À propos de la propriété intellectuelle Formation en propriété intellectuelle Respect de la propriété intellectuelle Sensibilisation à la propriété intellectuelle La propriété intellectuelle pour… Propriété intellectuelle et… Propriété intellectuelle et… Information relative aux brevets et à la technologie Information en matière de marques Information en matière de dessins et modèles industriels Information en matière d’indications géographiques Information en matière de protection des obtentions végétales (UPOV) Lois, traités et jugements dans le domaine de la propriété intellectuelle Ressources relatives à la propriété intellectuelle Rapports sur la propriété intellectuelle Protection des brevets Protection des marques Protection des dessins et modèles industriels Protection des indications géographiques Protection des obtentions végétales (UPOV) Règlement extrajudiciaire des litiges Solutions opérationnelles à l’intention des offices de propriété intellectuelle Paiement de services de propriété intellectuelle Décisions et négociations Coopération en matière de développement Appui à l’innovation Partenariats public-privé Outils et services en matière d’intelligence artificielle L’Organisation Travailler avec nous Responsabilité Brevets Marques Dessins et modèles industriels Indications géographiques Droit d’auteur Secrets d’affaires Académie de l’OMPI Ateliers et séminaires Application des droits de propriété intellectuelle WIPO ALERT Sensibilisation Journée mondiale de la propriété intellectuelle Magazine de l’OMPI Études de cas et exemples de réussite Actualités dans le domaine de la propriété intellectuelle Prix de l’OMPI Entreprises Universités Peuples autochtones Instances judiciaires Ressources génétiques, savoirs traditionnels et expressions culturelles traditionnelles Économie Financement Actifs incorporels Égalité des genres Santé mondiale Changement climatique Politique en matière de concurrence Objectifs de développement durable Technologies de pointe Applications mobiles Sport Tourisme PATENTSCOPE Analyse de brevets Classification internationale des brevets Programme ARDI – Recherche pour l’innovation Programme ASPI – Information spécialisée en matière de brevets Base de données mondiale sur les marques Madrid Monitor Base de données Article 6ter Express Classification de Nice Classification de Vienne Base de données mondiale sur les dessins et modèles Bulletin des dessins et modèles internationaux Base de données Hague Express Classification de Locarno Base de données Lisbon Express Base de données mondiale sur les marques relative aux indications géographiques Base de données PLUTO sur les variétés végétales Base de données GENIE Traités administrés par l’OMPI WIPO Lex – lois, traités et jugements en matière de propriété intellectuelle Normes de l’OMPI Statistiques de propriété intellectuelle WIPO Pearl (Terminologie) Publications de l’OMPI Profils nationaux Centre de connaissances de l’OMPI Série de rapports de l’OMPI consacrés aux tendances technologiques Indice mondial de l’innovation Rapport sur la propriété intellectuelle dans le monde PCT – Le système international des brevets ePCT Budapest – Le système international de dépôt des micro-organismes Madrid – Le système international des marques eMadrid Article 6ter (armoiries, drapeaux, emblèmes nationaux) La Haye – Le système international des dessins et modèles industriels eHague Lisbonne – Le système d’enregistrement international des indications géographiques eLisbon UPOV PRISMA UPOV e-PVP Administration UPOV e-PVP DUS Exchange Médiation Arbitrage Procédure d’expertise Litiges relatifs aux noms de domaine Accès centralisé aux résultats de la recherche et de l’examen (WIPO CASE) Service d’accès numérique aux documents de priorité (DAS) WIPO Pay Compte courant auprès de l’OMPI Assemblées de l’OMPI Comités permanents Calendrier des réunions WIPO Webcast Documents officiels de l’OMPI Plan d’action de l’OMPI pour le développement Assistance technique Institutions de formation en matière de propriété intellectuelle Mesures d’appui concernant la COVID-19 Stratégies nationales de propriété intellectuelle Assistance en matière d’élaboration des politiques et de formulation de la législation Pôle de coopération Centres d’appui à la technologie et à l’innovation (CATI) Transfert de technologie Programme d’aide aux inventeurs WIPO GREEN Initiative PAT-INFORMED de l’OMPI Consortium pour des livres accessibles L’OMPI pour les créateurs WIPO Translate Speech-to-Text Assistant de classification États membres Observateurs Directeur général Activités par unité administrative Bureaux extérieurs Avis de vacance d’emploi Achats Résultats et budget Rapports financiers Audit et supervision
Arabic English Spanish French Russian Chinese
Lois Traités Jugements Recherche par ressort juridique

Loi sur les secrets commerciaux, Finlande

loi n° 595/2018 du 10 août 2018

Retour
Texte remplacé.  Accéder à la dernière version dans WIPO Lex
Détails Détails Année de version 2018 Dates Entrée en vigueur: 15 août 2018 Adopté/e: 10 août 2018 Type de texte Principales lois de propriété intellectuelle Sujet Information non divulguée (Secrets commerciaux), Mise en application des droits

Documents disponibles

Texte(s) principal(aux) Textes connexe(s)
Texte(s) princip(al)(aux) Texte(s) princip(al)(aux) Anglais Trade Secrets Act       Finnois Liikesalaisuuslaki          Suédois Lag om företagshemligheter         
 
Télécharger le PDF open_in_new
 
Télécharger le PDF open_in_new
 untitled

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HE 49/2018 TaVM 11/2018 EV 70/2018

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/943/EU (32016L0943); EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1

1

Muu asianrovvvvxx Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 2018

595/2018

Liikesalaisuuslaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 § Soveltamisala

Tässä laissa säädetään elinkeinotoimintaan liittyvien liikesalaisuuksien sekä teknisten ohjeiden suojasta.

