芬兰宪法， 芬兰

Chapter 1 - Fundamental provisions

Section 1 - The Constitution

Finland is a sovereign republic.
�The constitution of Finland is established in this constitutional act. The constitution shall guarantee the
�inviolability of human dignity and the freedom and rights of the individual and promote justice in society.
�Finland participates in international co-operation for the protection of peace and human rights and for the
�development of society.
�

Section 2 - Democracy and the rule of law

The powers of the State in Finland are vested in the people, who are represented by the Parliament.
�Democracy entails the right of the individual to participate in and influence the development of society and his
�or her living conditions.
�The exercise of public powers shall be based on an Act. In all public activity, the law shall be strictly observed.
�

Section 3 - Parliamentarism and the separation of powers

The legislative powers are exercised by the Parliament, which shall also decide on State finances.
�The governmental powers are exercised by the President of the Republic and the Government, the members of
�which shall have the confidence of the Parliament.
�The judicial powers are exercised by independent courts of law, with the Supreme Court and the Supreme
�Administrative Court as the highest instances.
�

Section 4 - The Territory of Finland

The territory of Finland is indivisible. The national borders can not be altered without the consent of the Parliament.

Section 5 - Finnish citizenship

A child acquires Finnish citizenship at birth and through the citizenship of its parents, as provided in more detail by an Act. Citizenship may also be granted upon notification or application, subject to the criteria determined by an Act. No one can be divested of or released from his or her Finnish citizenship except on grounds determined by an Act and only if he or she is in possession of or will be granted the citizenship of another State.

Chapter 2 - Basic rights and liberties
�

Section 6 - Equality

Everyone is equal before the law.
�No one shall, without an acceptable reason, be treated differently from other persons on the ground of sex, age,
�origin, language, religion, conviction, opinion, health, disability or other reason that concerns his or her person.
�Children shall be treated equally and as individuals and they shall be allowed to influence matters pertaining to
�themselves to a degree corresponding to their level of development.
�Equality of the sexes is promoted in societal activity and working life, especially in the determination of pay and
�the other terms of employment, as provided in more detail by an Act.
�

Section 7 - The right to life, personal liberty and integrity

Everyone has the right to life, personal liberty, integrity and security.
�No one shall be sentenced to death, tortured or otherwise treated in a manner violating human dignity.
�The personal integrity of the individual shall not be violated, nor shall anyone be deprived of liberty arbitrarily
�or without a reason prescribed by an Act. A penalty involving deprivation of liberty may be imposed only by a
�court of law. The lawfulness of other cases of deprivation of liberty may be submitted for review by a court of
�law. The rights of individuals deprived of their liberty shall be guaranteed by an Act.
�

Section 8 - The principle of legality in criminal cases

No one shall be found guilty of a criminal offence or be sentenced to a punishment on the basis of a deed, which has not been determined punishable by an Act at the time of its commission. The penalty imposed for an offence shall not be more severe than that provided by an Act at the time of commission of the offence.

Section 9 - Freedom of movement

Finnish citizens and foreigners legally resident in Finland have the right to freely move within the country and to choose their place of residence. Everyone has the right to leave the country. Limitations on this right may be provided by an Act, if they are necessary for the purpose of safeguarding legal proceedings or for the enforcement of penalties or for the fulfilment of the duty of national defence. Finnish citizens shall not be prevented from entering Finland or deported or extradited or transferred from Finland to another country against their will. However, it may be laid down by an Act that due to a criminal act, for the purpose of legal proceedings, or in order to enforce a decision concerning the custody or care of a child, a Finnish citizen can be extradited or transferred to a country in which his or her human rights and legal protection are guaranteed. (802/2007) The right of foreigners to enter Finland and to remain in the country is regulated by an Act. A foreigner shall not be deported, extradited or returned to another country, if in consequence he or she is in danger of a death sentence, torture or other treatment violating human dignity.

Section 10 - The right to privacy

Everyone's private life, honour and the sanctity of the home are guaranteed. More detailed provisions on the protection of personal data are laid down by an Act. The secrecy of correspondence, telephony and other confidential communications is inviolable. Measures encroaching on the sanctity of the home, and which are necessary for the purpose of guaranteeing basic rights and liberties or for the investigation of crime, may be laid down by an Act. In addition, provisions concerning limitations of the secrecy of communications which are necessary in the investigation of crimes that jeopardise the security of the individual or society or the sanctity of the home, at trials and security checks, as well as during the deprivation of liberty may be laid down by an Act.

Section 11 - Freedom of religion and conscience

Everyone has the freedom of religion and conscience.
�Freedom of religion and conscience entails the right to profess and practice a religion, the right to express one's
�convictions and the right to be a member of or decline to be a member of a religious community. No one is under
�the obligation, against his or her conscience, to participate in the practice of a religion.
�

Section 12 - Freedom of expression and right of access to information

Everyone has the freedom of expression. Freedom of expression entails the right to express, disseminate and receive information, opinions and other communications without prior prevention by anyone. More detailed provisions on the exercise of the freedom of expression are laid down by an Act. Provisions on restrictions relating to pictorial programmes that are necessary for the protection of children may be laid down by an Act. Documents and recordings in the possession of the authorities are public, unless their publication has for compelling reasons been specifically restricted by an Act. Everyone has the right of access to public documents and recordings.

Section 13 - Freedom of assembly and freedom of association

Everyone has the right to arrange meetings and demonstrations without a permit, as well as the right to
�participate in them.
�Everyone has the freedom of association. Freedom of association entails the right to form an association without
�a permit, to be a member or not to be a member of an association and to participate in the activities of an
�association.
�The freedom to form trade unions and to organise in order to look after other interests is likewise guaranteed.
�More detailed provisions on the exercise of the freedom of assembly and the freedom of association are laid
�down by an Act.
�

Section 14 - Electoral and participatory rights

Every Finnish citizen who has reached eighteen years of age has the right to vote in national elections and
�referendums. Specific provisions in this Constitution shall govern the eligibility to stand for office in national
�elections.
�Every Finnish citizen and every foreigner permanently resident in Finland, having attained eighteen years of age,
�has the right to vote in municipal elections and municipal referendums, as provided by an Act. Provisions on the
�right to otherwise participate in municipal government are laid down by an Act.
�The public authorities shall promote the opportunities for the individual to participate in societal activity and to
�influence the decisions that concern him or her.
�

Section 15 - Protection of property

The property of everyone is protected.
�Provisions on the expropriation of property, for public needs and against full compensation, are laid down by an
�Act.
�

Section 16 - Educational rights

Everyone has the right to basic education free of charge. Provisions on the duty to receive education are laid
�down by an Act.
�The public authorities shall, as provided in more detail by an Act, guarantee for everyone equal opportunity to
�receive other educational services in accordance with their ability and special needs, as well as the opportunity to
�develop themselves without being prevented by economic hardship.
�The freedom of science, the arts and higher education is guaranteed.
�

Section 17 - Right to one's language and culture

The national languages of Finland are Finnish and Swedish.
�The right of everyone to use his or her own language, either Finnish or Swedish, before courts of law and other
�

authorities, and to receive official documents in that language, shall be guaranteed by an Act. The public authorities shall provide for the cultural and societal needs of the Finnish-speaking and Swedish-speaking populations of the country on an equal basis. The Sami, as an indigenous people, as well as the Roma and other groups, have the right to maintain and develop their own language and culture. Provisions on the right of the Sami to use the Sami language before the authorities are laid down by an Act. The rights of persons using sign language and of persons in need of interpretation or translation aid owing to disability shall be guaranteed by an Act.

Section 18 - The right to work and the freedom to engage in commercial activity

Everyone has the right, as provided by an Act, to earn his or her livelihood by the employment, occupation or
�commercial activity of his or her choice. The public authorities shall take responsibility for the protection of the
�labour force.
�The public authorities shall promote employment and work towards guaranteeing for everyone the right to work.
�Provisions on the right to receive training that promotes employability are laid down by an Act.
�No one shall be dismissed from employment without a lawful reason.
�

Section 19 - The right to social security

Those who cannot obtain the means necessary for a life of dignity have the right to receive indispensable subsistence and care. Everyone shall be guaranteed by an Act the right to basic subsistence in the event of unemployment, illness, and disability and during old age as well as at the birth of a child or the loss of a provider. The public authorities shall guarantee for everyone, as provided in more detail by an Act, adequate social, health and medical services and promote the health of the population. Moreover, the public authorities shall support families and others responsible for providing for children so that they have the ability to ensure the wellbeing and personal development of the children. The public authorities shall promote the right of everyone to housing and the opportunity to arrange their own housing.

Section 20 - Responsibility for the environment

Nature and its biodiversity, the environment and the national heritage are the responsibility of everyone. The public authorities shall endeavour to guarantee for everyone the right to a healthy environment and for everyone the possibility to influence the decisions that concern their own living environment.

Section 21 - Protection under the law

Everyone has the right to have his or her case dealt with appropriately and without undue delay by a legally competent court of law or other authority, as well as to have a decision pertaining to his or her rights or obligations reviewed by a court of law or other independent organ for the administration of justice. Provisions concerning the publicity of proceedings, the right to be heard, the right to receive a reasoned decision and the right of appeal, as well as the other guarantees of a fair trial and good governance shall be laid down by an Act.

Section 22 - Protection of basic rights and liberties

The public authorities shall guarantee the observance of basic rights and liberties and human rights.

Section 23 - Basic rights and liberties in situations of emergency

Such provisional exceptions to basic rights and liberties that are compatible with Finland's international obligations concerning human rights and that are deemed necessary in the case of an armed attack against Finland or if there exists an emergency that threatens the nation and which according to an Act is so serious that it can be compared with an armed attack may be provided by an Act.

Chapter 3 -The Parliament and the Representatives
�

Section 24 - Composition and term of the Parliament

The Parliament is unicameral. It consists of two hundred Representatives, who are elected for a term of four
�years at a time.
�The term of the Parliament begins when the results of the parliamentary elections have been confirmed and lasts
�until the next parliamentary elections have been held.
�

Section 25 - Parliamentary elections

The Representatives shall be elected by a direct, proportional and secret vote. Every citizen who has the right to vote has equal suffrage in the elections. For the parliamentary elections, the country shall be divided, on the basis of the number of Finnish citizens, intoat least twelve and at most eighteen constituencies. In addition, the Åland Islands shall form their own constituency for the election of one Representative. The right to nominate candidates in parliamentary elections belongs to registered political parties and, as provided by an Act, to groups of persons who have the right to vote. More detailed provisions on the timing of parliamentary elections, the nomination of candidates, the conduct of the elections and the constituencies are laid down by an Act.

Section 26 - Extraordinary parliamentary elections

The President of the Republic, in response to a reasoned proposal by the Prime Minister, and after having heard the parliamentary groups, and while the Parliament is in session, may order that extraordinary parliamentary elections shall be held. Thereafter, the Parliament shall decide the time when it concludes its work before the elections. After extraordinary parliamentary elections, the Parliament shall convene in session on the first day of the calendar month that begins ninety days after the election order, unless the Parliament has decided on an earlier date of convocation.

Section 27 - Eligibility and qualifications for the office of Representative

veryone with the right to vote and who is not under guardianship can be a candidate in parliamentary elections. A person holding military office cannot, however, be elected as a Representative. The Chancellor of Justice of the Government, the Parliamentary Ombudsman, a Justice of the Supreme Court or the Supreme Administrative Court, and the Prosecutor-General cannot serve as representatives. If a Representative is elected President of the Republic or appointed or elected to one of the aforesaid offices, he or she shall cease to be a Representative from the date of appointment or election. The office of a Representative shall cease also if the Representative forfeits his or her eligibility.

Section 28 - Suspension of the office of a Representative and release or dismissal from office

The office of a Representative is suspended for the time during which the Representative is serving as a Member of the European Parliament. During that time a deputy of the Representative shall replace the Representative. The tenure of office of a Representative is suspended also for the duration of military service. The Parliament may grant a release from office for a Representative upon his or her request if it deems there is an acceptable reason for granting such release. If a Representative essentially and repeatedly neglects his or her duties as a Representative, the Parliament may, after having obtained the opinion of the Constitutional Law Committee, dismiss him or her from office permanently or for a given period by a decision supported by at least two thirds of the votes cast. If a person elected as a Representative has been sentenced by an enforceable judgement to imprisonment for a deliberate crime or to a punishment for an electoral offence, the Parliament may inquire whether he or she can be allowed to continue to serve as a Representative. If the offence is such that the accused does not command the trust and respect necessary for the office of a Representative, the Parliament may, after having obtained the opinion of the Constitutional Law Committee, declare the office of the Representative terminated by a decision supported by at least two thirds of the votes cast.

