政府行为公开和信息管理法令， 芬兰

Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta

12.11.1999/1030

Oikeusministerin esittelystä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21 päivänä

toukokuuta 1999 annetun lain (621/1999) 18 ja 36 §:n nojalla:

1 luku

Hyvän tiedonhallintatavan toteuttaminen

1 §

Selvitykset hyvän tiedonhallintatavan toteuttamiseksi

Viranomaisen on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 18 §:n 1

momentin 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista varten

arkistolaissa (831/1994) tarkoitettua arkistonmuodostussuunnitelmaa hyväksi käyttäen

selvitettävä ja arvioitava asiakirjansa ja tietojärjestelmänsä sekä niihin talletettujen tietojen

merkitys samoin kuin asiakirja­ ja tietohallintonsa. Toimenpiteiden tarvetta arvioitaessa on

kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka toteutetaan

1) oikeus saada tietoja viranomaisten julkisista asiakirjoista;

2) velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoja sekä antaa tietoja keskeneräisistä asioista;

3) henkilötietojen, erityisesti arkaluonteisten tietojen, suojaaminen;

4) salassa pidettäviksi säädettyjen tietojen suojaaminen;

5) tietojen käyttötarkoituksia koskevat rajoitukset;

6) tietojen käytettävyys, eheys ja laatu viranomaisen tehtävän hoidossa ja viranomaisten

yhteistyössä;

7) tietojen laatu erityisesti käytettäessä niitä yksilöitä ja yhteisöjä koskevan päätöksenteon

pohjana tai oikeuksien ja velvollisuuksien osoittajina.

Hyvän tiedonhallintatavan toteuttamiseksi on lisäksi selvitettävä ja arvioitava tietojen

saatavuuteen, käytettävyyteen, laatuun ja suojaan sekä tietojärjestelmien turvallisuuteen

vaikuttavat uhat sekä niiden vähentämiseksi ja poistamiseksi käytettävissä olevat keinot ja

niiden kustannukset sekä muut vaikutukset.

Viranomaisen on 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen selvitysten perusteella arvioitava ja

toteutettava tarvittavat toimenpiteet hyvän tiedonhallintatavan toteuttamiseksi.

2 § (1.7.2010/681)

2 § on kumottu A:lla 1.7.2010/681, joka tulee voimaan 1.10.2010. Aiempi sanamuoto kuuluu:

2 §

Erityissuojattavan tietoaineiston luokitus

Salassa pidettävät asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot sekä sellaiset asiakirjat ja niihin

sisältyvät tiedot, joiden luovuttamista on muutoin lailla rajoitettu taikka joihin sisältyviä

tietoja saa lain mukaan käyttää vain määrättyyn tarkoitukseen (erityissuojattava

tietoaineisto), voidaan luokitella, jollei viranomaisen hallinnonalan erityistarpeista muuta

johdu, kolmeen eri luokkaan sen mukaan, minkälaisia käsittely­, suojaus­ ja muita

tietoturvallisuusvaatimuksia on tietoaineistoja luotaessa, muutettaessa, käytettäessä,

luovutettaessa, siirrettäessä, arkistoitaessa, hävitettäessä tai muutoin käsiteltäessä

noudatettava.

Ensimmäiseen erityissuojattavan tietoaineiston luokkaan kuuluviksi voidaan luokitella

tietoaineistot, jos tiedon oikeudeton paljastuminen ja käyttö aiheuttaisi vakavaa vahinkoa

viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 1, 2, 5 sekä 8–11

kohdassa tarkoitetuille yleisille eduille.

Toiseen erityissuojattavan tietoaineiston luokkaan kuuluviksi voidaan luokitella tietoaineistot,

jos tiedon oikeudeton paljastuminen ja käyttö loukkaisi merkittävästi niitä etuja, joiden vuoksi

rajoitukset on säädetty.

Kolmanteen erityissuojattavan tietoaineiston luokkaan kuuluviksi voidaan luokitella

tietoaineistot, jos tiedon oikeudeton paljastuminen ja käyttö vaarantaisi viranomaisen

toimintaedellytyksiä taikka liike­ ja ammattisalaisuuksia tai henkilötietojen suojaa.

