Закон «О зарегистрированных промышленных образцах» от 12.03.1971 г. № 221 (с изменениями, внесёнными Законом от 03.12.2010 г. №1058), Финляндия

Mallioikeuslaki 12.3.1971/221

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 LUKU

Yleisiä säännöksiä

1 § (12.7.2002/596)

Joka on luonut mallin tai jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi rekisteröimällä saada

yksinoikeuden malliin (mallioikeuden) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

1 a § (12.7.2002/596)

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) mallilla tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä

kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista;

2) tuotteella teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita, mukaan lukien osat, jotka on

tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, sekä pakkaukset, pakkauksen ulkoasu,

graafiset symbolit ja kirjasintyypit;

3) moniosaisella tuotteella tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata siten,

että tuote voidaan purkaa ja koota uudelleen.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna tuotteena ei pidetä tietokoneohjelmia.

2 § (12.7.2002/596)

Mallioikeus myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen.

Mallia pidetään uutena, jollei samanlainen malli ole tullut julkiseksi ennen

rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää.

Malleja on pidettävä samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat toisistaan vain epäolennaisilta

yksityiskohdiltaan.

Mallia pidetään yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama

kokonaisvaikutelma eroaa ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta

vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää tunnetuksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta.

Yksilöllisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon mallin luojan vapaus mallin kehittelyssä.

Moniosaisen tuotteen osan mallia pidetään uutena ja yksilöllisenä, jos:

1) osa pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana; ja

2) osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisyyden vaatimukset.

Edellä 4 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen käyttöön ei kuulu kunnossapito­,

huolto­ tai korjaustyö.

3 § (12.7.2002/596)

Mallin katsotaan tulleen julkiseksi, jos:

1) se on julkaistu rekisteröintimenettelyssä tai muutoin; taikka

2) se on asetettu näytteille, sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muulla tavoin tullut

tunnetuksi.

Malli ei kuitenkaan ole tullut julkiseksi, jos 1 momentissa mainitut toimet eivät olisi

kohtuudella voineet tulla Euroopan unionissa alalla toimivien tietoon tavanomaisen

liiketoiminnan yhteydessä ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta

vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää.

Mallin ei katsota tulleen julkiseksi pelkästään sillä perusteella, että se on salassapitoa

edellyttäen saatettu kolmannen henkilön tietoon.

3 a § (12.7.2002/596)

Mallin ei katsota tulleen julkiseksi 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos malli, jolle haetaan

rekisteröintiä, on 12 kuukauden aikana ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai

etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää tullut julkiseksi:

1) mallin luojan tai tämän antamien tietojen tai suorittamien toimenpiteiden nojalla

kolmannen henkilön toimin; taikka

2) mallin luojaan kohdistuneen väärinkäytöksen seurauksena.

Mitä 1 momentissa säädetään mallin luojasta, koskee myös hänen oikeudenomistajaansa.

4 § (12.7.2002/596)

Mallia ei rekisteröidä, jos:

1) se on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen; tai

2) se on samanlainen kuin aikaisempi malli, joka on tullut julkiseksi rekisteröintihakemuksen

tekemispäivän jälkeen tai etuoikeutta vaadittaessa etuoikeuspäivän jälkeen ja joka on suojattu

edellä mainittua aikaisemmasta päivästä lukien Suomea koskevana rekisteröitynä mallina tai

tätä tarkoittavana hakemuksena.

4 a § (12.7.2002/596)

Mallia ei rekisteröidä, jos siihen on ilman asianomaista lupaa otettu:

1) valtion, kunnan tai kansainvälisen, valtioiden keskeisen järjestön vaakuna, lippu tai muu

tunnuskuva, nimitys tai nimen lyhennys, taikka kuvio, nimitys tai nimen lyhennys, jos se on

sekoitettavissa tällaiseen tunnuskuvaan, merkkiin, nimitykseen tai nimen lyhennykseen;

2) rekisteröitävän mallin käyttökohteina olevia tai niiden kaltaisia tavaroita koskeva virallinen

tarkastus­ tai takuumerkki taikka tarkastus­ tai takuuleima;

3) sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen, että kysymys on toisen toiminimestä tai toiselle

Suomessa elinkeinotoiminnassa vakiinnutetusta tunnusmerkistä, tavaramerkistä taikka toisen

sukunimestä, taiteilijanimestä tai vastaavanlaisesta nimestä taikka toisen muotokuvasta, jollei

nimi tai muotokuva ilmeisesti tarkoita jotakin kauan sitten kuollutta henkilöä;

4) sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen, että kysymys on toisen suojatun kirjallisen tai

taiteellisen teoksen nimestä, mikäli nimi on omaperäinen, tai sellaista, joka loukkaa toisen

tekijänoikeutta sanotunlaiseen teokseen tai oikeutta valokuvaan;

5) sellaista, joka eroaa vain epäolennaisesti Suomessa toiselle rekisteröidystä mallista tai

hyödyllisyysmallista.

4 b § (12.7.2002/596)

Mallioikeutta ei voida myöntää tuotteen ulkomuodon piirteille, jotka

1) määräytyvät ainoastaan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan; tai

2) on toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta mallin sisältämä tuote

voitaisiin mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen tai asentaa siihen, sen ympärille tai sitä

vasten siten, että kumpikin tuote toimii tarkoitetulla tavalla.

Mallioikeus voidaan 1 momentin 2 kohdan estämättä myöntää mallille, joka sallii keskenään

vaihdettavissa olevien tuotteiden monenlaisen kokoamisen tai liittämisen rakenneyksiköistä

muodostuvaksi kokonaisuudeksi.

5 § (12.7.2002/596)

Mallioikeus käsittää kaikki mallit, joista asiaan perehtynyt käyttäjä ei saa erilaista

kokonaisvaikutelmaa. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon mallin luojan vapaus mallin

kehittelyssä.

5 a § (12.7.2002/596)

Mallioikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin mallioikeuden

haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväkseen mallia. Mallin hyväksikäyttämistä on muun

muassa mallin mukaisen tai sen sisältävän tuotteen valmistaminen, tarjoaminen, markkinoille

saattaminen, käyttäminen, maahantuonti, maastavienti taikka varastoiminen näihin

tarkoituksiin.

5 b § (12.7.2002/596)

Mallioikeus ei käsitä:

1) mallin yksityistä käyttöä, jolla ei ole kaupallista tarkoitusta;

2) mallin käyttöä kokeellisiin tarkoituksiin; eikä

3) toimia, joiden tarkoituksena on toisintaa malli lainausten ottamiseksi tai opetustarkoituksiin

edellyttäen, että toimet ovat hyvän kauppatavan mukaisia ja että ne eivät aiheettomasti haittaa

mallin tavanomaista käyttöä ja että lähde mainitaan.

Mallioikeus ei myöskään käsitä tilapäisesti maahan tulleissa rekisteröidyissä aluksissa ja ilma­

aluksissa olevia varusteita, tällaisten alusten korjausta varten maahan tuotuja varaosia ja

tarvikkeita eikä näiden alusten korjaamista.

5 c § (12.7.2002/596)

Mallioikeus ei anna sen haltijalle oikeutta kieltää mallioikeudella suojatun tuotteen

hyväksikäyttöä, jos mallioikeuden haltija on saattanut tuotteen vaihdantaan Euroopan

talousalueella tai se on tämän suostumuksella siellä vaihdantaan saatettu.

6 §

Joka mallin rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä tässä maassa ammattimaisesti käytti

mallia, saa toisen mallioikeuden estämättä jatkaa käyttöä pysyttämällä entisellään sen yleisen

luonteen, jollei hyväksikäyttö sisältänyt ilmeistä väärinkäyttöä rekisteröinnin hakijaa tai sitä

kohtaan, jolta tämä johtaa oikeutensa. Samanlainen käyttöoikeus on vastaavilla edellytyksillä

myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin käyttääkseen mallia ammattimaisesti

tässä maassa.

Edellä 1 momentin mukainen oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa se

on syntynyt tai jossa sen käyttö oli tarkoitettu tapahtuvaksi.

7 § (12.7.2002/596)

7 § on kumottu L:lla 12.7.2002/596.

8 § (12.7.2002/596)

Suomessa tehty hakemus katsotaan 2 ja 6 §:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti kuin

hakemus toisessa valtiossa, jos malli on esitetty mallin rekisteröintiä tai hyödyllisyysmallin

suojaa koskevassa hakemuksessa, joka on tehty teollisoikeuden suojelemista koskevaan

Pariisin yleissopimukseen (SopS 5/1921) tai Maailman kauppajärjestön

perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyneessä valtiossa.

Rekisteröintiä tulee hakea Suomessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rekisteröintiä on

haettu 1 momentissa mainitussa sopimusvaltiossa.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös muualla tehtyyn hakemukseen, jonka

rekisteriviranomainen erityisistä syistä katsoo sopimusvaltiossa annettuun hakemukseen

rinnastettavaksi.

Saadakseen 1 momentissa mainitun etuoikeuden hakijan on pyydettävä sitä Suomessa

tehdyssä hakemuksessa ja siinä ilmoitettava, missä ja milloin etuoikeuden perustaksi

ilmoitettu hakemus on tehty. Hakijan on lisäksi ilmoitettava, niin pian kuin mahdollista,

hakemuksen numero.

2 LUKU

Rekisteröintihakemus ja sen käsittely

9 §

Rekisteriviranomaisena on patentti­ ja rekisterihallitus.

10 § (12.7.2002/596)

Mallin rekisteröintihakemus tehdään kirjallisesti rekisteriviranomaiselle.

Hakemuksessa on ilmoitettava mallin luoja. Jos rekisteröintiä hakee muu kuin mallin luoja,

hakijan on selvitettävä oikeutensa malliin. Lisäksi hakemuksessa on ilmoitettava tuote tai

tuotteet, joita hakemus koskee.

Hakemukseen on liitettävä mallin esittävä kuva­aineisto. Jos hakija antaa lisäksi

mallikappaleen ennen kuin hakemuksesta 18 §:n mukaisesti kuulutetaan, tämän on katsottava

esittävän mallin.

10 a § (12.7.2002/596)

Rekisteröintihakemus katsotaan tehdyksi vasta, kun hakija on antanut rekisteriviranomaiselle

mallin esittävän kuva­aineiston tai mallikappaleen ja suorittanut hakemusmaksun.

