Основной(ые) текст(ы)

Шведский Nyttighetsmodellbestämmelser

Финский Hyödyllisyysmallit

HYÖDYLLISYYSMALLIMÄÄRÄYKSET

HYÖDYLLISYYSMALLIMÄÄRÄYKSET
Annettu 16. päivänä joulukuuta 1991
Muutettu 1. päivänä tammikuuta 1996
Muutettu 8. päivänä joulukuuta 2008
Muutettu 13.päivänä lokakuuta.2009
1. HYÖDYLLISYYSMALLIHAKEMUS JA REKISTERÖINTI
Hakemuskirja ja sen liitteet
1 §
Hyödyllisyysmallihakemus laaditaan sitä varten tarkoitetulle lomakkeelle, joka annetaan Patentti- ja rekis-terihallitukselle kolmena kappaleena.
Selitys, suojavaatimukset ja tarpeelliset kuvat on annettava neljänä kappaleena. Näihin asiakirjoihin tehdyt muutokset annetaan kolmena kappaleena.
Jos hakemus on tehty telefaksilla, on hakijan tai hänen asiamiehensä toimitettava mahdollisimman pian alkuperäiset asiakirjat kolmena kappaleena rekisteriviranomaiselle.
Jos keksintöön kuuluu vähintään kymmenen nukleotidia käsittävä sekvenssi tai vähintään neljä amino-happoa käsittävä haarautumaton sekvenssi, tulee selitysosassa olla näistä luettelo.
Luettelo tulee esittää selitysosan lopussa välittömästi ennen suojavaatimuksia. Luettelo tulee laatia voimassaolevan standardin mukaisesti (WIPO ST. 23).
Tekemispäivän antaminen
2 §
Tekemispäivä antaminen hakemukselle määräytyy HmL 7 a §:n mukaisesti. Rekisteriviranomaisen on annettava hakemukselle tekemispäivä, mikäli HmL 7 a §:ssä luetellut edellytykset täyttyvät.
Tekemispäivä tarkoittaa päivää, josta hakemusta ja siitä myönnettävää rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevat oikeudet alkavat.
Saapumispäivä tarkoittaa päivää, jolloin rekisteriviranomainen on vastaanottanut hakemuksen.
Tekemispäivän siirtäminen
3 §
Tekemispäivä voidaan siirtää. Rekisteriviranomaisen ei tarvitse tutkia sitä, onko hakemus puutteellinen, mutta mikäli rekisteriviranomainen havaitsee, että hakemuksesta puuttuu osia selityksestä tai kuvista tai osia, joihin selityksessä tai kuvissa viitataan, tulee hakijalle antaa välittömästi kehotus määräajassa täydentää hakemustaan.
Lue lisää HmL 7 b §
Selitys
4 §
Selityksen alussa on ilmoitettava keksinnön lyhyt ja asiallinen nimitys.
Selitys sisältää:
1) Yleisen osan, jossa esitetään keksinnön käyttöala ja tekniikka, johon keksintö perustuu (tekniikan taso). Tekniikan tason kuvauksessa on viitattava hakijan tuntemaan kirjallisuuteen, josta esitetty tekniikka ilmenee. Siinä on myös esitettävä, mitä erityistä keksinnöllä tekniikan tasoon nähden aikaansaadaan sekä ne keinot, jotka ovat tämän aikaansaamiseksi välttämättömät. Viimeksi mainitun esityksen tulee olla yhtäpitävä vaati-muksissa ilmaistun kanssa ja se voi olla viittaus vaatimuksiin.
Ellei keksinnöstä sellaisenaan ilmene, kuinka sitä voidaan käyttää teollisesti, tämä on mainittava selityk-sessä.
2) Erityisen osan, jossa keksintö on yksityiskohtaisesti selitettävä ensisijaisesti sovellutusesimerkein tai sovellutusmuodoin valaistuna ja mahdolliseen kuvaan viittaamalla. Keksinnön tulee olla sillä tavoin esi-merkein valaistu, että vaatimukset voidaan katsoa riittävästi perustelluiksi.
Jos selitykseen kuuluu kuva, on luettelo kuvan kaikista kuvioista yleensä esitettävä selityksen erityisen osan johdantona.
Suojavaatimukset
5 §
Jos suojavaatimukset sisältävät useita itsenäisiä vaatimuksia, on niiden mukaiset keksinnöt esitettävä seli-tyksessä 4 §:ssä mainitulla tavalla. Myös se, mille epäitsenäisessä suojavaatimuksessa pyydetään suojaa (sovellutusmuoto), on esitettävä selityksessä siinä laajuudessa kuin vaatimuksen ymmärtämiseksi on välttä-mätöntä. On pidettävä riittävänä, että viimeksi mainittu sisältyy selityksen erityiseen osaan.
6 §
Suojavaatimusten tulee sisältää johdanto, jossa esitetään se, mitä HmA 13 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa on säädetty ja tunnusmerkkiosa, jossa esitetään se, mitä mainitun säännöksen 3 kohdassa on säädetty.
Tunnusmerkkiosa aloitetaan sanoilla "tunnettu siitä, että" tai muulla vastaavalla ilmaisulla.
Kussakin suojavaatimuksessa on esitettävä ne erityispiirteet, jotka ovat välttämättömät tarkoitetun vaiku-tuksen aikaansaamiseksi.
7 §
Pykälä on poistettu 13.10.2009, koska lakiin hyödyllisyysmallioikeudesta ei sisälly patenttilain 2 §:n 4. ja 5. momentteja vastaavia säädöksiä.
8 §
Tuote tai laite on yleensä määriteltävä ilmaisemalla sen koostumus tai rakenteelliset yksityiskohdat.
Lähempi määrittely, mikäli keksintöä ei voida sopivasti ilmaista muulla tavoin, voi tapahtua esittämällä sen yksityiskohtien toiminnat tai tehtävät. Tuote, erityisesti kemiallinen tuote voidaan, jos sen määrittely muutoin on huomattavan vaikeaa, määritellä myös ilmoittamalla tuotteen valmistustapa ( product-by- process ) tarvittaessa yhdessä muiden tuotetta koskevien parametrien kanssa.
9 §
Useita samaan ryhmään kuuluvia itsenäisiä vaatimuksia saadaan esittää hakemuksessa vain siinä tapauk-sessa, että keksinnöt perustuvat samaan keksinnölliseen ajatukseen, että ne kuuluvat teknisesti hyvin lähei-sesti yhteen ja että on ilmeisen vaikeata määritellä keksintöjä kyllin tarkasti esimerkiksi vaihtoehtojen muodossa, mikäli ne esitetään yhteisten määritteiden avulla samassa suojavaatimuksessa. Myös lähetin-vastaanotin- tyyppiset keksinnöt voidaan esittää erillisinä, itsenäisinä suojavaatimuksina. Keksintö on ilmaistava täydellisesti itsenäisessä suojavaatimuksessa.
10 §
Epäitsenäiset vaatimukset on ryhmiteltävä sen itsenäisen vaatimuksen jälkeen, johon ne suoraan tai toisen epäitsenäisen vaatimuksen välityksellä viittaavat.
11 §
Suojavaatimusten sekä johdanto- että tunnusmerkkiosassa tulee olla kuvissa esitettyjä osia vastaavat, mieluiten sulkeissa olevat viittausmerkit. Vaatimuksesta tulee kuitenkin ilman viittausmerkkejä käydä ilmi se, mille suojaa haetaan. Yleisiä huomautuksia, niin kuin esim. "kuten on selitetty" tai "kuten kuvassa on esitetty", ei voida hyväksyä vaatimuksessa. Vaatimuksessa voidaan poikkeuksellisesti viitata suoraan kuvien käyrädiagrammeihin tai vastaaviin.