Section 29 - Independence of Representatives

A Representative is obliged to follow justice and truth in his or her office. He or she shall abide by the Constitution and no other orders are binding on him or her.

Section 30 - Parliamentary immunity

A Representative shall not be prevented from carrying out his or her duties as a Representative. A Representative shall not be charged in a court of law nor be deprived of liberty owing to opinions expressed by the Representative in the Parliament or owing to conduct in the consideration of a matter, unless the Parliament has consented to the same by a decision supported by at least five sixths of the votes cast. If a Representative has been arrested or detained, the Speaker of the Parliament shall be immediately notified of this. A Representative shall not be arrested or detained before the commencement of a trial without the consent of the Parliament, unless he or she is for substantial reasons suspected of having committed a crime for which the minimum punishment is imprisonment for at least six months.

Section 31 - Freedom of speech and conduct of Representatives

Each Representative has the right to speak freely in the Parliament on all matters under consideration and on how they are dealt with. A Representative shall conduct himself or herself with dignity and decorum, and not behave offensively to another person. If a Representative is in breach of such conduct, the Speaker may point this out or prohibit the Representative from continuing to speak. The Parliament may caution a Representative who has repeatedly breached the order or suspend him or her from sessions of the Parliament for a maximum of two weeks.

Section 32 - Conflict of interest

A Representative is disqualified from consideration of and decision-making in any matter that concerns him or her personally. However, he or she may participate in the debate on such matters in a plenary session of the Parliament. In addition, a Representative shall be disqualified from the consideration in a Committee of a matter pertaining to the inspection of his or her official duties.

Chapter 4 - Parliamentary activity

Section 33 - Parliamentary session

The Parliament convenes in session every year at a time decided by the Parliament, after which the President of the Republic shall declare the parliamentary session open. The parliamentary session continues until the time when the Parliament convenes for the following parliamentary session. However, the last parliamentary session of an electoral term shall continue until the Parliament decides to conclude its work. Thereafter, the President shall declare the work of the Parliament finished for that electoral term. However, the Speaker of the Parliament has the right to reconvene the Parliament, when necessary, before new elections have been held.

Section 34 - The Speaker and the Speaker's Council

The Parliament elects from among its members a Speaker and two Deputy Speakers for each parliamentary session. The election of the Speaker and the Deputy Speakers is conducted by secret ballot. The Representative receiving more than one half of the votes cast is deemed elected. If no one has received the required majority of the votes cast in the first two ballots, the Representative receiving the most votes in the third ballot is deemed elected. The Speaker, the Deputy Speakers and the chairpersons of parliamentary Committees form the Speaker's Council. The Speaker's Council issues instructions on the organisation of parliamentary work and decides, as specifically provided in this Constitution or in the Parliament's Rules of Procedure, on the procedures to be followed in the consideration of matters in the Parliament. The Speaker's Council may put forward initiatives for the enactment or amendment of Acts governing parliamentary officials or the Parliament's Rules of Procedure, as well as proposals for other provisions governing the work of the Parliament.

Section 35 - Committees of the Parliament

For each electoral term, the Parliament appoints the Grand Committee, the Constitutional Law Committee, the Foreign Affairs Committee, the Finance Committee, the Audit Committee and the other standing Committees provided in the Parliament’s Rules of Procedure. In addition, the Parliament appoints Committees ad hoc for the preparation of, or inquiry into, a given matter. (596/2007) The Grand Committee shall have twenty-five members. The Constitutional Law Committee, the Foreign Affairs Committee and the Finance Committee shall have at least seventeen members each. The other standing Committees shall have at least eleven members each. In addition, each Committee shall have the necessary number of alternate members. A Committee has a quorum when at least two thirds of its members are present, unless a higher quorum has been specifically required for a given matter.

Section 36 - Other bodies and delegates to be elected by the Parliament

The Parliament elects the trustees for monitoring the administration and operations of the Social Insurance
�Institution, as provided in more detail by an Act.
�The Parliament elects the other necessary bodies, as provided in this Constitution, in another Act or in the
�Parliament's Rules of Procedure.
�The election of the parliamentary delegates in a body established under an international agreement or in another
�international body shall be governed by an Act or by the Parliament's Rules of Procedure.
�

Section 37 - Election of the parliamentary organs

The Committees and the other parliamentary organs are appointed during the first parliamentary session of an electoral term for the duration of that term, unless otherwise provided in this Constitution, or in the Parliament's Rules of Procedure or in the specific rules of procedure laid down by the Parliament for a given parliamentary organ. However, on the proposal of the Speaker's Council, the Parliament may agree to the reappointment of a committee or organ during the electoral term. The Parliament elects the members of the Committees and the other organs. Unless the election is by consensus, it is held by proportional vote.

Section 38 - Parliamentary Ombudsman

The Parliament appoints for a term of four years a Parliamentary Ombudsman and two Deputy Ombudsmen, who shall have outstanding knowledge of law. A Deputy Ombudsman may have a substitute as provided in more detail by an Act. The provisions on the Ombudsman apply, in so far as appropriate, to a Deputy Ombudsman and Deputy Ombudsman’s substitute. (802/2007) The Parliament, after having obtained the opinion of the Constitutional Law Committee, may, for extremely weighty reasons, dismiss the Ombudsman before the end of his or her term by a decision supported by at least two thirds of the votes cast.

Section 39 - How matters are initiated for consideration in the Parliament

Matters are initiated for consideration in the Parliament on the basis of a government proposal or a motion
�submitted by a Representative, or in another manner provided in this Constitution or in the Parliament's Rules of
�Procedure.
�Representatives may put forward:
�

(1)

Legislative motions, containing a proposal for the enactment of an Act;

(2)

Budgetary motions, containing a proposal for an appropriation to be included in the budget or a supplementary budget, or for another budgetary decision; and

(3)

Petitionary motions, containing a proposal for the drafting of a law or for taking other measures.
�

Section 40 - Preparation of matters

Government proposals, motions by Representatives, reports submitted to the Parliament and other matters, as provided for in this Constitution or in the Parliament's Rules of Procedure, shall be prepared in Committees before their final consideration in a plenary session of the Parliament.

Section 41 - Consideration of matters in plenary session

A legislative proposal and a proposal on the Parliament's Rules of Procedure are considered in plenary session in two readings. However, a legislative proposal left in abeyance and an Act left unconfirmed are considered in one reading only. Other matters are considered in the plenary session in a single reading. Decisions in plenary session are made by a simple majority of the votes cast, unless specifically otherwise provided in this Constitution. In the event of a tie, the decision is made by drawing lots, except where a qualified majority is required for the adoption of a motion. More detailed provisions on voting procedure are laid down in the Parliament's Rules of Procedure.

Section 42 - Duties of the Speaker in a plenary session

The Speaker convenes the plenary sessions, presents the matters on the agenda, oversees the debate and ensures that the Constitution is complied with in the consideration of matters in plenary session. The Speaker shall not refuse to include a matter on the agenda or a motion in a vote, unless he or she considers it to be contrary to the Constitution, another Act or a prior decision of the Parliament. In this event, the Speaker shall explain the reasons for the refusal. If the Parliament does not accept the decision of the Speaker, the matter is referred to the Constitutional Law Committee, which shall without delay rule whether the action of the Speaker has been correct. The Speaker does not participate in debates or votes in plenary sessions.

Section 43 - Interpellations

A group of at least twenty Representatives may address an interpellation to the Government or to an individual Minister on a matter within the competence of the Government or the Minister. The interpellation shall be replied to in a plenary session of the Parliament within fifteen days of the date when the interpellation was brought to the attention of the Government. At the conclusion of the consideration of the interpellation, a vote of confidence shall be taken by the Parliament, provided that a motion of no confidence in the Government or the Minister has been put forward during the debate.

Section 44 - Statements and reports of the Government

The Government may present a statement or report to the Parliament on a matter relating to the governance of the country or its international relations. At the conclusion of the consideration of a statement, a vote of confidence in the Government or a Minister shall be taken, provided that a motion of no confidence in the Government or the Minister has been put forward during the debate. No decision on confidence in the Government or its Member shall be made in the consideration of a report.

Section 45 - Questions, announcements and debates

Each Representative has the right to address questions to a Minister on matters within the Minister's competence.
�Provisions on the questions and the answers are laid down in the Parliament's Rules of Procedure.
�The Prime Minister or a Minister designated by the Prime Minister may present an announcement to the
�Parliament on any topical issue.
�A debate on any topical issue may be held in a plenary session, as provided in more detail in the Parliament's
�Rules of Procedure.
�

The Parliament makes no decisions on matters referred to in this section. In the consideration of these matters, exceptions may be made to the provision in section 31(1) on the right to speak.

Section 46 - Reports to be submitted to the Parliament

The Government shall submit annual reports on its activities to the Parliament and on the measures undertaken in response to parliamentary decisions, as well as annual reports on State finances and adherence to the budget. Other reports shall be submitted to the Parliament, as provided in this Constitution, or in another Act or in the Parliament's Rules of Procedure.

Section 47 - Parliamentary right to receive information

The Parliament has the right to receive from the Government the information it needs in the consideration of matters. The appropriate Minister shall ensure that Committees and other parliamentary organs receive without delay the necessary documents and other information in the possession of the authorities. A Committee has the right to receive information from the Government or the appropriate Ministry on a matter within its competence. The Committee may issue a statement to the Government or the Ministry on the basis of the information. A Representative has the right to information which is in the possession of authorities and which is necessary for the performance of the duties of the Representative, in so far as the information is not secret or it does not pertain to a State budget proposal under preparation. In addition, the right of the Parliament to information on international affairs is governed by the provisions included elsewhere in this Constitution.

Section 48 - Right of attendance of Ministers, the Ombudsman and the Chancellor of Justice

Minister has the right to attend and to participate in debates in plenary sessions of the Parliament even if the Minister is not a Representative. A Minister may not be a member of a Committee of the Parliament. When performing the duties of the President of the Republic under section 59, a Minister may not participate in parliamentary work. The Parliamentary Ombudsman and the Chancellor of Justice of the Government may attend and participate in debates in plenary sessions of the Parliament when their reports or other matters taken up on their initiative are being considered.

Section 49 - Continuity of consideration

Consideration of matters unfinished in one parliamentary session continues in the following parliamentary session, unless parliamentary elections have been held in the meantime. However, the consideration of an interpellation or a statement by the Government does not continue in the following parliamentary session. The consideration of a report by the Government shall continue during the following parliamentary session only if the Parliament specifically so decides. When necessary, the consideration of an international matter pending in the Parliament may continue during the parliamentary session following parliamentary elections.

Section 50 - Public nature of parliamentary activity

The plenary sessions of the Parliament are open to the public, unless the Parliament for a very weighty reason decides otherwise for a given matter. The Parliament publishes its papers, as provided in more detail in the Parliament's Rules of Procedure. The meetings of Committees are not open to the public. However, a Committee may open its meeting to the public during the time when it is gathering information for the preparation of a matter. The minutes and other related documents of the Committees shall be made available to the public, unless a Committee for a compelling reason decides otherwise for a given matter. The members of a Committee shall observe the level of confidentiality considered necessary by the Committee. However, when considering matters relating to Finland's international relations or European Union affairs, the members of a Committee shall observe the level of confidentiality considered necessary by the Foreign Affairs Committee or the Grand Committee after having heard the opinion of the Government.

Section 51 - Languages used in parliamentary work

The Finnish or Swedish languages are used in parliamentary work. The Government and the other authorities shall submit the documents necessary for a matter to be taken up for consideration in the Parliament both in Finnish and Swedish. Likewise, the parliamentary replies and communications, the reports and statements of the Committees, as well as the written proposals of the Speaker's Council, shall be written in Finnish and Swedish.