Hakemukseen liittyvien lisämaksujen suorittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston

asetuksella.

11 § (12.7.2002/596)

Hakemus voi sisältää useita malleja, jos rekisteröintihakemuksessa ilmoitetut tuotteet

kuuluvat samaan luokkaan teollismallien kansainvälisen luokituksen perustamista koskevan

Locarnon sopimuksen (SopS 22/1972) mukaan.

12 §

Hakijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla täällä asuva asiamies, joka on

oikeutettu edustamaan häntä kaikissa hakemusta koskevissa asioissa.

13 § (12.7.2002/596)

Hakemusta ei saa muuttaa siten, että mallista saatavan kokonaisvaikutelman olennaiset

piirteet muuttuvat.

14 §

Mallin rekisteröintihakemusta käsiteltäessä rekisteriviranomaisen on asetuksella tarkemmin

säädetyssä laajuudessa tutkittava, ovatko edellytykset mallin rekisteröimiseksi olemassa. Jos

hakija ei ole noudattanut hakemuksesta säädettyjä määräyksiä tai viranomainen havaitsee

olevan muita esteitä hakemuksen hyväksymiselle, hakijaa on välipäätöksellä kehotettava

määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan hakemus.

Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin

korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1

momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on mainittava tästä seuraamuksesta.

Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukauden

kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai

ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa

vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen käsittely voi tapahtua vain kerran.

15 §

Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hakemuksen hyväksymiselle, ja

hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä, jollei ole aihetta

antaa hakijalle uutta välipäätöstä.

16 §

Milloin joku rekisteriviranomaiselle väittää, että hänellä on parempi oikeus malliin kuin

hakijalla ja mikäli asia näyttää epäselvältä, viranomainen voi välipäätöksellä kehottaa häntä

määrätyn ajan kuluessa nostamaan kanteen tuomioistuimessa uhalla, että väite jätetään

huomioon ottamatta hakemusta edelleen käsiteltäessä.

Mikäli tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta malliin,

rekisteröintihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes juttu on lopullisesti

ratkaistu.

17 §

Milloin joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus malliin kuin

hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Sen,

joka saa hakemuksen siirretyksi itselleen, on suoritettava uusi hakemusmaksu.

Milloin siirtoa on vaadittu ja ennen kuin vaatimus on lopullisesti ratkaistu, ei hakemusta saa

muuttaa eikä jättää sillensä, hylätä tai hyväksyä.

18 §

Mikäli hakemusasiakirjat ovat säännösten mukaiset eikä katsota olevan estettä hakemuksen

hyväksymiselle, on hakemuksesta kuulutettava tilaisuuden varaamiseksi yleisölle väitteen

tekemiseksi hakemusta vastaan.

Hakijan pyynnöstä voidaan kuulutus kuitenkin lykätä enintään kuusi kuukautta siitä päivästä,

jona rekisteröintihakemus tehtiin, tai josta etuoikeutta 8 §:n mukaan on pyydetty. Kuulutuksen

lykkäyspyyntö on esitettävä rekisteröintihakemuksessa.

3 momentti on kumottu L:lla 12.7.2002/596.

18 a § (12.7.2002/596)

Väite on tehtävä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa hakemuksen

kuulutuspäivästä lukien.

Jos rekisteröintiä on hakenut muu kuin 1 §:n mukaan malliin oikeutettu, väitteen voi tehdä se,

joka katsoo olevansa oikeutettu malliin.

Jos malliin on ilman asianomaista lupaa otettu 4 a §:n 1 ja 2 kohdissa tarkoitettu tunnus tai

merkki, väitteen voi tehdä se, jonka oikeutta rekisteröinti loukkaa.

Jos malli on ristiriidassa 4 §:n 1 momentin 2 kohdan tai 4 a §:n 3–5 kohdan kanssa, väitteen

voi tehdä ristiriidassa olevan oikeuden hakija tai haltija.

Muissa kuin 2–4 momentissa mainituissa tapauksissa väitteen voi tehdä kuka tahansa.

19 §

Rekisteröintihakemusasiakirjat ovat julkista, jollei niitä hakijan tekemän 18 §: ssä tarkoitetun

kuulutuksen lykkäämistä koskevan pyynnön johdosta ole pidettävä salaisina.

Jos kuulutuksen lykkäämistä on pyydetty, tulevat hakemusasiakirjat julkisiksi pyydetyn

määräajan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua rekisteröinnin

hakemispäivästä tai siitä päivästä, josta etuoikeutta 8 §:n mukaan on pyydetty. Jos

viranomainen tänä aikana on päättänyt jättää hakemuksen sillensä tai sen hylätä, asiakirjat

tulevat julkisiksi vain siinä tapauksessa, että hakija pyytää hakemuksen uudelleen

käsiteltäväksi tai hakee muutosta.

20 § (12.7.2002/596)

Kun 18 a §:n 1 momentissa säädetty väitteentekoaika on päättynyt, on hakemus otettava

jatkokäsittelyyn. Tässä käsittelyssä on 14–17 §:n säännöksiä sovellettava.

Jos asiassa on tehty väite, on se annettava hakijalle tiedoksi. Jollei väite ole ilmeisesti

perusteeton, on hakijalle lisäksi varattava tilaisuus lausuman antamiseen.

21 §

Mallin rekisteröintihakemusta koskevaan rekisteriviranomaisen lopulliseen päätökseen hakija

voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Päätökseen, jolla hakemus

asianmukaisesti tehdystä väitteestä huolimatta on hyväksytty, voi väitteentekijä hakea

muutosta. Jos väitteentekijä peruuttaa muutoshakemuksensa, voidaan asia kuitenkin tutkia,

mikäli siihen on erityisiä syitä.

Päätökseen, jolla 14 §:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen

käsiteltäväksi on hylätty tai 17 §:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä on

hyväksytty, hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla hakemuksen siirtämistä koskeva

vaatimus on hylätty, esityksen tehnyt voi hakea muutosta.

22 § (26.6.1992/578)

Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla

patentti­ ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä

valituslautakunnassa säädetään erikseen.

23 §

Jos mallin rekisteröintihakemus hyväksytään ja sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman, on

malli otettava mallirekisteriin ja rekisteröinnistä kuulutettava.

Jos hakemus, josta on kuulutettu 18 §:n mukaan, jätetään sillensä tai hylätään, on päätöksestä

kuulutettava sen saatua lainvoiman.

3 LUKU

Rekisteröinnin voimassaoloaika ja rekisteröidyn mallin muuttaminen (12.7.2002/596)

24 § (12.7.2002/596)

Mallin rekisteröinti on voimassa viisi vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä lukien, ja se

voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen rekisteröintikausi lasketaan

edellisen rekisteröintikauden päättymisestä.

Suoja­aika on kuitenkin enintään 15 vuotta, jos malli on moniosaisen tuotteen osa ja se on

tarkoitettu tuotteen korjaamiseksi alkuperäiseen muotoon.

25 § (12.7.2002/596)

Rekisteröinti voidaan uudistaa aikaisintaan vuotta ennen rekisteröintikauden päättymistä ja

viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen päättymisestä.

Uudistamista on haettava kirjallisesti rekisteriviranomaiselta, jos uudistamisen yhteydessä

halutaan tehdä rekisterimerkintöihin muutos. Muutoin rekisteröinti katsotaan uudistetuksi,

kun uudistamismaksu on suoritettu.

Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutettava.

25 a § (12.7.2002/596)

Rekisteröityä mallia voidaan haltijan kirjallisesta hakemuksesta muuttaa, jos malli on

rekisteröity 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a tai 4 b §:n vastaisesti. Muutetun mallin tulee kuitenkin

täyttää tässä laissa säädetyt rekisteröintiedellytykset eivätkä mallista saatavan

kokonaisvaikutelman olennaiset piirteet saa muuttua. Hakemuksesta on suoritettava mallin

muuttamismaksu.

Rekisteröinnin muutoksesta on kuulutettava.

4 LUKU

Luovutus sekä käyttö ja pakkolupa

26 §

Mallioikeus voidaan luovuttaa toiselle.

Milloin toiselle on annettu oikeus ammattimaisesti käyttää mallia (käyttölupa), tämä saa

luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, mikäli siitä on sovittu.

Milloin käyttölupa kuuluu liikkeeseen, saadaan se kuitenkin luovuttaa liikkeen mukana, jollei

muuta ole sovittu. Tällöin luovuttaja vastaa edelleen siitä, että käyttöluvan ehtoja noudatetaan.

27 §

Milloin mallioikeus tai sen käyttölupa on siirtynyt toiselle, siitä on pyynnöstä vahvistettua

maksua vastaan tehtävä merkintä mallirekisteriin. Sama koskee mallioikeuden panttausta. Jos

näytetään, että rekisteriin merkitty käyttölupa tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa,

merkintä on poistettava rekisterista.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava pakkolupaan ja 32 §:n 2

momentissa tarkoitettuun oikeuteen.

Yhteisrekisteröinnissä voidaan mallioikeuden siirto rekisteröidä vain, mikäli se koskee

kaikkia malleja.

Mallioikeutta koskevissa riita­ ja muissa asioissa katsotaan mallioikeuden haltijaksi se, joka

sellaisena on viimeksi merkitty mallirekisteriin.

Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkittäväksi, että mallioikeus on siirtynyt hänelle tai että

hän on saanut siihen käyttöluvan tai panttioikeuden, ja mikäli hän silloin oli oikeuteensa

nähden vilpittömässä mielessä, ei mallioikeuden, tai sitä koskevan oikeuden aikaisempi

luovutus toiselle ole voimassa häntä vastaan, ellei toinen sitä ennen ollut pyytänyt saantonsa

merkitsemistä mallirekisteriin.

28 §

Joka on tässä maassa ammattimaisesti käyttänyt mallia silloin, kun hakemusasiakirjat tulivat

julkisiksi, ja jolla silloin ei ole ollut tietoa mallin rekisteröintihakemuksesta eikä hän

kohtuudella ole voinut hankkia siitä tietoa, voi saada pakkoluvan mallin käyttöön, mikäli

siihen on erityisiä syitä ja hakemus johtaa rekisteröintiin. Vastaavilla edellytyksillä voi

sellaisen pakkoluvan saada myös se, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin mallin

ammattimaiseksi käyttämiseksi tässä maassa. Pakkolupa voi käsittää myös rekisteröintiä

edeltäneen ajan.

