om panträtt i hela fastigheten utgör säkerhet för den fordran som har sökts ut. Fastig- hetsdelarna skall emellertid bjudas ut till försäljning var för sig endas.t om auk~ionsförrättaren eller någon samägare till fastigheten så }'!kar.

37a §..(12.4.1995/551) Fastigheter som tillhör olika ägare skall säljas var för sig även om de har utmätts till betalning av en pantfor- dran som grundar sig på en gemensam inteckning. Först skall' deri fastighet säljas som gäldenären·äger:

Om panträtten till följd av fastighetsbildning hänför sig till flera fastigheter och något annat inte följer av l·mom., skall stamfastighe- ten säljas först och en avstyckad fastighet eller tomt endast om den för stamfastigheten erh~llna köpeskillingen inte räcker till betalning av den fordran som har sökts ut. Har.av en pantsatt fastighet bildat.S flera avstyckade fastigheter eller tomter som tillhör olika ägare, skall en fastighet som lagfarits senare säljas före en som har lagfarits tidi- gare. Om lagfart inte harsökts på någon av fastigheterna eller om lag- fart samma dag har söktSpå flera fastigheter, skall den fastighet som senare överlåtits till någon annan säljas först. ·

Om försäljningsordningen för fastigheter som tillhör· olika ägare inte kan bestämmas enligt de grunder som anges i l eller 2 mom. får borgenären bestämma .ur vilken fastighet fordran skall drivas in.

37b §. (12.4.1995/551) Har en fastighet som i andra hand är an- svarig för en pantfordran som grundar sig på en gemensam inteck- ning sålts (ör indrivning av någon annan fordran utan iakttagande av den försäljningsordning som 37a§ l och 2 mom. stadgar, får auk- tionsgäldenären utan särskild förbindelse panträtt i den i första hand ansvariga fastigheten till säkerhet för sin regressfordran, för det be- lopp som av köpeskillingen har betalts till panträttshavaren.

37c §. (12.4.1995/551) En gemensam inteckning skall avlyftas från en såld fastighet, om inte samtliga gemensamt intecknade fastig- heter har sålts tillsammans till samma köpare. En gemensam inteck- ning som hänför sig till andra fastigheter skall dödas till den del pant- fordran har blivit betald, under förutsättning att auktionsgäldenären inte enligt 37b § har fått panträtt för sin regressfordran.

37d §. (12.4.1995/551) Pantsatt legorätt eller annan nyttjanderätt skall säljas sådan den framgår av det inskrivna avtalet, jämte tillhö- rande byggnader och anläggningar, även om nyttjadnerätten har för- ändrats eller upphört under den pågående avtalsperioden.

Då skilda personer tillhöriga andelar i lägenhet var för sig ut- mätts för sin ägares gäld och andelarna icke blivit utmätta till gäl- dandet av en samtliga andelar graverande i hela lägenheten inteck- nad fordran, fick andelarna vid den exekutiva auktionen icke gå i en försäljning. HD 1936 136. · 38 §. (12.3.1909) Häftar egendom enligt borge-

närsförteckningen för nyttjanderätt eller rätt till·af- komst eller annan förmån, som åt någon upplåtits att af egendomen utgå, varde egendomen till försäljning utropad med förbehåll om rättighetens bestånd. Fin- nes härvid att någon, som eger bättre rätt, ej kan ur den bjudna köpeskillingen erhålla full godtgörelse; då skall, därest ej denne samtycker att vid det skedda ut- ropet må förblifva, egendomen utropas ånyo, utan för- behåll om rättighetens bestånd. Stiger köpeskillingen

!HMW

1581 Pr 47 då högre, och inbetalar ej rättighetens innehafvare ge- nast hvad den bättre rätt egande ur öfverskottet till- kommer, gälle sista försäljningen; i annat fall stånde vid den första fast. · ... ·· · ·

Se UL 5:30 jämte hänv.;jordlegoL § 12, Ci 86. 39 §. Finnes å egendom, då den skall säljas, väx-

ande gröda, o.ch tillhör denna ej brukare eller annan, som har nyttjanderätt till egendomen; gånge grödan i samma utrop som egendomen, och varde det före ut- ropet kungjordt. · . ,·. . · . · .

Hvad af egendomens efter utmätningen fallna af- kastning ännu är i behåll skall, sedanegendomen blif- vit såld, OIJ1edelbart ock föryttras. · ' ·

40 §. Nu har inrop·skett, och ~arder det dter·ty i 41 § sägs antaget; gälde köpåren ·gerrast,- antingen i reda penningar eller o.cl< JJ.ledelst aflemnande af skul- debref, som är i den sålda egendomen intecknadt, en sjettede~ af he~a köpeskillinge~, :dock ej i någ?n hä~­ delse mmdre an den kostnad, som skall ur kopeskil- lingen gäldas, och ej heller mera än det belopp, som enligt borgenärsförtecknigen~bör. i penningar inbeta- las.. Skuldebref må såsom betalning godkännas endast så vidt dess hufvudstol eller nödig del deraf ur köpe- skillingen'utgår. Vill :köpare~ hellre för det, som så~ lunda bör gäldas, ställa panr:eller borgen såsom för egen skuld; vare det ock gilt. : : ' :· . · .... . .. . Gitter ej 'köpare gälda elle~ säkerhetställa som nu är

sagdt, varde egendomen geriast ånyo utropad. . ·::;· Se UL 3:'20.'··: '· .. -.. · .. :' . · ·" : . .--': C.i.

. 41"§. Göres å auktionen så högt bud, att det enligt borgenägsförteckningen får antagas, skall försäljning af egendomen ske, utom der köpeskillingen· icke för.; slår till betäckande. af sökandens-fordran och.försälj'- ningen af honom bestrides. · . · , · ·

Stiger anbudet icke så högt, som ·I1U -är sagdt; ..ini ej egendomen säljas, der ej innehafvarene af de i lägsta: budet, söm får antagas, inberäknade fordringar,.hvilka icke komme att ur den bjudna köpeskillingerifullqlt- gå, till försäljnl.ngen bifalla och densamma ej heller motsägesaf den, som sin fordran utsökt. , · Ett anbud får dock inte godkännas om·auktionsför-

rättaren bedömer att det klart. underskrider fastighet:.: el!s gängse auktionsvärde på örten och att det är up::. penbart att ett högre pris kan f~s vids en ny 'auktion. Ett anbud vid den nya auktionen skall· förkastas en~ dast om det underskrider· fastighetens gängse auk- tionsvärde så väsentligt att en för;;äljning skall anses oskälig. (12.4.1995/551) · · · . · ' · -· · . :

Mom. 3 i L 12.4.1995/551 trädde i kraft 1:.7:1995. · 42 §. (12.4.1995/551) ·Om något ahhud inte läm~

nas vid den första auktionen eller om anbudet inte godkänns skall det bestämmas a:tt fastigheten på. nytt skall utbjudas till salu, oin sökanden inte motsätter sig detta. Auktionsförrättaren skall vid auktionen medde- la tiden och p~atsen för den nya auktionen. En ki.ui.gö- relse om den nya auktionen skall minst två '\reckor ti- digare publiceras i en tidning som utkommer· på orten.

§ 42 i L 12.4.1995/551 trädde i kraft 1.7.1995. : : · ' Se KungörL, A 29. . . · .. : · ·

43 §. (12.4.1995/551) Om ·en fastighet :inte säljs vid den första auktionen och det inte bestäms att en ny auktion skall förrättas eller om fastigheten inte heller säljs vid den nya auktionen, skall utmätningen återgå.

§ 43 i L 12.4.1995/551 trädde i kraft 1.7.1995. .. . · · 44 §. Innan auktion afslutas, meddele auktions-

förrättaren underrättelse om tiden, då efter 6 kap. 9 §

r..

i :~

i '

! ' l· L

. i: J\ l l~ l

IV,, .. ' 'i< i:

'} l

, ;

i

; '

::f

l 'l

:'

·pr 47 1582 fördelning af köpeskillingen skall ega rum, så ock om stället derför. · · .

Der så ske kan och de rättegande äro om sättet för fördelnigen ense, må den genast verkställas.

45 §. (18.5.1973/389) Vad av köpeskillingen en- ligt borgenärsförteckningen skall betalas i penningar skall senast vid det tillfälle då fördelning av köpeskil- lingen äger rum betalas till auktionsförrättaren så- framt icke köparen visar, att han i stället övertagit i fastigheten intecknad gäld eller fått anstånd med be- talningen. Fullgör köparen icke sin betalningsskyldig- het, förfaller köpet. Auktionsförrättaren skall i detta fall tillse, att fastigheten ofördröjligen ånyo utlyses till försäljning på sätt i 18 § är stadgat.

Säljes fastigheten vid ny auktion till lägre pris än den tidigare· köpeskillingen jämte därpå enligt 47§ räknad ränta, skall skillnaden ersättas av den tidigare köparen. Stiger köpeskilUngen högre, har denne icke rätt till överskottet. Han skall även ersätta kostnader- na för den senare exekutiva auktionen, såframt dessa icke kunna betalas av nämnda· överskott. Ersattning- arnas belopp skall antecknas i auktionsprotokollet. - · Ersättningar, som skola indrivas hos tidigare köpa-

re, får på förordnande av överexekutor hos honom ut-:- tagas:med stöd av protokollet från den nya auktionen på sätt om verkställighet av dom i tvistemål är stadgat. Har för: ~n del av köpe$killingen i enlighet- med 40 § ställts pant eller .borgen få. ersättningarna l. den ord- ning i 3 kap. 20 a § är stadgad intill pantens eller borg- ens belopp uttagas ur.panten eller hos löftesmannen. :·;.Köpare som enligt pro.tokollet från den nya auktio- nen är ersättningsskyldig, äger rätt .att genom talan niot borgenären och gäldenären söka ·återvinning vid domstolen på den ort, där fastigheten är belägen. Ta- lan skall :Y;id äventyr av .dess förJust väckas inom sex månader fr~p auktionen.. ·-

. ·..En köpare soii).· försummat sin betalningsskyldighet. fick inte . , vid en, ny exekutiv auktion, ?Om hölls på grund av hans försum- .· ··inelse; räkna sig till godo den sjättedel av köpeskillingen som han ; ~ •erlågftill förrättningsmannen vid den första auktionen. HD 1981

II 72. 46. §; Vill innehafvare af intecknad fordran, som

enligt borgenärsförteckn,ingen skolat ur köpeskilling- en, i reda penningar gäldas, ~åta den fordran till dess hufvudstol med bibehållen inteckningsrätt innestå hos köpare11- såsom dennes skuld, bör öfverenskom- melse .derom före k,öpeskillingens fördelning träffas. ,.. H~r 1<öparen eljest af borgenär eller, der någon. del af köpeskillingeri tillkommer gäldenären, af denne er- hållit anstånd med betalningen, njute till godo de vil- · kor, som dervi9.: blifvit betingade,. . . ·. Se lntF § 26, Ci-76.- · . . .

. 47.' §. 'Å del:.".belopp af kqpeskillingen, för hvilket intecknad .gäld icke a[köparen öfvertagits, skall fem procents årlig ränta från auktionsdagen till dess betal- ning sker af honom erläggas. ... För: ränta, soni. å öfvertagen gäld är utfäst, svare kö- paren från auktionsdagen. . .

48 §. (27.10.1933/267) sedan köparen fullgjort sin betalningsskyldighet och auktionen vunnit laga kraft, utfärde auktionsförrättaren köpebrev å egendo- men; och·skall i köpebrevet även uppgivas, vilka in- tecknade·.skulder av köparen övertagits samt vilka nyttjande- och avkomst~ eller andra rättigheter vid försäljningen bibehållits. jämväl skall i köpebrevet an- tecknas, huruvida egendomen vid auktionen sålts för gäldande av i densamma intecknat belopp eller annan

Utsökningslag kap. s

fordran. Bevittnande av köpebrevet, på sätt i jordabal- ken är stadgat, vare ej av nöden.

Ej må klagan över auktionen hindra köpebrevets utfärdande, där klagan angår endast borgenärens in- bördes företräde, utan att auktionens upphävande därav kan följa. ·

Mom. 3 tillfogades genom L 12.4.1995/551, som träder i kraft 1.1.1997, som följer:

Auktionsförrättaren skall till köparen överlämna pantbreven på den panträtt som har förfallit vid auktionen, om inte inteckningarna skall dödas. (12.4.1995/551)

SeL om inlösen till staten av fastigheter, som skola säljas på ex- ekutiv auktion, Ci 63 och F därom, Ci 64.

Huru köpebrev rörande utmätningsvis försåld fastighet skall be- läggas med stämpelskatt, framgår av Lang. stämpelskatt kap. 4, Sk 80.

49 §. (12.5.1925/168) Köparen får tillträda.egen- domen då han fullgjort sin betalningsskyldigheL Vid behov skall utmätningsmannen ge honom handräck- ning. Har gäldenären ej annan bostad att tillgå, skall utmätningsmannen anvisa honom behövliga rum, i vilka han efter försäljningen får bo i tre månader och därutöver till första vardagen i följande månad. Om köparens rätt att häva ·hyresavtal eller säga upp en legatagare eller hyresgäst då lego- eller. hyresrätten inte har bibehållits vid försäljningen stadgas särskilt. (10.7.1987/658)

Avkomst, som efter försäljningen och intill tillträ- det faller av egendomen, varde genom auktionsförrät- tarens försorg för köparens räkning tillvaratagen.

Se hänv. vid UL 5:48 samtJB kap. 16, Ci 57;· L om hyra av bo- stadslägenhet kap. S, Ci SS; L om hyra av affärslägenhet kap. S, Ci SSa;JordlegoL § 12, Ci 86. , .

50 §. Sedan köpeskillingen blifvit gulden, vare egendomen i köparens hand fri från utskyld eller an- nan för egendomen utgående afgift', som före försälj- ningsdagen till betalning förfallit, så ock från annan förreegarens gäld, der den ej enligt 27 eller '46 §å kö- paren öfvergått. ·. ·

För gäld, som å köparen öfvergått, vare förreegaren fri.

§ 50 har ändrats fr.o.m. 1.1.1997 genom'L 12.4.1995/551, som följer: · · · 50 §. (12.4.1995/551) När köparen ha: fullgjort sin betalnings-

skyldighet och auktionen Vtinnit laga kraft, ansvarar den sålda fastig- heten inte för fordringar som inte enligt 27 eller 46 § har övergått på köparen. Gäldenären ansvarar inte· för fordran som har övergått på köparen. ·

Sedan köparen uppfyllt sin betalningsskyldighet och auktionen vilnnit laga kraft, kan mot köparen inte framföras något påstående om bättre rätt till fastigheten, dess beståndsdelar eller tillbehör. Köpet blir'emellertid inte bestående, om fastigheten av en sådan orsak som avses i 13 kap. S§jordabalken, har frånhänts rätte ägaren. Fastighet- ens rätte ägare eller en köpare vars rätt till fastigheten inte består, har rätt till ersättning av statens medel enligt 13 kap. 6-8 §§jordabalken.

Se IntF § 26, Ci 76. 51 §: (12.3.1909) Då utmätning af fast egendom

gått åter eller genom fullbordad försäljning upphört, anmäle auktionsförrättaren genast därom, på landet hos domaren och i stad hos rätten; bilägge ock, då för- säljning af intecknad egendom skett, i afseende å såväl anteckning om hvilka inteckningar och inregistre- ringar bibehållits som ock förfallna inteckningars och inregistreringars dödande, erforderligt utdrag ur den i 6 kap. 9 § omförmälda längd jämte inteckningshand- lingarna rörande den gäld, som blifvit ur köpeskilling- en betald, samt uppgift å.bibehållna och förfallna nytt- jande- och afkomst- eller andra rättigheter.

§ 51 har ändrats fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/551, som följer:

51 §. (12.4.1995/551) När utmätning av fast egendom har gått åter eller genom fullbordad försäljning upphört, skall auktionsförrät- taren underrätta den behöriga inskrivningsmyndigheten därom. Till

?· 5

tbal-

vets ; in- mde

kraft

·n på ;ama

'å ex-

il be- +, Sk

sen- Vid i ck- kall n, i och Om i 'en 'l tten llkilt. l

l trä- 1 rät-

l J bo- 5, Ci

rare ll an- l ;älj- l nan ! kö- i

ren

som

:ngs- stig- q på tt på

men ~nde öpet som ~het- . har 'en.

om ört, det [ör- iväl tre- JCh en i nd- ng- ytt-

som

gått rrät- Till

Utsökningslag kap. 6

meddelandet skall fogas ett utdrag ur den förteckning som avses i _6 kap. 9§ samt, för att behövliga registe!ante.cknin~ar s.kall k_u~na go- ras, uppgift om vilka panträtter och msknvna sarsk1lda rattigheter som har förfallit och vilka som består.

Auktionsförrättaren skall för dödande anmäla de inteckningar som utgör grund för panträtten i fråga om fordringar ~om_ avs~s i 3 ~ § eller som skall ändras enligt 36a eller 37c§ samt ullstalla msknv- ningsmyndigheten de pantbrev som hänför sig till dem.