Section 52 - Parliament's Rules of Procedure and other instructions and rules of procedure

More detailed provisions on the procedures to be followed in the Parliament, as well as on parliamentary organs and parliamentary work are issued in the Parliament's Rules of Procedure. The Parliament's Rules of Procedure shall be adopted in plenary session following the procedure for the consideration of legislative proposals and published in the Statutes of Finland. The Parliament may issue instructions for the detailed arrangement of internal administration, for elections to be carried out by the Parliament and for other parliamentary work. In addition, the Parliament may issue rules of procedure for the organs appointed by it.

Section 53 - Referendums

The decision to organise a consultative referendum is made by an Act, which shall contain provisions on the time
�of the referendum and on the choices to be presented to the voters.
�Provisions concerning the conduct of a referendum are laid down by an Act.
�

Chapter 5 -The President of the Republic and the Government

Section 54 - Election of the President of the Republic

The President of the Republic is elected by a direct vote for a term of six years. The President shall be a native-born Finnish citizen. The same person may be elected President for no more than two consecutive terms of office. The candidate who receives more than half of the votes cast in the election shall be elected President. If none of the candidates has received a majority of the votes cast, a new election shall be held between the two candidates who have received most votes. In the new election, the candidate receiving the most votes is elected President. If only one presidential candidate has been nominated, he or she is appointed President without an election. The right to nominate a candidate in the election for President is held by any registered political party from whose candidate list at least one Representative was elected to the Parliament in the most recent parliamentary elections, as well as by any group of twenty thousand persons who have the right to vote. The time of the election and the procedure in the election of a President are laid down by an Act.

Section 55 - The presidential term

The President of the Republic assumes office on the first day of the calendar month following his or her election
�into office.
�The term of the President ends when the President elected in the next election assumes office.
�If the President dies or if the Government declares that the President is permanently unable to carry out the
�duties of the presidency, a new President shall be elected as soon as possible.
�

Section 56 - Solemn affirmation of the President

When the President of the Republic assumes office, he or she shall make the following solemn affirmation before the Parliament: "I, , elected by the people of Finland as the President of the Republic, hereby affirm that in my presidential duties I shall sincerely and conscientiously observe the Constitution and the laws of the Republic, and to the best of my ability promote the wellbeing of the people of Finland."

Section 57 - Duties of the President

The President of the Republic carries out the duties stated in this Constitution or specifically stated in another Act.

Section 58 - Decisions of the President

The President of the Republic makes decisions in Government on the basis of motions proposed by the Government. If the President does not make the decision in accordance with the motion proposed by the Government, the matter is returned to the Government for preparation. Thereafter, the decision to submit a government proposal to the Parliament or to withdraw a government proposal from the Parliament shall be made in accordance with the Government’s new motion for a decision. Notwithstanding the provision in paragraph (1), the President makes decisions on the following matters without a motion from the Government:

(1)

The appointment of the Government or a Minister, as well as the acceptance of the resignation of the Government or a Minister;

(2)

The issuance of an order concerning extraordinary parliamentary elections;

(3)

Presidential pardons and other matters, as specifically laid down by Acts, concerning private individuals or matters not requiring consideration in a plenary meeting of the Government; and

(4)

Matters referred to in the Act on the Autonomy of the Åland Islands, other than those relating to the financesof the Åland Islands. The appropriate Minister presents matters to the President. However, the appropriate government rapporteur presents a proposal concerning the alteration of the composition of the Government, where this concerns the entire Government. The President makes decisions on matters relating to military orders in conjunction with a Minister, as provided for in more detail by an Act. The President makes decisions on military appointments and matters pertaining to the Office of the President of the Republic as provided by an Act.

Section 59 - Substitutes of the President

When the President of the Republic is prevented from carrying out of his or her duties, these are taken over by the Prime Minister or, if the Prime Minister too is incapacitated, by the Minister acting as Deputy Prime Minister.

Section 60 - The Government

The Government consists of the Prime Minister and the necessary number of Ministers. The Ministers shall be Finnish citizens known to be honest and competent. The Ministers are responsible before the Parliament for their actions in office. Every Minister participating in the consideration of a matter in a Government meeting is responsible for any decision made, unless he or she has expressed an objection that has been entered in the minutes.

Section 61 - Formation of the Government

The Parliament elects the Prime Minister, who is thereafter appointed to the office by the President of the Republic. The President appoints the other Ministers in accordance with a proposal made by the Prime Minister. Before the Prime Minister is elected, the groups represented in the Parliament negotiate on the political programme and composition of the Government. On the basis of the outcome of these negotiations, and after having heard the Speaker of the Parliament and the parliamentary groups, the President informs the Parliament of the nominee for Prime Minister. The nominee is elected Prime Minister if his or her election has been supported by more than half of the votes cast in an open vote in the Parliament. If the nominee does not receive the necessary majority, another nominee shall be put forward in accordance with the same procedure. If the second nominee fails to receive the support of more than half of the votes cast, the

election of the Prime Minister shall be held in the Parliament by open vote. In this event, the person receiving
�the most votes is elected.
�The Parliament shall be in session when the Government is being appointed and when the composition of the
�Government is being essentially altered.
�

Section 62 - Statement on the programme of the Government

The Government shall without delay submit its programme to the Parliament in the form of a statement. The same applies when the composition of the Government is essentially altered.

Section 63 - Ministers' personal interests

While holding the office of a Minister, a member of the Government shall not hold any other public office or undertake any other task which may obstruct the performance of his or her ministerial duties or compromise the credibility of his or her actions as a Minister. A Minister shall, without delay after being appointed, present to the Parliament an account of his or her commercial activities, shareholdings and other significant assets, as well as of any duties outside the official duties of a Minister and of other interests which may be of relevance when his or her performance as a member of the Government is being evaluated.

Section 64 - Resignation of the Government or a Minister

The President of the Republic grants, upon request, the resignation of the Government or a Minister. The
�President may also grant the resignation of a Minister on the proposal of the Prime Minister.
�The President shall in any event dismiss the Government or a Minister, if either no longer enjoys the confidence
�of Parliament, even if no request is made.
�If a Minister is elected President of the Republic or the Speaker of Parliament, he or she shall be considered to
�have resigned the office of Minister as from the day of election.
�

Section 65 - Duties of the Government

The Government has the duties specifically provided in this Constitution, as well as the other governmental and
�administrative duties which have been assigned to the Government or a Minister or which have not been
�attributed to the competence of the President of the Republic or another public authority.
�The Government implements the decisions of the President.
�

Section 66 - Duties of the Prime Minister

The Prime Minister directs the activities of the Government and oversees the preparation and consideration of matters that come within the mandate of the Government. The Prime Minister chairs the plenary meetings of the Government. When the Prime Minister is prevented from attending to his or her duties, the duties are taken over by the Minister designated as Deputy Prime Minister and, when the Deputy Prime Minister is prevented from attending to his other duties, by the most senior ranking Minister.

Section 67 - Decision-making in the Government

The matters within the authority of the Government are decided at the plenary meetings of the Government or at the Ministry to which the matter belongs. Matters of wide importance or matters that are significant for reasons of principle, as well as matters whose significance so warrants, are decided by the Government in plenary meeting. More detailed provisions relating to the decision-making powers of the Government are laid down by an Act. The matters to be considered by the Government shall be prepared in the appropriate Ministry. The Government may have Committees of Ministers for the preparation of matters. The plenary meeting of the Government is competent with a quorum of five Ministers present.

Section 68 - The Ministries

The Government has the requisite number of Ministries. Each Ministry, within its proper purview, is responsible for the preparation of matters to be considered by the Government and for the appropriate functioning of administration. Each Ministry is headed by a Minister. Provisions on the maximum number of Ministries and on the general principles for the establishment of Ministries are laid down by an Act. Provisions on the purviews of the Ministries and on the distribution of matters among them, as well as on the other forms of organisation of the Government are laid down by an Act or by a Decree issued by the Government.

Section 69 - The Chancellor of Justice of the Government

Attached to the Government, there is a Chancellor of Justice and a Deputy Chancellor of Justice, who are appointed by the President of the Republic, and who shall have outstanding knowledge of law. In addition, the President appoints a substitute for the Deputy Chancellor of Justice for a term of office not exceeding five years. When the Deputy Chancellor of Justice is prevented from performing his or her duties, the substitute shall take responsibility for them. The provisions on the Chancellor of Justice apply, in so far as appropriate, to the Deputy Chancellor of Justice and the substitute.

Chapter 6 - Legislation

Section 70 - Legislative initiative

The proposal for the enactment of an Act is initiated in the Parliament through a government proposal submitted by the Government or through a legislative motion submitted by a Representative. Legislative motions can be submitted when the Parliament is in session.

Section 71 - Supplementation and withdrawal of a government proposal

A government proposal may be supplemented through a new complementary proposal or it may be withdrawn. A complementary proposal cannot be submitted once the Committee preparing the matter has issued its report.

Section 72 - Consideration of a legislative proposal in the Parliament

Once the relevant report of the Committee preparing the matter has been issued, a legislative proposal is considered in two readings in a plenary session of the Parliament. In the first reading of the legislative proposal, the report of the Committee is presented and debated, and a decision on the contents of the legislative proposal is made. In the second reading, which at the earliest takes place on the third day after the conclusion of the first reading, the Parliament decides whether the legislative proposal is accepted or rejected. While the first reading is in progress, the legislative proposal may be referred to the Grand Committee for consideration. More detailed provisions on the consideration of a legislative proposal are laid down in the Parliament's Rules of Procedure.

Section 73 - Procedure for constitutional enactment

A proposal on the enactment, amendment or repeal of the Constitution or on the enactment of a limited derogation of the Constitution shall in the second reading be left in abeyance, by a majority of the votes cast, until the first parliamentary session following parliamentary elections. The proposal shall then, once the Committee has issued its report, be adopted without material alterations in one reading in a plenary session by a decision supported by at least two thirds of the votes cast. However, the proposal may be declared urgent by a decision that has been supported by at least five sixths of the votes cast. In this event, the proposal is not left in abeyance and it can be adopted by a decision supported by at least two thirds of the votes cast.

Section 74 - Supervision of constitutionality

The Constitutional Law Committee shall issue statements on the constitutionality of legislative proposals and other matters brought for its consideration, as well as on their relation to international human rights treaties.

Section 75 - Special legislation for the Åland Islands

The legislative procedure for the Act on the Autonomy of the Åland Islands and the Act on the Right to AcquireReal Estate in the Åland Islands is governed by the specific provisions in those Acts.The right of the Legislative Assembly of the Åland Islands to submit proposals and the enactment of Acts passedby the Legislative Assembly of Åland are governed by the provisions in the Act on the Autonomy of the Åland Islands.

Section 76 - The Church Act

Provisions on the organisation and administration of the Evangelic Lutheran Church are laid down in the Church
�Act.
�The legislative procedure for enactment of the Church Act and the right to submit legislative proposals relating
�to the Church Act are governed by the specific provisions in that Code.
�

Section 77 - Confirmation of Acts

An Act adopted by the Parliament shall be submitted to the President of the Republic for confirmation. The President shall decide on the confirmation within three months of the submission of the Act. The President may obtain a statement on the Act from the Supreme Court or the Supreme Administrative Court. If the President does not confirm the Act, it is returned for the consideration of the Parliament. If the Parliament readopts the Act without material alterations, it enters into force without confirmation. If the Parliament does not readopt the Act, it shall be deemed to have lapsed.

Section 78 - Consideration of an unconfirmed Act

If the President of the Republic has not confirmed an Act within the time provided, it shall without delay be taken up for reconsideration in the Parliament. Once the pertinent report of the Committee has been issued, the Act shall be adopted without material alterations or rejected. The decision is made in plenary session in one reading with the majority of the votes cast.

Section 79 - Publication and entry into force of Acts

If an Act has been enacted in accordance with the procedure for constitutional enactment, this is indicated in the Act. An Act which has been confirmed or which enters into force without confirmation shall be signed by the President of the Republic and countersigned by the appropriate Minister. The Government shall thereafter without delay publish the Act in the Statutes of Finland. The Act shall indicate the date when it enters into force. For a special reason, it may be stated in an Act that it is to enter into force by means of a Decree. If the Act has not been published by the date provided for its entry into force, it shall enter into force on the date of its publication. Acts are enacted and published in Finnish and Swedish.

