MALLIOIKEUSLAKI 12.3.1971/221
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 § (12.7.2002/596)
Joka on luonut mallin tai jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi rekisteröimällä saada yksinoikeuden malliin (mallioikeuden) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
1 a § (12.7.2002/596)
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) mallilla tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista;
2) tuotteella teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita, mukaan lukien osat, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, sekä pakkaukset, pakkauksen ulkoasu, graafiset symbolit ja kirjasintyypit;
3) moniosaisellatuotteella tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata siten, että tuote voidaan purkaa ja koota uudelleen.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna tuotteena ei pidetä tietokoneohjelmia.
2 § (12.7.2002/596)
Mallioikeus myönnetään, jos malli on uusi ja yksilöllinen.
Mallia pidetään uutena, jollei samanlainen malli ole tullut julkiseksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää. Malleja on pidettävä samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat toisistaan vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan.
Mallia pidetään yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää tunnetuksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Yksilöllisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon mallin luojan vapaus mallin kehittelyssä.
Moniosaisen tuotteen osan mallia pidetään uutena ja yksilöllisenä, jos:
1) osa pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana; ja
2) osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisyyden vaatimukset.
Edellä 4 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun tavanomaiseen käyttöön ei kuulu kunnossapito-, huolto- tai korjaustyö.
3 § (12.7.2002/596)
Mallin katsotaan tulleen julkiseksi, jos:
1) se on julkaistu rekisteröintimenettelyssä tai muutoin; taikka
2) se on asetettu näytteille, sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muulla tavoin tullut tunnetuksi.
Malli ei kuitenkaan ole tullut julkiseksi, jos 1 momentissa mainitut toimet eivät olisi kohtuudella voineet tulla Euroopan unionissa alalla toimivien tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää.
Mallin ei katsota tulleen julkiseksi pelkästään sillä perusteella, että se on salassapitoa edellyttäen saatettu kolmannen henkilön tietoon.
3 a § (12.7.2002/596)
Mallin ei katsota tulleen julkiseksi 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos malli, jolle haetaan rekisteröintiä, on 12 kuukauden aikana ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää tullut julkiseksi:
1) mallin luojan tai tämän antamien tietojen tai suorittamien toimenpiteiden nojalla kolmannen henkilön toimin; taikka
2) mallin luojaan kohdistuneen väärinkäytöksen seurauksena.
Mitä 1 momentissa säädetään mallin luojasta, koskee myös hänen oikeudenomistajaansa.
4 § (12.7.2002/596)
Mallia ei rekisteröidä, jos:
1) se on yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen; tai
2) se on samanlainen kuin aikaisempi malli, joka on tullut julkiseksi rekisteröintihakemuksen tekemispäivän jälkeen tai etuoikeutta vaadittaessa etuoikeuspäivän jälkeen ja joka on suojattu edellä mainittua aikaisemmasta päivästä lukien Suomea koskevana rekisteröitynä mallina tai tätä tarkoittavana hakemuksena.
4 a § (12.7.2002/596)
Mallia ei rekisteröidä, jos siihen on ilman asianomaista lupaa otettu:
1) valtion, kunnan tai kansainvälisen, valtioiden keskeisen järjestön vaakuna, lippu tai muu tunnuskuva, nimitys tai nimen lyhennys, taikka kuvio, nimitys tai nimen lyhennys, jos se on sekoitettavissa tällaiseen tunnuskuvaan, merkkiin, nimitykseen tai nimen lyhennykseen;
2) rekisteröitävän mallin käyttökohteina olevia tai niiden kaltaisia tavaroita koskeva virallinen tarkastus- tai takuumerkki taikka tarkastus- tai takuuleima;
3) sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen, että kysymys on toisen toiminimestä tai toiselle Suomessa elinkeinotoiminnassa vakiinnutetusta tunnusmerkistä, tavaramerkistä taikka toisen sukunimestä, taiteilijanimestä tai vastaavanlaisesta nimestä taikka toisen muotokuvasta, jollei nimi tai muotokuva ilmeisesti tarkoita jotakin kauan sitten kuollutta henkilöä;
4) sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen, että kysymys on toisen suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen nimestä, mikäli nimi on omaperäinen, tai sellaista, joka loukkaa toisen tekijänoikeutta sanotunlaiseen teokseen tai oikeutta valokuvaan;
5) sellaista, joka eroaa vain epäolennaisesti Suomessa toiselle rekisteröidystä mallista tai hyödyllisyysmallista.
4 b § (12.7.2002/596)
Mallioikeutta ei voida myöntää tuotteen ulkomuodon piirteille, jotka
1) määräytyvät ainoastaan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan; tai
2) on toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta mallin sisältämä tuote voitaisiin mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen tai asentaa siihen, sen ympärille tai sitä vasten siten, että kumpikin tuote toimii tarkoitetulla tavalla.
Mallioikeus voidaan 1 momentin 2 kohdan estämättä myöntää mallille, joka sallii keskenään vaihdettavissa olevien tuotteiden monenlaisen kokoamisen tai liittämisen rakenneyksiköistä muodostuvaksi kokonaisuudeksi.
5 § (12.7.2002/596)
Mallioikeus käsittää kaikki mallit, joista asiaan perehtynyt käyttäjä ei saa erilaista kokonaisvaikutelmaa. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon mallin luojan vapaus mallin kehittelyssä.
5 a § (12.7.2002/596)
Mallioikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin mallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväkseen mallia. Mallin hyväksikäyttämistä on muun muassa mallin mukaisen tai sen sisältävän tuotteen valmistaminen, tarjoaminen, markkinoille saattaminen, käyttäminen, maahantuonti, maastavienti taikka varastoiminen näihin tarkoituksiin.
5 b § (12.7.2002/596)
Mallioikeus ei käsitä:
1) mallin yksityistä käyttöä, jolla ei ole kaupallista tarkoitusta;
2) mallin käyttöä kokeellisiin tarkoituksiin; eikä
3) toimia, joiden tarkoituksena on toisintaa malli lainausten ottamiseksi tai opetustarkoituksiin edellyttäen, että toimet ovat hyvän kauppatavan mukaisia ja että ne eivät aiheettomasti haittaa mallin tavanomaista käyttöä ja että lähde mainitaan.
Mallioikeus ei myöskään käsitä tilapäisesti maahan tulleissa rekisteröidyissä aluksissa ja ilma- aluksissa olevia varusteita, tällaisten alusten korjausta varten maahan tuotuja varaosia ja tarvikkeita eikä näiden alusten korjaamista.
5 c § (12.7.2002/596)
Mallioikeus ei anna sen haltijalle oikeutta kieltää mallioikeudella suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, jos mallioikeuden haltija on saattanut tuotteen vaihdantaan Euroopan talousalueella tai se on tämän suostumuksella siellä vaihdantaan saatettu.
6 §
Joka mallin rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä tässä maassa ammattimaisesti käytti mallia, saa toisen mallioikeuden estämättä jatkaa käyttöä pysyttämällä entisellään sen yleisen luonteen, jollei hyväksikäyttö sisältänyt ilmeistä väärinkäyttöä rekisteröinnin hakijaa tai sitä kohtaan, jolta tämä johtaa oikeutensa. Samanlainen käyttöoikeus on vastaavilla edellytyksillä myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin käyttääkseen mallia ammattimaisesti tässä maassa.
Edellä 1 momentin mukainen oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa se on syntynyt tai jossa sen käyttö oli tarkoitettu tapahtuvaksi.
7 § (12.7.2002/596)
7 § on kumottu L:lla 12.7.2002/596.
8 § (12.7.2002/596)
Suomessa tehty hakemus katsotaan 2 ja 6 §:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti kuin hakemus toisessa valtiossa, jos malli on esitetty mallin rekisteröintiä tai hyödyllisyysmallin suojaa koskevassa hakemuksessa, joka on tehty teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen (SopS 5/1921) tai Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyneessä valtiossa.
Rekisteröintiä tulee hakea Suomessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rekisteröintiä on haettu 1 momentissa mainitussa sopimusvaltiossa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös muualla tehtyyn hakemukseen, jonka rekisteriviranomainen erityisistä syistä katsoo sopimusvaltiossa annettuun hakemukseen rinnastettavaksi.
Saadakseen 1 momentissa mainitun etuoikeuden hakijan on pyydettävä sitä Suomessa tehdyssä hakemuksessa ja siinä ilmoitettava, missä ja milloin etuoikeuden perustaksi ilmoitettu hakemus on tehty. Hakijan on lisäksi ilmoitettava, niin pian kuin mahdollista, hakemuksen numero.
8 a § (3.12.2010/1058)
Rekisteriviranomainen voi välipäätöksellä kehottaa hakijaa näyttämään toteen 8 §:ssä tarkoitetun etuoikeuden. Etuoikeuden saavuttamiseksi hakijan tulee tällöin määräajassa toimittaa rekisteriviranomaiselle etuoikeuden perustana olevan hakemuksen vastaanottaneen viranomaisen antama todistus hakemuksen tekemispäivästä ja hakijan nimestä sekä viimeksi mainitun viranomaisen oikeaksi todistama jäljennös hakemuskirjasta ja siihen liitetystä mallia esittävästä kuva-aineistosta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa ei saa määrätä päättymään ennen kuin kolme kuukautta on kulunut Suomessa tehdyn hakemuksen tekemispäivästä.
Etuoikeutta ei saavuteta, jollei rekisteriviranomaisen 1 momentin mukaan antamaa välipäätöstä noudateta.
8 b § (3.12.2010/1058)
Etuoikeus voi perustua ainoastaan ensimmäiseen hakemukseen, jossa malli on esitetty.
Mikäli ensimmäisen hakemuksen tekijä tai hänen oikeudenomistajansa on samalle viranomaiselle myöhemmin tehnyt samaa mallia tarkoittavan hakemuksen, voidaan myöhempi hakemus esittää etuoikeuden perustaksi edellytyksellä, että sitä tehtäessä aikaisempi hakemus on peruutettu, jätetty sillensä tai hylätty asiakirjojen tulematta julkisiksi eikä hakemuksesta ollut jäänyt voimaan mitään oikeutta eikä se ollut etuoikeuden perustana. Jos etuoikeus on saavutettu myöhemmän hakemuksen perusteella, ei aikaisempaan hakemukseen enää voida vedota etuoikeuden perustana.
8 c § (3.12.2010/1058)
Haettaessa 11 §:ssä tarkoitettua yhteisrekisteröintiä voidaan etuoikeus saavuttaa koskemaan yhtä tai useampia malleja.
Tällaisessa hakemuksessa voidaan etuoikeutta pyytää useiden, myös eri maissa tehtyjen hakemusten perusteella.
2 luku
Rekisteröintihakemus ja sen käsittely
9 §
Rekisteriviranomaisena on patentti- ja rekisterihallitus.
10 § (12.7.2002/596)
Mallin rekisteröintihakemus tehdään kirjallisesti rekisteriviranomaiselle.
Hakemuksessa on ilmoitettava mallin luoja. Jos rekisteröintiä hakee muu kuin mallin luoja, hakijan on hakemuksessa vahvistettava, että mallioikeus on siirtynyt hänelle. Lisäksi hakemuksessa on ilmoitettava tuote tai tuotteet, joita hakemus koskee. (3.12.2010/1058)
Hakemukseen on liitettävä mallin esittävä kuva-aineisto. Jos hakija antaa lisäksi mallikappaleen ennen kuin rekisteröinnistä 18 §:n mukaisesti kuulutetaan, tämän on katsottava esittävän mallin. (3.12.2010/1058)
10 a § (12.7.2002/596)
Rekisteröintihakemus katsotaan tehdyksi vasta, kun hakija on antanut rekisteriviranomaiselle mallin esittävän kuva-aineiston tai mallikappaleen ja suorittanut hakemusmaksun.
Hakemukseen liittyvien lisämaksujen suorittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
11 § (12.7.2002/596)
Hakemus voi sisältää useita malleja, jos rekisteröintihakemuksessa ilmoitetut tuotteet kuuluvat samaan luokkaan teollismallien kansainvälisen luokituksen perustamista koskevan Locarnon sopimuksen (SopS 22/1972) mukaan.
12 § (3.12.2010/1058)
Hakijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä hakemusta koskevissa asioissa.
13 § (12.7.2002/596)
Hakemusta ei saa muuttaa siten, että mallista saatavan kokonaisvaikutelman olennaiset piirteet muuttuvat.
14 §
Mallin rekisteröintihakemusta käsiteltäessä rekisteriviranomaisen on asetuksella tarkemmin säädetyssä laajuudessa tutkittava, ovatko edellytykset mallin rekisteröimiseksi olemassa. Jos hakija ei ole noudattanut hakemuksesta säädettyjä määräyksiä tai viranomainen havaitsee olevan muita esteitä hakemuksen hyväksymiselle, hakijaa on välipäätöksellä kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan hakemus.
Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1 momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on mainittava tästä seuraamuksesta.
Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukauden kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai
ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen käsittely voi tapahtua vain kerran.