Se lntF § 30, Ci 76. Om inteckning, som förfallit vid exekutiv auktion, hade anm~-

. lan icke gjorts hos domaren för inteckningens dödande. Tredje man, som i god tro komm~t i besittn~ng av s~u~dsedelr: och sed~r­ mera även förnyat intecknmgen, var 1cke berattlgad att 1stöd av m- tecknin'gen utsöka sin fordran av lägenhetens nya ägare. HD 1941 12. . 52 §. Skall ny aukti.on å fast egendom enligt 42 el-

ler 45 § försiggå, varde dervid iakttaget hvad om första auktionen är stadgadt; dock att fordran? som på gn;tnd af anmälan intagits i den till förs~ <~,uktwnen uppgJor- da borgenärsförteckn4lgen, icke behöfver ånyo an- mälas. ·· · . . · _ ~3 §, Ej må den, som förrättar auktio~ ·å u:~ätt egendom, sjelf köpa något, som å den auktwn sal.Jes.~ :.54 §..(18.5.1973/389) Då outbrutet område sålts 1

utsökningsväg, skall utmätnin_gs_mannen ti~l k~par~n utfärda köpebrev, vari köpesklllmgen och o~ga ko- pevillkor skola upptagas. Köpebrevet behöver 1cke be- styrkas på sätt i jordabalken stadgas. · · . · · · Utmätningsmannen skall underrätta vederbörande häradshövding eller fastighetsdomare om försäljningen. .·.Är inteckning icke fastställd till säkerhet för utbryt-

ningsrätt i fråga om outbrutet område, m:!l söker kö- paren inteckning inom 30 daga: från _auktw~en, skola rättsverkningarna av den faststallcia mteckmngen an- ses ha inträtt den dag anteckning om utmätningen gjorts i förteckningen över utmätta fastigheter. · · . .. §.54 har upphävts fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4;199S/?Sl. , )fr L om skifte § 183, Ek l. ·

6 kap. Om redovisning och fördelning av vad till följd a,y ;utmätning influtit

· l §. Om det förfarande, vid·vilket penningmedel som influtit vid utsökning och egendom som till- dömts annan skall redovisas för borgenären, stadgas genom.förordning. (14.12.1984/867) ·

Innan dom eller utslag som ligger till grund för ~t­ mätning har vunnit laga kraft får sökanden lyfta m- flutna medel endast mot pant eller borgen. Pant eller borgen krävs också vid verkställighe~av hovrätts_dom som inte har vunnit laga kraft och 1 fråga om VIlken besvärstillstånd fordras för fullföljd. Säkerhet krävs dock inte, när det om ärendet i fråga särskilt stadgas att den dom som ges får verkställas utan hinder av att ändring har sökts eller så som en laga kraft vunnen dom. (13.6.1986/470)

Penningar, som borgenär får lyfta utan att ställa sä- kerhet eller förete fordringsbeviset i original, skola ofördröjligen sändas till borg~nären ~nd~r ~dre~s som han uppgivit _eller inbetalas ull pennmgr?r~ttn_~g s?m han anvisat. Ar varken adress eller pennmgmrattnmg känd eller skall säkerhet ställas eller fordringsbevis fö- retes, får borgenären avhämta medlen hos utmät- ningsmannen. (18.5.1973/389) · . .

Se UF §§ 7 och 24, Pr SO. 2 § har upphävts genom L 14.12.1984/867. 3 §. Då en borgenär har yrkat på betalning enl~gt

4 kap. 12 §ur den egendom so~ har utmätts,_ och ull- gångarna inte förslår för betalnmg av samtliga ford- ringar eller borgenärerna inte kommer överens om

1583 Pr 47 hur tillgångarna skall fördelas, skall utmät?ingsman~ nen uppgöra en särskild längd över fördelmngen; Han skall också underrätta borgenärerna om att förteck- ningen från en viss dag finns till påseende hos u_tmät- ningsmannen under den tid besvär över fördelnmgen enligt 9 kap. får anföras. Utdelningen skall trots detta verkställas enligt förteckningen mot pant eller bor~en, om pant eller borgen skall ställas enligt detta kap1tel. (30.12.1992/1586) . .

Vid fördelningslängdens upprättande iakttage '?~.: mätningsmannen den för utmätning stadgade f?r- månsrättsordning, så ock i tillämpliga delar hvad .1 5 kap. 25.§ 2 mom. samti 29 och 30 §§samma kap. ot;n borgenärsförteckning i\r för~skrifvet. · ,. , .... ·~

Se UF § 20, l'r SO. .' . ., · · . . . - . . . : 4 §. Finner utmätningsnian nödigt, innan fördel-

ningslängd uppgöres,.att lemn~ 'J?orgenärerne tillfäll: att öfver hvarandras anspråk Slg yttra, kalle dem att l sådant afseende med honom å viss. tid och å uppgifvet ställe sammanträda; öch varde i ty. fall fördelning- slängd_, omedelbart efter förhan~lin~ens. afs_lutan?e uppgjord och framlagd, utan att s~rs~1ldt ullkannag1r.-: vande derom erfordras. . . _ . . .

s §. H~r någon enligt 4 kap .. 1.2 § yrkat betalning ur utmätt egendom, utan att hans fordran är domfäst; och gitter han ej. visa att b~talning.afgälde;nären_ho-: nom medgifvits; kalle utmätningsmanne!l bo~~enaren. och gäldenären till samman~räde såsom 14 §ar sa&dL Ej må· deraf öfrige porgeriärer i sin r;'itt till utdelmng uppehållas. .:·. .:

6 §. (18.5.1973/389) Har underrättelse eller kal- lelse som avses i 3 4 eller 5 §, icke kunnat tillstä~las alla ~akägare i god. tid,: skal~·de~ ~?inst ~å .veckor för: den utsatta dagen införas 1 off1c1ella. t1dnmgen och 1 någon på orten spridd tidning. · · . · · · · · · · ,· :·

Se L om den officiella tidningen; A 28, · . . ·

. 7 §. Är utmätningsförrättare enligt l kap. ej behö- rig att verkställa köpeskillings fördelning;_insände ~e­ nast de influtna medlen samt protokollet ofver utmat- ningen och öfriga till ärendet hörande handling~r till den utmätningsman, hvilken fördelningen åhgger; och förfare denne sedan på sätt ofvan är stadgat.

8 §. (15.6.1984/461) Då i fartygsregistret infört fartyg, andel däri. eller i 'fartyg inlastat gods, e_ller ~.uft­ fartyg, buss, lastbil eller släpvagn som _införts 1r~wster har sålts, skall köpeskillingen fördelas_ utan droJ_smål och senast inom två veckor från den sista betalnmgs- dagen för köpeskillingen. ·Sär~kilt tillkännagivande om fördelningen behövs inte. _ · ·

Se UF §§ .20 och 24, Pr SO. . .

9 §. Sedan fast egendom blifvit utmätningsvis såld, skall fördelning af köpeskillingen, d~r ej sådan omedelbart efter auktionen egt rum, å fyratwand.ra da-: gen derefter å utsatt ort och timme af au~tionsfö~rät­ taren verkställas enligt en af honom demd uppgJord längd, utvisande hvad af tillgången på de i borgenärs- förteckningen upptagn~ fordringarna utfallit; iakttage dock vid medlens utbetalande hvad i 15 §stadgas. ..

Behållen afkomst af ~gendomen, så ock ersättning, hvilken, der egendomen gått under nytt utrop, förre inroparen är skyldig att utgifva, skall jemte köpeskil- lingen fördelas. ..

Finnes utöfver de i borg~närsförteckningen till be- talning faststäida belopp ullgån~, v~rd~ deru~, me_? den i förteckningen upptagna ratt mbordes, Jemval

·--------------- ----------------------- --------------- ---- -- -------- ·------------ . ---· ---- -- --------------------- ,,

Pr 47 1584 ränta utdelad från auktionsdagen till fördelningsda- gen för de fordringar, hvilka ej å köparen öfvergått.

Se UF §§ 20 och 24, Pr 50. Utmätningsman, som sysslomännen i ett till konkurs upplåtet

bo anmodat att försälja boet tillhörig fastighet, ålåg också att be- träffande försäljningen och fördelningen av avkomst, som fastig- heten avkastat efter utmätningen, tillämpa föreskrifterna i UL. HD 1922 u Il 78. lO §. Har fordran, som i fall af anmälan bort ur kö-

peskillingen för såld fast egendom gäldas, blifvit sena- re anmäld än i 5 kap. 26 §sagts, varde utdelning der- för borgenären tillagd efter de i borgenärsförteckning- en upptagna fordringarna. ·

11 §. (18.5.1973/389) Kan fördelning av köpe- skillingen icke verkställas på den därför bestämda ti- den till följd av att högre myndighet förordnat om av- brytande av verkställigheten, skall fördelningsförrätt- ningen inställas. Meddelande om inställarrdet skall, såvitt möjligt, före· deri utsatta dagen-införas i någon på orten spridd tidning. Upphör. hindret, skall förrätt:. ningsmannen utsätta ny tid för fördelningen och med- dela sakäg!'lrna detta såsom i 6 § är stadgat. · · · 12 §. Ar för tvistigt eller vilkorligt anspråk, eller för intecknad fordran i fall, som i 5 kap. 31 §sagts, ut- delning ur lös eller fast egendom beräknad, skall be- loppet afsättas, intill dess frågan om borgenärens rätt blifvit ·slutligen afgjord, eller viikoret gått i fullbordan eller bortfallit. Der tvistig fodran ej· re~n är under domstols pröfning, varde borgenären hänvisad att sin talan efter stämning anhangiggöra. Vill annan, hvars rätt är af frågan beroende; sjelf stämma, stånde det ho-

.nom fritt. ..; § 12-har ändrats fr.o.tn. 1.1.1997 genom L 12.4.1995/SSl, som följer: , .. . . . ' , . ·

12 §. (12.4.1995/551) Om utdelningen ur lös eller fast egendom har. beräknåts"för en: tvistig eller villkorlig fordran eller för en sådan fordran som avses·i 5 kap: 31 §,:skall dess belopp avsättas till dess att frågan om borgenärens rätt har blivit slutgiltigt avgjord eller till dess att villkoret har blivit uppfyllt eller bortfallit. Dädandet av inteck- ningen påverkar inte borgenårens rätt till ).ltdelning ur de avsatta medlen. Om en: tVistig fordran inte prövas av en domstol skall bor- genären hänvisas till att väcka talan. Talan får väckas också av någon annan yars rätt avgörandet.påverkar. . . ·. .. 13 §,:,Dåpå grund af..? kap. 26 §utdelning för for-

dran beräkil'!-s, utan att fordringsbeviset'"blifvit fö- retedt, så ock då enligt 12 § här of~an medel afsättas, varde tillika bestämdt, huru beloppet skall fördelas i det fall; att detsamma eller någon del deraf sedermera finn~s ej böra tillkomina den borgenär, för hvars "for- dran det blifvit beräknadt eller afsatt. ·

§ 'l3 _har ändrat.s fr.o.m.' 1.1.1997 genom L 12.4.i995/SS1, som följer:· .. _·:, .' ,· '·'·. '· ·. - '.13 §. (12.4.1995/5Sl} När medelavsätts enligt 12§ skall det sam- tidigt bestämmas hur beloppet skall fördelas, om det senare framgår att borgenären inte har rätt till betalningen... . · ·

14 §. (18.5.1973/389) Blir borgenär utan att gäl- denären det medgivit tillerkänd utdelning för fordran som i~ke utdömts, äger gäldenären rätt att medelst ta- lan söka återvinning vid allmän underrätt på den ort där ·verkställigheten ägt rum. Har verkställigheten gällt fastighet, skall talan dock utföras där fastighetert är belägen. ·· · · . Talan skall vid äventyr av·dess förlust väckas inom

sex månader från det fördelningen av köpeskillingen eller, om fastighet eller registrerat fartyg, ·andel däri el- ler i fartyg inlastat gods eller ock luftfartyg, buss, last- bil eller släpvagn, sålts, från det auktionen vann laga kraft. . . 15 §. (18.5.1973/389) Innan auktion på fast egen- dom, registrerat fartyg eller andel däri eller i fartyg in- lastat gods, luftfartyg, buss, lastbil eller släpvagn eller

...,.. &IIZåiiUtb L& IEEE

Utsökningslag kap. 6

enligt 3, 4 eller 5 §särskilt verkställd fördelning av kö- peskillingen för annan lös egendom vunnit laga kraft eller slutligt utslag givits på besvär över auktionen el- ler fördelningen, får borgenären endast mot pant eller borgen lyfta sin andel, såframt icke de borgenärer, vil- kas fordringar icke blivit till fullo betalda, och gäl- denären samtycka till att andelen lyftes utan att säker- het ställes.

Har auktion icke vunnit laga kraft, kräves även kö- parens samtycke för att andel skall få lyftas utan att sä- kerhet ställes. Gälla besvären endast borgenärernas inbördes förmånsrätt och har upphävande av auktio- nen icke yrkats, erfordras dock icke köparens sam- tycke. ·

15a §. (30.12.1992/1586) Om vid realisering av egendom som utmätts och som varit föremål för enfö- retagsinteckning har influtit ett större belopp än vad som stadgas i förordning skall om realiseringen kun- göras i Officiella tidningen. Åt borgenären får då be-

. talning inte erläggas innan en månad har förflutit från det att kungörelsen publicerades. I kungörelsen skall nämnas gäldenärens namn, avkastningen av realiser- ingen samt att företagsinteckning fastställts i egendo- men.

Se UF § 38, Pr SO. . 16 §. (5.2.1965/46) Är utmätning i död mans bo

verkställd, må betalning icke under den i 3 kap. 7 § 3 mom. nämnda tiden erläggas till borgenär, som -icke haft pant- eller innehållningsrätt till egendomen, med mindre dödsboförvaltningen därtill samtyckt. · ·

l 7 §. Belopp, som enligt 11 § ej kan fördelas å der- för bestämd tid eller jemlikt 12 § blifvit vid fördel- ningen afsatt för någon borgenärs fordran, skall oför- dröjligen i länets ränteri nedsättas. Har klagandens· el- ler borgenärens· anspråk blifvit godkändt genom dom eller utslag, som ej vunnit laga kraft, vare han dock be- rättigad att beloppet mot pant eller borgen lyfta. I an- nat fall ankororne på överexekutors pröfning, huruvi- da afsatt belopp, innan fråga om rätt dertill blifvit af- gjord, må mot pant eller borgen lyftas, vare sig af den· borgenär, för hvilken beloppet afsatts, eller af annan, hvilken medlen kunna tillfalla på grund af bestäm- ning, hvarom i 13 § är sagdt. .·,

Se UF § 26, Pr SO. 18 ·§. Mom. l har upphävts genom L 14.12.1984/

867. Är utdelning beräknad, utan att fordringsbe~set

blifvit företedt, och anmäler sig ej fordringsegaren inom natt och år efter det auktionen vunnit laga kraft, må medlen mot pant eller borgen lyftas af annan, som de enligt 13 § kunna tillfalla. · .

Se UF § 26, Pr 50. 19 §. (14.12.1984/867) Om part det kräver, skall

medel som i enlighet med 17 § eller 24 § deponerats i lantränten insättas mot ränta· i en av överexekutor godkänd bankinrättning. Räntan kommer den till go- do, till vilken det förordnas att medlen skall utbetalas.

Se UF § 26, Pr 50. 20 §. (14.12.1984/867) Om den tid, inom vilken

utsökning skall verkställas och redovisning göras, stadgas genom förordning.

21 § har upphävts genom L 27.11.1987/897. 22 §. Skall enligt 3 § särskild fördelningslängd

uppgöras öfver tillgång, som genom utmätning influ- tit, vare utmätningsmannen pligtig att framlägga läng- den inom fjorton dagar eller, om kungörelse i allmän-

&&IlU&

1 t

l !

l

l .

l

l

6

5- cft :l- er .l- .l- r-

)-

ä- lS )-

1-

lV

)-

1d l-

~-

.n 11 r- )-

o 3 :e d

-- l- ·- l- n

[-

l-

n l,

l-

~l

:t n t, n

ll

,.

n ,,

d

J-,

"l Utsölmingslag kap. 7

na tidningarna erfordras, inom fyra veckor efter det egendomen såldes eller tillgången eljest inflöt.

Se L om den officiella tidningen, A 28. 23 §. (30.12.1992/1586) Då flere än en borgenär

yrkar på betalning ur gäldenärens egendom och det är uppenbart att för borgenären inte kommer att. inflyta en större utdelning av de tillgångar som utmäts än det belopp om vilket stadgas i förordning, kan en. sådan borgenärs fordran lämnas obeaktad vid utdelningen.

Då fråga är om utmätning som riktar sig mot lön, pen- sion eller inkomst av näringsverksamhet eller annan pe- riodisk inkomst eller gäldenärens periodiska prestatio- ner kan utmätningsmannen, i enlighet med vad som när- mare stadgas genom ~örordning, fö~d~la.de ~llgån~ar som u~tts eller de ullgångar som 1 ovngt ull.utmat- ningsmannen influtit turvis mellan borgenärerna. .· ~

I de fall som avses ovan i 2 mom..fördela$ de till- gångar som utmät~s under en i förordning fast~tWld tidsperiod endast mellan de borgenärer som har an- sökt om utmätning då förfarandet ~nleds. .. .;:: · ' .

Vad ovan i denna paragraf stadgas gäller inte en for- dran med förmånsrätt.