13 §
Selityksen tekstiosan ja kuvien on oltava toisistaan erillään. Taulukoita ja kemiallisia ja matemaattisia kaavoja voidaan sisällyttää tekstiin.
12 §
Tekaistuja nimityksiä ei saa käyttää.
14 §
Tavaramerkkejä ei yleensä saa esiintyä suojavaatimuksissa.
15 §
Jos hyödyllisyysmallihakemukseen kuuluu kuvia, rekisteriviranomainen valitsee kuvion, joka julkaistaan suojavaatimusjulkaisussa. Jokainen siinä esitetty ja kuvalla havainnollistettu keksinnön erityispiirre on varustettava sulkeissa olevalla viittausmerkillä.
Kuvat
16 §
Kuvia sisältävässä, A4-kokoa olevassa lehdessä ei saa olla kehystä. Marginaalin pienin leveys on yläreunassa ja vasemmassa reunassa 2,5 cm, oikeassa reunassa 1,5 cm ja alareunassa 1,0 cm. Kuvia ei saa taittaa tai kiertää käärölle. Hakemukseen liitetyt mustavalkoiset valokuvat on toimitettava irrallisina.
17 §
Kuvista tulee ilmetä selityksen ymmärtämiseksi välttämättömät yksityiskohdat ja niiden tulee olla selityk-sessä ja kuvissa merkityt samoilla numeroilla tai kirjaimilla.
Kuvissa ei saa olla muita merkintöjä kuin ne, jotka mainitaan selityksessä, eikä merkintöjä tule tehdä enempää kuin selityksen ymmärtämiseksi on tarpeellista. Kuvat eivät myöskään saa sisältää selittävää tekstiä, lukuun ottamatta lyhyitä ilmaisuja, kuten esim. "vesi", "höyry", "leikkaus A-B" tai "suljettu".
Kuvissa ei saa olla esitettynä mitään asiaankuulumatonta.
18 §
Leikkauspintojen tulee olla vinoviivoitetut. Kuvien kaikkien kirjoitusmerkkien (numerot ja kirjaimet) tulee olla selviä ja helposti luettavia. Sekä kuvien että viittausmerkkien tulee olla toisinnettavissa myös pienempään kokoon. Monimutkaisiin kuviin ei saa sisällyttää niin monia yksityiskohtia, että sen johdosta voi syntyä epä-selvyyttä. Yksityisten kuvien välillä tulee olla sopivat välit. Kuvat on lehtien lukumäärästä riippumatta merkit-tävä juoksunumeroin tai mahdollisesti niiden yhteydessä olevin kirjaimin, mieluimmin siinä järjestyksessä kuin ne on lehdelle sijoitettu. Saman sovellutusmuodon samat osat on kaikissa kuvissa merkittävä samoin merkein.
Lisämääräyksiä
19 §
Selitys ja suojavaatimukset on laadittava mustalla värillä koneella kirjoitettuna tai painamalla A4-kokoa olevalle vahvalle, läpinäkymättömälle, valkealle paperille ja niiden on oltava suoraan toisinnettavissa. Teksti on kirjoitettava käyttämällä 1 ½ riviväliä ja fonttikoon on oltava sellaista, että isojen kirjaimien koko on vähintään 0,28 cm, esimerkiksi käyttäen fonttia Times New Roman 12 tai Courier New 12 sekä jättämällä vasempaan reunaan 2,5 - 4 cm, yläreunaan 2 - 4 cm, alareunaan ja oikeaan reunaan 2 - 3 cm marginaaliksi. Tekstin saa kirjoittaa vain lehden toiselle puolelle. Tekstin tulee olla tasaista ja yksityisten kirjainten tulee olla teräviä ja selvästi luettavia. Jos tekstiin sisältyy käsinkirjoitettuja merkkejä ja kaavoja, on ne tehtävä mustalla värillä.
Sana "t u n n e t t u" tai vastaava on suojavaatimuksissa kirjoitettava harvennettuna tai muulla sopivalla tavalla korostettuna.
Selityksen ja suojavaatimusten lehdet numeroidaan juoksunumeroilla arabialaisin numeroin. Numerot mer-kitään keskelle vähintään 2 cm:n päähän lehden yläreunasta käyttämättä niiden edellä tai jäljessä viivoja tai pisteitä. Selityksen ja suojavaatimusten joka viides rivi tulisi numeroida vähintään 2,5 cm:n päähän lehden vasemmasta reunasta merkityin arabialaisin numeroin. Suojavaatimukset voidaan kirjoittaa erilliselle lehdelle.
20 §
Rekisteriviranomaiselle toimitettavien kirjelmien ja niiden liitteiden tulee olla laadittu valkoiselle A4-kokoa olevalle paperille.
Hakemusnumero on merkittävä kirjelmän ensimmäiselle sivulle.
21 §
Hakija voi toimittaa rekisteriviranomaiselle mallikappaleita, näytteitä tms., milloin se selityksen ymmärtä-miseksi on välttämätöntä. Niitä ei yleensä palauteta.
Valtuutus
22 §
Asiamiehen valtuutus tapahtuu joko siten, että hakija hakemuskirjassa ilmoittaa tästä sekä mainitsee asia-miehen nimen ja kotipaikan täydellisine postiosoitteineen tai erityisellä hakijan allekirjoittamalla valtakirjalla, jonka edellä mainittujen tietojen lisäksi tulee sisältää myös keksinnön nimitys tai hyödyllisyysmallihakemuk-sen numero.
Mahdollista mitätöintikäsittelyä varten hakija voi etukäteen antaa valtakirjassa valtuutuksen toimia asia-miehenä mitätöintikäsittelyn aikana. Valtuutus voidaan myös antaa erillisellä valtakirjalla, kun rekisteröityä hyödyllisyysmallia vastaan on tehty mitätöintivaatimus.
Asiassa, jossa vedotaan yleisvaltakirjaan, tulee olla kirjallinen viittaus valtakirjaan.
Valtakirjaksi hyväksytään myös valtakirjan kopio tai telefaxina lähetetty valtakirja tai jokin muu asiakirja, jolla asiamies osoittaa valtuutuksensa. Rekisteriviranomainen voi halutessaan vaatia alkuperäisen valtakirjan.
23 §
Jos asiamiehellä on HmL 19 ja 26 a §:ssä tarkoitettu toimivalta, on tämän käytävä ilmi valtakirjasta.
Lue lisää HmL 10 §
Lausunto oikeudesta keksintöön
24 §
Jos hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, tulee hänen antaa lausunto siitä, mihin hän perustaa oikeutensa keksintöön. Lausunnossa voidaan ilmoittaa, että keksintö on siirtynyt hakijalle esim. sopimuksella tai perintönä. Lausunto annetaan hakemuksen liitteenä.
Etuoikeus
25 §
Jos etuoikeutta pyydetään, on etuoikeuspyyntö aina esitettävä hyödyllisyysmallihakemuksessa. Myöhem-min esitettyä etuoikeuspyyntöä ei hyväksytä.
26 §