15 § (3.12.2010/1058)
Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hakemuksen hyväksymiselle ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, hakemus on hylättävä siltä osin kuin on olemassa este sen hyväksymiselle, jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.
16 §
Milloin joku rekisteriviranomaiselle väittää, että hänellä on parempi oikeus malliin kuin hakijalla ja mikäli asia näyttää epäselvältä, viranomainen voi välipäätöksellä kehottaa häntä määrätyn ajan kuluessa nostamaan kanteen tuomioistuimessa uhalla, että väite jätetään huomioon ottamatta hakemusta edelleen käsiteltäessä.
Mikäli tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta malliin, rekisteröintihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes juttu on lopullisesti ratkaistu.
17 §
Milloin joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus malliin kuin hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Sen, joka saa hakemuksen siirretyksi itselleen, on suoritettava uusi hakemusmaksu.
Milloin siirtoa on vaadittu ja ennen kuin vaatimus on lopullisesti ratkaistu, ei hakemusta saa muuttaa eikä jättää sillensä, hylätä tai hyväksyä.
18 § (3.12.2010/1058)
Jos hakemusasiakirjat ovat säännösten mukaiset eikä estettä hakemuksen hyväksymiselle ole, rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä malli ja rekisteröinnistä on kuulutettava.
Hakijan pyynnöstä voidaan mallin rekisteröintiä ja sen kuuluttamista kuitenkin lykätä enintään kuusi kuukautta siitä päivästä, jona rekisteröintihakemus tehtiin, tai josta etuoikeutta 8 §:n mukaan on pyydetty. Lykkäyspyyntö on esitettävä rekisteröintihakemuksessa.
18 a § (12.7.2002/596)
Väite on tehtävä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun rekisteröinnistä on kuulutettu Mallioikeuslehdessä. (3.12.2010/1058)
Jos rekisteröintiä on hakenut muu kuin 1 §:n mukaan malliin oikeutettu, väitteen voi tehdä se, joka katsoo olevansa oikeutettu malliin.
Jos malliin on ilman asianomaista lupaa otettu 4 a §:n 1 ja 2 kohdissa tarkoitettu tunnus tai merkki, väitteen voi tehdä se, jonka oikeutta rekisteröinti loukkaa.
Jos malli on ristiriidassa 4 §:n 1 momentin 2 kohdan tai 4 a §:n 3–5 kohdan kanssa, väitteen voi tehdä ristiriidassa olevan oikeuden hakija tai haltija.
Muissa kuin 2–4 momentissa mainituissa tapauksissa väitteen voi tehdä kuka tahansa.
19 § (3.12.2010/1058)
Rekisteröintihakemusasiakirjat ovat julkisia, jollei niitä hakijan tekemän 18 §:ssä tarkoitetun lykkäämistä koskevan pyynnön johdosta ole pidettävä salaisina.
Jos lykkäämistä on pyydetty, tulevat hakemusasiakirjat julkisiksi pyydetyn määräajan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua rekisteröinnin hakemispäivästä tai siitä päivästä, josta etuoikeutta 8 §:n mukaan on pyydetty. Jos viranomainen tänä aikana on päättänyt jättää hakemuksen sillensä tai sen hylätä, asiakirjat tulevat julkisiksi vain siinä tapauksessa, että hakija pyytää hakemuksen uudelleen käsiteltäväksi tai hakee muutosta.
20 § (3.12.2010/1058)
Kun 18 a §:n 1 momentissa säädetty väitteentekoaika on päättynyt, mallin rekisteröintiä vastaan tehdyt väitteet on otettava käsittelyyn. Käsittelyssä on noudatettava 14–17 §:n säännöksiä soveltuvin osin. Jos väitteentekijä peruuttaa väitteen, asia voidaan kuitenkin tutkia, jos siihen on erityistä syytä.
Jos asiassa on tehty väite, se on annettava rekisteröinnin haltijalle tiedoksi. Jollei väite ole ilmeisesti perusteeton, on haltijalle lisäksi varattava tilaisuus lausuman antamiseen.
Väitteen käsittelyn jälkeen rekisteriviranomainen kumoaa rekisteröinnin siltä osin kuin on olemassa este rekisteröinnille. Kun päätös rekisteröinnin kumoamisesta on saanut lainvoiman, päätöksestä on kuulutettava.
Rekisteriviranomainen hylkää väitteen, jos rekisteröinnille ei ole estettä.
21 §
Mallin rekisteröintihakemusta koskevaan rekisteriviranomaisen lopulliseen päätökseen hakija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle vastainen. Rekisteriviranomaisen rekisteröintiä vastaan tehdyn väitteen johdosta tekemään lopulliseen päätökseen saa hakea muutosta se, jolle päätös on vastainen. (31.1.2013/109)
Päätökseen, jolla 14 §:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi on hylätty tai 17 §:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hyväksytty, hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla hakemuksen siirtämistä koskeva vaatimus on hylätty, esityksen tehnyt voi hakea muutosta.
22 § (31.1.2013/109)
Rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (575/1992) säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun valituksen käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013).
L patentti- ja rekisterihallituksesta 575/1992 on kumottu L:lla Patentti- ja rekisterihallituksesta 578/2013.
22 a § (3.12.2010/1058)
Jos rekisteriviranomainen saa 44 a §:ssä tarkoitetulta kansainväliseltä toimistolta ilmoituksen kansainvälisestä rekisteröinnistä, jonka suojan alkamispäivä on aikaisempi kuin samaa mallia koskevan suomalaista mallirekisteröintiä koskevan suojan alkamispäivä ja kansainvälisen rekisteröinnin tarkoittamat mallit ovat osittain tai kokonaan samat kuin suomalaisen mallirekisteröinnin, rekisteriviranomaisen tulee poistaa päätöksensä suomalaisesta rekisteröinnistä ja ratkaista asia uudelleen.
23 § (3.12.2010/1058)
23 § on kumottu L:lla 3.12.2010/1058.
23 a § (3.12.2010/1058)
Mallille annetaan rekisterinumero, kun rekisteriviranomainen ottaa sen mallirekisteriin. Yhteisrekisteröinnissä annetaan kaikille rekisteröitäville malleille sama rekisterinumero. Mallioikeuden haltijalle on annettava todistus rekisteröinnistä.
Rekisterin tulee sisältää:
1) rekisteröintihakemuksen hakemusnumero ja mallin rekisterinumero;
2) mallioikeuden haltijan nimi, kotipaikka ja osoite sekä, jos mallioikeuden haltijaa edustaa asiamies, tämän nimi, kotipaikka ja osoite;
3) mallin luojan nimi ja osoite;
4) ilmoitus niistä tuotteista, joita varten malli on rekisteröity, ja niistä luokista, joihin malli on luokiteltu;
5) ilmoitus päivästä:
a) jona mallin rekisteröintihakemus on 10 a §:n mukaan katsottava tehdyksi;
b) jona hakemusasiakirjat ovat tulleet julkisiksi;
c) jona malli on merkitty rekisteriin;
d) jona rekisteröinnistä on kuulutettu;
6) ilmoitus pyydetystä etuoikeudesta ja siitä, missä etuoikeuden perustava hakemus on tehty, sen tekemispäivästä sekä hakemusnumerosta;
7) kuva-aineisto mallista;
8) ilmoitus, onko mallikappale annettu;
9) ilmoitus, onko mallia muutettu 25 a §:n nojalla;
10) ilmoitus mallin osittaisesta kumoamisesta 31 §:n nojalla.
23 b § (3.12.2010/1058)
Merkinnän, jota tarkoitetaan 27 §:ssä, tulee sisältää oikeuden haltijan nimi, kotipaikka ja osoite sekä mallioikeuden ja käyttöluvan luovutuksen tai siirtymisen tai panttauksen päivämäärä. Käyttöluvan osalta on pyynnöstä merkittävä, onko mallioikeuden haltijan oikeutta myöntää muita käyttölupia rajoitettu.
Jollei kysymystä merkinnän tekemisestä välittömästi voida ratkaista, on rekisteriin kuitenkin merkittävä, että merkintää on pyydetty.
Edellä 1 momentin säännöksiä on vastaavasti sovellettava pakkoluvan ja 32 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden merkitsemiseen.
Milloin mallioikeus on ulosmitattu, tehdään siitä ilmoituksen perusteella merkintä mallirekisteriin.
Rekisteriin merkitään myös ilmoitus asiamiestä koskevasta muutoksesta.
23 c § (3.12.2010/1058)
Jos mallioikeuden haltija ilmoittaa 33 §:n 1 momentin mukaan luopuvansa mallioikeudestaan ja jos tätä mallioikeutta koskeva käyttölupa on merkitty rekisteriin, on käyttöluvan haltijalle ilmoitettava siitä ja varattava hänelle kohtuullinen aika oikeutensa valvomiseksi asiassa ennen kuin malli poistetaan rekisteristä.
3 luku
Rekisteröinnin voimassaoloaika ja rekisteröidyn mallin muuttaminen (12.7.2002/596)
24 § (12.7.2002/596)
Mallin rekisteröinti on voimassa viisi vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä lukien, ja se voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen rekisteröintikausi lasketaan edellisen rekisteröintikauden päättymisestä.
Suoja-aika on kuitenkin enintään 15 vuotta, jos malli on moniosaisen tuotteen osa ja se on tarkoitettu tuotteen korjaamiseksi alkuperäiseen muotoon.
25 § (12.7.2002/596)
Rekisteröinti voidaan uudistaa aikaisintaan vuotta ennen rekisteröintikauden päättymistä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen päättymisestä.
Uudistamista on haettava kirjallisesti rekisteriviranomaiselta, jos uudistamisen yhteydessä halutaan tehdä rekisterimerkintöihin muutos. Muutoin rekisteröinti katsotaan uudistetuksi, kun uudistamismaksu on suoritettu.
Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutettava.
25 a § (12.7.2002/596)
Rekisteröityä mallia voidaan haltijan kirjallisesta hakemuksesta muuttaa, jos malli on rekisteröity 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a tai 4 b §:n vastaisesti. Muutetun mallin tulee kuitenkin täyttää tässä laissa säädetyt rekisteröintiedellytykset eivätkä mallista saatavan kokonaisvaikutelman olennaiset piirteet saa muuttua. Hakemuksesta on suoritettava mallin muuttamismaksu.
Rekisteröinnin muutoksesta on kuulutettava.
4 luku
Luovutus sekä käyttö ja pakkolupa
26 §
Mallioikeus voidaan luovuttaa toiselle.
Milloin toiselle on annettu oikeus ammattimaisesti käyttää mallia (käyttölupa), tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, mikäli siitä on sovittu.
Milloin käyttölupa kuuluu liikkeeseen, saadaan se kuitenkin luovuttaa liikkeen mukana, jollei muuta ole sovittu. Tällöin luovuttaja vastaa edelleen siitä, että käyttöluvan ehtoja noudatetaan.
27 §
Milloin mallioikeus tai sen käyttölupa on siirtynyt toiselle, siitä on pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan tehtävä merkintä mallirekisteriin. Sama koskee mallioikeuden panttausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty käyttölupa tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa, merkintä on poistettava rekisterista.
Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava pakkolupaan ja 32 §:n 2 momentissa tarkoitettuun oikeuteen.
Yhteisrekisteröinnissä voidaan mallioikeuden siirto rekisteröidä vain, mikäli se koskee kaikkia malleja.
Mallioikeutta koskevissa riita- ja muissa asioissa katsotaan mallioikeuden haltijaksi se, joka sellaisena on viimeksi merkitty mallirekisteriin.
Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkittäväksi, että mallioikeus on siirtynyt hänelle tai että hän on saanut siihen käyttöluvan tai panttioikeuden, ja mikäli hän silloin oli oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei mallioikeuden, tai sitä koskevan oikeuden aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä vastaan, ellei toinen sitä ennen ollut pyytänyt saantonsa merkitsemistä mallirekisteriin.
28 §
Joka on tässä maassa ammattimaisesti käyttänyt mallia silloin, kun hakemusasiakirjat tulivat julkisiksi, ja jolla silloin ei ole ollut tietoa mallin rekisteröintihakemuksesta eikä hän kohtuudella ole voinut hankkia siitä tietoa, voi saada pakkoluvan mallin käyttöön, mikäli siihen on erityisiä syitä ja hakemus johtaa rekisteröintiin. Vastaavilla edellytyksillä voi sellaisen pakkoluvan saada myös se, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin mallin ammattimaiseksi käyttämiseksi tässä maassa. Pakkolupa voi käsittää myös rekisteröintiä edeltäneen ajan.
29 §
Pakkolupaa ei saa myöntää muulle kuin sille, jolla voidaan katsoa olevan edellytyksiä hyväksyttävällä tavalla käyttää mallia pakkoluvan mukaisesti.
Pakkolupa ei estä mallioikeuden haltijaa itse käyttämästä mallia tai luovuttamasta sen käyttölupaa. Pakkolupa voi siirtyä toiselle ainoastaan liikkeen mukana, jossa sitä käytetään tai jossa se oli tarkoitettu käytettäväksi.