Se UF § 40, Pr SO. . : . . 24 §. (1.2:1929/53) Medel, som till utmätnin.gs-

man influtit, skola, såvitt angående dem icke är annat stadgat, hos utmätningsma~ hållas borgenar till ha:t:tda under fyra veckor från det borgenären äger rä~t. att medlen lyfta. Varda medlen ej under denna tid.S:v bm:- genären lyf.tade, skola de ofördröjligen av: utmätnii1gs- mannen i länets ränteri nedsättas; och äge ;utmät- ningsmannen sedermera att med beviset om ried~~tt­ ningen. till borgenären redovisa. Där fordrirtgsbeyis, som för utmätnings vinnande blivit av l;>orgenär av-' län;tnat, bör efter ärendets handläggning till honom återställas, skall fordringsbeviset hos utmätningsman- nen hållas borgenären till handa under fyra vecl;<or; i övrigt gälle om sådan ~andling vad ovan är om Influt- na medel stadgat. ·

Försummar borgenär att ur utmätt egendom taga betalning, have ej rätt till ränta från den tid, det av ho- narri berott att betalning njuta, där ej på grund av-stad- gandet i 19 § sådan ränta må honom tillgodokomma.

Har någon fått lyfta köpeskillingsmedel, innan fr~ga om bättre rätt till dem blivit slutligen prövad, och fm- nes han sedan pliktig att det lyftade eller någon del därav återbära, gälde ränta efter sex för hundrade om. året från den dag, då medlen lyftats.

Lyftas ej medel, som till följd av utmätning influtit; inom tio år efter det medlen i länets ränteri bort ned- sättas, eller styrkes icke inom den tid, att dom eller ut- slag, varå verkställighet följt, ändrats eller upphävts eller ej vunnit laga kraft, eller att fråga om bättre rätt till medlen icke blivit slutligen avgjord, tillfalle med- len statsverket. Styrkes sådan omständighet, löper åter ny tid, tio år, därefter. .

25 §. (20.12.1991/1634) När en överbetalning till utmätningsmannen är mindre än det belopp om vilket stadgas genom förordning, behöver den inte <\terbäras till betalaren. En överbetalning som inte har återburits inkomstförs hos staten. '

Se UF § 37, Pr SO. ·

7 kap. Om verkställighet av beslut om · säkringsåtgärder (22.7.1991/1066)

l §. (22.7.1991/1066) Vid verkställighet av en säkringsåtgärd om vilken beslut har fattats med stöd

1585 Pr 47 av 7 kap. rättegångsbalken skall detta kapitel och i till- lämpliga delar 3 och 4 kap. iakttas. · .

2 §. (22.7.1991/1066) Kvarstad på lös egendom verkställs med iakttagande i tillämpliga delar av stad- gandena om utmätning av lös egendom. · · ·

Utmätningsmannen får dock, om faran för sking- ring av egendomen sannolikt är liten eller omständig- heterna annars ger anledning till det eller om sökarr- den ger sitt samtycke, meddela sökandens motpart ett skingringsförbud enligt 8 § l mom. · ·' · ' ·Ang. rätt för utmätningsman att på anhållan av skogsintecknings- havare tillställa skogens köpare, eller avverkare avverkningsförbud samt med kvarstad beläggade träd, som redan avverkats.,Se L om skogsinteckning §§ 4-10, Ci 79. Se L om skyddsskogar § 11, Ek 4S samt l om enskilda skogar-§§ 13 och 1S, Ek 43. · • : · : · ' : . ·

·3 §. (22.7.1991/1066) Kvarstad på fast egendom verkställs med iakttagande i tillämpliga delar av stad- gandena om utmätning av fastigheter. : · ·. · - ·.. ··Efter att fast egendom har belagts med kvarstad får

inteckning i den inte fastställas, om inte anspråket på en sådan säkerhet baserar sig på en ansökan som har gjorts tidigare eller på stadgandena om rätt för ogul- den köpeskilling eller på en tidigare grundad· nyttjan- derätt eller annan rätt eller på ett beslut av domstol. En överlåtelse. av en fastighet eller pantsättning av ett intecknat skuldebrev eller en inteckning som har fast- ställts i strid med detta moment· är utan .verkan, om inte något annat följer av 8 §+mom:· · •'· , ; .. ; ·. ·;. Mom. 2 har ändrats fr.o.m. l.Ll9Q1 genom L.l2.4.199S/S51, soin följer: · . , . . . , ,..,

Kvarstad på fast egendom har de rättsverkningar so~ 4 kap. 30 § stadgar; (12.4.199S/SS1) · · · ··

4 §. (22.7.1991/1066) Ett beslut om ·en interimis- tisk säkringsåtgärd enligt 7 ·kap, 5 § 2 mom. rätte- gångsbalken· får· verkställas. utan f6rhandsanmälan också om en anmäl?-n k.rävs·enligr3 kap:26 §i denna lag. .. . . . . . ·.· · · ·. .· .

5 §.· (22.7.1991/1066). Egendomsontinte får ma- tas ut får inte' heller beläggas ni.ed kvarsrn.a· som säker- het för en fordran. På annat ställe i lag'firf~ls dessutom stadganden om ~gendom.som ihte får beläggas med kvarstad. . · ·.: · ; · . . . · ·· . . ; · .. Om pengar har belagts med kvarstad; kim ~tmät­ ningsmannen på begäran av sökanden· eller motp'arten deponera dem i en penninginrättning enligt 6 kap. 19§.

Se L om frihet från kvarstad och skingringsförbud för vissa luft- fartyg, Ha SL

6 §. (22.7.1991/1066) Om egendom, som förfars; snabbt sjunker i värde eller ger upphov till stora sköt- selkostnader, har belagts med kvarstad på grund av en fordran, skall stadgandena i-3 kap. 7 § om försäljning av sådan egendom iakttas. ··

7 §. Beviljas qvarstad å rätt till afrad, hyra eller ränta, som af fast egendom faller, varde, på sätt i 4 kap. 24 § sagts, syssloman tillsatt att medlen uppbära och förbud den betalningsskyldige kungjordt. · . . .

Den, som blifvit satt till syssloman, skall af medel, dem han omhänderhar, betala utskyld eller afgift, som bör för egendom gäldas och under qvatstadstiden för- faller till betalning. Lag samma vare om rantan å inteck- nad skuld, som bör ur egendomen utgå med bättre rätt än den fordran, för hvilken qvarstaden beviljats.

8 §. (22.7.1991/1066) När utmätningsmannen meddelar sökandens motpart ett förbud enligt 2 § 2 mom. eller när han verkställer kvarstad på fast egen- dom, skall han göra upp en förteckning över den egendom som beläggs med förbud samt förbjuda mot- parten att gömma, förstöra eller överlåta denna egen-

''; l :l

!

i 'li

'

Pr 47 1586 dom eller att göra något annat som äventyrar sökan- dens rätt.

Om motparten håller sig undan eller har lämnat landet och utmätningsmannen inte träffar ett ombud som har rätt att för motpartens räkning ta emot del- givning av förbudet, skall till motpartens bostad eller affärsrörelse eller någon som hör till hans hushållläm- nas ett skriftligt meddelande om förbudet samt om att de handlingar som gäller förbudet samt om. att de handlingar som gäller förbudet finns tillgängliga för motparten hos utmätningsmannen. Dessutom skall ett meddelande genom sökandens försorg publiceras i den officiella tidningen samt sändas till den som saken gäller per post, om hans adress är känd. Motparten an- ses ha fått del av förbudet när meddelandet har publi- cerats och sänts så som ovan stadgas.

Den egendom som har belagts med förbud förblir hos innehavaren, som skall vårda den omsorgsfullt oc;h får använda den på sedvanligt sätt. Om förbudet har meddelats för att· säkerställa en fordran, skall egendomen värderas enligt vad som stadgas om värde- ring av utmätt egendom. · . . . · .. ·. . ·

Innan ett förbud ·enligt denna paragraf som gäller fast egendom har antecknats i .registret enligt 4 kap. 28§, gäller d~t inte mot en person som i god tro har förvärvat egendomen eller beviljats inteckning i den. Om ett förbud som nämns i denna paragraf upphävs eller återkallas, skall registermyndigheten underrättas om detta. · ' Är egendom som avses i denna paragraf i en utom- ståendes besittning skall honom dessutorp. meddelas förbud mot 2tt överlåta den. . ..

Mom. 4 harupphävts fr.o.m. 1.1.1997 genom L 12.4.19.95/551. Se L om. den officiella .tidningen, A 28. : . . · . ..

. 9 §.· (22.7.1991/1066) Den söm ·med stöd av ·7 kap. 3 § l mom. 4 punkten eller 13 §rättegångsbalken har förordnats till syss~oman skall omsorgsfullt vårda och förvara ä.en.egeridom som lif!r anförtrotts honom och när uppdraget upphör lämna redovisning till ut- mätningsmannen. Då det har bestämts att egendom, om vars beläggande med kvarstad utmätningsmarmen skall underrätta registermyndigheten, skall överläm- nas. i en. sysslomans ~esittning och förvaltning, skall sysslomannen göra. mots_varande anmälan,. . . .· ' . · ·

Utmätningsmannen skalllämna en syssloman som nämns i l mom. behövlig handräckning. .. .. ·

lO §: (22.7.1991/1066) Den som ansöker om en säkringsåtgärd är på uppmaning av utmätningsman- nen skyldig att till sysslomannen eller utmätnings- mannen betala ett förskott av yrkad storlek som ersätt- ning för kostnaderna för verkställigheten av säkrings- åtgärden. .. ·ll §. (22.7.1991/1066) .Sökanden skall inom två veckor efter att den tid har löpt ut inom vilken talan enligt 7 kap. 6§ rättegångsbalken skall väckas för ut- mätningsmannen styrka att huvudsaken har gjorts an- hängig. Om detta inte sker, kan verkställigheten av säkringsåtgärden återkallas enligt 13 § 2 mom.

.lla §. (22.7.1991/1066) Om det är sannolikt att en rättighet kommer att äventyras på det sätt som av- ses i 7 kap .. l, 2 eller 3 § rättegångsbalken, får utmät- ningsmannen bevilja en säkringsåtgärd som nämns i samma kapitel i det fall att sökanden har en verkstäl- lighetsgrund som anges i 3 kap. l § l mom. i denna lag, men hans ansökan om verkställighet inte genast kan bifallas. .

Utsökningslag kap. 8

En säkringsåtgärd enligt l_ J?Om. är i kraft i högst sex månader från att den beVIlJades. Utmätningsman- nen kan på särskild a_nsökan förlänga giltighetstiden för åtgärden, om det fmns särskilda skäl.

12 §. (22.7.1991/1066) Ett beslut om en säkrings- åtgärd enligt 7 kap. l §rättegångsbalken får inte verk- ställas och verkställighet som redan har skett ·skall återgå, om motparten ställer pant eller borgen hos ut~ mätningsmannen.

När utmätningsmannen verkställer ettbeslut om en säkringsåtgärd som avses i 7 kap. 2 eller 3 § rätte- gångsbalken, får han godkänna en säkerhet som mot- parten erbjuder endast om sökanden har godkänt sä- kerheten eller om den på ett lämpligt och tillräckligt sätt motsvarar sökandens behov av rättsskydd.·

13 §. (22.7.1991/1066) Utmätningsmannen skall återkalla verkställigheten av en säkringsåtgärd, om sö- kanden begär det eller om gäldenären lägger fram en skriftlig anmälan av sökanden eller någon aimah klar och tillförlitlig utredning om att fordran i fråga är be- tald. ·

På motpartens yrkande. skall utmätningsmanneri även återkalla verkställigheten av säkringsåtgärden, om sökanden inte visar att talan har väckts inom den tid som anges i 7 kap. 6 §rättegångsbalken eller då det visas att åtgärden av andra skäl enligt näinnda 6 § skall återkallas eller att talan har förkastats eller avvisats el- ler om den tid som anges i 11 a § 2 mom. har löpt ut.

14-:15 § har upphävts genom L 22;7.1991/1066. · '16 ·§.· · (22.7.1991/1066) Ett beslut om en säkrings-

åtgärd får inte verkställas, om inte sökanden .ställer pant hos utmätningsmaml.en eller säkerhet för· qen skada som åtgärden kan åsamka motparten. Om. :möj- ligheten att bli befriad från att ställa säkerhet stadgas i 7 kap. 7 § rättegångsbalken. ·· . . . · · .. SeRB 7:7, Pr l. . . . . ' ·.. ·; 17....:21 § har upphävts genom L 22.7.199111066·.

: . . . ~. .

· 8 kap. Om kostnad i utsökningsmål'· -~· ·

. l .§. I mål, hvarom i 2 kap. h~~dlas, .tlllägge: öf- verexekutor sökanden, der han saken vinner, ersätt- ning för all nödig kostnad, som lagsökningen medfört. Varder målet såsom tvistigt förvisadt till dm;nstol; då må ersättning tilläggas vederparten för hans kos~nad; och ege ändå domstolen, när målet der fullföljes, pröf-. va hvad ersättning den ene parten bör till den andre utgifva för kostnaden hos öfverexekutor. . 2 §. I andra utsökningsmål, än i l § äro nämnda, bestärorne öfverexekutor, efter ty skäligt finnes, om och till hvad belopp den tappande parten bör .till den andre gälda ersättning för hans kostnad hos öfverexe- kutor.

3 §. Vid verkställighet af dom, hvarigenom betal- ningsskyldighet blifvit någon ålagd, skall tillika utta- gas all nödig kostnad för utmätningen, för den utmät- ta egendomens vård och dess försäljning eller, der ut- dömd vara tagits i mät, fortskaffande till betalnings- stället samt för köpeskillingens fördelning och annan för verkställighetens slutförande föreskrifven åtgärd.

Lösen för utdrag av utmätningsprotokoll i ärende där proto- kollsutdrag icke erfordrades i avseende å utmätningens förrätta~­ de, betalning som reserveras för återställande av handlingar t1ll borgenären och avgift för delgivning åt gäldenären av tredskodom som utgjorde verkställighetshandling var icke utsökningskostna- der som vid utmätning enligt UL 8: 3 kunde uttagas hos gäldenä- ren, varför utmätningen i avseende å dessa upphävdes. HD 1977 II 96.

l

). 8

:>gst lan- den

rrgs-: erk-' ;kall ; ut..:

n en itte- not:. t sä..: digt

;kall lSÖ-

tl ert klar :be:: .~ .

men den, den i det ;kall :s d~ tut 166;:

~f!~ de~

möj;; dgäs.

.... ;>.f

166.',,

:!·öf- ·sätt" lfört: l· då :~ad; pröf-, ndre

mda, , orn l den :exe-:

1etaJ... utta~

mät~

:r ut~ ings~

nnan ärd. proto- ·ättan- •ar till ~odoill ostna- tdenä- 1977

Utsökn:ingslag kap. 9.'

: 3a' §; (30.12.1992/1586) Kostnaderna·förJ ihrrtät;; ning och försäljning av egendom, för utdehi.ing av ko~ pesumman samt för övriga åtgärder som fastställtsJör slutförande av en utsökning.skaU först betalas .fönit": säljningspriset. Om en kostnadspost har uppkommit endasttillföljdav en viss fordran.skall denna posti·be~· ~las närmast före .nämnda fordran~-:.·: ··'·': · . '.:·;.; J') r: .. 4 §. 'Innehåller dom,:sbm skall verkställas,· sådant förordnande,: som i J.kap; :2·§ 2' :och 4--(),·punkternä omförmälts, varde ock vid verkställigheten kostnaden derför hos den tappande uttagen.,;..- ,·.. ·· '~:-:.:;>:,; ,;,, :

· ·.· ·, Då svarande;· som av dom5(ol ålågt5 utföra .viSst.atbete vie!. äfen- . tyr attkäranden ägj:l.e v.~rl<ställa det på,\lans:bekostnadj.underlåtit . .f~llgöre~~.n ~~h ~~ande~ lj.tfö1 a~bet1t, ät: ut:Iiu)tnirig~ma"Q. behP·~ ·hg ·att efter prövriing· uttaga·de ·skäligå ·kostriaäerda därför, hos svaranden; HD 1919u II522,.Lm 1919s.150. ', .• ;.~ .. c! .. ·ud.