3 § (1.7.2010/681)

3 § on kumottu A:lla 1.7.2010/681, joka tulee voimaan 1.10.2010. Aiempi sanamuoto kuuluu:

3 §

Erityissuojattavaa tietoaineistoa koskevat yleiset tietoturvallisuustoimenpiteet

Erityissuojattavaa tietoaineistoa käsiteltäessä on toteutettava luokitusta vastaavat

asianmukaiset toimenpiteet siten, että

1) tietoaineistojen tietojenkäsittely­ ja säilytystilat ovat riittävästi valvottuja ja suojattuja;

2) tietojärjestelmiin pääsy on valvottua sekä luvaton tunkeutuminen niihin estetään

käytettävissä olevin keinoin;

3) tietoaineistoja käyttävät, muuttavat ja muutoin käsittelevät vain ne, joiden tehtäviin asian

käsittely kuuluu ja että käyttöoikeudet rajataan muutoinkin asianmukaisesti ja käyttöä

valvotaan riittävästi;

4) tietoja aineistosta luovuttavat vain ne, joiden tehtäväksi siitä huolehtiminen kuuluu;

5) tietoverkoissa siirrettävä tieto salataan tarpeen mukaan.

Toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten vaikutusten huomioon ottamisesta säädetään

viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 18 §:n 1 momentin 4 kohdassa.

4 §

Ohjeet, valvonta ja seuranta

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 18 §:n 1 momentin 5 kohdassa

tarkoitettuja toimenpiteitä suunniteltaessa on erityisesti pidettävä huolta siitä, että:

1) määritellään asiakirjan antamista koskeva päätösvalta;

2) annetaan riittävät ohjeet asioiden ja asiakirjojen kirjaamisesta sekä asiakirjojen,

tietojärjestelmien ja niissä olevien tietojen asianmukaisesta käsittelystä ja suojaamisesta eri

käsittelyvaiheissa;

3) keskeneräisiä asioita kuvaavat ja niitä koskevan tiedonantovelvollisuuden toteuttamiseksi

laaditut luettelot ja asiakirjat pidetään ajan tasalla.

Ohjeiden ja toimenpiteiden toteutumista on tarpeellisessa laajuudessa valvottava sekä

arvioitava sopivin väliajoin niiden toimivuutta ja muutostarpeita sekä ryhdyttävä

toimenpiteisiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

2 luku

Tiedonsaantioikeuksien toteuttaminen ja edistäminen

5 §

Asiakirjarekisterit

Viranomaisella tulee olla sillä käsiteltävinä olevien asioiden seurantaa varten tiedot siitä, mitä

diaareja, luetteloita, hakemistoja ja muita asiakirjahallinnon rekistereitä (asiakirjarekisterit)

viranomaisella on tai miten tieto viranomaisen julkisista asiakirjoista voidaan muuten löytää.

Viranomaisen tulee huolehtia, että asiakirjarekisterien väliset suhteet selvitetään ja että

käsiteltävä asia, mikäli mahdollista, kirjataan vain kerran ja että asiakirjarekisterien avulla

voidaan täyttää arkistolain nojalla annetut määräykset asiakirjojen rekisteröinnistä ja

luetteloinnista.

6 §

Asiakirjarekisteriin merkittävät tiedot

Asiakirjarekisteriin on tehtävä viranomaisen käsiteltäviksi annetuista ja otetuista asioista

merkinnät:

1) asian vireille saattajasta, asiakirjan saapumispäivästä, tai, milloin asiakirja on viranomaisen

laatima, sen laatimispäivästä, sekä asian laadusta;

2) suoritetuista välitoimenpiteistä, kuten toimituksista sekä selvitys­ ja lausuntopyynnöistä ja

niitä koskevista asiakirjoista;

3) asian lopputoimenpiteistä ja niitä koskevista asiakirjoista.

Asiakirjarekisteriä suunniteltaessa ja laadittaessa on pidettävä huolta siitä, että

asiakirjarekisteristä voidaan vaivatta antaa tieto siihen tehdyistä julkisista merkinnöistä.

Arkistoluettelon ja tuomioistuimen diaarin ja muun asiakirjarekisterin osalta noudatetaan,

mitä niistä erikseen säädetään ja määrätään.