30 §
Pakkoluvan myöntää tuomioistuin, joka myös määrää missä laajuudessa mallia saa käyttää, sekä vahvistaa vastikkeen ja muut pakkoluvan ehdot. Kun oleellisesti muuttuneet olosuhteet niin vaativat, tuomioistuin voi asianomaisen vaatimuksesta kumota pakkoluvan tai vahvistaa sille uudet ehdot.
5 luku
Mallioikeuden lakkaaminen
31 § (12.7.2002/596)
Tuomioistuimen on kanteesta kumottava rekisteröinti kokonaan tai osittain, jos malli on rekisteröity 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a tai 4 b §:n vastaisesti ja este rekisteröinnille on edelleen olemassa. Rekisteröintiä ei kuitenkaan voida kumota sillä perusteella, että mallioikeuden saanut on ollut oikeutettu vain määrättyyn osuuteen siitä.
Jos rekisteröinti on myönnetty muulle kuin 1 §:n mukaan malliin oikeutetulle, kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa se, joka väittää olevansa oikeutettu malliin.
Jos rekisteröinti on myönnetty 4 a §:n 1 tai 2 kohdan vastaisesti, kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa se, jonka oikeutta rekisteröinti loukkaa.
Jos rekisteröinti on myönnetty 4 §:n 2 kohdan tai 4 a §:n 3–5 kohdan vastaisesti, kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa ristiriidassa olevan oikeuden hakija tai haltija.
Kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi voi ajaa myös virallinen syyttäjä, jos kanne perustuu 4 §:n 1 kohtaan taikka 4 a §:n 1 tai 2 kohtaan.
Muissa kuin 2–5 momentissa mainituissa tapauksissa kannetta voi ajaa se, jolle rekisteröinnistä on haittaa.
31 a § (12.7.2002/596)
Kanne on 31 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröinnistä ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. (3.12.2010/1058)
Jos mallioikeuden haltija on ollut vilpittömässä mielessä, kun malli rekisteröitiin tai mallioikeus siirtyi hänelle, kannetta ei saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta rekisteröinnin jälkeen.
31 b § (12.7.2002/596)
Mallin rekisteröinti voidaan kumota osittain ainoastaan, jos malli kumoamisen jälkeen edelleen täyttää tässä laissa säädetyt rekisteröintiedellytykset eivätkä mallista saatavan kokonaisvaikutelman olennaiset piirteet muutu.
2 momentti on kumottu L:lla 31.1.2013/109.
31 c § (12.7.2002/596)
Mallin rekisteröinti voidaan julistaa mitättömäksi, vaikka se on lakannut tai siitä on luovuttu.
32 § (12.7.2002/596)
Jos malli on rekisteröity muulle kuin 1 §:n mukaan siihen oikeutetulle, on tuomioistuimen malliin oikeutetun kanteesta siirrettävä rekisteröinti hänelle. Kanne on pantava vireille 31 a §:ssä säädetyssä ajassa.
Jos se, jonka rekisteröinti julistetaan menetetyksi, on ollut vilpittömässä mielessä alkaessaan käyttää mallia tässä maassa tai ryhtyessään sitä varten oleellisiin toimenpiteisiin, saa hän kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jatkaa mallin käyttöä tai aloittaa aiottu käyttö pysyttämällä sen yleisen luonteen. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä myös rekisteriin merkityn käyttöluvan haltijalla.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana, jossa sitä käytetään tai jossa se oli tarkoitettu käytettäväksi.
33 §
Jos mallioikeuden haltija kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa mallin rekisteröinnistä, on rekisteriviranomaisen poistettava malli rekisteristä.
Jos mallioikeus on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämisestä toiselle on vireillä, mallia ei saa mallioikeuden haltijan pyynnöstä huolimatta poistaa rekisteristä niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on voimassa tai riita ei ole lopullisesti ratkaistu.
5 a luku (20.12.2002/1215)
Yhteisömalli
33 a § (31.1.2013/109)
Yhteisömallilla tarkoitetaan yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 mukaista rekisteröimätöntä mallia sekä Euroopan unionin sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit), jäljempänä yhteisön tavaramerkki- ja mallioikeusvirasto, mainitun asetuksen nojalla rekisteröimää mallia.
33 b § (20.12.2002/1215)
Yhteisömallin rekisteröintiä koskeva hakemus voidaan jättää Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka toimittaa sen edelleen yhteisön tavaramerkki- ja mallioikeusvirastolle niin kuin yhteisömallista annetussa neuvoston asetuksessa säädetään.
Yhteisömallia koskevaa hakemusta jätettäessä on suoritettava Patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen toimittamismaksu.
6 luku
Ilmoitusvelvollisuus
34 §
Jos rekisteröinnin hakija vetoamalla hakemukseensa esittää vaatimuksen toiselle ennen kuin hakemusasiakirjat ovat tulleet julkisiksi, hänen on pyynnöstä sallittava tämän tutustua asiakirjoihin.
Joka kääntymällä suoraan toisen puoleen, ilmoituksessa taikka tavarassa tai sen päällyksessä olevassa kirjoituksessa tahi muulla tavoin ilmoittaa, että mallin rekisteröintiä on haettu tai että se on myönnetty ilmaisematta kuitenkaan samalla hakemuksen tai rekisteröinnin numeroa, on velvollinen pyynnöstä viipymättä antamaan sanotun tiedon. Mikäli ilmoituksesta ei nimenomaan käy ilmi, että rekisteröintiä on haettu tai että rekisteröinti on myönnetty, mutta jos se on omiaan aikaansaamaan sellaisen käsityksen, asianomaisen on pyynnöstä viipymättä ilmoitettava, onko rekisteröintiä haettu tai onko se myönnetty.
7 luku
Vastuu ja korvausvelvollisuus
35 § (21.4.1995/718)
Jos joku loukkaa mallioikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.
Jos mallioikeuden loukkaus tehdään tahallisesti, tekijä on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena, mallioikeusrikkomuksesta sakkoon.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä mallioikeusrikkomuksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.
35 a § (21.7.2006/685)
Tuomioistuin voi 35 §:n 1 momentissa tarkoitettua kannetta käsitellessään mallioikeuden haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään mallioikeutta loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon mallioikeuden väitetyn loukkaajan, välittäjän ja mallioikeuden haltijan oikeudet.
Ennen 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun kanteen nostamista tuomioistuin voi mallioikeuden haltijan hakemuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että mallioikeuden haltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan mallioikeutta, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. (31.1.2013/109)
Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.
Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottokaaren (705/2007) 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun vakuuden. Mahdollisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:ssä. Edellä 2 tai 3 momentin nojalla annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 35 §:n 1 momentissa tarkoitettua kannetta nosteta tuomioistuimessa kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta. (31.1.2013/109)
Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin väitetylle loukkaajalle, määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa aiheutuneet kulut, jos 35 §:n 1 momentissa tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.
36 §
Joka tahallisesti tai tuottamuksesta loukkaa mallioikeutta, on velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen mallin käyttämisestä sekä korvauksen muusta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingonkorvausta sovitella.
Milloin mallioikeuden loukkaus ei ole tahallinen tai tuottamuksellinen, loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta mallin käyttämisestä siinä määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi.
Mallioikeuden loukkauksen perusteella on korvauskanne pantava vireille viiden vuoden kuluessa vahingon syntymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen menetetään.
36 a § (21.7.2006/685)
Tuomioistuin voi mallioikeuden loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen mallioikeutta. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.
Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.
37 §
Sen vaatimuksesta, jonka mallioikeutta on loukattu, tuomioistuin voi, sen mukaan kuin katsotaan kohtuulliseksi, jatketun loukkauksen estämiseksi määrätä, että tavarat, jotka vastoin toisen mallioikeutta on valmistettu tai maahan tuotu tai esine, jonka käyttäminen sisältää mallioikeuden loukkauksen, on määrätyllä tavalla muutettava tai pantava talteen mallin jäljellä olevaksi suoja- ajaksi tai hävitettävä, taikka, jos kysymyksessä ovat luvattomasti valmistetut tai maahan tuodut tavarat, luovutettava loukatulle lunastusta vastaan. Edellä sanottu ei koske sitä, joka vilpittömässä mielessä on saanut sanotun omaisuuden tai erityisen oikeuden siihen, eikä itse ole loukannut mallioikeutta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu omaisuus voidaan takavarikoida, milloin rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tai tämän lain 35 §:ssä mainitun rikoksen voidaan olettaa tapahtuneen. Tällöin on noudatettava, mitä takavarikosta säädetään pakkokeinolaissa (806/2011). (22.7.2011/862)
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tuomioistuin voi, jos siihen on erityisiä syitä, vaadittaessa määrätä, että 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden haltija saa hallita sitä kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jäljellä olevan suoja-ajan tai osan siitä.
38 § (12.7.2002/596)
Jos joku sen jälkeen, kun hakemuskirjat ovat tulleet julkisiksi, käyttää 5 a §:n vastaisesti mallia, jonka rekisteröintiä on haettu, on mallioikeuden loukkausta koskevia säännöksiä vastaavasti sovellettava, jos hakemus johtaa rekisteröintiin, kuitenkin niin, ettei häntä saa tuomita rangaistukseen.
Vahingonkorvaukseen siitä käytöstä, joka on tapahtunut ennen 18 §:ssä tarkoitettua rekisteröintihakemuksen kuuluttamista, on tällöin sovellettava, mitä 36 §:n 2 momentissa säädetään.
Mitä 36 §:n 3 momentissa säädetään, ei ole sovellettava, jos korvauskanne pannaan vireille vuoden kuluessa mallin rekisteröimisestä.
39 §
Jos mallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella tuomiolla kumottu, ei rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tai tämän lain 35–38 §:ssä säädettyä rangaistusta, korvausta tai muuta seuraamusta voida tuomita. (21.4.1995/718)
2 momentti on kumottu L:lla 31.1.2013/109.
40 §
Joka tahallisesti tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 34 §:n mukaan on velvollinen, rangaistaan sakolla.
Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.
Joka syyllistyy tässä pykälässä mainittuun rikokseen, on velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneen vahingon. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingonkorvausta sovitella.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
8 luku
Oikeudenkäyntisäännöksiä
41 §
Mallioikeuden haltija tai se, jolla käyttö- tai pakkoluvan perusteella on oikeus käyttää mallia, voi ajaa vahvistuskannetta siitä, nauttiiko hän rekisteröinnin perusteella suojaa toista vastaan, jos asiasta on epätietoisuutta ja siitä on haittaa hänelle.
Samoilla edellytyksillä voi se, joka harjoittaa tai aikoo harjoittaa liiketoimintaa, ajaa vahvistuskannetta mallioikeuden haltijaa vastaan siitä, onko tietty mallin rekisteröinti tälle liiketoiminnalle esteenä.
3 momentti on kumottu L:lla 31.1.2013/109.
42 § (31.1.2013/109)
42 § on kumottu L:lla 31.1.2013/109.
43 § (31.1.2013/109)
Tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa.
Edellä 33 a §:ssä mainitussa neuvoston asetuksessa tarkoitettuna yhteisömalliasioita käsittelevänä tuomioistuimena toimii markkinaoikeus.
Riita- ja hakemusasioiden käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa.
43 a § (31.1.2013/109)
Syyte rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta mallioikeutta loukkaavasta teollisoikeusrikoksesta sekä tämän lain 35 §:n 2 momentissa tarkoitetusta mallioikeusrikkomuksesta ja 40 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun syyteasian yhteydessä voidaan käsitellä syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuva 36 §:n ja 40 §:n 3 momentin mukainen korvausvaatimus sekä 37 §:n mukainen vaatimus sen estämättä, mitä 43 §:ssä momentissa säädetään.
Tuomioistuin pysyy toimivaltaisena tutkimaan 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutos vaatimuksen esittämisen jälkeen.
43 b § (31.1.2013/109)
Edellä 43 a §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen oikeuteen pyytää lausunto rekisteriviranomaiselta sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 22 §:ssä säädetään markkinaoikeuden oikeudesta pyytää lausunto.
43 c § (25.8.2016/718)
Käsitellessään 43 a §:ssä tarkoitettua asiaa käräjäoikeudella voi olla apunaan asiantuntijoina enintään kaksi tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua asiantuntijajäsentä.
Asiantuntijan on annettava kirjallinen lausunto käräjäoikeuden hänelle tekemistä kysymyksistä. Asiantuntijalla on oikeus tehdä kysymyksiä asianosaisille ja todistajille. Ennen asian ratkaisemista käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua asiantuntijan lausunnosta.
Asiantuntijan oikeudesta palkkioon säädetään tuomioistuinlain 17 luvun 22 §:ssä.
44 § (31.1.2013/109)
Edellä 43 a §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen velvollisuuteen ilmoittaa ratkaisusta rekisteriviranomaiselle sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 23 §:ssä säädetään markkinaoikeuden velvollisuudesta ilmoittaa ratkaisusta.
8 a luku (3.12.2010/1058)
Mallin kansainvälinen rekisteröinti
44 a § (3.12.2010/1058)
Mallin kansainvälisellä rekisteröinnillä tarkoitetaan Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisen toimiston, jäljempänä kansainvälinentoimisto, suorittamaa mallin rekisteröintiä,
joka on toimitettu teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvän 2 päivänä heinäkuuta 1999 tehdyn Geneven asiakirjan mukaisesti.