;~5,, ~<fö~ ~nnap.:Y.e3!<~·~ä~lig~~ti. ~~i3' ~~~-1 §_§·~ag~ §a~t ne,~a,n_I ·4·rti~~~,.J?:aiJ;1I}~~. ·v(lf.!! .. qt;p.:_~~RP,~tt,dt; ,ö~~ allud skyldig. att. galda .kostnaden;. do.ckr ,må .d~nna eJ uttagas, innan' beloppet.blifvit af öfverexekutor eller do-q1stol bestäi'ncl,t.. ' ';"~\·''::·;~,';:': '' ··:~:'~;r·'.>;:;~ <·:'··'•' '' '·'

... Mom: 2 harMpphävt5'gi,p.'9niJ:~~'.7)99J/l069 ...: · ;,.Se l.. om skpgsinteckning.§ ll;·Ci 79. .-~.:: ;.i, ... : ,". ,, :· ,<.;~:. ·, ,'·.. , ~ 5a §. (14._lf..l9~4/867), Om avgifter so~·uppbårs

for statens kostnader for ,utsökning stadgas särskilt.· ·· :·,6· ·§r, Kos~riild.fö(~yei:l<s~~lighe~;·~l{all;' ·qer .~tm~t;. ningsmännen det. äskar, förskjuias,aLden~, söm :verk- ställig4et~n-.~~gärt; doc~_,rhå',vid. verks~ll~nde·åqaga kr~ft_ ~gamle .dom;.· J:lyapgenqm, b,etalwng~skyldig!J.et ~hfyit. någon ålag4, ·,kö~tna9-e,ris ·fc;>rskjutartde. J~~~ askas 1·andra fall·än de,.s9Jli i} J:<~p; 2~.§,:4;'_~ap';'l7:;· l~ 9ch 25 §~~ :r.~.ap. ·~7§-sanit ~, kap.:'3 § I,läti1rit§. · · .~

· 7 §. Påst~r~nnandepa.rt,sqin betättigätsatt verk..: ställighet -~f dom på,vedeTP,~i#rt~ ikost,riaq:förails~lta.·:. dennes ålaggan!fe att.s~dan kostJ:Ut~·fpJ;skjuta; :ege''ö{-i verex~1cutor,, der)ostnadsförslag,· uppgjotcit a,r_-5~1{~. kunmg eller eljest trovärdig persOn, företes, förordilet att l<ostnaden.skall, efter ty s~äligt pröfvas.• an'ting~ri på en gång eller 'fmån afverkställighetens·fottskridån- de hos den tappande uttagas... ;• ·. ;::·, ..; "·''''d; '"

8 §: Har,.då'för verkställighet kostnaden icke föf3 skju~~ts~ den?-a ej hos <;len tappande parten ut(åtrs, el~' ler bor deneJ af honom gäldas, varde den af sökånden gulden. Betalar sökam;len: ·ej ko~tnaden godvilligt; 'ege utmätningsmannen 'den·hos honom utmäta eller om dess uttagaride anlita utmätningsman i hans hemort.-·

. . . . i . . ...-.. : ~ . . . . ·. .

9 kap.' Öm'sökand~ .av ändring 'i utinätiiingsmfl~{: . förfarande (16.12,1966/644) · :. · ,~ · ·· ·

l §. Viii man klag~ öfver u~·ätningsm~'us' förla- r~nde i mål, hvarom denna lag handlar, göre. det skrift- hgen hos öfverexekutor~ ·. · .. ·· ... , . . . · ·

S_e SkatteUL § 8,! Pr 54; l om skogsinte~~u;_g; Ci 7~;j. ~m a~pe- talnmgsköp § 13, Ci 50. , . . . · . . . . • '

· Gäldenär, hos Vilken utmätriing ägt rl:mr;är 'ej berättigad in.t kla- ga över utmätningen på den grund att därvid tagii:s i mat egendom som tillhör annan.JD 1904,-TB 1905 s. 115 a.nr 12.. · · ::·· ,.',

Köpare har ansetts berättigad att överklaga auktipn p~ grund av. att ~en därvid försål?a fastigheten delvis;tilllj:örde anrian än 'gäl~ denaren. HD 1923 u II 1308. ·· · · · ·. .. · ·· · ·, '· · .: · · -: ; · · · ·

·. Ett belopp, som motsvarade den av gäldenäre!l'-utmätta· arV; . sa~d~len i ill.tns faders dödsbo, han:fter,:utmätninge~~-rlag~ till u~~-

matr.nngsmannen och, sedermera ullhandahå!Jits porgenäreri. Då .. u~~atningen.såhmda blivit slutfÖrd, har klagari över linnät~ingeri . eJ foranlett VIdare åtgärd, HD 1943•IHBL .:...-,r:: ·:.,_~i :J~Li ·· · ;.A. hade II_ledelst domstols laga kraftvUnnautslag ålag~ att inomves Utsatt tl~ öppna ett av honom fyllt dike Vid äyentyr att B där;- . e ter fi~k utfora detta på A:s b~kostnad. Utmätningsma~ medde-

la_nde tlll A, att B, såvida·A icke öppnade diket, var berättigad.att·,-~cf ~et på A:s bekostnad och att A icke fick hindra detta,·innefat- e 1cke sådant förordnande 1av utmätningsman, vari enligt lag

t587

.~ · ändring kunde.sökas. HD 195fil 156;0. i 952-s:-.54l.'.':;::. !'<.·r;[(~:

·::;,b~~f~~~å~~~~~~ti:Sa~u~:a~~:~J~6rii~r:;~i~~~q~~~~~~b~~~ nad, som låg utanfor ömrådet,·hade-lantb~ksrrnmstenet m:ed stöd

. ~·.av'lagen-14;1.1938 oin inloseii.·till'stlifen:åvfäsP.glieter, sam sk6lä . säljas på exekutiv auktion, beslur.afilllös~ det:outbrutna·områdef

_',;,till staten, va:efter 1ltii1~tni11gs~annen,.u~ä~#~~~ 5·~t~~ ~ppebrev· . .,. ;J?å _h~la d,en,förs~l?i.:egendomen, Den:s,?n:. st~~Jea{f<?~ hö~s~,l:m.det'

betr11ffa~de ;d.t:n:for_~ålda;~~~~li'l'!llen.yrk!l,4e, .fws, öY!!Et;x:e~:!lm~. på .J; ,sådan. ra~t,t:~e ay~opebr~V!i~•,a~t._det e~c;ll!-St s~~lle utg~~a_'Qevis på .; '.stat~l1S. rätt till det,.putbrut~a ()mrådet: Håiidläggni!J.gep;ay:k}.agan :· ,.~~gs ankomm~·p~ öve~e~~J,ru,t<?r· H;D.l958 1173: ., 1·. ·:~'!~Y'·· ,... -·/2· §~ Cl4.12.1984/867fTideh''f6tbesvär ..ö:Vef':.rht;.:. D.:t~tping_ är tj:ugp,'~agar.-D~n r.ä~n~_s1fP,r ,gälde!lärfrån deJ,J. ·4a~.då, U~~Ilätnlp.gen f),l~l\l<?.!,~ad~~:el~E;r,j .f?.\11sorn, avses i 4 kap. 18 §, ver~!?!Allqe,!?)lP$ g~l<feg~eJi, o,<:;\1 f<?~ ~Hr~e~y :f~~~,?~II d~g,qå~~~h .(isk;Jf~rt,~e_49:m.. pm l;l~a~~~i~L1: lf·~'j~~-?~''17;\'/·;:.:;:;J:::i~iij/~!~~ ~';\~;/;~.:~ifH'J~~~

., .·. Då gälden.ären _icke blivit underrättad ·t:iffi''uimätningen'i"~hltg~. · ··he,t med u~.:.:3:26 och 27;ta.l~Iiaäeif:20dagii-l-s;besvärstic;leri1från\det. -.\:han erhålht kännedöm:o.m :utmi!tningeJl.. J;J:p·,l_~64.IU6,·l~~ ~V:~n; i). HD 1.962 II 74, inf~rt.v,ic;l U.L.3;.26: :',;,,, ;~ 1 ;, , , ,.,, •.,c,.,'-:;.1.1 ·;c.-1 _,,3 ..§: o~.:;,l~73/38.9)::aesY:ä~,-;sorii;g&llå av>ut:rnä't:; ningsman verkställd ·'auktion:pt f~stigh~i eller::.Ltar~ tygsregistret infört fartyg; atidei' därf 'eller'{'fartyg'In:: l~~tat _g?-~~.}uftf~r~yg,.bu,~~· ,las~qq ~ll~,r ~l~R~~gn, kun- g?rande a,_v ;:tuktwn, uppgörande .~:vJ)pfgep.~rsforteck­ mng e!ler anriah av litmätriirigsrriaii'Vid' auktion före:..- tagen åtgärd; skola 'anförasiinonn>vårH2' § n:amndii:ld från,auktionen. ::··r,, .·.·;:;-~_,:-'?':d .cu•:·;·l:;<;_ ,,,J{;,: :/::-o·)f;:::: <+ §. >(14.12.1984/867) Tidentföi b~s\räi ·over· för~· delning' av köpeskillingeri för lös-; egendom i.falf s6fu anges i'6 kap:•3 §är tjtigo'dagar::nen rälh1as:från den dag då förd~lningslängd har fra~lagt.S(i'erilighei med 6 ·kap.'j3 eller 4 §.. Har sa~manträde enligt:p kap. :s § hållitsicräknas tiden från· tlagen' för' samrrian:irädet.:;-:r -, :Se hlinv: vid§ 2. .·; "··..- .W!;>·::: ·.,. :r.:-i< .-. :>;:·:.·· , :· :··, , , ~:d .. •·S, §,·.. Försittes den) 2i 3Leller:.4·:§!.stadgade:tid: för klagan, och visas ej inom samma tid:lagaförfall, varde ~agan;-så.vidt den åsyftar ~tt vin~ ändring i utmät- n_mgsnian~ens .~tgä~d;: ej uppt~~en.· till ::P~9JI1!i;t&: Y~s.as f~rå.f

1 all,f..u1t1sf~lt~e .~fver~J_{~~M~()r (or)d~g!ln~~H:ri~ -~d:.ättm et u OJa. .. . · · _,,,.. ,,_, .....

·;·Vi~ förrät~ningar, som i nämnda paragrafer-ömför- mältS; meddele utniätnhigsmannen u~deriättelse om hva4 för ändringssökande bör iakttaga~ samt äfVenty- ret, om det försummas. . , ., · · · - .

·6 '§. '(31.8.1978/667). Ha~ till besYär~skrift,.so~ i ärelllfe,,.vilket avses i 2,3 eller 4 §,inlämnats inom ut- satt· tid, icke fogats .. det protok()li, ·som;,'uppsatts ..vid den förrättning som.är·föremål för. besvären,. eller. är besvärsskriften·så bristfällig, att ärendet'icke kan-av- göras på grundval därav, skall överexekutor, förelägga ändringssök;:tnden att inom en ~v: överexel<.utor utsatt tid. avhjälpa bristen. Iakttages förel;ägga:ci.det icke ·eller k~n det icke delgivas, skola besvären avvisas. '-'·. :.. :.',! ·, §,,. P~tår ~en~ ,som öfver u~rriätnthgs~ans åtgärd k!~g~~ 1 .att vid fö!rättningen ann~rledes' tillgått,ånut- matmngsmannens,:protoko11 utVIsar,. ege·öfverexeku- ~or, dersådant för pröfning af klagandens· talan fi:nnes nödigt; förordna mri Vittilens hörande Vid domstoL ·

Påståendeatt utmätningsman förfari~ .annorl:u~dil än protokol- let utvisar, bör göras sannalikt för·att·om Vittileris hörande skall

--·kunilaför0rdnas.-HD:l925u·II811 .. .----i~.· ~:_~. -~, ···.· ·L ··. 8 § harupphävts genom t~ 27.lhl987/897.. ,·:.·:·, · ·. 9 §; Då klagan· öfver utmä:tningsrrtans:åtgärd· hos

öfverexekutor anmäle~r;ege han, om· skäl dertill'finhes och saken ej tål uppskof, att tills vidare eHer intill dess sludigt utslag faller inställa vidare fortgårig-af åtgärden

"' ·,l ~ l i li''il:l ·Il ,'lt I: ·.. 'j' Il' l, ' l

;j j i l !

i.,

l:.

i.

''

1588

eller meddela den .rättelse deri, som oinständigheterna föranleda~ föteskrifve dock,' der det afsakehs' beskaf- fe;nh~t :.s~iskll~(;på~lla~, ,~tt)dåganden _S).{alt_s.!~lla pant eller borgen Jö:r- .denJ~ostnad-och~skada, SOJ;Il;·g~:..

·~~:rwi~~~~!~~~~~~46~å!~~~:~~.lia~;,·~-~ri:.~;~ -~~~~~:~n- ; .:..-~eckni!lgsg~lttghe(sl~t!Igt, avgJ?rts'~v ·.dcm1stql. _HD 19:3:1 }I.~p7; 'N samma· ståndpul1kt HD 1934 U499! Serättsfall vid UL'4:26. ,. -';·.~f'''jäiiilikt 'in..9:9·:~~nd~or~eh_'h# ~nsitti'åyeti ·~rin~fat~·a~va­ ·.:·.·ri.ghet' för skaM,;s~;>m· gä~denären()r~akat·eft~r inställelse.J1·a,v' ut-

. mätning genom'att sJWlgta den tirmatta egendomen. HD 1930 I ~1~21·<'·/t....:.~::.._.!':.~ .--:.,::_;: :.~-·~:.. . :;-.~· :<_ ::.~.: .. ..:.~ .\.-·

_.:, :.rci;:§r.Klaga.fite~iigt3 ~lie'/4 §·öfv'er:1Jorgenär~för? teckning eller köpeskillings fqrdelriiiig gälle ej ·{ör ä11.::: nän än )deri;:;sofu ·klagan: vä'ckt. ': ::: ·r:~ ' ... < ,: > ·! ·~ ··~ ·· 1r· §>·t inäl '~hvarom, i 24·M'förmal&, skali öt} ~erexekutors sl~diga utslag gifvas i den ordtiing·,·som i,2.l<ap.22§ärstadgaq...•; .. , _

0 ;,/ i!'.' ".'···;: .

;::}.U ..§/,Ejmå.~klägiin ·öfv~r .uilnäining hilldra verk- .ställighetens fortgång:eller.klagan-öfverannan·af ut- ~,ät,!li~gsman \Ti~~a~e~. åtgärd .verka;uppehåll deri, _så VIÖt'eJ annorledes andenna lag st~dgadt eller af of- verexekutor:varderföi:ordriadt.•· . '.;;,._. . ' .·. •.. :.,:.' ·.'. ::-:.r~·:"?' .. ·:,,i···j· t ..~!:·:· r·::~--·~ : ··~ · ;. ,.. ·, ....... ·:-·. .;:~.-~-;~·.·.:-

.•.:!,,.;~~,:,~~~~~tki~~)J~~\~f;i,,,ii:~ ·:hilL'§.r.Än~hjng,j;:Q.v~ieJ(ekuto'rs ·beslut i utsökllil).g"'

· särende söks genom' besvär hos hovrätt. Då..overe~~~ ku_tor-avgö:r, M·ende1 :shit:ligt', skall överexek:utor samti- digt lämnamedd~laJ:!de om ~ullföljdsrätt samt 01nvad som .-skall. iakttas '.för- att talan: skall kunna bevaras. (i4,.f2.i9~4(å67),•.:,·;.:·( ·: ,·: ;.. ',· ,.. '.: :·;,. . . - 'f, >Ej ·må gäldenär söka: ändring i -beslut, hvarigep.om. mål blifv:i:t.såsom tvistigt till ;domstol förvisadt· .Har borgenär,· innan sådant beslut vunnit laga kraft,~.in­ .stänit målet tilLdörilstol,·hafve ej vidare ,makf att i :be- ~lutet söka 'åndrihg: · ·';:1r~· ; :• > • · · ' ·: ;~.·, :Enär besV-köver utmätning gällde beskatiningsåtgärds:i:ättmä~

.··.. ·•. tighet och länsstyrelsen !)ålup.da jcke hade bort han~lägga dem så- .··~·, sqin 6ver~e~tpr,'å'~e~örvisa~e5 ;u:e.IJ.c!et'tilllänsstyrelse~; ~lk~n

··· · hade att'såSom skatteinyndighe,t upptaga dettill behandhng:}ID 1972 II 48. ' . . . . r .l·. '·' ; ··:·;:

·. :::; ' Den omständigh~ten att tredje p~r~o~ medelst ~~ besv~rsskrift ;, :sökt ändring~. i tve.ilne. utmätningsförrättl}ingar, b~rättigade i~ke ·'~landshövdinj(att'a~ärendet. HD 1933 II 13; . . . . : .:. ·: ··:. ·' . .:~.·.. Tredje person, som medelst övetexekutcir5 beshit härivisat.S att

vid domstol utföra talan om anspråk på äganderätt tnr:utmått ,egendom, har r~ttl!tt oesyära sig öv:er.J,>eslutet. HD 1921 ~II 343,

. · ..,}'1921's.17f.. ..... ; ..:. · .. · .: ., .•..':. ·:·· ·, ,·. ,. . '· , ·, ... ·. ::. · Öyer~xekiitqi: _åligg~r att qåd.anCutslag ~ utsökningsärende, '·:'·som tecknas på ha_ndlingarna och varöver besvär äro tillåtna, före: .; · .skriva a,tt den vinnande parte~ skall tillställa sin motpart icke en~ . ,, dastutslaget .l!~~ även handhJ?-garna.. HD 1926 II 22, D ~9,26 s. ··,'!,:.29,.' .,.. ·,. . ·..:.' ·, ' •. .··..... ' '·'·.. ', ; ·... ' ~ ,·~<:.' Vidutmätriillg av löJ;l har lönens utbetålare, som meddelats .~e;:, , '·' 'ta1ningsforbud; icke'tätt att'överklaga utmätningen. HD 1936 I 42: ·:··L·.~ Då den omstä\::J,aigheten att ):töpare av· fastighet Vid utmätniiig

meddelats förbud att till säljaren .av fastigheten betala fordran, S,OlJl . , d~nnemöjligen had~.hos ).<öparen, icke kränker. den sistnämndes .. rätt hardennes klagan över utmätningeilayVisats. HD 1939 II 31~,

.. ·Då tredje man 'överklagat utmätning av fast egendom på--den .. .: grund, att han efter utmätningens verkst~llande vid domstol väckt ,, >ansp~k på äganderätt till ~gendomen, har verkställigheten in.;

· · · ställts till des~ tvisten om äganderätten slutligt avgorts. HQ 1937 ~ < 17.· ,· ' ... ·, .... , . . . . . . '

-;"_t §.:Har ~fV~rex~kutor genqiri·s'~rskildt beslut ut- låtit sig öfver OII1Ständighet, som'angår målets be- handling; deröfver.må ej besvär anföras annorledes än i sammanhang.med hufvudsaken. Ej vare part förme- n~dt attsär~kildt.öfverklaga förordnande, .som enligt 7 kap, 17 §:eller 9_kap. 9 § före målets sludiga afgörande meddelas. -::r;illtror part sig kunna,vis~, att utsöknings-.