2 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan: 1) liikesalaisuudella tietoa: a) joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä

tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti sel- ville saatavissa;

b) jolla a alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkei- notoiminnassa; ja

c) jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi; 2) liikesalaisuuden haltijalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on laillinen

määräysvalta liikesalaisuuteen; 3) liikesalaisuutta loukkaavalla tuotteella tavaraa tai palvelua, jonka suunnittelussa,

ominaisuuksissa, toiminnassa, tuotantoprosessissa tai markkinoinnissa saadaan merkittä- vää hyötyä oikeudettomasti hankitusta, käytetystä tai ilmaistusta liikesalaisuudesta.

3 § Liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen

Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia. Liikesalaisuuden hankkiminen on oikeudetonta, jos se tapahtuu: 1) anastamalla; 2) luvattomasti kopioimalla, jäljentämällä, havainnoimalla tai muutoin käsittelemällä

sellaisia liikesalaisuuden haltijan asiakirjoja, esineitä, materiaaleja, aineita tai sähköisiä tiedostoja, jotka sisältävät liikesalaisuuden, tai joista liikesalaisuus voidaan johtaa; tai

3) muulla kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla hyvän liiketavan vastaisella menettelyllä. Liikesalaisuuden hankkiminen on oikeudetonta myös, jos henkilö on liikesalaisuuden

hankkiessaan tiennyt tai tämän olisi pitänyt tietää, että liikesalaisuus on saatu suoraan tai

595/2018

2

välillisesti siltä, joka on oikeudettomasti käyttänyt liikesalaisuutta tai ilmaissut sen 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Liikesalaisuuden hankkiminen ei ole oikeudetonta, jos se tapahtuu: 1) itsenäisesti keksimällä tai luomalla; 2) havainnoimalla, tutkimalla, purkamalla tai testaamalla sellaista tuotetta tai esinettä,

joka on asetettu yleisön saataville tai joka on laillisesti sellaisen tahon hallussa, jolla ei ole velvollisuutta rajoittaa liikesalaisuuden hankkimista;

3) siten, että työntekijät ja heidän edustajansa käyttävät tiedonsaanti- ja kuulemisoi- keuttaan; tai

4) muulla kuin tämän momentin 1–3 kohdassa tarkoitetulla hyvän liiketavan mukaisel- la menettelyllä.

4 § Liikesalaisuuden oikeudeton käyttäminen ja ilmaiseminen

Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka on hankkinut liike- salaisuuden oikeudettomasti 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka on saanut tiedon lii- kesalaisuudesta:

1) toimiessaan yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimi- tusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa tehtäväs- sä;

2) yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä; 3) suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhtees-

sa; 4) muulla kuin 1–3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos häntä sitoo liikesalaisuuden käyt-

tämistä tai ilmaisemista rajoittava sopimus tai velvoite. Liikesalaisuutta ei saa palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka on

saanut tiedon liikesalaisuudesta toisen palveluksessa ollessaan. Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka tietää tai jonka pi-

täisi tietää, että liikesalaisuus on saatu suoraan tai välillisesti siltä, joka on oikeudettomasti käyttänyt liikesalaisuutta tai ilmaissut sen.

Liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuotanto, tarjoaminen ja saattaminen markki- noille sekä liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuonti, vienti ja varastointi tällaisia tar- koituksia varten katsotaan liikesalaisuuden oikeudettomaksi käyttämiseksi, jos henkilö tietää tai hänen pitäisi tietää, että kysymys on liikesalaisuutta loukkaavasta tuotteesta.

5 § Väärinkäytöksen paljastaminen ja sananvapauden käyttäminen

Sen estämättä mitä 3 ja 4 §:ssä säädetään, liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei ole oikeudetonta, jos liikesalaisuus on hankittu, sitä on käytetty tai se on ilmaistu yleisen edun suojaamista varten väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan pal- jastamiseksi. Liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei myöskään ole oikeudetonta, jos se ei ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä sananvapauden käyttämisenä.

6 § Liikesalaisuuden ilmaiseminen työntekijän edustajalle

Sen estämättä mitä 4 §:ssä säädetään, liikesalaisuuden ilmaiseminen ei ole oikeudeton- ta, jos työntekijä ilmaisee liikesalaisuuden luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai

595/2018

3

muulle lain tai työehtosopimuksen mukaiselle edustajalleen, jos liikesalaisuuden ilmaise- minen on välttämätöntä edustajan lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoita- miseksi.

7 § Teknisen ohjeen oikeudeton käyttäminen ja ilmaiseminen

Teknistä toimintaohjetta tai toimintamallia (tekninen ohje), joka ei ole yleisesti saata- villa, ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, jolle se on uskottu työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa.

Teknistä ohjetta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka tietää tai jonka pi- täisi tietää, että sille uskottu tekninen ohje on saatu suoraan tai välillisesti siltä, joka on il- maissut ohjeen oikeudettomasti.