Section 80 - Issuance of Decrees and delegation of legislative powers

The President of the Republic, the Government and a Ministry may issue Decrees on the basis of authorisation given to them in this Constitution or in another Act. However, the principles governing the rights and obligations of private individuals and the other matters that under this Constitution are of a legislative nature shall be governed by Acts. If there is no specific provision on who shall issue a Decree, it is issued by the Government. Moreover, other authorities may be authorised by an Act to lay down legal rules on given matters, if there is a special reason pertinent to the subject matter and if the material significance of the rules does not require that they be laid down by an Act or a Decree. The scope of such an authorisation shall be precisely circumscribed.

General provisions on the publication and entry into force of Decrees and other legal norms are laid down by an Act.

Chapter 7 - State finances

Section 81 - State taxes and charges

The state tax is governed by an Act, which shall contain provisions on the grounds for tax liability and the amount of the tax, as well as on the legal remedies available to the persons or entities liable to taxation. The general criteria governing the charges to be levied on the official functions, services and other activities of State authorities and on the amount of the charges are laid down by an Act.

Section 82 - State debt and guarantees

The incurrence of State debt shall be based on the consent of the Parliament, which indicates the maximum level
�of new debt or the total level of State debt.
�A State security and a State guarantee may be given on the basis of the consent of the Parliament.
�

Section 83 - State budget

The Parliament decides on the State budget for one budgetary year at a time. It is published in the Statutes of Finland. The government proposal concerning the State budget and the other proposals pertaining to it shall be submitted to the Parliament well in advance of the next budgetary year. The provisions in section 71 apply to the supplementation and withdrawal of the budget proposal. A Representative may, on the basis of the budget proposal, through a budgetary motion initiate a proposal for an appropriation or other decision to be included in the State budget. Once the pertinent report of the Finance Committee of the Parliament has been issued, the budget is adopted in a single reading in a plenary session of the Parliament. More detailed provisions on the consideration of the budget proposal in the Parliament are laid down in the Parliament's Rules of Procedure. If the publication of the State budget is delayed beyond the new budgetary year, the budget proposal of the Government shall be applied as a provisional budget in a manner decided by the Parliament.

Section 84 - Contents of the budget

Estimates of the annual revenues and appropriations for the annual expenditures of the State, the reasons for the appropriations and other justifications of the budget shall be included in the State budget. It may be provided by an Act that, for certain revenues and expenditures immediately linked one to another, a revenue forecast or appropriation corresponding to their difference may be included in the budget. The revenue forecasts in the budget shall cover the appropriations included in it. When covering the appropriations, the surplus or deficit in the State's final accounts may be taken into account, as provided by an Act. The revenue forecasts or appropriations pertaining to linked revenues and expenditures may be included in the budget for several budgetary years, as provided by an Act. The general principles on the functions and finances of state enterprises are laid down by an Act. As regards state enterprises, revenue forecasts or appropriations are taken into the budget only in so far as they are provided by an Act. When considering the budget, the Parliament approves the most important service objectives and other objectives of state enterprises.

Section 85 -Appropriations in the budget

The appropriations are taken up in the budget as fixed appropriations, estimated appropriations or transferable appropriations. An estimated appropriation may be exceeded and a transferable appropriation transferred to be used in later budgetary years, as provided by an Act. A fixed appropriation and a transferable appropriation shall not be exceeded nor a fixed appropriation transferred, unless this has been allowed by an Act.

An appropriation shall not be moved from one budget item to another, unless this has been allowed in the budget. However, the transfer of an appropriation to a budget item to which its use is closely linked may be allowed by an Act. An authorisation, limited in its amount and purpose, may be given in the budget for the incurrence of expenditure, the appropriations for which are to be taken from budgets of following budgetary years.

Section 86 - Supplementary budget

A proposal of the Government for a supplementary budget shall be submitted to the Parliament, if there is a
�justified reason for amending the budget.
�A Representative may submit budgetary motions for a budget amendment immediately linked to the
�supplementary budget.
�

Section 87 - Extra-budgetary funds

An extra-budgetary fund may be created by an Act, if the performance of a permanent duty of the State requires this in an essential manner. However, the decision of the Parliament to adopt a legislative proposal for the creation of an extra-budgetary fund or the extension of such a fund or its purpose must be supported by at least two thirds of the votes cast.

Section 88 - Legitimate receivables from the State to private parties

Regardless of the budget, everyone has the right to collect his or her legitimate receivables from the State.

Section 89 -Approval of the terms of service of State officials and employees

The appropriate Committee of the Parliament accepts, in the name of the Parliament, agreements on the terms of service of State officials and employees, in so far as this requires the consent of the Parliament.

Section 90 - Supervision and audit of State finances

The Parliament supervises State finances and compliance with the State budget. For this purpose, the Parliament shall have an Audit Committee. The Audit Committee shall report any significant supervisory findings to the Parliament. (596/2007) For the purpose of auditing State finances and compliance with the State budget, there shall be an independent National Audit Office in connection with the Parliament. More detailed provisions on the status and duties of the National Audit Office are laid down by an Act. The Audit Committee and the National Audit Office have the right to receive information needed for the performance of their duties from public authorities and other entities that are subject to their control. (596/2007)

Section 91 - The Bank of Finland

The Bank of Finland operates under the guarantee and supervision of the Parliament, as provided by an Act. For the purpose of supervising the operations of the Bank of Finland, the Parliament elects its governors. The appropriate Committee of the Parliament and the governors have the right to receive the information needed for the supervision of the operations of the Bank of Finland.

Section 92 - State assets

Provisions on the competence and procedure in the use of shareholder authority in companies effectively controlled by the State are laid down by an Act. Provisions on the necessity for the consent of the Parliament for the acquisition or relinquishment of effective control by the State in a company are likewise laid down by an Act. State real estate may be conveyed only with the consent of the Parliament or as provided by an Act.

Chapter 8 - International relations

Section 93 - Competence in the area of foreign policy issues

The foreign policy of Finland is directed by the President of the Republic in co-operation with the Government.
�However, the Parliament accepts Finland's international obligations and their denouncement and decides on the
�bringing into force of Finland's international obligations in so far as provided in this Constitution. The President
�decides on matters of war and peace, with the consent of the Parliament.
�The Government is responsible for the national preparation of the decisions to be made in the European Union,
�and decides on the concomitant Finnish measures, unless the decision requires the approval of the Parliament.
�The Parliament participates in the national preparation of decisions to be made in the European Union, as
�provided in this Constitution.
�The communication of important foreign policy positions to foreign States and international organisations is the
�responsibility of the Minister with competence in foreign affairs.
�

Section 94 -Acceptance of international obligations and their denouncement

The acceptance of the Parliament is required for such treaties and other international obligations that contain provisions of a legislative nature, are otherwise significant, or otherwise require approval by the Parliament under this Constitution. The acceptance of the Parliament is required also for the denouncement of such obligations. A decision concerning the acceptance of an international obligation or the denouncement of it is made by a majority of the votes cast. However, if the proposal concerns the Constitution or an alteration of the national borders, the decision shall be made by at least two thirds of the votes cast. An international obligation shall not endanger the democratic foundations of the Constitution.

Section 95 - Bringing into force of international obligations

The provisions of treaties and other international obligations, in so far as they are of a legislative nature, are brought into force by an Act. Otherwise, international obligations are brought into force by a Decree issued by the President of the Republic. A Government bill for the bringing into force of an international obligation is considered in accordance with the ordinary legislative procedure pertaining to an Act. However, if the proposal concerns the Constitution or a change to the national territory, the Parliament shall adopt it, without leaving it in abeyance, by a decision supported by at least two thirds of the votes cast. An Act may state that for the bringing into force of an international obligation its entry into force is provided by a Decree. General provisions on the publication of treaties and other international obligations are laid down by an Act.

Section 96 - Participation of the Parliament in the national preparation of European Union matters

The Parliament considers those proposals for acts, agreements and other measures which are to be decided in the European Union and which otherwise, according to the Constitution, would fall within the competence of the Parliament. The Government shall, for the determination of the position of the Parliament, communicate a proposal referred to in paragraph (1) to the Parliament by a communication of the Government, without delay, after receiving notice of the proposal. The proposal is considered in the Grand Committee and ordinarily in one or more of the other Committees that issue statements to the Grand Committee. However, the Foreign Affairs Committee considers a proposal pertaining to foreign and security policy. Where necessary, the Grand Committee or the Foreign Affairs Committee may issue to the Government a statement on the proposal. In addition, the Speaker's Council may decide that the matter be taken up for debate in plenary session, during which, however, no decision is made by the Parliament. The Government shall provide the appropriate Committees with information on the consideration of the matter in the European Union. The Grand Committee or the Foreign Affairs Committee shall also be informed of the position of the Government on the matter.

Section 97 - Parliamentary right to receive information on international affairs

The Foreign Affairs Committee of the Parliament shall receive from the Government, upon request and when
�otherwise necessary, reports of matters pertaining to foreign and security policy. Correspondingly, the Grand
�Committee of the Parliament shall receive reports on the preparation of other matters in the European Union.
�The Speaker's Council may decide on a report being taken up for debate in plenary session, during which,
�however, no decision is made by the Parliament.
�The Prime Minister shall provide the Parliament or a Committee with information on matters to be dealt with in
�a European Council beforehand and without delay after a meeting of the Council. The same applies when
�amendments are being prepared to the treaties establishing the European Union.
�The appropriate Committee of the Parliament may issue a statement to the Government on the basis of the
�reports or information referred to above.
�

Chapter 9 -Administration of justice

Section 98 - Courts of law

The Supreme Court, the Courts of Appeal and the District Courts are the general courts of law.
�The Supreme Administrative Court and the regional Administrative Courts are the general courts of
�administrative law.
�Provisions on special courts of law, administering justice in specifically defined fields, are laid down by an Act.
�Provisional courts shall not be established.
�

Section 99 - Duties of the Supreme Court and the Supreme Administrative Court

Justice in civil, commercial and criminal matters is in the final instance administered by the Supreme Court. Justice in administrative matters is in the final instance administered by the Supreme Administrative Court. The highest courts supervise the administration of justice in their own fields of competence. They may submit proposals to the Government for the initiation of legislative action.

Section 100 - Composition of the Supreme Court and the Supreme Administrative Court

The Supreme Court and the Supreme Administrative Court are composed of the President of the Court and the
�requisite number of Justices.
�The Supreme Court and the Supreme Administrative Court have a competent quorum when five members are
�present, unless a different quorum has been laid down by an Act.
�

Section 101 - High Court of Impeachment

The High Court of Impeachment deals with charges brought against a member of the Government, the Chancellor of Justice, the Parliamentary Ombudsman or a member of the Supreme Court or the Supreme Administrative Court for unlawful conduct in office. The Court of Impeachment deals also with the charges referred to in section 113 below. The High Court of Impeachment consists of the President of the Supreme Court, presiding, and the President of the Supreme Administrative Court, the three most senior-ranking Presidents of the Courts of Appeal and five members elected by the Parliament for a term of four years. More detailed provisions on the composition, quorum and procedure of the Court of Impeachment are laid down by an Act.

Section 102 -Appointment of judges

Tenured judges are appointed by the President of the Republic in accordance with the procedure laid down by an Act. Provisions on the appointment of other judges are laid down by an Act.

Section 103 - The right of judges to remain in office

A judge shall not be suspended from office, except by a judgement of a court of law. In addition, a judge shall
�not be transferred to another office without his or her consent, except where the transfer is a result of a
�reorganisation of the judiciary.
�Provisions on the duty of a judge to resign at the attainment of a given age or after losing capability to work are
�laid down by an Act.
�More detailed provisions on the other terms of service of a judge are laid down by an Act.
�

Section 104 - The prosecutors

The prosecution service is headed by the highest prosecutor, the Prosecutor-General, who is appointed by the President of the Republic. More detailed provisions on the prosecution service are laid down by an Act.