~ -

Utsökningslag kap .. lO

mål.af öfverexekutor onödigt uppehålles; ege då att deröfver klaga. o • , , • • • • • ''C:·3,:.§l>:{14;l2d984/867) Besvär över:sådan slutlig åt- gärd av överexekutor, som kungjorts genom.anslag,· i äre.nde som: .nämns i.2 ~ap_. _och överexek~to~~ utslag med,anledmng ·av..besvar, over sådan· utmatnmg eller över sådan auktion ,eller :fördelning..av köpeskilling soni.nämns i9 kap. 3,oth.4:§§,äverklagas hos hovrätt. Besvärstiden är trettio dagar, räknat från ·den. dag då överexekutorsutslaggavs:·1·''· ).. : "·" .. · ·. ·' . ·SeLagatidL§6,Pr34..''.';•:: '/;:,:,r:.. , ::.r;>.· .... ·· .,,4 §; Den, som ej nöjes.åt,öfverexekutors beslut i andra fall än i 3 § nämnt5, ege fö:r klagan tid, såsom i samma;:påi:ägrafstådga:t5; fråri äet han·af heslutet er- höll del. ·····< ".:>·... !~.~~:·.>·.·,·.:·;,::·:::···· .. . :, .se Brev 1.4:1790, som lycJ.e.~:.SömKgL M;:tinhemtat,<det flere svå-

righeter yp.pa sig vidpröfuingen:huruvicla 4e. till Kgl. M:t. ingifne be- svär inoridaga 'tid irikominit, då lindeträttelse nästan alltid sakriat5 när -utslaget blifvi(den besvåraride tillställd; J}varifrån enligt författ• ningarne fatalietiden.ri\knas, har KgE M:t till afhjelpande deraf anbe. fallt samtlige [Kollegier], [Landshöfdingar] och .Konsistorier att uti den underrätt,e~e till b~värs anförande, som å utslaget antecknas, äf. ven ålägga den: som ·sine besvår tiU ..[Kgl. M:t].ingifva vill, att alltid bifoga behörigen styrkt bevis vi<l•.hvad tid han undfått del af det ut- slag,hvaröfverhanklagar:; ;:<.1 ",•, .:· :·~•. · .~ ·

Ehuru besväranden-i är~:nde ,rörande .återkallande av förord- ·.. naride for jämlikt.UL 4: 7 ii:u)~:. ) ..~illsatt sy5sloman till HovRin-

,-. ;lämnat blott en av två'enskilda' P,ersoner:till riktigheten bestyrkt ··-'avskrift av magistratens b~lut'iJch alltså icke det originalabeslutet ;: "eller officiellt bestyrkt av?krift .därav, hade I::IovR icke bortavvisa ·>"besvären.Ärendet åt~rförvisad~ tillHovR..~D 196~ II 1.2,8. ·. · ..S §. ·:(1851973/389) Skall :besvärstid räknas från delfåeilde åv beslut, skall, den vinriaride ,parten med_; elst stärirp.jngs.delgiwing ,delgiva motparten. öven!xe- kutors .bt~s~~t öch, om beslutet tecknats 'På handling.:. af:!la,jä.mväl.de'~ till 1Jeslutet horande Jiandlingarna .i av,skrift~-vilkeri skall v~ra'h6s överexekutor till.riktig- heten ·styrkt'. På originale:Xemplaret"a~ beslutet och nämnda av~krift skaJl,.~ntec~nas. q~g~n:d~ delgivnip.g agderuJ:ri.. :~; ...·:~,·_,:, 1 ~,- "·:. ':,~:- . .·,>· -.' . ' .~;Ff~r: motparten icke :~o .och ,herriyis.t_.i:F\nland eller

VIstas han utom landet utan, att här ha,känt ombud; s.o.m äger rätt att för hans räkning inohaga delgiyning- eri, skall avskrift av beslutet ingivas till överexekutor och: itllkannagivande om att den tillha.,ndahålles mqt~ parten hos överexekutor' på åtgärd av. den,vinnande p·arten p~bliceras i ·officiella. tjdningen .o.ch dessutom till~äridas vederböraride med .poster;t, såframt hans adress är känd. l sådant fall ·är motpartens 'f 4 § avsed- da besvärstid tre månader från det den vinnande par- te'i:i'fuiig]ort vad OVaJ1 är stadgaL ·: '. : ;-.. ' .. " .

SeRB 11:9, Pr l; L om denofficiella tidningen; A 28. ·L6- §.- 1(27'.11.1987/897} Andring i överexekutors beshit med stqd av l kap. 12 ·eller l3 § söks hos hov- rätten genom besvär. Besvär skall anföras inom 30 da- gar från 'det ändringssökanden fick del av beslutet. .. ,7 §.. Ingifvas ej besvären till hofrätten inom före- skrifven .tid, varde de ej upptagna till pröfning, der ej inom samma ~id laga förfall visas; visas laga förfall, ut- satte hofrättenny tid. . - . . . ' .. · 8 §. (31.8.1978/667) Hartill besvärsskrift, som in-

lämnats inom utsatt tid, .icke fogats överexekutors ut- slag_eller_ anhah·för besvärens prövning nqdig ~xpedi­ tiori, eller är besvärsskriften så bristfällig; att än::ndet icke kan avgöras ·på .grundval därav',. skall hovrätten förelägga ändringssökanden att inom en av hovrätten Utsatt tid iJ.vhjälpa brister;t:. Iaktt3:ges förelägga~det icke eller kan det icke delgivas, ?kofu besvären aVVIsas. . ~ .·:,. ;Besvär över. överexekutors utslag skulle prövas trots att den till :. .. b~ären fogade avskriften av utslaget inte var bestyrkt på .tjäns·

]

l

' ' l l ! t

~ i

'

l Ö

att

~åt­ lg, i slag ~ner ling :ätt. ~då

ut i lm i :er-

~svå­ ebe- matS rfatt~ mbe- wuti iS\ äf- all'tid ~t ut-

rord- R in- ;t:Yrkt ;lutet vvisa

frän 1ed~. exe- ing- na i ctig- och li:p.g

elTei Jud: .ing- utor not- mde .tom 1ans sed- par-

ttors hov- l da- t. :öre- er ej ut~.,

n in~ 5 ut~

Jedi~ ndet itten itten 0 det isas. en till tjän5'

F·om införande'afny utsökningslag ...

. ,·_ tens vägnar: HD 1990:102.-:, . _, -; _~_._-, · " . . -;:9·§. (18.5.1973/389} Skola besvär icke omedel-

bart avvisas eller. förkastas~·sk~l.motparten i tjänste- väg avfordras svar. ·-.-•:.: '''.: '. _;

._ ..Har motparten icke bo och, hemvist i Finland eller vistas han utom landet utan ~att här ha ombud, som äger rätt attför hans räkning mottaga delgivning, får besväranden tillställa horiom :uppmaning att inkom- ma med svar samt uppgift om1var: handlingarna finnas tillgängliga.för honom, i den.ordning5§ 2 mom.-stad• gar. Han skall då avgiva svar inomden tid som stadgas i ..närhnda~ .nioment·..i .l .. -: ,:>:_1, ;i 2 · ~::· :._ ~:i · .~·lO,;..H; §:~har upphäytS·genom'L13..~.i964/136. ·:: ; ·12::.§;;.Finner hoftätten nödigt ått infordra öfverex,. ekutors utlåtande öfver besvären, göre·~det Lembets.;: väg:-.::; ~-::;;Lr.~··;J ~r~r.:t ~--~-: -;·;~~~~-~~ ~.-~. ··.u ;; ...::;_~ ;: _;:··;.·r~:·;~~ r: i)'·-:.::c- :~-: ·:-J}:·..:·:;.-~-· <

·13: §. (12.8.1960/363) .Fora'nleda besvären ej äncJ.. ring ~- det överklagade utslaget, gäld~ klaganden ved- erpa:tter1s"l~Ösfiiadet r 'målet efter våd hovrätten finner skäligt.'ir<·:,i ;;_'): :.·.....': . . ·'>.':i(>; __, __ ,_::.';-' . ':' "; -,_,_;~-

14. §; · Då besvär mot öfverexekutors{~tsla:g ånrriå'.: lås,' egfr!höftåttentriaf skaldertillförekommer, at~, in:_nåfi. ariäringssökaiide( slutligen ''{>röfvas; förordna, 'att ui:sl~get'kl,<e må verkställas eller att; 'om verkstäl- lfgpet,redan följt; yt'terligare·åtgäiq:·eJmå vidtagas.'· ; 1 'u ;öå fninistållimde av uttednirig s6m erbjudits Hråga om upphö-

::•:t:ande av gäld icke ;utan 'omgång.var möjligt i- utsökningsförfaran- de, ägde gäldenären rätt att-}'r~Jaststä1!~~~ ge}lom dom av- att borge11ären, till vil~enlt<tngenom laga kraft VUQJ1en domförplik- 'tats ei:lägga ·en betalning;' e]'längt:e hade fordra#·hbs hcino~. HD

·1-970 li 19> . _·; __.·: ::n;,; . i.UJ::•'i := ., - , __,.-: ,, ,. r. ·, :; =:' _,,·,:;. ·,, . På .gäldenär yid: ~oiu~tolyrkilt f~sts~llan~e av a'tt-borgenären;

.till vilken lia11 geno111J,aga .l,aflft vunnen d9m förpliktats_ ~dägga en '. b~tahling, ic;ke_l~ngre_'haa~ någon. fordran ho~ honom,. förorchia.:

'··des-på grund av'ansökan hös överexekutor att verkställigheten av -::'domen skulle avbrytas intill de5s i'niålet angående fastställande·av

gäldens obefintlighet träffatsw~·görande, so_mvnn,nit, laga Jp-aft, HI) _197,o 1po, p 197Q s. 92. ..- __ . - , . " ·: .

~:-:rs,.§: ·Andring i hcwl:afts utslag söke5 genom be'7 -sv~r.HärVicl,skall i tilläm.P,ligä delar.län_d~ till efterr~ rättelse :V,~d i }9' ~~p, r~t.t~gangsbalke;r1 är stadgat oiri s()kand!! ~y·;~l:idriqKlh9\:rMt5 'avgorande; ~ock så, att tiden _för .årisökan om besVärstillstånd ocli för inläm-: na_l;l~e. ~v:·J?es.vä~)tr ,3.o d~gar, .räknat från de~ dag_ då_ hovrättens-utslag' gavs. '(2:2.1979/109) ·. . · ,

, Har mqtpartep. icke bo pc_h ;hemVist i Finland eller vistas han utom 'landet' utan att här ha känt ombud, som äger rätt att för hans räkning mottaga delgi~ing~ en, gäller .~ngående avfordrande oc!'l avgivande av svar på: motsvarande sätt vad i 9 § 2 mom._är stadgat. (18.5.1973/389) -" ' . !.· '

.,.

SeRBkap.30,Prl. __ .".·: .· .. :. . - - Då gäldenären grundat sin ansökan- om. fullföljdstillstånd i'och

för upphävande av kvarstad enbart på den omständigheten att den med kvarstad belagda· egendomen tillhörde tredje man, avvi$ades ansökningen. HD 1975. II 49. . .. .. ·

'·· .: .;

Pr 48 . F om införande af ny utsöknings~ -- , lag ochhvad i afseeride.derå- _· .. , -::Skall.iakttagas 3.12.18,95/37. · ·

·, .; .. ,. På Ständernas framställning stadgas:: . · . · ·l §: Den utsökningslag, som nu blifvit gillad ·och

antagen, skall, tillika med hvad i den:na förordning stadgas, lända till efterrättelse från och med den l ja- nuari 1897; dock skola mål, somvid nämnda tid redan

1589 Pr· 48 äro anhängiga, behandlas enligt äldre 1ag, der·ejhär nedan annorledes förordnas;::;~;- •·; .;·- .: "·;~_,L:: ~:c>;~~ . 2 §; Genom nya lagen: upphäfves -utsökningsbal'" ken i 1734 års lag samt; med de i nya lageileoch· hår nedan i25 §gjorda undantag, alläöfvriga stadga~den, 7om utgöra förkl~ri_ng elle~lnd~i~gaf~~~d:s~?~~ ,?~1~ mnehåller eller ullagg den, -. "-' ' · · ,. · ·c, •· · '· - -· · ~- ·. :'

[Bestämningarna i nya lagen: berörä'dock ej' •hväd som_ finnes särski~dt· st~dga~t aiigåe?d~ ilt5pk?irigs~ mål emot dem, hvilka hora ull rysk; 1 Fmland forlagd; krigsstyrka], !,, · · · <::;< ·, .. ,,. ·· :;:·~ ."'·:' .::.:.. :;;_.;

3 §. ·I rätte-gårigsbalkenaf1734.-ärs lag upphäfy!ls; de f8 kap: 2:§ förekomniande hestä'!llinelser'rörån.:

de hofrätts,be(attningmed utrriät'ningsmåi;; '-' _: :('?~'1 ':.'hvad i-12'kåp:'3 och'4-§§'staägås'orri råt.(till 'litlli.:\it- ningsamt oindom~ fullbordan iåteryinningsmål;'ocli

~~t;~~e3?_~~y;ä~~--o~~l~~::~·§ll!n~~!!~~~~ff~~~iJ handlas... :-. .: · ,.: · -·· ·. ·· · -·: :.- ': ~-:,'. ·'··· ·:.er ·i:!~' .,_,~~ '-' ;;:·. ·;~~- __

Se UL 10:15, Pr 47 och RB kap. 30, Pr L , . : \:'~ ':::-. -~l_:-'\ ·-·- 4 §. Alla öfriga i· allmän 'ciVillag· gifria föreskJ1ftt;,r, hvilka _äro stridande mot nya lag~ns bestäinm'elser; v~rda o~kupphäfda;der ej här n:eda~ ~n:norled~ s~dgas. ·:__ 5 §. Der härivisning till utsökniilgsbalkenJlag'el-: ler särskild författning förekommer,'skall.motSvåfah.i ae bestämning i hya lagen eller i denna förordnihgtill- lämpas. _. · ·_ ·. · _ -.. .i_,_: '~ .,6r §. :\Jard(!'r skuldfördringsmål;'~soni är aiihärrgigt

hos [Kejsaren och storfurstens befalhifngshafVaridel då nya lagen träder i verket, icke inom natt o<;:hår ~er;: efter hos honom så fullföljdt, som i 2kap..ll' § ·nyala:: gen sägs; gällt: hvad der är stadg~dt. . . : , .; ·:'-~ ··~' <~ :--:

·T-§. Skall·fast egen:dorii utinätningsvis säljas; och har ej, innan nya lagen träder i kraft, dag för första auktionen blifvit utsatt; ·då skall, ändå att utmätning skett i öfverensstämmelse med äldre lag, nya lagens bestämmels~rgälla t fråga pm egendomens försäljning och ve_rkställighetens shitf~raride;'.do~~ att hvad i n~a lagen ar stadgadt om fastställande af lagsta belopp för anbud, som får antagas, icke eger tillämpning, der innehafvare af inteckning, som är gemensam för den utmätta fastighete~ och en eller flere andra fastigheter, icke tillkommer bättre rätt än· slutstadgandet i förord,- ningen af denna dag, innefattande·ähdr,ing av särskil-' da paragrafer i förordningen af den 9 n6ve1nber 1868 om inteckning i fast egendom.innehåller: ; .... > ,,

Se UL 5:12-52; 6:9~19 och 23, Pr 47. ' · · ·: , · · · 8 §. Efter den nya lagen blifvit gällande'; må ej i nå-

gon händelse bysättning eller'skyldighet att med arbe- te aftjena skuld åläggas gäldenär eller införsel i hans lön eller pension beviljas. Ej heller må, på grund af förut meddeladt beslut, gäldenären i bysättningshäkte eller till arbete hållas. Då nya lagen träder i kraft, förf- alle förut meddelad' införsel, s~ framt ej verkställighe- ten redan begynt. · ' · ·; . · Se KS § 45, Pr 39.' -- .. ·9. §. Der enligt allmän civillag något :rättsförhål;; lande är gjordt beroende deraf, att hos:·[~ejsaren och storfurstens befallningsharvandel borgen ställes;'eller fordran angifves eller utsökes, eller klander emoLan:..: nans anspråk anmäles; vare hvad i ty fall.om [Kejsaren och. storfurstens. befallningsharvandel sägs gällande omöfverexekutor;· ,_. . '- ,. -!l·:=·.-_:

10. §. (18.5.1973139i) Vad t·lagen-'·den 15 april 1889 om lagfart och inteckning av enskild järnväg för allmän samfärdsel är stadgat om utmätning och för-

FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING 1995 .Utgiven i Helsingfors den 20 oktober 1995 Nr 1175-1181

INNEHÅLL Nr Sidan 1175 Lag om ändring av 3 kap. 20 § utsökningslagen 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 2791 1176 Förordning om ändring av 7 § utsökningsförordningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2792 1177 Förordning om ändring av 6 § förordningen om utsökningsavgifter ........................ _.. ___ 2793 1178 Förordning om ändring av 7 § förordningen om läroavtalsutbildning . _......... _.... _.... _. _. ___ . 2794 1179 Förordning om ändring av förordningen om placeringen av Finlands beskickningar i utlandet __ ._.. 2795 1180 Förordning om ändring av förordningen om Försörjningsberedskapscentralen ....... _.... ___ .. __ . . 2796 1181 Försvarsministeriets beslut om de allmänna dagarna för värnpliktigas inträde i beväringstjänst under

år 1998 ........ _.. _... _____ ... __ .. __ ............................................. _. . . . . . . . . . . . 2797

Nr 1175

Lag om ändring av 3 kap. 20 § utsökningslagen

Given i Helsingfors den 13 oktober 1995

I enlighet med riksdagens beslut ändras 3 kap. 20 § 3 mom. utsökningslagen av den 3 december 1895, sådant detta lagrum lyder

i lag av den 18 maj 1973 (389/73), som följer:

3 kap.