Jos hakija ei ole sama kuin etuoikeuden perustana olevassa hakemuksessa hakijaksi ilmoitettu, tulee hake-muksessa osoittaa, että hyödyllisyysmallin rekisteröintiin liittyvä etuoikeus kuuluu hakijalle. Tämä voidaan tehdä siirtokirjalla. Jos etuoikeustodistuksen hakijaksi merkitty hakee rekisteröintiä yhdessä toisen kanssa, ei viimeksi mainitun osalta tarvitse osoittaa oikeutta etuoikeuteen. Jos Suomessa rekisteröintiä hakeva on aikaisemmin hakenut ulkomailla suojaa samalle hyödyllisyysmallille yhdessä jonkun toisen kanssa, on rekisteriviranomaiselle toimitettava tämän toisen allekirjoittama siirtokirja.
27 §
Jos on olemassa voimassa oleva etuoikeuspyyntö hakemusta koskevien asiakirjojen tullessa julkisiksi, on hakemuksen sisältö katsottava tunnetuksi (HmL 2 § 2 mom) etuoikeuspäivästä lähtien siltä osin kuin se vastaa etuoikeusasiakirjaa.
28 §
Etuoikeuspyynnön peruutus on tehtävä kirjallisesti.
29 §
Lisäykset etuoikeusasiakirjan sisältöön verrattuna (osaetuoikeus) ovat ilman etuoikeuden menetystä sallit-tuja. Etuoikeus koskee kaikkia etuoikeusasiakirjoista ilmeneviä seikkoja riippumatta siitä, onko ne esitetty suojavaatimuksessa vai ei. Saman hakijan myöhemmin tekemää hakemusta, jonka suojavaatimuksissa on esitetty sellaista, mikä on esitetty vain aikaisemman hakemuksen selityksessä tai kuvassa, ei sen vuoksi voida katsoa ensimmäiseksi liittomaassa tehdyksi hakemukseksi, jollei HmA 11 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty.
Myös niissä hakemuksissa, joissa etuoikeutta pyydetään, määräytyy hakemuksen laajuus perusasiakirjojen perusteella. Etuoikeusasiakirjaan ei voida vedota uuden sisällön ottamiseksi suomalaiseen hyödyllisyysmalli-hakemukseen sen lisäksi, mikä käy ilmi perusasiakirjoista. Ilmeiset virheellisyydet tai kirjoitusvirheet voidaan kuitenkin oikaista etuoikeusasiakirjan nojalla.
Lue lisää HmL 5 §, HmA 11-12 §
Hyödyllisyysmallin tutkimus
30 §
Hakijalla ja rekisteröinnin tai kun hakemus on tullut julkiseksi, kenellä tahansa on oikeus kirjallisesti pyytää rekisteriviranomaiselta uutuus- ja/tai suojattavuustutkimusta.
Tutkimuspyyntö voidaan tehdä hakemisvaiheessa hakemuskirjaan tehtävällä merkinnällä tai myöhemmin erillisellä kirjeellä. Rekisteriviranomainen tutkii julkisen materiaalin kuten patenttihakemustakin tutkittaessa.
Tutkimuksesta on suoritettava vahvistettu maksu.
Hyödyllisyysmalliasiassa annettavan asiakirjan käännös
31 §
Hyödyllisyysmallia koskevassa asiassa keksinnön selitys ja suojavaatimukset on laadittava suomeksi tai ruotsiksi voimassaolevan kielilainsäädännön mukaan. Kun on kysymys muusta asiakirjasta, rekisteriviran-omainen voi olla vaatimatta käännöstä tai voi hyväksyä käännöksen muulle kielelle kuin suomeksi tai ruotsiksi.
32 §
Jos hakija haluaa jatkaa hyödyllisyysmallia koskevaa kansainvälistä hakemusta Suomen osalta, hänen on 31 kuukauden kuluessa kansainvälisestä tekemispäivästä tai jos etuoikeutta pyydetään, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty, annettava rekisteriviranomaiselle kansainvälisen hakemuksen suomen- tai ruotsin-kielinen käännös tai, jos hakemus on laadittu suomen- tai ruotsinkielisenä, jäljennös hakemuksesta.
Lue lisää HmL 45 d §
Patenttihakemuksen muuntaminen hyödyllisyysmallihakemukseksi
33 §
Hyödyllisyysmallihakemus voidaan tehdä myös muuntamalla samaa keksintöä koskeva, vireillä oleva patenttihakemus tai vireillä oleva eurooppapatenttia koskeva hakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi, jolloin hyödyllisyysmallihakemus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin patenttihakemus tai eurooppa-patenttia koskeva hakemus.
Lue lisää HmL 8 § ja 8a §
2. HYÖDYLLISYYSMALLIHAKEMUSTEN KÄSITTELY
34 §
Hakijalle on huomautettava mahdollisuudesta hankkia asiantuntevan henkilön apua, mikäli rekisteriviran-omaiselle annetut asiakirjat on siten laadittu, että tämä katsotaan tarpeelliseksi.
35 §
Jos hakija antaa lausuman, jossa hakemusta ei peruuteta ja josta ei myöskään käy ilmi, että edellä esitetyt puutteellisuudet on poistettu, on hakemus mahdollisimman nopeasti ratkaistava sellaisenaan, mikäli ei ole erityistä aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.
Hakemuksen rajoittaminen toisistaan riippuvaisiin keksintöihin
36 §
Jos hakemus käsittää kaksi tai useampia toisistaan riippumattomia keksintöjä, tästä on huomautettava ja hakemus on rajoitettava koskemaan vain toisistaan riippuvaisia keksintöjä. Kun hakija on rajoittanut suoja-vaatimukset, on hänen katsottava samassa hakemuksessa lopullisesti luopuneen siitä keksinnöstä tai niistä keksinnöistä, jotka rajoittamalla on erotettu suojavaatimuksista.
Selityksen tarkastaminen ennen hakemuksen rekisteröintiä
37 §
Kun suojavaatimukset ovat hyväksyttävissä, on selitys tarkastettava ennen rekisteröintiä.
Tällöin on pidettävä huoli siitä, että selitys täyttää edellä esitetyt, selityksen laatimista koskevat määräykset, että se on suojavaatimusten kanssa yhtäpitävä ja että se sisältää tarpeelliset sovellutusesimerkit.
Kielellisestä asusta, terminologiasta jne. ei tulisi huomauttaa, jollei virheellisiä tulkintoja voi syntyä.
Hakemuksen rekisteröinti
38 §
Jos hakemus täyttää muodolliset vaatimukset, se merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin.
Rekisteröinnistä on kuulutettava ja hakijalle annettava rekisteröintitodistus.
Kun hyödyllisyysmallihakemus on rekisteröity, tulee rekisteriviranomaisen julkaista hakemuksesta suoja-vaatimusjulkaisu sekä suomeksi että ruotsiksi. Suojavaatimusjulkaisu julkaistaan sähköisessä muodossa.
Suojavaatimusjulkaisun sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Lue lisää HmL 1 § 2-4 mom ja 6-11 §
3. HAKEMUKSEN MUUTOS
Suojavaatimukset
39 §
Numerotietoja ja muita määritteitä, joita käytetään keksinnön asialliseen määrittelyyn, voidaan lisätä suojavaatimuksiin myöhemmin vain, jos niillä voidaan katsoa olevan vastineensa perusasiakirjoissa.