Teknistä ohjetta loukkaavien tuotteiden tuotanto, tarjoaminen ja saattaminen markki- noille sekä teknistä ohjetta loukkaavien tuotteiden tuonti, vienti ja varastointi tällaisia tar- koituksia varten katsotaan teknisen ohjeen oikeudettomaksi käyttämiseksi, jos henkilö tie- tää tai hänen pitäisi tietää, että kysymys on teknistä ohjetta loukkaavasta tuotteesta.

Mitä 5 ja 6 §:ssä säädetään liikesalaisuuden käyttämisestä ja ilmaisemisesta, sovelle- taan myös tekniseen ohjeeseen.

Teknisen ohjeen käyttämisen ja ilmaisemisen kieltämiseen, väliaikaiseen kieltämiseen, korjaavien toimenpiteiden ja käyttökorvauksen määräämiseen sekä vahingon korvaami- seen sovelletaan, mitä 8–11 §:ssä säädetään liikesalaisuuden käyttämisen ja ilmaisemisen kieltämisestä, väliaikaisesta kieltämisestä, korjaavien toimenpiteiden ja käyttökorvauksen määräämisestä sekä vahingon korvaamisesta.

8 § Kielto ja korjaavat toimenpiteet

Sitä, joka vastoin 3 tai 4 §:n säännöksiä on hankkinut tai ilmaissut liikesalaisuuden tai käyttänyt sitä, voi tuomioistuin liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta:

1) kieltää ryhtymästä liikesalaisuutta loukkaavaan tekoon tai jatkamasta tai toistamasta liikesalaisuutta loukkaavaa tekoa;

2) määrätä vetämään liikesalaisuutta loukkaava tuote pois markkinoilta tai määrätä se muutettavaksi tai hävitettäväksi;

3) määrätä kokonaan tai osittain tuhoamaan liikesalaisuuden sisältävät tai sen käsittä- vät asiakirjat, esineet, materiaalit, aineet tai sähköiset tiedostot tai luovuttamaan ne koko- naan tai osittain liikesalaisuuden haltijalle.

Kielto ilmaista tai käyttää liikesalaisuutta voidaan kohdistaa myös siihen, joka on saa- nut tiedon liikesalaisuudesta 4 §:n 2–4 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa, jos on il- meistä, että tämä on ryhtynyt toimenpiteisiin liikesalaisuuden oikeudettomaksi ilmaisemi- seksi tai käyttämiseksi.

Kiellosta tai korjaavasta toimenpiteestä ei saa aiheutua turvattavaan etuuteen ja muihin kieltovaatimukseen liittyviin olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa vastaajalle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle. Kieltoa tai määräystä on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Uhkasakon asettamiseen ja tuomitsemiseen maksetta- vaksi sovelletaan uhkasakkolakia (1113/1990) myös silloin, kun uhkasakon asettaa ylei- nen tuomioistuin.

595/2018

4

9 § Väliaikainen kielto

Edellä 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kielto voidaan määrätä väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kielto koskee loukkaa- vaksi väitettyjen tuotteiden tuotantoa, tarjoamista tai saattamista markkinoille taikka nii- den tuontia, vientiä tai varastointia tällaisia tarkoituksia varten, kiellon määräämisen yh- teydessä voidaan määrätä tuotteiden takavarikoinnista tai luovutuksesta.

Väliaikainen kielto voidaan määrätä, jos kantaja saattaa todennäköiseksi, että: 1) liikesalaisuus on olemassa; 2) kantaja on liikesalaisuuden haltija; ja 3) tämän oikeutta loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. Väliaikaisesta kiellosta ei saa aiheutua turvattavaan etuuteen ja muihin kieltovaatimuk-

seen liittyviin olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa vastaajalle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle. Väliaikaisen kiellon hakemiseen, määräämiseen ja täytäntöönpanoon so- velletaan muutoin mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa ja ulosottokaaren (705/2007) 8 luvussa säädetään turvaamistoimen hakemisesta, määräämisestä ja täytäntöönpanosta. Siltä osin kuin väliaikainen kielto koskee liikesalaisuuden ilmaisemista, ei kuitenkaan so- velleta ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ää.

10 § Käyttökorvaus

Tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta määrätä käyttökorvauksen maksamisesta lii- kesalaisuuden haltijalle 8 §:ssä tarkoitetun kiellon asettamisen tai korjaavien toimenpitei- den määräämisen sijaan, jos:

1) vastaaja ei alkaessaan käyttää liikesalaisuutta tiennyt eikä tämän olisi pitänyt tietää, että liikesalaisuus oli saatu taholta, joka oli oikeudettomasti käyttänyt liikesalaisuutta tai ilmaissut sen;

2) kiellon tai korjaavan toimenpiteen toteuttaminen aiheuttaisi vastaajalle kohtuutonta haittaa; ja

3) käyttökorvaus liikesalaisuuden haltijalle arvioidaan kohtuulliseksi. Käyttökorvaus ei saa ylittää niiden lisenssimaksujen- tai muiden maksujen määrää, jot-

ka jouduttaisiin suorittamaan, jos vastaaja saisi luvan liikesalaisuuden käyttöön sille ajan- jaksolle, jolta liikesalaisuuden käyttö voitaisiin kieltää.

11 § Hyvitys ja vahingonkorvaus

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää liikesalaisuutta 4 §:n vastaisesti, on vel- vollinen suorittamaan liikesalaisuuden haltijalle kohtuullisen hyvityksen liikesalaisuuden käyttämisestä sekä korvauksen kaikesta vahingosta, jonka loukkaus aiheuttaa.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta hankkii tai ilmaisee liikesalaisuuden 3 tai 4 §:n vastaisesti, on velvollinen korvaamaan liikesalaisuuden haltijalle kaiken vahingon, jonka loukkaus aiheuttaa.

Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu huolimattomuus on lievää, korvausta voidaan sovi- tella.

Työntekijän työnantajalle aiheuttaman vahingon korvaamisesta säädetään työsopimus- lain (55/2001) 12 luvun 1 §:ssä. Lisäksi työntekijän ja virkamiehen korvausvastuuseen so- velletaan vahingonkorvauslain (412/1974) 4 lukua ja mitä 3 luvussa säädetään työnantajan korvausvastuusta ulkopuoliselle aiheutuneesta vahingosta.

595/2018

5

12 § Tuomion julkistaminen

Tuomioistuin voi tämän lain vastaista menettelyä koskevassa riita-asiassa kantajan vaa- timuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että tämä julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu me- netelleen tämän lain vastaisesti. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muual- la laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja sisältöä tuomioistuimen tulee ot- taa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamises- ta aiheutuvat kustannukset sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Jos luonnollinen henkilö voidaan tunnistaa häntä koskevien tietojen avulla, tiedot saadaan julkaista vain, jos julkai- seminen on perusteltua ottaen erityisesti huomioon siitä henkilön yksityisyydelle ja mai- neelle mahdollisesti aiheutuva vahinko.

Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän ja määräajan julkistamiselle. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa tuomion lainvoi- maiseksi tulosta.

13 § Kanneaika eräissä tapauksissa

Kiellon tai korjaavien toimenpiteiden määräämistä koskeva kanne on pantava vireille viiden vuoden kuluessa siitä, kun liikesalaisuuden haltija on saanut tiedon liikesalaisuutta loukkaavasta teosta sekä oikeudenloukkaajasta, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa loukkauksen tapahtumisesta.

14 § Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen oikeushenkilössä

Jos oikeudenkäynti koskee liikesalaisuuden oikeudetonta hankkimista, käyttämistä tai ilmaisemista ja asianosainen on oikeushenkilö, tuomioistuin voi toisen asianosaisen pyyn- nöstä määrätä, että sovellettaessa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistui- missa annettua lakia (370/2007) oikeushenkilössä oikeus saada asianosaisena tieto liike- salaisuuden sisältävästä oikeudenkäyntiasiakirjasta, tai osallistua suulliseen käsittelyyn, jossa esitetään liikesalaisuus, on vain rajoitetulla määrällä luonnollisia henkilöitä. Mää- räyksen antaminen edellyttää, että tuomioistuin on liikesalaisuuden suojaamiseksi mää- rännyt oikeudenkäyntiasiakirjan tai sen osan salassa pidettäväksi ja päättänyt suullisen kä- sittelyn toimittamisesta kokonaan tai tarpeellisilta osin yleisön läsnä olematta ja että salas- sa pidettäväksi määrätyn tiedon tuleminen oikeushenkilössä rajoitettua määrää useamman luonnollisen henkilön tietoon aiheuttaisi merkittävästi haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi tieto on määrätty salassa pidettäväksi.

Jos tuomioistuimen ratkaisu määrätään salassa pidettäväksi siltä osin kuin se sisältää lii- kesalaisuutta koskevan tiedon ja jos niiden luonnollisten henkilöiden määrää, joilla on oi- keushenkilössä oikeus saada asianosaisena tieto liikesalaisuuden sisältävästä oikeuden- käyntiasiakirjasta tai osallistua suulliseen käsittelyyn, on rajoitettu 1 momentissa tarkoite- tulla tavalla, myös oikeutta saada asianosaisena salassa pidettäväksi määrätyn tiedon si- sältävä ratkaisu voidaan samoin edellytyksin toisen asianosaisen pyynnöstä rajoittaa kos- kemaan vain rajoitettua määrää luonnollisia henkilöitä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua pyyntöä ei kuitenkaan saa hyväksyä, jos se voisi vaarantaa asianosaisten oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Tuomioistuimen on asianosaisia kuultuaan nimettävä ne luonnolliset henkilöt, joilla on 1 ja 2 momentissa tarkoitettu oikeus.

595/2018

6

Tämän pykälän nojalla tehtävään ratkaisuun sovelletaan soveltuvin osin oikeudenkäyn- nin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6 lukua.

15 § Teknisen ohjeen väärinkäyttö

Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen 7 §:n 1 momentin vastaisesti tahallaan ilmaisee teknisen ohjeen tai käyttää teknistä ohjet- ta, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, tekni- sen ohjeen väärinkäytöstä sakkoon.

Teknisen ohjeen väärinkäytöstä tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tar- koituksessa tahallaan 7 §:n 2 tai 3 momentin vastaisesti ilmaisee teknisen ohjeen tai käyt- tää teknistä ohjetta tietäen, että tekninen ohje on saatu sen oikeudettomasti ilmaisseelta tai että kysymys on teknistä ohjetta loukkaavasta tuotteesta.

16 § Syyteoikeus

Syyttäjä saa nostaa syytteen teknisen ohjeen väärinkäytöstä vain, jos asianomistaja il- moittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi.