Allmänna stadganden om verkställighet av domar och utslag

20 §

Säkerhet krävs inte om borgenär är staten eller en statlig inrättning, ett egendomsförvalt- ningsbolag som avses i lagen om statens säker- hetsfond (379/92), folkpensionsanstalten, Fin-

Helsingfors den 13 oktober 1995

lands Bank, någon annan bankinrättning som är underställd offentlig övervakning, Helsing- fors universitet, en kommun, en samkommun, landskapet Åland eller evangelisk-lutherska kyrkan, ortodoxa kyrkosamfundet eller en till dem hörande församling.

Denna lag träder i kraft den l november 1995.

Republikens President

MARTri AHTISAARI

RP 74/95 LaUB 6/95

123-1995

OPcTUS\1IN!STERIÖN KliUASTO

Justitieminister Sauli Niinistö

450301A

ften n:an lärs

äIls be- av- Uer av-. vits '':',\

ets,. :>ch der

för '.,

ten ·in.

ur tan )k~

: ........ ;an fali ;on

l i :lV-

.en ird :en ts~

ts-· le- ~as ts- >e- lSt

tet

d-

ift

i r

l- ?;· ft :r

-- --

Utsökriingsförordning

·. 6' §. BefriadeJrånbetalltingsskyldighetOustitie- och- skatteför\raltniri.gsmyn:digheterna · samt åklagar.;.::· ocH förundersökningsmyndigheterna-ar hefrhlde· från ut:. sokningsavgifter. :,:] ,·';. ' .. ; "•jj .;,;;i ,,, :: o:.•Jr-: ![;I;'"c'J .m7-, §..Hänvisningsstudgci.1tde:. 'Om ·Utmätningsmän..: nens :verkställighetsåtgärder: t fråga· om: fastställande av utsökningsavgifter gäller,-onicirite något annat-stad..; gas i denna lag; i tillämpliga delai-vadutsökningslagen stadgar om'verkställighet och; ändringssökande.:r; u:., :2: i : •Avgifter ·som: stadgas· i denmi--;lag eller' i,en. fötord;;~ ni:rig med stöd! avrd~n får:uppbäras uta_trdoinieller be-': slutVden ordning.som lag'en:om: indtimirtg'äv. skaitetl othavgiften·i'·lits~kningsv.äg.(36{/~n( �$~ädga~;,;:; 1: cr:;c:1

Se SkatteUL, Pr 54. , . .· _ .. ·'· _ .. ,c;::;n ~r:6 §.,:Närmare ~tadga,nden. N~_riDåre .'stadg<\t;iden':om. utsö.lming!)avgift~~,,samt _. yer]i~tällighetetv.av,, lageri u_tfä.rdas genom förordning,-,-, ;,;;-'r,,;·"~ r-, ·i;<> 't:,,>: 1-·:. ,., ,t6?J ~··

' •• •' ' ' •, ' ' .,..!,~~ ·~ ·-' • ~. • J o) 'w-' ·,•• .~{,1 .J •· ••

-,, 9 .§; •Ikrafttr~dar(de. 'Denria lag .tr,äq~rrt kraft d~tJ:·!l, I(lars:· -~Q95.. -:r-:tcf, ::J·. ;_~-:r)~-i- ...·::;nT~~·_.(;}.: t ;·f::fru :_.,: ·--.0-rh i f.J;r~~~:;~}i}~~-; -;:,Geno~:~enna ;lag upphävs:ilageri-_den 14.~ecember: 1984 om utsökningsväsendet .( o866/84)-mellanrubriken före- 5§ samt 5 och 6§§,:av .dessa lagruni: 5 § 'sådan den lyder delvis ändrad· genom lagen av den 29 ,december 1988 ochJl.erf8januariJ9!:!3'(l2-72./88 o:ch.l3/93),;c ~: rÅtgärder~-som-·verkst~lligh~ten;ay, denna·Jag. f~ritt:.., sätter får vidtas innan den trädexid kraft:: 0::~.':: t?:; ;;:!.':ii\ö;' ?~:·;;>~-rl:.)'; ·:·:·)~~;f, p;(:r . T~····:· !;··~--~··:;j~:!_~--~i··L~f~ :h~;~~-l~:·T/Jt:··;::_I

. .

;.;~a"·..FiJ#·U~ok$gsiJ~i1~§:}\~~I~ _,.,/:.-· -- '-13.l.l995/)5. ~ ;- ;·.,:·:! ;;;"!,l";_....:.d ~-:~';f-··.\-· (~.:·r:-:·.~~-~~-I;rr/;t::rjJ_;j_· r' c·.:!. ·:-) ~_~~:;·. -~ "l"t ..J•~ft":-;~-~ ; .:Påföredragrtmg avjustitieministern stadgas·mdi stöd-av !igendeil: 13januari.19,~5p~,u~ökpil_lgsavgifter-(34/95).:. >.i:: :);:. :: ~):-;.. ~ , 1• l, ~- Tillampr.ing~omr~e. .För de lokala utsöknings)llyndigheter~ tias prestatiorier uppbårs säSom utsökningsavgift till staten tabellav;:: gift; hinderavgift, försäljriirigsavgift; verkställighetSavgift samt: int}lgs~-' och· kopieringsavgift enligt denna, föror<Jning; om irtte liågo.t·~nat stadgas i lag eller nedan i denna förordning. · . ;'·':: ;.1 r-

. 2 ~.', Tabellavgift .För _indrivning .av penningfordran skall gäl= denåren' betala tabellaygift enligt beloppet ·på indriven' fordran eller deldärav..enligtföljande:,:';; >.:-..:·J.:<,,L' .: : '·r,;_-., '·'' -'; i.ii3

~1~~~2;~,::."':::';,',,?:~~;'~~?!)~ 0

ö~er.2000 men högst4000 ... . .. ' ' :2so' ;_,'L>': över4000 men högst 10000' . ,. ·' - : . .foö;:<';' :;:-:•::. över'ioooo ~en högst soooo·:-·,: '... •, r·: ::• _er 600;;:• ., . Över soooo :: ·: · · .,-, ";' -~ - -- ·_- .-; ' 1'fooö·_.:':·;:~,:· ···

. ; ' :.. -~-. ;:: •" ·:::: ~-·.. :. ~ . . .. ~c.:·,;; -·~· r'T~

··. 3 §. Hinderavgift: Nä'r våkställighetsharidlingahur:~rersänciS till sökanden på grund av att indrivningen av·p_enningfordran mött hin~. der eller sökanden återkallat sin ansökan, skall sökanden i hinderav~ gift betala 90 mark perå'rende. I:-lår ansekan återkliliaspå~nä av'.att fordran under utsökningen· beta~tS till någon·annan än utsökn~ngs-' myndigheten, uppbärs hinderavgiften.has: sökanden, 'drri inte en ta". bellavgift ·enligt 2 §.motsvarande;.det:J>et,al4a; )?,el!).PP.~t .har,~~!lpat uppbåri[ISl_lOSgåldenåren. , .. '- .. ·; c/.;~.' 1 ;~!' ,.·.l)•·~::.:'·c•.·'! ,·_

.··-4 §.- Försäljningsavgift Ur den iriflutrurköpesumman skall VId en ~ekutiv _au~~on på utmätt fastighet och j6t~i:lmråde~ ~-t ~fö~lj~' nmgsavgtft·omSOOO·mark ·· . -"'...-"''''"' .,,.,., ·, :>!..f·- - ,För köpesumman .vid e~ exe~ti..;,; ~~kti~;~-~ttf~~gi f~rcyg~re­

gistret; ljlftfartyg,' en åktfe i ett bqstads- eller fastiglietsoölag sam_tin~ teclmingsbara fordori eller'arbetsinaskirter enligt' l§ lagen o:In-ini:eck~ ning i'bil uppbårs 2 000 mark iförsäljningsavgift. l-:':. . .-, ".-.ii r-·--' .

_5 ~- .Yerkställi.ll:hetsqvgif~. .För '~edan ~åt:nnda år.en~e!!_, '9PPbårs ver~~lligh~tsav~~enligtfol;J_and~..,,,, ,•- . .·:-...,;-,,1,, ., .. :

- ~~ art:ilå~:~~~t·soo cik\; .r;:; •:~:.·:..:;:~i~-i~:~( -. ·,'; ~ ~ ;-; ~ ,_:, -: .

l

\ ri.. se1 ler,

tipp, as,-\ tressi .·,s.'\

ui.S~tt ser lit t per prel . 9'"§ \ ~ä~a;e\\

,10, §. ~99~!:' ~: :~ .-.•Genom i985 om u\ .. :Atgärdei, tas hinart de\

nL1.r~ ..~ ..~~Tin e inteinom 'ler'i.riie:u~: 'e sö--riia.rk

.' ·. ~-;!::~.d~

id behov lg.. , .·.-.·=(; '.l mars \; .. ~ ··.:: ..

.•6 .:n den.:S ·februariJ._,...e_å'!ldringar.:.-- . '· .: , . , -~ _ _.,..u .~v.förordningen. förutsåtter få!.. vid,

_.~ft: ..· :·,." ,_ . --·- . -··· ~ • _:\._ ~ ' •• ' - • :~, • • .:. • j } ;'. : l - ; t l • (:.:

. . . . !

Rubfi:keri,~(~rhållit'd~~):xde~e;kenö~ F ~;1~.1:9~9/?ss,. /'' · ., • ... • •• • •• • • • ..,. .... J l,._ ••••-· - •• • ' ·, ~ •. . ! • ' • •.

\Vi Nikoiaedet{Anqre; med Guds Nåde, Kejsare o_ch Sjelfherrskare öfver·h~la. Rysslaiid,Tsar af Polen, St~tfQtste till Finland,' etc.! etc., etc: Göre·vetetligt:-se;.: dan-Wi den):December·1895 utfärdat utsökningslag för Stqrfurstendömet Finlartd; hafve. Wi funnitegödt;" attg'ående;hvåd:.vid·tillämlming af sagda Icig.i vissa fal} skiiJ!!iakttagas, i nåder meddela följande föreskrifter:!.! -d:§._ ;{8.2.1985/162~:l!tmåtningsman skall överui.:

sökningsäreriden som verkställs ined'stödav domet-· ler utslag· föra' ett dagbokskartotek På: dagbokskort och'·dess" diarieblad·, skall- anges- ansöl<ningens- ord-