Suojavaatimuksiin voidaan kuitenkin tehdä muutoksia, jotka ovat suoranaisten kirjoitusvirheiden ja ilmeisten käännösvirheiden korjauksia. Tällöin on kuitenkin oltava todennäköistä, että muutos ilmaisee sen, mitä alun perin oli tarkoitettu. Huomiota voidaan tällöin kiinnittää alkuperäisen tekstin sanamuotoon tai mahdollisten etuoikeusasiakirjojen sisältöön.
Selitys
40 §
Selitykseen ja siihen kuuluvaan kuvaan hakija saa tehdä vain sellaisia muutoksia ja lisäyksiä, jotka ovat tarpeellisia selvennyksiä ja korjauksia, taikka sovitettaessa selitystä uusien tahi muutettujen suojavaati-musten mukaiseksi.
Muutokset ja lisäykset eivät tällöin saa olla sellaisia, että ne antavat suojavaatimuksille laajemman tai toisenlaisen sisällön kuin perusasiakirjojen nojalla on perusteltua.
Jakaminen
41 §
Jakaminen merkitsee, että osa hakemuksen (kantahakemuksen) perusasiakirjojen sisällöstä tehdään uuden, eri hakemuksen kohteeksi.
42 §
Alkuperäisen hakemuksen ja jakamalla erotetun hakemuksen välisen jatkuvuuden tulee olla keskeyty-mätön.
Alkuperäinen hakemus ei näin ollen saa olla lopullisesti ratkaistu silloin, kun uusi hakemus tehdään.
Jakamisen on siis tapahduttava ennen kuin hyödyllisyysmallioikeus alkuperäisessä hakemusasiassa on myönnetty.
Jos alkuperäinen hakemus on hylätty tai jätetty sillensä, voidaan jakaminen suorittaa valitusaikana tai määräaikana, jonka kuluessa hakemus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi, riippumatta siitä, tehdäänkö asiassa valitus tai otetaanko hakemus uudelleen käsiteltäväksi.
43 §
Selitys siihen kuuluvine piirustuksineen ja suojavaatimukset, jotka annetaan samanaikaisesti kuin uuden hakemuksen hakemuskirja, katsotaan jakamalla erotetun hakemuksen perusasiakirjoiksi.
Kun perusasiakirjat on annettu, ei enää ole sallittua lisätä hakemukseen alkuperäisestä hakemuksesta erotettuja seikkoja.
44 §
Jaettaessa hakijan tulee ilmoittaa, mitkä alkuperäisen hakemuksen osat ovat jakamalla erotetun hakemuk-sen vaatimusten perustana. Hakijan on alkuperäisessä hakemuksessa ilmoitettava, että jakaminen on tapahtunut.
Rekisteröinnin lykkääminen
45 §
Hakijalla on oikeus pyytää rekisteröinnin lykkäystä hakemuskirjaan tehtävällä merkinnällä tai kirjallisesti viimeistään kahden kuukauden kuluessa tekemispäivästä. Lykkäyspyynnöstä on suoritettava vahvistettu maksu.
Luokitus
46 §
Hyödyllisyysmallihakemus on luokiteltava. Luokitus on suoritettava kansainvälisen patenttiluokitusjärjes-telmän (The International Patent Classification) voimassa olevan version ja käyttöoppaan (The Guide) ohjei-den mukaisesti käyttäen laajan tason (advanced level) luokitustunnuksia. Voimassa oleva versio ilmaistaan luokitustunnuksen jäljessä sulkeissa olevilla kuudella numerolla, esim. (2006.01), jotka osoittavat tunnuksen voimaantulovuoden ja –kuukauden.
47 §
Täydellinen luokitustunnus käsittää lohkon, luokan, alaluokan ja ryhmän (pääryhmän tai alaryhmän) tunnuk-sen. Ryhmätunnuksessa on kaksi vinoviivan toisistaan erottamaa lukua. Pakollisen luokituksen (keksintö-informaation) luokitustunnukset esitetään ensin, sen jälkeen mahdolliset ei-pakollisen luokituksen ja indeksi-koodien (lisäinformaation) tunnukset. Luokitustunnukset ja indeksikoodit esitetään taulukon muodossa yhdessä tai useammassa sarakkeessa siten, että kullakin rivillä on vain yksi luokitustunnus tai indeksikoodi.
48 §
Jos hyödyllisyysmallioikeuden hakija tai haltija on kärsinyt oikeudenmenetyksen siksi, ettei ole suorittanut toimenpidettä rekisteriviranomaisessa tässä laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, mutta on toimi-nut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen ja suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä, rekisteriviranomaisen on katsottava toimenpide suoritetuksi määräajassa.
Lue lisää HmL 26 a §
Hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitätöintivaatimusta koskevat asiat
49 §
Hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitätöintivaatimus, sen liitteet sekä haltijan ja vaatimuksen tekijän myö-hemmät kirjelmät ja niiden liitteet on annettava kahtena kappaleena.
50 §
Haltijalle on toimitettava kappaleet kaikista mitätöintivaatimuksen tekijän antamista kirjelmistä (HmL 20 §).
Päätökseen on liitettävä jäljennökset niistä virastoon jätetyistä asiakirjoista, joita vastapuolelle ei ole annettu tiedoksi.
Sellaista vaatimuskirjelmää haltijalle lähetettäessä, jossa viitataan keksinnön julkiseen käyttöön, on haltijaa kehotettava ilmoittamaan, tietääkö tämä keksintöä käytetyn julkisesti.
Jäljennökset niistä virastoon jätetyistä asiakirjoista, joita vastapuolelle ei ole annettu tiedoksi, on liitettävä päätökseen.
51 §
Sekä haltijalle että vaatimuksen tekijälle annetaan tieto lopullisesta päätöksestä. Jos rekisteröinti vaatimuk-sesta huolimatta pidetään voimassa, on päätöksessä esitettävä vaatimuksen hylkäysperusteet.
Jos rekisteröinti pidetään voimassa suojavaatimus uudelleen muotoiltuna , on tästä kuulutettava.
4. MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
52 §
Vastausaika välipäätökseen on 2 kuukautta.
Määräaika parempaa oikeutta koskevan kanteen nostamiseksi on 3 kuukautta.
Määräaika viraston pyytämän etuoikeustodistuksen toimittamiseksi on 2 kuukautta.
Haltijan vastausaika mitätöintivaatimukseen on 3 kuukautta.
HmL 26 a §:n 4 momentin mukainen määräaika haltijan lausumalle on 2 kuukautta.
HmL 7 a ja b §:n mukaiset määräajat ovat 2 kuukautta.
HmL 8 ja 8 a §:n mukaiset määräajat ovat 2 kuukautta.
Mainitut määräajat lasketaan päätöksentekopäivästä.
Rekisteröinnin uudistaminen
53 §
Rekisteröinnin uudistamismaksu erääntyy sen kuukauden viimeisenä päivänä, jolloin rekisteröintikausi päättyy. Uudistamismaksun voi suorittaa kuuden kuukauden kuluessa eräpäivästä.
Kuluvan rekisteröintikauden jälkeen uudistamismaksu on suoritettava vahvistettuine korotuksineen.
Uudistamismaksua ei saa suorittaa aikaisemmin kuin vuotta ennen eräpäivää.