Patentti- ja rekisterihallitus huolehtii Suomessa rekisteriviranomaisena kansainvälistä rekisteröintiä koskevista tehtävistä ja pitää luetteloa Suomessa voimassa olevista kansainvälisistä rekisteröinneistä.
44 b § (3.12.2010/1058)
Suomen kansalainen tai se, jolla on Suomessa kotipaikka, asuinpaikka tai todellinen ja käytössä oleva teollinen tai kaupallinen liike, voi tehdä hakemuksen kansainvälisestä rekisteröinnistä kansainväliseen toimistoon tai rekisteriviranomaiselle.
Rekisteriviranomaiselle tehty hakemus on lähetettävä viipymättä kansainväliseen toimistoon. Hakemusta jätettäessä hakijan on suoritettava rekisteriviranomaiselle toimittamismaksu.
44 c § (3.12.2010/1058)
Kansainvälinen rekisteröintihakemus on tehtävä kirjallisesti siten kuin Geneven asiakirjassa määrätään.
Hakemuksessa tulee nimetä ne valtiot tai valtioidenväliset järjestöt, joiden alueelle suojaa haetaan. Hakemusta tehtäessä hakijan on suoritettava kansainväliselle toimistolle Geneven asiakirjassa määrätyt maksut.
44 d § (3.12.2010/1058)
Mallioikeuden kansainvälisellä rekisteröinnillä, joka koskee Suomea, on kansainvälisen toimiston antamasta rekisteröintipäivästä lukien sama vaikutus kuin tämän lain mukaisella kansallisella hakemuksella. Kansainväliseen rekisteröintiin sovelletaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä ja sen nojalla annettuja säännöksiä.
Kansainvälinen rekisteröinti voidaan uudistaa kansainväliseen toimistoon toimitettavalla hakemuksella.
44 e § (3.12.2010/1058)
Kun rekisteriviranomainen saa kansainväliseltä toimistolta ilmoituksen Suomea koskevasta kansainvälisestä rekisteröinnistä, rekisteriviranomainen tutkii, onko rekisteröinnille estettä.
Jos rekisteriviranomainen toteaa, ettei kansainvälinen rekisteröinti täytä tämän lain mukaisia rekisteröintiedellytyksiä, se ilmoittaa perustellussa kieltäytymisilmoituksessaan kansainväliselle toimistolle, ettei kansainvälinen rekisteröinti ole voimassa Suomessa. Kieltäytymisilmoitus on toimitettava kansainväliselle toimistolle kahdentoista kuukauden kuluessa kansainvälisen rekisteröinnin julkaisemispäivästä.
Kansainvälisen rekisteröinnin haltijalla on kieltäytymisilmoituksen jälkeen mahdollisuus toimittaa rekisteriviranomaisen asettamassa määräajassa huomautuksensa tai luopua kansainvälisestä rekisteröinnistä Suomen osalta. Jos rekisteröinnin haltijan kieltäytymisilmoituksen johdosta antamassa lausumassa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden
perusteella malli täyttäisi tämän lain mukaiset rekisteröintiedellytykset, rekisteriviranomainen tekee päätöksen, ettei kansainvälinen rekisteröinti ole voimassa Suomessa tai se on voimassa ainoastaan osittain. Lainvoimaisesta rekisteröinnin kokonaan tai osittain kieltävästä päätöksestä on kuulutettava Mallioikeuslehdessä.
44 f § (3.12.2010/1058)
Jos kansainvälistä rekisteröintiä vastaan on 18 a §:n mukaisessa määräajassa tehty väite, rekisteriviranomainen lähettää siitä kansainväliselle toimistolle ilmoituksen perusteluineen 44 e §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa.
Rekisteröinnin haltijalle on varattava mahdollisuus antaa määräajassa lausuma väitteen johdosta, minkä jälkeen rekisteriviranomainen tutkii väitteen. Jos rekisteriviranomainen katsoo, ettei rekisteröinti täytä tämän lain mukaisia rekisteröinnin edellytyksiä, se tekee päätöksen, ettei kansainvälinen rekisteröinti ole voimassa Suomessa tai se on voimassa vain osittain. Rekisteriviranomaisen on hylättävä väite, jos kansainväliselle rekisteröinnille ei ole Suomessa estettä.
Jos rekisteriviranomainen tehdyn väitteen nojalla päättää, ettei kansainvälinen rekisteröinti ole voimassa Suomessa tai se on voimassa ainoastaan osittain, se tekee siitä merkinnän pitämäänsä luetteloon. Lainvoimaisesta rekisteröinnin kokonaan tai osittain kieltävästä päätöksestä on kuulutettava Mallioikeuslehdessä.
44 g § (3.12.2010/1058)
Rekisteriviranomaisen on ilmoitettava kansainväliselle toimistolle Suomea koskevissa kansainvälisissä rekisteröinneissä tapahtuvista muutoksista.
Jos malli poistetaan kokonaan tai osittain kansainvälisestä rekisteristä, rekisteriviranomainen poistaa sen tarvittaessa pitämästään luettelosta. Kansainvälisen rekisteröinnin voimassaoloa Suomessa koskevista muutoksista on kuulutettava Mallioikeuslehdessä.
44 h § (3.12.2010/1058)
Jos kansainvälisen rekisteröinnin haltija, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, haluaa antaa lausumansa rekisteriviranomaiselle, hänen tulee käyttää Euroopan talousalueella asuvaa asiamiestä.
9 luku
Erinäisiä säännöksiä
45 § (3.12.2010/1058)
Mallioikeuden haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, jolla on oikeus hänen puolestaan ottaa vastaan haasteen tiedoksiantoja, kutsuja ja muita asiakirjoja mallioikeutta koskevissa asioissa, lukuun ottamatta rikosasioita koskevaa haastetta ja määräystä, jolla asianosainen on velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan oikeuteen. Asiamies on ilmoitettava mallirekisteriin merkittäväksi.
46 §
Asetuksella voidaan vastavuoroisuuden edellytyksellä säätää, ettei 12 tai 45 §:n säännöksiä ole sovellettava sellaiseen hakijaan tai mallioikeuden haltijaan, jonka kotipaikka on vieraassa valtiossa tai jolla on siinä valtiossa asuva ja tässä maassa rekisteriin merkitty asiamies, jolla on sanotuissa pykälissä tarkoitettu toimivalta.
46 a § (12.7.2002/596)
Jos rekisteriviranomaisen päätöstä ei ole saatu annetuksi tiedoksi hakijalle, väitteentekijälle tai mallioikeuden haltijalle tämän rekisteriviranomaiselle ilmoitettuun osoitteeseen, se voidaan antaa tiedoksi kuuluttamalla asiasta Patentti- ja rekisterihallituksen julkaisemassa mallioikeuslehdessä.
47 § (12.7.2002/596)
Mallin rekisteröintihakemuksen, rekisteröinnin uudistamisen, mallin muuttamisen, yhteisömallihakemuksen tai kansainvälisen rekisteröintihakemuksen jättämisen yhteydessä on suoritettava hakemusmaksu, uudistamismaksu, mallin muuttamismaksu, yhteisömallihakemuksen toimittamismaksu ja kansainvälistä rekisteröintiä koskevan hakemuksen toimittamismaksu sekä asian laadun mukaan seuraavat lisämaksut: luokkamaksu jokaiselta tavaraluokalta ensimmäisen jälkeen, yhteisrekisteröintimaksu jokaiselta mallilta ensimmäisen jälkeen, säilytysmaksu mallikappaleen säilytyksestä ja kuulutusmaksu jokaiselta kuvalta ensimmäisen kuvan jälkeen sekä eri maksu mallirekisteriin muista seikoista tehtävistä merkinnöistä. Uudistamismaksu, joka suoritetaan kulumassa olevan rekisteröintikauden jälkeen, on suoritettava korotettuna. (3.12.2010/1058)
Tämän lain mukaan perittävistä maksuista säädetään erikseen.
48 § (3.12.2010/1058)
Tarkemmat säännökset rekisteröintihakemuksesta, hakemuksen jakamisesta, rekisteröintihakemuksen käsittelystä, rekisteröinnin kuuluttamisesta, mallirekisteristä sekä rekisteriviranomaisen tehtävistä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Rekisteriviranomainen voi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä rekisteröintihakemuksesta ja sen käsittelystä, rekisteröityä mallia koskevista asioista, mallirekisteristä sekä mallioikeusasioissa tehtävistä kuulutuksista sekä muista niihin verrattavista teknisistä seikoista.
49 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1971.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
10.5.1991/802:
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä päivänä.
HE 232/90, toisen lvk.miet. 20/90, svk.miet. 330/90
26.6.1992/578:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.
HE 25/92, TaVM 21/92
13.11.1992/1035:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993.
HE 152/92, TaVM 35/92
18.12.1992/1411:
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 1411/92 tuli A:n 1342/93 mukaisesti voimaan 1.1.1994.)
HE 215/92, TaVM 46/92
21.4.1995/718:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94
12.7.2002/596:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002.
Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa rekisteröityihin malleihin ja malleihin, jotka rekisteröidään ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn hakemuksen perusteella. Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn rekisteröintihakemuksen perusteella rekisteröidyn mallin kumoamiseen sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Rekisteröintihakemus, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään ja ratkaistaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Jos joku tämän lain voimaan tullessa käyttää mallia tässä maassa tavalla, joka ei tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan edellyttänyt mallioikeuden haltijan suostumusta, saa hän jatkaa mallin käyttöä, vaikka tämän lain mukaan sellainen suostumus vaadittaisiinkin. Samanlainen käyttöoikeus on myös sillä, joka on ryhtynyt olennaisiin toimenpiteisiin käyttääkseen mallia.
HE 6/2002, TaVM 12/2002, EV 77/2002, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/71/EY; EYVL N:o L 289, 28.10.1998, s. 28
20.12.2002/1215:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
HE 217/2002, TaVM 24/2002, EV 187/2002, Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002 ; EYVL N:o L 3; 5.1.2002, s. 1
21.7.2006/685:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.
Tämän lain 35 a §:ää sovelletaan myös riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa.
Riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 36 a §:n sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 26/2006, LaVM 6/2006, EV 67/2006
14.5.2010/394:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010.
HE 102/2009, LaVM 2/2010, EV 21/2010
3.12.2010/1058:
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Tämä laki on voimassa A:n 356/2011 mukaisesti 1.5.2011 alkaen.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin mallin rekisteröintihakemuksiin sovelletaan tämän lain säännöksiä. Kuitenkin sellaiset rekisteröintihakemukset, joista rekisteriviranomainen on 18 §:n mukaisesti jo kuuluttanut, käsitellään ja ratkaistaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 225/2008, TaVM 18/2010, EV 142/2010
14.4.2011/356:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011.
22.7.2011/862:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
HE 222/2010, LaVM 44/2010, EV 374/2010
31.1.2013/109:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.
Rekisteriviranomaisen päätökseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, haetaan muutosta noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Riita-, hakemus- ja rikosasia, joka on tullut käräjäoikeudessa vireille ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 124/2012, LaVM 15/2012, EV 158/2012
25.8.2016/718:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 7/2016, LaVM 8/2016, EV 99/2016
MÖNSTERRÄTTSLAG 12.3.1971/221
I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
1 kap
Allmänna stadganden
1 § (12.7.2002/596)
Den som skapat ett mönster eller den till vilken hans eller hennes rätt övergått kan genom att registrera mönstret få ensamrätt till det (mönsterrätt) i enlighet med vad som bestäms i denna lag.
1 a § (12.7.2002/596)
I denna lag avses med
1) mönster en produkts eller produktdels utseende, som bestäms av de detaljer som finns på själva produkten eller i dess ornament, såsom linjer, konturer, färger, former, ytstrukturer eller material,
2) produkt ett industriellt eller hantverksmässigt framställt föremål, inklusive delar som skall monteras till en sammansatt produkt, samt förpackningar, förpackningens utstyrsel, grafiska symboler och typografiska typsnitt,
3) sammansatt produkt en produkt som är hopsatt av flera utbytbara beståndsdelar, så att produkten kan tas isär och åter hopfogas.
Datorprogram anses inte som en sådan produkt som avses i 1 mom. 2 punkten.
2 § (12.7.2002/596)
Mönsterrätt beviljas om mönstret är nytt och särpräglat.
Ett mönster anses som nytt om inget identiskt mönster gjorts tillgängligt för allmänheten före den dag då ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen. Mönster skall anses som identiska om deras detaljer endast skiljer sig på oväsentliga punkter.
Ett mönster anses särpräglat, om det helhetsintryck en kunnig användare får av det skiljer sig från det helhetsintryck en sådan användare får av mönster som gjorts tillgängliga för allmänheten före den dag då en ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen. Vid bedömningen av om ett mönster är särpräglat skall hänsyn tas till den grad av frihet den som skapat ett mönster har haft vid utvecklandet av mönstret.