Section 105 - Presidential pardon

In individual cases, the President of the Republic may, after obtaining a statement from the Supreme Court, grant
�full or partial pardon from a penalty or other criminal sanction imposed by a court of law.
�A general amnesty may be provided only by an Act.
�

Chapter 10 - Supervision of legality

Section 106 - Primacy of the Constitution

If, in a matter being tried by a court of law, the application of an Act would be in evident conflict with the Constitution, the court of law shall give primacy to the provision in the Constitution.

Section 107 - Subordination of lower-level statutes

If a provision in a Decree or another statute of a lower level than an Act is in conflict with the Constitution or another Act, it shall not be applied by a court of law or by any other public authority.

Section 108 - Duties of the Chancellor of Justice of the Government

The Chancellor of Justice shall oversee the lawfulness of the official acts of the Government and the President of the Republic. The Chancellor of Justice shall also ensure that the courts of law, the other authorities and the civil servants, public employees and other persons, when the latter are performing a public task, obey the law and fulfil their obligations. In the performance of his or her duties, the Chancellor of Justice monitors the implementation of basic rights and liberties and human rights. The Chancellor of Justice shall, upon request, provide the President, the Government and the Ministries with information and opinions on legal issues. The Chancellor of Justice submits an annual report to the Parliament and the Government on his or her activities and observations on how the law has been obeyed.

Section 109 - Duties of the Parliamentary Ombudsman

The Ombudsman shall ensure that the courts of law, the other authorities and civil servants, public employees and other persons, when the latter are performing a public task, obey the law and fulfil their obligations. In the performance of his or her duties, the Ombudsman monitors the implementation of basic rights and liberties and human rights. The Ombudsman submits an annual report to the Parliament on his or her work, including observations on the state of the administration of justice and on any shortcomings in legislation.

Section 110 - The right of the Chancellor of Justice and the Ombudsman to bring charges and the division of responsibilities between them

A decision to bring charges against a judge for unlawful conduct in office is made by the Chancellor of Justice or the Ombudsman. The Chancellor of Justice and the Ombudsman may prosecute or order that charges be brought also in other matters falling within the purview of their supervision of legality.

Provisions on the division of responsibilities between the Chancellor of Justice and the Ombudsman may be laid down by an Act, without, however, restricting the competence of either of them in the supervision of legality.

Section 111 - The right of the Chancellor of Justice and Ombudsman to receive information

The Chancellor of Justice and the Ombudsman have the right to receive from public authorities or others performing public duties the information needed for their supervision of legality. The Chancellor of Justice shall be present at meetings of the Government and when matters are presented to the President of the Republic in a presidential meeting of the Government. The Ombudsman has the right to attend these meetings and presentations.

Section 112 - Supervision of the lawfulness of the official acts of the Government and the President of the Republic

If the Chancellor of Justice becomes aware that the lawfulness of a decision or measure taken by the Government, a Minister or the President of the Republic gives rise to a comment, the Chancellor shall present the comment, with reasons, on the aforesaid decision or measure. If the comment is ignored, the Chancellor of Justice shall have the comment entered in the minutes of the Government and, where necessary, undertake other measures. The Ombudsman has the corresponding right to make a comment and to undertake measures. If a decision made by the President is unlawful, the Government shall, after having obtained a statement from the Chancellor of Justice, notify the President that the decision cannot be implemented, and propose to the President that the decision be amended or revoked.

Section 113 - Criminal liability of the President of the Republic

If the Chancellor of Justice, the Ombudsman or the Government deem that the President of the Republic is guilty of treason or high treason, or a crime against humanity, the matter shall be communicated to the Parliament. In this event, if the Parliament, by three fourths of the votes cast, decides that charges are to be brought, the Prosecutor General shall prosecute the President in the High Court of Impeachment and the President shall abstain from office for the duration of the proceedings. In other cases, no charges shall be brought for the official acts of the President.

Section 114 - Prosecution of Ministers

A charge against a Member of the Government for unlawful conduct in office is heard by the High Court of Impeachment, as provided in more detail by an Act. The decision to bring a charge is made by the Parliament, after having obtained an opinion from the Constitutional Law Committee concerning the unlawfulness of the actions of the Minister. Before the Parliament decides to bring charges or not it shall allow the Minister an opportunity to give an explanation. When considering a matter of this kind the Committee shall have a quorum when all of its members are present. A Member of the Government is prosecuted by the Prosecutor-General.

Section 115 - Initiation of a matter concerning the legal responsibility of a Minister

An inquiry into the lawfulness of the official acts of a Minister may be initiated in the Constitutional Law Committee on the basis of:

(1)

A notification submitted to the Constitutional Law Committee by the Chancellor of Justice or the
�Ombudsman;
�

(2)

A petition signed by at least ten Representatives; or
�

(3)

A request for an inquiry addressed to the Constitutional Law Committee by another Committee of the
�Parliament.
�The Constitutional Law Committee may open an inquiry into the lawfulness of the official acts of a Minister also
�on its own initiative.
�

Section 116 - Preconditions for the prosecution of a Minister

A decision to bring charges against a Member of the Government may be made if he or she has, intentionally or through gross negligence, essentially contravened his or her duties as a Minister or otherwise acted clearly unlawfully in office.

Section 117 - Legal responsibility of the Chancellor of Justice and the Ombudsman

The provisions in sections 114 and 115 concerning a member of the Government apply to an inquiry into the lawfulness of the official acts of the Chancellor of Justice and the Ombudsman, the bringing of charges against them for unlawful conduct in office and the procedure for the hearing of such charges.

Section 118 - Official accountability

A civil servant is responsible for the lawfulness of his or her official actions. He or she is also responsible for a decision made by an official multi-member body that he or she has supported as one of its members. A rapporteur shall be responsible for a decision made upon his or her presentation, unless he or she has filed an objection to the decision. Everyone who has suffered a violation of his or her rights or sustained loss through an unlawful act or omission by a civil servant or other person performing a public task shall have the right to request that the civil servant or other person in charge of a public task be sentenced to a punishment and that the public organisation, official or other person in charge of a public task be held liable for damages, as provided in more detail by an Act. However, there is no such right to bring charges, if, under the Constitution, the charges are to be heard by the High Court of Impeachment.

Chapter 11 -Administration and self-government

Section 119 - State administration

In addition to the Government and the Ministries, the central administration of the State may consist of agencies, institutions and other bodies. The State may also have regional and local public authorities. More detailed provisions on the administration subordinate to the Parliament are laid down by an Act. The general principles governing the bodies of State administration shall be laid down by an Act, if their duties involve the exercise of public powers. The principles governing the regional and local authorities of the State shall likewise be governed by an Act. In other respects, provisions on the entities of State administration may be laid down by a Decree.

Section 120 - Special Status of the Åland Islands

The Åland Islands have self-government in accordance with what is specifically stipulated in the Act on theAutonomy of the Åland Islands.

Section 121 - Municipal and other regional self-government

Finland is divided into municipalities, whose administration shall be based on the self-government of their residents. Provisions on the general principles governing municipal administration and the duties of the municipalities are laid down by an Act. The municipalities have the right to levy municipal tax. Provisions on the general principles governing tax liability and the grounds for the tax as well as on the legal remedies available to the persons or entities liable to taxation are laid down by an Act. Provisions on self-government in administrative areas larger than a municipality are laid down by an Act. In their native region, the Sami have linguistic and cultural self-government, as provided by an Act.

Section 122 -Administrative divisions

In the organisation of administration, the objective shall be suitable territorial divisions, so that the Finnish-
speaking and Swedish-speaking populations have an opportunity to receive services in their own language on
�equal terms.
�The principles governing the municipal divisions are laid down by an Act.
�

Section 123 - Universities and other education providers

The universities are self-governing, as provided in more detail by an Act.
�Provisions on the principles governing the other educational services arranged by the State and the
�municipalities, as well as on the right to arrange corresponding education in private educational institutions, are
�laid down by an Act.
�

Section 124 - Delegation of administrative tasks to others than the authorities

A public administrative task may be delegated to others than public authorities only by an Act or by virtue of an Act, if this is necessary for the appropriate performance of the task and if basic rights and liberties, legal remedies and other requirements of good governance are not endangered. However, a task involving significant exercise of public powers can only be delegated to public authorities.

Section 125 - General qualifications for public office and other grounds for appointment

It may be stated in an Act that only Finnish citizens are eligible for appointment to certain public offices or
�duties.
�The general qualifications for public office shall be skill, ability and proven civic merit.
�

Section 126 -Appointment to State offices

The President of the Republic appoints the permanent secretaries of the ministries, the permanent secretary and the rapporteurs of the Office of the President of the Republic, as well as the heads of Finnish diplomatic missions abroad. The President also appoints the other officials whose appointment has in this Constitution or in another Act been designated as a presidential prerogative. The Government appoints the officials whose appointment has not been designated as a prerogative of the President, a Ministry or another public authority.

Chapter 12 - National defence

Section 127 - National defence obligation

Every Finnish citizen is obligated to participate or assist in national defence, as provided by an Act.
�Provisions on the right to exemption, on grounds of conscience, from participation in military national defence
�are laid down by an Act.
�

Section 128 - Commander-in-chief of the defence forces

The President of the Republic is the commander-in-chief of the defence forces. On the proposal of the
�Government, the President may relinquish this task to another Finnish citizen.
�The President appoints the officers of the defence forces.
�

Section 129 - Mobilisation

On the proposal of the Government, the President of the Republic decides on the mobilisation of the defence forces. If the Parliament is not in session at that moment, it shall be convened at once.

Chapter 13 - Final provisions

Section 130 - Entry into force

This Constitution shall enter into force on 1 March 2000.
�Detailed provisions necessary for the implementation of the Constitution are laid down by an Act.
�

Section 131 - Repeal of Constitutional Acts

This Constitution repeals the following constitutional Acts, as amended:

(1)

The Constitution Act of Finland, of 17 July 1919;

(2)

The Parliament Act, of 13 January 1928;

(3)

The Act on the High Court of Impeachment, of 25 November 1922 (273/1922); and

(4)

The Act on the Right of Parliament to Inspect the Lawfulness of the Official Acts of the Members of the Council of State, the Chancellor of Justice and the Parliamentary Ombudsman, of 25 November 1922 (274/1922).

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 1 of 28

Finlex » Lainsäädäntö » Ajantasainen lainsäädäntö » 1999 » 11.6.1999/731

Seurattu SDK 326/2010 saakka.

11.6.1999/731

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 luku Valtiojärjestyksen perusteet 1 § Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

3 § Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto­oikeus.

4 § Valtakunnan alue

Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.

5 § Suomen kansalaisuus

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 2 of 28

Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella.

Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.

2 luku Perusoikeudet 6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa­arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa­arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.

9 § Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 3 of 28

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

10 § Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.

Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

12 § Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

13 § Kokoontumis­ ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 4 of 28

14 § Vaali­ ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.

Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

15 § Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

16 § Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen­ ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis­ ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 5 of 28

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

19 § Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali­ ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

20 § Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

23 § Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.

3 luku Eduskunta ja kansanedustajat 24 § Eduskunnan kokoonpano ja vaalikausi

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 6 of 28

Eduskunta on yksikamarinen. Siihen kuuluu kaksisataa kansanedustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Eduskunnan toimikausi alkaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu, ja jatkuu, kunnes seuraavat eduskuntavaalit on toimitettu.

25 § Eduskuntavaalien toimittaminen

Kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleissa yhtäläinen äänioikeus.

Eduskuntavaaleja varten maa jaetaan Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella vähintään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin. Ahvenanmaan maakunta muodostaa lisäksi oman vaalipiirinsä yhden kansanedustajan valitsemista varten.

Oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa on rekisteröidyillä puolueilla ja laissa säädetyllä määrällä äänioikeutettuja.

Eduskuntavaalien ajankohdasta, ehdokkaiden asettamisesta, vaalien toimittamisesta ja vaalipiireistä säädetään tarkemmin lailla.

26 § Ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen

Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä.

Ennenaikaisten eduskuntavaalien jälkeen eduskunta kokoontuu valtiopäiville sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä yhdeksänkymmenen päivän kuluttua vaalimääräyksen antamisesta, jollei eduskunta ole päättänyt aikaisempaa kokoontumispäivää.

27 § Vaalikelpoisuus ja kelpoisuus edustajantoimeen

Eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen.

Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä.

Kansanedustajana eivät voi olla valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto­oikeuden jäsen eikä valtakunnansyyttäjä. Jos kansanedustaja valitaan tasavallan presidentiksi taikka nimitetään tai valitaan johonkin edellä tarkoitetuista tehtävistä, hänen edustajantoimensa lakkaa siitä päivästä, jolloin hänet on valittu tai nimitetty. Edustajantoimi lakkaa myös, jos kansanedustaja menettää vaalikelpoisuutensa.

28 § Edustajantoimen keskeytyminen sekä siitä vapauttaminen ja erottaminen

Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Edustajantointa hoitaa tänä aikana hänen varaedustajansa. Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy myös asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi.

Eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 7 of 28

katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy.

Jos kansanedustaja olennaisesti ja toistuvasti laiminlyö edustajantoimensa hoitamisen, eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton erottaa hänet edustajantoimesta joko kokonaan tai määräajaksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistuneesta rikoksesta rangaistukseen, eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

29 § Kansanedustajan riippumattomuus

Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.

30 § Kansanedustajan koskemattomuus

Kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan.

Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.

31 § Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen

Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä.

Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista.

32 § Kansanedustajan esteellisyys

Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Hän saa kuitenkin osallistua asiasta täysistunnossa käytävään keskusteluun. Valiokunnassa kansanedustaja ei saa myöskään osallistua virkatointensa tarkastamista koskevan asian käsittelyyn.

4 luku Eduskunnan toiminta 33 §

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 8 of 28

Valtiopäivät

Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain eduskunnan päättämänä ajankohtana, minkä jälkeen tasavallan presidentti julistaa valtiopäivät avatuiksi.

Valtiopäivät jatkuvat seuraavien valtiopäivien kokoontumiseen. Vaalikauden viimeiset valtiopäivät kuitenkin jatkuvat, kunnes eduskunta päättää lopettaa työskentelynsä. Presidentti julistaa tämän jälkeen eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaalikaudelta. Eduskunnan puhemiehellä on kuitenkin oikeus tarvittaessa kutsua valtiopäivät uudelleen koolle ennen uusien vaalien toimittamista.

34 § Eduskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto

Eduskunta valitsee keskuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä.

Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit toimitetaan umpilipuin. Vaalissa valituksi tulee kansanedustaja, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ei ole saanut kahdessa ensimmäisessä äänestyksessä tarvittavaa enemmistöä annetuista äänistä, valituksi tulee kolmannessa äänestyksessä eniten ääniä saanut edustaja.

Puhemies ja varapuhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat muodostavat puhemiesneuvoston. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita eduskuntatyön järjestämiseksi ja päättää, sen mukaan kuin tässä perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä erikseen säädetään, asioiden käsittelyssä valtiopäivillä noudatettavista menettelytavoista. Puhemiesneuvosto voi tehdä aloitteen eduskunnan virkamiehiä koskevan lain ja eduskunnan työjärjestyksen säätämisestä tai muuttamisesta sekä ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koskeviksi säännöksiksi.

35 § Eduskunnan valiokunnat

Eduskunta asettaa vaalikaudekseen suuren valiokunnan sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, tarkastusvaliokunnan ja eduskunnan työjärjestyksessä säädetyt muut pysyvät valiokunnat. Eduskunta voi lisäksi asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan tai tutkimaan erityistä asiaa. (25.5.2007/596)

Suuressa valiokunnassa on kaksikymmentäviisi jäsentä. Perustuslakivaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa on vähintään seitsemäntoista jäsentä. Muissa pysyvissä valiokunnissa on vähintään yksitoista jäsentä. Valiokunnissa on lisäksi tarpeellinen määrä varajäseniä.

Valiokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä on läsnä, jollei jotakin asiaa varten ole erikseen säädetty suurempaa jäsenmäärää.

36 § Eduskunnan valitsemat muut toimielimet ja edustajat

Eduskunta valitsee valtuutetut valvomaan kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Eduskunta valitsee muita tarvittavia toimielimiä sen mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.

Eduskunnan edustajien valitsemisesta kansainväliseen sopimukseen perustuvaan tai muuhun kansainväliseen toimielimeen säädetään lailla tai eduskunnan työjärjestyksessä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 9 of 28

37 § Eduskunnan toimielinten valinta

Valiokunnat ja muut eduskunnan toimielimet asetetaan vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä koko vaalikaudeksi, jollei tässä perustuslaissa, eduskunnan työjärjestyksessä tai eduskunnan hyväksymässä toimielimen johtosäännössä toisin säädetä. Eduskunta voi kuitenkin vaalikauden aikana päättää puhemiesneuvoston ehdotuksesta asettaa toimielimen uudelleen.

Eduskunta toimittaa valiokuntien ja muiden toimielinten vaalit. Jollei eduskunta ole vaalista yksimielinen, vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan.

38 § Eduskunnan oikeusasiamies

Eduskunta valitsee neljän vuoden toimikaudeksi oikeusasiamiehen sekä kaksi apulaisoikeusasiamiestä, joiden tulee olla eteviä laintuntijoita. Apulaisoikeusasiamiehellä voi olla sijainen sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Apulaisoikeusasiamiehestä ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeusasiamiehestä säädetään. (24.8.2007/802)

Eduskunta voi saatuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton vapauttaa erityisen painavasta syystä oikeusasiamiehen tämän tehtävästä kesken toimikauden päätöksellä, jota vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä on kannattanut.

39 § Asian vireilletulo eduskunnassa

Asia tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä tai kansanedustajan aloitteella taikka muulla tässä perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetyllä tavalla.

Kansanedustajalla on oikeus tehdä:

1) lakialoite, joka sisältää ehdotuksen lain säätämisestä;

2) talousarvioaloite, joka sisältää ehdotuksen talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä; sekä

3) toimenpidealoite, joka sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä.

40 § Asian valmistelu

Hallituksen esitykset, kansanedustajien aloitteet, eduskunnalle annetut kertomukset sekä ne muut asiat, joista tässä perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä niin säädetään, on käsiteltävä valmistelevasti valiokunnassa ennen niiden lopullista käsittelyä täysistunnossa.

41 § Asian käsittely täysistunnossa

Lakiehdotus sekä ehdotus eduskunnan työjärjestykseksi otetaan täysistunnossa kahteen käsittelyyn. Lepäämään hyväksytty lakiehdotus tai vahvistamatta jäänyt laki käsitellään täysistunnossa kuitenkin yhdessä käsittelyssä. Muut asiat käsitellään täysistunnossa ainoassa käsittelyssä.

Päätökset täysistunnossa tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä perustuslaissa erikseen toisin säädetä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa, paitsi milloin ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmistö. Äänestysmenettelystä säädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 10 of 28

42 § Puhemiehen tehtävät täysistunnossa

Puhemies kutsuu koolle täysistunnot, esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja sekä valvoo, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia.

Puhemies ei saa kieltäytyä ottamasta asiaa käsittelyyn eikä tehtyä ehdotusta äänestykseen, ellei hän katso sen olevan vastoin perustuslakia, muuta lakia tai eduskunnan jo tekemää päätöstä. Puhemiehen tulee tällöin ilmoittaa kieltäytymisen syyt. Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen menettelyyn, asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee viipymättä ratkaista, onko puhemies menetellyt oikein.

Puhemies ei osallistu täysistunnossa keskusteluun eikä äänestykseen.

43 § Välikysymys

Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa voi tehdä valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymykseen tulee vastata eduskunnan täysistunnossa viidentoista päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saatettu valtioneuvoston tietoon.

Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille.

44 § Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko

Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta.

Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. Selonteon käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.

45 § Kysymykset, ilmoitukset ja keskustelut

Kansanedustajalla on oikeus tehdä ministerin vastattavaksi kysymyksiä tämän toimialaan kuuluvista asioista. Kysymysten tekemisestä ja niihin vastaamisesta säädetään eduskunnan työjärjestyksessä.

Pääministeri tai hänen määräämänsä ministeri voi antaa ajankohtaisesta asiasta eduskunnalle ilmoituksen.

Täysistunnossa voidaan järjestää keskustelu ajankohtaisesta asiasta sen mukaan kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään.

Eduskunta ei tee päätöstä tässä pykälässä tarkoitetuista asioista. Niiden käsittelyssä voidaan poiketa siitä, mitä puheenvuoroista 31 §:n 1 momentissa säädetään.

46 § Eduskunnalle annettavat kertomukset

Hallituksen tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus toiminnastaan sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 11 of 28

Eduskunnalle annetaan muita kertomuksia sen mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetään.

47 § Eduskunnan tietojensaantioikeus

Eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot.

Valiokunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomaiselta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle.

Kansanedustajalla on oikeus saada viranomaiselta tämän hallussa olevia edustajantoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät ole salassa pidettäviä eivätkä koske valmisteilla olevaa valtion talousarvioesitystä.

Eduskunnan oikeudesta saada tietoja kansainvälisissä asioissa on lisäksi voimassa, mitä siitä muualla tässä perustuslaissa säädetään.

48 § Ministerin sekä oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin läsnäolo­oikeus

Ministerillä on oikeus olla läsnä ja osallistua keskusteluun täysistunnossa, vaikka hän ei olisikaan eduskunnan jäsen. Ministeri ei voi olla jäsenenä eduskunnan valiokunnassa. Hoitaessaan 59 §:n mukaisesti tasavallan presidentin tehtäviä ministeri ei voi osallistua eduskuntatyöhön.

Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri voivat olla läsnä ja osallistua keskusteluun täysistunnossa käsiteltäessä heidän omia kertomuksiaan tai muutoin heidän omasta aloitteestaan vireille tullutta asiaa.

49 § Asioiden käsittelyn jatkuvuus

Valtiopäivillä kesken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole sillä välin toimitettu.

Välikysymyksen ja valtioneuvoston tiedonannon käsittelyä ei kuitenkaan jatketa seuraavilla valtiopäivillä. Valtioneuvoston selonteon käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä vain, jos eduskunta niin päättää.

Eduskunnassa vireillä olevan kansainvälisen asian käsittelyä voidaan tarvittaessa jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä.

50 § Eduskunnan toiminnan julkisuus

Eduskunnan täysistunnot ovat julkisia, jollei eduskunta jonkin asian osalta erityisen painavasta syystä toisin päätä. Eduskunta julkaisee valtiopäiväasiakirjat sen mukaan kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään.

Valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia. Valiokunta voi kuitenkin määrätä kokouksensa julkiseksi siltä osin kuin valiokunta hankkii tietoja asian käsittelyä varten. Valiokunnan pöytäkirjat ja niihin liittyvät muut asiakirjat ovat julkisia, jollei välttämättömien syiden vuoksi eduskunnan työjärjestyksessä toisin

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 12 of 28

säädetä tai valiokunta jonkin asian osalta toisin päätä.

Valiokunnan jäsenten on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta katsoo välttämättömästä syystä asian erityisesti vaativan. Käsiteltäessä Suomen kansainvälisiä suhteita tai Euroopan unionin asioita valiokunnan jäsenten on kuitenkin noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota ulkoasiainvaliokunta tai suuri valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan on katsonut asian laadun vaativan.

51 § Eduskuntatyössä käytettävät kielet

Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä.

Hallituksen ja muiden viranomaisten on toimitettava asian vireille panemiseksi eduskunnassa tarvittavat asiakirjat suomen ja ruotsin kielellä. Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot sekä puhemiesneuvoston kirjalliset ehdotukset laaditaan niin ikään suomen ja ruotsin kielellä.

52 § Eduskunnan työjärjestys sekä ohje­ ja johtosäännöt

Eduskunnan työjärjestyksessä annetaan tarkempia säännöksiä valtiopäivillä noudatettavasta menettelystä sekä eduskunnan toimielimistä ja eduskuntatyöstä. Työjärjestys hyväksytään täysistunnossa lakiehdotuksen käsittelystä säädetyssä järjestyksessä ja julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Eduskunta voi antaa ohjesääntöjä eduskunnan sisäistä hallintoa, eduskunnan toimitettavia vaaleja ja muuta eduskuntatyön yksityiskohtaista järjestämistä varten. Lisäksi eduskunta voi hyväksyä valitsemilleen toimielimille johtosääntöjä.