29 §

Pakkolupaa ei saa myöntää muulle kuin sille, jolla voidaan katsoa olevan edellytyksiä

hyväksyttävällä tavalla käyttää mallia pakkoluvan mukaisesti.

Pakkolupa ei estä mallioikeuden haltijaa itse käyttämästä mallia tai luovuttamasta sen

käyttölupaa. Pakkolupa voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa sitä käytetään tai

jossa se oli tarkoitettu käytettäväksi.

30 §

Pakkoluvan myöntää tuomioistuin, joka myös määrää missä laajuudessa mallia saa käyttää,

sekä vahvistaa vastikkeen ja muut pakkoluvan ehdot. Kun oleellisesti muuttuneet olosuhteet

niin vaativat, tuomioistuin voi asianomaisen vaatimuksesta kumota pakkoluvan tai vahvistaa

sille uudet ehdot.

5 LUKU

Mallioikeuden lakkaaminen

31 § (12.7.2002/596)

Tuomioistuimen on kanteesta kumottava rekisteröinti kokonaan tai osittain, jos malli on

rekisteröity 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a tai 4 b §:n vastaisesti ja este rekisteröinnille on edelleen

olemassa. Rekisteröintiä ei kuitenkaan voida kumota sillä perusteella, että mallioikeuden

saanut on ollut oikeutettu vain määrättyyn osuuteen siitä.

Jos rekisteröinti on myönnetty muulle kuin 1 §:n mukaan malliin oikeutetulle, kannetta

rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa se, joka väittää olevansa oikeutettu malliin.

Jos rekisteröinti on myönnetty 4 a §:n 1 tai 2 kohdan vastaisesti, kannetta rekisteröinnin

kumoamiseksi voi ajaa se, jonka oikeutta rekisteröinti loukkaa.

Jos rekisteröinti on myönnetty 4 §:n 2 kohdan tai 4 a §:n 3–5 kohdan vastaisesti, kannetta

rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa ristiriidassa olevan oikeuden hakija tai haltija.

Kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa myös virallinen syyttäjä, jos kanne perustuu 4

§:n 1 kohtaan taikka 4 a §:n 1 tai 2 kohtaan.

Muissa kuin 2–5 momentissa mainituissa tapauksissa kannetta voi ajaa se, jolle

rekisteröinnistä on haittaa.

31 a § (12.7.2002/596)

Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröinnistä

ja muista kanteen perusteena olevista seikoista.

Jos mallioikeuden haltija on ollut vilpittömässä mielessä, kun malli rekisteröitiin tai

mallioikeus siirtyi hänelle, kannetta ei saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta

rekisteröinnin jälkeen.

31 b § (12.7.2002/596)

Mallin rekisteröinti voidaan kumota osittain ainoastaan, jos malli kumoamisen jälkeen

edelleen täyttää tässä laissa säädetyt rekisteröintiedellytykset eivätkä mallista saatavan

kokonaisvaikutelman olennaiset piirteet muutu.

Asiassa, joka koskee mallin kumoamista osittain, tuomioistuimen on hankittava

rekisteriviranomaisen lausunto.

31 c § (12.7.2002/596)

Mallin rekisteröinti voidaan julistaa mitättömäksi, vaikka se on lakannut tai siitä on luovuttu.

32 § (12.7.2002/596)

Jos malli on rekisteröity muulle kuin 1 §:n mukaan siihen oikeutetulle, on tuomioistuimen

malliin oikeutetun kanteesta siirrettävä rekisteröinti hänelle. Kanne on pantava vireille 31 a

§:ssä säädetyssä ajassa.

Jos se, jonka rekisteröinti julistetaan menetetyksi, on ollut vilpittömässä mielessä alkaessaan

käyttää mallia tässä maassa tai ryhtyessään sitä varten oleellisiin toimenpiteisiin, saa hän

kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jatkaa mallin käyttöä tai aloittaa

aiottu käyttö pysyttämällä sen yleisen luonteen. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä

myös rekisteriin merkityn käyttöluvan haltijalla.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana,

jossa sitä käytetään tai jossa se oli tarkoitettu käytettäväksi.

33 §

Jos mallioikeuden haltija kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa mallin rekisteröinnistä, on

rekisteriviranomaisen poistettava malli rekisteristä.

Jos mallioikeus on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty panttioikeus tai riita

rekisteröinnin siirtämisestä toiselle on vireillä, mallia ei saa mallioikeuden haltijan pyynnöstä

huolimatta poistaa rekisteristä niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on voimassa tai

riita ei ole lopullisesti ratkaistu.

5 a luku (20.12.2002/1215)

Yhteisömalli

33 a § (20.12.2002/1215)

Yhteisömallilla tarkoitetaan yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002

mukaista rekisteröimätöntä mallia sekä Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla toimivan

yhdenmukaistamisviraston (yhteisön tavaramerkki­ ja mallioikeusvirasto) rekisteröimää

mallia.

33 b § (20.12.2002/1215)

Yhteisömallin rekisteröintiä koskeva hakemus voidaan jättää Patentti­ ja rekisterihallitukselle,

joka toimittaa sen edelleen yhteisön tavaramerkki­ ja mallioikeusvirastolle niin kuin

yhteisömallista annetussa neuvoston asetuksessa säädetään.

Yhteisömallia koskevaa hakemusta jätettäessä on suoritettava Patentti­ ja rekisterihallitukselle

hakemuksen toimittamismaksu.

6 LUKU

Ilmoitusvelvollisuus

34 §

Jos rekisteröinnin hakija vetoamalla hakemukseensa esittää vaatimuksen toiselle ennen kuin

hakemusasiakirjat ovat tulleet julkisiksi, hänen on pyynnöstä sallittava tämän tutustua

asiakirjoihin.

Joka kääntymällä suoraan toisen puoleen, ilmoituksessa taikka tavarassa tai sen päällyksessä

olevassa kirjoituksessa tahi muulla tavoin ilmoittaa, että mallin rekisteröintiä on haettu tai että

se on myönnetty ilmaisematta kuitenkaan samalla hakemuksen tai rekisteröinnin numeroa, on

velvollinen pyynnöstä viipymättä antamaan sanotun tiedon. Mikäli ilmoituksesta ei

nimenomaan käy ilmi, että rekisteröintiä on haettu tai että rekisteröinti on myönnetty, mutta

jos se on omiaan aikaansaamaan sellaisen käsityksen, asianomaisen on pyynnöstä viipymättä

ilmoitettava, onko rekisteröintiä haettu tai onko se myönnetty.

7 LUKU

Vastuu ja korvausvelvollisuus

35 § (21.4.1995/718)

Jos joku loukkaa mallioikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta

tekoa.

Jos mallioikeuden loukkaus tehdään tahallisesti, tekijä on tuomittava, jollei teko ole

rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena,

mallioikeusrikkomuksesta sakkoon.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä mallioikeusrikkomuksesta, ellei asianomistaja ole

ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

35 a § (21.7.2006/685)

Tuomioistuin voi 35 §:n 1 momentissa tarkoitettua kannetta käsitellessään mallioikeuden

haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän

taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään mallioikeutta

loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana

ottaen huomioon mallioikeuden väitetyn loukkaajan, välittäjän ja mallioikeuden haltijan

oikeudet.

Ennen 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun kanteen nostamista momentissa tarkoitettu

tuomioistuin voi mallioikeuden haltijan vaatimuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen

antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että mallioikeuden

haltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava

sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan

mallioikeutta, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu

annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. Asian

käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa säädetään.

Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen

väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii.

Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen

antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on

kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai

peruutetaanko se.

Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta

lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa

ulosottomiehelle ulosottolain (37/1895) 7 luvun 16 §:ssä tarkoitetun vakuuden, jollei

oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:stä muuta johdu. Tämän pykälän 2 tai 3 momentin nojalla

annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 35 §:n 1 momentissa tarkoitettua kannetta nosteta

kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta.

Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin

väitetylle loukkaajalle, määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa

aiheutuneet kulut, jos 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta

taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai

jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin

nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista

koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä

säädetään.

Ks. Oikeudenkäymiskaari 4/1734 7 ja 8 luku. UlosottoL 37/1895 on kumottu Ulosottokaarella

705/2007, ks. Ulosottokaari 705/2007 8 luku 2 §.

36 §

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta loukkaa mallioikeutta, on velvollinen suorittamaan

kohtuullisen korvauksen mallin käyttämisestä sekä korvauksen muusta vahingosta, jonka

loukkaus on aiheuttanut. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingonkorvausta sovitella.

Milloin mallioikeuden loukkaus ei ole tahallinen tai tuottamuksellinen, loukkaaja on

velvollinen suorittamaan korvausta mallin käyttämisestä siinä määrin kuin se katsotaan

kohtuulliseksi.

Mallioikeuden loukkauksen perusteella on korvauskanne pantava vireille viiden vuoden

kuluessa vahingon syntymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen menetetään.

36 a § (21.7.2006/685)

Tuomioistuin voi mallioikeuden loukkausta koskevassa riita­asiassa kantajan vaatimuksesta

määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän

soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu

loukanneen mallioikeutta. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa

rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee

ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta

aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.

Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten

enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole

julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.

37 §

Sen vaatimuksesta, jonka mallioikeutta on loukattu, tuomioistuin voi, sen mukaan kuin

katsotaan kohtuulliseksi, jatketun loukkauksen estämiseksi määrätä, että tavarat, jotka vastoin

toisen mallioikeutta on valmistettu tai maahan tuotu tai esine, jonka käyttäminen sisältää

mallioikeuden loukkauksen, on määrätyllä tavalla muutettava tai pantava talteen mallin

jäljellä olevaksi suoja­ajaksi tai hävitettävä, taikka, jos kysymyksessä ovat luvattomasti

valmistetut tai maahan tuodut tavarat, luovutettava loukatulle lunastusta vastaan. Edellä

sanottu ei koske sitä, joka vilpittömässä mielessä on saanut sanotun omaisuuden tai erityisen

oikeuden siihen, eikä itse ole loukannut mallioikeutta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu omaisuus voidaan takavarikoida, milloin rikoslain 49 luvun 2

§:ssä tai tämän lain 35 §:ssä mainitun rikoksen voidaan olettaa tapahtuneen. Tällöin on

sovellettava, mitä takavarikosta säädetään pakkokeinolaissa (450/87). (21.4.1995/718)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tuomioistuin voi, jos siihen on erityisiä syitä,

vaadittaessa määrätä, että 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden haltija saa hallita sitä

kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jäljellä olevan suoja­ajan tai

osan siitä.