Ett mönster till en beståndsdel i en sammansatt produkt anses vara nytt och särpräglat, om
1) beståndsdelen förblir synlig vid normal användning av produkten och
2) de synliga detaljerna i beståndsdelens mönster iakttagna skilt för sig uppfyller kraven på nyhet och särprägel.
Med normal användning enligt 4 mom. 1 punkten avses inte underhålls-, service- eller reparationsarbeten.
3 § (12.7.2002/596)
Ett mönster anses ha gjorts tillgängligt för allmänheten, om det har
1) offentliggjorts i samband med registreringsförfarandet eller på något annat sätt, eller
2) förevisats eller använts i affärsverksamhet eller på något annat sätt har blivit allmänt känt.
Ett mönster har dock inte gjorts tillgängligt för allmänheten, om de som är verksamma inom den aktuella branschen inom Europeiska unionen i sin normala näringsverksamhet inte rimligen har kunnat få kunskap om de omständigheter som nämns i 1 mom. före den dag då ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen.
Ett mönster anses inte ha gjorts tillgängligt för allmänheten om det endast har delgetts tredje man på det villkoret att uppgifterna är sekretessbelagda.
3 a § (12.7.2002/596)
Ett mönster anses dock inte ha gjorts tillgängligt för allmänheten på det sätt som avses i 2 §, om mönstret för vilket registrering söks under en period på 12 månader före den dag då ansökan om registrering lämnades in eller, om prioritet åberopas, före prioritetsdagen, har gjorts tillgängligt för allmänheten
1) på åtgärd av den som har skapat mönstret eller av tredje man med stöd av uppgifter som mönstrets skapare har gett eller åtgärder som denne har vidtagit, eller
2) som en följd av missbruk som riktat sig mot den som har skapat mönstret.
Det som i 1 mom. sägs om den som har skapat ett mönster gäller också hans eller hennes rättsinnehavare.
4 § (12.7.2002/596)
Ett mönster registreras inte om
1) det strider mot god sed eller allmän ordning, eller
2) det är identiskt med ett tidigare mönster som har gjorts tillgängligt för allmänheten sedan ansökan om registrering lämnats in eller, om prioritet åberopas, efter prioritetsdagen och som har skyddats räknat från en tidigare dag än den ovan nämnda med en registrering eller med en ansökan som avser detta och som gäller Finland.
4 a § (12.7.2002/596)
Ett mönster registreras inte, om i det utan vederbörligt tillstånd intagits
1) en stats, kommuns eller internationell mellanstatlig organisations vapen, flagga eller annat emblem, benämning eller namnförkortning eller en figur, benämning eller namnförkortning, om den kan förväxlas med emblem, märke, benämning eller namnförkortning av nämnda slag,
2) officiell kontroll- eller garantibeteckning eller kontroll- eller garantistämpel för varor av samma eller liknande slag som de, vilka rätten till mönstret skulle komma att omfatta,
3) något som kan föranleda uppfattningen att det är fråga om en annans firma eller här i landet för en annan i näringsverksamhet inarbetat kännetecken eller varumärke eller om en annans släktnamn, konstnärsnamn eller namn av motsvarande slag eller om en annans porträtt, om inte namnet eller porträttet uppenbarligen åsyftar någon sedan länge avliden person,
4) något som kan leda till uppfattningen att det är fråga om titeln på någon annans skyddade litterära eller konstnärliga verk, om titeln är egenartad, eller något som kränker en annans upphovsrätt till ett sådant verk eller rätt till fotografisk bild,
5) något som inte väsentligen skiljer sig från ett mönster eller en nyttighetsmodell som är registrerade här i landet för någon annan.
4 b § (12.7.2002/596)
Mönsterrätt kan inte beviljas för sådana detaljer i en produkts utseende som
1) endast är betingade av produktens tekniska funktion, eller
2) måste återges exakt till formen och dimensionerna för att den produkt som mönstret ingår i skall gå att mekaniskt ansluta till eller placera i, kring eller mot en annan produkt så att båda produkterna fyller sin funktion.
Utan hinder av 1 mom. 2 punkten kan mönsterrätt beviljas för ett mönster som tillåter att produkter som är sinsemellan utbytbara kan sammanfogas på många olika sätt eller förbindas med varandra inom ett system uppbyggt av moduler.
5 § (12.7.2002/596)
Mönsterrätten omfattar varje mönster som inte gör ett annat helhetsintryck på en kunnig användare. Vid bedömning av detta skall hänsyn tas till den grad av frihet som den som skapat ett mönster har haft vid utvecklandet av mönstret.
5 a § (12.7.2002/596)
Mönsterrätt innebär, med de undantag som anges nedan, att någon annan än innehavaren av mönsterrätten inte utan dennes lov får utnyttja mönstret. Utnyttjande av mönstret innebär bland annat att tillverka, bjuda ut, släppa ut på marknaden, använda, importera eller exportera en produkt som stämmer överens med mönstret eller som mönstret ingår i eller att lagerhålla en sådan produkt för dessa syften.
5 b § (12.7.2002/596)
Mönsterrätt omfattar inte
1) enskild användning av mönstret utan kommersiellt syfte,
2) användning av mönstret i experimentsyfte, och inte heller
3) handlingar med vilka avsikten är att återge mönstret i syfte att citera eller undervisa, förutsatt att dessa handlingar är förenliga med god handelssed och inte omotiverat skadar ett normalt utnyttjande av mönstret samt på villkor att källan anges.
Mönsterrätten omfattar inte heller utrustningen på registrerade fartyg och luftfartyg, som tillfälligt befinner sig i landet, reservdelar och tillbehör som införts till landet för reparation av dylika fartyg samt reparation av sådana fartyg.
5 c § (12.7.2002/596)
Mönsterrätten ger inte innehavaren rätt att förbjuda utnyttjandet av en produkt som skyddas med mönsterrätt, om produkten av innehavaren av mönsterrätten eller med dennes samtycke har bringats i omsättning inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet.
6 §
Den som, när ansökan om registrering av mönster gjordes, här i landet utnyttjade mönstret yrkesmässigt, må utan hinder av annans mönsterrätt fortsätta utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art, om icke utnyttjandet innefattade uppenbart missbruk i förhållande till registreringssökanden eller någon, från vilken denne härleder sin rätt. Likadan rätt till utnyttjande tillkommer under motsvarande förutsättningar även den som vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja mönstret yrkesmässigt här i landet.
Rätt som avses i 1 mom. kan övergå till annan endast i anslutning till överlåtelse av den rörelse, i vilken den uppkommit eller utnyttjandet avsetts skola ske.
7 §
7 § har upphävts genom L 12.7.2002/596.
8 § (12.7.2002/596)
Vid tillämpning av 2 och 6 § anses en i Finland gjord ansökan gjord samtidigt med en ansökan i en annan stat, om mönstret har angetts i en ansökan om mönsterregistrering eller om skydd av nyttighetsmodell i en stat som är ansluten till Pariskonventionen för skydd av den industriella äganderätten (FördrS 5/1921) eller till avtalet om upprättande av Världshandelsorganisationen (FördrS 5/1995).
Registrering skall sökas i Finland inom sex månader från den tidpunkt då registrering har sökts i den konventionsstat som nämns i 1 mom.
Det som bestäms i 1 och 2 mom. tillämpas också på en ansökan som har gjorts någon annanstans och som registreringsmyndigheten av särskilda skäl anser vara jämställbar med ansökan i en konventionsstat.
För att få sådan prioritet som nämns i 1 mom. skall sökanden framställa en begäran om detta med en ansökan som görs i Finland och i den meddela när och var den anmälan som uppges som grund för prioriteten har gjorts. Sökanden skall dessutom så snart som möjligt meddela ansökans nummer.
8 a § (3.12.2010/1058)
Registreringsmyndigheten kan genom ett interimistiskt beslut förelägga sökanden att styrka den prioritet som avses i 8 §. För att få prioritet ska sökanden då inom utsatt tid till registreringsmyndigheten lämna in ett bevis över inlämningsdagen för ansökan och sökandens namn utfärdat av den myndighet som har tagit emot den ansökan som åberopas för prioriteten samt en kopia av ansökningshandlingen och av det bildmaterial som har fogats till ansökan och som visar mönstret. Kopian ska vara styrkt av den myndighet som tog emot ansökan.
Det får inte bestämmas att fristen i 1 mom. ska löpa ut tidigare än tre månader från det att ansökan lämnades in i Finland.
För att få prioritet ska registreringsmyndighetens interimistiska beslut enligt 1 mom. följas.
8 b § (3.12.2010/1058)
Prioritet kan bara grunda sig på den första ansökan där mönstret har angetts.
Har den som gjort den första ansökningen eller hans eller hennes rättsinnehavare till samma myndighet senare gjort en ansökan avseende samma mönster, kan den senare ansökningen åberopas som prioritetsgrundande under förutsättning att den tidigare ansökningen hade återtagits, lämnats därhän eller avslagits utan att handlingarna blivit offentliga vid den tidpunkt då ansökningen lämnades in och att någon rätt som grundar sig på ansökningen inte längre gäller eller har legat som grund för prioriteten. Om prioritet har erhållits på grund av den senare ansökningen, kan den tidigare ansökningen inte längre åberopas som prioritetsgrund.
8 c § (3.12.2010/1058)
Vid ansökan om samregistrering enligt 11 § kan prioritet ges för ett eller flera av mönstren.
Vid en sådan ansökan kan prioritet begäras på grundval av flera ansökningar, också när de har gjorts i olika länder.
2 kap
Registreringsansökan och dess handläggning
9 §
Registreringsmyndighet är patent- och registerstyrelsen.
10 § (12.7.2002/596)
Ansökan om registrering av mönster görs skriftligen hos registreringsmyndigheten.
I ansökan ska det anges vem som har skapat mönstret. Om ansökan om registrering görs av någon annan än den som har skapat mönstret, ska sökanden i ansökan bekräfta att mönsterrätten övergått till sökanden. Dessutom ska det i ansökan anges vilken eller vilka produkter ansökan gäller. (3.12.2010/1058)
Till ansökan ska det fogas bildmaterial som visar mönstret. Om sökanden även ger in en modell innan registreringen kungörs enligt 18 §, ska modellen anses visa mönstret. (3.12.2010/1058)
10 a § (12.7.2002/596)
En registreringsansökan anses gjord först när sökanden har gett registreringsmyndigheten bildmaterial över mönstret eller en modell av det och erlagt ansökningsavgiften.
I fråga om betalning av tilläggsavgifter som hänför sig till ansökan bestäms närmare genom förordning av statsrådet.
11 § (12.7.2002/596)
En ansökan får omfatta flera mönster, om de produkter som uppges i registreringsansökan hör till samma klass enligt Locarnoöverenskommelsen om upprättande av en internationell klassificering av industrimönster (FördrS 22/1972).
12 § (3.12.2010/1058)
En sökande som inte har hemvist i Finland ska ha ett inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet bosatt ombud som har rätt att företräda sökanden i ärenden som gäller ansökan.
13 § (12.7.2002/596)
En ansökan får inte ändras så att väsentliga detaljer i helhetsintrycket av mönstret går förlorade.
14 §
Vid prövning av ansökan om mönsterregistrering skall registreringsmyndigheten i den utsträckning genom förordning närmare stadgas undersöka huruvida förutsättningarna för registrering av mönstret är förhanden. Har sökanden icke iakttagit vad som är föreskrivet om ansökan eller finner myndigheten annat hinder föreligga för bifall till ansökningen, skall sökanden föreläggas att inom viss tid avgiva yttrande eller vidtaga rättelse.
Underlåter sökanden att inom förelagd tid inkomma med yttrande eller vidtaga åtgärd för att avhjälpa bristfällighet, varom anmärkning gjorts, skall ansökningen lämnas därhän. Omnämnande av denna påföljd skall intagas i föreläggande, som gives enligt 1 mom.
Ansökan som lämnats därhän återupptages till prövning, om sökanden inom två månader efter utgången av förelagd tid det begär och inkommer med yttrande eller vidtager åtgärd för att
avhjälpa bristfälligheten och inom samma tid erlägger fastställd återupptagningsavgift. Återupptagning må ske endast en gång.
15 § (3.12.2010/1058)
Om hinder för bifall till ansökan föreligger även efter det att sökanden har avgett ett yttrande och om sökanden har haft tillfälle att yttra sig över hindret, ska ansökan avslås till den del det föreligger hinder för bifall och det inte finns anledning att ge sökanden ett nytt föreläggande.
16 §
Påstår någon inför registreringsmyndigheten att han äger bättre rätt till mönstret än sökanden och förefaller saken oklar, må myndigheten förelägga honom att inom viss tid väcka talan vid domstol vid påföljd att hans påstående annars lämnas utan avseende vid ansökningens fortsatta prövning.
Är tvist om bättre rätt till mönstret anhängig vid domstol, må handläggningen av registreringsansökningen avbrytas till dess målet slutligt avgjorts.
17 §
Visar någon infor registreringsmyndigheten, att han äger bättre rätt till mönstret än sökanden, skall registreringsmyndigheten på hans yrkan överföra ansökningen på honom. Den som får ansökan överförd på sig skall erlägga ny ansökningsavgift.