53 § Kansanäänestyksen järjestäminen

Neuvoa­antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista.

Kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla.

5 luku Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto 54 § Tasavallan presidentin valinta

Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi presidentiksi ilman vaalia.

Oikeus asettaa ehdokas presidentin vaaliin on rekisteröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä kahdellakymmenellätuhannella äänioikeutetulla. Vaalin ajankohdasta ja presidentin valitsemisessa noudatettavasta menettelystä säädetään tarkemmin lailla.

55 § Presidentin toimikausi

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 13 of 28

Tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Presidentin toimikausi päättyy seuraavassa vaalissa valitun presidentin ryhtyessä toimeensa.

Jos presidentti kuolee tai valtioneuvosto toteaa hänet pysyvästi estyneeksi hoitamaan presidentintointa, on niin pian kuin mahdollista valittava uusi presidentti.

56 § Presidentin juhlallinen vakuutus

Ryhtyessään toimeensa tasavallan presidentti antaa eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen:

"Minä – –, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä."

57 § Presidentin tehtävät

Tasavallan presidentti hoitaa hänelle tässä perustuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät.

58 § Presidentin päätöksenteko

Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta.

Jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi. Hallituksen esityksen antamisesta ja peruuttamisesta päätetään tämän jälkeen valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti.

Presidentti päättää 1 momentissa säädetystä poiketen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta:

1) valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle;

2) ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä;

3) armahduksesta sekä sellaisista muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä; sekä

4) Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista.

Asianomainen ministeri esittelee asian presidentin päätettäväksi. Valtioneuvoston kokoonpanon muutoksen, joka koskee koko valtioneuvostoa, esittelee kuitenkin valtioneuvoston asianomainen esittelijä.

Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Sotilaallisista nimitysasioista ja tasavallan presidentin kansliaa koskevista asioista presidentti päättää sen mukaan kuin lailla säädetään.

59 § Presidentin este

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 14 of 28

Tasavallan presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.

60 § Valtioneuvosto

Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.

Ministerit ovat virkatoimistaan vastuunalaisia eduskunnalle. Jokainen asian käsittelyyn valtioneuvostossa osallistunut ministeri vastaa päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettään pöytäkirjaan merkittäväksi.

61 § Valtioneuvoston muodostaminen

Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.

Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.

Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi pääministeriehdokas. Jollei uusikaan ehdokas saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan eduskunnassa avoimena äänestyksenä pääministerin vaali. Valituksi tulee tällöin eniten ääniä saanut henkilö.

Valtioneuvostoa nimitettäessä ja sen kokoonpanoa merkittävästi muutettaessa eduskunnan on oltava koolla.

62 § Tiedonanto hallitusohjelmasta

Valtioneuvoston on viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle. Samoin on meneteltävä valtioneuvoston kokoonpanon merkittävästi muuttuessa.

63 § Ministerin sidonnaisuudet

Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

Ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

64 § Valtioneuvoston ja ministerin ero

Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 15 of 28

Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta.

Jos ministeri valitaan tasavallan presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hänet on valittu.

65 § Valtioneuvoston tehtävät

Valtioneuvostolle kuuluvat tässä perustuslaissa erikseen säädetyt tehtävät sekä ne muut hallitus­ ja hallintoasiat, jotka on säädetty valtioneuvoston tai ministeriön päätettäväksi tai joita ei ole osoitettu tasavallan presidentin taikka muun viranomaisen toimivaltaan.

Valtioneuvosto panee täytäntöön presidentin päätökset.

66 § Pääministerin tehtävät

Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa.

Pääministerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri.

67 § Valtioneuvoston päätöksenteko

Valtioneuvostolle kuuluvat asiat ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa tai asianomaisessa ministeriössä. Yleisistunnossa ratkaistaan laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii. Valtioneuvoston ratkaisuvallan järjestämisen perusteista säädetään tarkemmin lailla.

Valtioneuvostossa käsiteltävät asiat on valmisteltava asianomaisessa ministeriössä. Valtioneuvostossa voi olla ministerivaliokuntia asioiden valmistelua varten.

Valtioneuvoston yleisistunto on päätösvaltainen viisijäsenisenä.

68 § Ministeriöt

Valtioneuvostossa on tarvittava määrä ministeriöitä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta.

Ministeriön päällikkönä on ministeri.

Ministeriöiden enimmäismäärästä ja niiden muodostamisen yleisistä perusteista säädetään lailla. Ministeriöiden toimialasta ja asioiden jaosta niiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta säädetään lailla tai valtioneuvoston antamalla asetuksella.

69 § Valtioneuvoston oikeuskansleri

Valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri, jotka tasavallan presidentti nimittää ja joiden tulee olla eteviä laintuntijoita. Presidentti määrää lisäksi apulaisoikeuskanslerille

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 16 of 28

enintään viiden vuoden määräajaksi sijaisen, joka apulaisoikeuskanslerin ollessa estyneenä hoitaa tämän tehtäviä.

Apulaisoikeuskanslerista ja tämän sijaisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeuskanslerista säädetään.

6 luku Lainsäädäntö 70 § Lainsäädäntöaloite

Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä taikka kansanedustajan lakialoitteella, joka voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla.

71 § Hallituksen esityksen täydentäminen ja peruuttaminen

Hallituksen esitystä voidaan täydentää antamalla uusi täydentävä esitys, tai se voidaan peruuttaa. Täydentävää esitystä ei voida antaa sen jälkeen, kun asiaa valmistellut valiokunta on antanut mietintönsä.

72 § Lakiehdotuksen käsittely eduskunnassa

Lakiehdotus otetaan asiaa valmistelleen valiokunnan annettua siitä mietintönsä eduskunnan täysistunnossa kahteen käsittelyyn.

Lakiehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä esitellään valiokunnan mietintö ja käydään siitä keskustelu sekä päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Toisessa käsittelyssä, joka pidetään aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn päätyttyä, päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Lakiehdotus voidaan ensimmäisen käsittelyn aikana lähettää suuren valiokunnan käsiteltäväksi.

Lakiehdotuksen käsittelystä säädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä.

73 § Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

74 § Perustuslainmukaisuuden valvonta

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

75 §

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 17 of 28

Ahvenanmaan erityislait

Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain säätämisjärjestyksestä on voimassa, mitä siitä mainituissa laeissa erikseen säädetään.

Ahvenanmaan maakuntapäivien oikeudesta tehdä aloitteita sekä Ahvenanmaan maakuntalakien säätämisestä on voimassa, mitä niistä itsehallintolaissa säädetään.

76 § Kirkkolaki

Kirkkolaissa säädetään evankelis­luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta.

Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään.

77 § Lain vahvistaminen

Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto­oikeudelta.

Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt.

78 § Vahvistamatta jääneen lain käsittely

Laki otetaan viipymättä uudelleen käsiteltäväksi eduskunnassa, jos tasavallan presidentti ei ole säädetyn määräajan kuluessa vahvistanut sitä. Laki on valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylättävä eduskunnan täysistunnossa yhden käsittelyn asiana äänten enemmistöllä.

79 § Lain julkaiseminen ja voimaantulo

Jos laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, tämän tulee ilmetä laista.

Laki, joka on vahvistettu tai tulee voimaan ilman vahvistusta, on tasavallan presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava. Valtioneuvoston on tämän jälkeen viipymättä julkaistava laki Suomen säädöskokoelmassa.

Laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Erityisestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Jollei lakia ole julkaistu viimeistään säädettynä voimaantuloajankohtana, se tulee voimaan julkaisemispäivänä.

Lait säädetään ja julkaistaan suomen ja ruotsin kielellä.

80 § Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen

Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 18 of 28

perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto.

Myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu.

Yleiset säännökset asetusten ja muiden oikeussääntöjen julkaisemisesta ja voimaantulosta annetaan lailla.

7 luku Valtiontalous 81 § Valtion verot ja maksut

Valtion verosta säädetään lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla.

82 § Valtion lainanotto ja valtion antamat vakuudet

Valtion lainanoton tulee perustua eduskunnan suostumukseen, josta ilmenee uuden lainanoton tai valtionvelan enimmäismäärä.

Valtiontakaus ja valtiontakuu voidaan antaa eduskunnan suostumuksen nojalla.

83 § Valtion talousarvio

Eduskunta päättää varainhoitovuodeksi kerrallaan valtion talousarvion, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi ja siihen liittyvät muut hallituksen esitykset annetaan hyvissä ajoin ennen varainhoitovuoden alkua eduskunnan käsiteltäväksi. Talousarvioesityksen täydentämisestä ja peruuttamisesta on voimassa, mitä 71 §:ssä säädetään.

Kansanedustaja voi talousarvioesityksen johdosta tehdä ehdotuksen valtion talousarvioon otettavaksi määrärahaksi tai muuksi päätökseksi talousarvioaloitteella.

Valtion talousarvio hyväksytään eduskunnan valtiovarainvaliokunnan annettua siitä mietintönsä täysistunnossa ainoassa käsittelyssä. Eduskunnan työjärjestyksessä säädetään tarkemmin talousarvioesityksen käsittelystä eduskunnassa.

Jos valtion talousarvion julkaiseminen viivästyy yli varainhoitovuoden vaihteen, hallituksen talousarvioesitystä noudatetaan väliaikaisesti talousarviona eduskunnan päättämällä tavalla.

84 § Talousarvion sisältö

Valtion talousarvioon otetaan arviot vuotuisista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin sekä määrärahojen käyttötarkoitukset ja muut talousarvion perustelut. Lailla voidaan säätää, että talousarvioon voidaan ottaa joistakin toisiinsa välittömästi liittyvistä tuloista ja menoista niiden erotusta vastaavat

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 19 of 28

tuloarviot tai määrärahat.

Talousarvioon otettavien tuloarvioiden on katettava siihen otettavat määrärahat. Määrärahoja katettaessa voidaan ottaa huomioon valtion tilinpäätöksen mukainen ylijäämä tai alijäämä sen mukaan kuin lailla säädetään.

Toisiinsa liittyviä tuloja ja menoja vastaavat tuloarviot ja määrärahat voidaan ottaa talousarvioon usealta varainhoitovuodelta sen mukaan kuin lailla säädetään.

Valtion liikelaitosten toiminnan ja talouden yleisistä perusteista säädetään lailla. Liikelaitoksia koskevia tuloarvioita ja määrärahoja otetaan talousarvioon vain siltä osin kuin lailla säädetään. Eduskunta hyväksyy talousarvion käsittelyn yhteydessä liikelaitosten keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet.

85 § Talousarvion määrärahat

Määrärahat otetaan valtion talousarvioon kiinteinä määrärahoina, arviomäärärahoina tai siirtomäärärahoina. Arviomäärärahaa saa ylittää ja siirtomäärärahaa siirtää käytettäväksi varainhoitovuoden jälkeen sen mukaan kuin lailla säädetään. Kiinteää määrärahaa ja siirtomäärärahaa ei saa ylittää eikä kiinteää määrärahaa siirtää, ellei sitä ole lailla sallittu.

Määrärahaa ei saa siirtää talousarvion kohdasta toiseen, ellei sitä ole talousarviossa sallittu. Lailla voidaan kuitenkin sallia määrärahan siirtäminen sellaiseen kohtaan, johon sen käyttötarkoitus läheisesti liittyy.

Talousarviossa voidaan antaa määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajoitettu valtuus sitoutua varainhoitovuonna menoihin, joita varten tarvittavat määrärahat otetaan seuraavien varainhoitovuosien talousarvioihin.

86 § Lisätalousarvio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys lisätalousarvioksi, jos talousarvion muuttamiseen on perusteltua tarvetta.

Kansanedustaja voi tehdä talousarvioaloitteen lisätalousarvioesitykseen välittömästi liittyväksi talousarvion muutokseksi.

87 § Talousarvion ulkopuoliset rahastot

Lailla voidaan säätää valtion rahaston jättämisestä talousarvion ulkopuolelle, jos valtion pysyvän tehtävän hoitaminen sitä välttämättä edellyttää. Talousarvion ulkopuolisen rahaston perustamista taikka tällaisen rahaston tai sen käyttötarkoituksen olennaista laajentamista tarkoittavan lakiehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.