o···· 50o:(: .... 1592 Utsökningsförordning ningsnumr~er och:ankomstdag; sqkanden;'•'Ombudet riingav när~ngsi~komst skall. utmätningsmannen föra öch ~.JredoVisningsadressen;···gälderiärens'·•nämn._. och kartoteksöm· är, •ordnat.alfabetiskt :enligt. gäldenärer- adress,, V.er~~llighetshancilillgen,<vt:rks,ll,i.lligheteris nas namn.;;(19.12.;1986/950) : · ·... , ..• eller fq:r:drfugei)s artoch det.penningbelopp. somskall.· · ··Utmätningsman ·kan förordna honom: underställd indrivas samt förmånsrättsYI:kande, P~ dagbokskortet tjänsteman att::för.. hans räkning. handha i l .mom. skall vid~J,'e.~p.t,ecknas utfu_lltningsmati~ens::y-erkstäl- nämnt·kartqtek över.betalningsförbud och övervaka lighet:S~tgå.j-d~(o:c:h tid{r~~P:~it:I1.:if()r 'Clew s:!mi("den.dag att betalningsförbuden iakttas. (20.12.1985/1017) .• då verkställigheten har ombetrotts en angiven biträ:- : A.;§. {20.12.1991/1637}Justitieministeriet kan be:-: dande utmätntngsman?'jbfträdande:·JUtmätningsman~ stämri1a: att en. utmätningsnians och .en biträdande .ut,. ilens -verkställlghetsätgärder; :des infhitna ()ch :till sp": mätningsmans •boldöring av utsökningsärenden. skall k~ncien,reclpvisade.l;>~~.(.)ppen s~mtd~n,dag:dä .S.lutre- ske· nied hjälp av•automatisk databehandling. ;Om dovisning avgivits. ., ' · • · · · · · .. · · ,;. .:,,,,, · · bokföringen.gäller.Ltillämpliga delar vad somi:denna ·';'Motet indrivning~ri'hinder eller:blirdeii'fötdröjd på förordning stadgas: om bokföring av utsökningsären- gfl:ln~_av::gt pm:ge~;en·,~eyilj~r betalni~gstid. :e~le~ge~. den... ' . · . . · ' .· . · noni•,besvär,,öy~r:;.utmätningen, lön.eutmätning eller. ::•·H~r-ettbeslut enligt''! mom: ineddelats,.kanju'sti- arimin dylikomständighetcsom·inte har kunnat und-'. tieiriinisteriet. beVilja· -~h· sökande tillstånd .att· begära

~~~~!k~}l]f~~f.~~g~~t~~eJl~g~t~~~~~!d~;~fn~~. . ~~I~:~~ä~!i~gs:a~;Fe~i~;J~~~~~~ö;:t:!a~~~td~~ bljrJördr;(?jd. i'i!-5.i~~;;·:.,, ,,·; , ,,;,>< ,,,,__;; ,: · . ; _, ·"', · -:: _:, tabehandling. Utmätningsmannens redovisningar och · Öyer de uppdrag som J:>jträdande utmätningsman anmälningar till sökariden får .göras med hjälp av au- erbållit' böf'hai:t''föra rakehskapskåriotek._ fOqnuJ;:'i.re~ . toniatisk databehandling. I stället för indrivningskvit- f9r,.räl<~nskap~~prtet Jasts~lls ~yjustitierilinisterl:et: ,. to :kan sökariden' tillställas en särskild redovisnings.; -J:.l'a·=§.. (20;11d985/1017) .Då;:utinätningsman ·en- specifik~ti6n, ;., · ·. ,,, •· ' · :.... · ·· ligF:s· kap: F2 Ya• '§ 'utsökniilgslagerföyerför _äre:nde Q.ll 5 .§..{19;11.1982/825}'Länsstyrelse åligger att uri- a:q.n,an;pr~1· ~l<alLb.a~.ti,Jl,§~:~kJivel~eJoga. domen_,eller der justiti~ministeriets ·ledning övervaka och leda ut- annan:,verkställighetshanqling..o.ch·:.ev.nga till ärendet · sökningsväsendeti länet •~ . ·, ;· . · · hörande· :•himdlingar. "··På··. verkställighetshandlingen: ·· Länsstyrelsen: skall minst en gång om året_ förrätta skall, ante~~as'',qv~f~ringeii 'ochjiess ~Orsaks.å~t de inspektion av en utmätningsmans kansli. Over in- up'j::>gifter söni:erhåJlit:;S .om gäldenä:re:ris Yistelse(>rt, ar:.: spektio11en skall uppgöras ett protokoll som skall sån- hetsplats och:egendom.:Har i årendet redan företagits das till utm~tn,ingsmannen för kännedorp.. Med ank_cl;: en utmätning, skall även ett utdrag urutmätningspro:: ning av (el och bristersom vid inspel<tio:rien möjligert to.kc:illet biföga5.'handHngarniL '·.;;; ,::~' '~'', ... : ;·_ . ·.'·.··'.,.r, har kommit fram skall förklaring avfordras respektive ~~;En kopia av,skrlvdsen.skall:såsom-slutligredo\ds~. utinåtriingsi:min eller biträdande utmätningsman. Har ning sändas till sökanden. ,. • - ., .. ;. ·,,; "skältill anmärkning yppats vid·,en inspektion hos en w.r1 §;'''(20.'12:1985/10l7)"Då Utmättiirigsinån'nied stadsfogde, skall protokollet jämteförklaringar skick..; si~a!åv~J'.).(;åp. ':iU:i.§.:.~_fgår.'handräckriirig ·av ~tmä~ a(t,lll magist#itE!n..Anieckning O.m 'ill.spekt.ionen_ skall p.ingsmän på andra .orter: för att.få samtidig· verkstäl- dess'\l..torii göras il:mvudboken i bokföringen. Anteck- lighet/skal' hal'!.individualiseta de åtgärder han begär ningen•skall dateras ·öch undertecknf!s.: (~0.1~.1991/ 9~~ge=·~9~iga·anyi5J1i~g~r,:för.:qe!}:i;·R~ii.liseg~g~v.,lit~ 1~37) ··. · .... :'''.-'· ·~·:~ _ -<',·.''·.,.·;:'.'.'' ··~:'­ mätt gods skall begäras särskilt., ..,.•.;,.. ,,~...._,; ..;i;:,,· "' !'''! _ }'l?.~:. (19:ll.l982/825} Justiileministeri~th~f:.-!ätt '-''·Den· utmätningsman :sotnig~r. handräckning skall att av exekutiva myndigheter erhålla statistiska upp- redovisid:l~· inilutria ll1eCilen.fq{d,en)oin begärt harid;; gifte(9W J.ttsökningsväsendet. · __ .. , . . .·. .... ·· rä.ckning.' Kopia. av dom· eller"ännan verkställighets-, '. 7. §~·'·' (~).1985/162) Utmätningsman är skyldig ~tt handling--som använts som.·verkställighetshandling i utsökningsärende på begäran ge skriftligt intyg mn, skall återställastill den·so'rribegär(handräckning; och · omständigheter ·som antecknats..på .dagbol,<skort. på' den' skall antecknas'· influtna.•..medel .~ller hiri,der. Dessutpm ~kall utmä_tningsmanne:i:i ·.på begäran ge. en som mött verkställigheten;;: . ·:· .. • · ' · ' ····-· ·',· '· · " avskrift eller kopia av expedition el~er annanhandling .: · le §: (20.12.1985/l_QU)..Då domar som ·grundar soin finns i hans besittning. · .. '· :. · :·-· .~ · · :--- · sig på samma fordringsbevis enligt 3 kap. 22 § 3 mom. · Utmåtni;ngsman får på begänln_. för· kreditupplys-: utsökningslagen skall verkställas samtidigt på flera or- ningsverks.arrihet ge skriftliga irityg över gäldenärer t~r, skall den an:d'rah~ätnin,gsmarinet;t av den _u.ilnäf:- som vid. utsökning konstaterats vara medellösa, över nmgsman som mottagit :fo;r:dringsbeVIS~t begara be- utmätningar-för indrivning avfordringar och över ex- hövliga anvisningarför verkställigheten;Vid verkstäl- ekutiva auktioner' samt över redovisningar enligt la- ligheten, följs i tillämpliga.~el~r s~dga11dena.i l b§. gen·om avbetalningsköp (91/66) och över övriga föF

l d § har 'upphävts genom F 20.12.1985/1017. rättningar av utmätningsn;lan. På intyget :antecknas .;,l e. § har upphävts genom..F 8.2..1985/162. · : , gäldenärens namn och födelsetid eller om möjligt per~. , 2 .§. I dep. dagbok, som enligt l kap. U § l mom, sonbeteckning eller affärssignum samt förrättningen

utsökningslagen.bör af öfverexekutor i utsökningsmål och tidpunkten för den. På begäran antecknas på in: föras,. skall förhvarje mål i skilda.kolumner anteck-, tyget aven fordnngens art och belopp. ,· .. : ,, ·, .l ning.göras .om;målets:nummer i.dagboken, dagen ·då 7a-8 § har upphävts genom F 8.2.1985/162.-:J;,•> ansökning eller=annal) handling inkommit, sökand~n; ·9 ·.§. Då; ined anledning af stadgandet i 2 kap. 13 § de~, ,mot h0.lken anspråket är,rikl:adt, målets a,rt,: ford- utsökningslagen, fordringshandling af gäldenär,inför ringsbeloppet. i lagsök~ingsmål, .åtgärd, som .af .öf- [kronofogde, j länsman eller stadsfogde. erkännes, verexekutor ;vidtil.gits, säii?:t dagen då målet afgjorts.. .. skall deröfver ·föras protokoll, hvari fordringshand- ,, 3. §.- {8.2.1985/162), Over;. de .betalningsförbud lingen ordagrant införes. I protokollet skall in:tagas som utfä~da~;på grun<lav.löne.Mtmätning·eller ~tmät-:. uppgift, att gäldenären är af:förrättningsiD.~nnen och

u

tjä:

lä) ur til so

on (l

ke sk m.

de nc si! ha de

ta] rii an til kc ut so ni bä be

kv ~q

de är

at1 ffi•

lö di na fä~ be bt

sa k\ gt in ar. nE

au da

-----------iiiiiiiiiiii-----~----------lillillllillilll_____--------------~------~---;;;;;;;.;;--~;;;;..--~-------

t1ing

L föra .ärer-

;tälld nom. vaka ') n be- .e ut- skall Om

enna iren-

usti- !gära L till~ k da- ~och v au- kvit- ings.J

.·'

tun:.:. a ut-

rätta r in- sån- 1led• !igen <tive Har

>s en cick~ skall .eck-' 991/

rätt lpp-

g att ;om w r t. e en 1ing

Jlys- ärer 5ver ·ex- t la- för'- ~nas per-. .gen . in:.

·, '."'""·

L3 § 1för nes, .nd- tgas och

Utsökningsförordning

vittnet känd, eller ock de upplysningar, som angående gäldenärens person- erhållits; och bör. protokollet af förrättningsmannen och vittnet underskrifvas, . · -

Se L om indragning a:v kronofogde- och biträdande kronofogde~ tjänsterna 22.12.HIH/9~!!· · . · ' _ ·. . ·

lO §. Då utgifvande af öfverexekutors utslag, före- läggande eller beslut kungöres genom anslag, skall underrättelse om tiden förutgifvandet införas i en der- till inrättad bok,hvilken bör hållas en.hvar till handa, som vill upplysning derur hemta.. , . . .

Om sökanden eller någon annan sakägare anlitat ombud, skall även dennes namn antecknas i boken. (14.2.19921161) . -

11 § har upphävts genom F 20.12.1985/1017:. ·· '· 12 §. (20;12.1991/~637) I den anteckning om vil- ken ·stadgas i 3 kap. 22 § 2 mom; utsökningslagen skall anges dagen då fordringsbeviset lämnades till ut- mätningsmannen och sökandens nanin. · . · ·. ·· '

13 §. (20.12.1985/1017), Skall utmätningsnian delge underrättelse,. fö~b':ld eller anr1an __handling ge~ nom stämningsdelgiVning med någon somuppehåller sig utanför utmätningsmannens tjänsteoinråde, skall han begära handräckning av utmätningsmannen på den ort där delgivningen skall ske. · . ''· ~; · . · · · · Då återbäring av skatteförskott utniätts;. sänds be.:.

talningsförbudet tilllänss'katteverkt:t. Har om återbä~ Jing ay förskott förordnats i. kommun som ligger ut.:. anför utsökningsdistriktet; sänds protokollsutdraget till utmätningsmannen i det distrikt till vilket_ denna kommun hör. I sistnämnda fall ankommet det på den utmätningsman som lämnar handräckning att dra för~ sorg om delgivning varom stadgas i 4 kap. 18 §_utsök- . ningslagen och om redovisning för de vid skatteåter- bäringen influtna medlen till den utmätningsman som begärt handräckningen. . · .. ·· . · ..· · 13a §. (14.12.1973/906) Angående utmätning, kvarstad eller skingringsförbud skall med~elan~e, om åtgärden gäller . ·. · · · · . . '· : . ~ : : . : · l) registrerat :fartyg eller andehiri dem, tillställas den magistrat eller ordningsrätt i vars registerfartyge:J?- är införda, · · · · ~ .. : . · · . · · .

2) luftf::trtyg, översändas tillluftfartsstyrelseri, ' · 3) bussar eller lastbilar, släpvagnar som ..godkänts

att kopplas till en lastbil, specialbilar; traktorer ellt:r motorredskap, tillställas Bilregistercentralens _ei).het för fordonsförvaltningen, eller .__ , .. :' . ·.. :

.4) patent, varumärkes- eller mönsterrätt,. öv:ersän~ das till patent- och registerstyrelsen. (4.12._199211258)

I meddelandet skola nämnas registernumretför det . lösöre eller den rättighet som är utmätt och övriga·nö- · diga uppgifter därom, gäldenärens o.ch .._borgenärens namn och hemort; av vem och när den.handling är ut- färdad på vilken verkställigheten grundar sig, fordrans belopp samt den dag då utmätning, kvarstad elledör- budverkställts:. '· . · · , , . :, J . , Angående försäljning av egendöm i _u~ökningsväg samt om hävande ·eller återkallande' av::.utrnätning, kvarstad•eller förbud skall utmätningsmannen lika~å göra.anmälan till ovan i l mom: nämnd myndighet:Ar· inteckning fastställd i den sålda .egendorneri, .skola i anmälan nämnas vilka inteckningar som vid auktio- nen bibehållits• och vilka som förfallit; · . :, . ·· ''13h §.:: (14.-1.1982/45) Förrättaren: :av fastighets- auktion skall inom sju dagar efter det köpebrev :utfär.:. dats meddela om fastighetsöverlåtelsen-till den-man-

1·593

talskrivare och skattebyrå, inom vars;områdefastigh.e.. tenärbelägen.... · . . ":;:-,-~, ::.>: ..-..:-•

Vad i l mom:-är sagt om fastighet gäll~r·ävenou~- brutet område.· :·:· :. < ,_. · ·:,.,. · , · .. : ;.:.·: •. : ·:; ::;·_

·14- § har upphävts geriatri F 8.2.1985/l62~ •,t:;:~.,·..~:~ 15 §.. Syssloman; som enligt 4 kap. 24: §''utsök::.

ningslagen blifvit af öfverexekutor eJler utmätnings-:- manförordnad·att uppbara afrad, hyrå eller ränta; ·som af utmätt fast egendom faller, vare 'pligtig att före den i 5 kap. 24 § samma lag nämnda auktionsförhandling till auktionsförrättaren· i penningar redovisa för hvad sysslorrianneri i följd afförordnandet uppburit'':· · · .. :tag sai:nmavar; der utrriä'tningsman uppburit'aftad, hyra eller räntå af-fast egendom· och annan än utmät.: ningsmannen skall förrätta auktionen å den utmätta ·egendomen.• .<.-:;(:,·' :•.' • '· '·· ·.:; .,; · :.•, ·_·;·,- ... '·''.1 ·,: ~:. ·' ,"; ..· · . : Utgår. afiåd; hyra. eller ·ranta i vårar; skäll· utniat::. riingsmaiineri föranstalta om deras· försäljning på_' satt i 5 kap. 6 § litsokningslagen stadgås;'och åligger det i sådant fall· syssloJ:rian att i god tid·. derförinnan de af honom uppburna varo.r utmätningsmannen tillhanda:: hålla.· Finner dock, syssloman, i anseende: till-någon varas ringa värde 'eller öfriga beskaffenhet;_ försäljning deraf under hand vara för gäldenären ·förmånligare, föranstalte derom. • · · .·:: :··:,··. ''·· '..)..-. .. 16 §. Hå~ ~nJigt;4 kip: 2.~ § utsökningslage~-syss­ lomari blifvit' af'öfverexekutor förordnad ·att utmätt

. fast egendöm omhändertaga. och .förvalta, vare han pligtig·att före denl5 kap. 24 §sagde lago~förmälda åtiktionsförhändlirig: till aukti~nsförrättaren · för sin förvaltning redovisa. . -, " .: .; . u ~' . . . .. . . . . " . . . . ' ' Öfverexekuior ege, der det' finnes nödigt! meddela sysslomanneri ·närmare föreskrifter 'i afseeU.de· å :fö!.:. valtningeri. · Lag-sammå \rate' bm syssloman, hvil~en enligt· 7 kap; 3 § ,utsökningslagen förordnas att om händer taga och förvalta fast egendom, somsättes un- der skingringsförbud. "-'.· '' '· ·. ':;c . -. : > '' ·. ·

17 ·§. Då utrriätningsnhin enligt 5 kap~ 4 § 'titsok~ ningslagen förordnat sys~Homan att, så länge: utmät- ning al ratt till lifräri.ta' eller ·till annan för· gäldenärs lifstid' eller eljest för obestämd tid utgående fö:rrr1ån' el.:. ler inkomst är gällande, uppbära räntan eller inkom.:. sten, skall utmätningsmannen skilja äre:J?-d(!t ifrå~· sig genom· anteekning i nionde kolumnen af. dagboken om sysslomannens t~llsättande och genom fordrings- beloppets afförahde>i'andra afdelningen aftionde ko-'- lumnen.- ;:_ · ·''c;•:·: ' ··.~:. -.- .. ··: ·.'

Sådan·sysslomän,.vare pligtig:·a:tt.livarje år till bor- genären och gäldenären redovisa fö! hyad han ~ppbu­ rit samt att, der räritan eller inkomsten utgår 1 varor, föranstalta om dessas försäljning på sätt för· gäld~'nä- ren synes förmånligast.···i · ·.. ·.... ,_:, :-:. · · :. ·· ·· 18 §. (29.4.'1988/383) Har stadsfogden med stoq av 5 kap, 'l § 2 mo~. ·utsökningslagen gett en· auk'- tionsföirättareluppdrag att sälja utmätt lös ·egendom; skall denna en vecka efter·auktionen sända· de medel ·som· 'har: inf1.utit ···av försaljningeri" till stadsfogdens postgirokonto-for tjän,stemede~; ·'.:'." · •' _,_:_. -:.: ,. • ·..l '. ~ 19.-§:>~r. ~J;t,ItiiJ..ätt"'landsfastig~e~··:ann:\l i ~~!1-e.t.S JOrdreg~ster mfqrd,_ ~n~kaffe ~en;_:s~m s~all auktw~.-~ f~stigheten f?_rrätta,J stäfi,etfö~detI~ .~ap: 1,7 §utsok~ tungslagen naronda utdrag·uqordregrstret,.annanså~ dan utredning om fastighetens namn, nummer; an- delsförhållande till hela jordebokshemmanet och, -der mantal äråsatt, mantalsstorlek, som kan å landtmäte- ·

-------~ --~--~~~--~---- ------~ ----------~-~-~ ~----~-

.1594