17 § Viittaus rikoslakiin

Rangaistus yritysvakoilusta säädetään rikoslain (39/1889) 30 luvun 4 §:ssä, yrityssalai- suuden rikkomisesta 5 §:ssä ja yrityssalaisuuden väärinkäytöstä 6 §:ssä sekä salassapito- rikoksesta mainitun lain 38 luvun 1 §:ssä ja salassapitorikkomuksesta 2 §:ssä.

18 § Toimivaltainen tuomioistuin

Tässä laissa tarkoitetut yksityisoikeudelliset vaatimukset tutkitaan käräjäoikeudessa. Oikeushenkilöä tai elinkeinotoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä vastaan esitetty yksityisoikeudellinen vaatimus voidaan kuitenkin tutkia myös markkinaoikeudessa nou- dattaen mitä näiden riita-asioiden käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoi- keudessa annetussa laissa (100/2013).

19 § Asiantuntijat

Käräjäoikeudella voi olla asiassa, joka koskee liikesalaisuuden oikeudetonta hankki- mista, käyttämistä tai ilmaisemista, apunaan enintään kaksi asiantuntijaa. Asiantuntijana voi toimia tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö.

Asiantuntijan on annettava kirjallinen lausunto käräjäoikeuden hänelle tekemistä kysy- myksistä. Asiantuntijalla on oikeus tehdä kysymyksiä asianosaisille ja todistajille. Ennen asian ratkaisemista käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua asiantunti- jan lausunnosta.

Asiantuntijan palkkioon sovelletaan, mitä tuomioistuinlain 17 luvun 22 §:ssä säädetään asiantuntijajäsenen palkkiosta.

595/2018

JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ ISSN 1455-8904

7

20 § Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2018. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin tekoihin sovelletaan tämän lain voimaan tul-

lessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleiden asioiden käsittelyyn tuomioistuimessa

sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Naantalissa 10 päivänä elokuuta 2018

Tasavallan Presidentti

Sauli Niinistö

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

 
Télécharger le PDF open_in_new
 untitled

F I N L A N D S F Ö R F A T T N I N G S S A M L I N G

RP 49/2018 EkUB 11/2018 RSv 70/2018

Europaparlamentets och rådets direktiv 2016/943/EU (32016L0943); EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1

1

Muu asianrovvvvom företagshemligheter Utgiven i Helsingfors den 14 augusti 2018

595/2018

Lag om företagshemligheter

I enlighet med riksdagens beslut föreskrivs:

1 § Tillämpningsområde

Denna lag innehåller bestämmelser om skyddet för företagshemligheter och tekniska anvisningar i samband med näringsverksamhet.

2 § Definitioner

I denna lag avses med 1) företagshemlighet information a) som varken som helhet eller i den form dess beståndsdelar ordnats och satts samman

är allmänt känd hos eller lättillgänglig för den som normalt handskas med information av det aktuella slaget,

b) som på grund av en egenskap som avses i underpunkt a har ekonomiskt värde i nä- ringsverksamhet, och

c) som den legitima innehavaren har vidtagit rimliga åtgärder för att skydda, 2) innehavare av en företagshemlighet en fysisk eller juridisk person som lagligen kon-

trollerar en företagshemlighet, 3) intrångsgörande produkter varor eller tjänster vilkas formgivning, egenskaper,

funktion, produktionsprocess eller marknadsföring gynnas avsevärt av obehörigt anskaf- fade, utnyttjade eller röjda företagshemligheter.

3 § Obehörigt anskaffande av företagshemlighet

Ingen får obehörigen anskaffa eller försöka anskaffa en företagshemlighet. Anskaffandet av en företagshemlighet är obehörigt om det sker 1) genom att någon olovligen bereder sig tillgång till eller tillägnar sig den, 2) genom olovlig kopiering, olovlig avbildning, olovligt iakttagande eller annan olov-

lig hantering av sådana till innehavaren av en företagshemlighet hörande handlingar, fö- remål, material, ämnen eller elektroniska filer som innehåller en företagshemlighet eller från vilka en företagshemlighet kan härledas, eller

595/2018

2

3) genom något annat förfarande som strider mot god affärssed än ett sådant som avses i 1 eller 2 punkten.

Anskaffandet av en företagshemlighet är också obehörigt om personen vid anskaffandet kände till eller borde ha känt till att företagshemligheten direkt eller indirekt har erhållits från någon som obehörigen utnyttjat eller röjt den på det sätt som avses i 4 §.

Anskaffandet av en företagshemlighet är inte obehörigt om företagshemligheten erhål- lits

1) genom oberoende upptäckt eller skapande, 2) genom iakttagelse, undersökning, demontering eller test av produkter eller föremål

som har gjorts tillgängliga för allmänheten eller som lagligen innehas av någon som inte har skyldighet att begränsa anskaffandet av företagshemligheten,

3) när arbetstagare eller arbetstagarföreträdare utövar sin rätt till information och sam- råd, eller

4) genom något annat förfarande som överensstämmer med god affärssed än ett sådant som avses i 1–3 punkten i detta moment.

4 § Obehörigt utnyttjande och röjande av företagshemlighet

En företagshemlighet får inte obehörigen utnyttjas eller röjas av den som har anskaffat företagshemligheten obehörigen på ett sätt som avses i 3 § 2 eller 3 mom.