Har överföring yrkats, må ansökningen ej ändras, lämnas därhän, avslås eller bifallas, förrän yrkandet slutligt prövats.
18 § (3.12.2010/1058)
Om ansökningshandlingarna uppfyller vad som föreskrivs i denna lag eller med stöd av den och det inte finns något hinder för att godkänna ansökan, ska registreringsmyndigheten registrera mönstret och registreringen ska kungöras.
På sökandens begäran kan dock registreringen av mönstret och kungörelsen uppskjutas till dess att högst sex månader förflutit från den dag då registreringsansökan lämnades in eller från vilken prioritet enligt 8 § begärts. Begäran om uppskov ska framställas i registreringsansökan.
18 a § (12.7.2002/596)
En invändning ska göras skriftligen till registreringsmyndigheten inom två månader från den dag då registreringen kungjordes i Mönsterrättstidningen. (3.12.2010/1058)
Om registrering har sökts av någon annan än den som enligt 1 § har rätt till mönstret, kan en invändning göras av den som anser sig ha rätt till mönstret.
Om det i mönstret utan vederbörligt tillstånd har tagits in ett sådant emblem eller märke som avses i 4 a § 1 och 2 punkten, kan en invändning göras av den vars rätt registreringen gör intrång i.
Om mönstret står i strid med 4 § 1 mom. 2 punkten eller 4 a § 3–5 punkten, kan en invändning göras av den som ansöker om eller innehar den rätt som står i strid med denna.
I andra fall än de som nämns i 2–4 mom. kan vem som helst göra en invändning.
19 § (3.12.2010/1058)
Handlingarna i ett registreringsärende är offentliga, om de inte ska hållas hemliga på grund av att sökanden begärt uppskov enligt 18 §.
Om en begäran om uppskov har framställts, blir handlingarna i ärendet offentliga när den begärda fristen löpt ut, dock senast när sex månader förflutit från den dag då ansökan gjordes eller från vilken prioritet enligt 8 § begärts. Om myndigheten under denna tid har beslutat lämna ansökan därhän eller avslå den, blir handlingarna offentliga endast om sökanden begär att ansökan återupptas till prövning eller söker ändring.
20 § (3.12.2010/1058)
När den invändningstid som föreskrivs i 18 a § 1 mom. har gått ut ska de invändningar som gjorts mot registreringen tas upp till behandling. Vid behandlingen ska bestämmelserna i 14–17 § följas i tillämpliga delar. Om den som gjort en invändning återkallar invändningen, får saken ändå prövas om det finns särskilda skäl.
Om en invändning har gjorts, ska registreringsinnehavaren underrättas om den. Om invändningen inte är uppenbart obefogad, ska innehavaren dessutom ges tillfälle att yttra sig över den.
När invändningen har behandlats ska registreringsmyndigheten upphäva registreringen till den del det föreligger hinder för registrering. När ett beslut om upphävning av en registrering har vunnit laga kraft, ska beslutet kungöras.
Registreringsmyndigheten ska avslå invändningen, om det inte föreligger något hinder för registrering.
21 §
Ett slutligt beslut av registermyndigheten med anledning av en ansökan om registrering av mönster får överklagas av sökanden, om beslutet har gått sökanden emot. Ett slutligt beslut av registermyndigheten med anledning av en invändning mot registrering får överklagas av den som beslutet har gått emot. (31.1.2013/109)
I beslut, varigenom begäran om återupptagning som avses i 14 § 3 mom. avslagits eller yrkande om överföring som avses i 17 § bifallits, må ändring sökas av sökanden. Den som framställt yrkande om överföring må söka ändring i beslut varigenom yrkandet avslagits.
22 § (31.1.2013/109)
Ändring i ett beslut som registermyndigheten har fattat med stöd av denna lag får sökas genom besvär hos marknadsdomstolen på det sätt som föreskrivs i lagen om patent- och registerstyrelsen (575/1992).
Bestämmelser om handläggningen av besvär enligt 1 mom. i marknadsdomstolen finns i lagen om rättegång i marknadsdomstolen (100/2013).
L om patent- och registerstyrelsen 575/1992 har upphävts genom L om Patent- och registerstyrelsen 578/2013.
22 a § (3.12.2010/1058)
Om registreringsmyndigheten av den internationella byrå som nämns i 44 a § får ett meddelande om en internationell registrering som ger skydd före den dag då det skydd som den finska registreringen ger börjar gälla och de mönster som den internationella registreringen omfattar är helt eller delvis desamma som de mönster som den finska registreringen omfattar, ska registreringsmyndigheten undanröja sitt beslut om den finska registreringen och avgöra ärendet på nytt.
23 § (3.12.2010/1058)
23 § har upphävts genom L 1058/2010.
23 a § (3.12.2010/1058)
När registreringsmyndigheten tar in ett mönster i mönsterregistret får det ett registernummer. Vid samregistrering ges samtliga mönster samma registernummer. Mönsterhavaren ska ges ett bevis över registreringen.
Registret ska innehålla följande:
1) nummer på registreringsansökan och registernummer på mönstret,
2) mönsterhavarens namn, hemvist och adress och, om mönsterhavaren företräds av ett ombud, ombudets namn, hemvist och adress,
3) mönsterskaparens namn och adress,
4) uppgift om vilka produkter mönstret har registrerats för och vilka klasser det har hänförts till,
5) uppgift om den dag
a) då ansökan om registrering av ett mönster enligt 10 a § ska anses ha gjorts,
b) då ansökningshandlingarna blev offentliga,
c) då mönstret infördes i registret,
d) då registreringen kungjordes,
6) uppgift om begärd prioritet, med angivande av var den prioritetsgrundande ansökningen har gjorts, dagen för ansökan och nummer på ansökningen,
7) bildmaterial som visar mönstret,
8) uppgift om huruvida en modell har lämnats in,
9) uppgift om huruvida mönstret har ändrats med stöd av 25 a §,
10) uppgift om att mönstret delvis har upphävts med stöd av 31 §.
23 b § (3.12.2010/1058)
En anteckning som avses i 27 § ska innefatta rättsinnehavarens namn, hemvist och adress samt dagen för upplåtelse eller övergång av mönsterrätt och licens eller dagen för pantsättning. På begäran ska det antecknas om mönsterhavarens rätt att upplåta ytterligare licens har inskränkts.
Kan frågan om anteckning inte avgöras omedelbart, ska det ändå antecknas i registret att anteckning har begärts.
Bestämmelserna i 1 mom. ska tillämpas på samma sätt på anteckning av tvångslicens och rätt enligt 32 § 2 mom.
Om en mönsterrätt har utmätts, ska en anteckning om det göras i mönsterregistret på grundval av anmälan.
Även anmälan om ändring rörande ombud ska införas i registret.
23 c § (3.12.2010/1058)
Om en mönsterhavare enligt 33 § 1 mom. anmäler att han eller hon avstår från mönsterrätten och en licens för mönsterrätten är antecknad i registret, ska licenshavaren underrättas om detta och ges en skälig tid att bevaka sin rätt, innan mönstret avförs ur registret.
3 kap
Registreringens giltighetstid och ändring av ett registrerat mönster (12.7.2002/596)
24 § (12.7.2002/596)
En mönsterregistrering gäller under en tid av fem år från den dag då ansökan om registrering gjordes och kan förnyas fyra gånger för fem år i sänder. Varje registreringsperiod räknas från utgången av föregående period.
Om ett mönster utgör en beståndsdel i en sammansatt produkt och syftet med den är att återställa den sammansatta produkten i dess ursprungliga form, är skyddstiden dock högst 15 år.
25 § (12.7.2002/596)
En registrering kan förnyas tidigast ett år innan registreringsperioden går ut och senast sex månader efter utgången av den.
Ansökan om förnyelse skall göras skriftligen hos registreringsmyndigheten, om sökanden i samband med förnyelsen vill göra en ändring i registeruppgifterna. I annat fall anses registreringen förnyad när en förnyelseavgift har erlagts.
Förnyelse av en registrering skall kungöras.
25 a § (12.7.2002/596)
Ett registrerat mönster kan på en skriftlig ansökan av innehavaren ändras, om mönstret har registrerats i strid med 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a eller 4 b §. Ett ändrat mönster skall dock uppfylla de förutsättningar för registrering som föreskrivs i denna lag och de väsentliga detaljerna i det helhetsintryck som fås av mönstret får inte ändras. För ansökan skall en avgift för ändring av mönstret erläggas.
Ändring av en registrering skall kungöras.
4 kap
överlåtelse samt licens och tvångslicens
26 §
Mönsterrätt må överlåtas på annan.
Har annan medgivits rätt att yrkesmässigt utnyttja mönstret (licens), må denne överlåta sin rätt vidare endast om avtal träffats därom.
Hänför sig licensen till rörelse, må den dock överlåtas i samband med överlåtelse av rörelsen, om annat icke avtalats. I sådant fall svarar överlåtaren alltjämt för att de med licensen förknippade villkoren iakttages.
27 §
Har mönsterrätt eller licens övergått på annan, skall därom på begäran och mot fastställd avgift anteckning göras i mönsterregistret. Detsamma gäller pantsättning av mönsterrätten. Visas det att licens eller panträtt som antecknats i registret upphört att gälla, skall anteckningen avföras.
Stadgandena i 1 mom. skall äga motsvarande tillämpning beträffande tvångslicens och rätt som avses i 32 § 2 mom.
Vid samregistrering må övergång av mönsterrätt registreras endast om den avser samtliga mönster.
I tvistemål och annat ärende som gäller mönsterrätt anses den som mönsterhavare, vilken senast blivit införd i registret i denna egenskap.
Har någon begärt att anteckning göres i registret om att mönsterrätt överlåtits på honom eller att han förvärvat licens eller panträtt till denna, och var han därvid i god tro beträffande sin rätt, är tidigare överlåtelse till annan av mönsterrätten eller av rätt som rör densamma icke gällande mot honom, om den andre icke därförinnan begärt anteckning i registret om sitt förvärv.
28 §
Den som, utan kännedom om ansökan om registrering av mönster och utan att skäligen kunnat skaffa sig sådan kännedom, utnyttjade mönstret yrkesmässigt här i landet, när
ansökningshandlingarna blev offentliga må erhålla tvångslicens för utnyttjandet av mönstret, om synnerliga skäl därtill föreligger och under förutsättning att ansökningen leder till registrering. Sådan tvångslicens må under motsvarande förutsättningar jämväl den erhålla, som vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja mönstret yrkesmässigt här i landet. Tvångslicens må avse även tid innan mönstret registrerades.
29 §
Tvångslicens må icke beviljas annan än den som kan anses ha förutsättningar att utnyttja mönstret på godtagbart sätt och i överensstämmelse med licensen.
Tvångslicensen utgör icke hinder för mönsterhavaren att själv utnyttja mönstret eller att upplåta licens. Tvångslicens må övergå till annan endast i samband med överlåtelse av den rörelse, vari den utnyttjas eller utnyttjandet avsetts skola ske.
30 §
Tvångslicens beviljas av rätten, som även bestämmer i vilken omfattning mönstret får utnyttjas samt fastställer vederlaget och övriga villkor för licensen. När väsentligt förändrade förhållanden det påkallar, må rätten på yrkande av vederbörande upphäva licensen eller fastställa nya villkor för den.
5 kap
Upphörande av mönsterrätt
31 § (12.7.2002/596)
Har ett mönster registrerats i strid med 1, 1 a, 2, 3, 3 a, 4, 4 a eller 4 b § och finns hindret för registrering alltjämt, skall domstolen på talan häva registreringen helt eller delvis. Registreringen får dock inte hävas på den grund att den som fått mönsterrätten varit berättigad till endast en viss andel i den.
Har registrering meddelats någon annan än den som enligt 1 § har rätt till mönstret, får talan om upphävande av registreringen föras av den som påstår sig ha rätt till mönstret.
Har registrering meddelats i strid med 4 a § 1 eller 2 punkten, får talan om upphävande av registreringen föras av den vars rätt registreringen gör intrång i.
Har registrering meddelats i strid med 4 § 2 punkten eller 4 a § 3–5 punkten, får talan om upphävande av registreringen föras av den som ansöker om eller innehar den rätt som står i strid med denna.
Talan om upphävande av en registrering får även föras av allmänna åklagaren, om talan grundar sig på 4 § 1 punkten eller 4 a § 1 eller 2 punkten.
I andra fall än de som nämns i 2–5 mom. får talan föras av var och en som lider förfång av registreringen.
31 a § (12.7.2002/596)
I de fall som avses i 31 § 2 mom. ska talan väckas inom ett år efter det att käranden fick kännedom om registreringen och de övriga omständigheter som talan grundar sig på. (3.12.2010/1058)
Om innehavaren av mönsterrätten var i god tro när mönstret registrerades eller när mönsterrätten övergick på honom eller henne, får talan inte väckas senare än tre år efter registreringen.