NYTTIGHETSMODELLBESTÄMMEL SER Given den 16 december 1991

Ändrad den 1 januari 1996

Ändrad den 1 december 2008

1. ANSÖKAN OM NYTTIGHETSMODELLRÄTT OCH REGISTRERING

Ansökningshandling och bilagor

1 §

Ansökan om nyttighetsmodellrätt ska ges in till Patent- och registerstyrelsen på därför avsedd blankett i tre exemplar.

Beskrivning, skyddskrav och behövliga bilder ska ges in i fyra exemplar. Ändringar i dessa handlingar ska ges in i tre exemplar.

Om ansökan har givits in via telefax, ska sökanden eller hans ombud lämna in de ursprungliga handlingarna i tre exemplar snarast möjligt till registreringsmyndigheten.

Om en uppfinning avser eller omfattar sekvenser av tio eller fler nukleotider eller sekvenser av fyra eller fler aminosyror, ska i beskrivningen ingå en lista över sekvenserna.

Listan ska vara i slutet av beskrivningen omedelbart före skyddskrav. Lista ska vara utformad i överensstämmelse med gällande standard (WIPO ST.23).

Bestämning av ingivningsdag

2 §

En ingivningsdag för ansökan bestäms enligt NmL 7 a §. Uppfylls villkoren i NmL 7 a §, ska registreringsmyndigheten ge modellansökan en ingivningsdag.

Med ingivningsdag avses den dag då rättigheterna i anslutning till modellansökan och den därpå beviljade registrerade nyttighetsmodellen börjar.

Med ankomstdag avses den dag då registreringsmyndigheten har mottagit ansökan.

Flyttning av ingivningsdag

3 §

Ingivningsdagen kan flyttas. Registreringsmyndigheten behöver inte pröva huruvida ansökan är bristfällig, men om registreringsmyndigheten upptäcker att ansökan är bristfällig i fråga om vissa delar av beskrivningen eller ritningar, eller i fråga om delar till vilka det hänvisas i beskrivningen eller ritningarna, ska sökanden omedelbart uppmanas att inom en utsatt tid komplettera ansökan.

Läs mera i NmL 7 b §.

Beskrivning

4 §

Beskrivningen inleds med en kort och saklig benämning på uppfinningen.

Beskrivningen består av:

1) En allmän del som innehåller uppgift om uppfinningens användningsområde samt om den teknik som uppfinningen bygger på (teknikens ståndpunkt). Vid redogörelsen för teknikens ståndpunkt ska hänvisas till sådan för sökanden känd litteratur, av vilken den angivna tekniken framgår. I redogörelsen ska också anges vad som mot bakgrund av teknikens ståndpunkt särskilt uppnås med uppfinningen samt de medel som är nödvändiga för detta. Den sistnämnda uppgiften ska överensstämma med vad som anges i skyddskraven och den kan bestå av hänvisningar till dessa.

Om det inte av uppfinningen framgår, hur den kan tillgodogöras industriellt, ska beskrivningen ange detta.

2) En speciell del, som ska ge närmare förklaring till uppfinningen, företrädesvis med utföringsexempel eller utföringsformer och med hänvisning till eventuell bild. Uppfinningen ska vara så exemplifierad att skyddskraven kan anses tillräckligt underbyggda.

Om beskrivningen innehåller en bild, ska en förteckning över alla figurer i bilden i regel upptas som inledning till den speciella delen av beskrivningen.

Skyddskrav

5 §

Omfattar skyddskraven flera självständiga krav, ska uppfinningarna enligt dessa anges i beskrivningen på sätt som avses i 4 §. Det som söks skyddat (utföringsform) i ett osjälvständigt skyddskrav ska också anges i beskrivningen i den omfattning som är nödvändig för förståelse av kravet. Det anses tillräckligt att den sistnämnda ingår i beskrivningens speciella del.

6 §

Skyddskrav ska avfattas med en ingress, som innehåller det som avses i NmF 13 § 1 mom. 1 och 2 punkterna, och en kännetecknande del som innehåller det som avses i 3 punkten i nämnda bestämmelse.

Den kännetecknande delen inleds med orden "kännetecknad av" eller liknande.

Varje patentkrav ska ange de särdrag som är nödvändiga för att avsett resultat ska uppnås.