7 §

Asiakirjarekisterien saatavilla pitäminen

Asiakirjarekisterit sekä arkistolain 8 §:ssä tarkoitettu arkistonmuodostussuunnitelma on

pidettävä yleisön saatavilla viranomaisen kirjaamossa tai muussa yleisöpalvelupisteessä.

Käytössä oleva diaarikaava ja muut asiakirjojen luokitteluperusteet on liitettävä

asiakirjarekisterin yhteyteen.

8 §

Selosteet tietojärjestelmistä

Viranomaisen on laadittava ylläpitämistään tietojärjestelmistä seloste, josta ilmenee

tietojärjestelmän käyttötarkoitus ja siihen talletettavat tiedot. Seloste on pidettävä yleisön

saatavilla kirjaamossa tai muussa yleisöpalvelupisteessä, jollei salassapitosäännöksistä muuta

johdu. Seloste voidaan sisällyttää myös osaksi arkistonmuodostussuunnitelmaan.

Henkilörekisteristä laadittavasta rekisteriselosteesta on voimassa, mitä siitä erikseen

säädetään.

2 a luku (23.5.2002/380)

Valtionhallinnon viestintä

8 a § (23.5.2002/380)

Valtionhallinnon viranomaisten viestinnän tarkoitus

Valtion hallintoviranomaisten ja muiden valtion virastojen ja laitosten sekä tuomioistuinten ja

muiden lainkäyttöviranomaisten (valtionhallinnon viranomainen) tiedotuksen,

julkaisutoiminnan ja muun viestinnän tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta sekä tuottaa ja

jakaa tietoa, joka luo yksilöille ja yhteisöille edellytyksiä muodostaa mahdollisimman

totuudenmukainen kuva viranomaisten toiminnasta, vaikuttaa hallintoviranomaisissa

valmisteilla oleviin yleisesti merkittäviin asioihin sekä valvoa omia etujaan ja oikeuksiaan.

Valtionhallinnon viranomaisten viestintää suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava

huomioon viestinnän merkitys viranomaiselle säädettyjen tehtävien tehokkaassa hoitamisessa

sekä viranomaisen ja kansalais­ ja etujärjestöjen välisessä yhteistyössä.

8 b § (23.5.2002/380)

Viestinnän suunnittelu

Valtionhallinnon viranomaisen on sille säädetyt tehtävät ja 1 §:ssä tarkoitetut selvitykset

huomioon ottaen arvioitava ja suunniteltava toimenpiteet viranomaisten toiminnan

julkisuudesta annetun lain 19 ja 20 §:ssä tarkoitettujen velvoitteiden toteuttamiseksi

(viestintäsuunnitelma).

Viestintäsuunnitelmaa laadittaessa on otettava erityisesti huomioon, miten:

1) voidaan turvata yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuudet saada tietoja vireillä olevista

yleisesti merkittävistä asioista sekä esittää käsityksensä niistä asian käsittelyn eri vaiheissa;

2) viranomaisen antamiin palveluihin ja käsittelemiin asioihin liittyvä yleinen neuvonta

voidaan toteuttaa siten, että sillä saavutetaan mahdollisimman hyvin palveluihin oikeutetut ja

muut tiedon tarvitsijat;

3) huolehditaan ruotsinkielisen väestön tiedon saannista yksilön henkeä, terveyttä ja

turvallisuutta koskevissa asioissa sekä oikeuksien toteuttamiseksi;

4) eri väestöryhmien, kansalaisjärjestöjen, yhteisöjen ja tiedotusvälineiden viranomaisen

toimintaan kohdistuvista erityisistä tiedontarpeista huolehditaan;

5) viestintää voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden viranomaisten ja yksityisten yhteisöjen

kanssa;

6) viestinnän seuranta järjestetään.

Viestintäsuunnitelma on tarkistettava riittävän usein.