38 § (12.7.2002/596)

Jos joku sen jälkeen, kun hakemuskirjat ovat tulleet julkisiksi, käyttää 5 a §:n vastaisesti

mallia, jonka rekisteröintiä on haettu, on mallioikeuden loukkausta koskevia säännöksiä

vastaavasti sovellettava, jos hakemus johtaa rekisteröintiin, kuitenkin niin, ettei häntä saa

tuomita rangaistukseen.

Vahingonkorvaukseen siitä käytöstä, joka on tapahtunut ennen 18 §:ssä tarkoitettua

rekisteröintihakemuksen kuuluttamista, on tällöin sovellettava, mitä 36 §:n 2 momentissa

säädetään.

Mitä 36 §:n 3 momentissa säädetään, ei ole sovellettava, jos korvauskanne pannaan vireille

vuoden kuluessa mallin rekisteröimisestä.

39 §

Jos mallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella tuomiolla kumottu, ei rikoslain 49 luvun 2

§:ssä tai tämän lain 35–38 §:ssä säädettyä rangaistusta, korvausta tai muuta seuraamusta voida

tuomita. (21.4.1995/718)

Milloin mallioikeuden loukkausta koskevassa asiassa tehdään väite mallin rekisteröinnin

mitättömyydestä, tuomioistuimen on vastaajan vaatimuksesta lykättävä asian käsittely tai

ratkaiseminen siihen saakka, kunnes rekisteröinnin kumoamista koskeva kanne on lopullisesti

ratkaistu. Jollei kannetta ole pantu vireille, tuomioistuimen on jutun lykätessään asetettava

vastaajalle määräaika, jonka kuluessa kanne on pantava vireille.

40 §

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 34

§:n mukaan on velvollinen, rangaistaan sakolla.

Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa

tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.

Joka syyllistyy tässä pykälässä mainittuun rikokseen, on velvollinen korvaamaan siitä

aiheutuneen vahingon. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingonkorvausta sovitella.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei

asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

8 LUKU

Oikeudenkäyntisäännöksiä

41 §

Mallioikeuden haltija tai se, jolla käyttö­ tai pakkoluvan perusteella on oikeus käyttää mallia,

voi ajaa vahvistuskannetta siitä, nauttiiko hän rekisteröinnin perusteella suojaa toista vastaan,

jos asiasta on epätietoisuutta ja siitä on haittaa hänelle.

Samoilla edellytyksillä voi se, joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa liiketoimintaa, ajaa

vahvistuskannetta mallioikeuden haltijaa vastaan siitä, onko tietty mallin rekisteröinti tälle

liiketoiminnalle esteenä.

Jos 1 momentissa tarkoitetussa asiassa tehdään väite rekisteröinnin mitättömyydestä, on

vastaavasti sovellettava mitä 39 §:n 2 momentissa on säädetty.

42 §

Sen, joka tahtoo nostaa kanteen mallin rekisteröinnin kumoamisesta, sen siirtämisestä tai

pakkoluvan saamisesta, on siitä ilmoitettava rekisteriviranomaiselle sekä annettava tieto

jokaiselle rekisteriin merkitylle käyttöluvan ja panttioikeuden haltijalle. Mikäli käyttöluvan

haltija tahtoo nostaa loukkauskanteen tai 41 §:n 1 momentissa tarkoitetun vahvistuskanteen,

hänen on annettava siitä tieto mallioikeuden haltijalle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedoksiantovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoitus on

kirjattuna lähetyksenä jätetty postin kuljetettavaksi mallirekisteriin merkityllä osoitteella.

Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että edellä säädetty ilmoitus tai tiedoksianto on tapahtunut

1 momentin säännösten mukaisesti, tuomioistuimen on asetettava kantajalle sitä varten

määräaika. Ellei tätä noudateta, kannetta ei oteta tutkittavaksi.

43 § (20.12.2002/1215)

Laillisena tuomioistuimena parempaa oikeutta malliin, rekisteröinnin kumoamista,

hakemuksen tai rekisteröinnin toiselle siirtämistä, mallioikeuden loukkausta sekä pakkolupaa,

32 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikeutta, 40 §:ssä tarkoitettua rikkomusta ja korvausta sekä

41 §:ssä tarkoitettua vahvistuskannetta koskevissa asioissa on Helsingin käräjäoikeus.

Yhteisömallista annetussa neuvoston asetuksessa tarkoitettuna yhteisömalliasioita

käsittelevänä tuomioistuimena toimii Helsingin käräjäoikeus.

44 § (21.4.1995/718)

Tuomioistuimen on lähetettävä rekisteriviranomaiselle jäljennös lopullisesta päätöksestään

jutuissa, joita tarkoitetaan rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tai tämän lain 16, 30–32, 35–38 sekä 41

§:ssä.

Tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa ratkaisustaan tekemällä siitä merkintä

oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu­ ja päätösilmoitusjärjestelmään tai

toimittamalla tiedot Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi rekisteriviranomaiselle

säädetään tarvittaessa oikeusministeriön asetuksella. Merkinnän tekemiseen ja tietojen

toimittamiseen sovelletaan, mitä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä

annetussa laissa (372/2010) ja sen nojalla säädetään. (14.5.2010/394)

L:lla 394/2010 lisätty 2 momentti tulee voimaan 1.12.2010.

9 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

45 §

Mallioikeuden haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla täällä asuva asiamies,

jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan haasteen tiedoksiantoja, kutsuja ja muita

asiakirjoja mallioikeutta koskevissa asioissa, lukuun ottamatta rikosasioita koskevaa haastetta

ja määräystä, jolla asianosainen on velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan oikeuteen.

Asiamies on ilmoitettava mallirekisteriin merkittäväksi.

2 momentti on kumottu L:lla 12.7.2002/596.

46 §

Asetuksella voidaan vastavuoroisuuden edellytyksellä säätää, ettei 12 tai 45 §:n säännöksiä

ole sovellettava sellaiseen hakijaan tai mallioikeuden haltijaan, jonka kotipaikka on vieraassa

valtiossa tai jolla on siinä valtiossa asuva ja tässä maassa rekisteriin merkitty asiamies, jolla

on sanotuissa pykälissä tarkoitettu toimivalta.

46 a § (12.7.2002/596)

Jos rekisteriviranomaisen päätöstä ei ole saatu annetuksi tiedoksi hakijalle, väitteentekijälle tai

mallioikeuden haltijalle tämän rekisteriviranomaiselle ilmoitettuun osoitteeseen, se voidaan

antaa tiedoksi kuuluttamalla asiasta Patentti­ ja rekisterihallituksen julkaisemassa

mallioikeuslehdessä.

47 § (12.7.2002/596)

Mallin rekisteröintihakemuksen, rekisteröinnin uudistamisen, mallin muuttamisen ja

yhteisömallihakemuksen jättämisen yhteydessä on suoritettava hakemusmaksu,

uudistamismaksu, mallin muuttamismaksu ja yhteisömallihakemuksen toimittamismaksu sekä

asian laadun mukaan seuraavat lisämaksut: luokkamaksu jokaiselta tavaraluokalta

ensimmäisen jälkeen, yhteisrekisteröintimaksu jokaiselta mallilta ensimmäisen jälkeen,

säilytysmaksu mallikappaleen säilytyksestä ja kuulutusmaksu jokaiselta kuvalta ensimmäisen

kuvan jälkeen sekä eri maksu mallirekisteriin muista seikoista tehtävistä merkinnöistä.

Uudistamismaksu, joka suoritetaan kulumassa olevan rekisteröintikauden jälkeen, on

suoritettava korotettuna. (20.12.2002/1215)

Tämän lain mukaan perittävistä maksuista säädetään erikseen.

48 §

Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

49 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1971.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

10.5.1991/802:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä päivänä.

HE 232/90, toisen lvk.miet. 20/90, svk.miet. 330/90

26.6.1992/578:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.

HE 25/92, TaVM 21/92

13.11.1992/1035:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993.

HE 152/92, TaVM 35/92

18.12.1992/1411:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 1411/92 tuli A:n 1342/93

mukaisesti voimaan 1.1.1994.)

HE 215/92, TaVM 46/92

21.4.1995/718:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94

12.7.2002/596:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002.

Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa rekisteröityihin malleihin ja malleihin,

jotka rekisteröidään ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn hakemuksen perusteella. Ennen

tämän lain voimaantuloa tehdyn rekisteröintihakemuksen perusteella rekisteröidyn mallin

kumoamiseen sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Rekisteröintihakemus, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään ja ratkaistaan

tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Jos joku tämän lain voimaan tullessa käyttää mallia tässä maassa tavalla, joka ei tämän lain

voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan edellyttänyt mallioikeuden haltijan

suostumusta, saa hän jatkaa mallin käyttöä, vaikka tämän lain mukaan sellainen suostumus

vaadittaisiinkin. Samanlainen käyttöoikeus on myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin

toimenpiteisiin käyttääkseen mallia.

HE 6/2002, TaVM 12/2002, EV 77/2002, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

98/71/EY; EYVL N:o L 289, 28.10.1998, s. 28

20.12.2002/1215:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 217/2002, TaVM 24/2002, EV 187/2002, Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002 ; EYVL N:o

L 3; 5.1.2002, s. 1

21.7.2006/685:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tämän lain 35 a §:ää sovelletaan myös riita­asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain

voimaantuloa.

Riita­asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 36

a §:n sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 26/2006, LaVM 6/2006, EV 67/2006

14.5.2010/394:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010.

HE 102/2009, LaVM 2/2010, EV 21/2010

Mönsterrättslag 12.3.1971/221

I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:

1 kap

Allmänna stadganden

1 § (12.7.2002/596)

Den som skapat ett mönster eller den till vilken hans eller hennes rätt övergått kan genom att registrera mönstret få ensamrätt till det (mönsterrätt) i enlighet med vad som bestäms i denna lag.

1 a § (12.7.2002/596)

I denna lag avses med

1) mönster en produkts eller produktdels utseende, som bestäms av de detaljer som finns på själva produkten eller i dess ornament, såsom linjer, konturer, färger, former, ytstrukturer eller material,

2) produkt ett industriellt eller hantverksmässigt framställt föremål, inklusive delar som skall monteras till en sammansatt produkt, samt förpackningar, förpackningens utstyrsel, grafiska symboler och typografiska typsnitt,

3) sammansatt produkt en produkt som är hopsatt av flera utbytbara beståndsdelar, så att produkten kan tas isär och åter hopfogas.