88 § Yksityisen laillinen saatava valtiolta

Jokaisella on oikeus talousarviosta riippumatta saada valtiolta se, mitä hänelle laillisesti kuuluu.

89 § Valtion palvelussuhteen ehtojen hyväksyminen

Eduskunnan asianomainen valiokunta hyväksyy eduskunnan puolesta valtion henkilöstön

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 20 of 28

palvelussuhteen ehtoja koskevan sopimuksen siltä osin kuin eduskunnan suostumus on tarpeen.

90 § Valtiontalouden valvonta ja tarkastus

Eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa ja valtion talousarvion noudattamista. Tätä varten eduskunnassa on tarkastusvaliokunta, jonka tulee saattaa eduskunnan tietoon merkittävät valvontahavaintonsa. (25.5.2007/596)

Valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastusviraston asemasta ja tehtävistä säädetään tarkemmin lailla.

Tarkastusvaliokunnalla ja valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta valvontansa kohteina olevilta tehtävänsä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot. (25.5.2007/596)

91 § Suomen Pankki

Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa sen mukaan kuin lailla säädetään. Eduskunta valitsee pankkivaltuutetut valvomaan Suomen Pankin toimintaa.

Eduskunnan asianomaisella valiokunnalla ja pankkivaltuutetuilla on oikeus saada Suomen Pankin valvontaa varten tarvitsemansa tiedot.

92 § Valtion omistukset

Lailla säädetään toimivallasta ja menettelystä käytettäessä valtion osakasvaltaa yhtiöissä, joissa valtiolla on määräysvalta. Niin ikään lailla säädetään, milloin määräysvallan hankkimiseen valtiolle yhtiössä tai määräysvallasta luopumiseen vaaditaan eduskunnan suostumus.

Valtion kiinteää omaisuutta voidaan luovuttaa vain eduskunnan suostumuksella tai sen mukaan kuin lailla säädetään.

8 luku Kansainväliset suhteet 93 § Toimivalta kansainvälisissä asioissa

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään.

Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ministeri, jonka toimialaan kansainväliset suhteet kuuluvat.

94 § Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 21 of 28

Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.

95 § Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen

Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan tasavallan presidentin antamalla asetuksella.

Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla.

96 § Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun

Eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.

Valtioneuvoston on toimitettava kirjelmällään 1 momentissa tarkoitettu ehdotus eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan eduskunnan kannan määrittelyä varten. Ehdotus käsitellään suuressa valiokunnassa ja yleensä yhdessä tai useammassa sille lausuntonsa antavassa muussa valiokunnassa. Ulko­ ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

Valtioneuvoston on annettava asianomaisille valiokunnille tiedot asian käsittelystä Euroopan unionissa. Suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle on ilmoitettava myös valtioneuvoston kanta asiassa.

97 § Eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälisissä asioissa

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko­ ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

Pääministerin tulee antaa eduskunnalle tai sen valiokunnalle tietoja Eurooppa­neuvoston kokouksessa

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 22 of 28

käsiteltävistä asioista etukäteen sekä viipymättä kokouksen jälkeen. Samoin on meneteltävä valmisteltaessa muutoksia niihin sopimuksiin, joihin Euroopan unioni perustuu.

Eduskunnan asianomainen valiokunta voi edellä tarkoitettujen selvitysten tai tietojen johdosta antaa valtioneuvostolle lausunnon.

9 luku Lainkäyttö 98 § Tuomioistuimet

Yleisiä tuomioistuimia ovat korkein oikeus, hovioikeudet ja käräjäoikeudet.

Yleisiä hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto­oikeus ja alueelliset hallinto­oikeudet.

Tuomiovaltaa erikseen määrätyillä toimialoilla käyttävistä erityistuomioistuimista säädetään lailla.

Satunnaisten tuomioistuinten asettaminen on kielletty.

99 § Ylimpien tuomioistuinten tehtävät

Ylintä tuomiovaltaa riita­ ja rikosasioissa käyttää korkein oikeus sekä hallintolainkäyttöasioissa korkein hallinto­oikeus.

Ylimmät tuomioistuimet valvovat lainkäyttöä omalla toimialallaan. Ne voivat tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.

100 § Ylimpien tuomioistuinten kokoonpano

Korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto­oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen määrä muita jäseniä.

Ylimmät tuomioistuimet ovat tuomionvoipia viisijäsenisinä, jollei laissa erikseen säädetä muuta jäsenmäärää.

101 § Valtakunnanoikeus

Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan valtioneuvoston jäsentä tai oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä taikka korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto­oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa. Valtakunnanoikeus käsittelee myös 113 §:ssä tarkoitetun syytteen.

Valtakunnanoikeuteen kuuluvat korkeimman oikeuden presidentti puheenjohtajana sekä korkeimman hallinto­oikeuden presidentti ja kolme virkaiältään vanhinta hovioikeuden presidenttiä sekä viisi eduskunnan valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on neljä vuotta.

Valtakunnanoikeuden kokoonpanosta, tuomionvoivasta jäsenmäärästä ja toiminnasta säädetään tarkemmin lailla.

102 § Tuomarien nimittäminen

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 23 of 28

Tasavallan presidentti nimittää vakinaiset tuomarit laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Muiden tuomarien nimittämisestä säädetään lailla.

103 § Tuomarien virassapysymisoikeus

Tuomaria ei voida julistaa virkansa menettäneeksi muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla. Häntä ei saa myöskään ilman suostumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudelleen järjestämisestä.

Lailla säädetään tuomarin velvollisuudesta erota virasta määräiässä tai työkykynsä menetettyään.

Tuomarien virkasuhteen perusteista muutoin säädetään erikseen lailla.

104 § Syyttäjät

Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä, jonka nimittää tasavallan presidentti. Syyttäjälaitoksesta säädetään tarkemmin lailla.

105 § Armahdus

Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa saatuaan lausunnon korkeimmalta oikeudelta armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain.

Yleisestä armahduksesta on säädettävä lailla.

10 luku Laillisuusvalvonta 106 § Perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

108 § Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävät

Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 24 of 28

Oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.

109 § Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävät

Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.

110 § Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen syyteoikeus ja tehtävien jako

Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa päättää oikeuskansleri tai oikeusasiamies. Nämä voivat ajaa syytettä tai määrätä syytteen nostettavaksi myös muussa laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa.

Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisestä tehtävien jaosta voidaan säätää lailla, kaventamatta kuitenkaan kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa.

111 § Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tietojensaantioikeus

Oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.

Oikeuskanslerin tulee olla läsnä valtioneuvoston istunnoissa ja esiteltäessä asioita tasavallan presidentille valtioneuvostossa. Oikeusasiamiehellä on oikeus olla läsnä näissä istunnoissa ja esittelyissä.

112 § Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen laillisuuden valvonta

Jos oikeuskansleri havaitsee valtioneuvoston tai ministerin taikka tasavallan presidentin päätöksen tai toimenpiteen laillisuuden antavan aihetta huomautukseen, hänen tulee esittää huomautuksensa perusteluineen. Jos se jätetään ottamatta huomioon, oikeuskanslerin tulee merkityttää kannanottonsa valtioneuvoston pöytäkirjaan ja tarvittaessa ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Myös oikeusasiamiehellä on vastaava oikeus tehdä huomautus ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin.

Jos presidentin päätös on lainvastainen, valtioneuvoston tulee saatuaan lausunnon oikeuskanslerilta ilmoittaa, ettei päätöstä voida panna täytäntöön, sekä esittää presidentille päätöksen muuttamista tai peruuttamista.

113 § Tasavallan presidentin rikosoikeudellinen vastuu

Jos oikeuskansleri, oikeusasiamies tai valtioneuvosto katsoo tasavallan presidentin syyllistyneen maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan, asiasta on ilmoitettava eduskunnalle. Jos eduskunta tällöin kolmella neljäsosalla annetuista äänistä päättää syytteen nostettavaksi, valtakunnansyyttäjän on ajettava syytettä valtakunnanoikeudessa ja presidentin on pidättäydyttävä siksi ajaksi toimestaan. Muissa tapauksissa presidentin virkatoimesta ei saa nostaa syytettä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 25 of 28

114 § Ministerisyytteen nostaminen ja käsittely

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa käsitellään valtakunnanoikeudessa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta. Eduskunnan tulee ennen päätöstä syytteen nostamisesta varata valtioneuvoston jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen. Asiaa käsitellessään valiokunnan tulee olla täysilukuinen.

Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä.

115 § Ministerivastuuasian vireillepano

Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:

1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;

2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä

3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.

Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.

116 § Ministerisyytteen nostamisen edellytykset

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.

117 § Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen oikeudellinen vastuu

Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuuden tutkimisesta, syytteen nostamisesta heitä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa sekä tällaisen syytteen käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtioneuvoston jäsenestä säädetään.

118 § Vastuu virkatoimista

Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.

Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 26 of 28

ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa.

11 luku Hallinnon järjestäminen ja itsehallinto 119 § Valtionhallinto

Valtion keskushallintoon voi kuulua valtioneuvoston ja ministeriöiden lisäksi virastoja, laitoksia ja muita toimielimiä. Valtiolla voi lisäksi olla alueellisia ja paikallisia viranomaisia. Eduskunnan alaisesta hallinnosta säädetään erikseen lailla.

Valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Valtion alue­ ja paikallishallinnon perusteista säädetään niin ikään lailla. Valtionhallinnon yksiköistä voidaan muutoin säätää asetuksella.

120 § Ahvenanmaan erityisasema

Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään.

121 § Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto

Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.

122 § Hallinnolliset jaotukset

Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen­ ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

Kuntajaon perusteista säädetään lailla.

123 § Yliopistot ja muut opetuksen järjestäjät

Yliopistoilla on itsehallinto sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Valtion ja kuntien järjestämän muun opetuksen perusteista samoin kuin oikeudesta järjestää vastaavaa opetusta yksityisissä oppilaitoksissa säädetään lailla.

124 § Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle

Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 27 of 28

tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

125 § Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteet

Lailla voidaan säätää, että määrättyihin julkisiin virkoihin tai tehtäviin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen.

Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

126 § Nimittäminen valtion virkoihin

Tasavallan presidentti nimittää ministeriöiden kansliapäälliköt samoin kuin tasavallan presidentin kanslian päällikön ja esittelijät sekä määrää tehtävään edustustojen päälliköt. Presidentti nimittää ja määrää tehtävään myös ne muut virkamiehet, joiden nimittäminen tai tehtävään määrääminen säädetään muualla tässä perustuslaissa tai lailla presidentin tehtäväksi.

Valtioneuvosto nimittää niihin valtion virkoihin, joihin nimittämistä ei ole säädetty presidentin, ministeriön tai muun viranomaisen tehtäväksi.

12 luku Maanpuolustus 127 § Maanpuolustusvelvollisuus

Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla.

128 § Puolustusvoimien ylipäällikkyys

Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle.

Presidentti nimittää upseerit.

129 § Liikekannallepano

Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston esityksestä puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta ole tällöin kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle.

13 luku Loppusäännökset 130 § Voimaantulo

Tämä perustuslaki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010

FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 28 of 28

Perustuslain täytäntöön panemiseksi tarvittavat säännökset annetaan erityisellä lailla.

131 § Kumottavat perustuslait

Tällä perustuslailla kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) 17 päivänä heinäkuuta 1919 annettu Suomen Hallitusmuoto;

2) 13 päivänä tammikuuta 1928 annettu valtiopäiväjärjestys;

3) valtakunnanoikeudesta 25 päivänä marraskuuta 1922 annettu laki (273/1922); sekä

4) eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta 25 päivänä marraskuuta 1922 annettu laki (274/1922).

HE 1/1998, PeVM 10/1998, EV 262/1998, LJL 1/1999, PeVM 1/1999, EK 15/1999 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen: 25.5.2007/596:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2007.

HE 71/2006, PNE 2/2006, PeVM 10/2006, EV 202/2006, LJL 2/2007, PeVM 1/2007, EK 9/2007

24.8.2007/802:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2007.

HE 102/2003, PeVM 5/2005, EV 111/2005, LJL 1/2007, PeVM 2/2007, EK 11/2007

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 13/05/2010