8 c § (23.5.2002/380)

Viestinnän järjestäminen

Viranomaisen on huolehdittava siitä, että viestinnän edellytykset on turvattu avoimuuden

toteuttamiseksi viranomaisen toiminnassa. Tässä tarkoituksessa on erityisesti pidettävä huolta

siitä, että:

1) tiedotusta hoitavien tiedonsaanti vireille tulevista ja ratkaistavista sekä muista viestintää

edellyttävistä asioista riittävän aikaisessa vaiheessa on turvattu;

2) viestintätehtäviä hoitavien välinen yhteistoiminta on asianmukaisesti järjestetty;

3) esittely­ ja valmistelutehtävissä toimiville virkamiehille on annettu tarpeellista koulutusta

ja ohjeita viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistumisesta.

3 luku

Erinäiset säännökset

9 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

10 § (23.5.2002/380)

Siirtymäsäännökset

Edellä 5 §:ssä tarkoitetut asiakirjarekisterit ja 8 §:ssä tarkoitetut selosteet tietojärjestelmistä on

laadittava viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2000, 1 §:ssä tarkoitetut selvitykset viimeistään

30 päivänä marraskuuta 2001 sekä 8 b §:ssä tarkoitettu viestintäsuunnitelma viimeistään 31

päivänä toukokuuta 2003. Ennen 1 päivänä joulukuuta 1999 käyttöön otetut tietojärjestelmät

sekä niitä koskevat tietoturvallisuusjärjestelyt ja ohjeet on saatettava tämän asetuksen

mukaisiksi viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2004.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

23.5.2002/380:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon

edellyttämiin toimenpiteisiin.

1.7.2010/681:

_________________________

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä

tiedonhallintatavasta 12 päivänä marraskuuta 1999 annetun asetuksen (1030/1999) 2 ja 3 §.

Siirtymäsäännökset

Asiakirjoja, jotka on luokiteltu ennen asetuksen voimaantuloa, käsitellään asetuksessa

säädettyjen vastaavaa suojaustasoa koskevien vaatimusten mukaisesti, jollei ole ilmeistä, että

luokitukselle ei asetuksen mukaan enää ole perusteita.

Mitä 10 §:n 3 momentissa säädetään luokituksen muuttamisesta tai poistamisesta tehtävästä

merkinnästä, sovelletaan ennen asetuksen voimaantuloa tehtyyn luokitukseen vain, jos

luokiteltu asiakirja luovutetaan ulkopuoliselle.

Viranomaisen tietojenkäsittely on saatettava vastaamaan asetuksen 5 §:ssä säädettyjä

perustason tietoturvallisuusvaatimuksia kolmen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.

Viranomaisen on saatettava luokiteltujen asiakirjojen käsittely vastaamaan 4 luvussa

säädettyjä vaatimuksia viiden vuoden kuluessa siitä, kun viranomainen on päättänyt luokitella

asiakirjansa.

Valtionhallinnon viranomaisen asetuksen voimaan tullessa käytössä olevien toimitilojen on

täytettävä asetuksessa säädetyt vaatimukset tilojen turvallisuudelle viiden vuoden kuluessa

asetuksen voimaantulosta. Sama koskee toimitiloja, jotka on otettu käyttöön ennen kuin on

kulunut kaksi vuotta asetuksen voimaantulosta.

Förordning om offentlighet och god informationshantering i myndigheternas verksamhet 12.11.1999/1030

På föredragning av justitieministern föreskrivs med stöd av 18 och 36 § lagen den 21 maj 1999 om offentlighet i myndigheternas verksamhet (621/1999):

1 kap

Genomförande av god informationshantering

1 §

Utredningar i syfte att genomföra god informationshantering

Myndigheterna skall med hjälp av en sådan arkivbildningsplan som avses i arkivlagen (831/1994) i syfte att planera och genomföra de åtgärder som avses i 18 § 1 mom. 4 punkten lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (621/1999) se över och bedöma sina dokument och datasystem och betydelsen av uppgifterna i dem ävensom sin dokument­ och informationshantering. När behovet av åtgärder bedöms, skall uppmärksamhet fästas vid

1) rätten att få tillgång till uppgifter i myndigheternas offentliga handlingar,

2) skyldigheten att sammanställa och sprida information och att lämna ut uppgifter i ärenden som är under behandling,

3) skyddet av personuppgifter, i synnerhet känsliga uppgifter,

4) skyddet av uppgifter som är belagda med sekretess,

5) begränsningar i fråga om de ändamål för vilka uppgifterna kan användas,

6) användbarheten, integriteten och kvaliteten av informationen när myndigheterna sköter sina uppgifter och i samarbetet mellan myndigheterna,

7) kvaliteten av informationen i synnerhet när den används som grund för beslut som gäller enskilda personer och sammanslutningar eller för att utvisa rättigheter och skyldigheter.