Datorprogram anses inte som en sådan produkt som avses i 1 mom. 2 punkten.

2 § (12.7.2002/596)

Mönsterrätt beviljas om mönstret är nytt och särpräglat.

Ett mönster anses som nytt om inget identiskt mönster gjorts tillgängligt för allmänheten före den dag då ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen. Mönster skall anses som identiska om deras detaljer endast skiljer sig på oväsentliga punkter.

Ett mönster anses särpräglat, om det helhetsintryck en kunnig användare får av det skiljer sig från det helhetsintryck en sådan användare får av mönster som gjorts tillgängliga för allmänheten före den dag då en ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen. Vid bedömningen av om ett mönster är särpräglat skall hänsyn tas till den grad av frihet den som skapat ett mönster har haft vid utvecklandet av mönstret.

Ett mönster till en beståndsdel i en sammansatt produkt anses vara nytt och särpräglat, om

1) beståndsdelen förblir synlig vid normal användning av produkten och

2) de synliga detaljerna i beståndsdelens mönster iakttagna skilt för sig uppfyller kraven på nyhet och särprägel.

Med normal användning enligt 4 mom. 1 punkten avses inte underhålls­, service­ eller reparationsarbeten.

3 § (12.7.2002/596)

Ett mönster anses ha gjorts tillgängligt för allmänheten, om det har

1) offentliggjorts i samband med registreringsförfarandet eller på något annat sätt, eller

2) förevisats eller använts i affärsverksamhet eller på något annat sätt har blivit allmänt känt.

Ett mönster har dock inte gjorts tillgängligt för allmänheten, om de som är verksamma inom den aktuella branschen inom Europeiska unionen i sin normala näringsverksamhet inte rimligen har kunnat få kunskap om de omständigheter som nämns i 1 mom. före den dag då ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen.

Ett mönster anses inte ha gjorts tillgängligt för allmänheten om det endast har delgetts tredje man på det villkoret att uppgifterna är sekretessbelagda.

3 a § (12.7.2002/596)

Ett mönster anses dock inte ha gjorts tillgängligt för allmänheten på det sätt som avses i 2 §, om mönstret för vilket registrering söks under en period på 12 månader före den dag då ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen, har gjorts tillgängligt för allmänheten

1) på åtgärd av den som har skapat mönstret eller av tredje man med stöd av uppgifter som mönstrets skapare har gett eller åtgärder som denne har vidtagit, eller

2) som en följd av missbruk som riktat sig mot den som har skapat mönstret.

Det som i 1 mom. sägs om den som har skapat ett mönster gäller också hans eller hennes rättsinnehavare.

4 § (12.7.2002/596)

Ett mönster registreras inte om

1) det strider mot god sed eller allmän ordning, eller

2) det är identiskt med ett tidigare mönster som har gjorts tillgängligt för allmänheten sedan ansökan om registrering lämnats in eller, om prioritet åberopas, efter prioritetsdagen och som har skyddats räknat från en tidigare dag än den ovan nämnda med en registrering eller med en ansökan som avser detta och som gäller Finland.

4 a § (12.7.2002/596)

Ett mönster registreras inte, om i det utan vederbörligt tillstånd intagits

1) en stats, kommuns eller internationell mellanstatlig organisations vapen, flagga eller annat emblem, benämning eller namnförkortning eller en figur, benämning eller namnförkortning, om den kan förväxlas med emblem, märke, benämning eller namnförkortning av nämnda slag,

2) officiell kontroll­ eller garantibeteckning eller kontroll­ eller garantistämpel för varor av samma eller liknande slag som de, vilka rätten till mönstret skulle komma att omfatta,

3) något som kan föranleda uppfattningen att det är fråga om en annans firma eller här i landet för en annan i näringsverksamhet inarbetat kännetecken eller varumärke eller om en annans släktnamn, konstnärsnamn eller namn av motsvarande slag eller om en annans porträtt, om inte namnet eller porträttet uppenbarligen åsyftar någon sedan länge avliden person,

4) något som kan leda till uppfattningen att det är fråga om titeln på någon annans skyddade litterära eller konstnärliga verk, om titeln är egenartad, eller något som kränker en annans upphovsrätt till ett sådant verk eller rätt till fotografisk bild,

5) något som inte väsentligen skiljer sig från ett mönster eller en nyttighetsmodell som är registrerade här i landet för någon annan.

4 b § (12.7.2002/596)

Mönsterrätt kan inte beviljas för sådana detaljer i en produkts utseende som

1) endast är betingade av produktens tekniska funktion, eller

2) måste återges exakt till formen och dimensionerna för att den produkt som mönstret ingår i skall gå att mekaniskt ansluta till eller placera i, kring eller mot en annan produkt så att båda produkterna fyller sin funktion.

Utan hinder av 1 mom. 2 punkten kan mönsterrätt beviljas för ett mönster som tillåter att produkter som är sinsemellan utbytbara kan sammanfogas på många olika sätt eller förbindas med varandra inom ett system uppbyggt av moduler.

5 § (12.7.2002/596)

Mönsterrätten omfattar varje mönster som inte gör ett annat helhetsintryck på en kunnig användare. Vid bedömning av detta skall hänsyn tas till den grad av frihet som den som skapat ett mönster har haft vid utvecklandet av mönstret.

5 a § (12.7.2002/596)

Mönsterrätt innebär, med de undantag som anges nedan, att någon annan än innehavaren av mönsterrätten inte utan dennes lov får utnyttja mönstret. Utnyttjande av mönstret innebär bland annat att tillverka, bjuda ut, släppa ut på marknaden, använda, importera eller exportera en produkt som stämmer överens med mönstret eller som mönstret ingår i eller att lagerhålla en sådan produkt för dessa syften.

5 b § (12.7.2002/596)

Mönsterrätt omfattar inte

1) enskild användning av mönstret utan kommersiellt syfte,

2) användning av mönstret i experimentsyfte, och inte heller

3) handlingar med vilka avsikten är att återge mönstret i syfte att citera eller undervisa, förutsatt att dessa handlingar är förenliga med god handelssed och inte omotiverat skadar ett normalt utnyttjande av mönstret samt på villkor att källan anges.

Mönsterrätten omfattar inte heller utrustningen på registrerade fartyg och luftfartyg, som tillfälligt befinner sig i landet, reservdelar och tillbehör som införts till landet för reparation av dylika fartyg samt reparation av sådana fartyg.

5 c § (12.7.2002/596)

Mönsterrätten ger inte innehavaren rätt att förbjuda utnyttjandet av en produkt som skyddas med mönsterrätt, om produkten av innehavaren av mönsterrätten eller med dennes samtycke har bringats i omsättning inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet.

6 §

Den som, när ansökan om registrering av mönster gjordes, här i landet utnyttjade mönstret yrkesmässigt, må utan hinder av annans mönsterrätt fortsätta utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art, om icke utnyttjandet innefattade uppenbart missbruk i förhållande till registreringssökanden eller någon, från vilken denne härleder sin rätt. Likadan rätt till utnyttjande tillkommer under motsvarande förutsättningar även den som vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja mönstret yrkesmässigt här i landet.

Rätt som avses i 1 mom. kan övergå till annan endast i anslutning till överlåtelse av den rörelse, i vilken den uppkommit eller utnyttjandet avsetts skola ske.

7 §

7 § har upphävts genom L 12.7.2002/596.

8 § (12.7.2002/596)

Vid tillämpning av 2 och 6 § anses en i Finland gjord ansökan gjord samtidigt med en ansökan i en annan stat, om mönstret har angetts i en ansökan om mönsterregistrering eller om skydd av nyttighetsmodell i en stat som är ansluten till Pariskonventionen för skydd av den industriella äganderätten (FördrS 5/1921) eller till avtalet om upprättande av Världshandelsorganisationen (FördrS 5/1995).

Registrering skall sökas i Finland inom sex månader från den tidpunkt då registrering har sökts i den konventionsstat som nämns i 1 mom.

Det som bestäms i 1 och 2 mom. tillämpas också på en ansökan som har gjorts någon annanstans och som registreringsmyndigheten av särskilda skäl anser vara jämställbar med ansökan i en konventionsstat.

För att få sådan prioritet som nämns i 1 mom. skall sökanden framställa en begäran om detta med en ansökan som görs i Finland och i den meddela när och var den anmälan som uppges som grund för prioriteten har gjorts. Sökanden skall dessutom så snart som möjligt meddela ansökans nummer.

2 kap

Registreringsansökan och dess handläggning

9 §

Registreringsmyndighet är patent­ och registerstyrelsen.

10 § (12.7.2002/596)

Ansökan om registrering av mönster görs skriftligen hos registreringsmyndigheten.

I ansökan skall anges vem som har skapat mönstret. Söks registreringen av någon annan än den som har skapat mönstret, skall sökanden utreda sin rätt till mönstret. Dessutom skall i ansökan meddelas vilken eller vilka produkter ansökan gäller.

Till ansökan skall fogas bildmaterial som visar mönstret. Om sökanden innan ansökan kungörs enligt 18 § även ger in en modell, skall modellen anses visa mönstret.

10 a § (12.7.2002/596)

En registreringsansökan anses gjord först när sökanden har gett registreringsmyndigheten bildmaterial över mönstret eller en modell av det och erlagt ansökningsavgiften.

I fråga om betalning av tilläggsavgifter som hänför sig till ansökan bestäms närmare genom förordning av statsrådet.

11 § (12.7.2002/596)

En ansökan får omfatta flera mönster, om de produkter som uppges i registreringsansökan hör till samma klass enligt Locarnoöverenskommelsen om upprättande av en internationell klassificering av industrimönster (FördrS 22/1972).

12 §

Sökande, som icke har hemvist i Finland, skall ha ett här bosatt ombud, som är berättigat att företräda honom i allt som rör ansökningen.

13 § (12.7.2002/596)

En ansökan får inte ändras så att väsentliga detaljer i helhetsintrycket av mönstret går förlorade.