7 §

Paragrafen har strukits 13.10.2009, eftersom lagen om nyttighetsmodell inte innehåller bestämmelser som motsvarar 2 § 4 och 5 mom. i patentlagen.

8 §

Ett alster eller en anordning ska som regel karakteriseras genom uppgifter om dess sammansättning eller konstruktiva detaljutformning.

Den närmare karakteriseringen kan, såvida uppfinningen inte lämpligen kan uttryckas på annat sätt, ske genom uppgifter om detaljernas funktion. Ett alster, t.ex. en kemisk produkt, får, om betydande definitionssvårigheter föreligger, karakteriseras även genom uppgifter om alstrets framställningssätt (“product-by-process”), i allmänhet i kombination med uppgifter om andra parametrar för alstret.

9 §

Flera självständiga krav inom samma kategori får endast upptas i ansökan om uppfinningarna bygger på samma uppfinningstanke, det tekniska sambandet är mycket starkt och det föreligger uppenbara svårigheter att, till exempel i form av alternativ, ange uppfinningarna med tillräcklig bestämdhet, om de innefattas under gemensamma bestämningar i ett och samma skyddskrav. Även uppfinningar av typen sändare- mottagare kan upptas i skilda, självständiga skyddskrav. Den avsedda uppfinningen ska fullständigt anges i det självständiga skyddskravet.

10 §

Osjälvständiga krav ska grupperas efter det självständiga krav, till vilket de direkt eller via annat osjälvständigt krav hänvisar.

11 §

Skyddskrav ska ha mot de på bilderna visade detaljerna svarande hänvisningsbeteckningar, företrädesvis inom parentes, såväl i ingressen som i den kännetecknande delen. Kravet ska dock utan hänvisningsbeteckningar klart ange det som söks skyddat. Allmänna uppgifter, som "såsom beskrivits" eller "såsom visats på bilden" får inte upptas i kravet. I undantagsfall får i krav hänvisas direkt till kurvdiagram eller liknande på bilderna.

12 §

Fantasibenämningar får inte användas.

13 §

Beskrivningens text och bilder ska hållas åtskilda. Tabeller samt kemiska eller matematiska formler får tas upp i texten.

14 §

Varumärken får som regel inte förekomma i skyddskraven.

15 §

Om ansökan innehåller bilder väljer registreringsmyndigheten den figur som ska publiceras i skyddskravspublikationen. Vart och ett av de särdrag som angivits i skyddskravet och belysts med bild ska följas av en hänvisningsbeteckning inom parentes.

Bilder

16 §

På ark av format A4 som innehåller bilder får ram inte förekomma. Minsta tillåtna marginalbredd är upptill 2,5 cm, till vänster 2,5 cm, till höger 1,5 cm och nedtill 1,0 cm. Bilderna får inte vikas eller rullas. Svartvita fotografier som bifogats till ansökan ska inlämnas lösa.

17 §

Bilderna ska visa de för förståelsen av beskrivningen nödvändiga detaljerna. Dessa ska i beskrivningen och bilderna vara betecknade med motsvarande siffror eller bokstäver.

Andra beteckningar än de som anges i beskrivningen får inte finnas på bilderna.

Beteckningar får inte förekomma i större utsträckning än som är nödvändigt för förståelsen av beskrivningen. Bilderna får inte heller innehålla förklarande text, med undantag av korta uppgifter som t.ex. ”vatten”, ”ånga”, eller ”snitt A-B” eller ”låst”.

Bilderna får inte innehålla sådant som är ovidkommande med hänsyn till uppfinningen.

18 §

Alla snittytor ska vara skrafferade. Alla skrifttecken (siffror och bokstäver) på bilderna ska vara tydliga och lättlästa. Såväl bilder som hänvisningsbeteckningar ska vara lämpade för förminskning. Vid komplicerade bilder får inte medtas så många detaljer att oklarhet uppstår. Bilderna ska vara åtskilda inbördes med tillräckliga mellanrum. Bilderna ska utan hänsyn till bladens antal betecknas med fortlöpande nummer, eller, eventuellt i anknytning till dessa, bokstäver, företrädesvis i den ordning de visas på bladet. Delar i samma utföringsform ska i alla bilderna ha samma beteckning.

Ytterligare bestämmelser

19 §

Beskrivning och skyddskrav ska vara utförda i svart maskinskrift eller svart tryck på starkt, ogenomskinligt vitt papper av format A4, lämpat för direkt reproduktion. Texten ska skrivas med 1½ radavstånd och fontstorleken ska vara sådan att versaler har en höjd av minst 0,28 cm, t.ex. font Times New Roman 12 eller Courier New 12. Marginalen till vänster ska vara 2,5–4 cm, upptill 2–4 cm. Texten ska skrivas ut till arkets högra kant med en marginal på 2–3 cm. Samma marginal gäller för arkets nedre kant. Text får förekomma endast på papperets ena sida. Texten ska framträda med jämn svärtning och de enskilda bokstäverna ska framstå skarpt och tydligt. Om texten innehåller handskrivna tecken eller formler, ska dessa utföras med svart färg.

Uttrycket ”kännetecknad” eller motsvarande ska i skyddskrav skrivas i spärrad stil eller markeras på något annat lämpligt sätt.

Beskrivning och skyddskrav ska sidnumreras med arabiska siffror i en enda obruten följd. Sidornas siffror ska placeras i mitten minst 2 cm från arkets övre kant utan föregående eller efterföljande streck eller punkter. Var femte rad i beskrivning och skyddskrav ska numreras med arabiska siffror minst 2,5 cm från arkets vänstra kant. Skyddskraven får skrivas på särskilt ark.

20 §

Skrivelser till registreringsmyndigheten och bilagor till den ska vara avfattade på vitt papper av format A4.

Ansökningens nummer ska anges på skrivelsens framsida.

21 §

Sökanden kan ge in till registreringsmyndigheten modeller, prov eller liknande, när det är nödvändigt för att förstå beskrivningen. De återlämnas i regel inte.

Fullmakt

22 §

Ombud befullmäktigas antingen genom att sökanden på ansökningshandlingen anger detta samt ombudets namn och hemort med fullständig postadress, eller genom en särskild av sökanden undertecknad fullmakt, som förutom ovan nämnda uppgifter även ska innehålla uppfinningens benämning eller numret på ansökan om nyttighetsmodellrätt.

För behandling av eventuellt yrkande om ogiltigförklaring kan sökanden på förhand i fullmakten befullmäktiga ombudet att företräda honom under ogiltigförklaringsbehandlingen. Befullmäktigande kan också ske i en särskild fullmakt, när ett yrkande om ogiltigförklaring har gjorts mot den registrerade nyttighetsmodellen.