31 b § (12.7.2002/596)
Registreringen av ett mönster kan upphävas delvis endast, om mönstret efter upphävandet fortfarande uppfyller förutsättningarna för registrering i denna lag och om de väsentliga detaljerna i det helhetsintryck som fås av mönstret inte ändras.
2 mom. har upphävts genom L 31.1.2013/109. (31.1.2013/109)
31 c § (12.7.2002/596)
Registreringen av ett mönster kan förklaras ogiltig fastän den har upphört eller innehavaren har avstått från den.
32 § (12.7.2002/596)
Har ett mönster registrerats för någon annan än den som enligt 1 § är berättigad till det, skall domstolen på talan av den berättigade överföra registreringen på honom eller henne. Talan skall väckas inom den tid som anges i 31 a §.
Har den som frånkänns registreringen av ett mönster i god tro börjat utnyttja mönstret här i landet eller vidtagit väsentliga åtgärder för detta, får han eller hon mot skäligt vederlag och på i övrigt skäliga villkor fortsätta utnyttjandet av mönstret eller påbörja det planerade utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art. Sådan rätt tillkommer under motsvarande förutsättningar även innehavare av licens som är antecknad i registret.
Rätt som avses i 2 mom. får övergå till någon annan endast i samband med överlåtelse av den rörelse där den utnyttjas eller utnyttjandet var avsett att ske.
33 §
Om mönsterhavare skriftligen meddelar att han avstår från registrering av mönstret, skall registreringsmyndigheten avföra mönstret ur registret.
Är mönsterrätt utmätt eller finnes panträtt däri antecknad i registret eller är tvist om överföring av registrering anhängig, må mönstret icke trots begäran av mönsterhavaren avföras ur registret så länge utmätningen eller panträtten består eller tvisten icke blivit slutligt avgjord.
5 a kap (20.12.2002/1215)
Gemenskapsformgivning
33 a § (31.1.2013/109)
Med gemenskapsformgivning avses en oregistrerad formgivning enligt rådets förordning (EG) nr 6/2002 om gemenskapsformgivning samt en formgivning som med stöd av den förordningen har registrerats av Europeiska unionens byrå för harmonisering inom den inre marknaden (varumärken och formgivning), nedan kallad gemenskapens varumärkes- och formgivningsbyrå.
33 b § (20.12.2002/1215)
En ansökan som gäller registrering av gemenskapsformgivning kan lämnas in till Patent- och registerstyrelsen, som sänder den vidare till gemenskapens varumärkes- och formgivningsbyrå på det sätt som bestäms i rådets förordning om gemenskapsformgivning.
När en ansökan som gäller gemenskapsformgivning lämnas in skall en avgift för vidarebefordran av ansökan betalas till Patent- och registerstyrelsen.
6 kap
Uppgiftsskyldighet
34 §
Framför den som sökt registrering av mönster under åberopande av sin ansökan yrkande gentemot annan, innan ansökningshandlingarna blivit offentliga, är han skyldig att på begäran lämna sitt samtycke till att den andre får taga del av handlingarna.
Den som genom direkt hänvändelse till annan, i annons eller genom påskrift på vara eller dess förpackning eller på annat sätt anger, att registrering av mönster sökts eller meddelats, utan att samtidigt lämna upplysning om ansökningens eller registreringens nummer, är skyldig att på begäran lämna sådan upplysning utan dröjsmål. Framgår ur hänvändelsen icke uttryckligen att registrering sökts eller meddelats, men är den ägnad att föranleda uppfattningen att så är fallet, skall vederbörande på begäran utan dröjsmål lämna upplysning om huruvida registrering sökts eller meddelats.
7 kap
Ansvar och ersättningsskyldighet
35 § (21.4.1995/718)
Om någon gör intrång i mönsterrätt, kan domstolen förbjuda honom att fortsätta eller upprepa handlingen.
Den som uppsåtligen gör intrång i mönsterrätt skall, om inte gärningen skall bestraffas som ett brott mot industriell rättighet enligt 49 kap. 2 § strafflagen, för mönsterrättsförseelse dömas till böter.
Allmän åklagare får inte väcka åtal för mönsterrättsförseelse, om inte målsäganden har anmält brottet till åtal.
35 a § (21.7.2006/685)
När domstolen behandlar talan enligt 35 § 1 mom. kan den på yrkande av innehavaren av en mönsterrätt vid vite förordna att administratören av en sändare, server eller någon annan sådan anordning eller någon annan tjänstelevererande mellanhand avbryter den användning som påstås göra intrång i mönsterrätten (föreläggande om avbrytande), om det inte kan anses oskäligt med hänsyn till rättigheterna för den person som påstås göra intrång i mönsterrätten eller med hänsyn till mellanhänders eller mönsterrättsinnehavarens rättigheter.
Innan talan enligt 35 § 1 mom. väcks kan domstolen på ansökan av innehavaren av mönsterrätten meddela ett föreläggande om avbrytande, om det finns förutsättningar för det enligt 1 mom. och om det är uppenbart att mönsterrättsinnehavarens rättigheter annars allvarligt äventyras. Domstolen ska ge den mot vilken föreläggande begärs och den som påstås göra intrång i mönsterrätten tillfälle att bli hörda. Delgivning till den mot vilken ett föreläggande har sökts kan ske per post, telefax eller elektronisk post. (31.1.2013/109)
Domstolen kan på begäran meddela det föreläggande om avbrytande som avses i 2 mom. interimistiskt utan att höra den som påstås ha gjort intrång, om ärendets brådskande natur nödvändigtvis kräver det. Föreläggandet är i kraft tills något annat bestäms. Den som påstås ha gjort ett intrång skall utan dröjsmål efter att föreläggandet har meddelats beredas tillfälle att bli hörd. När denne har hörts skall domstolen utan dröjsmål besluta om föreläggandet skall vara i kraft eller återkallas.
Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av denna paragraf får inte äventyra tredje mans rätt att sända och ta emot meddelanden. Ett föreläggande om avbrytande träder i kraft när sökanden ställer en sådan säkerhet hos utmätningsmannen som avses i 8 kap. 2 § i utsökningsbalken (705/2007). Bestämmelser om möjligheten att befrias från att ställa säkerhet finns i 7 kap. 7 § i rättegångsbalken. Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av 2 eller 3 mom. förfaller om inte talan enligt 35 § 1 mom. väcks i domstol inom en månad från det att föreläggandet meddelades. (31.1.2013/109)
Den som begärt föreläggande om avbrytande skall ersätta den som meddelats föreläggandet liksom också den som påstås ha gjort intrång för den skada som orsakas av att föreläggandet verkställs samt för kostnaderna i ärendet, om talan enligt 35 § 1 mom. förkastas eller avvisas utan prövning eller om behandlingen av ärendet avskrivs som en följd av att käranden återtagit talan eller uteblivit från rätten. Samma gäller om föreläggandet om avbrytande återkallas med stöd av 3 mom. eller förfaller med stöd av 4 mom. När en talan om ersättning av skada och kostnader väcks skall 7 kap. 12 § i rättegångsbalken iakttas.
36 §
Den som uppsåtligen eller av vållande begår mönsterintrång är skyldig att erlägga skälig ersättning för utnyttjandet av mönstret samt ersättning för annan skada som intrånget medfört. Föreligger endast ringa vållande, må ersättningen jämkas.
Begår någon mönsterintrång utan uppsåt eller vållande, är han skyldig att erlägga ersättning för utnyttjandet av mönstret, i den mån det befinnes skäligt.
Talan om ersättning för mönsterintrång skall väckas inom fem år från det skadan uppkom vid äventyr att rätten till ersättning går förlorad.
36 a § (21.7.2006/685)
Domstolen kan i ett tvistemål som gäller intrång i en mönsterrätt på yrkande av käranden ålägga svaranden att ersätta käranden för de kostnader denne har av att vidta lämpliga åtgärder för att sprida information om en lagakraftvunnen dom i vilken svaranden har konstaterats ha gjort intrång i en mönsterrätt. Ett åläggande får inte ges om spridningen av informationen har begränsats i någon annan lag. Vid prövningen av om ett åläggande skall ges och av dess innehåll skall domstolen beakta den allmänna betydelsen av offentliggörandet, intrångets art och omfattning, de kostnader som offentliggörandet medför och andra motsvarande omständigheter.
Domstolen fastställer ett maximibelopp för de skäliga kostnader för offentliggörande som svaranden skall ersätta. Käranden har inte rätt till ersättning om uppgifter om domen inte har offentliggjorts inom en av domstolen utsatt tid räknat från den tidpunkt då den lagakraftvunna domen gavs.
37 §
På yrkande av den som lidit mönsterintrång må rätten efter vad som befinnes skäligt till förebyggande av fortsatt intrång förordna, att vara, som tillverkats eller införts till landet i strid med annans mönsterrätt, eller föremål, vars användande innebär mönsterintrång, skall på visst sätt ändras eller sättas i förvar för återstoden av skyddstiden för mönstret eller förstöras eller, i fråga om olovligen tillverkad eller till landet införd vara, mot lösen utlämnas till den som lidit intrånget. Detta gäller icke mot den som i god tro förvärvat egendomen eller särskild rätt till denna och själv icke gjort mönsterintrång.
Egendom som avses i 1 mom. kan tas i beslag, när det kan antas att ett brott som nämns i 49 kap. 2 § i strafflagen eller 35 § i denna lag har begåtts. Härvid ska iakttas vad som i tvångsmedelslagen (806/2011) föreskrivs om beslag. (22.7.2011/862)
Utan hinder av vad i 1 mom. är stadgat må rätten, om synnerliga skäl därtill föreligger, på yrkande förordna, att innehavare av egendom som avses i 1 mom. får förfoga över den under återstoden av skyddstiden eller del därav mot skäligt vederlag och på i övrigt skäliga villkor.
38 § (12.7.2002/596)
Utnyttjar någon i strid med 5 a § ett mönster, om vars registrering ansökan gjorts, efter det ansökningshandlingarna blivit offentliga, skall bestämmelserna om mönsterintrång tillämpas på motsvarande sätt, ifall ansökan leder till registrering, dock så att han eller hon inte får dömas till straff.
I fråga om ersättning för skada på grund av utnyttjande som skett innan ansökan om registrering kungjorts enligt 18 § skall bestämmelserna i 36 § 2 mom. tillämpas.
Bestämmelserna i 36 § 3 mom. skall inte tillämpas, om talan om ersättning väcks inom ett år efter det mönstret registrerades.
39 §
Har registreringen av ett mönster hävts genom en dom som vunnit laga kraft, kan straff, ersättning eller en annan påföljd som stadgas i 49 kap. 2 § strafflagen eller 35-38 §§ i denna lag inte dömas ut. (21.4.1995/718)
2 mom. har upphävts genom L 31.1.2013/109. (31.1.2013/109)
40 §
Den som uppsåtligen eller av vållande, som ej är ringa, underlåter att fullgöra vad som åligger honom enligt 34 § straffes med böter.
Till samma straff skall jämväl den dömas som i fall vilka avses i nämnda paragraf lämnar oriktig upplysning, såvitt straff för gärningen ej är stadgat i strafflagen.
Den som gör sig skyldig till brott som nämnes i denna paragraf är skyldig att ersätta på grund därav uppkommen skada. Är vållandet ringa, må ersättningen jämkas.
För brott som avses i denna paragraf må åtal icke väckas av allmän åklagare, om målsäganden ej anmält brottet till åtal.
8 kap
Rättegångsstadganden
41 §
Mönsterhavare eller den som på grund av licens eller tvångslicens äger rätt att utnyttja mönster må föra talan om fastställelse av huruvida han på grund av registreringen åtnjuter skydd mot annan, om ovisshet råder om förhållandet och detta länder honom till förfång.
Under samma förutsättningar må den som driver eller avser att driva affärsverksamhet föra talan mot mönsterhavare om fastställelse av, huruvida hinder föreligger mot verksamheten på grund av registreringen av visst mönster.
3 mom. har upphävts genom L 31.1.2013/109. (31.1.2013/109)
42 § (31.1.2013/109)
42 § har upphävts genom L 31.1.2013/109.
43 § (31.1.2013/109)
Tvistemål och ansökningsärenden som grundar sig på denna lag handläggs i marknadsdomstolen.
Marknadsdomstolen är den domstol som behandlar gemenskapsformgivningsärenden som avses i den rådets förordning som nämns i 33 a §.
Bestämmelser om handläggningen av tvistemål och ansökningsärenden i marknadsdomstolen finns i lagen om rättegång i marknadsdomstolen.
43 a § (31.1.2013/109)
Åtal för ett sådant brott mot industriell rättighet enligt 49 kap. 2 § i strafflagen som gör intrång i en mönsterrätt samt åtal för en mönsterrättsförseelse som avses i 35 § 2 mom. och ett brott som avses i 40 § i denna lag handläggs i Helsingfors tingsrätt.
Trots det som sägs i 43 § får i samband med ett åtal som avses i 1 mom. handläggas ett ersättningsyrkande enligt 36 § eller 40 § 3 mom. eller ett yrkande enligt 37 §, när yrkandet framställts med anledning av det brott som avses i åtalet.