14 §

Vid prövning av ansökan om mönsterregistrering skall registreringsmyndigheten i den utsträckning genom förordning närmare stadgas undersöka huruvida förutsättningarna för registrering av mönstret är förhanden. Har sökanden icke iakttagit vad som är föreskrivet om ansökan eller finner myndigheten annat hinder föreligga för bifall till ansökningen, skall sökanden föreläggas att inom viss tid avgiva yttrande eller vidtaga rättelse.

Underlåter sökanden att inom förelagd tid inkomma med yttrande eller vidtaga åtgärd för att avhjälpa bristfällighet, varom anmärkning gjorts, skall ansökningen lämnas därhän. Omnämnande av denna påföljd skall intagas i föreläggande, som gives enligt 1 mom.

Ansökan som lämnats därhän återupptages till prövning, om sökanden inom två månader efter utgången av förelagd tid det begär och inkommer med yttrande eller vidtager åtgärd för att avhjälpa bristfälligheten och inom samma tid erlägger fastställd återupptagningsavgift. Återupptagning må ske endast en gång.

15 §

Föreligger hinder för bifall till ansökningen även efter det yttrande avgivits och har sökanden haft tillfälle att yttra sig över hindret, skall ansökningen avslås, om anledning icke föreligger att giva sökanden nytt föreläggande.

16 §

Påstår någon inför registreringsmyndigheten att han äger bättre rätt till mönstret än sökanden och förefaller saken oklar, må myndigheten förelägga honom att inom viss tid väcka talan vid domstol vid påföljd att hans påstående annars lämnas utan avseende vid ansökningens fortsatta prövning.

Är tvist om bättre rätt till mönstret anhängig vid domstol, må handläggningen av registreringsansökningen avbrytas till dess målet slutligt avgjorts.

17 §

Visar någon infor registreringsmyndigheten, att han äger bättre rätt till mönstret än sökanden, skall registreringsmyndigheten på hans yrkan överföra ansökningen på honom. Den som får ansökan överförd på sig skall erlägga ny ansökningsavgift.

Har överföring yrkats, må ansökningen ej ändras, lämnas därhän, avslås eller bifallas, förrän yrkandet slutligt prövats.

18 §

Är ansökningshandlingarna i föreskriven ordning och prövas hinder för ansökningens godkännande icke föreligga, skall ansökningen kungöras för att bereda allmänheten tillfälle att inkomma med invändning mot ansökningen.

På sökandens begäran må dock med kungörandet anstå till dess högst sex månader förflutit från den dag då ansökningen gjordes eller från vilken prioritet som avses i 8 § begärts. Begäran om anstånd skall framställas i registreringsansökningen.

3 mom. har upphävts genom L 12.7.2002/596.

18 a § (12.7.2002/596)

En invändning skall göras skriftligen till registreringsmyndigheten inom två månader från den dag då ansökan kungjordes.

Om registrering har sökts av någon annan än den som enligt 1 § har rätt till mönstret, kan en invändning göras av den som anser sig ha rätt till mönstret.

Om det i mönstret utan vederbörligt tillstånd har tagits in ett sådant emblem eller märke som avses i 4 a § 1 och 2 punkten, kan en invändning göras av den vars rätt registreringen gör intrång i.

Om mönstret står i strid med 4 § 1 mom. 2 punkten eller 4 a § 3–5 punkten, kan en invändning göras av den som ansöker om eller innehar den rätt som står i strid med denna.

I andra fall än de som nämns i 2–4 mom. kan vem som helst göra en invändning.

19 §

Handlingarna i registreringsärende är offentliga, om de icke, på grund av att sökanden begärt anstånd med i 18 § avsett kungörande, skall hållas hemliga.

Har begäran om anstånd med kungörandet framställts, blir handlingarna i ärendet offentliga sedan den begärda fristen utlöpt, dock senast sedan sex månader förflutit från den dag då ansökningen gjordes eller från vilken prioritet som avses i 8 § begärts. Har myndigheten under denna tid beslutat lämna ansökningen därhän eller avslå den, blir handlingarna offentliga endast försåvitt sökanden begär att ansökningen återupptages till prövning eller söker ändring.

20 § (12.7.2002/596)

När den invändningstid som föreskrivs i 18 a § 1 mom. har gått ut skall ansökan tas upp till fortsatt behandling. Vid denna behandling skall bestämmelserna i 14–17 § tillämpas.

Har en invändning gjorts skall den delges sökanden. Är invändningen inte uppenbart obefogad, skall sökanden dessutom beredas tillfälle att yttra sig över den.

21 §

Ändring i slutligt beslut av registreringsmyndigheten som rör ansökan om registrering av mönster må sökas av sökanden, om beslutet gått honom emot. I beslut, varigenom ansökan bifallits trots att invändning framställts i behörig ordning, må ändring sökas av den som gjort invändningen. Återkallar han sin ändringsansökan, må saken likväl prövas, om särskilda skäl därtill föreligger.

I beslut, varigenom begäran om återupptagning som avses i 14 § 3 mom. avslagits eller yrkande om överföring som avses i 17 § bifallits, må ändring sökas av sökanden. Den som framställt yrkande om överföring må söka ändring i beslut varigenom yrkandet avslagits.

22 § (26.6.1992/578)

Ändring i patentmyndighetens beslut enligt denna lag söks genom besvär hos patent­ och registerstyrelsens besvärsnämnd. Om besvärsförfarandet och behandlingen av ärenden i besvärsnämnden stadgas särskilt.

23 §

Bifalles ansökan om mönsterregistrering och har beslutet härom vunnit laga kraft, skall mönstret intagas i mönsterregistret och registreringen kungöras.

Beslut att avskriva eller avslå ansökan, som kungjorts enligt 18 §, skall kungöras, sedan beslutet vunnit laga kraft.

3 kap

Registreringens giltighetstid och ändring av ett registrerat mönster (12.7.2002/596)

24 § (12.7.2002/596)

En mönsterregistrering gäller under en tid av fem år från den dag då ansökan om registrering gjordes och kan förnyas fyra gånger för fem år i sänder. Varje registreringsperiod räknas från utgången av föregående period.

Om ett mönster utgör en beståndsdel i en sammansatt produkt och syftet med den är att återställa den sammansatta produkten i dess ursprungliga form, är skyddstiden dock högst 15 år.

25 § (12.7.2002/596)

En registrering kan förnyas tidigast ett år innan registreringsperioden går ut och senast sex månader efter utgången av den.

Ansökan om förnyelse skall göras skriftligen hos registreringsmyndigheten, om sökanden i samband med förnyelsen vill göra en ändring i registeruppgifterna. I annat fall anses registreringen förnyad när en förnyelseavgift har erlagts.

Förnyelse av en registrering skall kungöras.

25 a § (12.7.2002/596)

Ett registrerat mönster kan på en skriftlig ansökan av innehavaren ändras, om mönstret har registrerats i strid med 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a eller 4 b §. Ett ändrat mönster skall dock uppfylla de förutsättningar för registrering som föreskrivs i denna lag och de väsentliga detaljerna i det helhetsintryck som fås av mönstret får inte ändras. För ansökan skall en avgift för ändring av mönstret erläggas.

Ändring av en registrering skall kungöras.

4 kap

överlåtelse samt licens och tvångslicens

26 §

Mönsterrätt må överlåtas på annan.

Har annan medgivits rätt att yrkesmässigt utnyttja mönstret (licens), må denne överlåta sin rätt vidare endast om avtal träffats därom.

Hänför sig licensen till rörelse, må den dock överlåtas i samband med överlåtelse av rörelsen, om annat icke avtalats. I sådant fall svarar överlåtaren alltjämt för att de med licensen förknippade villkoren iakttages.

27 §

Har mönsterrätt eller licens övergått på annan, skall därom på begäran och mot fastställd avgift anteckning göras i mönsterregistret. Detsamma gäller pantsättning av mönsterrätten. Visas det att licens eller panträtt som antecknats i registret upphört att gälla, skall anteckningen avföras.

Stadgandena i 1 mom. skall äga motsvarande tillämpning beträffande tvångslicens och rätt som avses i 32 § 2 mom.

Vid samregistrering må övergång av mönsterrätt registreras endast om den avser samtliga mönster.

I tvistemål och annat ärende som gäller mönsterrätt anses den som mönsterhavare, vilken senast blivit införd i registret i denna egenskap.

Har någon begärt att anteckning göres i registret om att mönsterrätt överlåtits på honom eller att han förvärvat licens eller panträtt till denna, och var han därvid i god tro beträffande sin rätt, är tidigare överlåtelse till annan av mönsterrätten eller av rätt som rör densamma icke gällande mot honom, om den andre icke därförinnan begärt anteckning i registret om sitt förvärv.

28 §

Den som, utan kännedom om ansökan om registrering av mönster och utan att skäligen kunnat skaffa sig sådan kännedom, utnyttjade mönstret yrkesmässigt här i landet, när ansökningshandlingarna blev offentliga må erhålla tvångslicens för utnyttjandet av mönstret, om synnerliga skäl därtill föreligger och under förutsättning att ansökningen leder till registrering. Sådan tvångslicens må under motsvarande förutsättningar jämväl den erhålla, som vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja mönstret yrkesmässigt här i landet. Tvångslicens må avse även tid innan mönstret registrerades.

29 §

Tvångslicens må icke beviljas annan än den som kan anses ha förutsättningar att utnyttja mönstret på godtagbart sätt och i överensstämmelse med licensen.

Tvångslicensen utgör icke hinder för mönsterhavaren att själv utnyttja mönstret eller att upplåta licens. Tvångslicens må övergå till annan endast i samband med överlåtelse av den rörelse, vari den utnyttjas eller utnyttjandet avsetts skola ske.

30 §

Tvångslicens beviljas av rätten, som även bestämmer i vilken omfattning mönstret får utnyttjas samt fastställer vederlaget och övriga villkor för licensen. När väsentligt förändrade förhållanden det påkallar, må rätten på yrkande av vederbörande upphäva licensen eller fastställa nya villkor för den.

5 kap

Upphörande av mönsterrätt

31 § (12.7.2002/596)

Har ett mönster registrerats i strid med 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a eller 4 b § och finns hindret för registrering alltjämt, skall domstolen på talan häva registreringen helt eller delvis. Registreringen får dock inte hävas på den grund att den som fått mönsterrätten varit berättigad till endast en viss andel i den.

Har registrering meddelats någon annan än den som enligt 1 § har rätt till mönstret, får talan om upphävande av registreringen föras av den som påstår sig ha rätt till mönstret.