En företagshemlighet får inte obehörigen utnyttjas eller röjas av en person som fått kän- nedom om företagshemligheten

1) medan han eller hon varit medlem av en sammanslutnings eller stiftelses förvalt- ningsråd eller styrelse, eller dess verkställande direktör, revisor eller likvidator eller skött någon därmed jämförbar uppgift,

2) i samband med saneringsförfarande i ett företag, 3) medan han eller hon fullgjort ett uppdrag för någon annan eller annars på grund av

ett förtroligt affärsförhållande, 4) på något annat sätt än ett sådant som avses i 1––3 punkten, om personen är bunden

av ett avtal eller en skyldighet som begränsar utnyttjandet eller röjandet av företagshem- ligheten.

Den som under den tid han eller hon varit anställd hos en annan fått kännedom om en företagshemlighet får inte under sin anställningstid obehörigen utnyttja eller röja företags- hemligheten.

En företagshemlighet får inte obehörigen utnyttjas eller röjas av den som känner till el- ler borde känna till att företagshemligheten direkt eller indirekt har erhållits från någon som obehörigen utnyttjat eller röjt den.

Det att intrångsgörande produkter produceras, bjuds ut till försäljning eller släpps ut på marknaden eller att intrångsgörande produkter importeras, exporteras eller lagras i dessa syften betraktas som obehörigt utnyttjande av företagshemligheten, om personen känner till eller borde känna till att det är fråga om intrångsgörande produkter.

5 § Avslöjande av oegentligheter och utövande av yttrandefriheten

Trots bestämmelserna i 3 och 4 § är anskaffande, utnyttjande eller röjande av en före- tagshemlighet inte obehörigt om anskaffandet, utnyttjandet eller röjandet sker till skydd för allmänintresset för att avslöja oegentligheter eller olaglig verksamhet. Anskaffande, utnyttjande eller röjande av en företagshemlighet är inte heller obehörigt om det inte går utöver vad som kan anses vara godtagbart utövande av yttrandefrihet.

595/2018

3

6 § Röjande av företagshemlighet för arbetstagarföreträdare

Trots bestämmelserna i 4 § är röjande av en företagshemlighet inte obehörigt om arbets- tagaren yppar företagshemligheten för en förtroendeman, ett förtroendeombud eller någon annan företrädare enligt lag eller kollektivavtal, om röjandet av företagshemligheten är nödvändigt för att företrädaren ska kunna sköta sina uppgifter enligt lag eller kollektivav- tal.

7 § Obehörigt utnyttjande och röjande av teknisk anvisning

Tekniska instruktioner eller koncept (tekniska anvisningar) som inte är allmänt till- gängliga får inte obehörigen utnyttjas eller röjas av den som har anförtrotts sådana för ut- förande av arbete eller uppgifter eller annars för affärsändamål.

En teknisk anvisning får inte obehörigen utnyttjas eller röjas av den som anförtrotts den tekniska anvisningen och som känner till eller borde känna till att anvisningen direkt eller indirekt erhållits från någon som obehörigen röjt den.

Det att produkter som gör intrång i en teknisk anvisning produceras, bjuds ut till försälj- ning eller släpps ut på marknaden eller att sådana produkter importeras, exporteras eller lagras i dessa syften betraktas som obehörigt utnyttjande av den tekniska anvisningen, om personen känner till eller borde känna till att det är fråga om produkter som gör intrång i en teknisk anvisning.

Vad som i 5 och 6 § föreskrivs om utnyttjande och röjande av en företagshemlighet til- lämpas också på en teknisk anvisning.

När det gäller tekniska anvisningar tillämpas i fråga om förbud och interimistiska för- bud mot utnyttjande och röjande, förelägganden om korrigeringsåtgärder, bestämmande av ersättningar för utnyttjande och ersättande av skada vad som i 8–11 § föreskrivs om för- bud och interimistiskt förbud mot utnyttjande och röjande, föreläggande om korrigerings- åtgärder, bestämmande av ersättning för utnyttjandet och ersättande av skada när det gäller företagshemligheter.

8 § Förbud och korrigeringsåtgärder

Den som i strid med bestämmelserna i 3 eller 4 § har anskaffat, röjt eller utnyttjat en företagshemlighet kan av en domstol, på yrkande av innehavaren av företagshemligheten,

1) förbjudas att börja utföra en gärning som gör intrång på företagshemligheten eller att fortsätta med eller att upprepa en gärning som gör intrång på företagshemligheten,

2) föreläggas att återkalla en intrångsgörande produkt från marknaden eller att ändra el- ler förstöra den,

3) föreläggas att helt eller delvis förstöra de handlingar, föremål, material, ämnen eller elektroniska filer som innehåller eller omfattar företagshemligheten eller att helt eller del- vis överlämna dem till innehavaren av företagshemligheten.

Ett förbud mot röjande eller utnyttjande av en företagshemlighet kan riktas också mot den som fått kännedom om företagshemligheten under de omständigheter som avses i 4 § 2–4 mom., om det är uppenbart att personen vidtagit åtgärder för att obehörigen röja eller utnyttja företagshemligheten.

Ett förbud eller en korrigeringsåtgärd får inte orsaka svaranden, andras rättigheter eller allmänintresset oskälig olägenhet med beaktande av det intresse som ska tryggas och an- dra omständigheter som hänför sig till förbudsyrkandet. Förbudet eller föreläggandet ska förenas med vite, om inte detta av särskilda skäl är obehövligt. På föreläggande och utdö-

595/2018

4

mande av vite tillämpas viteslagen (1113/1990) också i det fallet att vitet föreläggs av en allmän domstol.