Ärende, i vilket generalfullmakt åberopas, ska innehålla en skriftlig hänvisning till fullmakten.

Som fullmakt godtas också en kopia av fullmakten eller en fullmakt som har sänts som telefax eller någon annan handling, med vilken ombudet bevisar sitt befullmäktigande. Registreringsmyndigheten kan, om den så önskar, kräva att den ursprungliga fullmakten inges.

23 §

Ska ombudet äga i NmL 19 och 26 a § angiven behörighet, ska detta framgå av fullmakten.

Läs mera i NmL 10 §.

Utlåtande om rätt till uppfinningen

24 §

Om sökanden inte är uppfinnaren eller om sökanden inte ensam har gjort uppfinningen, ska sökanden ge ett utlåtande om vad han/hon grundar sin rätt till uppfinningen på. I utlåtandet kan underrättas att uppfinningen har överlåtits till sökanden t.ex. genom avtal eller arv. Utlåtandet ska bifogas till ansökningen.

Prioritet

25 §

Om prioritet begärs, ska yrkande om prioritet alltid framställas i ansökan om nyttighetsmodellrätt. Ett senare framställt yrkande avslås.

26 §

Om sökanden inte är densamma som uppgivits i den prioritetsgrundande ansökningen, ska sökanden styrka i ansökningen att prioritetsrätten till registrering av nyttighetsmodellen tillhör sökanden. Detta kan ske genom en överlåtelsehandling. Om den som antecknats som sökande för prioritetsbevis söker registrering med annan, krävs inget styrkande av den sistnämndas rätt till prioriteten. Har den som sökt registrering i Finland tidigare sökt skydd för samma nyttighetsmodell utomlands med annan, ska till registreringsmyndigheten inlämnas en av den sistnämnda undertecknad överlåtelsehandling.

27 §

Föreligger det ett giltigt yrkande om prioritet när ansökningshandlingarna blir offentliga, är ansökans innehåll i den mån det har motsvarighet i prioritetshandlingen att betrakta som känt (NmL 2 § 2 mom.) från prioritetsdagen.

28 §

Återtagande av yrkande om prioritet ska ske skriftligen.

29 §

Utvidgningar i förhållande till prioritetshandlingens innehåll (delprioritet) är tillåtna utan förlust av prioriteten. Prioriteten gäller allt som uppenbarats i prioritetshandlingen, oberoende av om det fanns angivet i skyddskravet eller inte. En senare av samma sökande ingiven ansökan, vilken i skyddskrav upptar sådant som fanns angivet enbart i den tidigare ansökningens beskrivning eller bild kan därför inte anses vara den första i unionsland ingivna om inte de i NmF 11 § angivna villkoren är uppfyllda.

Även i ansökningar, i vilka prioritet åberopas, ska grundhandlingarna utgöra gränsen för ansökningens omfattning. Prioritetshandlingen kan inte åberopas för införande av nytt innehåll i den finska nyttighetsmodellansökningen utöver vad som framgår av grundhandlingarna. Uppenbara felaktigheter eller skrivfel kan dock få rättas med stöd av prioritetshandlingen.

Läs mera i NmL 5 §, NmF 11-12 §.

Granskning av nyttighetsmodellansökan

30 §

Sökanden och, sedan nyttighetsmodellen har registrerats eller ansökan om nyttighetsmodellrätt har blivit offentlig, vem som helst har rätt att skriftligen be registreringsmyndigheten företa granskning av om uppfinningen är ny och/eller kan skyddas.

Begäran kan framställas i ansökningsskedet genom att göra anteckning därom i ansökningshandlingen eller senare genom en särskild skrivelse. Registreringsmyndigheten granskar det offentliga material som den har tillgång till på samma sätt som vid granskning av patentansökan.

För granskningen ska en fastställd avgift betalas.

Översättning av handling i nyttighetsmodellärende

31 §

I nyttighetsmodellärende ska beskrivning, skyddskrav och sammandrag avfattas på finska eller svenska enligt den gällande språklagstiftningen. När det gäller annan handling, kan registreringsmyndigheten avstå från att erfordra översättning eller godta översättning till annat språk än finska eller svenska.

32 §

Vill sökanden fullfölja en internationell ansökan om nyttighetsmodellrätt för Finlands del, ska han eller hon inom 31 månader från den internationella ingivningsdagen eller, om prioritet yrkas, den dag från vilken prioriteten begärs, till registreringsmyndigheten ge in en översättning av den internationella ansökan till finska eller svenska eller, om ansökan är avfattad på finska eller svenska, en kopia av ansökan.

Läs mera i NmL 45 d §.

Ändring av patentansökan till nyttighetsmodellansökan

33 §

Nyttighetsmodellansökan kan också göras genom att en patentansökan som är anhängig och som avser samma uppfinning eller en anhängig ansökan om europeiskt patent ändras till en nyttighetsmodellansökan, varvid denna anses gjord samma dag som patentansökan eller ansökan om europeiskt patent.

Läs mera i NmL 8 § och 8 a §.

2. HANDLÄGGNING AV NYTTIGHETSMODELLANSÖKNINGAR

34 §

Sökanden bör göras uppmärksam på möjligheten att söka hjälp hos sakkunnig person, om de inlämnade handlingarna är i sådant skick att detta synes erforderligt.

35 §

Inkommer sökanden med yttrande som inte innebär att ansökningen återtas eller att de ovan angivna bristerna har blivit avhjälpta, ska ansökningen snarast möjligt avgöras i befintligt skick, om det inte finns särskilda skäl att utfärda nytt föreläggande.

Begränsning av ansökan till uppfinningar som är beroende av varandra

36 §

Avser ansökan två eller flera av varandra oberoende uppfinningar, ska ämbetsverket anmärka om detta och sökanden ska inskränka ansökan att avse endast av varandra beroende uppfinningar. Då sökanden inskränkt skyddskraven, ska han anses i samma ansökan ha slutgiltigt avstått från den uppfinning eller de uppfinningar som genom inskränkningen avförts ur skyddskraven.

Genomgång av beskrivningen före registrering av ansökan

37 §

När skyddskraven är godtagbara, ska beskrivningen genomgås före registreringen.

Därvid ska tillses att beskrivningen fyller ovan angivna fordringar angående utformning, att den överensstämmer med skyddskraven och att den innehåller nödvändiga utföringsexempel.

På brister beträffande språklig utformning, terminologi etc. bör därför inte anmärkas, om inte feltolkningar kan uppstå.

Registrering av ansökan

38 §

Uppfyller ansökningen de formella kraven, antecknas nyttighetsmodellen i nyttighetsmodellregistret.

Registreringen ska kungöras och sökanden ska ges ett registreringsbevis.