rikontoret eller __ landskontoret :eller ,hos ,annan_ -myn... dighet erhållas. -- -,-. _, ·: :: : ;. --:20. §./(J4~1.2.19.73/906)J protokollet·över auktion skola anteckna·s den till salu utbjudna egendomen, det högsta lmdet oel~ ayvemdetta gjorts-~mtden'):>eUJ.la- de_~Rp~skiHingen._ ;~ .., ;: :.,, .:·;,;;::·~-;o:_ _; ::; -~~Är·fa~tighet,fartyg elleranqd däri eller i fartyg-in- JåsPt~:gods, -luftfartyg,_ -buss; lastbU ,ell~,r. !>läpv:agn .till salu; -slmla yrkanden och :invändningar, vilka.- fram- ställts·,vid .den -borgenärsförhandl.ing,. _som Jör:siggår före,utropet ellersom enligt 5.kap. H eller l9 § :~tsök­ ningslagen hålles .vid särskild tidpunkt, sai!lt-.svaren på .dem antecknas i protokollet.. ;nligt 11 .eller ,25 ~§· i nämnda kapitel uppgjord .borgenärsförteckning skall fogas till-auktionsprotokollef: ,· :; ;: ·,; ~ : . .· ., ,,;

Har vid auktion på annan än i 2 mom. nämnd: egen- ..- dom borgenär, för vars fordran egend9m ick~ blivit

utmätt, yrkat_betalning ur köpeskj~lingen överst eller med bättre föqnånsrätt än utmätningen medför, skola yrkandet ochsvaret därpå samt detlägsta bud som. får go~~ännas -:vicl.~gendon;:tens, försäJjning antecknas i prot<?kollet..Har g~nom avbetalningsköp sålt gods -l;lt- Illätts, ,skal~, till. auktionsprotokollE!t:fogas .-det proto,. koll,, som_-uppsatts över. :uppgör~lse!l;- mellan. säljaren och köparen. _ _ ·_ .J":·;·. >.,: . .. -.. ... Vid den .sät:s~ilda förrättning, ,d~I-vi:4 fö~~äljningen

<W 9':an i 2 n10m: avseddegendomi~fJptna,medeUör"' delas, ävensom vid sådan, enl!gt {i kap. 1·eller, 5 § ut- ~ökningsJagen eljest särskilt anordna~l f9:rdelni~gsför­ rägn:ing s~<;>la. framställ~<~: yrkanderu~ch .påståend~~ .samt svaren på dem likaså antec!<Aas -~ ;pr9tok9~let.. :",i i./:~.L,§~ .\!:4~12.~973/901:)). .~ :: ~orgenär$förtecJ.ming SOJll uppgj9rts för försäljning av .ticyn.~tt fas~ ege;ndoii\, fartyg elle:rJfartyg inlastat,gods, ~~ftf~:rtyg, b_u~?., h:tst:- pil eller. ~läpv~gn skall; sed~nJörrättilingsm~nnen. i .en,lig4~t}l1ed 5.kap.Jl.§ 2m~m. eller 25 §,2.111<:>IJ.'!. Ut:- sökningslagen. undertecknat d~n,, under. hans:. ()ver-:- ·v~ning v.ara.Jr~mh.tgdtill.gäl~enärens ,och borgenä- i~!Iläs sam(auktiqfisinenigh;eten~ PA$~ende. ..:.,/ .> :... -, .,-~.. rö.r!ä~~ningsma11.D.e~ .he_stä~~er-~-e~-~tid under, Vil- ~~Q.; ,p()rgenä:J;sförtec~nill.get};-ska.ll •yarl:l-: framlag~: ):JlJ p~s~ende~, 1f~n>I11 ska~~ ~pJec~~in,g ig~r~s i "l:!ktipns~ .l?"ro~okpl~et. . ~ ;;; r;,,; t.[;, ···:. ,.., ~:n·' :,.~~·.ir!.-;: ·:: •; ,•;,_ .:(;p h:: 22·' §-.J ,Till f:;~.st egendoms:behåll!la.: afkQmst; hv.at:~ värde :enligt s l<ap.· 28 §- 2. mom:.'-ui:Sökningslagen bör tagas' i berälming vidJastställande1:J!1:l<lgsta an~agliga anbudet; må ej hänföras egendomens efter utmätning-:- ep.Jallna pch.Y,iqrf_P.rsäljg~n,g~n ä,nn\1: ,tqehåll:-v.ar~nde ~~t11ing, h~lken,j~mlikt}9 ;§ ·~ J;I!O:rn,.. sa-qlii\a kap.i.,. ~~~~kall9~e~~lR<lr.t ~f~~:r (grsäljn,ingen ..~f. sjelfv~ eg~rl~ 4mAeJl·{ö_rytt;ras. i::T.:·,:,_;S ·'.,.;-·;·.~··.-:~u -·.. · ' . > •:,-;j J' '·' 2,3 §. Framgår af de i 4 kap.-~23 ;§ och· 5 kap.. l7_-§ w:söknipg~lagen; .ornJörmälda' handlingar,· att .u~~ätt :f!l;st egendoii)., :häftar. för ~fkom$t eller annan.fö~åll, ~~,Il\ ..~t. _n~gon:för lifstiden .upplåtits. a~t.mec;I .:0.sst_ be- lopp:i pe11.ningar eller· ::varor af. E;gendomen qtgå, och har,~en_utsökta fordringen-företräde framför rättighe-: ten till sådan lifränta, vare den, som skall förrätta auk- tion å fastigheten,;p.llg~g:~tt.infcidkaffa:utredning orri 't;ättighetshafvar~ns.:ålder'sam( .der ;lifräntan bestämts ~if:utgå· i ~aror:-~e'fter ·gälraij,(;fe.:ine4elinarkegåiigspns .eller 'anJ:ian' sliä.lig _gro,nd'.i penningar uppskatta~ d~ij.~ ·~i~TP~~~-~-~.: · ~~-~--~·~·~--:~i:;··,;~:;~~ ~r~C:.-!:~-~-::·i·~'::_;·-~ ;. :; .. ·. :.:;·:·~r<;-~:>.~--~~ ·~~t: "..:·.:24: §, har,upphävts_ge,nQ~ I: _8~2:.1985/16~. ·:;: _;-.;, --"Jl25J ;§Lhar upphävts genom.F.-20.12.1985/101h- ,; :

; •... \. ., ;.· . . •... .. . -

:Utsökningsförordning

· ;,.26 §.-Vill någon lyfta medel, _som enligt 25§ här- ofvan blifvittill öfverexekutorinsända och i ränteri el- 1er,jemlikt:6 kap: 19 §utsökningslagen~ i bankinrätt- ning insatta, anhålle derom hos •öfverexekutor. .

27 §. (14.12.1973/906) Närinare anvisningar om verkstäl~ighet o.ch tillämpning ·~':utsokning~lag~I?- och denna forordmng -meddelas· VId· behov· av JUStittemi.:. nisteriet. 'justitieministeriet;fastställer· även formulär för: de blanketter, som behövas :Vid :tillämpningen av utsökningslagen och demia förordning. Blanketterna tillhandahållas utsökningsmyndigheterna· utan betal- ning. · .< · •. • · . '.: ·:·.. -·.

28 §. (14.12.1973/906) Har part i utsökningsmål tillställt ·överexekutor skrift eller handling, som enligt utsökningslagen skall ingivas i två exemplar, utan att därtill foga duplettexemplar eller avskrift, må kostna- derna för dess. avskrivande uttagas hos honom utan dom eller utslag med iakttagande av stadgandena om indrivning av skatter. och avgifter i utsökningsväg.

29 §. (19.12.1986(950) Då utmätningsmannen finner att ansökan;om försättand~ ay gäldenär i kon- kurs, rättegång oni återvinni!lg av egendom till utsök- ning eller andra särskilda åtgärder behövs,. skall han ofördröjligen meddela. sökanden detta. Då utsök- ningsutr~dning förrättats, .. skall utmätningsmannen fo.ga ett .utdrag ur. protokollet för: utsök~ingsutred- mngen ull meddelandet. , _ .,.. ,. . . . , . 30 §. {19.12)986/950) Utmätningsmannen skall på begäran av sökanden delge gäldenären en sådan be- talningsuppmaning som nämns i 6 § l mom. konkurs,. stadgan. .. . .. .< : . ·. ' .. . --~- _- 31.§ par upph.ävts genom F 19.l2,.19S6/950. ·

.. 32,§. '(8.2.1985/162) Ut.Sökningsärenden . skall verkställasskYil:dsamt.: i•,,! . ·:_ . -~' .·. ,:. ·, ·;

Utmätningen skall verkställas och, om inte verk• stäHigheten förbjuds eller avbryts eller gäldenären vi~ sar att harierhållitbetalningstid av borgenären el~eri ärendet uppstår sådantdröjsmål som utm,äq.li:ngsman- ne:p. ej kan undvika, d_en utn1ätta egendomen försäljas i.så god_ tid att dä[VidA1flutna1Uedel kali red~vis~s fö~ · sökanden 'inom ett är'ftån det att utsökningsärendet inkommit till utmätningsmannen. ·· ·_ · '':.~ '· D~ U:tmätriingsiriån ger 'bhrädaiide utmätningsman

yetkstä~lighetsuppd~ag; kan, ha~'; b~~tämm~.· d.~n tid mom VIlken uppdraget sk~ll utfaras. ·· ' · ·· ··· , · · · · =· '33· §.: (8.2.19851162)_Biträdande: utmätningsman skall utan dröjsmål och.'senast under deiföppethåll- riingsdag föt' statens-· ämbetsverk som följer efter' in- dri\iningeri ·deporiera' de influtna 'inedlen ·på 'postgiro~ kontot för utmätningsmannens tjänstetneael eller till- 'ställautmätningsmannen·belöppec·-- r., L :;.·::;i: .,.- .. ,, .: Biträdande.·utmätningsman skall' till:·iitmätnings- ·~a~nen a~ge tedovisnirtg fö~- m~4el'som·~a~ indr_ivit; ·VId· ciE;n tidpunkt som: utmatmngsmannen ·bestamt, likväl minst en gång·iveckan. Till redoVisningen skall fogas behövliga verifikat. Minst en gång i veckan skall redovisning avges även för de·verkställighetsuppdrag Lvilka verkställigheten-mött hinder. · · .. ··: :· •. 34 §;·.(8.2.1985/162)--Utrnätningsman skall utan dröjsmål deponera.till honom influtna medel på si~t postgirokonto förtjänstemedeL . '. · : ., · ·.:·.· ·.' · . Om .inte annorlunda:-är stadgat, skall utmätnings.., mannen med' anlitande av postgiro sända de ..influtna medlen-till sökandeninom två veckadrån det han'in- drivi(dem eller mottagit dem i form av biträdande ut~ mätningsmans. redoVisning (utmätningsmans penning~

------

L

ret ~ föl' ve

sk tiC de on tr~

-vi~

fil

be ni: de

föl ni: ell ni' vi~ ko sk so ha hi:

hii gä st~ Ut; fra fOJ

lin SÖ åt~ fm

SOl

åtf

eg( eft ste ku 15

)'r' u _r en ut ak

av til St< til tu fly til .ri~ hä ge lig

~··· -~· --~---

~

tg L om förbud i vissa fall mot lantbruksfastighets;.~. 1595

r- :1- t-

m :h i- ir lV

ta l-

ål ~t t t l-

n n

n 1-

'c- m c- n l-

n :- ;-

ll

.- i

s r :t

Cl

:l

'l l

1

t

l

redovisning). På särskilda. skäl.kan justilieministeriet förlänga ovan nämnda tid. • Redovisning skall ske veckovis. ..: .. · Kan de influtna medlen inte sändas till borgenären, skall utmätningsmannen inom.den i 2 mom. nämnda tiden skriftligen meddela borgenären de villkor som denne skall uppfylla för att kunna lyfta medlen· och, om medlen ej lyfts, när de kommer att sändas tilllan- tränteriet. Om borgenären skall återfå det fordringsbe- ·vis som han inlämnat, skall utmätningsmannen på motsvarande sätt meddela honom detta.

35 §. (8.2.1985/162) Justilieministeriet ger vid behov närmare anvisningar om ordnaride av betal- ningstrafiken för och bokföringen av de penningine- del som utmätningsman har mottagit. ··· -' ·' ·

36 §. (23.12.1988/1132) Påträffas vid ~tsÖl<nings­ förfarande hos·· den. betalningsskyldige .inte ·.utmät- ningsbar egendom eller inkomst (medellöshetshin'der) eller påträffas vid utsökningsförfarande inte den betal- ningsskyldige, varvid uppgift inte heller' fås' om haris vistelseort. eller om utmätningsbar egendom. eller in- komst som tillhör honom (oanträffbarhetshinder), skall den utmätningsman eller det exekutionsbiträde som verkställt utmätningsförsöket på verkställighets.:. har~dlingen teckna och underskriva ett intyg över·.det hinder som mött indrivningen.. · .. . . · . . · l.)tinätnlngsmannen skall granska det frityg 'över hinder soin utskrivits av exekutionsbiträdet och deåt- gärder som vidtagits för indrivning av fordran. Verk- ställighetshandlingarna jämte intyg över hindret skall utan dröjsmål återställas till sökanden. Om anledning framkommer, skall exekutionsbiträdet förordnas att fortsätta indrivningen av fordran. . .. · .37 §~. (20.12.1991/1637) En verkställighetshand-

ling som gäller beloppet som anges i 3 kap. 38 § ut- sökningslagen får återställas ~ill sökanden utan vidare åtgärder, orri ett sådant återstående litet belopp av.en fordra~ är mindre än 40 mark. :: •.. . , . , ·

Eri sådan liten överbetalning i ett utsökningsärende som anges i 6 kap. 25 § utsökningslagen _behöver inte återbäras till betalaren, om den är mindre än 40 mark.

38 §; (30.12.1992/1590) 0~. vid realisering -av egendom som varit fqremål för en företagsinteckning efter avdrag för realiseringskostnaderna har influtit ett större belopp än 100000_mark skall om realiseringen kungöras i Officiella tidningen i_enlighet med 6 kap. 15 a § utsökningslagen. · ,. , .. .

39 §. (30.12.1992/1590) Då fleraäri en borgenär yrkar på betalning ur gäldenärens egendom och det är uppenbart att för borgenären inte kommer att inflyta en större utdelning än 200 mark av• de tillgångar som utmäts, kan en sådan borgenärs fordran lämnas obe- aktad vid utdelningen. . .... · ··~ ' ' ..40 §. (30.12.199211590) Vid det förfarande som

avses i 6 kap. 23 § 2 mom. utsökningslagen skall ·de tillgångar som inflyter av varje enskild periodisk pre- station tedovisas endasttill en borgenär i sänder eller till en del av borgenärerna såatt varje borgenär i sin tur får en prestationur gäldenärens tillgångar som in- flyter· under förfarandet.. För en fordran- kan av· dessa tillgångar anvisas en större relativ ~nd'el än för' de öv- riga fordringarna; om detta ät• ändamålsenligt med hänsyn till indrivningsförfarandet och de ovriga:bor; genåremas möjligheter att få betalning inte uppenbar- ligen äventyras till följd av detta.. ·..· . - · . · · · -

· Alternativen kan .fortgå högst sex.månader ~t gårig- en eller, om de utdelningskvoter som tillfaller borge- närerna blir små på grund av antalet fordringar; högst ett år. Vid alterneringen iakttas den ordning i vilken utmätning sökts, om det inte föreligger-särskilda· skäl f?r någon annan ordning. · . ' r. •: · · . ·;<: .·,,_,

,.,·... ,,,..:<.J

; .. :; . ~ ' ... f'~ l

Pr ,Sl. ,. , Fom skyddat' belopp'yid ~tthåt~··; ·, · ning av lön 24~11.1989/1031 ,.··:.

.... :. : '':.'~ '.. ::

·. På ~o~ed~agnirig av justitieministern ·stadgas··fu.ed stöd ·av+ kap. 6 § 3 motn. utsökningslagen, ·såclånt det lyder i lag av den 18 maj 1973 (394/73): . :'i.:~:(·,'·' ' l:§. ·(26.11..1993/1034) Vid utmätnirifå-&_1ö}1;an-

ses gäldenären· fram till nästa löneutbetalningsdag be: höva till underhåll föt sigsjälv och sin make samt 'egna och m~kens barn och adoptivba~; 'om dessa försörjs av: honotn, för egen del 92,00 mark och för varje nämnd anhörig 33,00· mark om"dågen '(skydda(be~ lopp). '·': ' .. : · · ~ .._., :· · · '····:· ''·>··· ':···::-.-·-'•.-' · 2 §. (26.11.1993/1Q34) Pågrund aven förändriii.g av levnadskostnaderna som har skett efter deri 1 rio'- vember 1993 skall P,e skyddade belopp· som fnärnri~ i l§ ändras i enlighet med förändringen i levriadskost.:. nadsindex (oktober 1951'= 100):· . :· "~·:, '~'~ :;·

3 §. Om det konstateras· att :Jevriadskostnådsiri~ dexets indextal för oktober har förändrats rri1nst fem procent iförhållande till det indextålsoiri'har motSva- rat den senaste ändringen· av de· skyddade beloppen ska:ll dessa ändras räknat från ingången av följande ka- lenderår. · ·.· · · · · ' · ' ·· :·. ::, ·,· : ·····

Ändringens storlek är lika många gånger fetn pro- cent av de gällande skyddade beloppen som indextalet för levnadskostnadsindex så som avses i l mom. har förändrats med fulla femprocenttal. Ett belopp,skall avrundas till närmaste belöpj:f avfulla markbelopp. · 4 §. _De e~ligt i 2 och 3 §§justerade skyddade be-

loppen skall tillkännages ·geribrri besluCav justiliemi- nisteriet som publiceras i författningssamlingen i no~ vemb~r varje år. Beslutet- skall även på något ~n.nat lämphgt sätt delges utsökningsmyndigheterna. · ·

5 §. Denna förordning träder: f kraft deri l jamiari 1990. · Genorri denna föronlnirig ·~pphå~~- 'fÖrordningen den 20 november 1981 om skyddat belopp' av lön vid utmätning (767/8~). · · · . : ; : :. ;_,: _· ' ·

Pr 52

. . . ~ ' ,~,~

. i •j,

. !..:';· . : .. '., ::.·~.:i

i... .oni fÖrb~d i:vissa- f~iimot lan~ ·bruksfastighets användande till·~'

' · betalning-avgäJd_l~)2.193~f'> .. . 100 . ·_ .' ·,,, ·~, <:,. - ·.; -:. ,: .i .;~:!

.·. . _ .. : !_ • ~. ·.: ...... · :! ·. ~-=-... 1r:~: .,Se. L om inlösen till staten av fas~ig),teter, so.m sk~la siiljas.På: ex-

ekUtiv auktion, Ci 63 och F därom, Ci 64. · . ·;' ·.· .. -- ·· ·, •: ... •: •: < ~'! ?• •.. : ';T •• ,-~.!'•d:-· ~-'.: ~ {•.'J'·.. ·.f~?~'[i.l

. I enlighet med Riksdagens beslut;· tilikommet!tden ordning 67§ riksdagsordningen: föreskriver,-· stadgas: .' :l §~ Då Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki benämn- da bankbolag i stöd av lagen den 17 februari 1933 om stabilisering i vissa fall av lanthushållningens skulder;

• . t :,l

'' '

2792

Nr 1176

Förordning om ändring av 7 § utsökningsförordningen

Given i Helsingfors den 13 oktober 1995

På föredragning av justitieministern ändras 7 § 2 mom. utsökningsförordningen av den 31 oktober 1896, sådant det lyder i

förordning av den 8 februari 1985 (162/85), som följer:

7 § ver kreditupplysningsverksamhet för att använ- - - - - - - - - - - - - - - das i kredituppgiftsregister.

Uppgifter i form av massutlämningar om gäldenärer som vid utsökning konstaterats vara medellösa får av utmätningsman i form av massutlämnande lämnas ut till dem som bedri-

Helsingfors den 13 oktober 1995

Denna förordning träder december 1995.

Republikens President

MARTTI AHTISAARI

kraft den l

Justitieminister Sauli Niinistö

..·


Referencia del documento de la OMC
IP/N/1/FIN/1
Datos no disponibles.

N° WIPO Lex FI038