9 § Interimistiskt förbud

Ett sådant förbud som avses i 8 § 1 mom. 1 punkten kan meddelas interimistiskt så att det gäller tills saken har avgjorts slutligt. Om förbudet gäller produktion, utbjudande till försäljning eller utsläppande på marknaden av produkter som påstås vara intrångsgörande eller import, export eller lagring av sådana produkter i dessa syften, kan det i samband med att förbudet meddelas bestämmas om kvarstad eller överlämnande av produkterna.

Ett interimistiskt förbud kan meddelas om käranden visar sannolika skäl för att 1) en företagshemlighet föreligger, 2) käranden är innehavare av företagshemligheten, och 3) kärandens rätt kränks eller att en kränkning är omedelbart förestående. Ett interimistiskt förbud får inte orsaka svaranden, andras rättigheter eller allmänintres-

set oskälig olägenhet med beaktande av det intresse som ska tryggas och andra omständig- heter som hänför sig till förbudsyrkandet. I fråga om ansökan om, meddelande av och verkställande av ett interimistiskt förbud tillämpas i övrigt vad som i 7 kap. i rättegångs- balken och 8 kap. i utsökningsbalken (705/2007) föreskrivs om ansökan om, bestämman- de av och verkställighet av säkringsåtgärder. Till den del det interimistiska förbudet gäller röjande av företagshemlighet tillämpas dock inte 8 kap. 3 § i utsökningsbalken.

10 § Ersättning för utnyttjande

Domstolen kan på yrkande av svaranden bestämma att en ersättning för utnyttjande ska betalas till innehavaren av företagshemligheten i stället för att det meddelas ett förbud eller föreläggande om korrigeringsåtgärder enligt 8 §, om

1) svaranden, när denne började utnyttja företagshemligheten, varken kände till eller borde ha känt till att företagshemligheten erhållits från någon som obehörigen utnyttjat el- ler röjt den,

2) verkställandet av ett förbud eller en korrigeringsåtgärd skulle orsaka svaranden oskälig olägenhet, och

3) en ersättning för utnyttjandet som betalas till innehavaren av företagshemligheten bedöms vara skälig.

Ersättningen för utnyttjandet får inte överskrida beloppet av de licensavgifter eller an- dra avgifter som svaranden skulle vara tvungen att betala om svaranden fick tillstånd att utnyttja företagshemligheten under den period för vilken utnyttjandet av företagshemlig- heten skulle kunna förbjudas.

11 § Gottgörelse och skadestånd

Den som uppsåtligen eller av oaktsamhet utnyttjar en företagshemlighet i strid med 4 §, är skyldig att till innehavaren av företagshemligheten betala en skälig gottgörelse för ut- nyttjandet av företagshemligheten och ersättning för all den skada som intrånget vållar.

Den som uppsåtligen eller av oaktsamhet anskaffar eller röjer en företagshemlighet i strid med 3 eller 4 §, är skyldig att ersätta innehavaren av företagshemligheten för all den skada som intrånget vållar.

Om den oaktsamhet som avses i 1 eller 2 mom. är ringa, kan ersättningen jämkas.

595/2018

5

Bestämmelser om ersättning för skada som en arbetstagare vållat arbetsgivaren finns i 12 kap. 1 § i arbetsavtalslagen (55/2001). På en arbetstagares och tjänstemans skade- ståndsansvar tillämpas dessutom 4 kap. i skadeståndslagen (412/1974) och de bestämmel- ser i 3 kap. i den lagen som gäller arbetsgivarens ersättningsansvar för en skada som vål- lats utomstående.

12 § Offentliggörande av dom

Domstolen kan i ett tvistemål som gäller ett förfarande som strider mot denna lag på yrkande av käranden ålägga svaranden att ersätta käranden för de kostnader som orsakas käranden av att denne offentliggör information om en lagakraftvunnen dom i vilken sva- randen konstaterats ha förfarit i strid med denna lag. Ett sådant åläggande får inte medde- las om spridningen av information har begränsats någon annanstans i lag. Vid prövningen av om ett åläggande ska meddelas och av dess innehåll ska domstolen beakta den allmänna betydelsen av offentliggörandet, intrångets art och omfattning, de kostnader som offent- liggörandet medför och andra omständigheter som påverkar saken. Om en fysisk person kan identifieras med hjälp av uppgifterna om honom eller henne, får uppgifterna offent- liggöras endast om offentliggörandet är motiverat i synnerhet med hänsyn till den eventu- ella skada som detta kan medföra för personens integritet och anseende.

Domstolen ska bestämma ett maximibelopp för de skäliga kostnader för offentliggöran- de som svaranden ska ersätta och bestämma en tidsfrist för offentliggörandet. Käranden har inte rätt till ersättning om uppgifterna om domen inte har offentliggjorts inom en av domstolen utsatt tid räknat från den tidpunkt då domen vann laga kraft.

13 § Tid för väckande av talan i vissa fall

Talan om meddelande av förbud eller föreläggande om korrigeringsåtgärder ska väckas inom fem år från det att innehavaren av företagshemligheten fick kännedom om den gär- ning som gjorde intrång på företagshemligheten och om intrångsgöraren, dock senast inom tio år från det att intrånget inträffade.