I syfte att genomföra god informationshantering skall dessutom de risker som påverkar tillgängligheten, användbarheten, kvaliteten och skyddet av uppgifterna och datasystemens säkerhet, de medel som står till buds för att minska och undanröja riskerna, kostnaderna för dem samt andra verkningar utredas och bedömas.

På basis av de utredningar som avses i 1 och 2 mom. skall myndigheterna göra en bedömning av och vidta de åtgärder som är nödvändiga för att genomföra god informationshantering.

2 § (1.7.2010/681)

2 § har upphävts genom F 1.7.2010/681, som träder i kraft 1.10.2010. Den tidigare formen lyder:

2 §

Klassificering av särskilt känsligt datamaterial

Sekretessbelagda handlingar och uppgifterna i dem samt sådana handlingar vilkas överlåtelse av någon annan orsak begränsas i lag och uppgifterna i dem eller vilka innehåller uppgifter som enligt lag enbart kan användas för ett bestämt ändamål (särskilt känsligt datamaterial) kan, om inte annat följer av speciella behov inom en myndighets förvaltningsområde, indelas i tre olika klasser enligt de krav på hantering, skydd och annan datasäkerhet som skall uppfyllas vid sammanställning, ändring, användning, överlåtelse, överföring, arkivering, utplåning och annan hantering av datamaterialet.

Till särskilt känsligt datamaterial av första skyddsklass kan hänföras datamaterial som innehåller uppgifter som olagligt avslöjade och använda skulle medföra allvarlig skada för de allmänna intressen som avses i 24 § 1 mom. 1, 2, 5 samt 8–11 punkten lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet.

Till särskilt känsligt datamaterial av andra skyddsklass kan hänföras datamaterial som innehåller uppgifter som olagligt avslöjade och använda skulle medföra väsentlig skada för de intressen som föranlett begränsningarna i fråga om överlåtelse.

Till särskilt känsligt datamaterial av tredje skyddsklass kan hänföras datamaterial som innehåller uppgifter som olagligt avslöjade och använda skulle äventyra en myndighets verksamhetsförutsättningar eller affärs­ eller yrkeshemligheter eller skyddet av personuppgifter.

3 § (1.7.2010/681)

3 § har upphävts genom F 1.7.2010/681, som träder i kraft 1.10.2010. Den tidigare formen lyder:

3 §

Allmänna datasäkerhetsåtgärder i fråga om särskilt känsligt datamaterial

När särskilt känsligt datamaterial hanteras, skall mot klassificeringen svarande ändamålsenliga åtgärder vidtas så att

1) det ställe där datamaterialet hanteras och förvaras är tillräckligt väl bevakat och skyddat,

2) tillträde till datasystemen övervakas och olovligt intrång i dem förhindras med de medel som står till buds,

3) datamaterialet används, ändras och hanteras i övrigt enbart av personer som har befogenhet att handlägga ett ärende och att rätten att använda datamaterialet också annars begränsas på ett ändamålsenligt sätt och användningen övervakas tillräckligt,

4) de uppgifter som finns i datamaterialet endast lämnas ut av personer som har befogenhet att göra det,

5) en uppgift som överförs via datanätet krypteras vid behov.

Verkningarna av de kostnader som åtgärderna förorsakar beaktas i enlighet med vad som föreskrivs i 18 § 1 mom. 4 punkten lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet.

4 §

Anvisningar, övervakning och uppföljning

När de åtgärder som avses i 18 § 1 mom. 5 punkten lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet planeras, skall särskild uppmärksamhet fästas vid att

1) beslutanderätten när det gäller utlämnande av handlingar fastställs,

2) tillräckliga anvisningar utfärdas om registrering av ärenden och handlingar samt om hantering och skydd av handlingar, datasystem och uppgifterna i dem under olika behandlingsstadier,

3) de förteckningar och handlingar som beskriver ärenden under behandling och som sammanställts för att uppfylla upplysningsplikten i fråga om dem uppdateras.