Har registrering meddelats i strid med 4 a § 1 eller 2 punkten, får talan om upphävande av registreringen föras av den vars rätt registreringen gör intrång i.

Har registrering meddelats i strid med 4 § 2 punkten eller 4 a § 3–5 punkten, får talan om upphävande av registreringen föras av den som ansöker om eller innehar den rätt som står i strid med denna.

Talan om upphävande av en registrering får även föras av allmänna åklagaren, om talan grundar sig på 4 § 1 punkten eller 4 a § 1 eller 2 punkten.

I andra fall än de som nämns i 2–5 mom. får talan föras av var och en som lider förfång av registreringen.

31 a § (12.7.2002/596)

Talan skall väckas inom ett år efter det käranden fick kännedom om registreringen och de övriga omständigheter på vilka talan grundas.

Om innehavaren av mönsterrätten var i god tro när mönstret registrerades eller när mönsterrätten övergick på honom eller henne, får talan inte väckas senare än tre år efter registreringen.

31 b § (12.7.2002/596)

Registreringen av ett mönster kan upphävas delvis endast, om mönstret efter upphävandet fortfarande uppfyller förutsättningarna för registrering i denna lag och om de väsentliga detaljerna i det helhetsintryck som fås av mönstret inte ändras.

I ett mål som gäller partiellt upphävande av ett mönster skall domstolen inhämta utlåtande av registreringsmyndigheten.

31 c § (12.7.2002/596)

Registreringen av ett mönster kan förklaras ogiltig fastän den har upphört eller innehavaren har avstått från den.

32 § (12.7.2002/596)

Har ett mönster registrerats för någon annan än den som enligt 1 § är berättigad till det, skall domstolen på talan av den berättigade överföra registreringen på honom eller henne. Talan skall väckas inom den tid som anges i 31 a §.

Har den som frånkänns registreringen av ett mönster i god tro börjat utnyttja mönstret här i landet eller vidtagit väsentliga åtgärder för detta, får han eller hon mot skäligt vederlag och på i övrigt skäliga villkor fortsätta utnyttjandet av mönstret eller påbörja det planerade utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art. Sådan rätt tillkommer under motsvarande förutsättningar även innehavare av licens som är antecknad i registret.

Rätt som avses i 2 mom. får övergå till någon annan endast i samband med överlåtelse av den rörelse där den utnyttjas eller utnyttjandet var avsett att ske.

33 §

Om mönsterhavare skriftligen meddelar att han avstår från registrering av mönstret, skall registreringsmyndigheten avföra mönstret ur registret.

Är mönsterrätt utmätt eller finnes panträtt däri antecknad i registret eller är tvist om överföring av registrering anhängig, må mönstret icke trots begäran av mönsterhavaren avföras ur registret så länge utmätningen eller panträtten består eller tvisten icke blivit slutligt avgjord.

5 a kap (20.12.2002/1215)

Gemenskapsformgivning

33 a § (20.12.2002/1215)

Med gemenskapsformgivning avses en oregistrerad formgivning i enlighet med rådets förordning (EG) nr 6/2002 om gemenskapsformgivning samt en formgivning som har

registrerats av Europeiska gemenskapens byrå för harmonisering inom den inre marknaden (gemenskapens varumärkes­ och formgivningsbyrå).

33 b § (20.12.2002/1215)

En ansökan som gäller registrering av gemenskapsformgivning kan lämnas in till Patent­ och registerstyrelsen, som sänder den vidare till gemenskapens varumärkes­ och formgivningsbyrå på det sätt som bestäms i rådets förordning om gemenskapsformgivning.

När en ansökan som gäller gemenskapsformgivning lämnas in skall en avgift för vidarebefordran av ansökan betalas till Patent­ och registerstyrelsen.

6 kap

Uppgiftsskyldighet

34 §

Framför den som sökt registrering av mönster under åberopande av sin ansökan yrkande gentemot annan, innan ansökningshandlingarna blivit offentliga, är han skyldig att på begäran lämna sitt samtycke till att den andre får taga del av handlingarna.

Den som genom direkt hänvändelse till annan, i annons eller genom påskrift på vara eller dess förpackning eller på annat sätt anger, att registrering av mönster sökts eller meddelats, utan att samtidigt lämna upplysning om ansökningens eller registreringens nummer, är skyldig att på begäran lämna sådan upplysning utan dröjsmål. Framgår ur hänvändelsen icke uttryckligen att registrering sökts eller meddelats, men är den ägnad att föranleda uppfattningen att så är fallet, skall vederbörande på begäran utan dröjsmål lämna upplysning om huruvida registrering sökts eller meddelats.

7 kap

Ansvar och ersättningsskyldighet

35 § (21.4.1995/718)

Om någon gör intrång i mönsterrätt, kan domstolen förbjuda honom att fortsätta eller upprepa handlingen.

Den som uppsåtligen gör intrång i mönsterrätt skall, om inte gärningen skall bestraffas som ett brott mot industriell rättighet enligt 49 kap. 2 § strafflagen, för mönsterrättsförseelse dömas till böter.

Allmän åklagare får inte väcka åtal för mönsterrättsförseelse, om inte målsäganden har anmält brottet till åtal.

35 a § (21.7.2006/685)

När domstolen behandlar talan enligt 35 § 1 mom. kan den på yrkande av innehavaren av en mönsterrätt vid vite förordna att administratören av en sändare, server eller någon annan sådan anordning eller någon annan tjänstelevererande mellanhand avbryter den användning som påstås göra intrång i mönsterrätten (föreläggande om avbrytande), om det inte kan anses oskäligt med hänsyn till rättigheterna för den person som påstås göra intrång i mönsterrätten eller med hänsyn till mellanhänders eller mönsterrättsinnehavarens rättigheter.

Innan talan enligt 35 § 1 mom. väcks kan den domstol som avses i momentet på yrkande av innehavaren av mönsterrätten meddela ett föreläggande om avbrytande, om förutsättningar enligt 1 mom. finns för det och om det är uppenbart att mönsterrättsinnehavarens rättigheter annars allvarligt äventyras. Domstolen skall bereda den mot vilken föreläggande begärs och den som påstås göra intrång i mönsterrätten tillfälle att bli hörda. Delgivning till den mot vilken ett föreläggande har sökts kan ske per post, telefax eller elektronisk post. I övrigt tillämpas 8 kap. i rättegångsbalken på behandlingen av ärendet.

Domstolen kan på begäran meddela det föreläggande om avbrytande som avses i 2 mom. interimistiskt utan att höra den som påstås ha gjort intrång, om ärendets brådskande natur nödvändigtvis kräver det. Föreläggandet är i kraft tills något annat bestäms. Den som påstås ha gjort ett intrång skall utan dröjsmål efter att föreläggandet har meddelats beredas tillfälle att bli hörd. När denne har hörts skall domstolen utan dröjsmål besluta om föreläggandet skall vara i kraft eller återkallas.

Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av denna paragraf får inte äventyra tredje mans rätt att sända och ta emot meddelanden. Ett föreläggande om avbrytande träder i kraft när sökanden ställer en sådan säkerhet hos utmätningsmannen som avses i 7 kap. 16 § i utsökningslagen (37/1895), om inget annat följer av 7 kap. 7 § i rättegångsbalken. Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av 2 eller 3 mom. i denna paragraf förfaller om inte talan enligt 35 § 1 mom. väcks inom en månad från det att föreläggandet meddelades.

Den som begärt föreläggande om avbrytande skall ersätta den som meddelats föreläggandet liksom också den som påstås ha gjort intrång för den skada som orsakas av att föreläggandet verkställs samt för kostnaderna i ärendet, om talan enligt 35 § 1 mom. förkastas eller avvisas utan prövning eller om behandlingen av ärendet avskrivs som en följd av att käranden återtagit talan eller uteblivit från rätten. Samma gäller om föreläggandet om avbrytande återkallas med stöd av 3 mom. eller förfaller med stöd av 4 mom. När en talan om ersättning av skada och kostnader väcks skall 7 kap. 12 § i rättegångsbalken iakttas.

Se Rättegångs Balk 4/1734 7 och 8 kap. UtsökningsL 37/1895 har upphävts genom Utsökningsbalk 705/2007, se Utsökningsbalk 705/2007 8 kap. 2 §.

36 §

Den som uppsåtligen eller av vållande begår mönsterintrång är skyldig att erlägga skälig ersättning för utnyttjandet av mönstret samt ersättning för annan skada som intrånget medfört. Föreligger endast ringa vållande, må ersättningen jämkas.

Begår någon mönsterintrång utan uppsåt eller vållande, är han skyldig att erlägga ersättning för utnyttjandet av mönstret, i den mån det befinnes skäligt.

Talan om ersättning för mönsterintrång skall väckas inom fem år från det skadan uppkom vid äventyr att rätten till ersättning går förlorad.

36 a § (21.7.2006/685)

Domstolen kan i ett tvistemål som gäller intrång i en mönsterrätt på yrkande av käranden ålägga svaranden att ersätta käranden för de kostnader denne har av att vidta lämpliga åtgärder för att sprida information om en lagakraftvunnen dom i vilken svaranden har konstaterats ha gjort intrång i en mönsterrätt. Ett åläggande får inte ges om spridningen av informationen har begränsats i någon annan lag. Vid prövningen av om ett åläggande skall ges och av dess innehåll skall domstolen beakta den allmänna betydelsen av offentliggörandet, intrångets art och omfattning, de kostnader som offentliggörandet medför och andra motsvarande omständigheter.

Domstolen fastställer ett maximibelopp för de skäliga kostnader för offentliggörande som svaranden skall ersätta. Käranden har inte rätt till ersättning om uppgifter om domen inte har offentliggjorts inom en av domstolen utsatt tid räknat från den tidpunkt då den lagakraftvunna domen gavs.

37 §

På yrkande av den som lidit mönsterintrång må rätten efter vad som befinnes skäligt till förebyggande av fortsatt intrång förordna, att vara, som tillverkats eller införts till landet i strid med annans mönsterrätt, eller föremål, vars användande innebär mönsterintrång, skall på visst sätt ändras eller sättas i förvar för återstoden av skyddstiden för mönstret eller förstöras eller, i fråga om olovligen tillverkad eller till landet införd vara, mot lösen utlämnas till den som lidit intrånget. Detta gäller icke mot den som i god tro förvärvat egendomen eller särskild rätt till denna och själv icke gjort mönsterintrång.