Domstolen fortsätter att vara behörig att pröva ett yrkande enligt 2 mom. även om de omständigheter som behörigheten grundar sig på förändras efter det att yrkandet framställdes.
43 b § (31.1.2013/109)
På rätten för en domstol som handlägger ett mål som avses i 43 a § att begära utlåtande av registermyndigheten tillämpas vad som i 4 kap. 22 § i lagen om rättegång i marknadsdomstolen bestäms om marknadsdomstolens rätt att begära ett utlåtande.
43 c § (25.8.2016/718)
När tingsrätten behandlar ett mål som avses i 43 a § får högst två sådana sakkunnigledamöter som avses i 17 kap. 10 § 2 mom. i domstolslagen (673/2016) bistå rätten som sakkunniga.
De sakkunniga ska ge ett skriftligt utlåtande om de frågor som tingsrätten ställt till dem. En sakkunnig har rätt att ställa frågor till parter och vittnen. Innan målet avgörs ska tingsrätten ge parterna tillfälle att yttra sig om ett sakkunnigutlåtande.
Bestämmelser om en sakkunnigs rätt till arvode finns i 17 kap. 22 § i domstolslagen.
44 § (31.1.2013/109)
På skyldigheten för en domstol som handlägger ett mål som avses i 43 a § att underrätta registermyndigheten om avgörandet tillämpas vad som i 4 kap. 23 § i lagen om rättegång i marknadsdomstolen bestäms om marknadsdomstolens skyldighet att göra anmälan om sina avgöranden.
8 a kap (3.12.2010/1058)
Internationell mönsterregistrering
44 a § (3.12.2010/1058)
Med internationell mönsterregistrering avses en registrering av mönsterrätt som den internationella byrån vid Världsorganisationen för den intellektuella äganderätten, nedan deninternationellabyrån, har gjort i enlighet med Genèveakten av den 2 juli 1999 till Haagöverenskommelsen om internationell registrering av industriella formgivningar.
Patent- och registerstyrelsen ska som registreringsmyndighet i Finland sköta de uppgifter som gäller internationell registrering och föra en förteckning över internationella registreringar som är i kraft i Finland.
44 b § (3.12.2010/1058)
En finsk medborgare eller den som har sin hemvist eller ett verkligt och fungerande industri- eller handelsföretag i Finland får göra en ansökan om internationell registrering hos den internationella byrån eller hos registreringsmyndigheten.
En ansökan som har lämnats in till registreringsmyndigheten ska utan dröjsmål vidarebefordras till den internationella byrån. När ansökan lämnas in ska sökanden betala en expeditionsavgift till registreringsmyndigheten.
44 c § (3.12.2010/1058)
En internationell registreringsansökan ska göras skriftligen så som anges i Genèveakten.
I ansökan ska de stater eller mellanstatliga organisationer inom vilkas territorium skydd söks designeras. När ansökan görs ska sökanden betala i Genèveakten angivna avgifter till den internationella byrån.
44 d § (3.12.2010/1058)
En internationell registrering av mönsterrätt som designerar Finland har från och med registreringsdagen som den internationella byrån gett samma verkan som en nationell ansökan enligt denna lag. I fråga om en internationell registrering iakttas i tillämpliga delar bestämmelserna i denna lag och de bestämmelser som utfärdats med stöd av den.
En internationell registrering kan förnyas genom en ansökan till den internationella byrån.
44 e § (3.12.2010/1058)
När registreringsmyndigheten får ett meddelande från den internationella byrån om en internationell registrering där Finland har designerats undersöker registreringsmyndigheten om det föreligger hinder för registrering.
Om registreringsmyndigheten konstaterar att den internationella registreringen inte uppfyller villkoren för registrering enligt denna lag, underrättar myndigheten genom en motiverad avslagsanmälan den internationella byrån om att den internationella registreringen inte gäller i Finland. Avslagsanmälan ska ges in till den internationella byrån inom tolv månader från det att den internationella registreringen offentliggjordes.
Innehavaren av en internationell registrering har efter det att en avslagsanmälan mottagits rätt att inom en av registreringsmyndigheten utsatt tid yttra sig eller återkalla den internationella registreringen med avseende på Finland. Om det i det yttrande som innehavaren avgett med anledning av avslagsanmälan inte framförs några omständigheter med stöd av vilka mönstret kan anses uppfylla registreringsvillkoren enligt denna lag, ska registreringsmyndigheten fatta beslut om att den internationella registreringen inte gäller eller gäller endast delvis i Finland. När ett beslut om att helt eller delvis avslå en registrering vunnit laga kraft ska beslutet kungöras i Mönsterrättstidningen.
44 f § (3.12.2010/1058)
Om en invändning har framställts mot en internationell registrering inom den tid som föreskrivs i 18 a §, skickar registreringsmyndigheten en anmälan om detta jämte motivering till den internationella byrån inom den tid som anges i 44 e § 2 mom.
Innehavaren av registreringen ska ges tillfälle att inom föreskriven tid yttra sig över invändningen, varefter registreringsmyndigheten ska pröva invändningen. Om registreringsmyndigheten anser att registreringen inte uppfyller villkoren för registrering enligt denna lag, ska den fatta ett beslut om att den internationella registreringen inte gäller eller gäller endast delvis i Finland. Registreringsmyndigheten ska förkasta invändningen, om inget hinder för internationell registrering med tanke på Finland föreligger.
Om registreringsmyndigheten med anledning av en invändning beslutar att den internationella registreringen inte gäller eller gäller endast delvis i Finland, gör myndigheten en anteckning om detta i sin förteckning. När ett beslut om att helt eller delvis avslå en registrering vunnit laga kraft ska beslutet kungöras i Mönsterrättstidningen.
44 g § (3.12.2010/1058)
Registreringsmyndigheten ska underrätta den internationella byrån om sådana ändringar som gäller Finland i de internationella registreringarna.
Om ett mönster helt eller delvis avförs ur det internationella registret, ska registreringsmyndigheten i motsvarande utsträckning avföra det ur sin förteckning. Sådana ändringar i giltigheten av en internationell registrering som gäller i Finland ska kungöras i Mönsterrättstidningen.
44 h § (3.12.2010/1058)
Om en innehavare av en internationell registrering som inte har hemvist i Finland vill avge ett yttrande till registreringsmyndigheten, ska innehavaren anlita ett ombud som är bosatt inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet.
9 kap
Särskilda stadganden
45 § (3.12.2010/1058)
En mönsterhavare som inte har hemvist i Finland ska ha ett inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet bosatt ombud, som har rätt att för mönsterhavarens räkning ta emot delgivning av stämning, kallelser och andra handlingar i mål och ärenden som gäller mönsterrätt, med undantag av stämning i brottmål och föreläggande för part att infinna sig personligen vid domstol. Ombudet ska anmälas för registrering i mönsterregistret.
46 §
Genom förordning må under förutsättning av ömsesidighet stadgas, att vad i 12 eller 45 § är stadgat icke skall äga tillämpning i fråga om sådan sökande eller mönsterhavare, som har
hemvist i främmande stat eller har ett i den staten bosatt ombud, som antecknats i registret här i landet och äger sådan behörighet som avses i nämnda paragrafer.
46 a § (12.7.2002/596)
Har registreringsmyndighetens beslut inte kunnat delges sökanden, den som gjort en invändning eller innehavaren av mönsterrätten på den adress som har meddelats registreringsmyndigheten, kan beslutet delges genom att saken kungörs i mönsterrättstidningen som ges ut av Patent- och registerstyrelsen.
47 § (12.7.2002/596)
I samband med ansökan om registrering av ett mönster, förnyelse av en registrering, ändring av ett mönster, inlämnande av en ansökan om gemenskapsformgivning eller om internationell registrering ska en ansökningsavgift, en förnyelseavgift, en avgift för ändring av mönstret, en avgift för vidarebefordran av ansökan om gemenskapsformgivning och en avgift för vidarebefordran av ansökan om internationell registrering samt enligt ärendets art följande tilläggsavgifter betalas: klassavgift för varje varuklass efter den första, samregistreringsavgift för varje mönster efter det första, förvaringsavgift för förvaring av en modell och kungörelseavgift för varje bild efter den första samt en särskild avgift för de anteckningar som i mönsterregistret görs om andra omständigheter. En förnyelseavgift som betalas när pågående registreringsperiod har gått ut ska erläggas förhöjd. (3.12.2010/1058)
Om avgifterna enligt denna lag bestäms särskilt.
48 § (3.12.2010/1058)
Närmare bestämmelser om registreringsansökan, uppdelning av ansökan, handläggning av registreringsansökan och kungörelse av registreringen, mönsterregistret samt om registreringsmyndighetens uppgifter utfärdas genom förordning av statsrådet.
Registreringsmyndigheten får utfärda närmare tekniska föreskrifter om registreringsansökan och dess handläggning, frågor som gäller ett registrerat mönster, mönsterregistret och de kungörelser som ska publiceras i mönsterrättsärenden samt andra tekniska frågor som kan jämföras med dessa.
49 §
Denna lag träder i kraft den 1 april 1971.
Ikraftträdelsestadganden:
10.5.1991/802:
Denna lag träder i kraft den dag som fastställs genom förordning. (L 802/1991 trädde i kraft enligt F 804/1991 den 1.1.1992.)
Regeringens proposition 232/90, Andra lagutsk. bet. 20/90, Stora utsk. bet. 330/90
26.6.1992/578:
Denna lag träder i kraft den 1 september 1992.
RP 25/92, EkUB 21/92
13.11.1992/1035:
Denna lag träder i kraft den 1 mars 1993.
RP 152/92, EkUB 35/92
18.12.1992/1411:
Denna lag träder i kraft vid en tidpunkt som bestäms genom förordning. (L 1411/1992 trädde i kraft enligt F 1342/1993 den 1.1.1994.)
RP 215/92, EkUB 46/92
21.4.1995/718:
Denna lag träder i kraft den 1 september 1995.
RP 94/93, LaUB 22/94, StoUB 10/94
12.7.2002/596:
Denna lag träder i kraft den 1 augusti 2002.
Denna lag tillämpas också på mönster som har registrerats innan lagen träder i kraft och på mönster som registreras utgående från en ansökan som har gjorts innan lagen träder i kraft. På upphävandet av ett mönster som har registrerats på basis av en ansökan om registrering som har gjorts innan denna lag träder i kraft tillämpas dock de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet.
En ansökan om registrering som har gjorts innan denna lag träder i kraft behandlas och avgörs i enlighet med de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet.
Om någon när denna lag träder i kraft utnyttjar ett mönster här i landet på ett sätt som enligt de bestämmelser som gäller när denna lag träder i kraft inte förutsätter samtycke av innehavaren av mönsterrätten, får han eller hon fortsätta utnyttja mönstret, fastän sådant samtycke skulle krävas enligt denna lag. Likadan rätt har också den som har vidtagit väsentliga åtgärder för att utnyttja mönstret.
RP 6/2002, EkUB 12/2002, RSv 77/2002, Europaparlamentets och rådets direktiv 98/71/EG; EGT nr L 289, 28.10.1998, s. 28
20.12.2002/1215:
Denna lag träder i kraft den 1 januari 2003.
RP 217/2002, EkUB 24/2002, RSv 187/2002, Rådets förordning (EG) nr 6/2002; EGT nr L 3; 5.1.2002, s. 1
21.7.2006/685:
Denna lag träder i kraft den 1 september 2006.
Denna lags 35 a § tillämpas också på tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande.
På tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande tillämpas i stället för 36 a § i denna lag de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet.
RP 26/2006, LaUB 6/2006, RSv 67/2006
14.5.2010/394:
Denna lag träder i kraft den 1 december 2010.
RP 102/2009, LaUB 2/2010, RSv 21/2010
3.10.2010/1058:
Om ikraftträdandet av denna lag bestäms genom förordning av statsrådet.
På de ansökningar om registrering av mönster som är anhängiga när denna lag träder i kraft tillämpas bestämmelserna i denna lag. Sådana registreringsansökningar som registreringsmyndigheten redan har kungjort i enlighet med 18 § behandlas och avgörs dock i enlighet med de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet av denna lag.
Åtgärder som krävs för verkställigheten av denna lag får vidtas innan lagen träder i kraft.
RP 225/2008, EkUB 18/2010, RSv 142/2010
14.4.2011/356:
Denna förordning träder i kraft den 1 maj 2011.
22.7.2011/862:
Denna lag träder i kraft den 1 januari 2014.
RP 222/2010, LaUB 44/2010, RSv 374/2010
31.1.2013/109:
Denna lag träder i kraft den 1 september 2013.
I fråga om sökande av ändring i ett beslut som registermyndigheten har fattat innan denna lag träder i kraft iakttas de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet.
Ett tvistemål, ansökningsärende eller brottmål som har blivit anhängigt i tingsrätten innan denna lag träder i kraft handläggs enligt de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet.
Åtgärder som krävs för verkställigheten av denna lag får vidtas innan lagen träder i kraft.
RP 124/2012, LaUB 15/2012, RSv 158/2012
25.8.2016/718:
Denna lag träder i kraft den 1 januari 2017.
RP 7/2016, LaUB 8/2016, RSv 99/2016