Myndigheterna skall i tillräcklig utsträckning övervaka att anvisningarna följs och åtgärderna vidtas och med lämpliga intervaller bedöma deras ändamålsenlighet och behovet av ändringar samt vidta åtgärder för att rätta till de brister som konstaterats.

2 kap

Tillgodoseende och främjande av rätten till information

5 §

Dokumentförteckning

Myndigheterna skall för uppföljning av de ärenden som behandlas hos dem tillhandahålla information om vilka diarier, förteckningar, kartotek och andra register med avseende på dokumenthanteringen (dokumentförteckning) de för eller hur man annars kan få tillgång till uppgifter i deras offentliga handlingar.

Myndigheterna skall se till att förhållandet mellan olika dokumentförteckningar reds ut och att varje ärende, om det är möjligt, registreras endast en gång samt att dokumentförteckningarna svarar mot de bestämmelser om registrering och förteckning av handlingar som utfärdats med stöd av arkivlagen.

6 §

Uppgifter i dokumentförteckning

I en dokumentförteckning skall för varje ärende som inkommit eller tagits upp till behandling antecknas

1) den som anhängiggjort ärendet, handlingens ankomstdag eller, när en myndighet satt upp handlingen, dagen för uppsättande, samt ärendets art,

2) förberedande åtgärder såsom förrättningar samt begäran om utredningen och utlåtanden och handlingar som gäller dem,

3) slutliga åtgärder i ärendet och handlingar som gäller dem.

Vid planering och uppgörande av dokumentförteckning skall säkerställas att uppgifter om de offentliga anteckningarna i registret kan lämnas ut på ett smidigt sätt.

I fråga om arkivförteckningar och domstolarnas diarier samt andra dokumentregister skall iakttas vad som särskilt föreskrivs om dem.

7 §

Allmänhetens tillgång till dokumentförteckningar

Dokumentförteckningarna samt den arkivbildningsplan som avses i 8 § arkivlagen skall hållas tillgängliga för allmänheten i myndigheternas registratorskontor eller på andra ställen där allmänheten betjänas.

Diarieschemat och uppgifter om andra grunder för klassificering av handlingar skall fogas till dokumentförteckningen.

8 §

Beskrivning av datasystem

En myndighet skall göra upp en beskrivning av sina datasystem. Av den skall framgå varje datasystems syfte och vilka uppgifter som införs i det. Beskrivningen skall hållas tillgänglig för allmänheten i registratorskontoret eller på något annat ställe där allmänheten betjänas, om inte något annat följer av bestämmelserna om sekretess. Be­ skrivningen kan också fogas till arkivbildningsplanen.

I fråga om registerbeskrivningar över personregister gäller vad som föreskrivs särskilt.

2 a kap (23.5.2002/380)

Statsförvaltningens kommunikation

8 a § (23.5.2002/380)

Syftet med statsförvaltningsmyndigheternas kommunikation

Den information, publikationsverksamhet och kommunikation av annat slag som de statliga förvaltningsmyndigheterna och övriga statliga ämbetsverk och inrättningar samt domstolarna och övriga lagskipningsorgan svarar för (statsförvaltningsmyndighet) syftar till öppenhet samt till att sammanställa och sprida sådan information som skapar förutsättningar för enskilda människor och sammanslutningar att bilda sig en så sanningsenlig bild av myndigheternas verksamhet som möjligt, att påverka allmänt betydelsefulla ärenden som är under beredning hos förvaltningsmyndigheterna samt att bevaka sina intressen och rättigheter.

Statsförvaltningsmyndigheternas kommunikation skall planeras och genomföras med beaktande av kommunikationens betydelse vid en effektiv skötsel av myndigheternas lagstadgade uppgifter samt vid samarbetet mellan myndigheterna och medborgar­ och intresseorganisationerna.

8 b § (23.5.2002/380)

Planeringen av kommunikationen

Varje statsförvaltningsmyndighet skall med beaktande av de uppgifter som ålagts den och de utredningar som avses i 1 § bedöma och planera åtgärder för att fullgöra de förpliktelser som avses i 19 och 20 § lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (kommunikationsplan).