Egendom som avses i 1 mom. kan tas i beslag, när det kan antas att ett brott som nämns i 49 kap. 2 § strafflagen eller 35 § i denna lag har begåtts. Härvid skall iakttas vad tvångsmedelslagen (450/87) stadgar om beslag. (21.4.1995/718)

Utan hinder av vad i 1 mom. är stadgat må rätten, om synnerliga skäl därtill föreligger, på yrkande förordna, att innehavare av egendom som avses i 1 mom. får förfoga över den under återstoden av skyddstiden eller del därav mot skäligt vederlag och på i övrigt skäliga villkor.

38 § (12.7.2002/596)

Utnyttjar någon i strid med 5 a § ett mönster, om vars registrering ansökan gjorts, efter det ansökningshandlingarna blivit offentliga, skall bestämmelserna om mönsterintrång tillämpas på motsvarande sätt, ifall ansökan leder till registrering, dock så att han eller hon inte får dömas till straff.

I fråga om ersättning för skada på grund av utnyttjande som skett innan ansökan om registrering kungjorts enligt 18 § skall bestämmelserna i 36 § 2 mom. tillämpas.

Bestämmelserna i 36 § 3 mom. skall inte tillämpas, om talan om ersättning väcks inom ett år efter det mönstret registrerades.

39 §

Har registreringen av ett mönster hävts genom en dom som vunnit laga kraft, kan straff, ersättning eller en annan påföljd som stadgas i 49 kap. 2 § strafflagen eller 35­38 §§ i denna lag inte dömas ut. (21.4.1995/718)

Framställes i mål om mönsterintrång invändning om mönsterregistreringens ogiltighet, skall rätten på svarandens yrkande uppskjuta ärendets behandling eller avgörande till dess talan om hävande av registreringen blivit slutligt avgjord. Är talan härom icke väckt, skall rätten vid målets uppskjutande förelägga svaranden viss tid, inom vilken talan skall väckas.

40 §

Den som uppsåtligen eller av vållande, som ej är ringa, underlåter att fullgöra vad som åligger honom enligt 34 § straffes med böter.

Till samma straff skall jämväl den dömas som i fall vilka avses i nämnda paragraf lämnar oriktig upplysning, såvitt straff för gärningen ej är stadgat i strafflagen.

Den som gör sig skyldig till brott som nämnes i denna paragraf är skyldig att ersätta på grund därav uppkommen skada. Är vållandet ringa, må ersättningen jämkas.

För brott som avses i denna paragraf må åtal icke väckas av allmän åklagare, om målsäganden ej anmält brottet till åtal.

8 kap

Rättegångsstadganden

41 §

Mönsterhavare eller den som på grund av licens eller tvångslicens äger rätt att utnyttja mönster må föra talan om fastställelse av huruvida han på grund av registreringen åtnjuter skydd mot annan, om ovisshet råder om förhållandet och detta länder honom till förfång.

Under samma förutsättningar må den som driver eller avser att driva affärsverksamhet föra talan mot mönsterhavare om fastställelse av, huruvida hinder föreligger mot verksamheten på grund av registreringen av visst mönster.

Göres i mål som avses i 1 mom. invändning om, att mönsterregistreringen är ogiltig, äger stadgandena i 39 § 2 mom. motsvarande tillämpning.

42 §

Den som vill väcka talan om hävande av mönsterregistrering, om överföring av registrering eller om beviljande av tvångslicens skall anmäla därom till registreringsmyndigheten samt underrätta var och en som enligt mönsterregistret innehar licens att utnyttja mönstret eller har panträtt i mönsterrätten. Vill licensinnehavare väcka talan om mönsterintrång eller om fastställelse som avses i 41 § 1 mom., skall han underrätta mönsterhavaren därom.

Underrättelseskyldighet som avses i 1 mom. anses fullgjord, när underrättelse i rekommenderad försändelse inlämnats till posten för befordran under den i mönsterregistret antecknade adressen.

Visas det icke, då talan väckes, att ovan stadgad anmälan eller underrättelse skett enligt stadgandena i 1 mom., skall domstolen förelägga käranden tid därtill. Försitter han denna tid, upptages hans talan icke till prövning.

43 § (20.12.2002/1215)

Laga domstol i mål om bättre rätt till mönster, om hävande av registrering, om överföring av registreringsansökan eller av registrering, om mönsterintrång samt om tvångslicens, om rätt som avses i 32 § 2 mom., om förseelse och ersättning som avses i 40 § samt om fastställelsetalan som avses i 41 § är Helsingfors tingsrätt.

Den domstol som behandlar gemenskapsformgivningsärenden som avses i rådets förordning om gemenskapsformgivning är Helsingfors tingsrätt.

44 § (21.4.1995/718)

Domstolen skall till registermyndigheten sända en kopia av sitt utslag i sådana mål som avses i 49 kap. 2 § strafflagen eller 16, 30­32, 35­38 samt 41 §§ i denna lag.

Genom förordning av justitieministeriet föreskrivs vid behov om domstolens skyldighet att göra anmälan om sina avgöranden till registermyndigheten genom att registrera uppgifter om avgörandena i registret över avgöranden och meddelanden om avgöranden i justitieförvaltningens riksomfattande informationssystem eller genom att överföra uppgifterna till Rättsregistercentralen för förmedling till registermyndigheten. På registreringen och överföringen tillämpas lagen om justitieförvaltningens riksomfattande informationssystem (372/2010) och vad som föreskrivs med stöd av den. (14.5.2010/394)

2 mom. har tillfogats genom L 394/2010, som träder i kraft 1.12.2010.

9 kap

Särskilda stadganden

45 §

Mönsterhavare, som icke har hemvist i Finland, skall ha ett här bosatt ombud med behörighet att för honom mottaga delgivning av stämning, kallelser och andra handlingar i mål och ärenden som rör mönsterrätt, med undantag av stämning i brottmål och föreläggande för part att infinna sig personligen inför domstol. Ombud skall anmälas till mönsterregistret och antecknas däri.

2 mom. har upphävts genom L 12.7.2002/596.

46 §

Genom förordning må under förutsättning av ömsesidighet stadgas, att vad i 12 eller 45 § är stadgat icke skall äga tillämpning i fråga om sådan sökande eller mönsterhavare, som har hemvist i främmande stat eller har ett i den staten bosatt ombud, som antecknats i registret här i landet och äger sådan behörighet som avses i nämnda paragrafer.

46 a § (12.7.2002/596)

Har registreringsmyndighetens beslut inte kunnat delges sökanden, den som gjort en invändning eller innehavaren av mönsterrätten på den adress som har meddelats registreringsmyndigheten, kan beslutet delges genom att saken kungörs i mönsterrättstidningen som ges ut av Patent­ och registerstyrelsen.

47 § (12.7.2002/596)

I samband med ansökan om registrering av ett mönster, förnyelse av en registrering, ändring av ett mönster och inlämnande av en ansökan om gemenskapsformgivning skall

en ansökningsavgift, en förnyelseavgift, en avgift för ändring av mönstret och en avgift för vidarebefordran av ansökan om gemenskapsformgivning samt enligt ärendets art följande tilläggsavgifter erläggas: klassavgift för varje varuklass efter den första, samregistreringsavgift för varje mönster efter det första, förvaringsavgift för förvaring av en modell och kungörelseavgift för varje bild efter den första samt en särskild avgift för de anteckningar som i mönsterregistret görs om andra omständigheter. En förnyelseavgift som erläggs när pågående registreringsperiod har gått ut skall erläggas förhöjd. (20.12.2002/1215)

Om avgifterna enligt denna lag bestäms särskilt.

48 §

Närmare bestämmelser om verkställigheten och tillämpningen av denna lag utfärdas genom förordning.

49 §

Denna lag träder i kraft den 1 april 1971.

Ikraftträdelsestadganden:

10.5.1991/802:

Denna lag träder i kraft den dag som fastställs genom förordning. (L 802/1991 trädde i kraft enligt F 804/1991 den 1.1.1992.)

Regeringens proposition 232/90, Andra lagutsk. bet. 20/90, Stora utsk. bet. 330/90

26.6.1992/578:

Denna lag träder i kraft den 1 september 1992.

RP 25/92, EkUB 21/92

13.11.1992/1035:

Denna lag träder i kraft den 1 mars 1993.

RP 152/92, EkUB 35/92

18.12.1992/1411:

Denna lag träder i kraft vid en tidpunkt som bestäms genom förordning. (L 1411/1992 trädde i kraft enligt F 1342/1993 den 1.1.1994.)

RP 215/92, EkUB 46/92

21.4.1995/718:

Denna lag träder i kraft den 1 september 1995.

RP 94/93, LaUB 22/94, StoUB 10/94

12.7.2002/596:

Denna lag träder i kraft den 1 augusti 2002.

Denna lag tillämpas också på mönster som har registrerats innan lagen träder i kraft och på mönster som registreras utgående från en ansökan som har gjorts innan lagen träder i kraft. På upphävandet av ett mönster som har registrerats på basis av en ansökan om registrering som har gjorts innan denna lag träder i kraft tillämpas dock de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet.

En ansökan om registrering som har gjorts innan denna lag träder i kraft behandlas och avgörs i enlighet med de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet.

Om någon när denna lag träder i kraft utnyttjar ett mönster här i landet på ett sätt som enligt de bestämmelser som gäller när denna lag träder i kraft inte förutsätter samtycke av innehavaren av mönsterrätten, får han eller hon fortsätta utnyttja mönstret, fastän sådant samtycke skulle krävas enligt denna lag. Likadan rätt har också den som har vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja mönstret.

RP 6/2002, EkUB 12/2002, RSv 77/2002, Europaparlamentets och rådets direktiv 98/71/EG; EGT nr L 289, 28.10.1998, s. 28

20.12.2002/1215:

Denna lag träder i kraft den 1 januari 2003.

RP 217/2002, EkUB 24/2002, RSv 187/2002, Rådets förordning (EG) nr 6/2002; EGT nr L 3; 5.1.2002, s. 1

21.7.2006/685:

Denna lag träder i kraft den 1 september 2006.

Denna lags 35 a § tillämpas också på tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande.

På tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande tillämpas i stället för 36 a § i denna lag de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet.

RP 26/2006, LaUB 6/2006, RSv 67/2006

14.5.2010/394:

Denna lag träder i kraft den 1 december 2010.

RP 102/2009, LaUB 2/2010, RSv 21/2010