Efter det att en nyttighetsmodellansökan har registrerats, ska registreringsmyndigheten ge ut en skyddskravspublikation på finska och svenska. Skyddskravspublikationen ges ut i elektronisk form.

Om innehållet i skyddskravspublikationen föreskrivs genom förordning av statsrådet.

Läs mera i NmL 1 § 2-4 mom. och 6-11 §.

3. ÄNDRING AV ANSÖKAN

Skyddskrav

39 §

Sifferuppgifter och andra bestämningar, som används för att sakligt definiera uppfinningen, får senare införas i skyddskraven endast om de kan anses ha motsvarighet i grundhandlingen.

Dock får ändringar i skyddskravet göras såsom korrigeringar av rena skrivfel och uppenbara översättningsfel. Det måste framstå som sannolikt, att ändringen ger uttryck för vad som ursprungligen avsetts. Härvid kan avseende fästas vid den ursprungliga textens avfattning eller innehållet i eventuella prioritetshandlingar.

Beskrivning

40 §

I beskrivning med tillhörande bild får sökanden endast göra sådana ändringar och tillägg som är nödvändiga i förtydligande eller korrigerande syfte eller för att anpassa beskrivningen efter nya eller ändrade skyddskrav.

Ändringar och tillägg får därvid inte vara så avfattade, att skyddskraven får ett mera omfattande innehåll eller omfattar annat än som motiveras av grundhandlingarna.

Delning

41 §

Delning innebär att en del av innehållet i ansökans (den ursprungliga ansökans) grundhandlingar görs till föremål för särskild ny ansökan.

42 §

Kontinuiteten mellan den ursprungliga och den avdelade ansökningen måste vara obruten.

Den ursprungliga ansökningen får sålunda inte vara slutligt avgjord, när den nya ansökningen inlämnas. Delning måste således ske innan nyttighetsmodellrätt beviljats i det ursprungliga ansökningsärendet.

Är den ursprungliga ansökningen avslagen eller avskriven, kan delning äga rum, så länge besvärstiden eller återupptagningsfristen löper, oavsett om besvär anförs eller ansökan återupptas.

43 §

I avdelad ansökan är beskrivning med tillhörande ritning och skyddskrav, som inges samtidigt med ansökningshandlingen i den nya ansökningen, grundhandling.

Sedan sådana grundhandlingar inlämnats, är det inte tillåtet att i denna ansökan tillägga uppgifter ur den ursprungliga ansökningen.

44 §

Det åligger sökanden att vid delning ange vilka delar i den ursprungliga ansökningen som kraven i den avdelade ansökningen stöder sig på. Sökanden ska i den ursprungliga ansökningen ange att delning har ägt rum.

Uppskov med registreringen

45 §

Sökanden har rätt att begära uppskov med registreringen genom att göra en anteckning därom i ansökningshandlingen eller skriftligt inom två månader från ingivningsdagen. I samband med begäran ska fastställd avgift betalas.

Klassning

46 §

En nyttighetsmodellansökan ska klassas. Klassningen ska ske i enlighet med gällande version av det internationella patentklassificeringssystemet (The International Patent Classification) och efter detta systems regler (The Guide) så att klassningskoder på avancerad nivå (advanced level) används. Den gällande versionen anges efter klassningskoden med sex siffror inom parenteser, t.ex. (2006.01), vilka visar det år och den månad då koden togs i bruk.

47 §

En fullständig klassbeteckning omfattar symboler för sektion, klass, subklass och grupp (huvudgrupp eller subgrupp). Gruppbeteckningen består av två siffror åtskilda av ett snedstreck. Klassbeteckningar för obligatorisk klassning (uppfinningsinformation) anges först och därefter eventuella beteckningar för icke-obligatorisk klassning och indexeringskoder (tilläggsinformation). Klassningsbeteckningarna och indexeringskoderna framförs i form av en tabell i en eller flera kolumner så att varje rad visar bara en klassningskod eller indexeringskod.

48 §

Har en sökande eller innehavare av nyttighetsmodellrätten i ett ärende lidit rättsförlust på grund av att han eller hon inte vidtagit en åtgärd hos registreringsmyndigheten inom den tid som föreskrivs i lagen om nyttighetsmodellrätt eller med stöd av den, men har han eller hon varit så omsorgsfull som omständigheterna kräver vad gäller iakttagandet av föreskriven tid, och vidtar han eller hon åtgärden inom två månader från det förfallet upphörde, dock senast ett år från fristens utgång, ska registreringsmyndigheten konstatera att åtgärden ska anses vidtagen i rätt tid.

Läs mera i NmL 26 a §.

Ärenden i anslutning till yrkande på ogiltigförklaring av registrering av en nyttighetsmodell

49 §

Yrkande om ogiltigförklaring av registrering av nyttighetsmodell, dess bilagor samt senare skrivelser med bilagor av innehavaren av nyttighetsmodellrätt och av den som framställt yrkandet ska lämnas in i två exemplar.

50 §

Innehavaren ska få exemplar av alla skrivelser från den som har framställt yrkandet om ogiltigförklaring (NmL 20 §).

Kopior av inkomna handlingar, som motparten inte fått del av, ska bifogas beslutet.

Vid remittering till innehavaren av yrkande vari offentlig användning av uppfinningen åberopas ska innehavaren anmodas meddela, om han har varit medveten om offentlig användning av uppfinningen.

51 §

Såväl innehavaren som den som framställt yrkandet ska få del av det slutliga beslutet. Hålls registreringen trots yrkandet i kraft, ska i beslutet om detta upptas skälen för avslag av yrkandet.

Hålls registreringen med omformulerat skyddskrav i kraft, ska detta kungöras.

4. ÖVRIGA BESTÄMMELSER 52 §

Fristen för svar på föreläggande är 2 månader.

Fristen för att väcka talan om bättre rätt är 3 månader.

Fristen för besvarande av föreläggande att inkomma med prioritetsbevis är 2 månader.

Fristen för innehavarens yttrande på yrkande om ogiltigförklaring är 3 månader.

Frist enligt NmL 26 a § 4 mom. för innehavarens framställning är 2 månader.

Frister enligt NmL 7 a och b § är 2 månader.

Frister enligt NmL 8 och 8 a § är 2 månader.

Ovan nämnda frister räknas från beslutets dag.

Förnyelse av registrering

50 §

Avgiften för förnyelse av en registrering förfaller till betalning den sista dagen i den månad då registreringsperioden löper ut. Förnyelseavgiften kan betalas inom sex månader från förfallodagen.

Efter utgången av innevarande registreringsperiod ska förnyelseavgiften betalas jämte fastställda förhöjningar.

Förnyelseavgiften får inte betalas tidigare än ett år före förfallodagen.

Распоряжение «О полезных моделях», Финляндия

Имеющиеся тексты