När kommunikationsplanen utarbetas skall särskild vikt läggas vid hur

1) man kan trygga enskilda människors och sammanslutningars möjligheter att få information om allmänt betydelsefulla ärenden som är anhängiga samt att framföra sina åsikter om dem under de olika beredningsskedena,

2) den allmänna rådgivningen i anslutning till de tjänster som myndigheten tillhandahåller och de ärenden som den handlägger kan genomföras så att rådgivningen i så stor utsträckning som möjligt når dem som är berättigade till tjänsterna och andra informationsbehövande,

3) den svenskspråkiga befolkningens tillgång till information i ärenden som gäller individens liv, hälsa och säkerhet tillgodoses samt dess rättigheter förverkligas,

4) man tillgodoser olika befolkningsgruppers, medborgarorganisationers, sammanslutningars och massmediers särskilda behov av information om myndigheternas verksamhet,

5) kommunikationen kan genomföras i samarbete med andra myndigheter och enskilda sammanslutningar,

6) uppföljningen av kommunikationen ordnas.

Kommunikationsplanen skall ses över tillräckligt ofta.

8 c § (23.5.2002/380)

Sättet att ordna kommunikationen

Myndigheten skall se till att det finns förutsättningar för kommunikation som syftar till öppenhet i myndighetens verksamhet. I detta syfte skall myndigheten särskilt sörja för att

1) de som sköter informationen i ett tillräckligt tidigt skede får tillgång till information om ärenden som blir anhängiga och ärenden som skall avgöras samt om andra ärenden som förutsätter kommunikation,

2) samarbetet mellan dem som sköter kommunikationsuppgifter är ordnat på lämpligt sätt,

3) de tjänstemän som sköter föredragnings­ och beredningsuppgifter har fått nödvändig utbildning och anvisningar för att delta i planeringen och genomförandet av kommunikationen.

3 kap

Särskilda bestämmelser

9 §

Ikraftträdande

Denna förordning träder i kraft den 1 december 1999.

10 § (23.5.2002/380)

Övergångsbestämmelser

I 5 § avsedda dokumentförteckningar och i 8 § avsedda beskrivningar av datasystem skall göras upp senast den 30 november 2000, de utredningar som avses i 1 § senast den 30 november 2001 samt den kommunikationsplan som avses i 8 b § senast den 31 maj 2003. Datasystem som har tagits i bruk före den 1 december 1999 och datasäkerhetsarrangemang och anvisningar som gäller dem skall senast den 30 november 2004 ses över så att de stämmer överens med denna förordning.

Ikraftträdelsestadganden:

23.5.2002/380:

Denna förordning träder i kraft den 1 juni 2002.

Åtgärder som verkställigheten av förordningen förutsätter får vidtas innan förordningen träder i kraft.

1.7.2010/681:

Ikraftträdande

Denna förordning träder i kraft den 1 oktober 2010.

Genom denna förordning upphävs 2 och 3 § i förordningen av den 12 november 1999 om offentlighet och god informationshantering i myndigheternas verksamhet (1030/1999).

Övergångsbestämmelser

Handlingar som har klassificerats innan förordningen träder i kraft hanteras i enlighet med kraven på motsvarande skyddsnivå i denna förordning, om det inte är uppenbart att det inte längre finns några grunder för klassificering enligt förordningen.

Bestämmelserna i 10 § 3 mom. om den anteckning som görs om ändrad eller slopad klassificering tillämpas på klassificering som gjorts innan förordningen träder i kraft endast i det fall att den klassificerade handlingen lämnas ut till en utomstående.

En myndighets databehandling ska motsvara de informationssäkerhetskrav på basnivå som anges i 6 § i förordningen inom tre år från det att förordningen trätt i kraft.

Myndigheten ska se till att hanteringen av klassificerade handlingar överensstämmer med kraven i 4 kap. inom fem år från det att myndigheten har beslutat klassificera sina handlingar.

En statsförvaltningsmyndighets lokaler som används när förordningen träder i kraft ska uppfylla de krav på lokalernas säkerhet som uppställts i förordningen inom fem år från

________________________

det att förordningen träder i kraft. Samma gäller lokaler som har tagits i bruk innan två år har förflutit från det att förordningen träder i kraft.