14 § Begränsning av partsoffentligheten beträffande en juridisk person

Om en rättegång gäller obehörigt anskaffande, utnyttjande eller röjande av en företags- hemlighet och en part i rättegången är en juridisk person, kan domstolen vid tillämpningen av lagen om offentlighet vid rättegång i allmänna domstolar (370/2007) på begäran av den andra parten förordna att endast ett begränsat antal fysiska personer hos den juridiska per- sonen i egenskap av part ska ha rätt att ta del av en rättegångshandling som innehåller en företagshemlighet eller delta i en muntlig förhandling där en företagshemlighet yppas. För att ett sådant förordnande ska få meddelas krävs det att domstolen i syfte att skydda före- tagshemligheten har bestämt att en rättegångshandling eller en del av den ska vara sekre- tessbelagd och beslutat att den muntliga förhandlingen i sin helhet eller till behövliga delar ska ske utan allmänhetens närvaro. Dessutom krävs det att väsentlig olägenhet eller skada skulle medföras för de intressen till vilkas skydd informationen har belagts med sekretess om flera fysiska personer än det begränsade antalet personer hos den juridiska personen fick kännedom om den sekretessbelagda informationen.

Om domstolens avgörande blir sekretessbelagt till den del det innehåller information om en företagshemlighet och det antal fysiska personer hos en juridisk person som i egen- skap av part har rätt att ta del av en rättegångshandling som innehåller en företagshemlig-

595/2018

6

het eller delta i en muntlig förhandling har begränsats enligt 1 mom. får under samma för- utsättningar, på begäran av den andra parten, också rätten att i egenskap av part få det av- görande som innehåller sekretessbelagd information begränsas till att endast gälla ett be- gränsat antal fysiska personer.

En sådan begäran som avses i 1 och 2 mom. får dock inte bifallas, om detta skulle kunna äventyra parternas rätt till en rättvis rättegång.

Efter att ha hört parterna ska domstolen utse de fysiska personer som ska ha den rätt som avses i 1 och 2 mom.

I fråga om ett avgörande som träffas med stöd av denna paragraf gäller i tillämpliga de- lar 6 kap. i lagen om offentlighet vid rättegång i allmänna domstolar.

15 § Missbruk av teknisk anvisning

Den som i syfte att bereda sig eller någon annan ekonomisk vinning eller för att skada en annan uppsåtligen röjer eller utnyttjar en teknisk anvisning i strid med 7 § 1 mom., ska, om inte strängare straff för gärningen föreskrivs någon annanstans i lag, för missbruk av teknisk anvisning dömas till böter.

För missbruk av teknisk anvisning döms även den som i det syfte som avses i 1 mom. uppsåtligen röjer eller utnyttjar en teknisk anvisning i strid med 7 § 2 eller 3 mom. med vetskap om att den tekniska anvisningen har fåtts av någon som obehörigen har röjt den eller att det är fråga om en produkt som gör intrång i den tekniska anvisningen.

16 § Åtalsrätt

Åklagaren får väcka åtal för missbruk av teknisk anvisning endast om målsäganden an- mäler brottet till åtal.

17 § Hänvisning till strafflagen

I 30 kap. 4 § i strafflagen (39/1889) finns det bestämmelser om straff för företagsspio- neri, i 5 § i det kapitlet bestämmelser om straff för brott mot företagshemlighet och i 6 § i det kapitlet bestämmelser om straff för missbruk av företagshemlighet. I 38 kap. 1 § i strafflagen finns det bestämmelser om straff för sekretessbrott och i 2 § i det kapitlet be- stämmelser om straff för sekretessförseelse.

18 § Behörig domstol

Sådana privaträttsliga yrkanden som avses i denna lag prövas av tingsrätten. Ett privat- rättsligt yrkande som framställts mot en juridisk person eller mot en fysisk person som id- kar näringsverksamhet får dock också prövas av marknadsdomstolen med iakttagande av vad som i lagen om rättegång i marknadsdomstolen (100/2013) föreskrivs om behandling- en av sådana tvistemål.

595/2018

UTGIVARE: JUSTITIEMINISTERIET ISSN 1456-9663

7

19 § Sakkunniga

Tingsrätten får i ett mål som gäller obehörigt anskaffande, utnyttjande eller röjande av en företagshemlighet anlita biträde av högst två sakkunniga. De sakkunniga ska vara så- dana personer som avses i 17 kap. 10 § 2 mom. i domstolslagen (673/2016).

En sakkunnig ska lämna ett skriftligt utlåtande över de frågor som tingsrätten ställt till honom eller henne. En sakkunnig har rätt att ställa frågor till parterna och till vittnen. Inn- an målet avgörs ska tingsrätten ge parterna tillfälle att yttra sig över den sakkunniges ut- låtande.

I fråga om de sakkunnigas arvoden gäller vad som i 17 kap. 22 § i domstolslagen före- skrivs om sakkunnigledamöters arvode.

20 § Ikraftträdande och övergångsbestämmelse

Denna lag träder i kraft den 15 augusti 2018. På gärningar som har begåtts före ikraftträdandet av denna lag tillämpas de bestämmel-

ser som gällde vid ikraftträdandet. På domstolsbehandlingen av mål som blivit anhängiga före ikraftträdandet av denna lag

tillämpas de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet.

Nådendal den 10 augusti 2018

Republikens President

Sauli Niinistö

Näringsminister Mika Lintilä


Législation Est remplacé(e) par (1 texte(s)) Est remplacé(e) par (1 texte(s))
Aucune donnée disponible

N° WIPO Lex FI173